Perustelumuistio 1(2) 23.2.2015 Siviili-ilmailun turvaamiseen liittyvät palvelukseenottamis- ja koulutusvaatimukset sekä hyväksynnät SEC M1-1 Määräyksen tausta ja säädösperusta Määräys perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 300/2008 yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä ja siihen liittyvästä komission asetuksesta (EU) N:o 185/2010 yksityiskohtaisista toimenpiteistä ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten täytäntöön panemiseksi sekä ilmailulakiin (864/2014). Määräyksen muutosten tavoitteena on huomioida viimeisimmät muutokset EU-säädöksissä ja ilmailulaissa. Samassa yhteydessä yhdenmukaistetaan käsitteitä ja selkeytetään määräystä. Määräystä on jäsennelty uudelleen sekä asetuksen ja ilmailulain kanssa päällekkäistä sääntelyä on poistettu. Vaatimusten sisältöön on tullut vain hyvin vähäisiä muutoksia. Ilmailumääräystä tulee lukea aina rinnakkain yllämainittujen asetusten kanssa, sillä määräys täydentää niitä. Pelkkä määräyksen lukeminen ei anna kattavaa kuvaa siviili-ilmailun turvaamista koskevasta sääntelystä. Määräyksen valmistelu Määräys on valmisteltu virkatyönä Liikenteen turvallisuusvirastossa. Määräyksestä järjestetään ulkoinen lausuntokierros, joka on päättynyt 14.1.2015. Arvio määräyksen vaikutuksista Määräyksellä ei arvioida olevan vaikutuksia viranomaisen toimintaan. Määräyksen muutoksella pyritään selkeyttämään määräystä sekä keventämään sääntelyä. Toiminnoista halutaan tehdä entistä joustavampia, vastuuta siirretään enemmän toimijoille sekä arvioinnissa keskitytään enemmän suoritusperusteisuuteen. Määräyksellä ei ole vaikutusta esteettömyyteen eikä ympäristöön. Yksityiskohtaiset perustelut Määräyksen 2 kohdassa ’Työhönottoa edeltävä tarkistus’ on määritelty se, että palvelukseen otetuilta henkilöiltä vaaditaan työhönottoa edeltävä tarkistus. Asetus 185/2010 edellyttää, että toimivaltainen viranomainen määrittelee sovellettavien kansallisten sääntöjen mukaisesti, onko tehtävä taustan tarkistus vai työhönottoa edeltävä tarkistus. Työhönottoa edeltävä taustan tarkistus koskee myös muita turvatoimia suorittavia henkilöitä kuin valvontatoimia suorittavia henkilöitä. Määräyksestä poistettaisiin 3 kohdassa kouluttajalta vaadittu vähintään vuoden mittainen työkokemus. Sen sijaan pätevyyttä arvioidaan asetuksen mukaisilla kriteereillä, minkä katsotaan lisäävän toiminnan joustavuutta. Asetuksen liitteen 11.5 kohdan mukaisesti kouluttajalta edellytetään kyseisen ilmailun turvaamisen alan työympäristön tuntemusta sekä kelpoisuutta ja pätevyyttä opetusmenetelmissä sekä opetettavien turvaamisen osaLiikenteen turvallisuusvirasto 2(2) tekijöissä. Työympäristön tuntemus arvioidaan jatkossa aina tapauskohtaisesti. Hakijan tulee hakemuksessa esittää selkeästi ne seikat, joiden perusteella hän katsoo omaavansa tarvittavan työympäristön sekä opetettavien tehtävien tuntemuksen, jotta voisi toimia kouluttajana. Määräyksen 4.1 kohdan perehdyttämisjaksojen kestoa lyhennetään osittain sidosryhmien