TÄHTIPÄIVÄKOTIEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TÄHTIPÄIVÄKOTIEN
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
2
SISÄLLYS
1 JOHDANTO ........................................................................................................................................ 3
2 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA ................................................................................................... 4
Lapsen oma vasu .............................................................................................................................. 5
3 VARHAISKASVATUKSEN LÄHTÖKOHDAT........................................................................................... 6
Tähtipäiväkotien toimintaa ohjaavat arvot ..................................................................................... 6
Lapsi toiminnan keskiössä ................................................................................................................ 7
Kasvatuskumppanuus – vanhempien ja kasvatushenkilöstön yhteistyötä ..................................... 8
Hyvä alku päivähoidossa .................................................................................................................. 9
Lapsen oppiminen .......................................................................................................................... 10
Oppimisympäristö .......................................................................................................................... 11
4 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN ..................................................................................... 13
Laadukas arki .................................................................................................................................. 13
Varhaiskasvatuksen sisällölliset orientaatiot ................................................................................. 15
Varhaiskasvatuksen toteuttaminen ikäryhmittäin ........................................................................ 17
5 MONIKULTTUURISUUS VARHAISKASVATUKSESSA ......................................................................... 23
6 KOLMIPORTAINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA........................................................................ 23
LÄHTEITÄ ........................................................................................................................................ 26
3
1 JOHDANTO
Tähtipäiväkodit
toimii
Jyvässeudun
Hoivapalvelut
Oy:n
alaisuudessa
ja
tarjoaa
varhaiskasvatuspalveluja seitsemän päiväkodin voimin. Päiväkodeistamme kuusi sijaitsee
Jyväskylässä ja yksi Keuruulla. Toiminta-ajatuksemme on tarjota laadukasta ja monipuolista
varhaiskasvatusta
iloisella
sekä
välittävällä
asenteella.
Tämä
Tähtipäiväkotien
varhaiskasvatussuunnitelma (Tähtivasu) on laadittu tasalaatuisen palvelun takaamiseksi
asiakkaillemme. Tähtivasu pohjautuu valtakunnallisiin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin
sekä Jyväskylän varhaiskasvatussuunnitelmaan.
Tähtipäiväkotien ensimmäinen varhaiskasvatussuunnitelma laadittiin vuonna 2011 ja sen
tekoprosessissa olivat mukana niin päiväkotien johto- ja henkilökunta kuin silloiset
asiakasperheetkin. Muutaman vuoden aikana toimintamme on laajentunut kolmesta päiväkodista
seitsemään, joten on tärkeää huolehtia, että palvelumme on yhtä laadukasta jokaisessa
yksikössämme. Tämän vuoksi Tähtivasua alettiin päivittää syksyllä 2014 nykyiseen muotoonsa
yhdessä koko kasvatushenkilöstön voimin. Myös lapset osallistuivat Tähtivasun visuaalisen ilmeen
kehittämiseen askartelujen ja sadutuksen kautta. Lopullinen versio uudesta Tähtipäiväkotien
vasusta valmistui keväällä 2015.
Tähtivasu on pyritty tekemään mahdollisimman käytännönläheiseksi, jotta se toimisi selkeänä
työkaluna
henkilökunnallemme
ja
lisäksi
valottaisi
varhaiskasvatustoimintaamme
asiakasperheillemme sekä yhteistyökumppaneillemme. Tähtivasua arvioidaan ja päivitetään
tarpeen mukaan. Tämä on tärkeää laadun takaamisen ja toimintamme kehittämisen vuoksi.
TÄHTIPÄIVÄKODIT
Kartanonkujan ja Pikkukartanon päiväkodit Kortepohjassa
Asmalammen päiväkoti Jyskässä
Päiväkoti Sateenkaari Lutakossa
Päiväkoti Kotikaari Kuokkalassa
Sporttipäiväkoti Palokassa
Päiväkoti Tähtitarha Keuruulla
4
2 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
Varhaiskasvatussuunnitelmalla eli vasulla tarkoitetaan asiakirjaa, jonka tarkoituksena on edesauttaa
lapsen laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumista. Vasu ohjaa varhaiskasvatuksen suunnittelua ja
toteutusta niin valtakunnallisella, kunnallisella kuin yksikkökohtaisellakin tasolla. Tähtivasu
pohjautuu
Jyväskylän
kaupungin
varhaiskasvatussuunnitelmaan
sekä
valtakunnallisiin
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Näiden taustalla vaikuttavat erilaiset päivähoitoa
koskevat lait ja asetukset sekä lasten oikeuksien sopimus. Jyväskylän varhaiskasvatussuunnitelmaan
voi tutustua tarkemmin kaupungin internet-sivuilla. Alla olevasta kuviosta selviää, mitkä asiakirjat
ovat vaikuttamassa varhaiskasvatustoiminnan sisältöön, suunnitteluun ja toteuttamiseen
Tähtipäiväkodeissa.
Lapsen
vasu
Tähtivasu
Jyväskylän kaupungin vasu
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet
Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset
Päivähoitoa ja varhaiskasvatusta koskevat lait ja asetukset
5
Lapsen oma vasu
Jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma
yhteistyössä vanhempien kanssa. Lapsen vasua päivitetään ja sen toteutumista arvioidaan
säännöllisesti sekä kasvatushenkilöstön kesken että vanhempien kanssa. Lapsen vasussa otetaan
huomioon lapsen kehitys, tulevaisuuden näkymät, kiinnostuksen kohteet, vahvuudet ja
harjoiteltavat asiat sekä mahdolliset tuen ja yksilöllisen ohjauksen tarpeet. Vanhempien
näkemykset otetaan myös huomioon varhaiskasvatustoiminnan järjestämisessä.
Lapsen vasun toteutumista arvioidaan vasukeskustelussa, johon osallistuvat lapsen vanhemmat ja
päiväkodin työntekijä. Vasukeskustelua varten molemmat osapuolet täyttävät etukäteen
lomakkeen, jossa on kartoitettu lapsen kehityksen osa-alueita. Ihanteena on, että vanhemmat
täyttäisivät omat sivunsa yhteistyössä lapsen kanssa, jotta lapsen oma ääni pääsisi kuuluviin.
Tähtipäiväkotien vasulomakkeessa on myös lapsen oma sivu, johon hän voi piirtää tai vanhemman
avustamana kirjoittaa ajatuksiaan päivähoitoon liittyen. Vasukeskustelu pidetään pääsääntöisesti
kerran vuodessa, mutta osapuolten toiveesta se voidaan käydä useamminkin.
6
3 VARHAISKASVATUKSEN LÄHTÖKOHDAT
Pienten lasten hoito, kasvatus ja opetus muodostavat varhaiskasvatuksen kokonaisuuden.
Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta sekä toimintaa, jossa
vanhempien ja kasvattajien yhteistyö on olennaista. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää alle
kouluikäisten lasten kasvua, kehitystä ja oppimista. Laadukas ja yhtenäinen varhaiskasvatus
tarvitsee taustalleen vankan teoriapohjan, johon Tähtipäiväkotien toiminta perustuu.
Tähtipäiväkotien toimintaa ohjaavat arvot
Tarjoamamme varhaiskasvatus rakentuu yhteiskuntamme arvopohjalle ja kansainväliseen Lapsen
oikeuksien sopimukseen. Varhaiskasvatustoimintamme lähtökohtana on lapsen ihmisarvo, johon
sisältyy lasten tasa-arvoinen kohtelu sekä lapsen oikeus tasapainoiseen kasvuun ja kehitykseen.
