Lähes nollaenergia -rakentamisen lainsäädäntötyö
Lähes nollaenergiarakennukset -lainsäädäntötyö käynnissä Teppo Lehtinen 19.5.2015 Europe's population density: a digital elevation model (DEM) with overlay of stable night lights • Ruotsin rakennuskannasta 71 % sijaitsee etelämpänä kuin Suomi. • Norjan rakennuskannasta 58 % sijaitsee etelämpänä kuin Suomi. • Tanskan rakennuskannasta 100 % sijaitsee etelämpänä kuin Suomi. • Myös muiden EU-maiden rakennuskannasta 100 % sijaitsee etelämpänä kuin Suomi Affect of the Northern conditions is a challenge Average heating and cooling degree days in EU-27 6000 Heating degree days Cooling degree days 5000 4000 3000 2000 1000 GRC PRT ESP ITA FRA EU-15 BLG EU-27 GBR IRE BEL NLD HUN ROM GER SVN AUT LUX SVK CZE DNK POL LTU LVA SWE EST FIN 0 Vipupotentiaali on erityisesti korjausrakentamisessa Korjaamisen vaikutus = parannus x volyymi 5 Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2013 VN Tiekartta 2050 työ 2014 I kehitysjakso 2007-2013 -30 % vaatimukset 2007 Teppo Lehtinen 2010 II kehitysjakso 2013-2018 Le0 rakentaminen Uusiutuvan energian vähimmäismäärät Korjausrakentamisen määräykset Kokonaisenergiamalli 2012 2013 2015 2017 2018 EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa -EU 2030 tavoitteiden puitteet tulivat syksyllä 2014… Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) - 2020 tavoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 % Uusiutuvat energialähteet 20 % Energiatehokkuuden parantaminen 20 % Energiatehokkuusdirektiivi (EED) Teppo Lehtinen Uusiutuvien energialähteiden edistämistä koskeva direktiivi (RES) Ekosuunnittelu- ja energiamerkintädirektiivit 2030 ….EU 2030 tavoitteet muodostumassa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) arviointi 2015..2016? - 2030 tavoitteiden puitteet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 40 % Uusiutuvat energialähteet 27 % Energiatehokkuuden parantaminen 27 % , päivitys ennen 2020 Energiatehokkuusdirektiivi (EED), art 6 ja 7 uudelleen arviointi 2016 Teppo Lehtinen Uusiutuvien energialähteiden edistämistä koskeva direktiivi (RES) uudelleentarviointi 2016 Ekosuunnittelu- ja energiamerkintädirektiivit, uudelleen arviointi 2015 2030 EPBD direktiivin toimeenpano Uusittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) 2010 Uudisrakentaminen Korjausrakentaminen Energiatodistukset Teknisten järjestelmien tarkastukset Muut velvoitteet hallinnolle Energiatehokkuusvaatimukset Energiatehokkuusvaatimukset Lämmitysjärjestelmät Tiedotus ja raportointi Vaihtoehtoisten järjestelmien toteutettavuus Teknisten järjestelmien vaatimukset Ilmastointikoneet Taloudellisten kannusteiden selvittäminen Lähes Nollaenergiarakennusten edistäminen Valvontajärjestelmät Säädettävä seuraamuksista kaikissa kansallisissa säädöksissä Kustannusoptimaalisuuslaskenta EPBD – lähes nollaenergiarakennus • 2 art. 2 alakohta: ”lähes nollaenergiarakennuksella” tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus, sellaisena kuin se on määritettynä liitteen I mukaisesti. Tarvittava lähes olematon tai erittäin vähäinen energian määrä olisi hyvin laajalti katettava uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai rakennuksen lähellä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia. • 9 art. 1 kohta: jäsenvaltion on varmistettava, että: a) 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia. b) 31 päivän joulukuuta 2018 jälkeen uudet rakennukset, jotka ovat viranomaisten käytössä ja omistuksessa, ovat lähes nollaenergiarakennuksia. 