Metsäiset yhteydet Vantaalla
Metsäiset yhteydet Vantaalla Tilannekatsaus vuoden 2013 ilmakuvien perusteella Metsäiset yhteydet Vantaalla - Tilannekatsaus vuoden 2013 ilmakuvien perusteella ISBN 978-952-443-495-9 (PDF) Sarja: Vantaan kaupunki. Ympäristökeskus. Julkaisuja 2015: 1 ISSN 2342-9453 (painettu) ISSN 2342-9461 (verkkojulkaisu) Julkaisija Teksti Kannen kuva Kartat Viistoilmakuvat Taitto Vantaan kaupunki/Ympäristökeskus Jarmo Honkanen Jarmo Honkanen/Königstedtin tammet Jarmo Honkanen ja Jenny Toivio Vantaan kaupungin mittausosasto Jarmo Honkanen Ekologiset yhteydet jokivarsissa sekä Länsi-‐ ja Itä-‐Vantaan välillä Sisällys Ekologiset yhteydet jokivarsissa sekä Länsi-‐ ja Itä-‐Vantaan välillä 1 Ekologiset yhteydet joki-‐ ja purovarsissa 2 Puustoiset yhteydet joki-‐ ja purovarsissa 2 ŬŽůŽŐŝƐĞƚLJŚƚĞLJĚĞƚWĞƟŬŬŽͲ^ŝƉŽŽŶŬŽƌƉŝ 3 sĂŶƚĂĂŶŵĂŝƐĞŵĂƐƐĂǀƵŽƌŽƩĞůĞǀĂƚƟŚĞććŶ ƌĂŬĞŶŶĞƩƵƵƌďĂĂŶŝŬĂƵƉƵŶŬŝƐĞƵƚƵ͕ŽŵĂŬŽƟ-‐ alueet sekä maaseutumaiset alueet peltoineen ja metsineen. Leveät liikenneväylät yhdistävät ŬĂƵƉƵŶŐŝŶĞƌŝŽƐŝĂũĂŚĞůƉŽƩĂǀĂƚŝŚŵŝƐƚĞŶůŝŝŬ-‐ ŬƵŵŝƐƚĂ͘^ĞŶƐŝũĂĂŶŵŽŶŝĞŶĞůćŝŶƚĞŶŬĂŶŶĂůƚĂ ŝƐŽƚƟĞƚǀŽŝǀĂƚĞƐƚććŬŽŬŽŶĂĂŶůŝŝŬŬƵŵŝƐĞŶƟĞŶ toiselle puolelle. Joki-‐ ja purovarret puoles-‐ ƚĂĂŶŵƵŽĚŽƐƚĂǀĂƚůƵŽŶƚĞǀŝĂůŝŝŬŬƵŵŝƐƌĞŝƩĞũćũĂ ŚĞůƉŽƩĂǀĂƚĞůćŝŶƚĞŶŬƵůŬƵĂŚĂůŬŝƌĂŬĞŶŶĞƩƵũĞŶ alueiden. sĂŶƚĂĂůůĂŽŶƉLJƌŝƩLJƐćŝůLJƩćŵććŶǀŝŚĞƌLJŚƚĞLJĚĞƚ ũĂŬĂƚŬĞĂŵĂƚŽŶǀŝŚƌĞćǀĞƌŬŽƐƚŽƌĂŬĞŶŶĞƩƵũĞŶ alueiden lomassa. Aikain saatossa metsät ovat kuitenkin vähenneet ja metsäiset yhteydet eri alueiden välillä kavenneet ja jopa kokonaan kat-‐ kenneet muuallakin kuin valtaväylien kohdilta. sŝŚĞƌLJŚƚĞLJŬƐŝĞŶƐćŝůLJŵŝŶĞŶĞĚĞƐĂƵƩĂĂĞůŝŶǀŽŝ-‐ maisen ja monipuolisen kaupunkiluonnon säily-‐ ŵŝƐƚć͘sŝŚĞƌĂůƵĞŝĚĞŶŽŶƚŽĚĞƩƵůŝƐććǀćŶĂƐƵ-‐ ŬĂƐǀŝŝŚƚLJǀLJLJƩćũĂƚĞƌǀĞLJƩć͘ůćŝŶƚĞŶŶćŬĞŵŝŶĞŶ ja niiden elämän seuraaminen kaupunkioloissa ƚƵŽƉŝƌŝƐƚLJƐƚćĂƌŬĞĞŶ͕ǀĂŝŬŬĂƉŽŝŬĂƐŝĂĂŶƉƵŽůƵƐ-‐ ƚĂǀĂƚǀĂƌŝŬƐĞƚǀŽŝǀĂƚŬŝŶũŽƐŬƵƐƉĞůŽƩĂĂ͘>ƵŽŶƚŽ ŽŶŵLJƂƐsĂŶƚĂĂŶ͕ƉććŬĂƵƉƵŶŬŝƐĞƵĚƵŶũĂŬŽŬŽ ^ƵŽŵĞŶǀĞƚŽǀŽŝŵĂƚĞŬŝũć͕ũŽŬĂŽŶŵĂƚŬĂŝůŝũŽŝƚĂ ĂũĂƚĞůůĞŶůƵƵůƚĂǀĂƐƟƉĂƌĞŵƉŝŚŽƵŬƵƟŶŬƵŝŶĞƐŝ-‐ merkiksi pelkkä ”iso kaupunki