Jokaisella lapsella on oikeus sananvapauteen ja kuulluksi tulemiseen. Tähtipäiväkodeissa
rohkaisemmekin lapsia ilmaisemaan tunteitaan sekä tuomaan ajatuksiaan esille.
Toimintamme keskiössä on lapsen osallisuus ja lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen.
Lapsella on oikeus turvallisuuteen ja rajoilla pyrimme vahvistamaan lapsen turvallisuudentunnetta.
Toisaalta myös aito välittäminen, syli, lämpö ja rakkaus luovat osaltaan turvallisuutta ja hyväksytyksi
tulemisen tunnetta. Pyrimme herättämään lapsessa myönteisen elämänasenteen ja toimimme itse
esimerkkeinä. Perustamme toimintamme rehellisyydelle, luottamukselle ja avoimuudelle
panostaen lasten vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön eli kasvatuskumppanuuteen.
Kunnioitamme lisäksi perheiden kulttuurisia tapoja ja uskonnollisia vakaumuksia.
LAPSEN SUUSTA KUULTUA
”Mitä on lapsilähtöisyys?”
”Mä en käsitä sitä. Se on sellanen, se
vois tarkottaa niinku et lapsi lähtee.”
Tyttö 5v
7
Tähtipäiväkotien arvot
AITO VÄLITTÄMINEN
TASA-ARVO JA
KUNNIOITTAMINEN
YKSILÖLLISYYS
LAPSEN
OSALLISUUS
TURVALLISUUS
KASVATUSKUMPPANUUS
Lapsi toiminnan keskiössä
Toimintamme suunnitellaan ja toteutetaan lapsilähtöisesti eli lapsen tarpeet ja mielenkiinnon
kohteet huomioon ottaen. Lapsilähtöisessä toiminnassa huomioidaan jokaisen lapsen yksilöllisen
kehitys ja erityistarpeet sekä hyväksytään jokainen lapsi omana itsenään. Lapsilähtöisyys ei
kuitenkaan tarkoita sitä, että aikuinen vetäytyy passiiviseksi sivustaseuraajaksi. Päinvastoin,
aikuinen havainnoi ja arvioi aktiivisesti sekä yksittäistä lasta että lapsiryhmää. Oppiessaan
tuntemaan ryhmän sekä lasten tarpeet, kiinnostuksen kohteet ja vahvuudet, aikuisen on
mahdollista suunnitella lapsia motivoivaa ja heistä itsestään lähtevää toimintaa. Aikuinen luo
kasvuympäristön, jossa lasten on mahdollista toteuttaa itseään.
Lapsilähtöisesti toimiva varhaiskasvattaja tarttuu myös lasten leikissä esiintyviin teemoihin ja tuo
niitä osaksi ohjattua toimintaa. Esimerkiksi huomatessaan lasten leikkivän sirkusta keskenään,
ryhmän aikuiset voivat nostaa sirkusteeman lapsiryhmän toiminnan keskusaiheeksi. Toisaalta
lapsilähtöiseen varhaiskasvatukseen kuuluu, että aikuinen tarjoaa lapsille monipuolista ja rikasta
8
toimintaa, joka parhaassa tapauksessa laajentaa lapsien näkökulmaa ja tuo heidän maailmansa
jotain uutta ja hienoa.
Kasvatuskumppanuus – vanhempien ja kasvatushenkilöstön yhteistyötä
Uskomme, että lapsi saa parhaat mahdolliset kasvun ja kehityksen edellytykset, kun yhdistämme
perheiden
ja
varhaiskasvatushenkilöstön
voimavarat,
eli
toteutamme
laadukasta
kasvatuskumppanuutta. Kasvatuskumppanuus vaatii molemmilta osapuolilta luottamusta,
tasavertaisuutta ja kunnioittamista. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten, joten kuulemme ja
kunnioitamme perheen näkökulmaa ja mielipiteitä lapsen kasvatukseen, opetukseen ja hoitoon
liittyvissä asioissa. Pyrimme rakentamaan luottamukselle perustuvan ilmapiirin, jossa vaikeistakin
asioista voidaan puhua avoimesti.
Kasvatuskumppanuuden
tavoitteena
on
vanhempien
osallisuus
päivähoidossa
sekä
varhaiskasvatustoiminnan suunnittelu ja toteutus yhdessä lapsen kasvua ja kehitystä edistäväksi.
Lisäksi tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lapsen tuen tarve kasvussa,
kehityksessä tai oppimisessa. Tällöin yhdessä vanhempien kanssa pohditaan mahdollisia
tukimuotoja ja laaditaan suunnitelma lapsen kehityksen tukemiseksi. Kasvatuskumppanuuden
tavoitteena on myös edistää vanhempien keskinäistä vuorovaikutusta sekä perheiden
verkostoitumista.
Päiväkodin henkilöstöllä on vastuu kasvatuskumppanuuden muodostamisesta perheen ja
päiväkodin välillä. Kasvatuskumppanuutta toteutetaan päivittäin lapsen kuulumisia vaihdettaessa ja
hoitopäivästä kerrottaessa. Samalla tutustumme ja luomme pohjaa luottamukselliselle
kasvatussuhteelle. Kerran tai kaksi vuodessa järjestetään keskustelu, jossa päivähoidon työntekijä
lapsen
ryhmästä
ja
lapsen
vanhemmat
päivittävät
lapsen
henkilökohtaisen
varhaiskasvatussuunnitelman sekä pohtivat yhdessä lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista.
Tarvittaessa tapaamisia voidaan järjestää useamminkin lapsen ja perheen yksilöllisten tarpeiden
mukaan. Järjestämme myös vanhempainiltoja, joissa kerromme lapsiryhmän kuulumisista ja
toiminnasta. Vanhempainilloissa sekä erilaisissa vuoden mittaan järjestettävissä tapahtumissa
vanhemmat pääsevät myös keskustelemaan keskenään, mikä edistää perheiden välistä
vuorovaikutusta ja yhteishenkeä.
9
Hyvä alku päivähoidossa
Kasvatuskumppanuus alkaa tutustumisesta, kun lapsi on aloittamassa päivähoitoa. Luottamuksen
syntyminen perheen ja kasvatushenkilöstön välille on ensiarvoisen tärkeää. Tämän takia
Tähtipäiväkodeissa panostetaan päivähoidon hyvään alkuun, joka sisältää aloituskeskustelun,
tutustumiskäynnit ja vanhemman mukana olemisen lapsen ryhmässä. Näin lapselle annetaan tunne
ja kokemus siitä, että hän on tervetullut päivähoitopaikkaan ja siellä on turvallista olla. Hoitosuhteen
alussa pyritään siihen, että lasta olisi vastaanottamassa aina tuttu päivähoidon työntekijä. Hoidon
aloitusvaiheessa tehdään myös hoitosopimus ja sovitaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tai
esiopetuksen oppimissuunnitelman tekemisestä.
Aloituskeskustelusta sovitaan hyvissä ajoin ennen hoidon alkamista ja sen tarkoituksena on
tutustuminen perheen ja kasvatushenkilöstön välillä. Vanhemmat voivat kertoa lapsen arkisista
asioista ja päivähoidon työntekijä puolestaan kertoo päiväkodin arjesta ja toimintatavoista.
Keskustelu voidaan käydä perheen toiveen mukaan joko kotona tai päivähoitopaikassa.
Aloituskeskustelussa sovitaan tutustumiskäynneistä, joihin on hyvä varata riittävästi aikaa.
Tutustumiskäyntien aikana perhe pääsee tutustumaan konkreettisesti päiväkodin tiloihin ja
kasvattajiin sekä saa tietoa erilaisista käytännön järjestelyistä. Lapsen turvallista päivähoidon
aloitusta helpottaa, jos vanhemmilla on mahdollisuus olla lapsen kanssa ensimmäisten hoitopäivien
ajan. Kun lapsi jää ensimmäisiä kertoja yksin päivähoitoon, on lapselle tuttu kasvattaja tuomassa
turvallisuuden tunnetta. Konkreettisilla asioilla, kuten valokuvilla ja tärkeillä esineillä, voidaan
helpottaa lapsen oloa uudessa ympäristössä.
LAPSEN SUUSTA KUULTUA
”Mitä on kasvatuskumppanuus?”
”No minä voisin keksiä mitä on kumppanit.
Ne voi olla niinku kavereita tai semmosia.
Niinku et kaverit kasvattaa!”
Tyttö 6v
10
Lapsen oppiminen
Oppiminen on lapselle kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa lapsi kerää uutta tietoa ympäristöstään
käyttäen kaikkia aistejaan. Oppimisen edellytyksenä ovat turvalliset ihmissuhteet ja oppimaan
kannustava ilmapiiri sekä virikkeellinen ympäristö. Tähtipäiväkodeissa lapsen omaehtoista
oppimista kunnioitetaan kannustamalla lasta osallistumaan, keskustelemaan, ihmettelemään ja
tutkimaan. Olennaista oppimisessa on vuorovaikutteisuus niin aikuisen ja lapsen välillä kuin lasten
kesken. Parhaiten lapsi oppii leikkimällä ja tämän vuoksi Tähtipäiväkodeissa panostamme siihen,
että leikille on riittävästi aikaa, tilaa ja välineitä.
Tehokkainta oppiminen on silloin, kun se toteutetaan kokonaisvaltaisesti hyödyntäen lapsen
tunteita ja aisteja, leikin tärkeää merkitystä unohtamatta. Varhaiskasvatustoimintamme perustuu
eheyttämiselle, jolla tarkoitetaan erilaisten toimintatapojen ja sisältöalueiden yhdistämistä
mielekkääksi ja monipuoliseksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on elämyksellisten ja merkityksellisten
oppimiskokemusten tarjoaminen lapselle. Eheyttäminen näkyy päiväkodin arjessa eri aiheiden
monipuolisena käsittelynä. Jos aiheena on esimerkiksi avaruus, voidaan sitä käsitellä mm. pitämällä
rakettijumppaa, askartelemalla omat planeetat ja tutustumalla avaruusaiheiseen kirjallisuuteen.
Motivaation merkitys lapsen oppimiselle on valtava. Sisäinen motivaatio on lapsesta itsestään
lähtevää, ulkoisista palkinnoista tai sanktioista riippumatonta. Palkkioksi lapselle riittää oppiminen
tai uteliaisuuden tyydyttäminen sinänsä. Sisäisesti motivoituneet lapset ovat valmiita
ponnistelemaan tavoitteidensa eteen eivätkä kavahda haasteita. Ruokkiakseen sisäistä motivaatiota
aikuinen suunnittelee lapsille kiinnostavaa toimintaa, tarjoaa materiaaleja, antaa tilaa lasten
omaehtoiselle toiminnalle ja mahdollistaa onnistuneita oppimiskokemuksia. Innostunut aikuinen
tempaa usein lapsetkin mukaansa.
11
Oppimisympäristö
Korkeatasoisen varhaiskasvatuksen perustana on laadukas kasvu- ja oppimisympäristö. Lapsen
kasvu ja oppiminen edellyttävät virikkeellistä, kannustavaa ja turvallista fyysistä, sosiaalista sekä
psyykkistä oppimisympäristöä.
Tähtipäiväkodeissa fyysiset tilat suunnitellaan ja järjestetään siten, että ne mahdollistavat lapsen
omaehtoisen monipuolisen oppimisen ja leikin. Päiväkotiemme fyysinen ympäristö koostuu sekä
sisä- että ulkotiloista, jotka tarjoavat mahdollisuuden monipuoliseen toimintaan ympäri vuoden.
Tilojen suunnittelussa on otettu huomioon turvallisuus, muunneltavuus ja viihtyvyys. Toiminnalle
järjestetään aina mahdollisimman rauhallinen tila, jossa lapsella on tilaa liikkua ja mahdollisuus
tutkia aktiivisesti ympäristöään. Toiminnassa ja leikeissä käytettävät materiaalit ovat sekä
laadukkaita että vapaasti saatavilla ja lapsia opastetaan niiden käyttöön.
Päiväkodeissamme toimitaan monipuolisesti erilaisilla ryhmäkoostumuksilla kulloisenkin toiminnan
ja lapsiryhmän yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Toiminnassamme korostuu pienryhmätoiminta,
joka mahdollistaa rauhallisen ilmapiirin ja lasten aidon kohtaamisen päiväkodeissamme.
Pienryhmissä kasvattajalla ja lapsella on enemmän aikaa vuorovaikutukseen ja aikuinen pystyy
huomioimaan jokaisen lapsen yksilöllisemmin.
Tähtipäiväkodeissa rakennamme psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön tukemaan lapsen
vuorovaikutustaitoja ja sosiaalista kehitystä luomalla hyvät mahdollisuudet leikkiin ja kannustamalla
lapsia ilmaisemaan itseään sekä keskustelemaan asioista. Leikkiin järjestetään aikaa, tilaa ja sopivia
leikkivälineitä. Tarjoamme lapsille turvallisen tunneympäristön, jossa lapsilla on oikeus ilmaista ja
kokea erilaisia tunteita. Lapsen uteliaisuuteen vastataan ja sitä pyritään virittämään kannustamalla,
rohkaisemalla ja haastamalla. Tuemme myös lasten välistä kommunikaatiota ja kannustamme heitä
vuorovaikutukseen niin toisten lasten kuin aikuistenkin kanssa.
Yksi psyykkisen oppimisympäristön tärkeimmistä tavoitteista on lapsen itsetunnon vahvistaminen
ja myönteisen, mutta realistisen minäkuvan luominen. Vahvan itsetunnon avulla lapsi pystyy
ottamaan vastaan vastoinkäymiset, luottaa itseensä sekä hyväksyy itsensä ja muut ihmiset.
Realistisen minäkuvan ansiosta lapsi osaa säädellä käyttäytymistään, tunnistaa tunteitaan sekä
tiedostaa omat vahvuutensa.
12
Varhaiskasvatushenkilöstöllä on suuri rooli lapsen itsetunnon vahvistamisessa. Aikuiset
suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa, joka mahdollistaa lapsille sekä onnistumisen kokemuksia
että tarjoaa heille sopivasti haastetta. Aikuinen myös tukee, kannustaa ja rohkaisee lapsia jatkuvasti.