10 Lähes nolla ja uusiutuvat – valmistelun jatkaminen Erittäin korkea energiatehokkuus Energiantarve katetaan hyvin laajalti uusiutuvilla Lähes nollaenergia rakennus Lähes nollaenergiarakennuksen kansalliseksi määrittelemiseksi on tarpeen määritellä: 1) mitä tarkoittaa ”erittäin korkea energiatehokkuus” ja 2) mitä tarkoittaa ”hyvin laajalti” ja mitä katsotaan uusiutuvaksi energiaksi 2-kohtaa määriteltäessä on samalla mahdollista toimeenpanna RESdirektiivin 13.4 artiklan kolmas alakohta 11 Lähes nollaenergiarakentaminen –lainsäädäntöhankkeen organisointi 1/2015 Hankkeen ohjausryhmä • Pj. ylijohtaja Helena Säteri • 9 jäsentä Hankkeen seurantaryhmä • Pj. rakennusneuvos Teppo Lehtinen • 25 jäsentä Hankeryhmä 1. ”Lakiryhmä” • Pj. rakennusneuvos Teppo Lehtinen • 12 jäsentä Hankeryhmä 2. ”D3,uudisrakentamisen energiatehokkuus” • Pj. rakennusneuvos Pekka Kalliomäki • 6 jäsentä Hankeryhmä 3. ”D2, sisäilmasto ja ilmanvaihto” • Pj. rakennusneuvos Pekka Kalliomäki • 8 jäsentä Hankeryhmä 4. ”C3, lämmöneristäminen” • Pj. ympäristöneuvos Maarit Haakana • 3 jäsentä 12 Valmisteluaikataulu Syksy 2014 • Säädösvalmistelu alkaa 1.1.2016 • Esitysluonnokset valmiit lausunnolle 1.9.2016 • HE Eduskuntaan 1.1.2017 • Voimaantulo 1.1.2018 • Soveltaminen 13 E-luku kokonaisenergiatarkastelussa • E-luvun laskentaesimerkki kaukolämpötalosta: Rakennuksen standardikäyttö Rakennuksen kokonaisenergiankäyttöä ei voi vertailla suoraan kertoimia vertailemalla (2012) Lämmitystarve 1 kWh Lämmitystapa Lattialämmitys 80%: 1,25 kWh kulutus Sähköpatterit 100%: 1,0 kWh kulutus Lämmitystavan kokonaisenergiatarkastelu Energiamuodon kerroin Lämpöpumppu 2,8: 0,45 kWh ostoen. x Sähkö 1,7 Kaukolämpö 94%: 1,33 kWh ostoen. x Kaukolämpö 0,7 = 0,93 kWh Öljykattila 81%: 1,54 kWh ostoen. x Fossiilinen polttoaine 1,0 = 1,54 kWh Pellettikattila 75%: 1,66 kWh ostoen. x Uusiutuva polttoaine 0,5 = 0,83 kWh Suora sähkö100%: 1,0 kWh ostoen. x Sähkö 1,7 = 1,7 kWh = 0,76 kWh Eri skenaarioiden energiankulutuksen, E-energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen pieneneminen verrattuna 2012 tasoon (2B realistinen vaihtoehto, lähde: VTT/Korjausrakentamisen energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutusten arv.) KOKO KANTA (ennen 2012 rakennettu - poistuma + uudistuotanto 2012 jälkeen) 2020 2030 energia -3 % E -1 % Skenaario 1 Business as Usual -4 % -1 % -9 % -10 % -5 % -21 % Skenaario 2 -6 % -3 % -10 % -13 % -8 % Skenaario 2B -8 % -4 % -12 % -17 % Skenaario 3 -9 % -5 % -13 % Skenaario 4 -13 % -8 % -17 % Skenaario 0 CO2 ekv energia -8 % -9 % E -3 % 2050 CO2 ekv energia -20 % -19 % E -10 % CO2 ekv -41 % -21 % -12 % -42 % -23 % -25 % -16 % -46 % -10 % -27 % -28 % -18 % -48 % -19 % -12 % -29 % -33 % -23 % -52 % -27 % -18 % -36 % -37 % -26 % -55 % NYKYINEN KANTA (ennen 2012 rakennettu - poistuma) 2020 2030 CO2 ekv energia E 2050 energia E CO2 ekv energia Skenaario 0 -10 % -8 % -14 % -21 % -19 % -31 % Skenaario 1 Business as Usual Skenaario 2 Skenaario 2B Skenaario 3 Skenaario 4 -10 % -12 % -14 % -15 % -19 % -9 % -10 % -12 % -13 % -16 % -15 % -17 % -18 % -19 % -24 % -22 % -25 % -29 % -31 % -39 % -20 % -23 % -26 % -27 % -33 % -32 % -35 % -38 % -40 % -47 % E CO2 ekv -41 % -38 % -58 % -43 % -48 % -50 % -55 % -60 % -40 % -45 % -46 % -50 % -53 % -59 % -63 % -64 % -68 % -71 % Esimerkkejä käsiteltävistä kysymyksistä • Voimaantuloaikataulu • Säädösten piiriin kuuluvat rakennukset • Uudisrakentamisen vaatimustasot rakennusluokittain (E-luku, rakenteiden lämpöhäviöt) • Tarvitaanko erillistä vaatimusta rakennuskohtaiselle uusiutuvan energian käytön osuudelle • Rakennuksen energiankäytön taseraja (omavarais/ostoenergia) määritelmä • Myytävän energian käsittely rakennuksen kannalta • Energiamuotokertoimien tasojen tarkistus • Sähkön käyttöön liittyvät kysymykset (mm. kysyntäjousto, sähköautovaraus, sähkösuunnitelmat) • Mahdolliset vaikutukset rakennuslupamenettelyyn 17 Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja: Teppo Lehtinen, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
© Copyright 2024