1. No category

KVTES:n uudet
jaksotyöaikamääräykset
Voimaantulo 1.6.2015
•
•
Määräykset tulevat voimaan 1.6.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan
työaikajakson alusta lukien.
Mikäli työaikajakso on kesken 1.6.2015, kyseistä työaikajaksoa
noudatetaan sen päättymiseen saakka.
• Tämä seikka kannattaa ottaa huomioon erityisesti, mikäli paikallisilla
sopimuksilla on tarkoitus ottaa käyttöön pitkiä työaikajaksoja, jotka päättyisivät
mahdollisesti vasta 1.6.2015 jälkeen.
•
Mikäli paikallisilla sopimuksilla on sovittu tai on tarkoitus sopia
poikettavan 31.5.2015 saakka voimassa olevista jaksotyöaikaa
koskevista määräyksistä, tällaisten paikallisten sopimusten tarkoitusta ja
sisältöä tulee tarkastella suhteessa uusiin 1.6.2015 voimaan tuleviin
määräyksiin.
• Sopimuksia saattaa olla tarve muuttaa tai ne voivat olla tarpeettomia, jolloin
ne tulee irtisanoa.
•
Jaksotyöntekijöitä koskevat vuosiloman kulumista koskevat määräykset
muuttuvat niin ikään, mikä tulee ensi kesän vuosilomia myönnettäessä
ottaa jo ennakolta huomioon.
2
Säännöstyslähteet

Työaikalaki (TAL) 605/96, HE 34/96
– Huom. työaikalain säännösten soveltaminen työaikalain alaisiin
viranhaltijoihin ja työntekijöihin – KVTES luku III 2 §
– Työsuojeluviranomaiset valvovat noudattamista
– Rangaistussäännökset TAL 42 §

L nuorista työntekijöistä 998/93 ja A nuorten työntekijöiden
suojelusta


KVTES:n sopimusmääräykset (III luku)
KT:n yleiskirje 10/2014

Paikalliset sopimukset
3
Jaksotyöaikajärjestelmän soveltaminen
(TAL 7 §, KVTES 9 §)












poliisi-, tulli-, posti-, tele-, puhelin- ja radiolaitoksissa, ei kuitenkaan näiden laitosten
kone- ja korjauspajoissa eikä rakennustöissä;
sairaaloissa, terveyskeskuksissa, koko vuorokauden toimivissa lasten
päiväkodeissa, kesäsiirtoloissa, huolto- ja muissa vastaavissa laitoksissa sekä
vankiloissa;
henkilö- ja tavarankuljetuksissa, kanavilla, kääntösilloilla ja losseilla;
aluksen ja rautatievaunun lastaus- ja purkaustyössä;
alusten koeajon aikana tehtävässä työssä;
maastossa tehtävässä koneellisessa metsä-, metsänparannus- ja puutavaran
lähikuljetustyössä;
kotitaloustyössä ja lasten päivähoidosta annetussa laissa (36/1973) tarkoitetussa
perhepäivähoidossa; (19.11.2010/991) *)
vartiointityössä;
meijeriliikkeissä;
majoitus- ja ravitsemisliikkeissä; sekä
taide- ja huvittelulaitoksissa sekä elokuvien valmistamoissa ja tarkastamoissa, ei
kuitenkaan näiden laitosten työpajoissa.
KVTES 9 § soveltamisohjeessa mainittu mm.: ryhmäperhepäiväkodit, vammaisten
asuntolat, kesäsiirtolat, pakolaiskeskukset, vanhusten palvelutalot, kotipalvelu
4
Jaksotyöaikajärjestelmän soveltaminen


Mikäli TAL 7 § antaa mahdollisuuden soveltaa
jaksotyöaikajärjestelmää, tulee vielä miettiä, teetetäänkö
säännönmukaisesti
–
yötyötä ( kello 23-6 välisenä aikana)
–
yli 9 tunnin työvuoroja
Mikäli ei, oikea työaikajärjestelmä on yleistyöaikajärjestelmä

Huom.


Työneuvoston lausunto jaksotyön käyttämisestä ensihoidosta (TN
1454-13)
TT:n lausunto 62/2013: vaikutus myös jaksotyön soveltamiseen
kotihoidossa
5
31.5.2015
ns. muodollisessa jaksotyössä olevat
• Muodollisessa jaksotyössä olevien asema ei muutu pelkästään
jaksotyöaikauudistuksen takia.
• Noudatetaan jaksotyömääräyksiä 1.6.2015 lukien ellei muusta syystä
tehdä työaikamuodon muutosta.
6
Työajat ja toiminta eivät ole irrallaan
toisistaan.

Työaikojen suunnittelulla pyritään palvelujen tehokkaaseen ja
tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen
– Työaikojen tulee palvella toimintaa.