Onnistumisen elämysten kautta lapsi saa rohkeutta kohdata vaikeitakin haasteita. Epäonnistumiset
eivät enää haittaa, sillä taustalla on myös itsetuntoa nostattavia onnistumisia. Sinnikäs yrittäminen
ja harjoittelu johtavat vääjäämättä uusiin onnistumisiin, jotka ruokkivat lapsen itsetuntoa
entisestään. Näin saadaan aikaan positiivinen kehä, jolla pystymme tukemaan lapsen itsetunnon
vahvistumista Tähtipäiväkodeissa.
LAPSEN SUUSTA KUULTUA
”Mikä on parasta päiväkodissa?”
”Mä taidan tietää ja mä voin
kertoo: BOOM KAH!”
Poika 5v
”Mitä päiväkodissa tehdään?”
”Nukutaan, ulkoillaan, syyään ja
sitten me käydään mummojen ja
pappojen luona ja sitten me
pelataan ja sitten me myös
leikitään autoilla ja
pehmopalikoilla.”
Poika 5v
13
4 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN
Laadukas varhaiskasvatus vaatii sekä teoreettista pohjaa että hyvin organisoidun toteutuksen. Tässä
luvussa kuvaamme, kuinka varhaiskasvatusta toteutetaan päiväkodeissamme. Valotamme myös
käsitystämme laadukkaasta varhaiskasvatuksesta.
Laadukas arki
Laatu kulkee varhaiskasvatuksen mukana jokaisen vuoden, jokaisen kuukauden, jokaisen viikon ja
jokaisen päivän jokaisena hetkenä. Ainoastaan ohjattua toimintaa tai yksittäisiä tilanteita
seuraamalla todellista laatua ei pystytä näkemään. Laatu peilautuu koko varhaiskasvatusarjesta.
Laadun perustana on asiantunteva, ammattitaitoinen ja osaava varhaiskasvatushenkilöstö.
Seuraavaksi kuvaamme, kuinka laadukasta varhaiskasvatustoimintaa toteutetaan ja ylläpidetään
Tähtipäiväkodeissa.
Mikä on laatua…
…Hetkessä?
Laadukkaassa hetkessä aikuinen on sataprosenttisesti läsnä ja aidosti kiinnostunut lapsesta ja
meneillään olevasta toiminnasta. Laadukas hetki on myös lämmin, turvallinen ja rehellinen. Aina ei
tarvitse katsoa eteen tai taakse, vaan hetki sinänsä voi olla arvokas. Kun arvon löytää, hetkestä tulee
merkityksellinen niin lapselle kuin aikuisellekin.
…Päivässä?
Lapsella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi koko päivän ajan. Turvallisuutta ylläpidetään mm.
päivärytmillä. Jokaisen lapsen pitää saada tuntea olleensa hyväksytty ja tulleensa huomioiduksi
päivän aikana. Laadukas päivä on myös suunnitelmallinen kokonaisuus, mutta suunnitelmia on
osattava tarvittaessa muuttaa tai niistä on pystyttävä luopumaan. Laadukas päivä sisältää myös
kohtaamisia vanhempien kanssa.
…Viikossa?
Viikon aikana laadukas varhaiskasvatus tarjoaa lapsiryhmän tarpeet huomioivaa suunnitelmallista
toimintaa. Toiminta on monipuolista, ryhmän ja yksittäisten lasten tavoitteiden mukaista sekä
ajankohtaista ja sen tulee sisältää niin haastetta kuin helpompaa toimintaakin. Viikkoon mahtuu
14
sekä hyviä että heikompia hetkiä. Laadukkaassa varhaiskasvatuksessa ne hyväksytään ja niitä
käsitellään. Viikkoon kuuluu sekä lapsiryhmän että aikuisten viikkorutiinit. Aikuisten rutiineja ovat
mm. palaverit, joissa suunnitellaan, arvioidaan ja kehitetään lapsiryhmän toimintaa. Laadukas viikko
pitää sisällään myös perheiden tiedottamisen.
…Kuukaudessa?
Kuukauden ajanjaksolla lapsiryhmän sekä yksittäisten lasten tavoitteiden toteutumista on
mahdollista arvioida. Arvioinnin perusteella toimintaa kehitetään tai suunnataan uudestaan.
Kuukauteen mahtuu myös kehitystä, josta aikuiset iloitsevat yhdessä lasten kanssa. Kuukauden
aikana myös oppisisältöjä tulee käsitellä monipuolisesti ja valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti.
…Vuodessa?
Toimintavuoden alussa lapsiryhmälle tehdään joustava vuosisuunnitelma sekä ryhmän
varhaiskasvatussuunnitelma. Suunnitelmat kulkevat ryhmän mukana ja ohjaavat sen toimintaa koko
vuoden ajan. Sekä suunnitelmia että koko toimintaa arvioidaan ja kehitetään vuoden kuluessa.
Vuoden aikana lapsiryhmä ehtii luomaan hyvän ryhmähengen, jota vaalitaan ja pidetään yllä koko
toimintakauden ajan. Henkilökunnan ja lasten vanhempien välinen kasvatuskumppanuus on tärkeä
osa laadukasta varhaiskasvatusvuotta. Vuoden aikana kuljetaan myös määrätietoisesti kohti sekä
lapsen
henkilökohtaisia
että
valtakunnallisia
varhaiskasvatuksen
tavoitteita.
Varhaiskasvatushenkilökunta on avainasemassa laatua rakennettaessa. Siispä henkilökunnan on
oltava ammattitaitoista, sen osaamisesta on huolehdittava muun muassa täydennyskoulutuksilla ja
työntekijöiden työssä jaksamista on tuettava. Myös johdonmukaisuus on osa laatua, koskipa se
tavoitteisiin pyrkimistä
tai aikuisen
suhtautumista
lapsiin. Tasa-arvo
on
tärkeä
osa
varhaiskasvatusta. Tasa-arvo laadukkaassa varhaiskasvatuksessa ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki
lapsia tulee kohdella täsmälleen samalla tavalla: tasa-arvolla tarkoitetaan sitä, että kaikilla lapsilla
on tasa-arvoinen oikeus yksilölliseen kasvatukseen, hoivaan ja opetukseen.
LAPSEN SUUSTA KUULTUA
”Millainen meidän päiväkoti on?”
”Hauska paikka! Täällä on kolme eri
”Kiva. Koska täällä on kivoja
ryhmää: punanen, keltanen ja sininen.
kavereita ja uskallankohan mä
Ööö. Täällä on vanhuksia, yläkerrassa. Me
kertoo… kivoja opeja.”
Tyttö 6v
lauletaan yhdessä ja täällä voi leikkiä.”
Poika 6v
15
Varhaiskasvatuksen sisällölliset orientaatiot
Valtakunnallisessa
varhaiskasvatussuunnitelman
varhaiskasvatuksen
sisällölliset
orientaatiot
perusteissa
ja
niiden
(2005)
tavoitteet.
määritellään
Valtakunnalliset
varhaiskasvatuksen sisältötavoitteet ohjaavat toimintaa myös Tähtipäiväkodeissa. Yhteistä kaikille
kuudelle orientaatiolle on se, että niitä toteutetaan lapselle ominaisten toimintatapojen kautta:
leikkien, liikkuen, tutkien ja taiteellisen ilmaisun keinoin. Varhaiskasvatuksen sisältöalueet
muodostavat jatkumon esiopetuksen sisällöllisten orientaatioiden kanssa.