lausuntojen mukaisesti. Liikenteen turvallisuusvirasto on katsonut, että koulutusorganisaatioilla on paras näkemys siitä, minkä pituiset perehdyttämisjaksot nähdään oppimisen kannalta riittäväksi. Henkilöiltä, jotka tekevät vain rahdin turvatarkastuksia edellytetään kuitenkin samat kuvantulkinnan perusvaatimukset kuin muiltakin turvatarkastajilta. Näiden osalta perehdyttämisjakson pituus pidetään ennallaan. Määräyksen 5.2 kohdan mukaista vaatimusta kevennettäisiin. Mikäli turvatarkastaja ei ole toiminut turvatarkastajana yli kuuteen kuukauteen, hän ei saa toimia hyväksyntää vaativissa tehtävissä ennen kuin hän on suorittanut määräaikaiskoulutuksen ja näyttökokeen. Aiemmin vaatimuksena ollut koulutuksen uudelleen suorittamisvelvollisuus 12 kuukauden poissaolon jälkeen poistuu. Turvatarkastajan hyväksyntää koskevaa sääntelyä ei ole tarpeellista ottaa määräykseen, sillä siitä säännellään ilmailulaissa. Kriteerit hyväksynnän myöntämiselle on puolestaan suoraan asetustasolla. Määräyksestä on poistettu käsitteet ’turvavastaava’ ja ’rahdin turvavastaava’, sillä sellaisia ei ole määritelty EU-lainsäädännössä. Näiden sijaan käytetään kyseisistä henkilöistä EUlainsäädännössä olevaa nimitystä turvapäällikkö, jolla tarkoitetaan henkilöä joka vastaa siitä, että turvaohjelma ja sen toteutus ovat kaikkien säännösten mukaiset. Määräyksen aikataulu Määräyksestä järjestetään ulkoinen lausuntokierros 3.12.2014-14.1.2015 Ilmailumääräyksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alussa. Määräyksestä viestiminen Määräyksestä tiedotetaan Trafin internet-sivuilla. Liikenteen turvallisuusvirasto KOMMENTTIKOOSTE Määräys SEC M1-1 1(7) TRAFI/19577/03.04.00.00/2014 Kohta Kommentti Lausunnon antaja Trafi 4.1 Esitämme, että kohdan ”4.1 perehdyttämisjakso” teksti muutetaan seuraavaan muotoon (muutos luonnoksen tekstiin on merkattu punaisella): Suomen Turvaprojektit Oy Lausunnossa esitetyt muutokset perehdyttämisjaksojen pituudelle on huomioitu osittain julkaistavassa määräyksessä. Trafi katsoo, että kouluttajalla on paras näkemys siitä, mikä tuntimäärä on katsottavissa riittäväksi perehdyttämisessä. Lausunnoista johtuen perehdyttämisjaksojen tuntimääriä vähennetään kouluttajaorganisaatioiden näkemysten mukaisiksi. Täytäntöönpanoasetuksen liitteen 11.2.3.1 (koulutusohjeen KAT1 ja 1A) kohdan mukainen tehtäväkohtainen perehdytysjakson on oltava vähintään 25 tunnin pituinen, 11.2.3.2 (koulutusohjeen KAT2) kohdan mukainen tehtäväkohtainen perehdytysjakso on oltava vähintään 10 tunnin pituinen. Täytäntöönpanoasetuksen liitteen 11.2.3.3 (KAT3) kohdan mukainen tehtäväkohtainen perehdytysjakso on oltava vähintään 10h mittainen mikäli henkilölle ei kouluteta muita tehtäviä tai muutoin vähintään 5h mittainen. Täytäntöönpanoasetuksen liitteen 11.2.3.4 (KAT4) ja 11.2.3.5 (KAT 5) kohtien mukaisten perehdyttämisjaksojen on oltava vähintään 5 tunnin pituisia. Kuvantulkinnan perehdyttämisjaksoon on kuuluttava vähintään 25 tuntia kuvantulkintaa. Mikäli turvatarkastajaksi