Kierrättäjä-lehti 1/2015
KIERRÄTTÄJÄ Itä-Uudenmaan Jätehuolto | Asiakaslehti 2015 RUOKAHÄVIKIN HÄVITTÄJÄISET 5 askelta HÄVIKIN KAATAMISEEN ROSKIEN UUSI ELÄMÄ OTTOKIERROSTEN aikataulut VAIN LAJITELTUA SEKAJÄTETTÄ JÄTEVOIMALAAN KIERRÄTTÄJÄ 1 JULKINEN TIEDOTE Tervetuloa asioimaan jäteasemille! Näin toimit jäteasemalla • Ilmoittaudu infossa jäteaseman hoitajalle. Hän tarkistaa kuorman ja neuvoo, mihin erityyppiset jäte-erät asemalla kuuluvat. • Seuraa ajo-opasteita. • Asemilla on itsepalvelu. Pura jätteet ja nosta ne oikeille keräyslavoille. Hyvin pakattu kuorma helpottaa sen tarkastusta ja purkua jäteasemalla. Muistathan noudattaa lajitteluohjeita. Jäteasemille ja ekopisteisiin tuoduista jätteistä suurin osa kierrätetään, ja ainoastaan oikein lajiteltu materiaali kelpaa käytettäväksi uusien tuotteiden valmistuksessa. Jäteasemien hinnastoista selviää, mitä jätelajeja kullekin jäteasemalle otetaan. Sieltä selviää myös, mitkä jätteet ovat maksuttomia ja mitkä maksullisia. Jäteasemien hinnastot löydät osoitteesta www.iuj.fi 1. DOMARGÅRDIN JÄTEKESKUS JA JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 Porvoo p. 020 637 7080 Avoinna: ma–pe 7–18 ja la 9–14 2. ASKOLAN JÄTEASEMA Hiidenkirnujentie 162, 07510 Vakkola p. 020 637 7042 Avoinna: pe 11–18 sekä la 23.5., 15.8. ja 12.9. klo 9–14 3. LOVIISAN JÄTEASEMA Urakoitsijantie 4, 07900 Loviisa p. 020 637 7041 Avoinna: ma 11–18 ja to 10–17 1.5.–30.9. myös parillisten viikkojen la klo 9–14 4. MÖMOSSENIN JÄTEASEMA Ampumaradantie 3, 04130 Sipoo p. 020 637 7085 Avoinna: ma, ke, to, pe 8–17 ja ti 8–19 5. PORNAISTEN JÄTEASEMA Läpimurrontie 4, 07170 Pornainen p. 020 637 7043 Avoinna: ke 11–18 sekä la 9.5., 6.6., 1.8., 29.8. klo 9–14 KIERRÄTTÄJÄ 6. RUOTSINPYHTÄÄN JÄTEASEMA Teollisuustie 1, 07970 Ruotsinpyhtää p. 020 637 7040 Avoinna: ti 12–19 N JA HUOM! ASKOLAN, LOVIISA OINNA AV T MA PORNAISTEN JÄTEASE Ä YIN ÄTT KESÄLLÄ MYÖS MÄÄR LAUANTAIPÄIVINÄ 2015 Tässä numerossa Tervetuloa asioimaan jäteasemille............... 2 2 5 6 6 RUOTSINPYHTÄÄ 11 PORNAINEN LOVIISA Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset ........... 10 HÄVIKIN HÄVITTÄJÄISET ........................... 11 1 PORVOO Vain lajiteltua sekajätettä jätevoimalaan ............................................. 16 Roskien uusi elämä ..................................... 18 Domargårdin jätekeskus Tee se itse: Betoniruukku............................ 21 Jäteasema Vaarallisen jätteen vastaanottopaikat ....................................... 22 Ekopiste Ekopiste ja sekajätepiste (vain sopimusasiakkaille) Löydä lähimmät kierrätyspisteet mille tahansa jätteelle www.kierratys.info KIERRÄTTÄJÄ Neuvoja Sabina vinkkaa ............................. 7 Silppua ........................................................ 9 3 SIPOO 2 Silppua ........................................................ 5 Näin luet laskua........................................... 8 ASKOLA 4 Pääkirjoitus ................................................. 4 16 Jätelautakunta muistuttaa .......................... 22 Otto-keräys ................................................ 23 Itä-Uudenmaan jätehuolto -info ................. 26 KIERRÄTTÄJÄ 3 Silppua Sinun jäteyhtiösi Itä-Uudenmaan Jätehuolto Kunta vastaa jätelain mukaan asumisjätteen jätehuollosta. Itä-Uudellamaalla Askola, Loviisa, Pornainen, Porvoo ja Sipoo ovat sopineet, että jäteyhtiösi Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy hoitaa kuntien vastuulla olevat jätehuoltotehtävät. Tällainen yhteistyö on Suomessa yleisin tapa hoitaa yhdyskuntajätehuolto ja samalla mainio esimerkki siitä, kuinka hyvä palvelutaso voidaan tarjota kustannustehokkaasti. Lain antama vastuu kunnille ei ole tullut sattumalta. Kaikissa kehittyneissä Euroopan maissa on yhdyskuntajätteen keräys ja käsittely ollut jo vuosikymmeniä nimenomaan kuntien vastuulla. Kun tuhannet pienet jäte-erät saadaan keskitettyä yhdeksi suureksi jätevirraksi, on mahdollista panostaa niin ympäristön kuin toiminnan tehokkuuden kannalta parhaaseen mahdolliseen tekniikkaan. Hyvä esimerkki keskittämisen mahdollistamasta tekniikasta on jätteen energiana hyödyntäminen. Kaikki Itä-Uudenmaan Jätehuollon alueelta kerätty, muulla tavoin hyödyntämiskelvoton sekajäte toimitetaan jätevoimaloihin, joko Kotkaan tai Vantaalle. Siellä aikaisemmin kaatopaikalle sijoitettu jäte hyödynnetään nyt erinomaisella hyötysuhteella sähköksi ja kaukolämmöksi. Vaikka IUJ hoitaa kuntien puolesta näiden jätehuoltotehtävät, ei tähän julkiseen palveluun käytetä yhtään verosenttiä. Katamme kaikki kustannukset jätehuollon asiakasmaksuilla. Toiminnan tarkoituksena ei myöskään ole tuottaa voittoa. Hintamme ovat yleisestä kustannustason kasvusta huolimatta nousseet hyvin maltillisesti ja jätteen kuljetuksen maksumme ovat jo kolmatta vuotta pysyneet samoina. Kun Rosk’n Rollin ja Itä-Uudenmaan Jätehuollon fuusio lähiaikoina toteutuu, voimme entistä paremmin varmistaa tämän maltillisen kustannuskehityksen. Ympäristövaikutusten ja kustannusten ohella tärkeä onnistumisen mittari on palvelumme laatu. Vuoden vaihteessa tehty asiakastyytyväisyysmittaus antoi meille erinomaiset arvosanat. Kiitos luottamuksestanne! Haluamme jatkossakin olla sen arvoisia. Tyytyväisyyteen vaikuttaa varmasti palvelujemme joustavuus. Esimerkiksi jätteenkuljetusasiakkaamme voi valita jätehuoltomääräysten puitteissa jäteastian tyypin ja tyhjennysrytmin tai monilokeroastian, jolloin kierrätettävät jätteet voi viedä oman pihan astiaan vaikka päivittäin. Lisäksi poikkeavissa tilanteissa on kohtuuhinnalla mahdollista tilata lisänouto tai laittaa ylimääräinen jätesäkki poisvietäväksi astian tyhjennyksen yhteydessä. Omaan jätehuoltoosi liittyvää tietoa saat kotisivuiltamme tai soittamalla asiakaspalveluumme. On ilo olla palveluksessasi! Jukka Paavilainen fuusiojohtaja ja Rosk’n Roll Oy Ab:n toimitusjohtaja JULKAISIJA Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy | Ankkurikatu 8, 06100 PORVOO Asiakaspalvelu 0200 70707 | neuvonta@iuj.fi | www.iuj.fi Päätoimittaja Tarja Salojärvi TOIMITUS & ULKOASU Creative