Orientaatiot muodostavat kasvattajalle kehyksen siitä, millaisia kokemuksia, ympäristöjä ja
tilanteita aikuisen tulee tarjota lasten toimintaa ja oppimista varten. Tarkoituksena on hankkia
valmiuksia, joiden avulla lapsi pystyy vähitellen perehtymään, ymmärtämään ja kokemaan
ympäröivän maailman monimuotoisia ilmiöitä. Yksittäisten sisältöjen valinnassa on oleellista
huomioida lapsen yksilölliset tarpeet, kiinnostuksen kohteet sekä paikalliset olosuhteet.
Matemaattisen orientaation keskeisin oppimistavoite on johdattaa lasta omaksumaan
vertaamisen, päättelemisen ja laskemisen taitoja. Näiden taitojen opettelu tapahtuu luonnollisesti
arjen tilanteissa sekä leikin lomassa. Matemaattisia taitoja kehitetään lapselle tuttujen ja
kiinnostavien välineiden sekä materiaalien avulla. Esimerkiksi pukemisen yhteydessä voidaan
vertailla kenkien kokoa tai autoleikeissä luokitella pikkuautoja värin mukaan.
Luonnontieteellisessä orientaatiossa tutustutaan elollisen luonnon ilmiöihin havainnoimalla,
tutkimalla ja kokeilemalla. Ulkoilun aikana voidaan tutkia vaikkapa pihalta löytyviä ötököitä
suurennuslasin avulla. Opettelemme myös kokeellisten menetelmien käyttöä ja tutkimme syyseuraussuhteita esimerkiksi havainnoimalla lumen sulamista sisätiloissa. Lapsen lähiympäristön ja
vallitsevan vuodenajan huomioiminen on oleellista, sillä näin oppiminen kytkeytyy lapsen omaan
kokemusmaailmaan ja kasvuympäristöön. Toiminnassamme huomioimme myös kestävän
kehityksen periaatteet: harjoittelemme kierrättämistä ja opetamme lapsia kunnioittamaan luontoa.
Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio pitää sisällään menneisyyteen ja nykyisyyteen
tutustumista erilaisten esineiden ja dokumenttien avulla. Lapsille tutut lähiympäristön ja kotiseudun
kohteet saavat aikaperspektiivin ja merkityksiä. Myös esimerkiksi lasten isovanhemmat voivat antaa
tietoa menneistä tapahtumista ja rakentaa niistä siltaa nykyhetkeen. Perinteisten juhlapäivien
16
viettäminen sekä suomalaiseen kansanperinteeseen tutustuminen ovat esimerkkejä tämän
orientaation toteuttamisesta.
Esteettinen orientaatio avautuu lapsille havaitsemisen, luomisen, tuntemisen ja kuvittelun avulla.
Lapselle syntyy omakohtaisia kokemuksia ja tuntemuksia muun muassa kauneudesta, melodiasta,
rytmistä ja tyylistä sekä niiden vastakohdista. Esteettisen orientaation sisältöjä voidaan toteuttaa
esimerkiksi musiikkia kuunnellen tai vesiväreillä maalaten.
Eettisessä orientaatiossa pohditaan arvoja ja niihin liittyviä kysymyksiä. Lapsen arkeen liittyviä
tilanteita voidaan tarkastella totuuden ja valheen sekä hyvän ja pahan näkökulmista. Lapsi oppii
vähitellen käsittämään oikeaa ja väärää. Eettisen orientaation sisältöä voidaan käsitellä lasten
kanssa esimerkiksi erilaisten satujen ja tarinoiden kautta.
Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio liittyy uskonnollisiin, hengellisiin ja henkisiin asioihin.
Lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljentymiseen ja ihmettelyyn. Lisäksi perehdytään lapsen oman
uskonnon tapoihin ja perinteeseen sekä tutustutaan lähellä oleviin eri uskontoihin ja katsomuksiin.
Näiden kaikkien kuuden orientaation alueella kieli on kommunikaation ja vuorovaikutuksen väline,
joten on ensiarvoisen tärkeää, että kaikissa hoito-, kasvatus- ja opetustilanteissa käytetään hyvää ja
tarkkaa kieltä sekä myös selitetään uusia käsitteitä lapsille.
17
Varhaiskasvatuksen toteuttaminen ikäryhmittäin
Tähtipäiväkodit tarjoavat varhaiskasvatusta seitsemässä eri päiväkotiyksikössä, joiden ryhmäjako on
mietitty
kunkin
päiväkodin
lapsimäärän
ja
lasten
ikäjakauman
mukaisesti.
Varhaiskasvatustoiminnan rinnalla tarjoamme myös esiopetusta. Pienemmissä yksiköissämme
toimii yksi yhtenäinen lapsiryhmä ja suuremmissa yksiköissä lapsiryhmiä on useampi. Asmalammen,
Kotikaaren ja Pikkukartanon päiväkodit ovat yksiryhmäisiä, Sporttipäiväkodissa ja Päiväkoti
Tähtitarhassa taas toimii kaksi lapsiryhmää. Kartanonkujan päiväkodissa ja Päiväkoti Sateenkaaressa
toimimme kolmessa lapsiryhmässä.
Kolmeryhmäisissä päiväkodeissa ryhmäjako on tehty lasten iän perusteella ja jokaisella
lapsiryhmällä on omat tarpeensa, tavoitteensa ja käytänteensä. Ryhmien erityispiirteet
muodostavat yhtenäisen jatkumon, varhaiskasvatuksen. Edellisessä ryhmässä opitut tiedot ja taidot
toimivat pohjana uuteen ryhmään siirryttäessä ja siellä toimittaessa. Vaikka ryhmillä on omat lasten
ikätasoon perustuvat tavoitteensa, huomioimme toiminnassamme myös lasten yksilöllisen
kehityksen ja persoonan. Seuraavaksi esittelemme päiväkotiemme tarjoamaa varhaiskasvatusta
ikävuosittain, kuvaamme lapsiryhmiemme erityispiirteitä ja kerromme lasten hoidon, kasvatuksen
ja oppimisen keskeisiä tavoitteita.
Alle 2-vuotiaiden varhaiskasvatus
Alle kaksivuotiaiden varhaiskasvatuksessa korostetaan hoivaa ja huolenpitoa. Lapsen turvallisuuden
tunnetta vahvistetaan selkeän päivärytmin avulla. Huolella järjestettyjen siirtymätilanteiden avulla
luodaan kiireetön ilmapiiri, jossa jokainen lapsi saa vuorollaan aikuisen jakamattoman huomion ja
tarvitsemansa tuen. Jokaiselle lapselle täytyy myös löytyä avoin syli lohduttamaan ja pitämään
hyvänä.
Turvallisen kasvatusilmapiirin ohella panostamme perushoitotilanteisiin. Huolehdimme lapsen
tarpeiden (esim. ravitsemus, pukeutuminen, lepo, puhtaus) tyydyttämisestä lämmöllä ja huolella.
