1. No category

NASTOLANVAPPULANMETSÄN
ALUEENRAKENNUSTAPAOHJEET
ROV080
korttelit1,190,196‐200
Tontin haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä tontin haltijan ja pääsuunnit‐
telijan tulee yhdessä ottaa yhteyttä rakennuslupa‐arkkitehtiin. Asemakaavan V080 asiakirja Nastolan kunta, kaavoitus RAKENNUSTAPAOHJEIDENTARKOITUS
Nämä suunnitteluohjeet täydentävät asemakaavaa ja sen määräyksiä ja ovat ohjeena rakentajille ja rakennustarkastukselle pyrittäessä sopusuhtaiseen, viihtyisään sekä yhtenäiseen ja hyvään rakennettuun ympäristöön. Rakennuspaikan varaajan / ostajan tulee rakennus‐
paikkaa varatessa ottaa huomion asemakaavassa ja rakennusjärjestyksessä esitettyjen määräysten lisäksi tämä rakennustapaohje. Rakennustapaohje on Nastolan kunnan tontin‐
luovutuksessa rakentajaa ja tontinhaltijaa sitova. Rakennustapaohjeista voidaan vain perustelluista, kunnan virkamiehen hyväksymistä syistä poiketa huomioon ottaen kuitenkin korttelin tai taloryhmän yhteinen yleisvaikutelma. Rakennustapaohjeista poikkeaminen voidaan myöntää rakennusluvan yhteydessä. VAPPULANMETSÄNALUE
Rakentamistapaohjeet koskevat Vappulanmetsän pientaloaluetta, joka sijaitsee Nastolan Villähteellä. Alue rajautuu Lahden kaupunkiin. Alueen ominais‐
piirteitä ovat vanhan peltoalueen istutusmetsikkö sekä vesistön läheisyys. Lähietäisyydellä kulkeva valtatie 12 aiheuttaa melua. Myös noin kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsevasta Kujalan jäteasemasta voi aiheutua alueella ajoittaista hajuhaittaa. YLEISETSUUNNITTELUOHJEET
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Rakennuttajia kehotetaan käyttämään päteviä ja ammattitaitoisia suunnittelijoita. Suunnittelun lähtökohdista ja suunnittelijoiden nimeämisestä on suotavaa neuvotella rakennusvalvontaviranomaisen kanssa jo suunnittelua aloitettaessa. TONTINJAPIHANRAKENTAMINEN
Vappulanmetsän alueella maaperä koostuu maan‐
pinnasta lukien humuskerroksesta, 1.6 ‐ 8.6 metrin paksuisesta siltti‐ tai hienohiekkakerrostumasta sekä kivisestä moreenikerrostumasta tai kalliosta. Alue sijaitsee osittain I‐luokan pohjavesialueella. Pohjavesi sijaitsee 1.7 ‐ 4.35 metrin syvyydessä maanpinnasta mitattuna. Alueella on paineellinen pohjavesi. Tontit on liitettävä toisiinsa luontevasti ilman porrastuksia. Jos tontti rajautuu viheralueeseen, on pihan tasot sovitettava luonnolliseen maanpinnan tasoon viimeistään tontin rajalla. Täytöt tulee muotoilla siten, että myöskään tonttien rajoille ei synny merkittäviä tasoeroja (luiskakaltevuus max 1:5). Tonttien täytöistä ja tasoerojen järjestelyistä vastaa tontin haltija. Täyttöjen on oltava laadultaan puhtaita kivennäismaa‐aineksia, rakennusjätteitä ei saa käyttää tonttien täyttömateriaalina. Rakennuslupapiirustuksissa tulee esittää rakennuksen lattiakorkojen lisäksi myös piha‐alueen korot. Osalla tonteista on asemakaavassa määrätty piha‐alueen likimääräinen korko, jotta piha‐alue ei jää katua alemmaksi ja pohjaveden pinnan ja rakentamisen väliin jää riittävä suojakerros. Tonttien ulkoalueet ja asunnot on suunniteltava mahdollisimman hyvin esteettömän liikkumisen mahdollistaviksi. Tonteilla syntyviä hulevesiä, eli sade‐ ja sulamisvesistä aiheutuva pintavalunta mukaan lukien kattovesiä tulee mahdollisuuksien mukaan viivyttää tontin alueella. Pohjaveden pinnan ollessa lähellä maanpintaa on hulevesien viivytysrakenteissa käytettävä maaperästä eristettyjä viivytysrakenteita tai salaojaputkia. Sadevesille tulee olla esteetön kulku sokkelista ulos‐