Peak | www.creativepeak.fi Toimittajat Päivi Ahvonen, Seppo Iisalo, Reija Kokkola, Kirsi Riipinen AD Milla Ketolainen Kuvaajat Kalevi Ketoluoto, Virpi Lehtinen PAINO PunaMusta | PAPERI Galerie Art Silk / Solaris 4 KIERRÄTTÄJÄ KOONNUT Päivi Ahvonen AJANKOHTAISTA ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLLOLTA TYKKÄÄ MEISTÄ FACEBOOKISSA! TIESITKÖ, ETTÄ MEILLÄ KAIKKI SEKAJÄTE ON ENERGIAJÄTETTÄ? Itä-Uudenmaan Jätehuollon alueelta kerätty, muulla tavoin hyödyntämiskelvoton sekajäte toimitetaan jätevoimalaan. Siellä aikaisemmin kaatopaikalle sijoitettu jäte hyödynnetään nyt sähköksi ja kaukolämmöksi. Siksi meidän alueellamme ei tarvitse lajitella energiajätettä erikseen. LÖYDÄ VASTAUKSET LAJITTELUPULMIIN KOTISIVUILTAMME: www.iuj.fi > Jätteiden ABC Oma keräys tasolasille Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy käynnisti vuodenvaihteessa koekeräyksen tasolasille Porvoon Domargårdin jätekeskuksessa. Aiemmin tasolasi luokiteltiin rakennusjätteeksi, mutta ympäristöseikkojen takia sille järjestettiin oma keräys, josta se kuljetetaan hyötykäyttöön. Tasolasin pitää olla puhdasta, ja se saa olla karkaistua, sävytettyä tai maalattua. Pokat saavat olla lasissa kiinni. Teipattua lasia keräykseen ei saa tuoda. Kokeilu kestää vuoden 2015 loppuun saakka. Muilla jäteasemilla kuin Domargårdissa tasolasi lajitellaan polttokelvottomaan sekajätteeseen. PALAAKO VAI EIKÖ PALA? Itä-Uudenmaan Jätehuollon jäteasemien sekajäte jaetaan kahteen luokkaan: polttoon kelpaavaksi tai kelpaamattomaksi sekajätteeksi. Uudella käytännöllä varaudutaan vuoden 2016 orgaanisen jätteen kaatopaikkarajoituksiin. Polttoon kelpaava sekajäte voidaan ajaa sellaisenaan Vantaan Energian jätevoimalaan, mikäli lajittelu on tehty riittävän huolellisesti.Polttoon kelpaamaton sekajäte ohjataan vielä toistaiseksi Porvoon Domargårdin kaatopaikalle. Jäteasemien lavoilla on selkeät opasteet, joissa kerrotaan, mitkä jätteet niihin voi lajitella. Myös jäteasemanhoitajat neuvovat mielellään. PYR MUKAAN PAKKAUSJÄTTEEN KERÄYKSEEN Pakkausten lakisääteiset jätehuoltovelvoitteet koskevat tulevaisuudessa entistä laajemmin pakkausten tuottajia eli pakkaajia ja pakattuja tuotteita maahantuovia yrityksiä. Useilta osin tätä organisoi Suomessa Pakkausalan Ympäristörekisteri Oy (PYR). Tähän asti lasin, metallin, paperin ja kartongin keräämiseen tarkoitetuista ekopisteistä on Itä-Uudellamaalla vastannut Itä-Uudenmaan Jätehuolto. Jatkossa PYR tulee mukaan myös pakkausjätteiden aluekeräykseen. PYR:n valtakunnallisen keräyspisteverkoston pitäisi olla valmis vuonna 2016. Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä asukkaan näkökulmasta? – Alueellamme on hyvä ja kattava ekopisteverkosto ja asi- akkaamme käyttävät sitä ahkerasti. Muutos tarkoittanee sitä, että osa Itä-Uudenmaan nykyisistä hyötyjätteiden keräyspisteistä eli ekopisteistä voi jatkossa siirtyä osaksi PYR:n keräyspisteverkostoa. Todennäköistä kuitenkin on, että näiden pisteiden osuus on enimmilläänkin alle kolmasosa, toteaa palvelupäällikkö Marko Printz Rosk’n Roll Oy Ab:stä. – Me haluamme turvata alueemme asukkaille hyvät lähipalvelut myös tulevaisuudessa, joten asukkaiden ei tarvitse olla huolissaan pisteverkoston suuresta karsimisesta. Neuvottelut PYR:n kanssa aluekeräyksen organisoinnista ovat käynnissä. Kun tilanne selkenee, voimme jälleen keskittyä ekopisteverkostomme kehittämiseen, joka on muutoksen vuoksi ollut jäissä jo muutaman vuoden. KIERRÄTTÄJÄ 5 Silppua AJANKOHTAISTA ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLLOLTA Neuvoja Sabina vinkkaa ”ETHÄN POLTA JÄTTEITÄ” Vanhaakin tulisijaa voi käyttää taloudellisesti ja taitavasti, jotta päästöt vähenisivät ja naapurisopu säilyisi. Älä siis polta jätteitä tai kierrätyskelpoista materiaalia. Esimerkiksi pahvin ja paperin poltosta syntyy runsaasti tuhkaa ja nokea, jotka tukkivat savukanavat. Muovin ja muun jätteen polttaminen tuottaa kodin tulisijan matalassa palamislämpötilassa myrkyllisiä hiukkasia ja kaasuja. – Jätteiden polttaminen ei ole missään tapauksessa järkevää. Sekajätteen ja roskien polttaminen tukkii hormit ja saa ne huonoon kuntoon. Myös muovista ja maitotölkeistä syntyy kertymää hormiin, muistuttaa nuohooja Ralf Lindroos. NÄIN VARMISTAN JÄTEAUTON PERILLE PÄÄSYN KIERRÄTTÄJÄ Kyllä, esimerkiksi pokkarit ja puhelinluettelot voi laittaa paperinkeräykseen. Kovakantiset kartonkikannet lajitellaan kartonkiin, muovitetut ja nahkakantiset sekajätteeseen. Mikäli et saa kansia irti kovakantisesta kirjasta, on se sekajätettä. Ei, ainoastaan lasipullot ja -purkit. Värilliset ja värittömät menevät samaan astiaan. Muistathan huuhdella purkit tai pullot. Itäisellä Uudellamaalla ikkunalasi lajitellaan erikseen Domargårdin jätekeskuksessa. Muilla jäteasemilla se kuuluu palamattomaan sekajätteeseen. SAAKO PAISTINPANNUN LAITTAA METALLIIN, VAIKKA SIINÄ ON PUINEN KAHVA? VOINKO LAITTAA TUOREMEHUTÖLKIN KORKKEINEEN KARTONKIKERÄYKSEEN, VAIKKA SIINÄ ON ALUMIININEN SISÄPINTA? Kyllä voit. Muovista korkkiakaan ei tarvitse poistaa. Huuhtele, anna kuivua ja muista litistää, jotta seuraavankin jätteet mahtuvat keräysastiaan. MITEN LAJITTELEN LÄÄKEJÄTTEEN SEKÄ LÄPIPAINOPAKKAUKSET? Tavalliset läpipainopakkaukset ovat sekajätettä, koska pakkauksen metallikalvo on ohut ja pakkauksessa on enemmän muovia kuin metallia. Muista, että vanhat tai ylijääneet lääkkeet pitää viedä apteekkiin hävitettäväksi. MUISTATHAN PALAUTTAA PARISTOT KAUPPAAN Paristot palautetaan kauppaan. Oikosulun aiheuttaman palovaaran vuoksi on navat ehdottomasti teipattava piiloon. ETSI & LÖYDÄ ! Hyväkuntoista tavaraa kannattaa kierrättää! Etsi tavaroille uusi koti ja käyttäjä. Lamppujen kierrätys PUISTA ON TÄRKEÄÄ karsia sellaiset oksat, jotka haittaavat jäteauton kulkemista tai saattavat vahingoittaa sitä. Oksistoja karsittaessa pitää ottaa huomioon, että jäteauton hytti on noin kolmen ja puolen metrin korkeudessa. 