Arkiset tilanteet toimivat erinomaisena alustana lasten omatoimisuuden ja vuorovaikutuksen
tukemiselle. Harjoittelemme itsenäistä ruokailua, vessakäyttäytymistä ja kuivaksi oppimista,
pukeutumista ja riisumista. Harjoittelemme myös vuorovaikutustaitoja, kanssakäymistä ja yhdessä
olemista. Ohjaamme lapsia toisten huomioimiseen ja empatiaan. Selkeillä säännöillä kuvaamme
18
lapsille mikä sosiaalisessa kanssakäymisessä on hyväksyttyä ja mikä ei. Esimerkiksi toisia ei saa
satuttaa eikä leluja saa ottaa kaverilta ilman lupaa. Kiittämällä, tervehtimällä ja anteeksi pyytämällä
opettelemme kohteliaan käyttäytymisen perusteita. Yhteisillä pelisäännöillä ja yhdessä toimimalla
vahvistamme ryhmähenkeä sekä lasten yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Kielen oppiminen toimii perustana oman ajattelun ja toiminnan ohjaamiselle, itsesäätelylle sekä
sosiaaliselle vuorovaikutukselle. Kielen omaksuminen on myös edellytys uuden oppimiselle ja
oppimisvalmiuksien kehitykselle. Tuemme lasten kielen kehitystä sanoittamalla arkipäivän
tapahtumia. Esimerkiksi pukeutumistilanteessa aikuinen voi jutella lapselle tähän tyyliin: ”Nyt minä
puen sinulle villasukat, että varpaasi eivät palellu. Onpa hienot sukat, niissä on punaisia ja ruskeita
raitoja. Nyt otan sinut syliin, että saadaan takki päälle…”. Harjoittelemme kieltä päivittäin myös
lauluilla, loruilla ja hokemilla. Motivoivan kielenoppimisympäristön synnyttämiseksi kannustamme
lapsia ja innostamme heitä käyttämään kieltä monin eri tavoin.
Leikkiessään lapsi muun muassa oppii sosiaalisia taitoja, näkee oman toimintansa seuraukset,
harjoittelee motoriikkaa, kehittää ajatteluaan ja kieltään sekä käsittelee tunteitaan. Pienten
ryhmässä leikki on pääasiassa rinnakkaisleikkiä, jossa lapset leikkivät samassa tilassa ja mahdollisesti
yhteisiä välineitä käyttäen omia leikkejään. Aikuisella on merkittävä rooli pienen lapsen leikin
mahdollistajana ja tukijana. Aikuinen ohjaa lapsia leikkimään ja näyttää itse esimerkkiä. Hän myös
tukee lasten yhteisleikkiä esimerkiksi sanoittamalla leikkiä ja olemalla mukana yhteisessä leikissä.
Leikkivälineiden on oltava lasten käytettävissä ja niiden on oltava laadukkaita, monipuolisia ja
vastattava lasten taitotasoa sekä elämänpiiriä.
Haluamme tukea lapsen minäkuvan kehittymistä, joten kunnioitamme lapsen omaa tahtoa sekä
kannustamme ja rohkaisemme lapsia käyttämään ja kokeilemaan omaa kehoaan. Oman kehon
hahmottaminen on tärkeää, jotta lapsi oppii tuntemaan fyysisen ulottuvuutensa sekä
potentiaalinsa. Kunnioitamme lapsen mielenkiinnonkohteita ja autamme lapsia niiden
tunnistamisessa. Lapsien tulee saada myös testata toimintansa rajoja, nähdäkseen mikä on
hyväksyttyä ja mikä ei.
Koemme pienryhmässä toimimisen alle kaksivuotiaiden varhaiskasvatuksessa hyvin tärkeäksi.
Pienryhmiin jakaantuminen mietitään tilannekohtaisesti toiminnan sisällön ja lapsimäärän
perusteella, ottaen huomioon lasten yksilölliset tarpeet sekä ikätaso. Välillä toimimme yhdessä koko
19
lapsiryhmän voimin, mutta usein jakaannumme pienempiin ryhmiin. Näin jokainen lapsi saa
tarvitsemansa yksilöllisen huomion ja toimintahetki säilyy kiireettömänä.
KAKSIVUOTIAIDEN SATU AVARUUDESTA
”Avaruusraketti menee tonne ylös ´ssssss´. Se on
avaruusmörkö! Se murisee. Se on vihainen, kun se
yrittää mennä kuumaan laavaan tulivuorelle.
Avaruudessa on tulivuori. Ja minullakin on avaruus
kotona. Ja kylpylään mennään, avaruuskylpylään.
Avaruuskylpylässä on avaruuslintuja. Ne on kilttejä.
Eipäs ole! Ne on kauniita.”
2–4 -vuotiaiden varhaiskasvatus
2‒4-vuotiaiden varhaiskasvatuksessa kasvattajat tukevat lasten omatoimisuutta. Harjoittelemme
vaatteiden pukemista ja riisumista päivittäin. Siisteyskasvatuksen suhteen tavoitteenamme on, että
lapset oppivat pikkuhiljaa kuiviksi ja mahdollisimman omatoimisiksi vessakävijöiksi. Leikkien jälkeen
siivoamme tavarat takaisin paikalleen ja opettelemme näin omaehtoista siisteydestä ja tavaroista
huolehtimista. Ruokailutilanteissakin otamme askeleita kohti omatoimisuutta: lapset hakevat
välipalan ja aamiaisen itse sekä harjoittelevat leivän voitelemista ja ruokailuvälineiden käyttöä.
Pidämme aikuisen mallia ja tukea merkittävänä omatoimisuuteen harjauduttaessa. Toisaalta myös
lasten vertaistuki on tärkeää, sillä lapset toimivat esimerkkeinä toisilleen. Rakennamme ryhmän
toimintakulttuurin siten, että se tukee ja toisaalta edellyttää lapsilta omatoimisuutta. Tällöin
itsenäisen toiminnan harjoittelusta tulee luonnollinen osa ryhmän päivittäistä rutiinia.
Kielen kehityksen pohja on luotu jo varhaislapsuudessa ja 2‒4-vuotiaiden varhaiskasvatuksessa
pyrimme rikastuttamaan lasten kieltä ja kerrontataitoja ja kannustamme heitä kielelliseen
ilmaisuun. Oman toiminnan ohjaamisen kannalta on tärkeää, että lapsi oppii kuuntelemaan
ulkopuolelta annettuja ohjeita. Kuuntelua harjoitellaan ohjatuilla tuokioilla, siirtymätilanteissa ja
20
tarinahetkillä. Kuulumisia kertomalla, saduttamalla, keskustelemalla ja kuvien tapahtumia
selostamalla harjoittelemme itseilmaisulle oleellisia kerrontataitoja. Kieltä kehitetään myös
draaman, kuten nukketeatterin ja näytelmien, keinoin. Käsitteitä käydään puolestaan läpi
keskusteluissa sekä peli- ja leikkihetkillä. Tutkimme myös äänteitä, harjoittelemme riimiparien
käyttöä ja teemme erilaisia kielenharjoituksia.
2‒4-vuotiaiden kanssa harjoittelemme aktiivisesti myös motorisia taitoja. Lähdemme liikkeelle
perusliikuntataidoista, kuten juoksemisesta, hyppäämisestä, konttaamisesta, heittämisestä ja
kiinniottamisesta. Harjoittelemme myös kehon hallintaa ja hahmotusta sekä hienomotorisia taitoja.
On tärkeää, että saamme lapset innostumaan liikkumisesta ja tuettua heidän luontaista liikkumisen
tarvettaan. Toisaalta harjoitamme myös itsesuojeluvaiston toimintaa, jotta lapset oppisivat
liikkumaan turvallisesti. Monipuoliset motoriset taidot sekä liikunnallinen aktiivisuus muodostavat
yhden itsetuntoa ja oppimista kannattelevista pilareista.