päin. VL‐hu –alueille saa johtaa hulevesiä hajautetusti. Asemakaavassa esitettyihin paikkoihin (op‐merkintä) tonttien rajoille tulee rakentaa ojapainanteet hulevesien poisjohtamiseksi. Ojapainanteiden rakentaminen ja kunnossapitovastuu kuuluu tontin haltijalle. Tonttiliittymän leveys ei saa ylittää 6 metriä. Autoliittymän lisäksi sallitaan erillinen kapea jalankulkuliittymä. Viereisten tonttien liittymien tulee olla vähintään kolmen metrin etäisyydellä toisistaan. Piha‐alueet muodostavat suuren osan alueen kokonaisilmeestä, joten niiden tulee olla siistit ja hyvin hoidetut. Kuten itse rakennukset ja niiden sijoitta‐
minen tontille, myös piha‐alueet tarvitsevat kokonais‐
valtaista suunnittelua ja panostusta. Suosituksena on tehdä tontille erillinen pihasuunnitelma alan asiantuntijan avustuksella. Tonteilla tulee käyttää mahdollisuuksien mukaan hyödyksi siellä jo kasvava puusto. Tontin istutusten kasvivalintoja tehtäessä tulee ottaa kasvupaikan ominaisuudet huomioon ja suosia kotimaisia kasvi‐
lajeja. Tonteille tulevat istutukset on jäsenneltävä niin, että niiden huoltotoimenpiteet voidaan hoitaa omalla pihalla. Pihalla suositellaan käytettäväksi pitkäikäisiä lehtipuita, jotka kesällä varjostavat ja talvella päästävät luonnonvaloa pihoille ja rakennuksiin. RAKENNUKSET
Rakennukset tulee sijoittaa asemakaavassa osoitetulla tavalla alueen yhtenäisen ilmeen aikaansaamiseksi. Rakennus on määrätty rakennettavaksi kiinni rakennusalueen rajaan (nuolimerkki). Asemakaavassa on määrätty myös rakennusten harjasuunta. Alueelta laaditun aluepohjatutkimuksen perusteella on annettu yleispiirteinen, koko alueen käsittävä perustamistapalausunto. Perustamistapana voidaan käyttää maanvaraista anturaperustusta. Lattiat voidaan myös tehdä maanvaraisina. Rakennusten perustamistavat suositellaan täsmennettävän tontti‐
kohtaisella täydentävällä pohjatutkimuksella, jossa selvitetään mm. rakennuspaikan maanpinnan korkeussuhteet, maaperän geoteknisen kantavuuden arvo rakennuksen ominaisuudet huomioiden sekä pohjaveden korkeus. Rakentajan tulee liittää raken‐
nuslupahakemukseen pohjarakennussuunnitelma. Pohjaveden pinnan korkea sijainti on huomioitava perustamistapaa suunniteltaessa. Maata kaivettaessa on pohjaveden ylimmän pinnan ja maanpinnan välille jätettävä riittävä suojakerros. Maanalaisia tiloja saa rakentaa ainoastaan siten, että pohjavedelle ei aiheuteta vaaraa. Pohjaveden ollessa lähellä pintaa voi maasta haihtuva kosteus ja kapillaarinen vedennousu maakerroksissa saada aikaan kosteusrasituksen lisääntymistä alapohjarakenteissa. Tämä voi merkittävästi vaikeuttaa ryömintätilaisen alapohjan toimintaa. Jos alueelle rakennetaan ryömintätilaisia rakennuksia, on ryömintätilan