6 KUULUUKO IKKUNALASI LASINKERÄYKSEEN? Kyllä, koska tuotteessa on enemmän metallia kuin muuta materiaalia. Mikäli tuotteessa on pääosin metallia, kuuluu se metallijätteeseen. Esimerkiksi sipsipussi ja kahvipussi ovat sekajätettä, koska niissä on enemmän muovia kuin metallia. Polkupyörästä ei tarvitse poistaa satulaa ja renkaita ennen kierrätykseen toimittamista, se menee sellaisenaan metalliin. KEVÄÄLLÄ KELIRIKKOAIKAAN TEIDEN huono kunto tai yksityisteiden painorajoitukset saattavat estää jäteauton pääsyn jäteastialle. Yksityistiellä kelirikon aikaan ajokieltomerkissä pitää olla lisäkyltti ”Huoltoajo sallittu” tai tiehoitokunnan ilmoitus ajoluvasta jätehuoltoyhtiön asiakaspalveluun. Jos ajolupaa tai kylttiä ei ole ja asut heikkokuntoisen tien varrella, mutta haluat tyhjennyksen myös kelirikon aikaan, siirrä astia sellaiseen paikkaan, jonne jäteauto pääsee. Myös jäteastian siirrosta pitää ilmoittaa jäteyhtiölle. TALVELLA LUMI PITÄÄ poistaa jäteastian tai -katoksen edustalta, ja mäkinen maasto tulee hiekoittaa. Liukkauden takia jäteastian voi myös siirtää tilapäisesti toiseen paikkaan, jolloin asiasta tulee ilmoittaa jätehuollon asiakaspalveluun. Tien pitää olla aurattu vähintään neljän metrin leveydeltä. Myöskään pysäköity henkilöauto ei saa olla esteenä. Lumityöt on hyvä tehdä kulkuväylän lisäksi myös jätekatoksen ja -astian edestä. Pidäthän myös jäteastian kannen lumettomana. Jos jäteauto joutuu peruuttamaan, merkitse ajoväylä aurauskepein. VOIKO PEHMEÄKANTISEN KIRJAN LAITTAA PAPERINKERÄYKSEEN? MITEN TUNNISTAN ERI LAMPUT JA MITEN NE LAJITELLAAN? ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPU LEDLAMPPU KAUPPA LOISTEPUTKI JÄTEASEMA HALOGEENILAMPPU HEHKULAMPPU SEKAJÄTE Nuohoojien työhön kuuluu neuvoa asukkaita tulisijojen käytössä. Nuohooja Ralf Lindroos kehottaa kysymään rohkeasti, jos jokin askarruttaa. KIERRÄTTÄJÄ 7 Silppua NÄIN LUET LASKUA AJANKOHTAISTA ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLLOLTA Onko sinulla vaikeuksia ymmärtää, mistä ItäUudenmaan jätehuollolta saamasi laskusi koostuu? Tai mikä kohta laskussasi merkitsee mitä. Laskuttaja Anna Stjernberg auttaa! Ekomaksulla MONIPUOLISTA PALVELUA Ekomaksu on perusmaksu, jolla katetaan lukuisia kotitalouksien jätehuoltoon liittyviä palveluita. Ekomaksulla järjestetään maksuttomien jätteiden vastaanotto, kuten esimerkiksi vaarallisten jätteiden jätepalvelu. – Vaarallisia jätteitä ovat muun muassa akut, patterit, öljyt, maalit ja kemikaalit. Jäteasemille voi tuoda maksutta myös lehtiä ja muuta puutarha- ja puujätettä. Ekomaksusta maksetaan myös kiertävä vaarallisen jätteen ja metallin Otto-keräys sekä kesäisin saaristossa kulkeva lauttakeräyspalvelu kertoo palvelupäällikkö Tuija Klaus. Myös neuvontapalvelu katetaan ekomaksusta. Neuvontapalvelu tiedottaa yleisesti siitä, miten jätehuolto toimii, hyödyntäen myös tiedotusvälineitä. Lisäksi neuvonta jalkautuu muun muassa päiväkoteihin ja kouluihin kertoen jätteen synnyn ehkäisystä, kierrätyksestä ja lajittelusta. Ekomaksusta maksetaan lisäksi esimerkiksi ekopisteverkoston ylläpito sekä lakisääteisen jätelautakunnan kuljetusrekisterin ylläpitokustannukset. Ekomaksu on kotitalouksilta 28 e/v ja vapaa-ajan asunnoilta 22 e/v. Maksu peritään vuoden ensimmäisen laskun yhteydessä. SIIRTOMATKASTA laskutetaan jos jäteauto ei pääse esteettömästi ja turvallisesti 5 metrin etäisyydelle jäteastiasta ja jokaiselta seuraavalta alkavalta 5 metriltä laskutetaan jätehuoltotaksan mukainen maksu. EKOMAKSU on kunnan määräämä kiinteä palvelumaksu, joka määräytyy kiinteistöllä sijaitsevien asuntojen lukumäärän mukaan. Ekomaksu laskutetaan vaikka asunto on tyhjillään. Vakituisen asunnon ekomaksu on 28 euroa, vapaa-ajan asunnon 22 euroa. Lue lisää ekomaksusta seuraavalta sivulta. Saman omistajan TOINEN TAI USEAMPI omassa käytössä oleva asunto: ekomaksu 6 euroa/asunto. MAKSA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISESTI VERKOSSA! Itä-Uudenmaan Jätehuollon jätelasku ja ekomaksulasku on mahdollista saada verkkopankkiin sähköisenä e-laskuna. E-lasku korvaa paperilaskun eikä siitä synny jätettä. Kiinnostuitko? Näin helppoa se on: HUKKANOUTOMAKSU peritään jos jäteastiaa ei voi tyhjentää, koska: • jäteastia on tyhjä noudettaessa • jäteastia ei ole omalla paikallaan eikä sitä löydetä kiinteistöltä • kiinteistölle hoidettavaksi kuuluva kulkureitti jäteastian luo on kulkukelvoton tai reitillä on este tai • jäteastia sisältää siihen kuulumatonta jätettä tai on painonsa tai teknisen kuntonsa vuoksi tyhjennyskelvoton. 8 KIERRÄTTÄJÄ 1. 2. 3. 4. 5. Tee e-laskusopimus omassa verkkopankissasi. Valitse verkkopankissa Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy laskuttajaluettelosta. Laskuttajan yksilöintitietoa kysyttäessä, näppäile laskun viitenumero ItäUudenmaan Jätehuolto Oy:n laskulta. Me saamme ilmoituksen e-laskun käyttöönotosta. Lähetämme jatkossa laskut verkkopankkiisi, paperilasku lakkaa tulemasta. KUN SAAT E-LASKUN ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLLOLTA, MUISTA AVATA MYÖS SEN LIITTEET, NÄIN ET JÄÄ PAITSI AJANKOHTAISISTA TIEDOTTEISTA. KIERRÄTTÄJÄ 9 Asiakastyytyväisyyskyselyn TULOKSET ERINOMAISIA Itä-Uudenmaan Jätehuollon toiminta ja ympäristöseikat kiinnostavat asiakkaita. TEKSTI Reija Kokkola KUVA Virpi Lehtinen 10 KIERRÄTTÄJÄ ja jätelasku on selkeä ja ymmärrettävä, Katariina Lossi summaa. Myös jäteasemien palvelut saivat erinomaisen arvosanan. Kyselyssä arvioitiin muun muassa jäteasemien asiakaspalvelua, siisteyttä, lajitteluvalikoimaa, ohjeistusta ja aukioloaikoja. Aukioloajat saivat arvosanan hyvä, muut kohdat erinomaisen. Asiakkailta kysyttiin myös mielipidettä lajittelun merkityksellisyydestä. Hyvin tärkeänä lajittelua piti yli 90 % vastanneista. Lajittelusta on pyritty tekemään mahdollisimman helppoa ja tutkimuksen mukaan 70 prosenttia vastanneista pitikin lajittelua helppona tai erittäin helppona. Yli 90 % vastaajista lajittelee paperin ja vaaralliset jätteet säännöllisesti. Myös metallia, lasia ja kartonkia lajitellaan aktiivisesti. Heikoiten lajitellaan biojätettä, noin puolet vastaajista tekee sen säännöllisesti. – Tähän vaikuttaa omakotitalojen suuri määrä vastaajien keskuudessa. Kaiken kaikkiaan lajittelu on omaksuttu