kouluttautuva henkilö suorittaa samanaikaisesti useampia kuin yhden työtehtävän edellyttämiä perehdyttämisjaksoja, on kuvantulkintaa harjoiteltava riittävä määrä kutakin työtehtävää kohden mutta yhteensä vähintään 40 tuntia. Mikäli turvatarkastaja suorittaa voimassaolevien kategorioiden lisäksi uusia kategorioita aihealueista 1-4, tulee turvatarkastajan suorittaa uusiin aihealueisiin kouluttajan tarpeelliseksi katsoma määrä lisäperehdytystä, mutta kuitenkin yhteensä vähintään 10 tuntia. Mikäli turvatarkastaja suorittaa voimassaolevien kategorioiden lisäksi uusia kategorioita ainoastaan aihealueesta 3 tai 4, tulee turvatarkastajan suorittaa uuteen aiheeseen kouluttajan tarpeelliseksi katsoma määrä lisäperehdytystä, mutta kuitenkin vähintään 5 tuntia. Yhtäjaksoinen käytännön kuvantulkinnan harjoittelu turvatarkastuspisteessä ei saa ylittää 20 minuuttia, minkä jälkeen on pidettävä 10 minuutin tauko kuvantulkinnan harjoittelussa. Ajan voi käyttää muuhun perehdytykseen. Harjoittelusta voi tehdä kuvantulkintasimulaattorilla enintään 5 tuntia kutakin työtehtävää kohti. Simulaattorissa on oltava vaikeudeltaan samantasoisia kuvia kuin Kuvantulkinnan perusvaatimukset pidetään kuitenkin ennallaan. Kuvantulkinnan perusvaatimukset eivät voi olla vähäisempiä siinä tilanteessa, että henkilö opiskelee ainoastaan rahdin turvatarkastajaksi. Vaatimukset pidetään siis samana työtehtävästä riippumatta. Liikenteen turvallisuusvirasto 2(7) ne, joita varsinaisessa työtehtävässä tulee eteen. Simulaattoriharjoittelu saa kestää yhtäjaksoisesti enintään tunnin. Perustelut yllä olevalle muutosesitykselle: Muutosesityksen tuntimäärät perustuvat kesällä 2014 tehtyyn kyselyyn johon vastasi Finavialla, Airprolla, SOLilla ja Suomen Turvaprojekteilla työskentelevät esimiehet, kouluttajat ja turvatarkastajat. Vastaajia oli 20. KAT1 osion tuntimäärän nostolle nähtiin tarvetta, kun taas KAT2, 4 ja 5 osiossa tuntimäärät katsottiin riittäviksi ja KAT3 ja 1A osiossa liian suuriksi. Suurin perehdytystuntivaatimuksen vähennystarve nähtiin tilanteissa joissa henkilöille koulutetaan voimassa olevien kategorioiden lisäksi uusia kategorioita. Etenkin kuvantulkinnan lisäkoulutusminimeiksi katsottiin, että 5-10 tunnin perehdytysvaatimus on riittävä osaamisen saavuttamiseen. Yleisesti kuvantulkinnan harjoitteluun ja kuvantulkintakyvyn omaksumiseen ei vaikuta se mitä tavaraa, laukkuja tai lähetyksiä läpivalaistaan. KAT3 ja 3K tunteihin vaadittiin merkittävää pudotusta tehtävän ollessa hyvin suppea ja nopeasti omaksuttavissa. KAT1 ja 1A perehdytys tulee yhdistää yhdeksi 25 tunnin mittaiseksi kokonaisuudeksi, jossa henkilöturvatarkastuksen ja ruumalaukkutarkastuksen välillä tunnit voidaan jakaa kouluttajan tarpeelliseksi katsomalla tavalla. Tähän peruste on siinä, että ruumalaukun ja käsimatkatavaran käsintarkastukset eivät teknisesti eroa toisistaan millään tavalla. Jälleen vain teoreettinen sääntöviitekehys muuttuu KAT1 ja 1A tehtävien välillä, mutta suoritteiden tekniikka on sama. Teoreettiset