Vähitellen rinnakkaisleikki alkaa väistyä kuvitteluleikin ja juonellisen roolileikin tieltä. Myös
yhteisleikkiä leikitään koko ajan enemmän. Leikin rooli 2–4-vuotiaiden kehityksessä on valtava, sillä
lapset sisäistävät leikin avulla uusia taitoja ja kokeilevat niitä leikkiessään. Yhteisleikin lisääntyessä
leikin sosiaalinen ulottuvuus tulee entistä selkeämmin esille. Annammekin leikille runsaasti tilaa
toiminnassamme. Vapaan leikin ohella leikimme ohjattua leikkiä, jossa aikuiset leikkivät lasten
mukana. Ohjatun leikin avulla voimme harjoitella haluttuja taitoja ja kohottaa ryhmän
21
yhteenkuuluvuuden tunnetta. Aikuinen toimii myös leikin mahdollistajana tarjoamalla leikille tilat ja
materiaalit.
2–4-vuotiaiden kanssa alamme tarkastella erilaisuutta ympärillämme. Autamme lapsia
huomaamaan, ymmärtämään ja hyväksymään ulkoisia sekä sisäisiä eroja ihmisten välillä.
Työskentelytapojamme ovat mm. avoin keskustelu, tiedon jakaminen, eri kulttuureihin
tutustuminen sekä aikuisen antama esimerkki.
4–7-vuotiaiden varhaiskasvatus
Leikki näyttelee myös 4‒7-vuotiaiden lasten varhaiskasvatuksessa suurta roolia. Leikki on laadultaan
pääasiassa rooli-, sääntö- ja draamaleikkiä. Aikuisen tehtävä on järjestää aika, tilat ja materiaalit
vapaalle leikille. Leikistä saa eniten irti, kun se on tarpeeksi pitkäkestoista. Jos leikki jää kesken,
aikuinen järjestää sille jatkomahdollisuuden esimerkiksi säästämällä leikkimateriaalit ja
järjestämällä lisää aikaa myöhemmin samana tai seuraavana päivänä. Toimintahetkillä käytetään
paljon myös ohjattua leikkiä ja opetus itsessään toteutetaan leikinomaisesti. Näin hyödynnetään
lasten vahvuuksia ja lähestytään asioita lasta kiinnostavasta näkökulmasta.
4‒7-vuotiaiden lasten ryhmissä ohjaamme lapsia kohti itsenäisyyttä. Tämä tapahtuu turvallisesti,
ilman kiirettä ja liian suuria vaatimuksia. Lapsille siirretään vähitellen heidän edellytystensä
mukaisesti vastuuta omasta toiminnastaan sekä valinnoistaan. Aikuisen tehtävänä on auttaa lasta
kantamaan uusi vastuu. Aikuinen on hetkessä läsnä, kannustaa, rohkaisee ja mahdollistaa
onnistumisen kokemuksien saamisen. Aikuisen tuki ja myönteiset kokemukset luovat lapselle
turvallisen ja motivoivan ilmapiirin harjoitella omatoimisuutta. Harjoittelemme itsenäisyyttä
tietoisesti ja tavoitteellisesti arjen tilanteissa (siirtymät, ruokailu, vessa, vapaa leikki, sosiaaliset
tilanteet jne.).
Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme 4‒7-vuotiaiden varhaiskasvatuksessa on oppimisvalmiuksien
kehittäminen. Niitä harjoitellaan usein jonkin muun toiminnan varjolla. Esimerkiksi ohjatuilla
tuokioilla vahvistamme lasten keskittymis- ja kuuntelukykyä sekä itsesäätely- ja ryhmätyötaitoja.
Keskustelemme myös paljon lasten kanssa. Keskustelemalla ja pohtimalla yhteiskunnallisia ilmiöitä
ohjaamme lapsia kriittiseen ajatteluun ja oman järjen käyttöön. Autamme lapsia vahvistamaan ja
kehittämään metakognitiivisia taitojaan, eli ohjaamme heitä tunnistamaan ja arvioimaan omia
22
taitojaan, tietojaan sekä mielenkiinnonkohteitaan. Lasten uteliaisuuteen vastaaminen on tärkeää,
jotta lapset kokisivat pohdintansa merkityksellisiksi. Kun uteliaisuus lähtee lapsesta itsestään, hän
on valmis ja sisäisesti motivoitunut oppimaan. Aikuisen on siis tärkeää tarttua lapsilta tuleviin
kysymyksiin ja vihjeisiin heitä kiinnostavista aiheista.
Riimittelemällä, tavuttamalla ja sanoilla leikkimällä sekä rohkeasti kokeilemalla tuemme kielen
kehittymistä. Tunnistamme kirjoitettuja kirjaimia sekä puhuttuja ja kuultuja äänteitä.
Äännetietoisuus on lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen avain. Luemme ja keksimme paljon satuja
ja tarinoita sekä tutkimme kieltä draaman, musiikin ja liikunnan keinoin. Aikuiset toimivat
esimerkkeinä ja rohkaisevat lapsia käyttämään ja kokeilemaan kieltä sekä leikkimään sillä. Lapset
saavat tukea kielenkehitykseensä myös vertaisryhmältä: he riimittelevät, loruilevat ja lauleskelevat
yhdessä sekä oppivat toisiltaan uusia tapoja käyttää kieltä.
4‒7-vuotiaat lapset ovat aktiivisia ja energisiä liikkujia. Järjestämme lapsille päivittäin
mahdollisuuksia omaehtoiseen liikkumiseen ja energian purkamiseen. Lisäksi harjoittelemme
ohjatusti erilaisia lajitaitoja (mm. hiihto, jalkapallo, sähly jne.). Leikimme myös paljon liikunnallisia
sääntöleikkejä, joiden avulla kehitetään motorisia valmiuksia ja opitaan sääntöjen noudattamista
sekä ohjeiden vastaanottamista. Lapsen aivot ovat aktiivisessa käytössä hänen liikkuessaan, joten
yhdistämme liikuntaa oppimiseen, opetukseen ja kasvatukseen.
Arvostamme itsenäisyyttä lasten sosiaalisessa kanssakäymisessä. Autamme, rohkaisemme ja
vastuutamme lapsia pitämään puoliaan sekä sopimaan konflikteja keskenään. Leikin varjolla
sosiaaliset taidot karttuvat ja lapset oppivat neuvottelemaan ja sopimaan asioista ilman aikuista.
Aikuisen kannattaa kuitenkin olla läsnä ja auttaa sekä tukea lapsia vaikeissa tilanteissa. Aikuiset
ohjaavat lapsia empaattisuuteen omalla esimerkillään. Autamme lapsia myös huomioimaan
toisensa, lohduttamaan surullista kaveria ja tunnistamaan sekä omia että toisen tunteita.
23
5 MONIKULTTUURISUUS VARHAISKASVATUKSESSA
Eri kieli- ja kulttuuritaustaisella lapsella tarkoitetaan sekä saamelaisia, romaneja ja viittomakielisiä
että maahanmuuttajataustaisia lapsia. Kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvilla lapsilla on oikeus
kasvaa oman kulttuuripiirinsä ja suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi. Kasvattajayhteisö vastaa siitä,
että lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi tasa-arvoisesti lapsiryhmässä eri kieli- ja kulttuuritaustat
huomioiden. Tähtipäiväkodeissa tutustumme lasten kanssa vieraisiin kulttuureihin sekä pohdimme
oman ja vieraan kulttuurin yhtäläisyyksiä ja eroja. Uskomme, että avoin keskustelu on tie eri
kulttuureiden ymmärtämiseen, hyväksymiseen ja kunnioittamiseen. Kasvatushenkilöstö toimii tässä
esimerkkinä lapsille.