erinomaisesti, Katariina Lossi kiittää. Tärkeää on myös palaute, jota saatiin jätehuollon asiakaspalvelusta. Vastaajista noin kolmannes oli ollut yhteydessä asiakaspalveluun. Heiltä kyseltiin asiakaspalvelun ystävällisyyttä, ammattitaitoa ja vastaamisen nopeutta. Tulos oli tältäkin osin kiittävä, viisi pistettä asteikolla 1 – 6. Itä-Uudenmaan Jätehuolto ja Rosk’n Roll ovat fuusioitumassa ja säännöllisin asiakaskyselyin varmistetaan asiakastyytyväisyys myös yhdistymisen toteutuessa. Vapaamuotoista kirjallista palautetta tuli kyselyssä runsaasti liittyen muun muassa lajitteluvalikoimaan ja palveluiden kehittämiseen. Kirjallinen palaute huomioidaan kehittämistyössä. Asiakastyytyväisyyskyselyssä arvottiin vastaajien kesken kaksi iPad-tablettia. Voittajille on ilmoitettu. Martat neuvoo! TEKSTI Kirsi Riipinen KUVAT Kalevi Ketoluoto Feelback Oy:n toteuttaman asiakastyytyväisyyskyselyn korkea vastausprosentti (n. 30 – 40 %) kertoo, että Itä-Uudenmaan Jätehuollon toiminta kiinnostaa asiakkaita. Laatu- ja ympäristöpäällikkö Katariina Lossi on tyytyväinen tuloksiin. – Vastaukset osoittavat, että asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä toimintaamme. Yhtiötä pidetään muun muassa ympäristöystävällisenä, palvelevana, nykyaikaisena ja vastuullisena toimijana. Esimerkiksi kotitalouksista 90 prosenttia oli sitä mieltä, että palvelu on erinomaista. Jäteastiat noudetaan sovitusti, jäteauton kuljettajat hoitavat työnsä hyvin HÄVIKIN HÄVITTÄJÄISET 500 miljoonaa euroa. Suomalaiset tuhlaavat tuon summan vuosittain heittämällä ruokaa menemään. KIERRÄTTÄJÄ Nahistuneita porkkanoita ja omenoita. Kaalin pala. Kuivahtanut sämpylä. Pussillinen pakastimen pohjalta löytyneitä sieniä. – Mitään ei heitetä menemään, sillä näistä syntyy vaikka mitä, vakuuttaa Elisabeth Eriksson, Marttojen Hävikinkaatajat -kampanjan (Svinnkampen) projektijohtaja. Tammikuussa alkanut kampanja muistuttaa meitä hullusta tilanteesta: keskivertosuomalainen heittää menemään 24 kiloa ruokaa vuodessa. Samalla me tuhlaamme yhdessä 500 miljoonaa euroa. Valitamme ruoan kalleutta mutta heitämme surutta kotiin kantamaamme ruokaa menemään. Eriksson ottaa käsittelyyn kaalin ja porkkanat. Raastaisiko hän ne salaatiksi vai tekisikö pannulla höystön sienien kanssa? Omena menee mainiosti smoothien sekaan, ja sämpylä muuntuu pienellä vaivalla salaatin päälle croutoneiksi. Tai ehkä sittenkin liottamisen jälkeen lihapullataikinan osaksi. Vaikka pakkauksen kyljessä oleva parasta ennen - merkintä olisi mennyt, sisältö saattaa olla täysin käyttökelpoista. Hyvät osat käyttöön Toisinaan emme edes ymmärrä heittävämme hyvää ruokaa menemään. Esimerkiksi parsakaalista moni on tottunut käyttämään ainoastaan kukinnot, vaikka sen varsi on kevyen kuorimisen jälkeen vähintään yhtä maukasta kuin kukinnot. Purjostakin syödään usein vain kaikkein sisin. Moni heittää hyvää ruokaa menemään myös siksi, ettei luota omiin aisteihinsa. Vaikka pakkauksen kyljessä oleva parasta ennen -merkintä olisi vanhentunut, sisältö saattaa olla täysin käyttökelpoista. – Tilanteen näkee katsomalla, haistamalla ja maistamalla, Eriksson sanoo. Viimeisen käyttöpäivän jälkeen tuotetta ei saa myydä. Saasyoda.fi-sivustolla huomautetaan, että esimerkiksi hapanmaitotuote voi olla pitkäänkin tuon jälkeen käyttökelpoinen. Sekin selviää aisteja käyttämällä. Saasyoda.fi-sivustosta vastaavat Marttojen lisäksi mm. Motiva ja ympäristöministeriö. Jos ruoka on pilaantunutta, se on tietysti heitettävä pois. Kalan kanssa ei kannata ottaa riskejä, sillä se pilaantuu helposti, eikä tätä välttämättä edes huomaa voimakkaasti suolatusta ja maustetusta kalasta. Syödään kaapit tyhjiksi Hyvä keino välttää ruokahävikkiä on suunnittelu. Ennen kauppaan menoa kannattaa tarkistaa, mitä kaapeissa on valmiina ja mitä lisukkeita ne ehkä kaipaisivat. – Jostakin syystä monilla suomalaisilla on tapana hamstrata 12 KIERRÄTTÄJÄ 5 askelta HÄVIKIN KAATAMISEEN 1. 2. 3. 4. 5. Tutki ruokavarasto ja käytä olemassa olevat ruoka-aineet ennen kauppaan menoa. Käytä aistejasi, heitä vähemmän menemään. Käytä enemmän: monesti myös kuoret ovat herkullista syötävää. Ole keittiössä luova. Älä kanna rahaa kompostiin. KIERRÄTTÄJÄ 13 kaupassa niin valtavat kärrylliset ruokaa, että sivullinen voisi kuvitella satsin menevän isoja pippaloita varten. Siitäkin huolimatta, että kaapit ja pakastin voivat olla valmiiksi täynnä ruokaa. Harvinaista ei ole sekään, että pakastimessa on edellisen kesän satoa, kun sitä ei aluksi raaskita käyttää. Ja sitten se unohtuu. Kaappeihin ei kannata tunkea niin paljon ruokaa, ettei perimmäisiä purkkeja ja paketteja edes huomaa. Moni purkeista on säilytettävä avaamisen jälkeen jääkaapissa, ja niistä voi kertyä ajan mittaan hyllyllisen verran tavaraa jääkaapin täytteeksi. Esimerkiksi valmiita salsa- ja dippikastikkeita ostettaessa kannattaa miettiä, miten ne saisi käytettyä heti kokonaan – tai voisiko sopivan määrän valmistaa itse. Terveysbuumeissakin on syytä pitää varansa. Kaikki eivät osaa arvostaa esimerkiksi avokadojen makua. Jos huomaa, että jotkut ruokatarvikkeet joutuu usein heittämään pois, niitä ei kannata ostaa isoja määriä. TARKKA RUOKATALOUS ON PARASTA JOKAMIEHEN YMPÄRISTÖTYÖTÄ Jukka Paavilainen, Rosk´n Rollin toimitusjohtaja, muistuttaa vääristyneistä käsityksistä. Murehdimme, ettei jauhelihan muovipakkausta voi kierrättää. Paljon merkittävämmät ympäristövaikutukset tulevat siitä, jos jätämme puolet jauhelihasta syömättä. Tarkka ruokatalous on parasta jokamiehen ympäristötyötä. Kun syömäkelpoista ruokaa menee roskiin, kaikki sen tuotannosta tulleet ympäristövaikutukset ovat menneet hukkaan. Suurin osa ruoan ympäristövaikutuksista syntyy nimenomaan ketjun alussa eli viljelyssä ja karjankasvatuksessa. Ruokahävikistä on puhuttu kauan, ja jo 1960-luvulla syntyneet muistavat vanhempien valistuksen siitä, miten arvokasta ruokaa ei saa jättää lautaselle ja kuinka iloisia nälkää näkevät Ambomaan lapset ateriasta olisivat. Emmekö siis ota ikinä opiksemme? – Kun jokamieheltä kysytään ”mitä teet ympäristön hyväksi”, hän todennäköisesti vastaa, että kierrätän kaikki jätteeni. Ympäristötietoisuutemme olisi paljon paremmalla mallilla, kun vakiovastaus kuuluisi, että kulutan harkiten enkä tuota tarpeetonta jätettä, Paavilainen sanoo. 