lehti 4/2014 - Satakunnan kauppakamari
Satakunnan 4 2014 -lehti Kauppakamari 6Joulutunnelma syntyy pienistä asioista 10 Terävää analyysiä, kritiikkiä, mutta myös kannustusta Raimo Sailas edelleen iskussa 13 Osuustoiminta- iltapäivä herätti ajatuksia 16 Nousuodotukset hiipuneet 20 Yksilölajien urheilijat kaipaavat lisätukea 24 Mihin kauppa on menossa Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! Satakuntalainen joulu maistuu paremmalta. Satakunnan Osuuskauppa lahjoittaa jokaisesta myydystä Satakuntalainen joulu -tuotteesta 5 senttiä hyväntekeväisyyteen. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Sanbon Oy, Eteläkauppatori 4 A , 4. krs., p. 040 505 1463, www.sanbon.fi Katso kampanjan tuotteet: s-kanava.fi/satakunta Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta? Finnvera vahvistaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Rahoitamme yrityksen perustamista, kasvua ja kansainvälistymistä sekä vientiä. Lähde viihteelle! Puistojen risteys 22-04 Suosittu karaokebaari alk. klo 23 www.punainenkukko.fi 2 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 Finnveran rahoituksella eteenpäin! Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580 Porin-aluekonttori Valtakatu 6, 28100 Pori www.finnvera.fi SISÄLTÖ4/2014 6Joulutunnelma syntyy pienistä asioista Hyvän joulumielen voi saada monella tavalla, mutta parhaiten se syntyy, kun voi tuottaa jouluiloa myös toisille. Joulun alla monet tahot järjestävät hyväntekeväisyyskampanjoita, keräyksiä ja tapahtumia, joilla halutaan tuottaa jouluiloa etenkin lapsille ja vähävaraisille perheille. 13 Osuustoimintailtapäivä herätti ajatuksia Satakunnan Osuuskauppa, Satamaito ja Länsi-Suomen Osuuspankki järjestivät Osuustoimintailtapäivän Porissa joulukuun alussa. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoro osuustoiminnasta yritysmuotona ja sen maakunnallisesta vaikuttavuudesta. Lisäksi tilaisuuden järjestäneiden osuuskuntien toimitusjohtajat valaisivat vaikuttavuutta omalta osaltaan. Myös lähes satapäisellä yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä kaikille puhujille heidän yhteispaneelinsa aikana. 20 Yksilölajien urheilijat kaipaavat lisätukea Urheilu on edelleen yksi Suomen kansan lempilapsista. Vaikka yhtenäiskulttuuri on murenemassa, säilyy ”omien” urheilijoidemme suosio edelleen kovana. Monen suosituissa joukkuelajeissa menestyvän seuran talous lepää merkittävästi sponsoroinnin varassa. 24 Mihin kauppa on menossa 16 Nousuodotukset hiipuneet 10 Terävää analyysiä, kritiikkiä, mutta myös kannustusta Raimo Sailas edelleen iskussa Elinkeinoelämän keskusliiton viime kuussa julkaisema suhdannebarometri vahvistaa vaisun tunnelman muutenkin antamaan kuvaa maamme taloudellisesta kehityksestä. Joitakin valonpilkahduksiakin on onneksi näkyvissä. Olemme tämän vuoden aikana käsitelleet monessa jutussa verkkokaupan kasvua ja digitalisaatiota. Muutokset eivät enää ole eteisessä, ne jylläävät jo olohuoneessa. Siinä, missä toinen näkee tuhon, näkee toinen mahdollisuuden. 30 Simo Kauppi jatkaa Satakunnan kauppakamarin puheenjohtajana SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 3 SISÄLTÖ PUHEENVUORO 5Simo Kauppi KOLUMNI 19 Ville Kotka Sopimusoikeuden selviytymispakkaus KOLUMNI 31 Jouko Kauppila Tuleeko perintövero kumota? PROFIILI VIERASTUOLI JÄSENYRIYS 28 BJÖRN-OLOF MALMSTRÖM 30 Porin yliopistokeskuksen 34 Porin Lääkäritalo aloitti Porin ruotsalaisen yhteiskoulun, Björneborgs svenska samskolan pitkäaikainen rehtori, opetusneuvos BjörnOlof Malmström on merkittävästi edistänyt ja vaalinut Porissa ruotsinkielistä kulttuuriperintöä. johtajana marraskuun alussa aloittanut professori Jari Multisilta palasi mielellään ennestään tuttuun taloon. toimintansa Itäpuistossa vuonna 1970. Porin Linja-autoaseman viereen Itsenäisyydenkadun ja Isolinnankadun kulmaan Lääkäritalo muutti vuonna 1989. Satakunnan kauppakamari -lehti toivottaa lukijoilleen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! JULKAISIJA: Satakunnan kauppakamari PÄÄTOIMITTAJA: Juhani Saarikoski TOIMITUSNEUVOSTO: Juha Heljakka, Matti Hyyppä, Kari Karpale, Juhani Saarikoski TOIMITUKSEN OSOITE: Satakunnan kauppakamari, Valtakatu 6, 28100 Pori, puh. (02) 634 0700 www.sata.chamber.fi ILMOITUSMYYNTI: Mediamyynti Viljanen, puh. (02) 541 2070, 0400 560 506, ilmoitukset@mediamyynti.inet.fi Jakelu: 4000 kpl, ISSN 0785-4579 OSOITELÄHDE: Satakunnan kauppakamarin ja Fonecta Profinder -rekisterin mukaan OSOITTEENMUUTOKSET: kauppakamari@sata.chamber.fi TILAUSHINTA: 24 euroa/vuosi. KUSTANTAJA: Brand ID Oy, PL 111, 28101 Pori PAINOPAIKKA: Brand ID Oy, Raumanjuovantie 2, 28100 Pori, puh. vaihde 044 7300 200, www.brandid.fi SÄHKÖPOSTIOSOITE: painoaineistot@brandid.fi TAITTO: Riitta Matomäki/Brand ID Oy KANNEN KUVA: Matti Hyyppä 4 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 PUHEENVUORO S I M O K A U P P I t o i m i t u s j o h t a j a L ä n s i - S u o m e n Os u u s p a n k k i S a t a k u n n a n k a u p p a k a m a r i n p u h e e n j o h t a j a S atakunnan talouden synkähkö kehitys on jatkunut koko vuoden 2014 ajan. Satakunnan talous – suhdannejulkaisun analyysi paljastaa teollisuuden liikevaihdon supistuneen edelleen rankasti, joskin alakohtaisesti vaihdellen. Lasku on suurelta osin peräisin merkittävimmästä teollisuuden alasta, teknologiateollisuudesta. Sen kahden tärkeimmän haaran, metallien jalostuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdosta katosi merkittävä siivu erityisesti metallien hintakehityksestä johtuen. Rakennustoiminta supistui myös selvästi edellisvuoteen verrattuna, Olkiluodon työmaan vähentäessä väkeään. Puuvillan kauppakeskusprojektin työllisyysvaikutus kompensoi puolestaan positiivisesti muutoin hiljennyttä rakennusalaa. Konepajojen taantuvassa kehityksessä näkyi heikohkon suhdannetilanteen ohella myös telakoiden vaikeudet. Turun telakan toiminnan jatkuminen oli myönteinen uutinen myös Satakunnannalle. Myönteisenä piirteenä oli myös metallialojen viennin arvon lasku pysähtyminen liikevaihdon yleisestä supistumisesta huolimatta. Metsäteollisuuden liikevaihto ja vienti alkoivat myös kohota ainakin sellun ja sahatavaran käytyä suhteellisen hyvin kaupaksi. Maakunnalle tärkeän elintarviketeollisuuden kehitys oli vakaata. Kaupan tilanne on haasteellinen heikosta taloustilanteesta johtuen. Pienistä valonpilkahduksista huolimatta ovat yritysten lomautus- ja yt-neuvottelu-uutiset olleet syyskaudella Satakunnassakin valitettavasti viikoittaista luettavaa. Suomi elää yli varojensa ja velkaantuu 18 miljoonan päivävauhdilla kohti kestämätöntä tilannetta. Elämme vaihetta, jossa sekä yksityishenkilöiden, yritysten, että yhteiskunnan päätöksentekokyky on pitkällisessä takalukossa, eikä se lukko tunnu millään aukenevan. Suuri osa yrityksistä on kuitenkin kohtuullisen hyvässä kunnossa ja moni yritys on jopa vahvistanut tasettaan maksamalla velkoja pois. Kysyntämarkkinoiden hiipuessa ei yrityksiltä tahdo kuitenkaan investointihalukkuutta kovinkaan helposti löytyä. Rakenteellisten ongelmien olemassaolo on lähes kaikkien tunnustama, mutta korjaavien toimien liikkeelle saaminen yhteisvaluutta euron ympäristössä on ollut pitkään lähes tekemätön paikka. Katseet onkin mitä todennäköisimmin jo käännetty kevään 2015 eduskuntavaaleihin ja tulevan hallituksen toimiin. Kauppakamarien yhteisenä tavoitteena onkin saada aikaan keväälle 2015 jämäkkä ja uskottava hallitusohjelma, jonka avulla luodaan myönteinen toimintaympäristö Suomessa toimiville yrityksille. Ensimmäinen kuusiosaisesta ohjelmatavoitteesta on julkisen sektorin menojen pienentäminen alle 50 prosenttiin bruttokansantuotteesta, toisena veroasteen kääntäminen selvään laskuun sekä kolmantena tavoitteena on liikenne- ja väyläratkaisujen toimivuuden parantaminen. Tällä sektorilla on Satakunnassa erityisen paljon edunvalvontaa tehtävänä. Muita tavoitteita hallitusohjelmaan ovat ylisääntelyn ja ylettömän byrokratian järkevä purkaminen, Suomen energiaomavaraisuuden ja – huoltovarmuuden parantaminen hyödyntämällä kotimaisia energiamuotoja ja siirtymällä kohti markkinaehtoisempaa energiapolitiikkaa. Kuudentena kohtana kauppakamarit haluavat uudistaa ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakoulutusta vastaamaan enemmän työelämän osaamistarpeita sekä parantamalla koulutuksen läpäisyastetta. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon nuorille suunnattu oppisopimusmalli, joka ei edellytä työsopimuksen tekemistä. Oman kauppakamarimme tavoitteena on edistää satakuntalaisen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Painopisteitämme ovat vuonna 2015 fyysisen toimintaympäristön kehittäminen sekä alueen osaamisresurssien turvaaminen. Satakunnan kauppakamari tekee erityisesti edunvalvonnallista sekä kehittämisyhteistyötä useiden alueellisten ja maakunnallisten toimijoiden kanssa. Yhteishankkeitamme on mm. teollisuusvisio 2020, jonka sisältämien hankkeiden toteuttamista olemme edelleen toteuttamassa ja tukemassa muiden käynnistämiä hankkeita. Konkreettisina toimintaympäristötavoitteina kauppakamarilla on vaikuttaa valtatien 8 sekä Pori-Helsinki henkilöliikenteen nopeuttamiseen, Pori - Mäntyluoto/Tahkoluoto rataosuuden sähköistämiseen, lentoliikenteen jatkon varmistamiseen, yliopistokeskuksen kehittämiseen ja esim. konetekniikan DI-koulutuksen käynnistämiseen Porissa. Kauppakamarin tehtävänä on myös neuvontaan, koulutukseen ja yritysten kansainvälistymiseen panostaminen. Vuonna 2015 olemme mukana myös kasvuyrityksille suunnatussa Kasvu Open – tapahtumasarjassa yhteistyössä mm. Prizztech Oy:n, Rauman kauppakamarin, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n ja yrittäjäjärjestön kanssa. Talouden matalasuhdanteissa edunvalvojien, kuten kauppakamarin merkitys elinkeinoelämää yhdistävänä tekijänä korostuu. Yhteisellä ohjelmalla ja vaikuttamisella edellytämme, että rapautumassa olevan hyvinvointiyhteiskuntamme perusta on laitettava kuntoon päättäväisesti ja jämäkästi, rakenteita uudistavilla päätöksillä sekä niiden toimeenpanolla. Kasvua ja työllisyyttä edistämällä saamme Suomen ja Satakunnan nousuun. Tätä kirjoitettaessa ovat joulumarkkinat vasta käynnistyneet. Toivottavasti niistä tulee vilkkaat ja edesauttavat osaltaan talouden virkistymistä. Haluankin toivottaa kaikille Satakunnan kauppakamarilehden lukijoille Hyvää Joulua ja menestystä vuodelle 2015! ❚ SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 5 Teksti ja kuvat: Auli Aaltonen Joulutunnelma syntyy pienistä asioista Hyvän joulumielen voi saada monella tavalla, mutta parhaiten se syntyy, kun voi tuottaa jouluiloa myös toisille. Joulun alla monet tahot järjestävät hyväntekeväisyyskampanjoita, keräyksiä ja tapahtumia, joilla halutaan tuottaa jouluiloa etenkin lapsille ja vähävaraisille perheille. Köyliön osaston puheenjohtaja Minna Jaakkola (keskellä) poikkesi SPR:n Satakunnan piiritoimistoon noutamaan 70 euron lahjakortteja jaettavaksi alueellaan. Satakunnan piirin toiminnanjohtaja Paula Ilén (vasemmalla) ja järjestösihteeri Paula Hellgrén luovuttamassa lahjakortteja. 6 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 Jouluiloa kotimaan lapsiperheille Tänä vuonna 80. toimintavuottaan viettävä Suomen Punaisen Ristin (SPR) Satakunnan piiri tekee laajaa auttamis-, tuki- ja ystävätoimintaa sekä nuorisotoimintaa yli tuhannen vapaaehtoisen voimin. Piirin toiminnanjohtaja Paula Ilén korostaa, että kaikki avustusrahat eivät suinkaan mene ulkomaille, kuten usein ajatellaan. – Meillä on paljon kotimaan järjestötoimintaa, mutta ehkä kansainvälinen toiminta on näkyvämmin esillä kriisien ja katastrofien sattuessa. Säännöllisen auttamistoiminnan lisäksi SPR on mukana näkyvissä keräyskampanjoissa, kuten nyt 18. kertaa järjestettävässä Hyvä Joulumieli -keräyksessä, joka koordinoidaan yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) kanssa. Valtakunnallisena keräystavoitteena on tänä vuonna 1 260 000 euroa, josta riittää jaettavaa 18 000 Suomessa asuvalle lapsiperheelle. Keräyksen tuotto käytetään kokonaisuudessaan vähävaraisille lapsiperheille jaettaviin 70 euron lahjakortteihin. – Satakunnassa meidän kauttamme välittyy noin 1000 lahjakorttia. Jaamme lahjakortit SPR:n ja MLL:n piiritoimistoista osastoihin ja yhdistyksiin, joiden vapaaehtoiset jakavat ne lapsiperheille yhteistyössä sosiaalitoimen, seurakunnan tai neuvolan kanssa. Käytännöt voivat paikkakunnittain hiukan vaihdella, mutta tärkeää on, että apu menee koordinoidusti, jottei tulisi päällekkäisyyksiä ja löydettäisiin sellaiset perheet, jotka oikeasti tarvitsevat apua. Yhteistyö paikallisten viranomaisten kanssa on tärkeää, koska heillä on tieto avun tarpeessa olevista. Lahjakortit jaetaan tiettyjen kriteerien mukaan. Perheessä on oltava vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi ja perheellä on oltava taloudellinen tarve. Apu suunnataan esimerkiksi yksinhuoltajille, työttömille, pienituloisille ja suurperheille tai jos vanhemmilla on joku sairaus tai vamma. Hyvä Joulumieli toteutetaan yhteistyössä Ylen Aamu-tv:n, Yle Radio Suomen ja Yle Radio Vegan kanssa. Ylen Aamu-tv:n lähetyksissä kerrotaan päivittäin kerä- yksestä 23. joulukuuta saakka. Yhteistyökumppaneita ovat myös K-ruokakaupat, S-ryhmä ja Lidl, joista perheet voivat ostaa lahjakorteilla ruokatarvikkeita. – 70 euroa on iso raha, vaikka se voi joistakin tuntua pieneltä. Mutta sillä perhe saa jouluksi lämpimän ruuan. Noin kymmenen prosenttia suomalaisista lapsiperheistä elää köyhyysrajan alapuolella, nyt myös työttömyyden lisääntyminen näkyy lapsiperheissä. Haastamme satakuntalaiset yritykset ja kansalaiset osallistumaan keräykseen, innostaa Ilén. Kaikki vähintään 1500 euroa lahjoittaneet yritykset näkyvät Ylen aamulähetyksissä ja vähintään 1000 euroa lahjoittaneet saavat ”Hyvä Joulumieli -keräyksessä mukana 2014” -bannerin verkkosivuilla käytettäväksi. Hyvä Joulumieli -kampanjan lisäksi SPR Satakunnan piirin osastot järjestävät eri puolilla maakuntaa omia tukitempauksiaan, kuten joulujuhlia vanhuksille