säännöt omaksutaan melko hyvin jo luokkaopetuksessa ja perehdytykLiikenteen turvallisuusvirasto 3(7) sessä niiden kertaamiseen ei tarvita montaa tuntia. Lisäksi KAT1 pätevyydessä katsottiin tarpeelliseksi lisätä perehdytystuntien määrää olemassa olevasta. Yleisesti turvatarkastajan perehdytyksen painopiste tulisi olla KAT1 osiossa kun taas muista voisi vähentää perehdytystuntien minimivaatimuksia. Perehdyttäjällä ja turvakouluttajalla tulee olla kyky tarkastella oppilaan valmiusasetetta suorittaa näyttökoe ja pärjätä työssä itsenäisesti. Mikäli perehdyttäjä/kouluttaja näkee että oppilas on kokeisiin ja itsenäiseen työskentelyyn valmis, tulisi tällä olla mahdollisuus siirtyä perehdytyksestä heti kokeeseen, kun taas niiden kohdalla jotka eivät omaksu tietotaitoja nopeasti, pitäisi olla mahdollisuus antaa enemmän perehdytystä. Usein vanhoille jo luvallisille turvatarkastajille koulutettaessa uusia kategorioita, suurin osa perehdytys ajasta menee vain tuntien täyttymisen omaksumiseen, koska työtehtävät ovat entuudestaan tuttuja ja osaaminen muissa kategorioissa luo erittäin vankan pohjan uusille kategorioille. Tällöin ei ole perusteltua teettää samaa määrää perehdytystä kuin turvatarkastajan ammattiin ensimmäistä kertaa pyrkivälle. 4.1 Esitämme, että kohdan ”4.1 perehdyttämisjakso” teksti muutetaan seuraavaan muotoon (muutos luonnoksen tekstiin on merkattu punaisella): Finavia Oyj ks. edellinen Airpro Oy Täytäntöönpanoasetuksen liitteen 11.2.3.1 (koulutusohjeen KAT1 ja 1A) kohdan mukainen tehtäväkohtainen perehdytysjakson on oltava vähintään 25 tunnin pituinen, 11.2.3.2 (koulutusohjeen KAT2) kohdan mukainen tehtäväkohtainen perehdytysjakso on oltava vähintään 10 tunnin pituinen. Täytäntöönpanoasetuksen liitteen 11.2.3.3 (KAT3) kohdan mukainen tehtäväkohtainen peLiikenteen turvallisuusvirasto 4(7) rehdytysjakso on oltava vähintään 10h mittainen mikäli henkilölle ei kouluteta muita tehtäviä tai muutoin vähintään 5h mittainen. Täytäntöönpanoasetuksen liitteen 11.2.3.4 (KAT4) ja 11.2.3.5 (KAT 5) kohtien mukaisten perehdyttämisjaksojen on oltava vähintään 5 tunnin pituisia. Kuvantulkinnan perehdyttämisjaksoon on kuuluttava vähintään 25 tuntia kuvantulkintaa. Mikäli turvatarkastajaksi kouluttautuva henkilö suorittaa samanaikaisesti useampia kuin yhden työtehtävän edellyttämiä perehdyttämisjaksoja, on kuvantulkintaa harjoiteltava riittävä määrä kutakin työtehtävää kohden mutta yhteensä vähintään 40 tuntia. Mikäli turvatarkastaja suorittaa voimassaolevien kategorioiden lisäksi uusia kategorioita aihealueista 1-4, tulee turvatarkastajan suorittaa uusiin aihealueisiin kouluttajan tarpeelliseksi katsoma määrä lisäperehdytystä, mutta kuitenkin yhteensä vähintään 10 tuntia. Mikäli turvatarkastaja suorittaa voimassaolevien kategorioiden lisäksi uusia kategorioita ainoastaan aihealueesta 3 tai 4, tulee turvatarkastajan suorittaa uuteen aiheeseen kouluttajan tarpeelliseksi katsoma määrä lisäperehdytystä, mutta kuitenkin vähintään 5 tuntia. Yhtäjaksoinen