14 KIERRÄTTÄJÄ Eriksson vinkkaa ottamaan käyttöön vuodessa kuukauden, jolloin syödään pois kaappeihin kertyneet ruoat. Marttojen reseptit Lupa olla luova Yksi tapa vähentää ruokahävikkiä on ravintoloiden hokema ”first in, first out”. Ruokaa tehdään siis niistä aineksista, jotka ovat ensimmäisinä vanhenemassa. – Aika hullua, että kuudesosa poisheitetystä ruoasta on yhä alkuperäisessä pakkauksessa. Eriksson kehottaa käyttämään keittiössä luovuutta. Jos haluaa vaihtelua edellisen päivän jauhelihakastikkeeseen, siitä voi tehdä vaikka pizzan päällisen. Ruokaa ehkäistään pilaantumasta, kun se säilytetään kylmässä. Jääkaapin lämpötila on syytä pitää alle 6 asteessa. Lämmin ruoka jäähdytetään nopeasti ja siirretään kylmään. Maitopurkkiakaan ei kannata jättää ruokapöydälle sen jälkeen kun lasilliset on täytetty. • Ota mitä on -keitto 1 litra erilaisia vihanneksia n. 5 dl keitettyä vettä tai kasvislientä 3 rkl öljyä 1 tl paprikajauhetta 1 tl kuminaa (½ tl suolaa) Kuivattua sipulia Tässä olemme käyttäneet juureksia, kaalia, sipulia ja valkosipulia jotka freesattiin kevyesti maustetussa öljyssä. Lisää hyvää vihanneslientä, esimerkiksi kukkakaalin keitinvesi tai kasvisliemikuutio. Keitä hiljalleen kannen alla ja hienonna sitten sauvasekoittimella. Maista. Onko sinulla jäänyt yli yrttejä? Pilko ne keittoon. Voit pehmentää makua tilkalla ylijäänyttä kermaa tai crème fraichea. LISÄÄ RESEPTEJÄ www.martat.fi/ruoka/ Perunapiirakka Pizzaleipä 100 g voita 250 g keitettyjä jauhoisia perunoita 1/2 tl suolaa 4 dl spelttiä tai grahamjauhoja Täyte: 4 isoa perunaa 2 sipulia 1 rkl öljyä 1–2 valkosipulinkynttä 1 rkl rosmariinia suolaa ja mustapippuria 100 g revittyä emmentalia tai mozzarellaa 2–3 tomaattia Löysitkö leipää pakkasesta? Tai jäikö jauhelihakastiketta yli? Ne ovat loistavia iltapalan aineksia. Sekoita jauhot ja voi murutaikinaksi ja lisää muussatut perunat. Mausta suolalla ja sekoita taikinaksi. Anna taikinan vetäytyä viileässä tunnin ajan. Voitele uunivuoka (26 cm) ja paina taikina siihen. Paista sipulit kullanruskeiksi öljyssä ja lisää mausteet. Viipaloi tomaatit ja perunat. Levitä hakattu sipuli taikinan pohjalle, lisää juusto, tomaattiviipaleet ja viimeiseksi perunaviipaleet. Voitele öljyllä. Paista 15 minuuttia 225-asteisessa uunissa. Laske lämpötila 200 asteeseen ja paista vielä 20–30 minuuttia. Laita sulaneet leivät uunipellille. Hiero valkosipulinkynsi leivälle ja laita oliiviöljyä päälle. Levitä päälle kastiketta ja vähän juustoraastetta ja paista 250 asteessa noin 7 minuuttia. Syö salaatin tai muun raakaruoan kanssa. Paistettua puuroa omenalla Paista ylijäänyt puuro rapeaksi ruskeassa voissa. Tarjoile karamellisoituneen omenan kanssa. Karamellisointi on helppoa. Laita voinokare paistinpannulle ja lisää siihen kaksi ruokalusikallista sokeria. Paista kunnes sokeri saa väriä. Lisää omenaviipaleet ja tiputa lämpötila. Kääntele kunnes viipaleet ovat pehmenneet. KIERRÄTTÄJÄ 15 Vain lajiteltua sekajätettä JÄTEVOIMALAAN Vantaan uusi jätevoimala muuttaa sähköksi ja lämmöksi 1,5 miljoonan ihmisen sekajätteet. Kustannustehokas toiminta edellyttää jätteiden lajittelua kotitalouksissa. TEKSTI Reija Kokkola KUVA Virpi Lehtinen Vantaan jätevoimala on pian jo vuoden verran puskenut sähköä ja lämpöä hyödyntämällä polttokelpoista kotitalouksien sekajätettä. Jätteiden hyötykäyttöaste on erinomainen, sillä peräti 95 prosenttia sekajätteestä pystytään muuttamaan energiaksi. Myös Itä-Uudenmaan Jätehuolto ja Rosk´n Roll toimittavat kotitalouksien sekajätteitä Vantaan jätevoimalaan. – Aloitimme yhteistyön asteittain viime keväänä, ja syksyllä homma starttasi täysillä. Kaikki on sujunut paremmin kuin osasimme toivoakaan. Yksi tärkeä esimerkki sujuvuudesta on se, että yhtäkään Vantaalla hyödynnettäväksi suunniteltua kuormaa ei ole tarvinnut viedä kaatopaikalle jätevoimalan toiminnan aloittamisen jälkeen, toteaa palvelupäällikkö Marko Printz Rosk´n Roll Oy:stä. Printz painottaa lajittelun tärkeyttä jatkossakin. Joskus kuulee kysymyksiä siitä, että kannattaako lajittelu, kun kaikki jäte lopulta päätyy samaan paikkaan. Lajittelu on kuitenkin edelleen äärimmäisen tärkeää, jotta jätteiden hyödyntäminen materiaalina onnistuu ja jätepolttolaitokset kykenevät toimimaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Siksi erilaisten jätteiden talteenoton pitää tapahtua jo syntypaikalla eli kotitalouksissa. – Lasi, metalli, kartonki ja biojäte tulee lajitella edelleenkin, ja ne kerätään jatkossakin erikseen. Tarkoitus on toimittaa jätteenpolttolaitoksiin jätettä, josta puhtaat hyötyjätteet on lajiteltu erilleen. On totta, että polttolaitoksen kuonasta erotellaan polton jälkeen metallit pois, mutta edullisinta on erotella metallit erikseen jo syntypaikalla, Printz toteaa. Erityisesti hän mainitsee vaarallisten jätteiden lajittelun tärkeyden. Niitä ei saa missään tapauksessa laittaa sekajätteen joukkoon. Lääkkeet siis apteekkiin, muut vaaralliset jätteet jäteasemille ja sähkölaitteet omiin keräysverkostoihin, esimerkiksi jäteasemille. – Näiden jätteiden vastaanotto on maksutonta, Printz huomauttaa. Vaikka kaatopaikat ovat kehittyneet viime vuosina, sinne päätyvä sekajäte aiheuttaa kuitenkin ilmastoa rasittavia päästöjä. – Kaatopaikkajätteestä syntyy päästöjä kaasuina jopa kymmeniä vuosia. Myös ympäristön kannalta Vantaan jätevoimalan rakentaminen ja käynnistäminen ovat olleet iso askel eteenpäin, Printz sanoo. IUJ:n toimialueen idempänä sijaitsevien kuntien jätteet kuljetetaan edelleen Kotkan jätepolttolaitokseen. Porvoon seudulta osa päätyy Vantaalle, osa Kotkaan. Sipoon jätteet kuljetetaan pääosin Vantaalle. Kuljetuksiin vaikuttavat muun muassa jätepolttolaitosten kulloinenkin kapasiteetti ottaa vastaan jätettä. • VANTAAN JÄTEVOIMALA • • • • • • • 16 KIERRÄTTÄJÄ Otettu käyttöön keväällä 2014. Käsiteltävä jätemäärä 320 000 t. Arkisin jätevoimalaan