ja omaishoitajille. Paikallisvaroin voidaan lahjoittaa myös joulukasseja ja lahjakortteja vähävaraisille. Satakuntalainen Joulutori tuo joulutunnelman Jouluun voi virittäytyä koko perheen voimalla Satakuntalaisella Joulutorilla, jonka Porin Seudun Matkailu Oy MAISA järjestää nyt toista kertaa. – Tapahtumalla on monta tekijää ja yhteistyökumppania. Tapahtuma keskittyy Porin Eetun aukiolle, jonne tulee 14 punaista myyntikojua. Joulutorilla on monipuolinen tuotteiden kirjo. On itse tehtyjä leivonnaisia, jouluruokia, karamelleja, mehuja, soseita, säilykkeitä ja koristeita, kertoo markkinointipäällikkö Kirsi SainioLehtimäki MAISAsta. Lapset tekevät joulun, niin myös Joulutorilla. Avajaispäivänä 13. joulukuuta hevoskärryillä saapuva Joulupukki on itseoikeutetusti lasten huomion kohteena. Joulupukki nousee kuoron saattelemana Eetun aukion lavalle haastateltavaksi. – Avajaisissa on monenlaista mielenkiintoista nähtävää, lapsikuoro, tanssiesitys ja myös annislaiset esiintyvät. Lucia-päivän kunniaksi Lucia-neitokin käy tervehtimässä. Yksi kojuista on Joulupukin tupa, jossa pukki on joka päivä paikalla puolenpäivän aikaan vastaanottamassa lahjatoivomuksia. Tuvalla pukkia avustavat ystävälliset Martta-muorit, jotka ottavat myös lahjatoivomuksia vastaan, kun pukki on muissa askareissa. Martta-muorit olivat viime vuonna Joulutorin ehdottomia ilopillereitä. Uutuutena tänä vuonna on yhteistyö Porin alueen Partiolaisten kanssa, josta Sainio-Lehtimäki on erityisen iloinen. – Yksi kojuista on partiolaisten Pop up -Kolo, jonka eteen Porin puistotoimi tekee avonuotion. Lapset ja aikuiset voivat tulla paistamaan makkaraa partiolaisten johdolla. Makkaranpaisto on ihan kiva perhetapahtuma. Nyt hiukan poikkeuksellisessa paikassa keskellä kaupunkia pääsee nauttimaan retkeilyn tunnelmasta. Partiolaiset opettavat nuotion ääressä myös osmonsolmun tekemistä. Perheen näppäräsormisimmat voivat saada siitä lahjavinkin, punaisesta muovinauhasta voi tehdä vaikka servetin pidikkeen. Joulun tunnelmaa tuovat nuotiokitaristit, joita partiolaiset ovat hakeneet Facebookin ja verkostojensa kautta. Perheen pienimmille mukava kokemus on myös matkata kaupunkijunalla keskustan ja Puuvillan väliä. Kauppatorin Glögi-Asemalla voi välillä nauttia kuumaa SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 7 Porin Seudun Matkailu Oy MAISA glögiä, elleivät junan fleecehuovat riitä lämmittämään. – Lapsille junakyyti on ilmaista vanhempien seurassa ja vanhemmilta maksu on vain kaksi euroa. Se on halpa tapa hurvitella. Näen tämän keskusta-Puuvilla -yhteyden hyvänä kokonaisuutena, välimatka on kuitenkin todella pieni. On ollut puhetta, että jatkossa Puuvillan kanssa tehdään enemmänkin yhteistyötä. Joulupukki on lasten ilona Joulutorilla joka päivä. Kuva vuoden 2013 Joulutori-tapahtumasta. Porin Seudun Matkailu Oy MAISAn markkinointipäällikkö Kirsi Sainio-Lehtimäki. 8 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 Sainio-Lehtimäki korostaa, että Joulutorilla lapsi pääsee kokemaan vanhan palveluajan palvelua. Myytävät tuotteet luovat omanlaistaan joulutunnelmaa. – Mikäs sen parempaa karkkia kuin aidot marmeladikarkit. Niiden ostaminen ja maistaminen on jo sinällään elämys tämän päivän lapselle. Karkkeja ei ostetakaan niin, että itse kauhotaan laarista pussiin, vaan mennään kioskiin, jossa saadaan palvelua. Lapsia ja lapsiperheitä ilahduttavat myös aukion jouluvalot, jotka viime vuonna saatiin aukion puihin Porin Yrittäjien myötävaikutuksella. – Jouluvalot on iso satsaus yleisvalaistukseen, ja oman lisänsä tuovat puistotoimen tekemät koristeet. Puistotoimi tuo myös joulukuusen, siinäkin on lapsille kivaa katsottavaa. Porin kulttuuritoimi on tänä vuonna nimennyt kuusen koristelijaksi Anniksen Tuulta purjeisiin -työllisyyshankkeen. Nuoret tekevät erilaisia hahmoja kuuseen, tonttuja ja lumiukkoja, jotka ovat omia käsintehtyjä yksilöitänsä. Sainio-Lehtimäen mukaan Joulutorilla keskitytään pääsääntöisesti rauhalliseen ja miellyttävään nuotiolla tunnelmointiin ja kauniiden ja herkullisten tuotteiden maisteluun. – Joulupukki on pääohjelmana, emme ole halunneet tehdä Joulutorista mitään joulusirkusta. Järjestäjät ja yhteistyökumppanit luovat puitteet, mutta jokainen kävijä osallistuu tunnelman luomiseen. Siitä se joulutunnelma muodostuu, sitä ei voi kukaan tehdä valmiiksi vaan sen tekevät kaikki ihmiset itse. Kymmenen päivää kestävä tapahtuma huipentuu 21.–22. joulukuuta pidettäviin perinteisiin Tuomaan markkinoihin. Joulupuu-keräyksellä jouluiloa lapsille ja nuorille Nuorkauppakamarit eri puolilla Suomea järjestävät jälleen tänä vuonna Joulupuu-keräyksen. Joulupuu on hyväntekeväisyys-projekti, jolla kerätään lahjoja lapsille ja nuorille, jotka muuten todennäköisesti jäisivät ilman joululahjaa. Lahjojen saajat ovat 0-17 -vuotiaita. Porin Nuorkauppakamari ry toteuttaa jo 11. kertaa keräyksen Porin, Ulvilan, Nakkilan, Luvian ja Merikarvian alueella. Keräykselle nimetään joka vuosi projektipäällikkö, ja tänä vuonna tehtävää hoitaa Riina Välimaa, joka on ollut Porin Nuorkauppakamarin jäsen vuodesta 2012. – Keräys käynnistyi 26. marraskuuta, kun 17 keräyspisteeseen pystytettiin joulukuuset, joihin ripustettiin yhteensä yli 2000 pakettikorttia. Lahjoittaja ottaa puusta kortin, ostaa lahjan ja tuo sen kortteineen puun alle. Viime vuonna kaikki yli 1800 lastensuojelun piirissä olevaa lasta ja nuorta sai paketin. Ihmiset ovat ottaneet keräyksen omakseen. Yhteistyökumppaneitamme ovat Satakunnan Kansa, Radio Pori, Satakunnan Osuuskauppa, Länsi-Suomen Osuuspankki, Kesko ja LähiTapiola, joiden tiloissa joulupuut ovat. Välimaa kertoo, että tänä vuonna lahjakorttien ilme ja materiaali uudistettiin Winnovan opiskelijoiden avustuksella. Opiskelijat ideoivat korttimalleja, joista yksi valittiin toteutettavaksi. Opiskelijat osallistuvat myös lahjapakettien sisällön tarkastamiseen. – Lahjalle ei ole määrätty rahallista arvoa, mutta sen on oltava ehdottomasti uusi. Kuusen vierellä olevasta lahjavink- kilistasta voi saada apua lahjan hankkimiseen. Projekti päättyy 14. joulukuuta, jonka jälkeen paketit toimitetaan sosiaalitoimelle, joka toimittaa ne edelleen lahjansaajille. Jokainen lahja tuo iloa sekä saajalle että antajalle. Välimaa on osallistunut vuosittain keräykseen jo ennen liittymistään Nuorkauppakamariin. – On hienoa olla mukana nyt myös toteuttajana, tästä saa itsekin hyvän mielen. Lisäksi saa kokemusta projektin vetämisestä ja yhteistyökumppaneiden kanssa toimimisesta. ❚ Porin Nuorkauppakamarin Joulupuu-keräyksen projektipäällikkö Riina Välimaa tonttulakki päässään keskustelemassa Minna Mattilan kanssa, joka oli hakemassa Prisman kauppakäytävälle tuodusta joulupuusta pakettikorttia 5-vuotiaan tytön lahjaa varten. – Lahjan tuominen joulupuun alle on ollut minulla jo useamman vuoden perinteenä. Haluan tuoda muidenkin lapsille jouluiloa. Lahjan hankkiminen on ollut helppoa, kun on voinut peilata omiin lapsiin, mitä he ovat halunneet. Viime vuonna 17-vuotias poikani antoi lahjavinkin, muuten sen ikäiselle on vaikea hankkia lahjaa. Mattila antaa yleensä yhden tai kaksi lahjaa. Tänä vuonna hänen tyttärensä haluaa lahjoittaa 5-vuotiaalle tytölle ja lisäksi Mattila antaa oman lahjansa. – Ostan joka vuosi myös partiolaisten joulukalenterin ja maksan Taidetta ilman käsiä -kortit, jotka tulevat postin mukana. SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 9 M a tt i Hyyppä Terävää analyysiä, kritiikkiä, mutta myös kannustusta Raimo Sailas edelleen iskussa Viime vuoden helmikuussa vierastaan valtiovarainministeriön pysyvänä valtiosihteerinä eläkkeelle jäänyt Raimo Sailas kertoi näkemyksiään taloudellisesta tilanteesta mukaansa tempaavalla tavallaan Satakunnan kauppakamarin syyskokouksessa. Laaja katsaus sisälsi terävää analyysiä, kritiikkiä vähän joka suuntaan, mutta myös kannustusta. Keinoja tilanteen korjaamiseksi löytyy. Varoituksen sanoja maailmalta Seuraavassa muutamia varoituksen sanoja kansainvälisestä taloudesta. Näinkin voi Raimo Sailaksen mukaan käydä. Tai sitten ei. - Kannattaa muistaa, että USA:n vuoden 2008 finanssikrii10 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 sin ennusti ainoastaan yksi vakavasti otettava taloustieteilijä. Mahdollisen uuden kriisin pesäkkeitä kannattaa tarkalla silmällä kaivella ympäri maailmaa. - Kiinassa talous on jakaantunut kahtia. Vaikka talous kasvaa edelleen yli 7 prosentin vuosivauhtia, ovat aluehallinnot pahasti velkaantuneet. Jotkut ennustavat seuraavan kriisin muhivan juuri niiden finansseissa. - Japania kutsuttiin vielä 1980-luvulla Suomessakin puolileikillisesti ”keltaiseksi vaaraksi”. Nyt Japani tavoittelee kahden prosentin inflaatiota ultrakevyellä rahapolitiikalla. Maltillinen inflaatio on huomattavasti parempi kuin jatkuva deflaatio, jonka seurauksena talous on laahannut jo pitkään. Miksi ostaa nyt, kun tavaran saa tulevaisuudessa halvemmalla? Tulokset ovat kevyestä rahapolitiikasta huolimatta olleet heikkoja, seurauksena on ennenaikaiset vaalit. Valtion velka on 240 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vastaava luku on Kreikassa 170 prosenttia. - Intian kasvu on laskenut 3-4 prosentin välille ja Brasiliassa kasvu on ollut olematonta jo viimeisimmät kaksi vuotta. - USA on toipunut finanssikriisistä. Tuotanto kasvaa vähän yli kolmen prosentin vuosivauhdilla. Toisaalta keskuspankki on ostanut viime vuosina siellä valtavan määrän arvopapereita eli pumpannut rahaa markkinoille. Nyt ostot on lopetettu. Maan työllisyysaste on kaikesta huolimatta pudonnut huomattavan alas. Edellisestä lamastakin on kulunut juuri sopiva aika seuraavan tulemiseen. Eurooppa laahaa - Vaikka euro on valuuttana toiminut hyvin, on Euroopan talouskehitys uskomattoman huonoa. ” Tuotanto on jopa pienempää kuin euroaluetta synnytettäessä, työttömyys kasvaa ja Saksankin kasvu alkaa olla nollan pinnassa. Yleistä kasvua ei ole näkyvissä ennen vuotta 2016. - Poliitikkojen puheista voisi päätellä eurokriisin olevan jo ohi. Niin ei todellakaan ole. Kreikasta, Italiasta, Espanjasta ja Portugalista voisi sanoa, että Kreikassa oligarkkien valta ei suinkaan ole vähentynyt, Italiassa erään vaikenemiseen perustuvan järjestön merkitys on vain kasvamaan päin, Portugalissa edellinen pääministeri laitettiin kaltereiden taakse ja Espanjan pääpuolueet ovat niin korruptoituneita kuin olla ja voi. Uusi vasemmistopuolue onkin noussut siellä raketin lailla gallup-kärkeen. Kaikista neljästä maasta voisi sanoa kauniisti, että niiden kohdalla ei aikanaan osattu kiinnittää huomiota ei-taloudellisiin seikkoihin. Niiden kulttuuri ja historia poikkeavat merkittävästi siitä, mihin pohjoisempana on totuttu. - Ranska on Euroopan 2. suurin talous. Siellä kasvu on huonoa, uudistukset hitaita ja budjettivaje ylittää huomattavasti budjetti- ja kasvusopimuksen. Lykkäystä sopimuksen toteuttamiseen haetaan jatkuvasti. Ministerien puheista - Euroopan Unionissa taloudellista valtaa on siirretty komissiolle eli käytännössä lehmänkaupoilla valittaville virkamiehille. Tästäkin asiasta olisi syytä Suomessa keskustella hieman analyyttisemmin tai edes keskustella. SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 11 Osasto voi päätellä, että Ranska on kuulemma niin iso maa, että se pystyy tarvittaessa hoitamaan omat asiansa. - Venäjän taloutta voi kuvailla kolmella sanalla: öljy, kaasu ja korruptio. Maa tuottaa todella vähän mitään vientituotteita. Ukrainan kriisi lisää epävarmuutta paitsi Venäjällä myös koko muussa maailmassa. USA:n arvioidaan liuskekaasun ja –öljyn ansiosta saavuttavan energiaomavaraisuuden tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Laskelmat ja strategiat heittävät sen vuoksi monilla pöydillä häränpyllyä. - Euroopan Unionissa taloudellista on siirretty komis4 pp.kk. valtaa siolle eli käytännössä lehmänvvvv kaupoilla valittaville virkamiehille. Tästäkin asiasta olisi syytä Suomessa keskustella hieman analyyttisemmin tai edes keskustella. Suomi konttaa Osasto Raimo Sailaksen lista on karu. - Valtion velka, valtion alijäämä, vienti, yksikkötyökustannukset, vaihtotase, huipputeknologian tuotteet, panostukset koulutukseen ja innovaatioihin, reaaliansiotaso, verotuksen ja progression taso, kuntien määrä, tehtävät ja velka, työllipp.kk. syys 6ja työvoiman määrä, Sote vvvvja poliittinen johtajuus. Kaikki listalla mainituista asioista ovat menossa huonompaan suuntaan. - Kun listaan lisätään se tosiasia, että vuonna 2030 yli 65-vuotiaita suomalaisia on 440 000 enemmän kuin nyt, mutta työikäisiä vastaavasti 84 000 nykyistä vähemmän, päästään jonkinlaiseen käsitykseen ratkaistavista asioista. Vuoteen 2030 on muuten suurin piirtein yhtä pitkä aika kuin vuosituhannen vaihteesta, joka tuntui olleen ihan äsken. Mitä tulisi tehdä? Kansantalousosasto 12 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 - Seuraavassa tavoitelistassa jot15.9.2 9 kut keinot näyttävät lyövän toisi014 aan korvalle. Niin jossakin mielessä onkin. Siksi keinojen välisen tasapainon turvaamisessa on oltava erityisen tarkka. Haasteita riittää, mutta onnistuminen on mahdollista, lohduttaa Raimo Sailas. - Meidän parannettava kilpailukykyämme. Yksikkötyökus- tannuksemme ovat vuoden 2005 jälkeen kasvaneet noin 26 prosenttia, kun vastaavasti Ruotsissa ne ovat kasvaneet samana aikana noin 14 ja Saksassa vähän alle 12 prosenttia. Samalla ostovoimasta on kuitenkin pidettävä huolta. Työvoimakustannuksia on joka tapauksessa alennettava esimerkiksi työaikaa lisäämällä. Myös työn tarjontaa on lisättävä ohjaamalla opiskelijat entistä nopeammin työelämään. Pahoja työvoiman tulppakohtia on avattava myös ulkomaisella työvoimalla. Palkansaajien verotusta ei voi nostaa paljoakaan uhkaamatta kasvua. Sen sijaan arvonlisäverokannan yhtenäistämisellä yleistä verokantaa voitaisiin laskea prosenttiyksiköllä. - Julkisen talouden mitoitus on arvioitava uudelleen, ei budjettikirjaa kohta kohdalta läpikäyden, vaan analyyttisesti sen koko pohjaa arvioimalla. Suomeen on saatava yrittäjäpoliittinen ohjelma, joka on uskottava ja selkeä ja joka ennen kaikkea pannaan myös toimeen. Se, että selvitetään selvittämästä päästyä ja tilataan raportteja raporttien perään, ei vie asioita eteenpäin. Siihen tarvitaan päätöksiä ja toimeenpanoa. Kaiken kaikkiaan tarvitsemme poliittista johtajuutta. Haparoiva päätöksenteko, jossa ajelehditaan edes takaisin aina välillä ilmoittaen, että ratkaisut on tehty, johtaa vain entistä suurempaan epävarmuuteen. Savolaista mentaliteettia kuvaillen ”projekti on aloittamista vaille valmis”. Suomessa uudistukset ovat viime vuosina olleet samoin aloittamista vaille valmiita. - Mielestäni yrityksiltä puuttuu tällä hetkellä reipas taisteluhenki 90-luvun alun tapaan. Se johtuu varmasti suurelta osin mainitsemastani poliittisen johtajuuden puutteesta. Kun ei ole selviä säveliä ja tavoitteita, kaikesta toiminnasta tulee hapuilevaa ja epävarmaa. Luottamus rapisee sekä päättäjiin että itseen. Sillä henkisellä pohjalla ei lamasta nousta. - Olen jopa puolivakavasti miettinyt, tarvittaisiinko Suomeen uutta oikeaa oikeistopuoluetta. Itse en toki ole sitä perustamassa. Uusi puolue ehkä pakottaisi muut tekemään todellisia päätöksiä ja uudistuksia ja panemaan ne myös toimeen. ❚ M a tt i Hyyppä Osuustoimintailtapäivä herätti ajatuksia Satakunnan Osuuskauppa, Satamaito ja Länsi-Suomen Osuuspankki järjestivät Osuustoimintailtapäivän Porissa joulukuun alussa. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoro osuustoiminnasta yritysmuotona ja sen maakunnallisesta vaikuttavuudesta. Lisäksi tilaisuuden järjestäneiden osuuskuntien toimitusjohtajat valaisivat vaikuttavuutta omalta osaltaan. Myös lähes satapäisellä yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä kaikille puhujille heidän yhteispaneelinsa aikana. Hieman historiaa ja pohdintoja Teollinen vallankumous alkoi tunnetusti Englannista, missä myös sen haittapuolet tulivat ensimmäisenä esiin. Osuustoiminnan eli yhteistoiminnan isänä voidaan yllättäen pitää tekstiilitehtailija Robert Owenia (1771-1858), jonka omilla tehtailla työskenteli 2 500 työläistä. Owen uskoi osuustoiminnan olevan yhden keskei- sen keinon työväestön olosuhteiden parantamiseksi. Suomalaisen osuustoiminnan perustaja oli puolestaan taloushistorian ja taloustieteen professori Hannes Gebhard (1864-1933), joka oli tutustunut osuustoimintaan Euroopassa. Hän perusti osuustoimintaa edistävän Pellervo-seuran 1899. Viime vuosisadan alussa osuustoiminta jakaantui Suomessa por- varilliseen ja kommunistiseen haaraan. Ensiksi mainitussa oli ja on mukana paljon myös sosialidemokraatteja. Jälkimmäinen tuhoutui lopullisesti punapääoman romahdettua 1990-luvun laman jälkimainingeissa. Osuustoiminta jakaantuu tuottaja- ja kuluttajaosuuskuntiin. Edellisestä ovat esimerkkeinä osuusmeijerit ja jälkimmäisestä osuuskaupat. SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 13 Paneelin puheenjohtaja Matti Kiuru sekä panelistit Iiro Jussila, Simo Kauppi, Harri Tuomi ja Jarmo Oksman. Olen usein pohtinut , mikä olisi suomalaisten kalojen ja kalastajien tilanne tänä päivänä, jos jälkimmäiset olisivat älynneet perustaa omat tuottajaosuuskuntansa maidontuottajien tapaan. Tai päinvastoin. Olisivatko maidontuottajat raahanneet vielä kolme vuosikymmentä sitten maitopystönsä kahdesti päivässä tien varteen. Paikalle olisi ilmestynyt vanhoilla Transiteilla maidonvälittäjät K.Oijari ja H. Uijari (nimet kuvitteellisia), jotka olisivat näennäisessä huutokaupassa huutaneet tuottajaraasun maidot. Sen sijaan yhteistoiminnalla maidontuottajat ovat pystyneet rakentamaan tuotanto- ja jalostusketjun, jonka lopputuotteita on isossa marketissa kymmeniä hyllymetrejä. Kotimaista kalaa, puhumattakaan kalajalosteista, ei näy mailla halmeilla. Eipä sen puolesta enää oikein ole kalastajiakaan. KalaValio elää vain haavekuvissa. Sen sijaan K.Oijarin ja H.Uijarin jälkikasvut ovat menestyneitä kalan tukkukauppiaita syvällä sisämaassa sijaitsevissa kaupungeissa. - Osuustoiminnan ydinideana on ensinnäkin ihmisten ja organisaatioiden vapaa yhteenliittyminen. Osuuskunta ei ole mikään Neuvostoliittolainen kolhoosi, johon jäsenet pakotettiin liittymään. Päinvastoin koko toiminta lähtee yksilöiden oma-aloitteisuudesta ja yhteistyöstä, jonka sisällä voidaan erikoistua eri tehtäviin. Osuustoiminta antaa mahdollisuuden saavuttaa jotain, mitä yksilö ei voi yksin saavuttaa. Omien vapaiden valintojen lisäksi osuustoimintaan kuuluu idea yhteisöllisyydestä ja sosiaalisesta vastuusta. Osakeyhtiössä osakkeenomistaja voi vapaasti myydä osakkeensa. Esimerkiksi kuluttajaosuuskunnassa vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Osuuskunnan palveluja käyttämällä jäsen edistää oman etunsa lisäksi myös muiden jäsenten etua. Yksilö tuntee kuuluvansa johonkin ryhmään ja kantavansa vastuuta myös muista ryhmän jäse- Todellinen tietopaketti Tilaisuuden pääpuheenvuoron piti professori Iiro Jussila Lappeenrannan teknisen yliopiston Kauppakorkeakoulusta. Iiro Jussila hoitaa Suomen ensimmäistä osuustoimintayritysten johtamisen professuuria. Hänen reippaasti yli tunnin kestänyttä puheenvuoroaan on mahdotonta referoida edes ydinosiltaan. Muutama keskeinen ajatus on välttämätöntä nostaa esille. 14 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 Iiro Jussila. nistä. Osallistumalla osuuskunnan päätöksentekoon hän voi vaikuttaa myös osuuskunnan toiminnan sisältöön, tavoitteisiin ja päämääriin. Nykytekniikka mahdollistaa hintojen helpon vertailtavuuden. Siten osuuskunnan jäsenet näkevät yhteistoiminnasta itselleen koituvat hyödyt. Kun osuuskunnan jäsenet käyttävät sen tarjoamia palveluja mahdollisimman paljon, alenevat yksikkökustannukset, syntyy lisäarvoa, jota puolestaan voidaan jakaa jäsenille. Solidaarisuus ilmenee myös sitä kautta, että ostamalla osuuskunnan isosta kaupunkimyymälästä, voidaan turvata myös pienien paikkakuntien palvelut. Osuuskunnissa johto, hallinto, henkilöstö ja jäsenistö voivat tehokkaasti tarkkailla muuttuvaa toimintaympäristöä. Sen ja jatkuvan koulutuksen avulla saavutetaan paras mahdollinen osaaminen. Parhaimmillaan tuloksena on sivistystason kasvaminen, joka ilmenee toiminnan etiikassa ja joka esteettisyydessä. Professori Jussila ei puheenvuorossaan käsitellyt ollenkaan osuustoiminnan laajenemismahdollisuuksia. Myöhemmässä haastattelussa hän toi esiin yhden potentiaalisen toiminta-alueen. - Kuten Sote-uudistuksen vaiheista olemme nähneet, on koko toimintakenttä melkoinen vyyhti. Osuustoiminta olisi mielestäni loistava keino saada laadukkaita palveluja kohtuuhintaan omalta osuuskunnalta. Uskon, että tähän suuntaan ollaan menossa esimerkiksi vanhustenhuollossa, vakuuttaa Iiro Jussila. ” Osuustoiminnan pohja vaikuttaa Satakunnassakin vahvalta. Uusien osuuskuntien perustaminen Sotepalveluja tuottamaan herättää paljon ajatuksia. Tuula Merikivi Sataosaajat osuuskunta Sataosaajat perustettiin 7.12. 1994, joten toimintavuosia on kertynyt tasan 20. Toimitusjohtaja Tuula Merikivi kertoo osuuskunnan tämän hetken tilanteesta. - Meillä on neljä palvelualaa eli hyvinvointi-, sähkö-, käsityösekä yritys- ja koulutuspalvelut. Sataosaajien palkkalistoilla on 25 henkilöä. Toimintamme alussa kaikki olivat osuuskuntamme jäseniä, mutta nykyään jäsenyyttä ei enää vaadita. - Hyvinvointipalveluihimme kuuluu lähinnä kodinhoitotyö tuntiveloituksella. Sähköpalveluissa teemme kaikkia sähköön liittyviä pikku urakoita. Rumpalipoika ja Juhana Herttua – nuket sekä hevosharrastukseen O 2015 KILPAILU ISOMPANA Yhteenveto Satakunnan Osuuskaupan toimitusjohtaja Harri Tuomen, Satamaidon toimitusjohtaja Jarmo Oksmanin sekä Länsi-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja Simo Kaupin puheenvuorojen pohjalta voidaan laatia seuraava yhteenveto. Osuuskunnilla on yhteensä 129 313 jäsentä. Ne maksoivat viime vuonna jäsenilleen bonusta noin 21 miljoonaa euroa. Luvussa ei ole mukana Satamaidon osuutta, koska se maksaa tuottajajäsenilleen maidosta erikseen määritellyn tuottajahinnan. Osuuskunnat työllistävät suoraan yhteensä 2176 satakuntalaista. KASVU-OPEN KUIN KOSKAAN! 20 ALUEELLISTA KASVUPOLKUA 114 TAPAHTUMAPÄIVÄÄ 455 YRITYSTÄ SPARRATAAN 56 KIITORATAPÄIVÄN AIKANA Tuula Merikivi. liittyvät varusteet ovat useimmille tuttuja tuotteita käsityöpuoleltamme. Yritys- ja koulutuspalveluissa olemme keskittyneet kirjanpitoon ja nettisivujen tekoon. Annamme myös yrittäjä-, osuustoimintaja nosturikoulutusta. Mukaan näille neljälle toimialallemme pääsee asiallinen ja yrittäjähenkinen ihminen, joka hyväksyy hinnoitteluperusteemme. Olemme saaneet työtehtäviä paljon yli alkuperäisten odotustemme. Nykytrendi näyttää olevan, että yritysten pitää kasvaa mahdollisimman suuriksi. Sataosaajilla kasvu ei sinänsä ole koskaan ollut ykköstavoite, vaan se, että meillä om mieluista työtä, josta maksetaan kunnon palkka. Palkkakuluihin kuluu Sataosaajissa yli 80 prosenttia liikevaihdosta. ❚ suustoiminnan pohja vaikuttaa Satakunnassakin vahvalta. Uusien osuuskuntien perustaminen Sote-palveluja tuottamaan herättää paljon ajatuksia. Ideasta ei varmaan joka paikassa pidetä. Osuustoiminnan tulevaisuuskin vaikuttaa turvatulta. Aika näyttää jälleen, mihin mennään. To 5.2. klo 10 Kasvunpolku-startti 2015, PORI ”Kasvu Open luo hedelmällisen maaperän kasvuhakuisille yrityksille. Toisinaan mylläreiden näkemykset haastavat, toisinaan tukevat omia ajatuksia. Tämä avaa silmiä ja auttaa tutkimaan liiketoimintaa eri näkökulmista.” Teemu Pohjonen yrittäjä Pohjonen Group Oy kasvuopen.fi SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 15 M a tt i Hyyppä Nousuodotukset hiipuneet Elinkeinoelämän keskusliiton viime kuussa julkaisema suhdannebarometri vahvistaa vaisun tunnelman muutenkin antamaan kuvaa maamme taloudellisesta kehityksestä. Joitakin valonpilkahduksiakin on onneksi näkyvissä. Muutama luku Teollisuuden yleisiä suhdannenäkymiä mittaava saldoluku oli lokakuussa -13 (heinäkuussa -2). rakentamisen suhdanneodotukset laskivat lukuun -26 (heinäkuussa -12) ja palvelujen lukuun -18 (heinäkuussa -10). Henkilöstömäärien arvioidaan edelleen vähenevän loivasti lähikuukausina kaikilla toimialoilla. Positiivisia sen sijaan ovat arviot teollisuustuotannon lievästä kasvusta lähikuukausina. Myös euron heikentymisen arvioidaan alkavan vähitellen tukea vientiä. Lounais-Suomen osalta suhdannebarometri kertoo teollisuuden, rakentamisen ja palveluiden suh- 16 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 dannearvioiden olevan jonkin verran muuta maata huonompia. ”Ei maailma tähän lopu” - Tuotannon kehitys vuodesta 2000 ilmenee selkeästi oheisesta kaaviosta, toteaa ekonomisti Juha Vartia Elinkeinoelämän keskusliitosta. - Kokonaisuus on paljon heikompi kuin viime syksynä. Uskon, että Suomella on edessään pitkä heikko vaihe. Meidän on vaikea päästä edes finanssikriisiä edeltävälle tasolle. Ei maailma eikä kapitalisti silti tähän kaadu, mutta kieltämättä hankala vaihe on edessä. Juha Vartia. - Suomen viennistä noin 70 prosenttia suuntautuu Eurooppaan. Siksi Euroopan nousu olisi kannaltamme todella tärkeää. Elektroniikka- ja metsäteollisuus ovat Suomessa olleet rajussa rakennemuutoksessa viime vuosina. Pelkästään niiden vähentynyt vienti on tehnyt noin kolmanneksen loven vientituloihimme. Nousu alkaa, kun maailma ja Eurooppa nousevat. Suomen on itsensäkin tehtävä monia korjauksia ja uudistuksia koko elinkeinoelämämme pohjan vahvistamiseksi. Töitä on tehtävä nopeasti ja paljon. ”Olemme lisänneet markkinaosuuttamme” Kaikilla yrityksillä ei suinkaan mene Satakunnassakaan huonosti. Pitkään jatkuva lama alkaa tietenkin rassata ennen pitkää myös menestyviä yrityksiä. Kyselimme kolmelta satakuntalaiselta yritykseltä niiden tämän hetken näkymistä. ” Kauppias Pasi Viitanen otti vetovastuun Porin K-Raudasta vuoden 2010 alussa. Tällä hetkellä yrityksen liikevaihto on 11-12 miljoonaa euroa ja se työllistää 25 henkilöä. - Valtakunnallisesti rautakaupan tilanne ei ole kovin hyvä. Porin K-Raudan tilanne on kohtalainen, sillä olemme viime vuoden vauhdissa. Asiakasvirrat tulevat meille Rauman, kankaanpään ja Kokemäen suunnista. Vaikka kysyntä onkin pysynyt samana tai hieman alentunut, olemme pystyneet kasvattamaan markkinaosuuttamme. Tilanteeseen on vaikuttanut varmasti parin kilpailijan toiminnan loppuminen. Toisaalta hinnat ovat alallamme kaiken kaikkiaan harmonisoituneet. Siksi ammattitaito ja hyvä asiakaspalvelu ovat nousseet entistäkin tärkeämpään asemaan. Olemme panostaneet niihin kumpaankin, ja mielestäni onnistuneet tilanteen huomioon ottaen varsin hyvin. Pasi Viitanen. Nousu alkaa, kun maailma ja Eurooppa nousevat. Suomen on itsensäkin tehtävä monia korjauksia ja uudistuksia koko elinkeinoelämämme pohjan vahvistamiseksi. Juha Vartia SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 17 ” - Olen toiminut niin pitkään alalla, että kokemusta eri tilanteista on pakostakin kertynyt. Markku Uusitalo Olemme välttäneet sudenkuopat Ulvilalainen Sermatech Oy on kolmen yrityksen rypäs. Rypäs toimittaa teollisuudelle erikoislaitteita siten, että Sermatech Group vastaa kokonaistoimituksista, Sermatech Engineering suunnittelusta ja Sermatech Works valmistuksesta, asennuksista ja ylläpidosta. Toimitusjohtaja Markku Uusitalo kertoo yrityksensä onnistuneen välttämään sudenkuopat. - Vuoden 2008 jälkeenkin meillä on mennyt suhteellisen hyvin. Liikevaihtomme on noin kolme miljoonaa euroa ja työllistämme 25 henkilöä. Vuosi 2012 oli kohdallamme huippuvuosi. Viime vuonna palasimme normaalille tasolle, mutta tulos oli hyvä. Tänä vuonna liikevaihtomme laskee himan, mutta tulos on silti positiivinen. - Olen toiminut niin pitkään alalla, että kokemusta eri tilanteista on pakostakin kertynyt. Siten olemme pystyneet välttämään toiminnan sudenkuopat. Sinänsä vuosi 2008 vaikutti paljon koko automaatioalaan. Ne joilla oli vahvaan tuotepohjaan perustuvaa vientiä, pärjäävät hyvin tai kohtalaisesti. Ne joilla oli jo 2008 huono kassatilanne, ovat joutuneet lopettamaan tai kamppailevat tosissaan elonjäämisestä. Hurjaa kasvua Markku Uusitalo. Porilainen Festum Oy suunnittelee ja välittää taloushallinnon ohjelmistoja ja tarjoaa niihin liittyviä tilitoimistopalveluja. Yrityksellä on toimipaikat Porin lisäksi Helsingissä, Tampereella, Lempäälässä ja Kokemäellä. Festumin liikevaihto on noin 6,2 miljoonaa euroa ja se työllistää 70 työntekijää. Yrityksen toimitusjohtaja Janne Eurén on tyytyväinen yrityksen kehitykseen. - Olemme kasvaneet vuodesta toiseen. Tänäkin vuonna ohjelmistopuolen liikevaihtomme kasvaa 17-18 prosenttia. Asiakkainamme on pankkeja, vakuutusyhtiöitä ja isoja vientiteollisuuden yrityksiä. Pienemmistä yrityksistä tärkeitä asiakkaitamme ovat muun muassa isännöintitoimistot koko Suomessa. - Vaikka olemme pääasiassa menestyneet omalla työllämme, täytyy myöntää, että ohjelmistoala antaa näinäkin aikoina menestymisen mahdollisuudet. Kysyntä kasvaa lisääntyvän digitalisaation takia. - Valmistuin konepuolen diplomi-insinööriksi 1980-luvulla. Silloin kaikki vastavalmistuneet diplomi-insinöörit rekrytoitiin ohjelmistopuolelle. En ole joutunut valintaani katumaan. Toivon tietenkin, että Suomi pääsee jälleen talouden kasvuuralle. Se on meille kaikille tärkeää. ❚ M onien mielestä merkittävä osa vaikeasta taloustilanteestamme johtuu lamahysteriasta. Kun sitä koko ajan toitotetaan, niin se jatkuu. Kukaan ei uskalla investoida, eikä ottaa pienintäkään riskiä. Totta varmaan paljon tässäkin mielipiteessä. Toivottavasti tämä juttu ei lietso minkään asteen lamahysteriaa. Ei se ainakaan ole tarkoitus. 