hyvästä tuulettumisesta huolehtiminen erityisen tärkeää. Kapillaarinen vedennousu tulee katkaista pohjatöissä käytettävän soralajin valinnalla. Riittävästä salaojituksesta tulee huolehtia. Alueella saattaa esiintyä korkeita radonpitoisuuksia, joten perustusten suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota radonkaasun pääsyn estämiseen asuntoihin. Alapohjan tiivistyksestä ja tuuletuksen huolellisesta toteuttamisesta suositellaan laadittavan erillinen suunnitelma. Asuinrakennukset tulee suunnitella kadun, kunnallis‐
teknisten liittymien ja piha‐alueen suhteen oikeaan korkeuteen. Päärakennuksen lattian tulee olla vähintään 300 mm sokkelin viereisen maanpinnan yläpuolella. Osalla tonteista on asemakaavassa määrätty maanpinnan likimääräinen korkeusasema, johon tontin lopullinen maanpinta tulee toteuttaa. Rakennuksen massoittelulla vaikutetaan rakennuksen energiatehokkuuteen. Hyvällä suunnittelulla vähen‐
netään hukkaneliöitä. Asuinrakennusten tulee olla massoittelultaan selkeitä. Runkosyvyys saa olla päämassan osalta enintään 10 metriä ja yhtenäisen julkisivun pituus enintään 14 metriä. Jos rakennus on pidempi kuin 14 metriä, tulee se jäsennöidä selkein rakennusrungon sisään ja ulosvedoin. Kattolyhty tai kuisti ei ole jäsennyskeinona riittävä. Lasiverannat ja viherhuoneet ovat suositeltavia, mutta kokonaisuuden tulee olla hillitty. Oleskeluun käytettävät tilat suosi‐
tellaan sijoitettavan talon aurinkoisemmalle sivulle, kun taas viileämmät tilat kuten makuuhuoneet, tekniset tilat ja varastot talon pohjoissivustalle. Kaksikerroksiset asuinrakennukset kannattaa suunnitella siten, että niihin voidaan tarvittaessa rakentaa kevyt hissi. Asuinrakennuksen saunaan suositellaan hormi‐
varausta. Toiminnat tulisi suunnitella siten, että sauna sijoittuu rakennuksen savuhormin yhteyteen jolloin sauna on lämmitettävissä puukiukaalla. JULKISIVUTJAKATTO
Rakennusten julkisivujen päämateriaalin tulee olla puuta tai rapattua kiviainesta. Julkisivut tulee säilyttää yhtenäisinä ja tarpeettomia värin muutoksia tulee välttää. Myös hirsi sallitaan, mutta vain ilman ulkonevia nurkkasalvoksia. Sokkelin korkeudessa on otettava huomioon sekä piha‐alueen että katujen korkeustaso. Yli metrin korkeiden sokkeleiden muodostumista tulee välttää. Asuinrakennusten kattojen tulee olla harjakattoja. Myös murrettu harjakatto, jossa kattolappeet ovat eri tasoilla, on sallittu. Vesikatteena tulee käyttää tiiltä tai saumapeltiä. Kattokaltevuuden tulee olla pääsääntöisesti 1:2,5 – 1:3. Räystäiden tulee olla vähintään 50 cm leveitä ja suojata julkisivua. Räystäiden alapintaa ei saa koteloida, vaan ne tulee pitää kevyinä. Kaavassa esitetty harjan suunta koskee asuinrakennuksen päämassaa. Siihen liittyvien siipiosien, kuistien ja kattolyhtyjen sekä piharakennusten harjan suunta voi poiketa kaavassa esitetystä suunnasta. Sisäänkäyntien yhteyteen suositellaan rakennettavaksi katoksia, samoin osa ulko‐oleskelutilasta tulisi olla katettu. Autotalleissa ja piharakennuksissa on käytettävä samaa tai loivempaa kattokulmaa kuin asuin‐
rakennuksessa. VÄRIT