tulee päivittäin 140 ajoneuvoa, jotka tuovat sekajätettä voimalaan. Muuttaa sähköksi ja lämmöksi 1,5 miljoonan ihmisen sekajätteet. Hyötysuhde 95 %. Tuottaa kaukolämpöä 920 GWh, mikä vastaa noin puolta Vantaan kaukolämpötarpeesta. Tuottaa sähköä 600 GWh, mikä on noin 30 % Vantaan sähköntarpeesta. KIERRÄTTÄJÄ 17 ROSKIEN UUSI ELÄMÄ Mitä vähemmän roskiksessa tavaraa, sen parempi. Mutta roskillakin on edessään kiertotaloudessa uusi elämä. TEKSTI Kirsi Riipinen KUVAT Virpi Lehtinen, Shutterstock Materiaali kiertää niin, ettei jätettä synny. Kun oikein tiukasti puristetaan, kiertotalouden määritelmän voi tiivistää tuohon lauseeseen. Todellisuudessa kyse on monisyisestä järjestelmästä, jonka onnistumisessa iso rooli on kuluttajan ja teollisuuden käyttäytymisellä: Tehdäänkö hankintoja vastuullisesti siten, ettei jätettä juuri synny? Ja jos sitä syntyy, lajitellaanko se? – Meidän roolimme on kuin ohiheitetyllä levypallolla pelaamista. Jos kiertokulusta putoaa jätteeksi joutuvia materiaaleja, me pyrimme saamaan ne kiinni ja heittämään oikeaan koriin eli takaisin kiertoon. Näin tiivistää Vesa Heikkonen, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja, julkisen jätehuollon roolin kiertotaloudessa. Kiertotalous pyörisi tehokkaammin, jos ymmärtäisimme materiaalien arvon. Rikkinäistä esinettä kädessä pitäessä kannattaisi muistaa, että joku hyödyntää sitä jälkeeni. Jos siitä ei ole korjattuna uudelleen käytettäväksi tai materiaalina hyödyn- 18 KIERRÄTTÄJÄ nettäväksi, se muutetaan energiaksi jätteenpolttolaitoksella. Tuo ajatus saattaa auttaa muistamaan, että sillä on väliä, mihin vien hylkäämäni tuotteen. Käykö se uudelleen käyttöön, materiaalikierrätykseen vai muuhun hyötykäyttöön? Mikäli en välitä huolehtia tästä, kiertotalouden ketju katkeaa ja peli menetetään heti alkupäässä. Fiksuinta on tietysti miettiä jo kaupassa, mitä todella tarvitsee. Ruokaa vain sen verran, että se tulee syötyä ja vaatteiksi mahdollisimman pitkäikäisiä. Myös vastuullinen tuottaja ottaa huomioon kiertotalouden. Mistä raaka-aineet hankintaan? Onko mahdollista käyttää kiertäviä materiaaleja neitseellisten sijaan? Kestääkö tuote? Miten sen saa elinkaaren loppupäässä kiertämään? Modernilla tekniikalla arvometallit talteen Kuluttajalla on kiertotaloudessa iso rooli, mutta niin on jätehuollollakin. Yksi isoista tehtävistä on valistus. Periaatteessa KIERRÄTTÄJÄ 19 tiedämme, miten materiaaleja tulee kierrättää ja lajitella, mutta käytännössä tarvitsemme kertausta, muistutuksia ja edellytykset mahdollisimman helpolle kierrättämiselle. Vesa Heikkonen sanoo, että ihmisiltä ei voi vaatia kohtuullisuutta enempää. Jos vaikkapa muovinen lelu menee rikki, ei voida olettaa, että siinä mahdollisesti olevat pienet ruuvit irrotettaisiin ja lajiteltaisiin erikseen. Kun rikkinäinen lelu menee roskistavarana jätevoimalaan, voimala hyödyntää muovijätteen sähköenergiaksi, mutta jätteestä noin 20 prosenttia muuttuu pohjakuonaksi. Se ei pala. Ei hätää, sekään ei joudu hukkaan, sillä modernin tekniikan ansiosta pohjakuona otetaan talteen, jolloin takaisin kiertoon saadaan arvokkaat metallit, kuten alumiini ja kupari. Palamattomasta aineksesta saadaan muun muassa soramaista maanrakennusainetta. rajoitus, jonka jälkeen niille tuotavassa jätteessä saa olla enintään 10 painoprosenttia orgaanista hiiltä. Rakennusperäisessä jätteessä vastaava luku on 15 painoprosenttia. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että esimerkiksi rakennusjätekuormia ja hylättyjä huonekaluja ohjataan entistä tehokkaammin materiaalikiertoon. – Meidän tehtävämme jätehuoltoyhtiössä on etsiä ratkaisuja, jotta arvokkaat materiaalit saadaan kiertämään, Vesa Heikkonen kertoo. • JULKISEN JÄTEHUOLLON MONTA ROOLIA • • • • • • Kaatopaikat historiaan? Kun kiertotalous pyörii ihanteellisimmillaan, kaatopaikkoja ei tarvita. Käytännössä aivan ilman kaatopaikkoja ei pärjätä, sillä loppusijoituspaikka tarvitaan jatkossakin joillekin vaikeasti hyödynnettäville jätteille, esimerkiksi asbestille. Tehokkaampaan materiaalien kierrättämiseen ohjataan lainsäädännöllä. Kaatopaikoille tulee ensi vuoden alussa voimaan uusi Kierrättäjä Neuvoja ja valistaja Materiaalin käyttäjä Materiaalin välittäjä Materiaalien hyödyntämisen kehittäjä Toimivan jätehuollon varmistaja kaikkialla ja kaikissa oloissa Helppoa kuin heinänteko! Löytyykö nurkistasi rikkinäisiä astioita? Tai vanhaa betonia? Niitä ei välttämättä kannata hävittää. Jätteestä syntyy yllättävän helposti myös uutta. Teimme ruukkuja betoniylijäämästä, maitopurkeista ja lasten hiekkaämpäreistä. Kokeile sinäkin! 1. Sekoita betoni ohjeen mukaisesti. Käytä porakoneeseen liitettävää vispilää. Muista hanskat ja hengityssuojain kun käsittelet kuivabetonia. 2. Ruukun tehdäksesi tarvitset kaksi muottia. Ulkomuottiin tulee betoni ja sisämuotti määrää sisuksen koon. Öljyä ulkomuotti sisäpuolelta ja sisämuotti ulkopuolelta. 3. Kaada ulkomuottiin noin 2/3 betonia ja paina sitten sisämuotti massaan. Saat ruukun pohjaan valutusreiän, jos painat ulkomuotin pohjaan vaikka korkin, ennen kuin asetat sisämuotin. 4. Laita päälle painoja ja anna kuivua, mieluiten pari vuorokautta muovilla peitettynä. Tee se itse: Betoniruukku TARVITSET: vettä kuivabetonia sekoitusastia vanhoja astioita muoteiksi ruokaöljyä hiomapaperia tai kivi 5. Irrota ruukku muotista. Epätasaisuudet voi hioa pois paperilla tai kivellä. KIERTOTALOUDEN JÄTEHUOLTOJÄRJESTELMÄ = kierrätys + energiahyödyntäminen METALLI PAPERI KARTONKI SÄHKÖ JA LÄ MPÖ LASI LAATUKIERRÄTYS HYÖTYKÄYTTÖ SYNTYPAIKKALAJITTELU ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN POLTTOKELPOINEN JÄTE METALLIT TUHKA BIOJÄTE PARISTOT JA AKUT SÄHKÖLAITTEET TURVALLINEN KÄSITTELY KIERRÄTYS VAARALLINEN JÄTE KIERRÄTYS HYÖTYKÄYTTÖ BIOJÄTTEEN JALOSTUS LIIKENNEPOLTTOAINEET ENERGIA MAANPARANNUSJA LANNOITETUOTTEET 20 KIERRÄTTÄJÄ KIERRÄTTÄJÄ 21 PORVOO Domargårdin jätekeskus Otto-keräys Tirmo, IUJ:n ekopiste, 15.5.–31.8. SIPOO Mömossenin pienjäteasema Neste Oil Sipoonlahti (Eriksnäsintie 131) Otto-keräys Sipoonranta, IUJ:n ekopiste, 15.5.