18 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 KOLUMNI V I L L E KOT K A a s i a n a j a j a , o s a k a s Sopimusoikeuden selviytymispakkaus G lobalisaation ja angloamerikkalaisen sopimuskulttuurin yleistymisen myötä laajat ja monimutkaiset sopimukset ovat tulleet tavallisiksi Suomessakin. Jokaisen yrityksen on syytä hallita sopimusoikeuden perusselviytymispakkaus tietääkseen, mitä sopii ja pitääkseen riskit hallittavina. Sopimus syntyy luonnollisesti silloin, kun osapuolet allekirjoittavat sopimusdokumentin, mutta on hyvä muistaa, että sopimus voi syntyä muullakin tavalla. Tarjous on antajaansa sitova ilmoitus siitä, minkälaisin ehdoin tarjouksen antaja on valmis tekemään sopimuksen tarjouksen vastaanottajan kanssa. Vastaus on tarjouksen vastaanottajan antama sitova vastaus tarjoukseen. Jos vastaus on hyväksyvä, sopimus syntyy jo vastauksen antamisella. Tällöin on syntynyt sitova sopimus, josta ei lähtökohtaisesti voi vetäytyä ilman toisen osapuolen suostumusta. Hyväksyvän vastauksen jälkeen erikseen laadittavassa sopimusdokumentissa on periaatteessa kysymys enää vain jo vastauksella syntyneen sopimuksen dokumentoinnista eikä sopimuksen tekemisestä. Nykyään törmää usein aiesopimuksiin, esisopimuksiin, letter of intent –nimisiin sopimuksiin, ym. Sopimuksen otsikkoa tai nimeä tärkeämpää on sopimuksen sisältö. Vain sopimuksen sisällön perusteella voi määritellä, onko kyseinen sopimus sitova vai ei tai miltä osin sopimus on sitova. Useimpien sopimusten osalta Suomessa ei ole muotovaatimuksia, jolloin myös suullinen sopimus on aivan yhtä sitova. Sopimus sitoo osapuolia ja sopimusrikkomukseen syyllistyvä osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen vahingot lähtökohtaisesti täyden korvauksen periaatteella. Täyden korvauksen periaatteella tapahtuva vahingonkorvaus voi johtaa hyvin mittaviin korvausmääriin, koska tällöin korvattavaksi tulevat myös ns. välilliset vahingot. Sopimusrikkomuksesta kärsivän osapuolen välillisiä vahinkoja voivat olla mm. 1) liikevaihdon vähenemisestä tai keskeytymisestä aiheutuva vahinko, 2) vahinko, joka aiheutuu siitä, että sopimuksen kohteena ollutta tavaraa ei voida käyttää tarkoitetulla tavalla tai 3) voitto, joka on jäänyt saamatta sen vuoksi, että sopimus sivullisen kanssa on rauennut tai se on jäänyt täyttämättä oikein. Sopimusrikkomuksen johdosta aiheutuvaa korvausvastuuta voidaan rajoittaa sopimalla sopimuksessa vastuunrajoitusehdoista. Vastuunrajoitusehtojen käyttäminen on usein suositeltavaa ja niillä voidaan rajoittaa merkittävästi sopimuksiin perustuvia riskejä. Vastuunrajoitusehdoilla voidaan rajata esim. välillisten vahinkojen korvausvastuu kokonaan pois. Sopimusrikkomuksesta aiheutuvalle korvausvastuulle voidaan myös asettaa euromääräiset rajat tai ajallinen takaraja, johon mennessä mahdolliset vaatimukset on esitettävä. Sopimussakko on sopimuksessa etukäteen sovittu vahingonkorvaus sopimusrikkomuksen varalta. Sopimussakko ei edellytä, että kärsineelle osapuolelle olisi todellisuudessa aiheutunut jokin vahinko. Sopimussakko lankeaa rikkoneen osapuolen maksettavaksi pelkän sopimusrikkomuksen johdosta – todellista aiheutunutta vahinkoa ja sen osoittamista ei tarvita. Sopimussakko on käyttökelpoinen sanktio sopimusrikkomukselle erityisesti silloin, kun sopimusrikkomuksesta aiheutuvan vahingon osoittaminen on vaikeaa (esim. salassapitovelvoitteen rikkomus). Sopimukseen sovellettava laki on syytä sopia, jos osapuolet ovat eri maista tai sopimuksessa on muuten kansainvälisiä elementtejä. Turvallisinta luonnollisesti on, jos sopimukseen sovelletaan Suomen lakia, mutta usein ulkomainen sopimuskumppani ei sitä välttämättä hyväksy. Ehdoton edellytys on, että sopimus on laadittu sellaisella kielellä, että sopimuksen sisältö ymmärretään. Jos sopimus on kattava ja sopimukseen sovellettava laki on jonkin länsimaalaisen valtion laki, riskit eivät ole todennäköisesti kovin suuret. Mitä eksoottisemmasta valtiosta on kyse, sitä kriittisemmin sovellettavaan lakiin tulee suhtautua. ❚ SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 19 M a tt i Hyyppä Yksilölajien urheilijat kaipaavat lisätukea Urheilu on edelleen yksi Suomen kansan lempilapsista. Vaikka yhtenäiskulttuuri on murenemassa, säilyy ”omien” urheilijoidemme suosio edelleen kovana. Monen suosituissa joukkuelajeissa menestyvän seuran talous lepää merkittävästi sponsoroinnin varassa. Huono taloustilanne alkaa pitkään kestäessään vaikuttaa sponsoroinnin tasoon. Monet pk-yritykset ja varsinkin mikroyritykset joutuvat varmasti miettimään tukieurojensa määrää ja suuntaamista jatkossa entistä tarkemmin. Lajien ja harrastajien määrät lisääntyvät, mutta tukieurot eivät. Kuka voittaa ja kuka häviää? Yritykset suuntaavat sponsorointieuronsa pääasiassa seuroille. Suurimmat potit saavat tietenkin ne seurat, jotka ovat menestyneet parhaiten jossakin suoritussa lajissa. Yksilölajien urheilijat jäävät näissä jakokisoissa helposti nuolemaan näppejään, mikäli eivät ole päässeet maailman huipulle. Sinne ei taas oikein tahdo päästä ilman rahallista tukea. Imagomarkkinointia ja yhteishenkeä Yritykset tavoittavat urheiluseuroja tukemalla mahdollisimman suuren vaikuttavuuden sponsoroinnilleen. Useassa tapauksessa ei tukimainosten tavoitteena olekaan oman myynnin kasvattaminen. Entinen Sachtleben Pigments, nykyinen Huntsman ei myy titaanidioksidia kuluttajille torilla tai K-Citymarketissa. Norilsk Nickel ei kuvittele satakuntalaisten ryntäävän mainosten vaikutuksesta tehtaalle ostamaan muutamaa tonnia nikkeliä. Tuskinpa Satmatic olettaa jonkun katsojan innostuvan mainoksen perusteella valitsemaan yrityksen omaksi sopimusvalmistajakseen. Yritykset haluavat olla tukemassa hyviä har20 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 rastuksia, joista niiden työntekijätkin ovat kiinnostuneita. Urheilu yhdistää oman paikkakunnan ja maakunnan väestöä oman joukkueen tukemisen kautta. Terveyden ja yhteishengen edistäminen ovat myönteisiä asioita. Yritykset hakevat tuelleen mahdollisimman laajaa kohderyhmää. Siksi ne tukevat pääasiassa seuroja, kuten Länsi-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja Simo Kauppi ja Satakunnan Osuuskaupan talousjohtaja Lauri Hirvola seuraavassa kertovat. - Länsi-Suomen Osuuspankki tukee pääasiassa seuroja. Siten tuki kohdistuu mahdollisimman moneen harrastajaan, myös potentiaalisiin menestyjiin. Tukimäärät seuroille vaihtelevat paikkakunnan, seuran koon, lajin ja menestyksen mukaan muutamasta satasesta jopa muutamaan kymmeneen tuhanteen. Joissakin poikkeustapauksissa olemme tukeneet myös jotakin yksittäistä yksilölajin urheilijaa. - Satakunnan Osuuskauppa käyttää urheilun tukemiseen noin 100 000 euroa vuodessa. Tuemme nimenomaan seuroja, koska haluamme olla tukemassa mahdollisimman monen nuoren urheilijan kehittymistä. Toimialueemme on lisäksi niin laaja, että eri paikkakunnilta löytyy myös monipuolinen lajikirjo. Yksilöiden tukemisessa on myös se vaikeus, että rajan vetäminen olisi todella vaikeaa. Kävisi helposti niin, että kun kaikki saisivat, kenellekään ei riittäisi enää mitään. Lauri Hirvola. Ässät tyytyväinen Ässät on Rauman Lukon ohella satakunnan joukkueurheilun lippulaiva. Kyllä kyllä – on Pesäkarhut, Kankaanpää Maila, NiceFutis ja muita – mutta yleisömäärillä ja medianäkyvyydellä mitaten. Ennen yksilöurheilijoiden vaikeuksien pohdiskelua käymme Ässien toimistossa, jossa seuran toimitusjohtaja Jukka Hirsimäki kertoo olevansa nykytilanteeseen maamme talousahdingosta huolimatta tyytyväinen. - Ässien budjetti on noin 5,6 miljoonaa euroa. Tulot jakaantuvat karkeasti kolmeen yhtä suureen osaan: kolmannes tulee lipunmyynnistä, kolmannes yhteistyösopimuksista ja kolmannes kioski-, ravintola ja tuotemyynnistä. - Olemme pystyneet joka vuosi nostamaan yhteistyösopimuksista saamiemme tuloja. Niistä valtaosa tulee Porin seudulta. Huonot ajat eivät ole oleellisesti vaikuttaneet kehitykseen. Siksi tilanteeseen täytyy olla enemmän kuin tyytyväinen. - Olemme myös itse olleet maltillisia toiminnan kehittämisessä hyvästä urheilullisesta menestyksestä huolimatta. Tulojen ja kulujen täytyy olla tasapainossa. Samalla olemme kehittäneet yrityksille suunnattuja tuotteitamme ja palvelujamme. Edullisimmin yritys pääsee yhteistyöhömme mukaan 210 eurolla vuodessa. Pataverkostossa on tällä hetkellä jo yli 300 yritystä. - Vaikka etenemme sponsorointiasioissakin joukkue edellä, voi yritys niin halutessaan tukea myös yksittäistä pelaajaa. Paras esimerkki tästä on Jason Williams kaudella 2004-2005. Hänen pelaamisensa rahoitettiin kokonaan yritysten kummipelaajatuella. Ässillä ei muuten olisi ollut häneen varaa. Jukka Hirsimäki Aina ei riitä edes Suomen mestaruus Noormarkun Nopsan puheenjohtaja Seppo Välimäki on tehnyt vuosikymmeniä työtä valtakunnallisellakin tasolla huomatulla tavalla Nopsan puheenjohtajana ja valmentajana. Seuran yleisurheilijat ja hiihtäjät ovat voittaneet vuosikymmenien varrella useita Suomen mestaruuksia, jopa maailmanmestaruushopeaa. Seppo Välimäki. SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 21 Sami Koivunen, Jenni Walli, Antti Lempinen, Mikko Niska, Tommi Peltola ja Tommi Kukkala odottavat harjoitusten alkamista. - Nopsan vuosittaiset sponsoritulot ovat noin 10 000 euroa. Ne eivät riitä edes Sali- ja harjoitusvuorokustannuksiin. Kaikkiaan harjoitus ja kilpailutoiminnan pyörittäminen maksaa seuramme vuodessa lähes 100 000 euroa. Seppo Välimäki ei pidä nuorten lahjakkuuksien tilannetta hyvänä, vaikka ei anna vaikeuksien sammuttaa omaa innostustaan. - Tosiasia on, että aina ei edes Suomen mestaruus hiihdossa tai yleisurheilussa riitä herättämään yritysten kiinnostusta urheilijan tukemiseen. Urheilijan pitää menestyksen lisäksi olla ulospäin suuntautunut, median, varsinkin television, ehdot ja mahdollisuudet osaava, mieluimmin supernäppärä sanavalmis moottoriturpa. Silloin haastattelijoita ja näkyvyyttä riittää – oikea sponsorin unelma. - Seurat pystyvät tukemaan urheilijaa määrättyyn rajaan. vaikeudet alkavat lahjakkaallakin urheilijalla siinä vaiheessa, kun lähdetään opiskelemaan. Pitää mahdollisesti hankkia asunto, ostaa ruuat ja kalliit lisäravinteet. Leiri-, matka-, hieronta- ja muut kulut kasvavat. Monen ura on ilman tukea loppunut tässä vaiheessa. Nopea opiskelu, töihin ja rahaa tienaamaan on ymmärrettävä vaihtoehto kituuttamiselle. - Monet luulevat, että urheilijat saavat tukea valmennukseen ja harjoitteluun 5000, 10 000 tai 20 000 euroa vuodessa esimerkiksi 22 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 Olympiakomitealta tai opetusja kulttuuriministeriöltä. Tämäkin on totta, mutta silloin pitää olla jo kansainvälisellä tasolla. Tänä vuonna yhteensä 95 kesälajien (huomaa: lajien) urheilijaa saa yhteensä 995 000 euroa verovapaina urheilija-apurahoina. Se tekee noin 10 500 euroa tuettua urheilijaa kohti. Tämä ja muut tuet ovat hienoja niiden saajien kannalta. Harrastajien määrä on vain niin suuri, että kansan ja yritysten karttuisaa kättä tarvittaisiin monen lahjakkaan urheilijan tueksi. Tuet muuten maksetaan Urheilurahastoon, josta urheilija voi niitä nostaa toteutuneiden kulujen kuitteja vastaan. Niitä tulee koko ajan lisää, joten kulutkin kasvavat samaa tahtia. - Vaikka sponsorisopimukset edustamisineen vievät aikaa, eivät ne ainakaan omalla kohdallani ole olleet liian rasittavia. Sponsoreille tekee ihan mielellään vastavuoroisesti töitä, jotta saa annettua heille vastinetta tuesta. Pieni ongelma itselleni on tapahtumien järjestäminen usein pääkaupunkiseudulla, joten minulle porilaisena tulee matkustamista sitten vähän enemmän. - Pärjään taloudellisesti tällä hetkellä ihan hyvin. Sponsorien tuki kuluu melkein kokonaan leirityksiin, kilpailumatkoihin, väli- Tällä hetkellä pärjään ihan hyvin Nooralotta Neziri on yksi suomalaisen yleisurheilun suurimpia toivoja. Menestystä on jo tullut ihan mukavasti. Pika-aituri on tyytyväinen tämän hetken tilanteeseensa. Menestys on tuonut mukanaan myös sponsoreita. - Sponsoroinnin tarve on kova etenkin siinä vaiheessa, kun pääsyä huipulle tavoitellaan. Mitä tavoitteellisemmin työtä tehdään, sitä enemmän siihen kuluu rahaa. Esimerkiksi oman urani edetessä leirityskustannukset ovat nousseet huomattavasti. Ulkomaiset kilpailut ovat tärkeä osa kehittymistä. Nooralotta Neziri. neisiin, hierontaan ja muihin valmentautumiskustannuksiin. Saan tällä hetkellä opetus- ja kulttuuriministeriön apurahaa, joka auttaa todella paljon jokapäiväisessä elämässä. Olen myös opiskelija, joten saan vielä opintotukea. Se