Rakennusten värisävyistä annetaan tässä rakennustapaohjeessa suosituksia. Ohjeellisista värisävyistä aivan poikkeavia värejä ei sallita. Värit on esitetty NCS, eli Natural Color System –
värikartan värisävyjen mukaan. Värikartalla ei ole tuoteriippuvuutta. Joissakin maalivalmistajien väri‐
kartoissa on mainittu myös NCS‐tunnukset. Talousrakennusten tummempia. tulee olla asuinrakennuksia Ohjeelliset julkisivuvärit, koodit NCS‐värikartasta Vahvat värit
Vaaleat värit NCS S 1020‐Y20R NCS S 0502‐Y Autotalli / varastorakennus voidaan kytkeä pergolalla, katoksella, kiinteällä aidalla tms. asuinrakennukseen. Autotalli voidaan rakentaa myös asuinrakennuksen yhteyteen. Mikäli asunnossa on tulisija, tulee rakentaa polttopuille varastotilaa. Jätehuollon tilat tulee osoittaa asemapiirroksessa. Tyhjennettävät jäteastiat tulee sijoittaa lähelle katua jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Jätesäiliöt tulee aidata. TONTINRAJAAMINEN
NCS S 2010‐Y20R NCS S 1005‐Y NCS S 2020‐Y20R NCS S 1010‐Y NCS S 3040‐Y40R NCS S 1502‐Y NCS S 1050‐Y20R NCS S 0510‐Y20R NCS S 3010‐B50G NCS S 1020‐R90B Vesikatto:
Katteen väri harmaa välillä keski ‐ tummanharmaa, sävy välillä NCS S 2500‐N – NCS S 6500‐N. Värit eivät toistu ruudulla tai tulosteena välttämättä todenmukaisina. Oikean värisävyn löytämiseksi tulisi käyttää värikarttaa tai koemaalausta julkisivu‐
materiaaliin. AUTOTALLIJAMUUTTALOUSRAKEN‐
NUKSET
Autotallit, ‐katokset ja talousrakennukset eivät saa olla liian hallitsevia. Talousrakennuksen tulee olla selvästi pienempi kuin päärakennuksen, ja se saa olla enintään yksikerroksinen, harjakorkeus enintään 3,8 metriä. Autotallin / ‐katoksen enimmäisleveys on 7 m. Jos autotalli sijaitsee lähellä katua, tulee sen lattiatasoa mataloittaa asuinrakennuksen lattiaan nähden. Suurin osa tonteista rajautuu lähivirkistysalueeseen. Liittyminen virkistysalueeseen tulee toteuttaa vapaamuotoisen kasvillisuuden avulla, esimerkiksi suojaavilla pensas‐ ja puuryhmillä. Olemassa olevaa kasvillisuutta on suotavaa käyttää mahdollisuuksien mukaan. Lähivirkistysalueiden rajoille saa rakentaa aitoja tms. rakennelmia ainoastaan korttelissa 200. Korttelissa 200 tontin eteläreunaan on rakennettava valtatie 12 aiheuttamaa melua torjuva aita. Talousrakennuksilla ja aidalla tulee muodostaa pihalle oleskelualue, jolla melutaso ei ylitä 55 dBA. Este on rakennettava viimeistään silloin, kun melutason todetaan ylittävän 55 dB. Esteen tulee olla ääntä absorvoiva tai heijastava. Esteen tulisi olla aukoton ja riittävän korkea. Katualueisiin rajautuvat etupihat voidaan rajata kevyillä puuaidoilla tai leikattavilla pensasaidoilla. Tonttien välisille rajoille voidaan istuttaa pensasaita tai rakentaa korkeintaan 1,2 metriä korkea puurakenteinen aita. LISÄTIETOA
Asemakaavan ja rakennustapaohjeiden lisäksi rakentamista ohjataan maankäyttö‐ ja rakennuslain, rakentamismääräyskokoelman sekä kunnan rakennus‐
järjestyksen avulla. Rakentamisessa tulee ottaa huomioon seudullinen pohjaveden suojelusuunnitelma sekä Hämeen ELY‐
keskuksen ohje koskien maalämpöjärjestelmien sijoittamisesta pohjavesialueelle.