–31.8. Kodin vaarallisen jätteen kontit ovat avoinna huoltamoiden aukioloaikoina. Palvelu on tarkoitettu Itä-Uudenmaan Jätehuollon toimialueen asukkaille. Jätehuoltokoordinaattori Ville Alho kertoo, että uudet jätehuoltomääräykset ovat monilta osin samantyyliset kuin aiemmatkin. – Hyötyjätteiden, kuten kartongin, lasin ja metallin lajittelu on erityisen tärkeää, hän tähdentää. Jätehuoltojärjestelmä Itä-Uudellamaalla pohjautuu edelleen syntypaikkalajitteluun. – Jokainen asukas lajittelee itse jätteensä ja laittaa sekajäteastiaan vain sen jätteen, joka jää jäljelle hyötyjätteiden ja sekajätteeseen kuulumattomien materiaalien, esimerkiksi vaarallisten jätteiden, lajittelun jälkeen. Jätehuoltokoordinaattori Ville Alho p. 040 676 3002 ville.alho@porvoo.fi KIERRÄTTÄJÄ O EN G N S A M LI N Keräyksen järjestää Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy yhteistyökumppaneinaan Ekokem Oy Ab ja Stena Recycling Oy. MAKSUTTA KODIN VAARALLISET JÄTTEET MAKSUTTA METALLIROMUT • • • • • • • • • • • • • • • • • akut ja paristot jäteöljyt, öljynsuodattimet ja muut öljyiset jätteet jäähdytin-, jarru- ja kytkinnesteet kemikaalit, esim. torjunta-aineet, kasvinsuojeluaineet, rotanmyrkyt liuottimet, esim. tinneri, asetoni ja tärpätti loisteputket ja energialamput lääkkeet ja elohopeakuumemittarit maalit, lakat, liimat, puunsuojakemikaalit Huom! • älä sekoita vaarallisia jätteitä keskenään • tuo vaaralliset jätteet keräykseen alkuperäispakkauksessa • jos käytät muuta kuin alkuperäispakkausta, niin merkitse sisältö pakkaukseen • käytä ehjiä pakkauksia, sulje korkit ja kannet tiiviisti • luovuta vaaralliset jätteet aina henkilökunnalle TILAA MAKSUTON NOUTO SUURILLE MÄÄRILLE JÄTEÖLJYÄ! • yli 400 litran jäteöljyerien noutotilaukset Ekokem Oy:lle puh. 010 7551 574 tai oljy4@ekokem.fi. Noutoaika on noin 30 päivää tilauksesta. • Huom! Valtakunnallinen jäteöljyn kerääjä Lassila & Tikanoja noutaa yli 200 litran erät veloituksetta puh. 010 636 6031 tai oil@lassila-tikanoja.fi autonosat ja polkupyörät kaasuliedet ja -grillit kiukaat (ilman kiviä) metalliset huonekalut metalliputket, sadevesikourut ja kattopellit liedet ja pesukoneet ruohonleikkurit (tyhjennä öljyt ja bensiinit) tyhjät metalliastiat ja -purkit muut metalliesineet, myös pienmetalli NÄMÄ EIVÄT MAHDU OTTO-KERÄYSAUTOJEN KYYTIIN • jääkaapit, televisiot ja muut sähkölaitteet (viedään jäteasemalle) • painekyllästetty puu (viedään jäteasemalle) OTTO-LAUTTAKERÄYKSEEN VASTAANOTETAAN LISÄKSI • sekajätesäkki 5 € • isot jäte-esineet, esim. huonekalut, lasikuituveneet 10 € • pienet jäte-esineet, esim. patjat, nojatuolit 5 € • kodin kaikki sähkölaitteet 0 € • painekyllästetty puu 0 € (max. 1m3) Kiitos, kun noudatat ohjeita! JÄIKÖ JOKIN ASIA ASKARRUTTAMAAN? VASTAUS ON VAIN SOITON PÄÄSSÄ P. 0200 70707 (PVM/MPM) 22 j.fi PORNAINEN Pornaisten pienjäteasema Otto-keräys KOMPOSTOINTI Tammikuussa voimaan tulleet uudet jätehuoltomääräykset mahdollistavat sekajäteastialle pidemmän kuin kahden viikon tyhjennysvälin, jos biojätteet kompostoidaan lämpöeristetyssä kompostorissa. Tällöin jäteastia voidaan tyhjentää 4, 6 tai jopa 8 viikon välein. Tyhjennysvälin pidennystä pitää hakea kirjallisesti. Valmis lomake löytyy osoitteesta www.iuj. fi/julkaisut-ja-lomakkeet > Lomakkeet -I Otto-keräykseen voi tuoda maksutta kotitalouksien vaarallisia jätteitä ja metalliromua. Asiakkaiden toiveesta ja tasapuolisuuden vuoksi autojen aikataulua muutetaan vuosittain. Aikataulu on luettavissa seuraavalta aukeamalta ja internetistä osoitteesta www.iuj.fi. Omatoiminen KANNATTAA YHÄ! .iu LOVIISA Loviisan pienjäteasema Neste Oil Koskenkylä (Koskenkyläntie 2) Ruotsinpyhtään pienjäteasema Otto-keräys O NÄIN OTTO-KERÄYS TOIMII w S ASKOLA Askolan pienjäteasema Otto-keräys MUISTUTTAA ww Y Vastaanottopaikat on tarkoitettu pienille määrille kotitalouksien vaarallisia jätteitä. Kaikki jäteasemat vastaanottavat vaarallisia jätteitä. Jos vaaralliset jätteet ovat peräisin yrityksestä tai niitä on paljon, vie ne jäteasemalle. NOUTAA VAARALLISET JÄTTEET JA METALLIROMUT – MAALTA JA MERELTÄ T vastaanottopaikat JÄTELAUTAKUNTA O-KERÄ OT VAARALLISEN JÄTTEEN OTTO-KERÄYS TT KATSO AIKATAULUT >> KIERRÄTTÄJÄ 23 KERÄYSAUTON AIKATAULU LOVIISA – MAANANTAI 11.5.2015 16.00–16.20 Pernajan kirkonkylä, kunnan varasto, Veckasintie 16.50–17.15 Koskenkylä, Neste, Koskenkyläntie 2 17.40–18.00 Isnäs, Aspholmin baari, Frimasintie / Karhutie 15 18.20–19.40 Kabböle, pienvenesatama 20.00–20.20 Sarvisalo, Byagården, Sarvisalontie LOVIISA – TIISTAI 12.5.2015 16.00–16.20 Mickelspiltom, keskusta, Vanha Tie 2 16.45–17.05 Liljendalgården, Liljendalintie 156 18.15–18.35 Bygdegården, Tavastbyntie 2 18.45–19.05 Kuggom, Furuborg, Lapinjärventie 492 19.30–19.50 Corenso Oy Ltd:n edessä, Patukivenkuja 5 20.00–20.20 Valko, linja-auton kääntöpaikka, Vårdöntie 55 (Siwa) LOVIISA – KESKIVIIKKO 13.5.2015 16.10–16.30 Rauhala, kioski, Rauhalantie 50 16.45–17.05 Saaristotie 2, Valintatalo 17.40–18.00 Tallbackan venelaituri, Tallbackantie 133 18.30–18.50 Tesjoki, Keskustie 2 19.30–19.50 Ruotsinkylä, huoltamo, Ruotsinkyläntie 9 ASKOLA – PERJANTAI 15.5.2015 16.00–16.20 Hänninmäki, nuorisoseurantalo, Hänninmäentie 114 16.30–17.00 Monninkylä, Monninkylän nuorisotalo, Helkamäentie/Vahijärventie 17.15–17.35 Onkimaa, ekopiste, Ylöstuvantie 3 17.50–18.20 Kirkonkylä, Salen takapiha Terveystie 2 18.40–19.00 Särkijärvi, ent. kauppa, Myrskyläntie 451 19.10–19.30 Juornaankylä, ekopiste, Myrskyläntie 1201 SIPOO – LAUANTAI 16.5.2015 09.00–09.40 Söderkulla, Rautatiekuja 4, K- Supermarket 10.00–10.25 Box, entinen huoltoasema, Spjutsundintie/Vanha Porvoon tie 10.40–11.05 Spjutsund, venesatama, Spjutsundintie 963 11.30–12.00 Kalkkiranta, grilli, Kalkkirannantie 585 12.30–13.00 Gumbostrand, laituri, Gumbontie 215 13.10–13.30 Västerskog, entinen kauppa, Uusi Porvoontie 24 KIERRÄTTÄJÄ SIPOO – MAANANTAI 18.5.2015 16.30–17.00 Talma, koulun P-alue, Satotalmantie 11 17.30–18.00 Linnanpelto, Urheilukenttä, ekopiste, Linnatie 18.15–18.45 Nikkilä, Urheilutie 2, Jäähallin P-alue 19.00–19.30 Svartböle, IPS