Tähtipäiväkotien kasvatushenkilöstö tukee maahanmuuttajien suomen kielen oppimista sekä
huolehtii siitä, että monikulttuurisuus huomioidaan varhaiskasvatusympäristön suunnittelussa.
Lapsen oman kulttuuri-identiteetin ja äidinkielen vahvistamista korostetaan vanhempien kanssa
käytävissä yhteistyökeskusteluissa, sillä vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä
ja kehittämisestä on ensisijaisesti perheellä. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien lasten
kielen kehittymistä tuetaan Tähtipäiväkodeissa arjen tilanteissa ja kieltä tukevissa toimintahetkissä.
Apuna kielen opetuksessa käytetään esimerkiksi kuvia ja leikinohjausta.
6 KOLMIPORTAINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA
Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista päivittäin. Tuen perustana
ovat vanhempien kanssa yhdessä sovitut tavoitteet, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua.
Lapsen vahvuudet sekä oppimis- ja kehitystarpeet ovat tuen järjestämisen lähtökohtana. Jotta
lapsen tuen tarve havaittaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, on tärkeää seurata ja arvioida
jatkuvasti lasten kasvua sekä oppimista niin päivähoidossa, lapsen kotona kuin vuosittaisissa
neuvolatarkastuksissakin.
Lapsen
tukeminen
varhaiskasvatuksessa
jaotellaan
yleiseen,
tehostettuun ja erityiseen tukeen.
Yleinen tuki perustuu lapsen oikeuteen saada tukea ja ohjausta kasvuunsa ja oppimiseensa. Se
muodostuu laadukkaasta päivähoitoympäristöstä, toimivasta arjesta, hyvästä perushoidosta sekä
24
henkilökunnan ammatillisuudesta. Lapsi voi tarvita tukea esimerkiksi fyysisen, kognitiivisen tai
sosio-emotionaalisen kehityksen osa-alueilla. Lisäksi tuen tarve voi ilmetä tilanteessa, jossa
kasvuolot vaarantavat lapsen kehityksen. Tuen tarpeen arvioinnissa avainasemassa ovat
kasvatushenkilöstön sekä vanhempien mahdollisimman varhaiset havainnot lapsen kehityksestä ja
siihen liittyvistä haasteista.
Kun lapsen tuen tarve havaitaan, tulee kasvatushenkilöstö kiinnittää huomiota toimintatapoihinsa.
Samalla
arvioidaan
varhaiskasvatuksessa
käytettäviä
menetelmiä
sekä
muokataan
oppimisympäristöä lapsen kasvua ja kehitystä tukevaksi. Yleisen tuen keinoja ovat muun muassa
päivä- ja viikkojärjestyksen strukturointi, pienryhmätoiminnan lisääminen sekä puhetta tukevat ja
korvaavat kommunikaatiokeinot. Yleisen tuen muodoista sovitaan kasvatushenkilöstön ja
vanhempien sekä tarvittaessa erityislastentarhanopettajan (elto) tai muiden asiantuntijoiden
kanssa yhteistyössä. Tukimuotoja pohdittaessa huomioidaan kunkin lapsen oppimistyylit sekä kielija kulttuuritausta.
Tehostettu tuki on yleiseen tukeen verrattuna vahvempaa ja yksilöllisempää tukemista ja
toimenpiteet sen järjestämiseksi tulee aloittaa silloin, kun yleisen tuen muodot koetaan
riittämättömiksi. Tehostettu tuki on päivittäistä, säännöllistä ja se voi sisältää monia pedagogisia
tukimuotoja samanaikaisesti. Tehostetun tuen muotoja ovat lapsen perustaitojen kehittäminen
sekä kasvun ja opetuksen yksilöllistäminen lapsen kehitystason ja tarpeiden mukaisesti. On tärkeää
huolehtia, että lapsi saa onnistumisen kokemuksia oppimisesta sekä tukea myönteiselle
minäkuvalleen.
Tehostetun tuen muodoista sovitaan yhteistyössä huoltajien, kasvatushenkilöstön ja konsultoivan
erityislastentarhanopettajan ja mahdollisten asiantuntijoiden kanssa ja ne kirjataan lapsen
varhaiskasvatussuunnitelmaa tai esiopetuksen oppimissuunnitelmaa täydentävään tehostetun tuen
suunnitelmaan. Tehostetun tuen aikana on tärkeää seurata ja arvioida lapsen kasvua ja oppimista
säännöllisesti sekä tarvittaessa päivittää tehostetun tuen suunnitelmaa vastaamaan tuen tarvetta.
Erityinen tuki sisältää jo yleisen ja tehostetun tuen aikana käytössä olleet menetelmät. Erityistä
tukea annetaan lapsille, joiden varhaiskasvatusta ei heidän kasvun, kehityksen ja oppimisen
vaikeuksien vuoksi voida järjestää muuten. Pääsääntöisesti nämä lapset ovat vaikeasti
monivammaisia, kehitysvammaisia ja/tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia lapsia.
Erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla korostuu moniammatillinen yhteistyö huoltajien ja
25
kuntouttavien tahojen kanssa. Näitä kuntouttavia tahoja voivat olla esimerkiksi puheterapeutti,
toimintaterapeutti sekä erityislastentarhanopettaja.
Erityisen tuen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon huoltajan, ryhmän lastentarhanopettajan,
konsultoivan erityislastentarhanopettajan sekä lasta tutkivien ja kuntouttavien tahojen näkemys
lapsen tuen tarpeesta. Lapsen erityisen tuen tarve arvioidaan yhteistyössä huoltajan kanssa ja tuen
järjestämisestä sovitaan yhdessä.
VIISIVUOTIAIDEN SATU TÄHTIPÄIVÄKOTIEN MASKOTISTA,
ARTTU ASTRONAUTISTA
”Arttu tykkää lennellä
avaruusraketilla ympäri
planeettoja. Siellä on mörköjä.
Isoja, pahoja mörköjä on
pimeillä mörköplaneetoilla.
Pienet, ystävälliset möröt
asuu ystävällisessä
avaruuskuussa. Arttu
työskentelee
avaruustoimistossa. Lähettää
siellä kirjeitä. Joskus se voi
lähettää niitä meidän
päiväkodille. Artun perheeseen
kuuluu avaruuskoira Aku, joka
osaa lentää. Artun tyttö on
Nonni, Totti on Artun poika.
Ja Tuomas, se on Artun
26
LÄHTEITÄ
Jyväskylän varhaiskasvatussuunnitelma. 2014.
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstr
ucture/38242_JKLvasu.pdf
Lapsen oikeuksien sopimus. 1989. https://unicef.studio.crasman.fi/pub/public/pdf/LOS_A5fi.pdf
Valtioneuvoston periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista. 2002:9.
Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/113591/kasvatus.pdf?sequence=1
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2005. Oppaita 56. Helsinki: STAKES.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/77129/Varhaiskasvatussuunnitelmanperusteet.pdf
?sequence=1
VASUTYÖRYHMÄ
Kehittämisvastaavat
Ella Kääriäinen
Karoliina Mäkinen
Muu työryhmä
Elina Keurulainen
Emilia Munter
Susanna Pelkkikangas