tapahtumineen”. ^ŝůůćƐĂƌĂůůĂŬŝůƉĂŝůƵŽŶŵĂĂŝůŵĂůůĂŬŽǀĞŵƉĂĂ͘ Vantaan-‐ ja Keravanjoen sekä niiden suurim-‐ ƉŝĞŶƐŝǀƵƉƵƌŽũĞŶƚŽŝŵŝǀƵƵƩĂůćŚŝŶŶćĞůćŝŶƚĞŶ liikkumisen kannalta on tarkasteltu ilmakuvien ƉĞƌƵƐƚĞĞůůĂ͘dƵůŽŬƐĞŶĂŽŶŶLJŬLJƟůĂŶƚĞĞŶŬĂƌ-‐ kea arvio. Niin ikään ilmakuvien perusteella on ƚĞŚƚLJĂƌǀŝŽƐŝŝƚć͕ŵŝůůĂŝŶĞŶŵĂŚĚŽůůŝƐƵƵƐƐƵƵƌŝůůĂ ĞůćŝŵŝůůćŽůŝƐŝǀĂĞůƚĂĂŵĞƚƐćŝƐŝćƌĞŝƩĞũćƉŝƚŬŝŶ Länsi-‐Vantaan laajoilta suojelualueilta kaupun-‐ ŐŝŶŝƚćůĂŝĚĂůůĞ^ŝƉŽŽŶŬŽƌǀĞŶŬĂŶƐĂůůŝƐƉƵŝƐƚŽŽŶ͘ Ekologinen yhteys ”Yhteys, joka palvelee monen eliölajin liikkumista ja leviämistä (Kaupunkiseutujen vihreän infrastruktuurin käsitteitä.” Suomen ympäristökeskuksen raportteja (39) 2013. ViherKARA-verkosto Tässä raportissa puro- ja jokivarsien ekologisia ja erikseen puustoisia yhteyksiä on tarkastel- tu ja arvioitu ilmakuvien perusteella. Ekologinen yhteys on katsottu hyväksi, vaikka puustoi- nen yhteys olisikin katkonainen silloin, kun joki tai puro virtaa laajojen peltoaukeiden keskellä ja jokivartta seuraa jokseenkin katkeamaton pensasvyöhyke. Vastaavasti ekologinen yhteys on arvioitu huonoksi tiheään rakennetuilla alueilla, jossa jokirantaa seuraa yhtenäinen mutta hyvin kapea vihreä vyöhyke, vaikka siinä olisikin kutakuinkin yhtenäinen puustoinen yhteys. Ilmakuvien pohjalta on yritetty hahmottaa metsäinen reitti Länsi-Vantaan Petikosta Sipoon- korpeen Itä-Vantaalla. Metsäinen ekologinen yhteys on ennen kaikkea tärkeä metsälajeille, vaikka monet niistä pystyvät ylittämään helposti suuriakin puuttomia alueita. On kuitenkin lintulajeja, kuten pyy, jotka eivät ylitä laajoja aukeita. Luultavasti myös moni hyönteis-, sam- mal-, jäkälä- ja sienilaji tarvitsee nimenomaan metsäisiä yhteyksiä pystyäkseen siirtymään ja leviämään alueelta toiselle. Siili ylittämässä kevyen liikenteen väylää. 