käytännön kuvantulkinnan harjoittelu turvatarkastuspisteessä ei saa ylittää 20 minuuttia, minkä jälkeen on pidettävä 10 minuutin tauko kuvantulkinnan harjoittelussa. Ajan voi käyttää muuhun perehdytykseen. Harjoittelusta voi tehdä kuvantulkintasimulaattorilla enintään 5 tuntia kutakin työtehtävää kohti. Simulaattorissa on oltava vaikeudeltaan samantasoisia kuvia kuin ne, joita varsinaisessa työtehtävässä tulee eteen. Simulaattoriharjoittelu saa kestää yhtäjaksoisesti enintään tunnin. Perustelut yllä olevalle muutosesitykselle: Muutosesityksen tuntimäärät perustuvat kesällä 2014 tehtyyn kyselyyn johon vastasi Finavialla, Airprolla, SOLilla ja Suomen Turvaprojekteilla työskentelevät esimiehet, kouluttajat ja turvatarkastajat. Vastaajia oli 20. KAT1 osion tuntimäärän nostolle nähLiikenteen turvallisuusvirasto 5(7) tiin tarvetta, kun taas KAT2, 4 ja 5 osiossa tuntimäärät katsottiin riittäviksi ja KAT3 ja 1A osiossa liian suuriksi. Suurin perehdytystuntivaatimuksen vähennystarve nähtiin tilanteissa joissa henkilöille koulutetaan voimassa olevien kategorioiden lisäksi uusia kategorioita. Etenkin kuvantulkinnan lisäkoulutusminimeiksi katsottiin, että 5-10 tunnin perehdytysvaatimus on riittävä osaamisen saavuttamiseen. Yleisesti kuvantulkinnan harjoitteluun ja kuvantulkintakyvyn omaksumiseen ei vaikuta se mitä tavaraa, laukkuja tai lähetyksiä läpivalaistaan. KAT3 ja 3K tunteihin vaadittiin merkittävää pudotusta tehtävän ollessa hyvin suppea ja nopeasti omaksuttavissa. KAT1 ja 1A perehdytys tulee yhdistää yhdeksi 25 tunnin mittaiseksi kokonaisuudeksi, jossa henkilöturvatarkastuksen ja ruumalaukkutarkastuksen välillä tunnit voidaan jakaa kouluttajan tarpeelliseksi katsomalla tavalla. Tähän peruste on siinä, että ruumalaukun ja käsimatkatavaran käsintarkastukset eivät teknisesti eroa toisistaan millään tavalla. Jälleen vain teoreettinen sääntöviitekehys muuttuu KAT1 ja 1A tehtävien välillä, mutta suoritteiden tekniikka on sama. Teoreettiset säännöt omaksutaan melko hyvin jo luokkaopetuksessa ja perehdytyksessä niiden kertaamiseen ei tarvita montaa tuntia. Lisäksi KAT1 pätevyydessä katsottiin tarpeelliseksi lisätä perehdytystuntien määrää olemassa olevasta. Yleisesti turvatarkastajan perehdytyksen painopiste tulisi olla KAT1 osiossa kun taas muista voisi vähentää perehdytystuntien minimivaatimuksia. Perehdyttäjällä ja turvakouluttajalla tulee olla kyky tarkastella oppilaan valmiusasetetta suorittaa näyttökoe ja pärjätä työssä itsenäisesti. Mikäli perehdytLiikenteen turvallisuusvirasto 6(7) 3 3.1.1 täjä/kouluttaja näkee että oppilas on kokeisiin ja itsenäiseen työskentelyyn valmis, tulisi tällä olla mahdollisuus siirtyä perehdytyksestä heti kokeeseen, kun taas niiden kohdalla jotka eivät omaksu tietotaitoja nopeasti, pitäisi olla mahdollisuus antaa enemmän perehdytystä. Usein vanhoille jo luvallisille turvatarkastajille koulutettaessa uusia kategorioita, suurin osa perehdytys ajasta menee vain tuntien täyttymisen omaksumiseen, koska työtehtävät