on myös mukava apu elämiseen. Tuki haettava Kankaanpään Seudun Leiskua edustava kuulantyöntäjä Arttu Kangas on noussut yleisön tietoisuuteen nuoresta iästään huolimatta parin viime vuoden aikana. Matti Yrjölän valmennettavasta odotetaan suuria. Mies itse ottaa asiat rauhallisesti. - Tällaiselta isolta mieheltä kuluu uskomattoman paljon rahaa ruokaan. Raskaat harjoitukset kuluttavat energiaa, jota täytyy tankata todella paljon. Matkakulut ovat myös vuositasolla yllättävän isoja. Harjoittelu, valmennus, leiritys ja kilpailut vievät oman osansa. - Kankaanpään Seudun Leisku ei ole taloudellisesti mikään suurseura. Siksi olen tyytyväinen kaikesta seuran antamasta tuesta. Menestyksen myötä olen saanut jonkin verran sponsoreita. Ne täytyy silti itse hankkia. Ei tässä paljoa puhelin ole soinut teemalla – etkö todellakaan halua meiltä tukirahaa. - Onneksi saan lisäksi opetusja kulttuuriministeriöltä tukirahaa 5 000 euroa vuodessa. Ei kai rahaa koskaan ole liiaksi. Vähän enemmän saisi olla, että pääsisi joskus talvisin ulkomaille lämpimään harjoittelemaan. Muuten harjoitukset ovat sujuneet todella hyvin. Testituloksissa olen viime vuotta edellä. Odotan innolla jo hallikaudenkin kilpailuja. Onnistunutta yhteistyötä Saamme useita sponsorointipyyntöä joka viikko, kertoo Porin Leivän myyntijohtaja Jani Multisilta. - Yksityisten urheilijoiden lisäksi tukea pyytävät seurat erilaisiin turnauksiin, tapahtumiin ja vaikkapa ikäkausikisoihin. Meidän on tärkeää pitää oma linjamme ja toimia reilusti siten, ettei goood will muutu bad williksi. Joskus on silti pakko sanoa ei. Jos kaikille sanoo kyllä, muuttuvat tukisummat niin pieniksi, ettei niillä ole käytännön merkitystä. - Me tuemme urheilua kahdella tavalla. Seura voi saada johonkin turnaukseen tai tapahtumaan meiltä tuotteet omakustannushintaan. Myymällä näitä tuotteita käyvällä hinnalla, seura saa välirahan tukena itselleen. Toinen tapa on tukea urheilijaa suoraan. Meillä on tällä hetkellä 8 urheilijaa, joiden harjoittelua tuemme. Yhden urheilijan tukisumma voi maailmanmestaruustasonkin suorituksesta olla korkeintaan muutama tuhat euroa vuodessa. - Porin Leipä on aina ollut perusleivän talo. Esimerkiksi Porin poika on varmasti useimmille tuttu tuote. Sitä on tehty jo vuodesta 1954. Karppaushuuman ollessa taannoin kuumimmillaan leivän kysyntä laski. Yhdysvaltalaisissa tutkimuksissa bread eli leipä tehtiin karppaajan todelliseksi viholliseksi. Meidän kannaltamme oli harmillista, ettei bread Yhdysvalloissa todellakaan tarkoita samaa kuin meidän leipämme. Päinvastoin ruisleipä sisältää kuitua ja hidasta hiilihydraattia, joka sitoo sokeria ja auttaa siten laihduttamisessa. - Koska urheilijat syövät oikein, halusimme saada nuoria yksilöurheilijoita yhteistyöhön kanssamme tukemaan kampanjaamme Porin pojan puolesta myös nuorison suosimassa somessa. Esimerkiksi Leo-Pekka Tähti viestitti harjoittelukaudellaan Espanjasta, että ”täällä on muuten mukavaa, mutta ruisleipä puuttuu”. Mielestäni tämä on esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä. Sen tuloksista hyötyvät itsemme lisäksi urheilijat ja asiakkaat terveellisempien ruokailutottumusten kautta. roinnista 30 vuoden kokemuksella. - Urheiluseurat tekevät tärkeää perustyötä lapsi- ja nuorisovalmennuksessa. Ne pystyvät useimmiten myös järjestämään tässä kehitysvaiheessa tarvittavat tukipalvelut. Jos nuori on lahjakas ja haluaa todella panostaa valmennukseensa ja harjoitteluunsa, rahaa tarvitaan tässä vaiheessa yksilölajeissa helposti noin 10 000 euroa vuodessa. Mikäli nuori ei pääse ylittämään tätä kuoppaa, ura lopahtaa. Jos hän pääsee kuopan yli ja kehittyy niin, että häntä pidetään todellisena potentiaalisena kansainvälisen tason huippuna, astuvat yhteiskunnan tuet kuvaan mukaan. Ne ja menestyksen mukanaan tuomat sponsoritulot antavat sitten taloudelliset mahdollisuudet päästä kansainväliselle huipulle. - Kannattaa huomata, että olemme puhuneet sellaisista yksilölajeista, joissa välineiden hinta ei ole todellinen haaste. Otetaan esimerkiksi vaikka purjehdus. Lajin välineet ja kilpailumatkojen kustannukset edellyttävät helposti jo kymmenien tuhansien eurojen panostusta vuodessa. ❚ Kuoppaan putoaa helposti Urheilumanageri Jukka Virtanen puhuu urheilusponso- SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 23 M a tt i Hyyppä Mihin kauppa on menossa Olemme tämän vuoden aikana käsitelleet monessa jutussa verkkokaupan kasvua ja digitalisaatiota. Muutokset eivät enää ole eteisessä, ne jylläävät jo olohuoneessa. Siinä, missä toinen näkee tuhon, näkee toinen mahdollisuuden. Perusasiat Digiasiantuntija Oula Järvinen Kaupan liitosta vetää seuraavassa yhteen aiemmin käsittelemiämme asioita. Jotain tiedämme, joitakin kehityssuuntia voimme vain arvailla ja joistakin asioista emme vielä tiedä mitään. - Muutoksen nopeus vaikuttaa tällä hetkellä käsittämättömän nopealta. Sitä se onkin, mutta silti voidaan perustellusti sanoa, ettei muutos tule enää koskaan olemaan näin hidasta. Syynä on Mooren laki, jonka mukaan tietokoneiden laskentateho kasvaa kaksinkertaiseksi 18 kuukauden välein. Siten teho kymmenkertaistuu viidessä vuodessa ja satakertaistuu kymmenessä. Oula Järvinen. 24 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 - Kauppa on jo pitkään ollut digimuutoksessa. Muutokset ovat tapahtuneet niissä toiminnoissa, joita kuluttaja ei näe. Tilausten nopeutuminen, logistiikan kehitys ja varastojen automatisointi ovat tapahtuneet tavaravirrassa ennen varsinaista myymälää. Kassojen toimintamuutokset ovat olleet asiakkaidenkin näkyvissä. Isot rahat ovat liikkuneet logistiikassa ja toimitusketjuissa. Niissä digitalisaatio on tuonut tähän mennessä suurimmat säästöt. Lisää perusasioita - Internet on nopeuttanut muutosprosessia. Globalisaation antamat mahdollisuudet ovat sen kautta konkreettiseti jokaisen ulottuvilla. Internet on vapauttanut meidät ajallisista ja muista rajoitteista. - Kuka tahansa voi tässä kehitysprosessissa voittaa tai hävitä. Lopputulos on pitkälti itsestä kiinni. Se, joka pystyy yhdistämään tekniikan mahdollistamat uudet toimintatavat omaan liiketoimintaansa, voi voittaa. Esimerkiksi sellainen lähiruuan tuottaja, joka pystyy palvelemaan koko maakuntaa, voi kasvattaa liiketoimintaansa merkittävästi. Tai suomalainen yritys voi myydä Kiinassa valmistettua tavaraa EteläEuroppaan ilman, että tavara koskaan käy Suomessa. Tavaran ja pääoman liike erottuvat toisistaan. Tavaran valmistusta, myyntiä, logistiikkaa ja vähittäiskauppaa voi kutakin hoitaa oma erillinen yritys. Ennen esimerkiksi kauppa yleensä omisti omat kiin- teistönsä. Nyt liikepaikkojen omistuksesta vastaavat siihen erikoistuneet yritykset. - Globalisaatio ja digitalisaatio toimivat myös kansallisella tasolla. Jostakin satakuntalaisesta yrityksestä voi kehittyä vaikka koko maailman markkinajohtaja jonkun tuotteen kohdalla. Kehitys demokratisoi tuotantoa ja kauppaa. Menestys on itsestä kiinni, ei etäisyyksistä tai markkina-alueiden koosta. Uusien mahdollisuuksien hyväksi käyttö voi jopa piristää kivijalkamyymälöiden toimintaa. Markkinat avautuvat entistä laajempina. - Kehitys tekee kuluttajasta entistä enemmän kuninkaan. Kuluttaja toimii kuin nykyinen B to B –liiketoiminta. Kuluttajalle on entistä vaikeampi myydä sitä, mitä hän ei halua ostaa. Kauppaketjut eivät voi enää päättää, mitä kuluttajat ostavat. Brändit syntyvät kuluttajavetoisesti kaverilta toiselle. Mahdollisuus hintavertailuun demokratisoi maailmaa tavarakaupassa. Suositut tuotteet myydään äärimmäisen nopeasti. Miljoonia yksikköjä voidaan myydä hetkessä. - Jälleenmyyvän kaupan tilanne on osin auki. Toisaalta tiedetään, että asiakkaat haluavat viettää entistä enemmän aikaa monipuolisissa kauppakeskuksissa tai yleensäkin sisätiloissa. Mitä näissä sisätiloissa jatkossa tapahtuu, sitä emme vielä tiedä. -Kaupallinen viestintä tulee muuttumaan. Siitä tulee personoitua, koska kuluttajan mieltymykset tiedetään entistä tarkemmin. Se antaa valtavat mahdollisuudet kaupalle. Kulttuurierot alueiden välillä pienenevät, mutta kasvavat niiden sisällä. Jatkossa erilaiset vähemmistöryhmät uskaltavat tulla esille pienissäkin yhteisöissä. - Jokainen voi omalta kohdaltaan miettiä, mitä mahdollisuuksia kehitys tarjoaa. Läheskään kaikkea ei ole vielä keksitty, joten mahdollisuuksia riittää ennakkoluulottomalle innovoijalle. Muutoksiin valmistaudutaan Satakunnan Osuuskaupan toimitusjohtaja Harri Tuomi pitää kaupan toimintatapojen muutosta välttämättömänä. - Sitä, mihin lopulta päädytään ja kuinka pitkäksi aikaa, kannattaa pohtia isolla porukalla. Jokaisen kannattaa pohtia muutoksen antamia mahdollisuuksia omassa mielessään. Monikanavaisuus on tähän mennessä lyönyt itsensä läpi ehkä eniten autokaupassa. Asiakkaan ei enää tarvitse lähteä kiertelemään autoliikkeissä, vaan hän voi tehdä ainakin alustavan valinnan internetin avulla. Se, mihin suuntaan ruoka- ja käyttötavarakauppa kehittyy, on vielä pitkälti arvailujen varassa. Iso-Britanniassa ruuan verkkokauppaa on tehty jo 20 vuotta. Vasta nyt se on saatu jotenkin kannattavaksi. Parhaat toimintavat on ilmeisesti kehitettävä aluekohtaisesti. Se, mikä toimii Lontoossa, ei välttämättä sovi Harjavaltaan. Ratkaistavia kysymyksiä on paljon. Se on kuitenkin selvää, että kaupan pitää kasvattaa osaamistaan siten, että tarvittavat muutokset osataan myös tehdä. Nykyään on jo tosiasia, että ravintolaa, joka ei ole netissä, ei ole edes olemassa. Siitä huolimatta uskon, ettei fyysinen kauppa häviä omana elinaikanani ainakaan päivittäistavarakaupan osalta. Se ei tarkoita sitä, etteikö verkkokauppa lisääntyisi voimakkaastikin. Harri Tuomi. mies –vaateliikkeen omistajana. Tältä haastateltavalta löytyy ainakin kokemusta ja tietoa. - Internetin antamista mahdollisuuksista huolimatta ei miesten vaateliike enää olisi kannattavaa liiketoimintaa. Kulut olisivat silti niin kovat, ettei toimintaa saisi millään kannattavaksi. Porinmies loppui 10 vuotta sitten. Aloin välittömästi soveltaa kauppatapaa, jossa yhdistyvät sekä vuosikymmenien varrella hankittu ammattitaitoni että langaton tilaus. Välitän kaikkia kotimaassa tuotettuja miesten vaatteita housuista frakkeihin. Toimintamalli on seuraava. - Kuvitellaan, että uusi asiakas tulee liikkeeseeni, joka on käytännössä minä itse, lämmin tila, mittanauha ja puhelin. Asiakas haluaa ostaa housut. Mittaan hänen kokonsa. Valitsemme yhdessä housujen materiaalin, värin ja mallin. Soitan tämän jälkeen esimerkiksi Turolle, joka toimittaa housut kahden päivän sisällä, jos tilaus on tehty ennen kello 14:ta. Eli jos soitan tilauksen keskiviik- kona ennen iltapäivä kahta, housut ovat Ulvilassa perjantaina. Mikäli asiakas haluaa tilata toiset housut, eikä hän ole mielestään sen paremmin lihonut kuin laihtunutkaan, saa hän housut kotiosoitteeseensa kahden päivän sisällä. Käytännössä voisin tehdä tilaukset internetin välityksellä. Puhelin on kuitenkin siinä mielessä tehokkaampi, että mahdolliset lisäkysymykset voidaan molemmin puolin tehdä saman puhelun aikana. Se vähentää merkittävästi väärinymmärryksiä. Nykyinen vaateliikkeeni on vapaa ajasta ja paikasta. Liike toimii siellä missä on mittanauha, matkapuhelimen edellyttämä kenttä ja minä itse. Kaiken perustana on valmistajien luottamus toimintaani. Se on onneksi edelleen korkealla tasolla. - Verkkokauppa syö raskaasti perinteistä vaatekauppaa. Massaa tehdään halvalla ulkomailla. Uskallan ennustaa, että jos talvi ei pian tule, tippuu moni vaateliike kyydistä varastojen jäädessä käteen. Tätä en tietenkään kenellekään toivo. ❚ Yllättävä tapaaminen Vaateliikkeitä on vielä muuallakin kuin Porin keskustassa tai kauppakeskuksissa. Perinteinen puhelinluettelo antaa tiedon Rafun Pukimosta Ulvilassa. Ilmoitus lupaa pukimosta löytyvän kaikkien kotimaisten valmistajien vaatteet – todella mielenkiintoista. Soitan ja sovin haastattelusta. Yllätys on Ulvilassa melkoinen, kun vastaan tulee Ralf Söderman, jonka monet varmasti muistavat Porin torin laidalla olleen Porin- Ralf Söderman. SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 25 LIITY JÄSENEKSI SATAKUNNAN KAUPPAKAMARIIN Kauppakamarin jäsenyys kannattaa YRITYSTEN JÄSENMAKSUPERUSTEET: LiikevaihtoHenkilökunnan Jäsenmaksu lukumäärä ‹ 2 milj.euroa › 2 milj.euroa 1–25 › 25 › 8 milj.euroa 1–50 › 50 Mikäli liikevaihto on yli 17 milj.euroa ja henkilökunnan määrä on alle 100 henkilöä 100 – 200 henkilöä 201 – 500 henkilöä yli 500 henkilöä PALAUTUSOSOITE: Satakunnan kauppakamari, Valtakatu 6 Suomessa toimii 19 kauppakamaria, joiden toimialueet kattavat koko 140 euroa 270 euroa 350 euroa 440 euroa 540 euroa maan. Jäseniä on 18.000 – yrityksiä yhden miehen yrityksistä suuriin konserneihin – useilta yritystoiminnan alueilta kaupan, teollisuuden ja palvelualan piiristä. Kauppakamarijärjestö on yritysten palvelu- ja edunvalvontaorganisaatio, johon yrityksesi kannattaa kuulua. 630 euroa 820 euroa 1100 euroa 1820 euroa Ilmoitamme yrityksemme Satakunnan kauppakamarin jäseneksi ja sitoudumme vuosittain suorittamaan kunakin vuonna vahvistettavien jäsenmaksuperusteen mukaisen jäsenmaksun. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen verotuksessa. TIEDOT YRITYKSESTÄMME: Nimi: 28100 PORI Osoite: www.sata.chamber.fi Puhelin: Toimisto: Toimiala: Telefax: Valtakatu 6, 28100 Pori Liikevaihto: alle 2 milj.euroa ❒ Postiosoite: PL 100, 28101 Pori Puhelin: (02) 634 0700 Henkilökunnan määrä: kauppakamari@sata.chamber.fi Toimitusjohtaja: 2–8 milj.euroa ❒ 8–17 milj.euroa yli ❒ 17 milj.euroa ❒ Yhteyshenkilö kauppakamariin: / 2014 Allekirjoitus: TISSÄ E N S Ö Y YÄ M VOIT LIITT ata.chamber.fi www.s 26 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 Hyvinvointialan Living lab -hanke Euroopan unionin viestintäkampanjassa H yvinvointialan Living lab -hanke on valittu mukaan Euroopan unionin ensimmäiseen Työtä sinun hyväksesi -tiedotuskampanjaan. Tarkoituksena on kertoa konkreettisesti, miten Euroopan unioni ja sen rahoittamat hankkeet vaikuttavat kansalaisten elämään ja helpottavat jokapäiväistä arkea. Tiedostuskampanja toteutetaan kuudessa pilottimaassa, joihin kuuluvat Suomi, Saksa, Latvia, Portugali, Espanja ja Puola. Suomessa kampanjassa keskitytään siihen, miten EU tukee ikäihmisten hyvinvointia sekä itsenäistä ja mielekästä elämää mahdollistaen kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Kysymys ikääntyvän väestön hyvinvoinnin turvaamisesta on enemmän kuin ajankohtainen – vuoteen 2025 mennessä yli 20 % Euroopan kansalaisista on 65-vuotiaita tai tätä vanhempia. Suomessa ilmiö on erityisen merkittävä: meillä yli 65-vuotiaat muodostavat lähes 25 % koko väestöstä vuoteen 2020 mennessä. Kampanjan teemaa tuodaan esille ylimaakunnallisesti toteutetulla Hyvinvointialan Living lab -hankkeella, josta vastasivat elinkeinoyhtiö Prizztech Oy, Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK ja Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus EPTEK ry. Hankkeen tavoitteena oli testata ja kehittää uusia hyvinvointiteknologian innovaatioita, joiden avulla ikäihmisten itsenäistä kotona asumista ja vanhustenhoidon ammattilaisten työtä voidaan helpottaa. Hankkeessa luotiin tuloksellisia ja kustannustehokkaita toimintamalleja ikäihmisille ja vanhustenhoitoon suunnattujen teknologioiden käyttäjä- ja tarvelähtöiseen kehittämiseen. - Meidän puolelta halusimme nostaa esiin Living lab -toimintamallin esimerkkinä toiminnasta, jossa EU:n tuella etsitään ennakkoluulottomasti tapoja auttaa kasvavaa joukkoa ikäihmisiä pysymään aktiivisena osana yhteiskuntaa ja viettämään kotiloissaan mahdollisimman täyspainoista elämää. Eliniän pidentyminen on positiivinen asia, kehityssuunta, joka asettaa merkittäviä haasteita julkistaloudelle ja työikäiselle väestölle. Mutta se on myös pohja innovaatioille, joissa voimme hyödyntää Suomesta löytyvää vahvaa osaamista tieto- ja viestintäteknologioissa ja kotiautomaatiossa. Nämä innovaatiot lisäävät ikäihmisten hyvinvointia, turvallisuutta, terveyttä ja riippumattomuutta omassa arjessaan, kertoo Euroopan komission Suomen-edustuston vt. päällikkö Sari Artjoki. Ikääntyvistä huolehtiminen TV-mainoskampanjan aiheena Kampanjasta viestitään TV-mainoksin 29.11.2014 alkaen. Ensimmäinen mainosfilmi kertoo porilaisesta Kaista ja hänen elämästään eläkeläisenä. Mainos kertoo, miten EU:n tukema hanke mahdollistaa ikäihmisille teknologiaratkaisuja, joiden avulla myös Kai voi nauttia elämästään ja elää täysipäiväistä ja mielekästä elämää mahdollisimman pitkään kotona asuen. Mainoksessa Kai istuu yksin kalassa, mutta pian lähes näkymättömien hahmojen avustuksella hän löytää itsensä eri tilanteista viettämässä monipuolista ja turvattua elämää, jossa hän on myös sosiaalisesti vahvasti läsnä. Hahmot, jotka edustavat EU:n toimintaa, ovat mukana kohtauksissa luomassa edellytyksiä itsenäiseen elämään ja parempaan elämänlaatuun. Ikäihmiset vaikuttamassa hyvinvointiteknologian kehittämiseen - Porin seudulla hankkeen toimintamalli luotiin ja kehitettiin tiiviissä yhteistyössä Porin perusturvan yhteistoimintaalueen vanhuspalveluiden sekä hyvinvointiteknologiayritysten kanssa. Projektin yhteistyö toi laaja-alaisesti yhteen eri sidosryhmiä, kuten käyttäjät, yritykset, kunnat, kolmannen sektorin, oppilaitokset, asiantuntijat, rahoittajat sekä paikalliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot kehittämään teknologiratkaisuja ikäihmisten hyvinvoinnin tueksi, kertoo Niina Holappa Prizztech Oy:stä. Living lab -toiminnassa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat tarjosivat yrityksille mahdollisuuden tuotetestaukseen aidoissa ympäristöissä. Hankkeessa käyttäjät toimivat kehittäjinä. Ikäihmiset, omaiset ja vanhustyön ammattilaiset saivat testata maksutta uusimpia teknologiaratkaisuja osana normaalia arkeaan, ja he pääsivät samalla vaikuttamaan heille kehitettäviin teknologioihin. Testauksista hyvinvointiteknologiayritykset saivat arvokasta palautetta ja konkreettisia kehitysehdotuksia testaajilta tuotekehitykseensä. Testaukset antoivat myös tärkeitä käyttökokemuksia testausympäristöille teknologioiden käytettävyydestä ja soveltuvuudesta mm. hankintapäätösten tueksi. - Käyttäjäystävällisen ja helppokäyttöisen teknologian kehittäminen ikääntyneiden käyttöön edellyttää ikäihmisten kuuntelemista ja heidän osallistumista hyvinvointiteknologian tuotekehitykseen. Ikäihmiset ovat olleet toiminnassamme tärkeimpiä asiantuntijoita selvitettäessä, kuinka hyvin teknologia vastaa heidän tarpeisiinsa ja toiveisiinsa. Toimijoiden välinen yhteistyö on ollut erittäin onnistunutta. Kiitokset hankkeen menestyksestä kuuluvat erityisesti hankkeen projektipäälliköille Pirjo Rehulalle ja Ulla-Maija Leppäkoskelle sekä kaikille toimintaan osallistuneille, iloitsee Holappa. Kansainvälistä menestystä Hyvinvointialan Living lab -hanke sijoittui Euroopan komission RegioStars 2013 -kilpailun finaalissa viiden parhaan joukkoon sosiaalisten innovaatioiden sarjassa. Vuosittain järjestettävässä kilpailussa Euroopan komissio etsii innovatiivisimpia ja parhaita käytäntöjä EU:n alueella kehitetyistä hankkeista. Hanketta rahoittivat Satakuntaliitto (EAKR) sekä alueiden kunnat. Käyttäjälähtöisen hyvinvointiteknologian kehittäminen on jatkunut alueilla myös Living lab -hankkeen jälkeen, sillä se on koettu kaikkien osapuolten näkökulmasta erittäin tärkeäksi ja tarpeelliseksi. ❚ SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 27 PROFIILI Teksti JA KUVA T : AULI AAL T ONEN BJÖRN-OLOF MALMSTRÖM SYNTYNYT: Tammisaaressa v. 1931 PERHE: Vaimo Karin-Maria (Kajsa) ja 4 aikuista lasta, myös yksi lapsenlapsenlapsenlapsi, 1 v KOULUTUS: Ylioppilas v. 1950, filosofian maisteri Helsingin yliopistosta v. 1956 ARVO: Opetusneuvos URA: Borgå Lyceum, lehtori 1956–62, Björneborgs svenska samskolan, lehtori 1962–65 ja rehtori 1965–95 LUOTTAMUSTOIMET: Svenska Kulturfonden i Björneborg -säätiön hallituksessa vuodesta 1965 alkaen, puheenjohtaja 1972–2006, Porin kaupunginvaltuustossa RKP:n edustajana 80-luvulla yhden kauden. HARRASTUKSET: Kirjoittaminen: mukana monissa teoksissa, omat teokset: fysiikan oppikirja, historiikki Svenska kulturfonden i Björneborg 1919–2010, Svenska Klubbenin historiikki viimeisteltävänä. 28 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 BJÖRN-OLOF MALMSTRÖM OPE T USNEUVOS Porin ruotsalaisen yhteiskoulun, Björneborgs svenska samskolan pitkäaikainen rehtori, opetusneuvos Björn-Olof Malmström on merkittävästi edistänyt ja vaalinut Porissa ruotsinkielistä kulttuuriperintöä. Malmström jäi eläkkeelle vuonna 1995 rehtorin virasta, mutta toimii edelleen aktiivisesti Svenska Kulturfonden i Björneborg -säätiössä. Tammisaaressa syntyneen Björn-Olof Malmströmin ensi kosketus Poriin tapahtui vuonna 1954. Ylioppilastutkinnon jälkeen hän meni Helsingin yliopistoon opiskelemaan fysiikkaa, matematiikkaa ja kemiaa ja oli opiskeluaikanaan yhden kesän töissä Outokummun Porin koelaitoksessa tekemässä kokeita liekkisulatusuunin pienoismallilla. – Valmistuin filosofian maisteriksi 1956 ja heti sen jälkeen menin opettajaksi Porvoon poikakouluun, Borgå Lyceumiin. Se oli oikeastaan aika jännää aikaa. Siellä olisi luullut olevan kurinpito-ongelmia, mutta minulla ei ollut koskaan. Sieltä tulimme Poriin vuonna 1962. Meillä oli silloin kolme lasta, kaksi tyttöä ja yksi poika ja Porissa syntyi vielä toinen poika. Syy muuttoon oli se, että vaimoni Karin-Maria on kuvaamataidon opettaja ja Porvoossa kaikki opettajan paikat oli täytetty. Tulimme molemmat Porin ruotsalaiseen yhteiskouluun, jossa toimin matematiikan ja fysiikan lehtorina. Ensimmäisen vuoden olimme vanhassa Pukkilassa, nykyisessä taidekoulussa. Syksyllä 1963 muutimme uuteen tiilirakennukseen Mikonkadun ja Otavankadun kulmaan. Vuonna 1965 minusta tehtiin rehtori, kun entinen rehtori sairastui. Rehtorinakin ollessaan Malmström jatkoi opettamista lukiossa. Lukio sai omat tilat vuonna 1992, kun koulun viereisen rakennuksen, Rosa Husetin, remontti saatiin valmiiksi. Pidetty rehtori Malmström on tyytyväinen yli kolmekymmentä vuotta kestäneeseen työuraansa Porin ruotsalaisessa yhteiskoulussa. – Opettajakunta oli hyvä ja aika pysyvä, ja meillä oli oikein kivoja ja avoimia oppilaita, jotka eivät pelänneet. En oikeastaan hyväksynyt jälki-istuntoa, yritin aina välttää sitä, se on minusta ihan turhanpäiväistä. Joskus otin oppilaan rehtorin kansliaan ja välillä tietysti ääni oli aika kova, mutta uskon että se auttoi. – Meillä on ollut aina sekä suomen- että ruotsinkielisiä oppilaita. Joskus koulussa on ollut lähes suomenkielinen luokka, mutta aina lapset ovat oppineet ruotsia. Koulu oli vähemmistöjen koulu, sillä sinne tuli monia muitakin vähemmistöryhmiä, esimerkiksi adventistit. Sitten -70 luvun puolivälissä tulivat paluumuuttajat Ruotsista, ja kahdessa vuodessa meille tuli sata oppilasta lisää. Silloin oli tungosta, ei ollut tarpeeksi luokkahuoneita eikä opettajia. Meillä oli kaksi kiertoluokkaa ja osa opettajista pystyi opettamaan kahta saman asteen luokkaa. Sillä tavalla selvisimme siitä. Malmström kuvailee paluumuuttajien lapsia hert- taisiksi ja avoimiksi. Ruotsissa ala-asteen koulu oli enemmän yhtä perhettä ja se näkyi. – Kerran välituntivalvojana ollessani tuli pieni tyttö, otti minua kädestä kiinni ja jutteli minulle. Sellaista ei tapahtunut suomalaisten lasten kanssa, että olisi ottanut rehtoria kädestä kiinni. Ruotsista tulleiden kanssa ei ollut ongelmia, mutta se oli kyllä melkein kuin vallankumous, kun heidän mukanaan tuli yhtäkkiä sinuttelu Suomeen. Kaikki ruotsalaiset puhuivat vain ´du´. Sen jälkeen meidän koulussa on aina sinuteltu kaikkia. Aikaansaannoksia Björneborgs svenska samskola on perustettu vuonna 1892 Rosenlew-suvun tuella. Kouluun tulikin paljon ruotsinkielisiä Rosenlewillä töissä olleiden ruotsinkielisten lapsia. – Kouluhan oli Rosenlewin omistama koulu, osakeyhtiö, jonka osakkeista Rosenlewillä oli enemmistö. Kun Rauma-Repola fuusioitui Rosenlewin kanssa 1987, ei kestänyt kauaa ennen kuin Svenska Kulturfonden i Björneborg -säätiö sai Rosenlewin omistamat Björneborgs svenska samskola Ab:n osakkeet. Lahjoituksen jälkeen säätiöstä tuli koulun enemmistöosakas. Malmström on toiminut aktiivisesti säätiön hallituksessa vuodesta 1965 lähtien. Puheenjohtajana hän oli vuodesta 1972 vuoteen 2006. Hänen puheenjohtajakaudellaan säätiö rakennutti Mikonkadulle vuonna 2003 valmistuneen monitoimitalo Mikaelsgårdenin, johon siirrettiin myös kouluruokailu kokonaan ja näin kouluun saatiin lisätilaa. Koulun ja Mikaelsgårdenin välille rakennettiin kadun alta kulkeva tunneli, jota pitkin koululaiset voivat kulkea turvallisesti ruokalaan. Malmström jäi eläkkeelle oltuaan lähes kolmekymmentä vuotta rehtorina. Eläkkeellä ollessaan hän on ollut tuottelias. Vuonna 2010 julkaistiin hänen kirjoittamansa säätiön historiikki Svenska kulturfonden i Björneborg 1919–2010. Parhaillaan viimeistelyn alla on ensi vuoden alussa ilmestyvä Svenska Klubbenin historiikki. Hän on myös kirjoittanut lukuisia artikkeleita eri teoksiin. Ei kieliriitoja Björneborgs svenska samskolan yksi tärkeimmistä ruotsinkielisistä juhlaperinteistä on 13. joulukuuta vietettävä Lucia-juhla, jonka juhlinnan koulun ulkopuolelle toi Malmströmin vaimo. Lucian päivänä alettiin vierailla Antinkartanossa ja kaupunginsairaalassa ja Lucianeito tuli esiintymään torille ja Eetun aukiolle. Nykyään Lucia-juhlaa vietetään Keski-Porin kirkossa. SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 29 ” – Se on sanottava, että Pori on ollut hieno paikka asua ja toimia, vaikka minun äidinkieleni on ruotsi ja suomi sitä mitä on. Björn-Olof Malmström Tällä hetkellä Porissa on 475 ruotsinkielistä asukasta. Määrä on ollut nousussa sen jälkeen, kun se laski Rosenlewin ja savupiipputeollisuuden häviämisen myötä noin kolmeensataan. – En ole ikinä kuullut, että Porissa olisi ollut kieliriitoja. Esimerkiksi täällä koulumaailmassa olen viihtynyt erittäin hyvin suomenkielisten rehtorien kanssa ja muutenkin. En halua ottaa kantaa ruotsin kielen pakollisuuteen. Tietysti he, jotka valitsevat vapaaehtoisesti kielen, oppivat sen paremmin. Mutta jos minulla olisi aikoinaan ollut valittavana joko suomi tai saksa, niin suomi olisi jäänyt, koska Tammisaaressa ei silloin puhuttu lainkaan suomea. Kun menin Helsinkiin opiskelemaan, en osannut puhua suomea kovin hyvin, mutta ollessani aktiivisesti työelämässä puhuin suomea hyvin. Nyt kun olemme vaimoni kanssa paljon Ahvenanmaalla, jossa on toinen kotimme, suomi pakkaa unohtumaan. Malmströmin lapset perheineen ovat hajaantuneet eri puolille Eurooppaa, Saksaan, Ranskaan, Ahvenanmaalle ja Turkuun. – Me emme useinkaan vieraile heidän luonaan, vaan he tulevat meille Ahvenanmaalle, jossa meillä on iso ranta ja veneitä ja kalastusmahdollisuuksia. Meidän perheessä on kosmopoliittisuutta, kaikki osaavat ruotsia, mutta käytämme sitä kieltä, mikä sopii tilanteeseen parhaiten. – Se on sanottava, että Pori on ollut hieno paikka asua ja toimia, vaikka minun äidinkieleni on ruotsi ja suomi sitä mitä on. Minusta Pori on erittäin hyvä paikkakunta. ❚ Simo Kauppi jatkaa Satakunnan kauppakamarin puheenjohtajana L änsi-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja Simo Kauppi valittiin Satakunnan kauppakamarin puheenjohtajaksi Satakunnan kauppakamarin syyskokouksessa 1.12.2014. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Joni Hautojärvi, toiseksi varapuheenjohtajaksi toimitusjohtaja Sari Mäkitalo ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi toimitusjohtaja Ilpo Harju. Erovuoroisista valtuuskunnan jäsenistä valittiin uudelleen toimikaudeksi 2015–2017 toimitusjohtaja Peter Ahlström, hallituksen puheenjohtaja Tuomo Aine, toimitusjohtaja Toivo Alarautalahti, toimitusjohtaja Hannu Heiskanen, toimitusjohtaja Jussi Helavirta, toimitusjohtaja Markku Heljakka, kansanedustaja Anne Holmlund, kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa, asiakkuuspäällikkö Pia Kiuru, toimitusjohtaja Hanna Maja, toimitusjohtaja Juha Mäenpää, toimitusjohtaja Juha-Matti Ojanperä, toimitusjoh- 30 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 taja Matti Ratsula sekä toimitusjohtaja Timo Rautalahti. Uutena jäsenenä samaksi toimikaudeksi valittiin asianajaja Timo Santavuo. Jäljellä olevaksi toimikaudeksi 2015 valittiin uutena jäsenenä johtaja Jari Multisilta. Jäljellä olevaksi toimikaudeksi 2015–2016 valittiin uutena jäsenenä asianajaja Tuulia Pirttilä. Kauppakamarin edustajiksi Keskuskauppakamarin valtuuskuntaan valittiin hallituksen puheenjohtaja Tuomo Aine, toimitusjohtaja Pekka Ekberg, toimitusjohtaja Ilpo Harju, toimitusjohtaja Joni Hautojärvi, toimitusjohtaja Simo Kauppi sekä toimitusjohtaja Sari Mäkitalo. Tilintarkastajiksi valittiin HTM Heikki Santavuo ja HTM Anja Vaalto. Heidän varamiehikseen valittiin KHT Anne Hakala ja KHT Tapani Torpo. Muina virallisina asioina vahvistettiin kauppakamarin toimintasuunnitelma, talousarvio sekä jäsenmaksuperusteet vuodelle 2015. ❚ KOLUMNI J O U KO K A U P P I L A a s i a n a j a j a Pitkäjännitteisyyttä osinkoverotukseen P orilaistaustainen OTT Janne Juusela teki mainion ehdotuksen osinkoverotuksen kokonaisuudistukseksi. Nykymuodossa kokonaisvero osingosta vaihtelee 26-50 prosentin välillä. Alimmillaan listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon kokonaisvero on 25-27 prosenttia. Pörssiyhtiön osingosta maksetaan ensi vuonna 40-42 prosenttia kokonaisveroa. Juusela ehdottaa samaa verokantaa kaikille osakeyhtiöille. Yhtiö maksaa 20 prosentin tuloveron, ja osingosta säädettäisiin puolet pääomatuloksi jolloin kokonaisverokanta olisi 32 prosenttia. Veronsaajan kannalta ehdotus merkitsee pienempää verotuloa. Syntyvä vaje on mahdollista paikata laajentamalla veropohjaa. Tällä hetkellä pörssiyhtiön osinko on verovapaata monella eri perusteella. Pörssiyhtiön osingon verovapaus 10 prosentin siivun omistajalle on väkevän lobbauksen tulos. Yksityishenkilöt siirtävät pörssivarallisuuden vakuutuskuoriin, joissa veronmaksu lykkääntyy enimmillään kymmenien vuosien päähän. Yksi petetyistä vaalilupauksista on osingon verovapaus 1.000 euroon saakka. Verovapaus on varma täky kansankapitalismille. Negatiivista korkoa kasvavilla pankkitileillä makaa kymmeniä miljardeja euroja. Maan vaihtotase on negatiivinen. Mahdollisimman suuren määrän osinkoja pitäisi jäädä hyödyntämään Suomen taloutta. Yritysverokilpailu on tullut jäädäkseen. Suomessa yrittäjät ja poliitikot haikailevat Viron mallia. Juuselan ehdotus säilyttäisi kokonaisverokannan 32 prosentissa. Jos yritysvero laskee, osingosta maksettava vero nousee. Veronsaajan kannalta tulos on neutraali. Valtionvarainministeri piti Juuselan ehdottamaa verokantaa liian alhaisena. Se on kuitenkin korkeampi, mitä esimerkiksi asuntovuokraaja maksaa tulostaan. Asunnonvuokraus on subventoitua liiketoimintaa, koska Kelan tuet nostavat yleistä vuokratasoa merkittävästi. Perhe- ja pörssiyhtiön erilaisilla osinkoverotuksilla on monia haittavaikutuksia. Se estää listautumisen ja sorsii pääomaköyhiä start-uppeja. Viime vuosille on ollut tyypillistä, että osinkoon vaikuttavia parametrejä muutetaan joka vuosi. Pitkäjännitteinen suunnittelu on mahdotonta. Tällä hetkellä osingonsaajat ovat hajanainen joukko. Vahvat ovat valvoneet etunsa. Juuselan mallissa kaikki tulevat samalle viivalle ja osingonsaajista muodostuu yhtenäinen joukko, jota poliitikot eivät voi kohdella miten tahansa. ❚ SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 31 vierastuoli Teksti ja kuvat: AULI AAL T ONEN Porin yliopistokeskuksen johtajana marraskuun alussa aloittanut professori Jari Multisilta palasi mielellään ennestään tuttuun taloon. Porin yliopistokeskus on neljän yliopiston muodostama, verkostomaisesti toimiva monitieteinen yliopistoyhteisö, johon Multisilta haluaa luoda entistä innostavamman ja kannustavamman työ- ja opiskeluilmapiirin. Jari Multisilta tuli Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikköön jo vuonna 1996 multimedian tutkijaksi ja vuodesta 2001 lähtien hän on toiminut professorina. Vuodet 2008-9 vierähtivät tutkijana Nokian tutkimuskeskuksessa. Pori jäi muutamaksi vuodeksi, kun Multisilta kesällä 2010 32 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 lähti Stanfordin yliopistoon tutkijaksi ja palasi sieltä seuraavana vuonna suoraan Helsingin yliopistoon johtamaan kansallista oppimisen tutkimuksen verkostoa. – Tämä Helsingin yliopiston koordinoima tutkimusverkosto kokosi yhteen eri tieteenalojen ihmisiä tutkimaan oppimista. Näen, että myös Porin yliopistokeskuksen johtajana yksi tärkeimmistä tehtävistäni on rakentaa monitieteistä yhteistyötä täällä olevien yksiköiden välillä. Multisillan viime vuosina hankkima kokemus luo hyvät edellytykset edelleen kehittää monitieteistä tutkimusta Porissa. Jari multisilta Porin – Haluan auttaa tutkijoita löytämään yhteisiä mielenkiintoisia tutkimusongelmia, joita he voisivat yhdessä ratkaista ja uskon, että ne ratkaisut ovat innovatiivisempia, kun useamman eri alan tutkijat miettivät jotain ongelmaa yhdessä. Kun tutkijat uskaltavat tulla omalta tieteenalalta tavallaan ”ei kenenkään” -maalle miettimään ratkaisuja, silloin syntyy uudenlaisia, luovia ratkaisuja sellaisille asioille, joille ehkä mikään yksittäinen tieteenala ei voisi tarjota vastaavanlaisia ratkaisuja. Kiinnostava ja ihmisläheinen työ Tekniikan tohtori Multisilta haluaa paneutua työhönsä ihmiskeskeisesti ja korostaa yhdessä tekemisen ja verkostojen merkitystä. – Olen multimedian professori, ja multimedia minun tapauksessani on tarkoittanut sitä, että olen tutkinut teknologiaa, mutta koko ajan teknologiaa käyttävä ihminen on ollut keskiössä. Tavallaan siinä on jo yhdistynyt kaksi tieteenalaa, teknologian näkökulma ja oppimisteknologiasta puhuttaessa kasvatustiede. Minähän olen peruskoulutukseltani matematiikan ja tietotekniikan aineenopettaja. Opiskeluaikana olen tehnyt opettajan sijaisuuksia ja täällä yliopistokeskuksessa olen opettanut paljonkin matematiikkaa. Työhöni ei sinällään kuulu enää opetusta, mutta olen ilmoittanut olevani vapaaehtoinen, jos jollakin luentokurssilla tarvitaan vierailevaa luennoitsijaa omaan alaani liittyvistä asioista. Tutkimusmaailmaa Multisilta ei myöskään aio kokonaan jättää. Tavoitteena on kehittää omaakin tutkimusta, mutta nyt siihen tietenkin on paljon vähemmän aikaa. Ensimmäinen työkuukausi on ollut paljolti ensi vuoden toiminnan ja talouden suunnittelua. – Toivoisin kyllä, ettei kaikki aikani kuluisi perushallinnon tekemisessä, vaan haluaisin olla myös aidosti kehittämässä uusia asioita ja virittämässä kaikkien yhteistä tekemistä. Mitä vähemmän voin olla omassa työhuoneessani tekemässä hallinnollisia juttuja, sitä yliopistokeskuksen enemmän voin olla ihmisten kanssa tekemässä jotain, mikä auttaa heitä viemään heidän työtään eteenpäin. Monitieteisyyttä ja kansainvälisyyttä Ensi vuoden näkymiä Multisilta pitää hyvinä, vaikka kaikissa Suomen yliopistoissa katsotaan tällä hetkellä hyvin tarkasti, mihin on rahaa. Samalla tavalla Porin yliopistokeskuksen yksiköt joutuvat miettimään toiminnan painopisteitä. – Näen, että minun roolini tässä talossa on kehittää uusia asioita ja viedä niitä eteenpäin. Tänä syksynä meillä on valmistunut uusi strategia, jossa on paljon hyviä, kehittämiskelpoisia asioita. Uskon että saamme aikaan kehitystä, joka korostaa yliopistokeskuksen tärkeyttä sekä alueellisesti että myös emoyliopistojen näkökulmasta katsottuna. Multisillan mukaan sekä oppimista että tutkimusta pitää edelleen kehittää ja viedä eteenpäin. Siihen liittyen hän pitää kansainvälisyyden ja monitieteisyyden lisäämistä tärkeänä. - Nyt kun meillä on viime vuonna hyvin alkanut kansainvälinen opiskelijavaihto, haluan viedä sen seuraavalle tasolle eli meillä käynnistyy myös kansainvälinen tutkijavaihto, jota on jonkin verran jo ollut, mutta haluaisin vielä lisätä sitä. Tutkijoita voisi tulla vaikka Kiinasta tai Brasiliasta, joihin yhteistyöverkostoja on jo olemassa. Myös Stanfordin yliopistossa kokemaansa kannustavaa, innostavaa ja rakentavaa ilmapiiriä Multisilta haluaa tuoda Poriin. – Piilaaksossa oli helppo lähestyä tuntematontakin ihmistä, kertoa omista ideoistaan ja saada kannustavaa ja rakentavaa palautetta. Ylipäätään se ilmapiiri oli innostava ja kannustava, vaikka toisaalta se oli hyvinkin kilpailullinen, kilpailua sijoittajista ja työpaikoista. Yhteistyön rakentamista Yhteistyö talon ulkopuolisten tahojen kanssa kuuluu johta- j o ht a j a , multimedian professori jan tehtäviin. Johtajana Multisilta kokee myös olevansa yliopistokeskuksen kasvot. – Tehtäväni on kertoa meidän lähellä oleville yrityksille ja organisaatioille, mitä yliopistokeskus voi tehdä auttaakseen niiden toimintaa. Olen mielelläni käytettävissä, mikäli satakuntalaisten yritysten edustajat haluavat tavata, keskustella tai kuulla enemmän yliopistokeskuksesta. Tulen mielelläni kertomaan ja esittäytymään. Yritysyhteistyö on viime vuosina kehittynyt positiivisesti ja yrittäjyysprofessuuri on tuonut siihen lisää vaikuttavuutta. – Haluaisin miettiä yhdessä elinkeinoelämän kanssa, miten voisimme rakentaa yrittäjyysprofessuurin tyyppisiä lahjoitusprofessuureja. Yrittäjyysprofessuurihan saatiin tänne siten, että alueen toimijat ja yritykset sijoittivat siihen rahaa. Uskoisin, että se on ollut erittäin kannattava investointi koko alueen kannalta. Multisillan mukaan emoyliopistot ovat vahvasti sitoutuneet Porin yliopistokeskuksen toimintaan, samoin kuin Porin kaupunki. – Itse asiassa Porin kaupungin rahoitusosuus vuodelle 2015 nousee. On erittäin tärkeää, että kaupunki on tässä mukana. Viimeisimmät tilastot osoittavat, että Porissa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä suhteessa väestöön on pienempi kuin vastaavankokoisissa kaupungeissa, joten alue tarvitsee yliopistokeskusta, joka pystyy tuottamaan maistereita ja diplomi-insinöörejä seudun tarpeisiin. Multisillan vapaa-ajan yhteistyökuvioihin kuuluu kilpatanssi, jota hän on harrastanut vaimonsa kanssa jo kymmenkunta vuotta. – Kilpatanssi on siitä hauska harrastus, että koko ajan kun oppii lisää, niin oppii myös näkemään kuinka paljon on vielä opittavaa. Kilpailuissa käymme muutaman kerran vuodessa. Emme halua käydä kovin etäällä kisoissa, Tampere-Turku-Helsinki-Vaasa -ympyrä on riittänyt meille kisamatkoiksi. ❚ SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 33 JÄSENYRITYS T EKS T I JA KUVA T : MATTI H YYPPÄ ”Sote uhkaa asiakkaan valinnanvapautta terveydenhuollossa” Porin Lääkäritalo aloitti toimintansa Itäpuistossa vuonna 1970. Porin Linja-autoaseman viereen Itsenäisyydenkadun ja Isolinnankadun kulmaan Lääkäritalo muutti vuonna 1989. Vuonna 2010 valmistuneen laajennuksen jälkeen Lääkäritalossa on toimitilaa yhteensä noin 6000 neliötä. Lisäksi yritys toimii Raumalla, josta se hankki hiljakkoin omistukseensa Rauman Erikoislääkärikeskuksen. 34 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 - Olemme tiloissamme työskentelevien lääkärien omistama yritys. Omaa henkilökuntaa meillä on 135. Lisäksi meillä työskentelee 170 itsenäistä ammatinharjoittajaa, joista noin 140 on lääkäreitä. Tärkeimmät palvelumme ovat lääkärien vastaanotot, työterveyshuolto sekä laboratorio- ja kuvantamispalvelut. Lisäksi meillä on oma 12 vuodenpaikan sairaala, joka on keskittynyt lähinnä päiväkirurgiaan, listaa Porin Lääkäritalon toimitusjohtaja Heikki Kuuri-Riutta. - Sairaalamme palvelee lähes kaikkia muita leikkauspotilaita paitsi niitä, joiden seuranta edellyttää tehohoitoa ja niitä, joiden toipuminen sairaalassa kestää yli viikon. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat esimerkiksi syöpäpotilaat. Tulot omista palveluista ja tukipalvelujen myynnistä - Yksityisten lääkärikeskusten toimintamalli on keskeisiltä osiltaan ollut samanlainen jo pitkään. Esimerkiksi meillä Porin Lääkäritalossa laboratorio- ja kuvantamispalvelut ovat omaa toimintaamme. Samoin sairaalan hoitohenkilökunta on meidän palkkalistoillamme. Muista lääkäreistä poiketen myös työterveyslääkärimme kuuluvat omaan henkilökuntaamme. Menettely johtuu työterveyspalvelujen vaatimista sopimuksista yritysten kanssa. - Muut lääkärit ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia, jotka toimivat yrittäjinä tiloissamme. Me tarjoamme heille erilaisia palveluja – ajanvaraukset, toimitilat, tietoliikenteen ja aiemmin mainitsemani lääkärin työssä tarvittavat tukipalvelut. Lääkärit maksavat meille korvauksen palveluistamme. Korvausten taso riippuu siitä, kuinka paljon kyseinen lääkäri tekee työtä eli ottaa vastaan asiakkaita. Meillä on käytössä negatiivinen progressio – mitä enemmän tekee, sitä kannattavampaa on työnteko. Asiakkaat Suomessa lääkärin vastaanotolle pääsee kolmea reittiä. Valtaosa töissä käyvistä kuuluu työterveyshuollon piiriin. He pääsevät työterveyshoitajan ja tarvittaessa lää- ” kärin vastaanotolle nopeasti. Yksityisiä terveydenhuoltopalveluja voivat käyttää ne, joille ne ovat maantieteellisesti tarpeeksi lähellä ja joilla on taloudelliset mahdollisuudet palvelujen käyttämiseen. Julkinen terveydenhuolto eli terveyskeskusten palvelut ovat periaatteessa kaikkien käytössä. Käytännössä monessa kunnassa jonotusajat lääkärin vastaanotolle ovat venyneet kohtuuttoman pitkiksi. Heikki Kuuri-Riutta korostaa yksityisten lääkäripalvelujen käyttäjäkunnan moninaisuutta. - Esimerkiksi meillä yksityiset asiakkaat ovat suurin asiakasryhmä (eivät työterveydenhuollon asiakkaat). Maantieteellisesti meille tullaan puoliympyrästä Luvia-Kankaanpää-Kokemäki. - Tutkimusten mukaan myös työttömät käyttävät palvelujamme. Jos julkisia palveluja ei ole kohtuullisessa ajassa saatavissa, apu haetaan sieltä, missä sitä on tarjolla. Yksityisten terveydenhuoltopalvelujen osuus on nykyisin noin 25 prosenttia. Se on kasvanut tasaisesti näihin päiviin asti. Yhtenä tärkeänä syynä on ollut julkisten perusterveydenhuollon palvelutarjonnan kyvyttömyys vastata kysyntään. Väärinkäsitysten välttämiseksi haluan korostaa, että erikoissairaanhoito toimii Suomessa hyvin silloin, kun sen asiakkaaksi pääsee. Esimerkiksi Satakunnan keskussairaala ja Turun yliopistollinen