1 Puustoiset yhteydet joki-‐ ja purovarsissa Ku h ajo ki Ekologiset yhteydet joki-‐ ja purovarsissa Lepsämänjoki Vant a anjo lano Rek o Ke jokiravan-‐ Ke jokiravan-‐ Kylmäoja Va nta a njo ki Kera vanj oki ja Luhtaan-‐ mäenjoki ki ki Kera van jo Luh mäetnaan-‐ joki joki a Kuh &ƌĂƐĂŶŽũĂ Va nta a njo ki i ok j än jok i m sä ep Luht aanm äenj oki Luh taa n mä en L oki nj ava Ker Ekologinen yhteys Vantaanjoen ja Luhtaanmä-‐ enjoen yhtymäkohdassa jokivarsissa on koh-‐ tuullisen hyvä. Puiden ja pensaiden vyöhyke on ĞƉćLJŚƚĞŶćŝŶĞŶ͕ ŵƵƩĂ ũŽŬŝƵŽŵĂĂ ũĂ ƐĞŶ ƐƵŽũĂ-‐ ǀLJƂŚLJŬĞƩćLJŵƉćƌƂŝǀćƚůĂĂũĂƚƉĞůƚŽĂƵŬĞĂƚ͘ 2 Keravanjoki ja sitä reunustava vihreä vyöhyke ĞƌŽƩƵƵ ƐĞůǀćƐƟ ŵƵƵƐƚĂ ŬĂƵƉƵŶŬŝLJŵƉćƌŝƐƚƂƐƚć dŝŬŬƵƌŝůĂƐƐĂ͘ ^ƵƵƌƚĞŶ ƉƵŝĚĞŶ ůĂƚǀƵƐƚŽƚ ĂŶƚĂǀĂƚ ǀĂŝŬƵƚĞůŵĂŶ ƚŽĚĞůůŝƐƵƵƩĂ ůĞǀĞćŵŵćƐƚć ǀŝŚĞƌ-‐ ǀLJƂŚLJŬŬĞĞƐƚć͘ DĂĂŶƉŝŶŶĂŶ ƚĂƐŽƐƐĂ ƐĞ ŬƵƟƐƚƵƵ paikka paikoin kapeaksi hoidetuksi nurmikko-‐ ŬĂŝƐƚĂůĞĞŬƐŝũŽĞŶ͕ũŽŬŝƌĂŶƚĂĂƐĞƵƌĂĂǀŝĞŶƚĞŝĚĞŶũĂ piha-‐alueiden välissä. Puustoinen yhteys löytyy Lepsämänjoen ja Kuha-‐ ũŽĞŶƌĂŶƚĂŵŝůůĂ͕ƐĞŶƐŝũĂĂŶŶŝŝĚĞŶLJŚƚLJĞƐƐć>ƵŚ-‐ taanmäenjoeksi jokivarressa kasvaa vain yksit-‐ ƚćŝƐŝćƉĞŶƐĂŝƚĂ͘ŶŝŵŵćŬƐĞĞŶũŽŬŝǀĂƌƐŝĂ͕ĂŝŶĂŬŝŶ ƚŽŝƐƚĂƌĂŶƚĂĂ͕ƐĞƵƌĂĂũŽŬƐĞĞŶŬŝŶLJŚƚĞŶćŝŶĞŶƉƵƵͲ tai pensasvyöhyke. Pitkiäkin katkoksia kuitenkin on. <ĞƌĂǀĂŶũŽŬŝ ǀŝƌƚĂĂ ŶŝŝŶ ƟŚĞćƐƟ ƌĂŬĞŶŶĞƩƵũĞŶ asuinalueiden kuin laajojen peltomaisemien halki. Keravanjoen suurimmista sivupuroista Kylmäoja virtaa enimmäkseen metsän keskellä. Rekolan-‐ ŽũĂŶ ĂůĂũƵŽŬƐƵůůĂ ƉƵƵƐƚŽŝƐƚĂ LJŚƚĞLJƩć Ğŝ ŽůĞ͘ &ƌĂͲ sanojan tavoin peltoaukeilla virtaavien pikkupuro-‐ ũĞŶƌĞƵŶĂŵŝůƚĂƉƵƵƩƵǀĂƚƉƵƵƚũĂƉĞŶƐĂĂƚ͘ ŬŽůŽŐŝƐĞƚLJŚƚĞLJĚĞƚWĞƟŬŬŽͲ^ŝƉŽŽŶŬŽƌƉŝ sĂŶƚĂĂůůĂŽŶƉĂůũŽŶƌĂŬĞŶƚĂŵĂƩŽŵŝĂŬŽůŬŬŝĂ͕ũŽŝƐƐĂŵĞƚƐćũĂŵĂĂƚĂůŽƵƐŵĂĂƉĞŝƩćǀćƚĞŶŝŵŵćŶŽƐĂŶ ĂůƵĞĞƐƚĂ͘ <ŽŬŽ ůĞŶƚŽĂƐĞŵĂŶ ůćŶƐŝƉƵŽůŝŶĞŶ ĂůƵĞ ƐĞŬć sĂŶƚĂĂŶ ŝƚćŝƐŝŶ ŽƐĂ ŽǀĂƚ ůĂĂũĂůƟ ŵĞƚƐćć ƐĞŬć ƉĞůƚŽĂũĂŶŝŝƩLJć͘^ĞŶƐŝũĂĂŶ>ĞŶƚŽĂƐĞŵĂŶŬĂƵƉƵŶŐŝŶŽƐĂũĂƐĞŶĞƚĞůćƉƵŽůŝŶĞŶĂůƵĞ͕ŵŝůƚĞŝŬŽŬŽƚĞůćͲ sĂŶƚĂĂũĂŝĚćƐƐć<ŽƌƐŽŶũĂ<ŽŝǀƵŬLJůćŶƐĞƵƚƵŽŶǀĂůƚĂŽƐŝŶƌĂŬĞŶŶĞƩƵĂĂůƵĞƩĂ͕ũŽƐƐĂƉƵƵƐƚŽŝƐŝĂĂůŽũĂ ja muita viheralueita löytyy erillisinä saarekkeina. DŽŽƩŽƌŝƟĞƚ ũĂ ƌĂƵƚĂƟĞůŝŶũĂƚ ĂŝƚŽŝŶĞĞŶ ǀĂŝŬĞƵƩĂǀĂƚ ĞůćŝŶƚĞŶ ůŝŝŬŬƵŵŝƐƚĂ ƚĂŝ ĞƐƚćǀćƚ ƐĞŶ ŬŽŬŽŶĂĂŶ͘ ƚƐŝĞƐƐććŶƌĞŝƫćǀćLJůćŶƚŽŝƐĞůůĞƉƵŽůĞůůĞŝƐŽƚĞůćŝŵĞƚǀŽŝǀĂƚũŽƵƚƵĂƟŚĞćŶĂƐƵƚƵŬƐĞŶũĂůŝŝŬĞŶƚĞĞŶ ƐĞŬĂĂŶĂŝŚĞƵƩĂĞŶǀĂĂƌĂƟůĂŶƚĞŝƚĂ͘,ŝƌǀŝĞŶƚĂŝŬĂƵƌŝŝĚĞŶĞŬƐLJŵŝŶĞŶŬĞƐŬƵƐƚĂͲĂůƵĞŝůůĞƚĂŝŵŽŽƩŽƌŝƟĞŶ ĂŝƚŽũĞŶǀćůŝŝŶǀŽŝĂŝŚĞƵƩĂĂůŝŝŬĞŶŶĞŽŶŶĞƩŽŵƵƵĚĞŶũĂƵƐĞŝŶƐĞŝŬŬĂŝůƵũŽŬĂƚĂƉĂƵŬƐĞƐƐĂƉććƩLJLJĞůćŝ-‐ ŵĞŶŬĂŶŶĂůƚĂŚƵŽŶŽƐƟ͘ >ĞǀĞćŶǀĂůƚĂǀćLJůćŶLJůŝƩćǀćŬĂƉĞĂŬŝŶLJůŝŬƵůŬƵƐŝůƚĂǀŽŝŵƵƵƚĞŶƌĂƵŚĂůůŝƐĞƐƐĂLJŵƉćƌŝƐƚƂƐƐćƚŽŝŵŝĂũŽƉĂ ŬĂƵƌŝŝŶŬĂůƚĂŝƐŝůůĞĞůćŝŵŝůůĞƚƵƌǀĂůůŝƐĞŶĂƟĞŶLJůŝƚLJƐƉĂŝŬŬĂŶĂ͘>ƵŵŝũćůŬŝĞŶƉĞƌƵƐƚĞĞůůĂĂŝŶĂŬŝŶǀĂůŬŽŚćŶ-‐ ƚćŬĂƵƌŝŝŶŽŶŚĂǀĂŝƩƵŬćLJƩćŶĞĞŶŬćǀĞůLJƐŝůƚĂĂ͘<LJƐĞĞƐƐćůŝĞŶĞĞŬƵŝƚĞŶŬŝŶŚĂƌǀŝŶĂŝŶĞŶƉŽŝŬŬĞƵƐƚĂƉĂƵƐ͘ <ƵŶƉĞůůŽƚũĂŵƵƵƚĂǀŽŝŵĞƚĂůƵĞĞƚũćƚĞƚććŶƉŽŝƐũĂŬĂƌƚĂůůĞŵĞƌŬŝƚććŶǀĂŝŶŵĞƚƐćŝƐĞƚĂůƵĞĞƚ͕ũććũćů-‐ ũĞůůĞŚƵŽŵĂƩĂǀĂƐƟǀćŚĞŵŵćŶƉŝŶƚĂͲĂůĂĂ͘WƵƵƐƚŽŝŶĞŶLJŚƚĞLJƐũĂLJůŝƉććƚććŶƚŽŝƐŝŝŶƐĂůŝŝƩLJǀŝĞŶůƵŽŶ-‐ toalueiden yhtenäinen vyöhyke Vantaan länsi-‐ ja itäosien laajojen luontoalueiden välillä Vantaan ƉƵŽůĞůůĂŽŶŬĂƚŬĞŶŶƵƚũŽǀƵŽƐŝŬLJŵŵĞŶŝćƐŝƩĞŶ͘ ƚĞůćŝƐŝŶũŽƚĞŶŬƵƚĞŶƚŽŝŵŝǀĂƉŽŝŬŝƩĂŝŶĞŶĞŬŽůŽŐŝŶĞŶLJŚƚĞLJƐ>ćŶƐŝͲũĂ/ƚćͲsĂŶƚĂĂŶŵĞƚƐćĂůƵĞŝĚĞŶǀć-‐ ůŝůůć ŬƵůŬĞĞ ƚćůůć ŚĞƚŬĞůůć ,ĞůƐŝŶŬŝͲsĂŶƚĂĂŶ ůĞŶƚŽĂƐĞŵĂŶ ƉŽŚũŽŝƐƉƵŽůŝƚƐĞ dƵƵƐƵůĂŶ ƉƵŽůĞůůĂ͘ >ĞǀĞćƚ ůŝŝŬĞŶŶĞǀćLJůćƚ ĂƐĞƩĂǀĂƚ ƐŝĞůůćŬŝŶ ŽŵĂƚ ǀĂĂƌĂŶƐĂ ũĂ ǀĂŝŬĞƵƚĞŶƐĂ ĞůćŝŶƚĞŶ ůŝŝŬŬƵŵŝƐĞůůĞ͘ WĞƟŬŽƐƐĂ ũĂ ^ŝƉŽŽŶŬŽƌǀĞƐƐĂĞůćǀŝĞŶŚŝƌǀŝĞŶŽůŝƐŝƚŽŝƐĞŶƐĂŬŽŚĚĂƚĂŬƐĞĞŶŵĂƚŬĂƩĂǀĂ<ĞƌĂǀĂŶũĂdƵƵƐƵůĂŶŬĂƵƩĂ͕ ũĂƐŝůůŽŝŶŬŝŶĞĚĞƐƐćŽůŝƐŝŵŽŶƚĂǀĂĂƌĂůůŝƐƚĂŵŽŽƩŽƌŝƟĞŶLJůŝƚLJƐƚć͘>ĞǀĞćŶƟĞŶLJůŝƩćŵŝŶĞŶŽŶŶŝƐƚƵƵƉĂ-‐ ƌĞŵŵŝŶůŝŶŶƵŝůƚĂ͕ǀĂŝŬŬĂŶŝŝůůĞŬŝŶƐĂƩƵƵŽŶŶĞƩŽŵƵƵŬƐŝĂ͘>ŝŶŶƵŝƐƚĂŬĂŝŬŬŝůĂũŝƚĞŝǀćƚůćŚĚĞLJůŝƩćŵććŶ ůĂĂũŽũĂƉƵƵƩŽŵŝĂĂůƵĞŝƚĂ͕ũŽƚĞŶĞƌŝƐƚLJŶĞŝŵŵŝƐƚćŵĞƚƐćƐĂĂƌĞŬŬĞŝƐƚĂŬĂƚŽĂǀĂƚƟĞƚLJƚůŝŶƚƵůĂũŝƚ͕ŬƵƚĞŶ pyy ja hippiäinen. DŽŶŝĞŶ ƉŝĞŶƚĞŶ ĞůćŝŶƚĞŶ ŬĂŶŶĂůƚĂ ƟůĂŶŶĞ Ğŝ ŽůĞ ǀćůƩćŵćƩć ŚƵŽŶŽ͘ <ĞƚƵƚ͕ ŽƌĂǀĂƚ ũĂ ƌƵƐĂŬŽƚ ŽǀĂƚ ƐŽƉĞƵƚƵŶĞĞƚĞůćŵććŶƟŚĞćƐƟƌĂŬĞŶŶĞƚƵŝůůĂĂůƵĞŝůůĂũĂĞŝǀćƚĂƌŝƐƚĞůĞŝŚŵŝƐŝćůŝŝŬĂĂ͘>ŝŝƚŽͲŽƌĂǀĂůĞǀŝćć ĂƐƵƚƵƐĂůƵĞŝůůĞũĂLJůŝƩććůĞǀĞćƚƟĞƚ͕ŬƵŶŚĂŶŵŽůĞŵŵŝŶƉƵŽůŝŶŽŶƌŝŝƩćǀćŶŬŽƌŬĞŝƚĂƉƵŝƚĂ͕ũŽŝƐƚĂƉLJƐƚLJLJ ponnistamaan pitkään liitoon toiselle puolelle. KERAVA TUUSULA KORSO nväylä nväylä Porvoo I ä Keh ć ćLJů ĂŶǀ ŝŶŶ ĞŶů ŵĞ ,ć I ä Keh ć ćLJů ĂŶǀ ŝŶŶ ĞŶů ŵĞ ,ć nväylä Porvoo päära ta nväylä PETIKKO I SIPOON- KORPI Lahde Kehä I I Kehä III Lahde päära ta Tuu s ulan väy lä ära ta ulan väy lä LENTOASEMA ära ta kehärata LENTOASEMA keh Tuu s kehärata KOIVUKYLÄ keh 3 WĞƟŬŬŽͲ<ĞŝŵŽůĂͲsĞƐƚƌĂͲĂůƵĞĞůůĂ>ćŶƐŝͲsĂŶƚĂĂůůĂ ŽŶŵĞƚƐćŝŶĞŶŬŽůŬŬĂ͕ũŽƐƐĂŽŶůĂĂũŽũĂůƵŽŶŶŽŶ-‐ suojelualueita. Metsäyhteydet jatkuvat lännessä Espoon ja Nurmijärven puolella aina Nuuksion ŬĂŶƐĂůůŝƐƉƵŝƐƚŽŽŶĂƐƟ͘zŚƚĞŶćŝŶĞŶŵĞƚƐćũĂƚŬƵƵ Vestran ja Luhtaanmäen kaupunginosien halki ŬŽŚƟƉŽŚũŽŝƐƚĂ͘ LAMMINSUON LS-‐ALUE ^LJǀćŽũĂŶĂƐƵŝŶĂůƵĞĞŶŬŽŚĚĂůůĂŵĞƚƐćŝŶĞŶ LJŚƚĞLJƐŬĂƉĞŶĞĞ͕ŵƵƩĂĂƌĂƚŬŝŶĞůćŝŵĞƚƉLJƐƚLJǀćƚ matkaanaan alueen vieritse suojaavan metsän ŬĂƵƩĂ>ĂŵŵŝŶƐƵŽŶůƵŽŶŶŽŶƐƵŽũĞůƵĂůƵĞĞůůĞ͘ LUHTAAN-‐ MÄKI VESTRA 4 <ƵǀĂ:ĂƌŵŽ,ŽŶŬĂŶĞŶ DŽŽƩŽƌŝƟĞŶLJůŝƩććŬĂŬƐŝƐŝůƚĂĂŬŽŚĚŝƐƐĂ͕ũŽŝƐƐĂ ƟĞŶŵŽůĞŵŵŝŶƉƵŽůŝŶŽŶŵĞƚƐćć͘^ŝůůĂƚŽǀĂƚ ƐƵŽũĂƩŽŵŝĂ͕ƉŝƚŬŝćũĂŬĂƉĞŝƚĂũĂƐŝƚĞŶĞůćŝŵĞŶ ƐŝůŵŝŝŶƉĞůŽƩĂǀŝĂ͘^ŝůƚŽũĞŶǀćůŝŵĂƚŬĂŽŶŶŽŝŶ ϯ͕ϮŬŝůŽŵĞƚƌŝć͕ũĂŶŝŝĚĞŶƉƵŽůŝǀćůŝŝŶũćć>ĂŵŵŝŶ-‐ ƐƵŽŶƟĞŶĂůŝŬƵůŬƵ͘^ĞŽŶƉĂƌĂƐǀĂŝŚƚŽĞŚƚŽƉććƐƚć ,ćŵĞĞŶůŝŶŶĂŶǀćLJůćŶƚŽŝƐĞůůĞƉƵŽůĞůůĞ͘ůŝŬƵ-‐ ůƵƐƐĂŽŶŬĂŬƐŝƚƵŶŶĞůŝĂ͕ũŽŝĚĞŶůĞǀĞLJƐŽŶŶŽŝŶ 12 metriä. Niiden välissä on 15 metrin levyinen ĂǀŽŝŶƟůĂ͘ůŝŬƵůƵŶŬŽŬŽŶĂŝƐůĞǀĞLJƐŽŶŶŽŝŶϰϬ metriä. PETIKKO ,ćŵĞĞ ,ćŵĞĞŶůŝŶŶĂŶǀćLJůćŽŶĞŶƐŝŵŵćŝŶĞŶǀĂŬĂǀĂƐ-‐ ƟŽƚĞƩĂǀĂĞƐƚĞŵĂƚŬĂůůĂŬŽŚƟ^ŝƉŽŽŶŬŽƌƉĞĂ͘ DŽŽƩŽƌŝƟĞĞƌŽƩĂĂůĂĂũĂƚŵĞƚƐćĂůƵĞĞƚƚŽŝƐŝƐ-‐ ƚĂĂŶ͘ZŝŝƐƚĂͲĂŝƚĂĞƐƚććƟĞůůĞƉććƐLJŶ͘ ŶůŝŶŶĂŶ ǀćLJůć KEIMOLA ŽŶƟĞ >ĂŵŵŝŶƐƵ 12 m 40 m 12 m Lamminsuon luonnonsuojelualueen reuna-‐ ŵĞƚƐćŚććŵƂƩćć,ćŵĞĞŶůŝŶŶĂŶǀćLJůćŶƚĂŬĂŶĂ >ĂŵŵŝŶƐƵŽŶƟĞŶĂůŝŬƵůƵŶŬŽŚĚĂůůĂ͘ Lamminsuon luonnonsuojelualueen jälkeen Tuusulanväylän itäpuolella on yhtenäinen metsä jatkuu Riipilänmetsästä alkaen Josvaholmin ůƵŽŶŶŽŶƐƵŽũĞůƵĂůƵĞǀĂƌĂƵŬƐĞŶŬĂƵƩĂŬŽŚƟŝƚćć halki pohjoisen Riipilän ja edelleen Tuusulan puolella. Metsäisen alueen eteläpuolella alkavat Van-‐ ƚĂĂŶũŽŬŝůĂĂŬƐŽŶůĂĂũĂƚ͕LJŚƚĞŶćŝƐĞƚƉĞůƚŽĂůƵĞĞƚ͕ ŵƵƩĂŵĞƚƐćŝŶĞŶLJŚƚĞLJƐŽŶƐćŝůLJŶLJƚŬĂƉĞŝŶĂ kaistoina peltoaukeiden välissä. Rajan toisella puolella Tuusulassa metsäinen yhteys on säi-‐ lynyt hyvin ja toimivin metsäinen yhteys tekee ƉŝĞŶĞŶŬŽƵŬŬĂƵŬͲƐĞŶdƵƵƐƵůĂŶƉƵŽůĞůůĞ͕ũŽŶŬĂ jälkeen Vantaan Kiilan kaupunginosan puolella LJŚƚĞŶćŝŶĞŶŵĞƚƐćũĂƚŬƵƵŬŽŚƟ,ĞůƐŝŶŬŝͲsĂŶƚĂĂŶ lentoasemaa. JOSVAHOLMIN LS-‐ALUEVARAUS RIIPILÄ TUUSULA RIIPILÄNMETSÄ KIILA LJůć ůůLJŬ DLJ DLJůůLJŬLJůćŶƟĞũĂƐĞŶŵŽůĞŵŵŝŶƉƵŽůŝŶŽůĞǀĂƚ viljelys-‐ ja rakennetut alueet lähes katkaisevat ŵĞƚƐćLJŚƚĞLJĚĞŶ͕ŵƵƩĂĞŬŽůŽŐŝŶĞŶLJŚƚĞLJƐƚŽŝŵŝŝ vielä hyvin. Metsäinen yhteys lentoaseman ete-‐ ůćƉƵŽůĞůůĂŽŶŬĂƚŬĞŶŶƵƚ͘DĞƚƐćLJŚƚĞLJƐŬŽŚƟŝƚćć löytyy lentoaseman pohjoispuolella. ŶƟ Ğ LENTOASEMA ,ĞůƐŝŶŬŝͲsĂŶƚĂĂŶůĞŶƚŽĂƐĞŵĂŶƉŽŚũŽŝƐƉƵŽůĞůůĂ dƵƵƐƵůĂƐƐĂƌĂŬĞŶƚĂŵŝŶĞŶŽŶŶŽƉĞĂƐƟǀćŚĞŶ-‐ ƚćŶLJƚŵĞƚƐćƉŝŶƚĂͲĂůĂĂ͘DĞƚƐćŽŶƉŝƌƐƚŽƵƚƵŶƵƚ͕ ŵƵƩĂůƵŽŶƚŽĂůƵĞůĞŶƚŽĂƐĞŵĂŶũĂůĂĂũĞŶĞǀĂŶ teollisuusalueen välissä on säilynyt toistaiseksi ŬĂƚŬĞĂŵĂƩŽŵĂŶĂ͘ 5 dƵŽƌĞŚĂŬŬƵƵĂůĂĂŝǀĂŶŬŝŝƚŽƟĞŶƉŽŚũŽŝƐƉććƐƐć ǀŝĞƌĞƐƐćĞƌŽƩĂĂŵĞƚƐćĂůƵĞĞƚƚŽŝƐŝƐƚĂĂŶ͕ŵƵƩĂ useimmille eläimille siirtyminen metsäalueelta ƚŽŝƐĞůůĞŽŶŶŝƐƚƵƵǀŝĞůćƐƵŚƚĞĞůůŝƐĞŶŚĞůƉŽƐƟ͘ Lentoaseman ja Tuusulanväylän välissä on Van-‐ taan puolella suurehko metsäalue. dƵƵƐƵůĂŶǀćLJůćůƵŽŵĞƌŬŝƩćǀćŶůŝŝŬŬƵŵŝƐĞƐƚĞĞŶ ŚĞƟůĞŶƚŽŬĞŶƚćŶŝƚćƉƵŽůĞůůĂ͘sĂƌƐŝŶŬŝŶdƵƵƐƵ-‐ ůĂŶƉƵŽůĞůůĂŵŽŽƩŽƌŝƟĞŶŵŽůĞŵŵŝŶƉƵŽůŝŶŽŶ ƉĂůũŽŶŵĞƚƐćć͕ŵƵƩĂƐŝŝƌƚLJŵŝŶĞŶŵĞƚƐćĂůƵĞĞůƚĂ ƟĞŶƚŽŝƐĞůůĞƉƵŽůĞůůĞŽŶŵŽŶĞůůĞĞůćŝŵĞůůĞĞƌŝƚ-‐ täin vaikeaa ja vaarallista tai mahdotonta. MAANTIEKYLÄ ulan väy lä LENTOASEMA 6 DĂ ŝƐĂ ůĂŶ ƟĞ Tuusulanväylä /ƐŽŝůůĞĞůćŝŵŝůůĞ͕ŬƵƚĞŶŚŝƌǀŝůůĞũĂŬĂƵƌŝŝůůĞ͕Ăŝ-‐ ŶŽĂŵĂŚĚŽůůŝŶĞŶƌĞŝƫŵŽŽƩŽƌŝƟĞŶƚŽŝƐĞůůĞ ƉƵŽůĞůůĞŽŶŬŽŚƚĂ͕ũŽƐƐĂDĂŝƐĂůĂŶƟĞĂůŝƩĂĂ Tuusulanväylän. Eläinten liikkuminen alikulun ŬĂƵƩĂǀĂĂƌĂŶƚĂĂƉĂŝƚƐŝĞůćŝŶƚĞŶŚĞŶŐĞŶŵLJƂƐ ůŝŝŬĞŶŶĞƚƵƌǀĂůůŝƐƵƵĚĞŶ͘DĂŝƐĂůĂŶƟĞŶŬŽŚƚĂŽŶ käytännössä ensimmäinen paikka Vantaalla tai ƐĞŶƉŽŚũŽŝƐƉƵŽůĞůůĂ͕ũŽƐƐĂĞƚĞŶĞŵŝŶĞŶdƵƵƐƵůĂŶ DĂĂŶƟĞŬLJůćŶLJŚƚĞŶćŝƐƚĞŶŵĞƚƐŝĞŶŬĂƵƩĂŬŽŚƟ itää voi jatkua. Tuu s sĂŶƚĂĂŶƉƵŽůĞůůĂŵŽŽƩŽƌŝƟĞŶĂůŝƚƐĞŵĞŶĞĞůƵŽ-‐ ůĂŵĂŝŶĞŶŬĞǀLJĞŶůŝŝŬĞŶƚĞĞŶƌĞŝƫ͕ũŽŶŶĞŚŝƌǀĞƚƚĂŝ ŬĂƵƌŝŝƚĞŝǀćƚŚĞůƉŽƐƟƵƐŬĂůƚĂƵĚƵ͘,ĞƟŬĂƵƉƵŶŐŝŶ ƌĂũĂŶƉŽŚũŽŝƐƉƵŽůĞůůĂŵŽŽƩŽƌŝƟĞŶLJůŝƩććŶŽŝŶ ϭϬϬŵĞƚƌŝćƉŝƚŬćŬĞǀLJĞŶůŝŝŬĞŶƚĞĞŶƐŝůƚĂ͕ũŽŬĂ ĞŝŵLJƂƐŬććŶƚƵŽŚŝƌǀŝĞůćŝŵŝůůĞŵĂŚĚŽůůŝƐƵƵƩĂ ƉććƐƚćŵŽŽƩŽƌŝƟĞŶƚŽŝƐĞůůĞƉƵŽůĞůůĞ͘dŽŝƐĂĂůƚĂ jos iso eläin onnistuisi pääsemään jommasta-‐ ŬƵŵŵĂƐƚĂŬŽŚĚĂƐƚĂdƵƵƐƵůĂŶǀćLJůćŶŝƚćƉƵŽůĞůůĞ͕ ǀĂƐƚĂƐƐĂŽůŝƐŝƟŚĞććŶƌĂŬĞŶŶĞƩƵũĂĂƐƵƩƵĂůƵĞ͕ jossa ei ole sijaa suurille villieläimille. Vierumäen kaupunginosan rakennetut alu-‐ eet ovat seuraava este matkalla metsien halki ŬŽŚƟŝƚććũĂ^ŝƉŽŽŶŬŽƌƉĞĂ͘sŝĞƌƵŵćĞƐƚćĂůŬĂĞŶ ƟŝǀŝŝƐƟĂƐƵƩƵĂůƵĞũĂƚŬƵƵũŽŬƐĞĞŶŬŝŶLJŚƚĞŶćŝ-‐ senä poikki koko koillisen