Muovi Oy:n piha, Svartbölentie SIPOO – TIISTAI 19.5.2015 16.00–16.20 Immersby, paloasema, Immersbyntie 578 16.40–17.00 Gesterby,entinen paloasema, Gesterbyntie 83 17.20–17.40 Etelä-Paippinen, Paipis Centralbod, Paippistentie 401 17.55–18.15 Pohjois-Paippinen, Widegård, Paippistentie 1134 PORNAINEN – TIISTAI 19.5.2015 18.40–19.00 Halkia, nuorisoseurantalo Kivistö, Pornaistentie 590 19.20–19.40 Kirkonkylä, Pormestarin tori, Rantalantie/Kirkkotie 19.55–20.15 Jokimäki, koulu, Anttilantie 8 PORVOO – KESKIVIIKKO 20.5.2015 16.00–16.30 Näsi, S-Market, p-paikka, Hevosenkengänkatu 16.50–17.15 Ekopiste, Rauhankatu 20 17.30–18.00 Keskuskoulun piha, Edelfeltin Bulevardi 18.15–18.40 Huhtinen, ekopiste, Huhtisentie/Latokartanontie 18.50–19.20 Kevätkumpu, Sammontie 1, ostoskeskuksen takapiha 19.40–20.10 Veckjärvi, päiväkodin piha, Veckjärventie 308 PORVOO – TORSTAI 21.5.2015 16.00–16.20 Eestinmäki, Eestinmäentie, lämpökeskus P-alue 16.40–17.10 Gammelbacka, Neste-huoltoasema, Länsitie 6 17.30–18.00 Hamari, venesatama 18.15–18.45 Tolkkinen, Tolkkistentie 671 monitoimitaloa vastapäätä 19.00–19.20 Emäsalo, Lossipolku, ekopiste, kioski 19.40–20.10 Emäsalo, urheilukenttä, Emäsalontie 644 Öljyauto on mukana kierroksella. Muina päivinä öljyä vastaanotetaan vain kanistereissa max 200 litraa/hlö. PORVOO – PERJANTAI 22.5.2015 16.00–16.20 Svartbäck, Aleniuksen piha, Svartbäckintie 189 16.40–17.05 Kulloo, ekopiste, Vanha Kulloontie 1 17.25–17.50 Ali-Vekkoski, koulun piha, Ali-Vekkoskentie 476 18.10–18.35 Hinthaara keskusta, ent. huoltoasema, Fallaksentie 1 18.50–19.10 K-Rauta, Ratsumestarinkatu 3 19.25–19.50 Vanhamoisio, seuratalon P-alue, Kaarenkyläntie 112 20.00–20.20 Kerkkoo, nuorisotalo, Savimäentie 8 PORVOO – LAUANTAI 23.5.2015 9.00–9.45 Tirmo, lossirannan ekopiste, Tirmontie 10.00–10.40 Fagersta, Fagersta butik, Voolahdentie 767 11.00–11.45 Vessö, Nuorisoseurantalo, Vessööntie 191 12.00–12.30 Kråkö,entinen paloasema, Sjötorpintie 2/Kråkönympyrä 12.45–13.15 Bjurböle, vaaka-asema, Bjurbölentie 276 13.30–14.00 Tarkkinen, pallokentän P-alue, Tarkkistentie PORVOO – MAANANTAI 25.5.2015 16.00–16.20 Sikilä, nuorisotalo, ekopiste, Venjärventie/Sikiläntie 16.40–17.10 Ilola, paloasema, Vanha Viipurintie 5 /Sannaistentie 17.30–17.50 Jakari, VPK-taloa vastapäätä, Jakarintie 435 18.10–18.30 Sannainen, Hagaborg, Jakarintie/Yliketie 18.50–19.10 Ylike, kauppa-auton pysähdyspaikka, Yliketie/Kylätie 19.30–19.50 Epoo, Bygdebo, Epoontie 793 KERÄYSLAUTAN AIKATAULU SIPOO – MAANANTAI 29.6. 10.00–11.00 Komsalö, Granqvistin laituri 14.00–15.00 Norrkullalandet, kunnan laituri SIPOO – TIISTAI 30.6. 10.00–11.00 Söderkullalandet, yhteyslaituri 14.00–15.00 Simsalö, kunnan laituri SIPOO – KESKIVIIKKO 1.7. 9.00–10.00 Musta-Hevonen, yhteyslaituri* 15.00–16.00 Mölandet, yhteyslaituiri SIPOO – TORSTAI 2.7. 9.00–10.00 Kuiva-Hevonen* 15.00–16.00 Asplandet, Bymanin laituri* PORVOO – PERJANTAI 3.7. 9.00–10.00 Pirttisaari, koulun laituri 14.00–15.00 Bodö, yhteyslaituri PORVOO – MAANANTAI 13.7. 9.00–10.00 Rävholmen, venekerhon laituri 14.00–15.00 Kalvö, itäpuoli yhteyslaituri* PORVOO – TIISTAI 14.7. 9.00–10.00 Ängsholmen 15.00–16.00 Lövholmen, länsipuoli LOVIISA – KESKIVIIKKO 15.7. 9.00–10.00 Våtskär, Hemviken 15.00–16.00 Kaldö, Vällingsviken LOVIISA/PERNAJA – TORSTAI 16.7. 9.00–10.00 Sandö, seuratalon laituri 15.00–16.00 Svartholm, itäpuoli *Kovan tuulen sattuessa keräys siirtyy viikolla eteenpäin. Sama viikonpäivä ja aika seuraavalla viikolla. Lautturi: F. Jonasson 0400-205 967 Laita lähellä itseäsi olevat Ottokeräykset muistiin! Tämän helpompaa tapaa päästä eroon vaarallisesta jätteestä tai metalliromusta ei olekaan. Kaiken lisäksi se on maksutonta! KIERRÄTTÄJÄ 25 KIERRÄTTÄJÄ vapaa-ajanasuntoa fritidsbostäder 24 milj. Liikevaihto Omsättning biojäteastiaa vuodessa bioavfallskärl per år Neuvonta- ja asiakaspalvelupuhelujen määrä vuodessa 27 000 10 668,54 km² Toimialueen pinta-ala Verksamhetsområdets areal kuljetetaan vuodessa jätevoimaloihin poltettavaksi transporteras årligen till avfallskraftverken för förbränning TONNIA JÄTETTÄ TON AVFALL 48 600 JÄTEASEMAA AVFALLSSTATIONER 136 885 Rådgivnings- och kundbetjäningssamtal per år sekajäteastiaa vuodessa blandavfallskärl per år & UUSI YHTIÖ TYHJENNYTTÄÄ DET NYA FÖRETAGET TÖMMER 1 277 728 SOPBILAR JÄTEAUTOA 35 Uuden yhtiön alueella liikkuu yhteensä Inom det nya företagets verksamhetsområde rör sig asukasta toimialueella invånare i verksamhetsområde 15 Verksamhetsområdets kommuner ASKOLA • LOVIISA • PORNAINEN • SIPOO • PORVOO • LOHJA • VIHTI • KARKKILA • RAASEPORI • SIUNTIO • INKOO • HANKO ASKOLA • LOVISA • BORGNÄS • SIBBO • BORGÅ • LOJO • VICHTIS • HÖGFORS • RASEBORG • SJUNDEÅ • INGÅ • HANGÖ 228 000 28 800 57 TYÖNTEKIJÄÄ ANSTÄLLDA ROSK’N ROLL OY AB OCH ÖSTRA NYLANDS AVFALLSSERVICE AB fusioneras år 2016. Siffrorna i denna infografik gäller bolagen sammanlagt. Avfallshanteringen regleras av allt strängare miljökrav. Syftet med fusionen är att effektivera nyttoanvändningen av avfall och att trygga invånarnas tillgång till välfungerande tjänster i hela verksamhetsområdet. Enligt dagens bestämmelser skall avfallshanteringsbolagen ägas av kommunerna, vilket är fallet efter fusionen. Ägarkommunerna i västra Nyland är Lojo, Raseborg, Vichtis, Hangö, Högfors, Ingå och Sjundeå och i östra Nyland Borgå, Sibbo, Lovisa, Borgnäs och Askola. Toimialueen kunnat ROSK’N ROLL OY AB JA ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY fuusioituvat vuonna 2016. Tähän infografiikkaan kerätyt luvut ovat molempien yhtiöiden summa. Jätehuoltoon kohdistuu yhä enemmän ympäristövaatimuksia. Fuusiolla tehostetaan jätteiden hyödyntämistä sekä varmistetaan asukkaita lähellä olevat tehokkaat palvelut. Nykymääräysten mukaan pitää jätehuoltoyhtiön olla sataprosenttisesti kuntien omistama. Myös tämä toteutuu fuusion myötä. Fuusioidun yhtiön omistajakunnat ovat läntisellä Uudellamaalla Lohja, Raasepori, Vihti, Hanko, Karkkila, Inkoo ja Siuntio sekä itäisellä Uudellamaalla Porvoo, Sipoo, Loviisa, Pornainen ja Askola. 26 KIERRÄTTÄJÄ 27
© Copyright 2024