keskussairaala antavat korkealaatuista hoitoa. Ongelmana ovat terveyskeskusten vähäiset resurssit, jotka aiheuttavat tulpan nopealle hoitoketjulle. - Sairaalamme palvelee kaikkia muita asiakkaita paitsi niitä, joiden seuranta edellyttää tehohoitoa ja niitä, joiden toipuminen sairaalassa kestää yli viikon. Heikki Kuuri-Riutta Valuvatko julkiset rahat yksityiselle puolelle? - Syytökset julkisen puolen rahojen valumisesta yksityiselle sektorille ovat mielestäni kohtuuttomia. Niihin sisältyy myös iso ajatusharha. Me kaikki maksamme sairausvakuutusmaksua. Lain mukaan niiden pitäisi kattaa 60 prosenttia asiakkaan kuluista. Maksut ovat kuitenkin pysyneet samoina jo 25 vuotta. Siksi ne kattavat enää 20-25 prosenttia kustannuksista. Paras tapa hoitaa perusterveydenhuollon tulppa olisi mielestäni nostaa korvaus sille tasolle, että kaikki saisivat palveluja haluamastaan paikasta. Silloin resurssit olisi suunnattu tehokkaasti ja asiakkaat saisivat tarvitsemansa palvelut nopeasti. Tulevaisuus Yksityisten lääkärikeskusten toimintaa varjostaa jatkossa Heikki Kuuri-Riutan mielestä kaksi asiaa. - Vakuutusyhtiöt ovat jo ottaneet ja jatkossa yhä enemmän ottamassa suurempaa roolia terveydenhuollossa. OP-Pohjola alkaa toimia tulevaisuudessa omien sairaaloidensa kautta yliopistosaiSATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 35 raalapaikkakunnilla. Muutkin vakuutusyhtiöt ovat lähdössä mukaan ohjaamaan omia asiakkaitaan yhteistyökumppaneilleen entistä pontevammin. Kehitys sotii sekä EU:n että Suomen omia tavoitteita vastaan. Tähän asti on nimenomaan laajennettu asiakkaiden mahdollisuuksia itse valita palveluntarjoajansa. - Toinen ihmettelyjä herättävä hanke on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (Soteuudistus). Tällä hetkellä uusituksen pohjaksi näyttäisi muodostuvan järjestelmä, jossa maa olisi jaettu viiteen Sote-alueeseen, jotka tilaisivat palvelut 19 palvelut tuottavalta kuntayhtymältä. Käytännössä ollaan siis rakentamassa Satakuntaan yhtä julkista työantajaa, joka vastaisi kaikkien perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palvelujen tuottamisesta. Monopoli ei koskaan ole asiakkaiden kannalta hyvä asia. Jos uudistus toteutuu ehdotetun kaltaisena, olemme palaamassa näiltä osin 70-luvulle ja suunnitelmatalouden aikaan. Jatkossa suunnittelukausi olisi neljä vuotta ja sosiaali- ja terveysministeriö ottaisi 36 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 entisen Lääkintöhallituksen roolin. - Väitän, että jos kaikki palveluntuottajat laitettaisiin samalle viivalle, se parantaisi hoitoa, lisäisi alan innovaatioita ja nostaisi tehokkuutta. Uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli palvelujen parantaminen, niiden saatavuuden varmistaminen joka puolella maata ja kustannussäästöt. Nyt lapsi on lentämässä pesuveden mukana todella kauas. - Kolmanneksi sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensopivuus olisi viimein saatava kuntoon. Hiljakkoin käyttöön otetut e-resepti ja kansallinen potilasarkisto ovat tavoitteina hyviä. Niiden käyttökustannukset ovat ikävä kyllä kalliita ja käytön helppous kaukana tavoitteesta. Työtä olisi vielä paljon. - Kaiken kaikkiaan meidän olisi koko Satakunnan menestykseksi hyödynnettävä niitä tuotteita ja palveluja, jotka on tuotettu omassa maakunnassa omin voimin. Esimerkiksi meidän kohdallamme verorahat eivät valu ulkomaille, vaan jäävät hyödyntämään oman alueemme taloutta. ❚ KOULUTUS Aika Tiistai 20.1.2015 klo 15.30 - n. 17.00 AJANKOHTAISTA KIRJANPIDOSTA, TILINPÄÄTÖKSESTÄ JA VEROTUKSESTA 22.1.2015 PaikkaRavintola Liisanpuiston auditorio, Liisankatu 20, Pori Aika Torstai 22.1.2015 klo 12.00 – 16.00 Alustajat johtaja Jussi Mustonen, EK asiantuntijalääkäri Jan Schugk, EK Tilaisuus on maksuton. PaikkaKoulutus- ja juhlatalo Mekani, Konepajanranta 2 B, Pori EK FOORUMI 20.1.2015 Ilmoittautumiset kauppakamarin toimistoon puh. 634 0700 tai sähköpostilla kauppakamari@sata.chamber.fi viimeistään to 15.1.2015. Ilmoittautuminen Kauppakamarin toimistoon puh. 634 0700 tai sähköpostilla kauppakamari@sata.chamber.fi viimeistään ma 19.1.2015. Osanottomaksu Kauppakamarin jäsenhinta on 190 € + alv 24 %. Hinta sisältää luentoaineiston ja kahvitarjoilun. Peruutusehto Mikäli ilmoittautumista ei peruuteta viimeistään ti 20.1.2015 tai osallistuja ei saavu paikalle, perimme puolet osallistumismaksusta. OHJELMA 11.45 Ilmoittautuminen ja aineiston jako 12.00Avaus • Tilinpäätökseen 2014 valmistautuminen • Taloudellinen tilanne ja tilinpäätös • Tilinpäätöksen tulkinnasta 14.00Kahvit • A jankohtaisia asioita kirjanpidosta, tilinpäätöksestä ja verotuksesta • Rakentamisen ilmoitusvelvollisuus - ongelmakohtia Kysymysklinikka Kysymyksiä voi lähettää etukäteen sähköpostitse luennoitsijalle kaarina.pyydonniemi@pyydonniemi.fi. Viestin otsikoksi ”Kysymyksiä Satakunnan kauppakamarin koulutukseen 22.1.”. 16.00 Tilaisuus päättyy Luennoitsijana: HTM, KLT Kaarina Pyydönniemi, Idman Vilén Grant Thornton Oy Tilikuukkari Oy • Kirjanpito ja tilinpäätöspalvelu • Isännöinti • Arvonmääritykset • HTM tilintarkastus Kalevanpuisto 56, Pori • 02 641 4980 mervi.raitaniemi@pkcontroller.com SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 37 Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! ineenn uuppeerrääin Alk Alk yy!! tatakkuuuö,uesttsääAililuytoyfit-it fittä Autovo it esitkö, et la Ti mol tktokorjaam siol ton? ? Tiehu ollaauvo aa orjuu denkin toenn uoolltlaottkaa inonajäluke hhu e d u uräaikaisnhukoll a a tt a . n ll saee o aslk hu Autofit–mää kuuthu vonimjä at lo ov ol kki te äähdräasaitakais ovat voimassa. fitiik–m Autoka ut astaku kaikki tehd Huollot ja korjaukset kaikille merkeille Autovikkula Ojantie 28, Impola, 28130 Pori Puh. (02) 633 7600 www.autovikkula. Huoltaa se! www.autot. LV - MYYNTI - ASENNUS - HUOLTO Kielokatu 108, PORI, P. (02) 631 3900, vk-lampo@vk-lampo.fi Avoinna ma-pe 7-17 Kauneimmat Joululaulut -yhteislaulutilaisuudet ja joulukirkot, katso omasi porievl.fi Porin ev.lut. seurakunnat 50 porienergia.fi Rauhaisaa Joulunaikaa ja Menestyksekästä Menestyksekästä Uutta Vuotta 2008! 2015 Harjavalta R SATAKUNNAN LIIKENNE SIRKKA PELTONEN Itsenäisyydenkatu 42, 28130 Pori Puh./fax (02) 632 5151 Huoltoautopalvelu 24h Puinnintie 12 28360 Pori 0400 637 934 0440 637 936 Raskaskonehuolto Vesa Raikunen Oy SATAKUNTALIITTO www.satakuntaliitto.fi PL 260 (Pohjoisranta 11D), 28101 Pori Puh. (02) 620 4300, kirjaamo@satakunta.fi Yksilölliset ja neuvovat PALVELUMME • Kirjanpitoym.taloushallinto •Isännöinti •Konsultointijakoulutus •Vero-jayhtiöoikeudellisetpalvelut Kaikki raudoitusalan työt Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen virpi.abakus@nic.fi| www.abakus.name| 02 633 0445, 050 557 3700 Isolinnankatu3L50/Valtakatu1(katutaso)Pori Mutkatonta ja sujuvaa! B Net Accounting www.birgits.fi Puh. 02-635 4548, 040 567 6381 Kyröläisentie 43, 28130 Pori www.imp-raudoitus.fi Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Erikoiskalusteet julkisiin tiloihin asiakaspalvelutiskit • kiintokalusteet • jakoseinäelementit • laivakalusteet • Eteläväylä 15 ⁄⁄⁄ 28610 PORI ⁄⁄⁄ p. 020 741 0150 asiakaspalvelu@porinpuukaluste.fi ⁄⁄⁄ www.porinpuukaluste.fi Toivotamme Rauhaisaa Joulunaikaa ja Onnellista Uutta Vuotta 2015 - KAUPUNGIN RAKENTAJA VUOKRA-ASUNNOT • OPISKELIJA-ASUNNOT www.haavistonsora.fi Annankatu 8, 28100 Pori | (02) 621 2400 | www.porinyhasunnot.fi 2015 PVO-LÄMPÖVOIMA OY www.pohjolanvoima.fi Rauhaisaa Joulunaikaa & Menestystä Uudelle Vuodelle! www.immosentukku.fi Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan. 29810 Siikainen, puh. (02) 552 6601 Kämmentä päälle kuomat! Satakunnan laulu päättyy säkeeseen: Karhun kämmen lyö. Me Karhukatsastuksessa haluamme avoimesti lyödä kämmentä porilaisen ja suomalaisen työn puolesta. Ei ole samantekevää, missä autosi katsastat. ME LUPAAMME: Laadukkaan, nopean ja luotettavan palvelun. Kilpailukykyisen ja reilun hinnoittelun. Aina. Paikallisuuden puolesta. www. .fi Puinnintie 12, Pori p. 0207 229 610 ma-pe klo 8.00-17.00 Eteläväylä 5, Pori p. 040 189 9899 ma-pe klo 9.00-17.00 www.karhukatsastus.fi Satatarkastus Oy19 Salintäysi tuttuja tukena ja turvana SKY kosmetologi Hanna Itävalo pyörittää KauneusSalia Porin Eteläpuistossa. Samoissa tiloissa toimii myös HiusSali. – Yrittäjäksi ryhtyminen tuntui turvalliselta, koska jaan tilan yhdessä äitipuoleni Hannele Hirvikosken ja Maarit Lampivuori-Kangasniemen kanssa. Kokeneiden parturikampaajien ”siipien suojiin” oli hyvä tulla. Työ on lähtenyt heti mukavasti käyntiin ja yhteishenki on hyvä. Hannan havaintojen mukaan huippu-urheilun ja yrittämisen välillä on paljon yhteistä. Tarvitaan sinnikästä puurtamista, työ pitää tehdä tarkasti ja laadusta tinkimättä. – Pystyin yhdistämään huippu-urheilun ja yrittäjyyden yllättävän hyvin. Sain sovituksi asiakasajat niin, etteivät ne menneet päällekkäin treenit kanssa. Harjoittelu ei häirinnyt työntekoa eikä toisinpäin. Toisaalta tuntuu mukavalta, kun nyt, kauden päätyttyä, voin taas tarjota asiakkaille ilta-aikojakin. Tuore aviovaimo toivoo, että aikaa jää nyt enemmän myös aviomiehelle, kahdelle kääpiöpinseserille ja Ulvilan Nahkurin kodille. www.telepori.fi Kalle Lempainen HTM • Nokia6, takuuhuolto Valtakatu 28100 Pori • Takuun ulkopuoliset korjaukset Moderni tilitoimisto, joka palvelee sinua henkilökohtaisesti. kaikkiin merkkeihin esim. Samsung, iPhone ym. puh. •(02) 633 0600 Tarvikkeet 1.6. - 31.8. Ma - Pe 10 - 17, La 10 - 14 fax (02)MaAvoinna 537 - Pe 9-17,3802 La suljettu gsm 0400 590 428 Isolinnankatu 5, 28100 Pori kalle.lempainen@satatarkastus.inet.fi www.satatarkastus.fi Fysioterapiaa ja kauneuskirurgiaa Lue lisää: 1. Accounting Oy Eteläkauppatori 4 A, Itsenäisyydenkatu 39 6. B, krs. 4. krs 28100 Pori auneuteen Itävalo opiskeli ensin fysioterapeutiksi, mutta lapsuudenhaave kosmetologin ammatista nakutti koko ajan takaraivossa. Hän valmistui fysioterapeutiksi ja toimi työssä jonkin aikaa, mutta kauneusala veti kuitenkin pisimmän korren. – Pääsin opiskelemaan Kankaanpäähän ja tiesin heti olevani oikealla uralla. Samoin tiesin heti, että haluan itsenäiseen työhön, oman itseni herraksi. Fysioterapeutin taidoista on kuitenkin kosmetologin työssä apua. Hoitojen antajan on hyvä tietää ihmisen fysiologiasta mahdollisimman paljon. – Kasvohoidot hierontoineen ovat hyvin rentouttavia. Silloin ei välttämättä jutella asiakkaan kanssa mitään. Sen sijaan esimerkiksi jalkahoidon aikana tulee puheltua paljonkin. Samalla voin antaa hyödyllisiä niksejä ja neuvoja myös fysioterapeutin näkökulmasta. Hanna Itävalo on laajentanut KauneusSalin toimintaa kauneuskirurgian puolelle. – Kauneuskirurgisissa ja esteettisissä hoidoissa konsultoijana ja operoijana toimii plastiikkakirurgian erikoislääkäri Ira Saarinen. Kynnys yhteydenottamiseen on matala, minun kauttani voi varata aikoja ja Iran vastaanotto tapahtuu kätevästi täällä meidän tiloissamme, Hanna Itävalo selvittää. puh. 010 778 1900 fax 010 778 1910 › Taloushallintopalvelut › Sähköiset palvelut › Konsultiontipalvelut MAIJU JUNKO Mahdollisuus sijaisautoon! Mahdollisuus sija isautoon! • Ruosteenestokäsittelyt • Alusta- ja päällipesut • Maalipinnan käsittelyt • Kestovahaukset • Puhdistusaineiden ja autovahojen myynti KARTANON AUTOSUOJAUS Mäkipuistontie 8, 28430 Pori - puh. (02) 646 0113 Citysiivous Oy - Puiset pakkauslaatikot - Vanerilaatikot - Merivientipakkaukset - Lavat - Puhdasta palvelua - Puiset pakkauslaatikot - Kuljetuspukit 0440-831245 | Rautatienpuistokatu 2 C | www.citysiivous.fi www.porinlansituote.f - Vanerilaatikot - Merivientipakkaukset Porin oikeusaputoimisto toimipaikka Porin-toimipaikka Puiset pakkauslaatikot - Vanerilaatikot - LavatKokemäen Tulkkilantie 27 A Eteläkauppatori 4 A 7 krs. 32800 Kokemäki 28100-Pori Merivientipakkaukset - Lavat - Kuljetuspukit Vaihde/ajanvaraus 029 566 0530 Vaihde/ajanvaraus 029 566 0550 (sivuvastaanotot Harjavallassa ja Merikarvialla) - Kuljetuspukit (sivuvastaanotot Huittisissa ja Säkylässä) www.porinlansituote.f AUTOVUOKRAAMO Isolinnankatu 28, Pori Puh. (02) 635 9391 Satakunnan ELY-keskuksessa lisätietoja antavat: Timo Klimoff | p. 0295 022 053 | timo.klimoff@ely-keskus.fi Anne Jortikka | p. 0295 022 046 | anne.jortikka@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta 42 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 Länsi-suomen mattotyö oy Suulotintie 21 28610 PORI 61 Puh. 0400 590 691, 040 520 4919 lansisuomenmattotyo.www.fi • Parketit • Matot • Kosteat tilat Hyvää ! Sinua palveleva Joulua Tyyli-Muoti Teljäntori, Pori puh. 633 1421 vuokraa • vuokraa • vuokraa Yrjönkatu 5, Pori • 050 564 2224 • www.asuntopiiri.fi Ulla Koskenvaara, LKV • Jaana Vettenranta, LVV PORIN MIES-LAULUN TALO Vapaudenkatu 10 www.pml.fi Varaukset: puh. 0400 421 653 tilavuokraus@pml.fi Tule tutustumaan sivuillemme www.mediamyyntiviljanen.fi • www.rakentajaintietotaito.fi Alinenkuja 2 B • 29630 POMARKKU Jorma Viljanen, myyntipäällikkö puh. 02-541 2070, gsm 0400 560 506, fax 02-541 2072 jorma.viljanen@mediamyynti.inet.fi ilmoitukset@mediamyynti.inet.fi Tilintarkastus Vero- ja lakipalvelut Neuvontapalvelut suunnittelu - myynti - asennus Itäpuisto 9, 28100 Pori puh. 020 760 3000 Auto-Kirmola Oy Kartanontie 45 PORI puh. 634 3400, 044 344 1514 e-mail. etunimi.sukunimi@kpmg.fi www.kirmola.com kpmg.fi 020 770 2520 www.porinleipa.fi www.barsoma.fi www.miamipori.fi www.veikkolehti.fi Pidämme ympäristöä puhtaana Veikko Lehti Oy:n asiakkaana nautit hyvin hoidetusta jätehuollosta, joka on edullista ja luontoa säästävää. Toimintamme on usean vuoden ajan tähdännyt kaatopaikalle menevän jätteen vähentämiseen ja kierrätyksen lisäämiseen. Katso lisää palveluistamme www.veikkolehti.fi. Veikko Lehti Oy, Teljänkatu 10, 28130 Pori, puh 02 631 6100, fax 02 637 0287 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014 43 Brand ID Oy toivottaa kaikille asiakkailleen, yhteistyökumppaneilleen ja sidosryhmilleen hyvää ja rauhallista joulua sekä menestystä vuodelle 2015! www.brandid.fi
© Copyright 2024