Vantaan. Rakennetun ĂůƵĞĞŶǀŽŝLJƌŝƩććŬŝĞƌƚććƉŽŚũŽŝƐĞŶƉƵŽůĞůƚĂ Keravan rajan tuntumassa tai etelämpää halki Asolan ja Matarin kaupunginosien. ͟WŽŚũŽŝŶĞŶƌĞŝƫ͗͟ Vierumäen ja Vallinojan pohjoisosassa yhtenäinen metsäalue pirstaloi-‐ tuu itäänpäin mentäessä vähitellen metsän sekä avointen ja rakennetun alueen mosaiikiksi. Kat-‐ keamaton metsäinen yhteys on vielä olemassa. KERAVA VALLINOJA VIERUMÄKI LEPPÄKORPI METSOLA MATARI ASOLA Päärata suoja-‐aitoineen on seuraava este. Valli-‐ nojan pohjoisosassa metsäiset alueet pääradan ŵŽůĞŵŵŝŶƉƵŽůŝŶŽǀĂƚƉŝĞŶŝćƟůŬŬƵũĂ͕ũŽƚŬĂ eivät kohtaa leveiden liikenneväylien kahta puolen. de nvä ylä Metsolansuo Lah >ĂŚĚĞŶǀćLJůćƚƵŽǀŝŝŵĞŝƐĞŶŵĞƌŬŝƩćǀćŶĞƐ-‐ ƚĞĞŶĞŶŶĞŶ^ŝƉŽŽŶŬŽƌƉĞĂŶŝŝůůĞĞůćŝŵŝůůĞ͕ũŽƚŬĂ LJůůćƩćĞŶŽŶŶŝƐƚƵŝƐŝǀĂƚƉććƐĞŵććŶƐŝŶŶĞĂƐƟ lännen suunnasta poikki Vallinojan ja Leppäkor-‐ ven. Lahdenväylän länsipuolella on yhtenäinen ŵĞƚƐćĂůƵĞ͕ŵƵƩĂƉććƐLJƟĞŶŝƚćƉƵŽůĞůůĞĞŝŽůĞ ŚĞůƉƉŽĂ͘DĞƚƐćŶũĂŵŽŽƩŽƌŝƟĞŶǀćůŝƐƐćŽŶ ƉĞůƚŽĂƵŬĞĂ͘DĞƚƐćŝŶĞŶLJŚƚĞLJƐũĂƚŬƵƵĞƚĞůććŶ͕ jossa vastaan tulee Metsolansuon laajahko ůƵŽŶƚŽĂůƵĞ͘DŽŽƩŽƌŝƟĞŶLJůŝƩććŬĂŬƐŝƉŝƚŬćć ƐŝůƚĂĂ;>ĞƉƉćŬŽƌǀĞŶƟĞũĂ:ŽŬŝǀĂƌƌĞŬƵũĂͿ͕ŵƵƩĂ ŶŝŝůůĞĞŝǀćƚĞůćŝŵĞƚŚĞůƉŽƐƟƵƐŬĂůƚĂƵĚƵ͘ Jokivarr enkuja Metsolansuon eteläpuolella metsäinen alue ŬƵƟƐƚƵƵŶŽƉĞĂƐƟŬĂƉĞĂŬƐŝŬĂŝƐƚĂůĞĞŬƐŝDĞƚ-‐ solan asuinalueen ja Lahdenväylän välissä. ^ŽƌǀĂƉŽůƵŶĂůŝŬƵůƵŶŬŽŚĚĂůůĂǀŝŚĞƌĂůƵĞůĞǀĞŶĞĞ ,LJůũĞƉƵŝƐƚŽŬƐŝ͘KůŝƐŝŚLJǀŝŶĞƉćƚŽĚĞŶŶćŬƂŝƐƚć͕ ĞƩćĞůćŝŶũƵƵƌŝƚćƐƐćŬŽŚĚĂƐƐĂƉććƩćŝƐŝƐƵƵŶŶŝƐ-‐ ƚĂĂƉŝŵĞććŶƚƵŶŶĞůŝŝŶ͕ǀĂŝŬŬĂƚŽŝƐĞůůĂƉƵŽůĞůůĂ ŽŶŬŝŶƐƵƵƌĞŚŬŽŵĞƚƐŝŬŬƂ͘,LJůũĞƉƵŝƐƚŽƐƚĂĞƚĞůććŶ matkaava eläin eksyisia asutuksen ja liikenteen ƐĞŬĂĂŶ͘DĂƚŬĂŬŽŚƟ^ŝƉŽŽŶŬŽƌƉĞĂƚLJƐƐććƚćŚćŶ͘ Lahd envä ylä päär ata Lahdenv äylä päära ta SIPOONKORPI METSOLA ^ŽƌǀĂƉŽůŬƵ ,LJůũĞͲ puisto 7 Päiväkummun ja Lahdenväylän välinen metsä-‐ ĂůƵĞŬĂƉĞŶĞĞũĂŚƵƉĞŶĞĞůŽƉƵůƚĂŽůĞŵĂƩŽŵŝŝŶ etelään päin tultaessa. Metsän eteläpuolella ŽŶŽŵĂŬŽƟĂƐƵƚƵƐƚĂ͕ũŽƐƐĂŬĞƩƵĂƉŝĞŶĞŵŵćƚ ĞůćŝŵĞƚůŝŝŬŬƵǀĂƚŚĞůƉŽƐƟũĂƉLJƐƚLJǀćƚůŝŝŬŬƵŵĂĂŶ ŵŽŽƩŽƌŝƟĞŶƚŽŝƐĞůůĞƉƵŽůĞůůĞ>ĂƵƌŝŶƟĞŶĂůŝŬƵůƵŶ ŬĂƵƩĂ͘,ŝƌǀŝĞůćŝŵŝůůĞĂůŝƚƵƐĞŝŽůĞƐŽƉŝǀĂLJŬƐŝƐ-‐ tään liikenneturvallisuuden takia. äylä lanv pä ära ta Aso <ƵǀĂ:ĂƌŵŽ,ŽŶŬĂŶĞŶ WććƌĂƚĂŬĂƚŬĂŝƐĞĞƐŽůĂŶũĂDĂƚĂƌŝŶŬĂƵƩĂ ŵĞŶĞǀćŶŬĂƉĞĂŶŵĞƚƐćLJŚƚĞLJĚĞŶ͕ũŽŬĂũĂƚŬƵƵ ŝĚĞŵƉćŶć<ĞƌĂǀĂŶũŽŬŝǀĂƌƩĂŬŽŚƟ^ŝƉŽŽŶŬŽƌǀĞŶ kansallispuistoa. Kallioleikkaus ja siitä pohjoi-‐ ƐĞĞŶũĂƚŬƵǀĂǀĞƌŬŬŽĂŝƚĂŚĂŶŬĂůŽŝƩĂǀĂƚĞůćŝŶƚĞŶ liikkumista radan yli. VIERUMÄKI KULOMÄEN TÄYTTÖMÄKI MATARI lanvä ylä PÄIVÄ-‐ KUMPU Tuusu Matarissa metsäalue kapenee kapenemistaan. WƵƵƐƚŽŝŶĞŶLJŚƚĞLJƐŬĂƚŬĞĂĂƉĂŝŬĂƐƐĂ͕ũŽƐƐĂĂƐƵ-‐ tusta halkova voimalinja on ainoa vihreä vyöhy-‐ ke. VANTAA VANTAA SIPOO Keravanjoki VANTAA 8 Keravanjokivarren kapeaa puustoista vyöhy-‐ ŬĞƩćDĂƚĂƌŝƐƐĂsĂŶƚĂĂŶũĂ^ŝƉŽŽŶƌĂũĂůůĂ͘:ŽĞŶ ƉŽŚũŽŝƐƌĂŶƚĂŬƵƵůƵƵ^ŝƉŽŽƐĞĞŶ͕ĞƚĞůćƉƵŽůŝŽŶ Vantaata. SIP OO <ƵǀĂ:ĂƌŵŽ,ŽŶŬĂŶĞŶ <ĞƌĂǀĂŶũŽŬŝǀĂƌƌĞƐƐĂŵĞƚƐćŬƵƟƐƚƵƵƉŝĞŶŝŵŵŝů-‐ lään noin 15 metrin levyiseksi. Kapeikko on vain ůLJŚLJĞůůćŵĂƚŬĂůůĂ͕ũŽƚĞŶĞůćŝŵĞƚƉććƐĞǀćƚƐĞŶ ƉŽŝŬŬŝƚĂƌǀŝƩĂĞƐƐĂŚĞůƉŽƐƟ͘ Lahdenv äylä ͟ƚĞůćŝŶĞŶƌĞŝƫ͗͟ Tuusulanväylän jälkeen matka itään voi jatkua myös Vierumäestä alkavan yhtenäisen rakennetun alueen eteläpuolitse. <ƵůŽŵćĞŶƚćLJƩƂŵćŬŝŽŚũĂĂŵĞƚƐćŝƐĞůůĞĂůƵĞĞůůĞ Asolan pohjoisosassa. Asolanväylän ja pääradan itäpuolella metsäinen vyöhyke kapenee nopeas-‐ Ɵ͘DĞƚƐćŶũĂƌĂŬĞŶŶĞƚƵŶĂůƵĞĞŶƌĂũĂŽŶŬƵŝƚĞŶ-‐ ŬŝŶŬĂŝŬĞŶĂŝŬĂĂƐĞůǀć͕ũŽƚĞŶŬĂƉĞĂůůĂŵĞƚƐć-‐ ŬĂŝƐƚĂůĞĞůůĂŵĂŚĚŽůůŝƐĞƐƟůŝŝŬŬƵǀĂƚĞůćŝŵĞƚĞŝǀćƚ ĞŬƐLJŬŽǀŝŶŚĞůƉŽƐƟĂƐƵƚƵŬƐĞŶƐĞŬĂĂŶ͘ <ĞƌĂǀĂŶũŽĞŶLJůŝƩćǀćŶ>ĂŚĚĞŶǀćLJůćŶƐŝůůĂŶĂůŝƚƵƐ ŽŶŶŝƐƚƵƵĂŝŶĂŬŝŶƉŝĞŶŝůƚćĞůćŝŵŝůƚćŚĞůƉŽƐƟ ŬƵŝǀĂĂŵĂĂƚĂŵLJƂƚĞŶ͘,ŝƌǀŝŬŝŶŵĂŚƚƵƵƐŝůůĂŶ alitse vesirajaa kulkien. ylä envä Lahd i jok MATARI n va a r Ke SIPOONKORVEN KANSALLISPUISTO Lahdenv äylä DŽŽƩŽƌŝƟĞŶ;>ĂŚĚĞŶǀćLJůćͿŝƚćƉƵŽůĞůůĂ<ĞƌĂǀĂŶ-‐ ũŽŬŝǀŝƌƚĂĂƉĞůƚŽũĞŶŬĞƐŬĞůůć͕ŵƵƩĂƉĞůƚŽĂƵŬĞĂŶ ƚŽŝƐĞůůĂƉƵŽůĞůůĂǀĂũĂĂŶϯϬϬŵĞƚƌŝŶƉććƐƐćĂůŬĂĂ LJŚƚĞŶćŝŶĞŶŵĞƚƐćĂůƵĞ͕ũŽŬĂũĂƚŬƵƵŝƚćŝƐĞŶsĂŶ-‐ ƚĂĂŶůƵŽŶŶŽŶƐƵŽũĞůƵĂůƵĞŝƐŝŝŶũĂ^ŝƉŽŽŶŬŽƌǀĞŶ ŬĂŶƐĂůůŝƐƉƵŝƐƚŽŽŶĂƐƟ͘ joki van Kera <ƵǀĂ:ĂƌŵŽ,ŽŶŬĂŶĞŶ Matarin itäpuolella Lahdenväylän alitus Kera-‐ vanjoen rantamia pitkin on todennäköinen ja ŵLJƂƐƚŽŝŵŝǀŝŶƌĞŝƫŵŽŽƩŽƌŝƟĞŶƚŽŝƐĞůůĞƉƵŽůĞů-‐ le. 9 Vantaan kaupunki Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Ympäristökeskus Pakkalankuja 5 01510 Vantaa
© Copyright 2025