ovat entuudestaan tuttuja ja osaaminen muissa kategorioissa luo erittäin vankan pohjan uusille kategorioille. Tällöin ei ole perusteltua teettää samaa määrää perehdytystä kuin turvatarkastajan ammattiin ensimmäistä kertaa pyrkivälle. Ilmailumääräyksen SEC M1-1 luonnoksessa kompFlybe Finland Oy paamme perustelumuistiossa olevaa kohtaa 3, jossa luovutaan vuoden mittaisen työkokemuksen tarpeellisuudesta tehtävää kohtaan, jos osaaminen alueelta perustuu asetuksen 185/2010 vaatimuksiin. Turva-aiheen parissa vuosia työskennellyt henkilö omaa kuitenkin suuremman osaamiskokonaisuuden kuin esim. vuoden matkustamohenkilökuntana työskennellyt henkilö. Kohdassa todetaan, että: 3.1.1 Jotta henkilö voidaan hyväksyä antamaan täytäntöönpanoasetuksen 11.2.3.1-11.2.3.10 koh- dissa määriteltyä koulutusta, hänen on oltava suorittanut aikomansa koulutustehtävänä mukainen Liikenteen turvallisuusviraston hyväksymä tai määrittelemä koulutus ja hänen on osoitettava, että hän tuntee työympäristön, jota koulutus koskee. Finavia Oyj - Turva-asetuksen (185/2010) liitteen 11.5.4 kohdassa määritellään se, mitä henkilöltä vaaditaan, jotta hänet voidaan sertifioida kouluttajaksi. Asetus edellyttää, että henkilön on tunnettava turvaamisen alan työympäristö ja hänellä on oltava kelpoisuus ja pätevyys opetusmenetelmistä sekä opetettavista turvaamisen osatekijöistä. Trafi ei katso tarpeelliseksi määrittää etukäteen yksityiskohtaisia kriteereitä hyväksynnälle, vaan työympäristön tuntemusta arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Kouluttajaksi pyrkivien henkilöiden tausta ja työkokemus voivat vaihdella, joten yksityiskohtaisten kriteerien määritteleminen nähdään haastavaksi. Liikenteen turvallisuusvirasto 7(7) Finavia Oyj esittää, että kohta pidetään muuten sellaisenaan, mutta Trafi määrittelee yhdessä Finavia Oyj:n ja muiden koulutustoimijoiden kanssa kriteerit, jotka osoittavat riittävää työympäristön tuntemusta. 3.1.2 Kohdassa todetaan, että: Finavia Oyj Ks. edellinen Suomen Turvaprojektit Oy - Finavia Oyj - 3.1.2 Jotta henkilö voidaan hyväksyä antamaan täytäntöönpanoasetuksen 11.2.4 ja 11.2.5 kohdissa määriteltyä toimialakohtaista koulutusta, hänen on oltava suorittanut Liikenteen turvallisuusviraston hyväksymä tai määrittelemä, kyseistä toimialaa koskevien turvatoimien valvojan tai turvapäällikön koulutus ja hänen on osoitettava, että hän tuntee työympäristön, jota koulutus koskee. Finavia Oyj esittää, että kohta pidetään muuten sellaisenaan, mutta Trafi määrittelee yhdessä Finavia Oyj:n ja muiden koulutustoimijoiden kanssa kriteerit jotka osoittavat riittävää työympäristön tuntemusta. 5 5 Kohta 5 esitetään pidettävän sellaisenaan ja toteamme kohdan 5 määräystekstin olevan erityisen hyvä ja tervetullut muutos aikaisempiin vaatimuksiin nähden. Kohta 5 esitetään pidettävän sellaisenaan ja toteamme kohdan 5 määräystekstin olevan erityisen hyvä ja tervetullut muutos aikaisempiin vaatimuksiin nähden. Airpro Oy Liikenteen turvallisuusvirasto
© Copyright 2024