Tavoitteena on, että henkilöstöä on työssä
– oikeaan aikaan
– oikea määrä
– oikeassa paikassa siten, että toiminnalliset huiput ja hiljaiset
hetket on otettu huomioon

Vastuu työaikajärjestelyistä on työnantajalla
7
Millä hinnalla työtä teetetään?
Kun tuntipalkka on 16 euroa, teettämäsi työtunti maksaa 16 euroa VAIN
jos teetät työn
- säännöllisenä työaikana
- klo 7.00–18.00 välisenä aikana
- arkipäivänä
- annat viikoittaisen vapaan sopimuksen mukaisesti
Kokonaiskustannukset
yli 101 euroa
Jos teetät työn
- yötyönä klo 22.00–7.00  korvaus 30–40 %
- 100 % ylityönä
- sunnuntaityönä  korvaus 100 %
- viikoittaisen vapaan aikana
maksaa teettämäsi työtunti
+
+
+
+
=
6,40
16,00
16,00
16,00
70,40
Jos teetät työn lisäksi
- hälytystyönä
maksaa teettämäsi työtunti
+
=
7,57 €
77,97 €
€
€
€
€
€
Lisäksi kaikesta maksetaan työnantajan sosiaalivakuutusmaksut n. 30 %
8
Työantajan työn johto- ja valvonta-oikeus
(direktio-oikeus)











Työaikajärjestelmän valinta
Töiden jaksotus ja työaikajakson
pituus KVTES:n puitteissa
Työajan ja -vuorojen sijoittelu ja
työajan alkamis- ja päättymishetket
Lepoajat
Lisätyöhön ja ylityöhön määrääminen
(huom. TAL 18 §, vrt. vh–tt)
Työaikakorvausten antamistapa (raha
tai vapaa), jos KVTES:ssa
vaihtoehtoja
Varallaolomuodosta päättäminen
Varallaoloon määrääminen (huom. tt,
sovittava)
Työpaikan (työskentelypaikan)
määrääminen
Lähtöpaikan määrääminen
Poistuminen tilapäisesti
työpäivän/työvuoron sisällä

Viranhaltijalla/työntekijällä on
työajan ja siitä työnantajan
antamien määräysten
noudattamisvelvollisuus
Laiminlyönti = työtehtävien
laiminlyöntiä
(vrt. irtisanomisperusteet)
9
Säännöllisen työajan suunnitteluun
liittyvät määräykset
10
Työajan tasoittumisjärjestelmä, III:29 §
• Jos säännöllinen työaika on järjestetty keskimääräiseksi, työaikalain
alaisista töistä on tehtävä työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään
ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu määrättyyn
keskimäärään.
• Tasoittumisjärjestelmästä pitää käydä ilmi tasoittumisjakso ja kunkin
viikon säännöllinen työaika ja mahdollisuuksien mukaan vapaapäivät.
• Jos koko tasoittumisjaksoksi on mahdollista laatia työvuoroluettelo,
työvuoroluettelo korvaa tasoittumisjärjestelmän.
• Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa tasoittumisjärjestelmää
työnantajan on varattava luottamusmiehelle tilaisuus esittää
mielipiteensä.
• Työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksista on ilmoitettava
viranhaltijalle/työntekijälle hyvissä ajoin.
11
Työvuoroluettelo ja sen merkitys III:30 §






Virallinen asiakirja (TAL, KVTES)
Työnjohdon määräys työn tekemisestä
– Käytävä ilmi säännöllisen työajan alkamis- ja
päättymisajankohdat sekä päivittäiset lepoajat
Työvoiman käytön ohjausväline
Peruste palkanlaskennalle
Peruste työaikalainsäädännön edellyttämälle työaikakirjanpidolle
Tapahtumien dokumentointi mm. korvausvastuu
12
TAL 37 §
• Tehdyt tunnit ja niistä suoritettavat korvaukset kirjattava
työntekijöittäin
• Olennaista on, että kaikki tarvittavat tiedot on merkitty
selvästi ja ne ovat helposti luettavissa
• Työaikakirjanpito on vaadittaessa näytettävä
työsuojelutarkastuksen toimittajalle
• Luottamusmiehellä/työsuojeluvaltuutetulla on pyynnöstä
oikeus saada työaikakirjanpito nähtäväkseen
• Työaikakirjanpidon säilyttäminen vähintään 38 §:n
mukaisen kanneajan päättymiseen asti
13
Työvuoroluettelon muoto,
tiedoksianto ja nähtävillä pito




Laadittava kirjallisesti
Allekirjoitettava
– laatija (yksikön esimies) ennen kuin annetaan tiedoksi ja lisäksi
kuittaa mahdollisesti myöh. tehdyt muutokset
– (vh/tt kuittaa tiedoksisaannin)
– vh/tt kuittaa jakson päätyttyä
– esimies vahvistaa jakson päätyttyä
Annettava tiedoksi viimeistään viikkoa ennen ko. työaikajakson alkua
Nähtävänä paikassa, jossa kaikilla, joita koskee on mahdollisuus
saada tarvitsemansa tiedot
14
Työvuoroluettelon muuttaminen

Pääsääntö = sitoo työnantajaa ja työntekijää/viranhaltijaa

Voidaan muuttaa (III:30 § 2 momentti)
–
aina vh/tt:n suostumuksella
–
myös työnantaja yksipuolisesti, jos olemassa
perusteltu syy
–
vh/tt:n pyynnöstä  ta harkitsee ja päättää
(Huom! työntekijät eivät voi keskenään sopia muutoksista)
15
Työvuoroluettelon muuttaminen:
Perusteltu syy

Toiminnalliset syyt
– Esim. ennalta arvaamattomat poissaolot
Työvuoroluettelon virheellinen suunnittelu
Huom! Ylityön syntyminen tai säännöllisen työajan alittuminen
ei yksinään ole perusteltu syy muutokseen
Muutoksesta ilmoitettava mahdollisimman pian henkilölle, jota
muutos koskee.




Huom!


Työtuomioistuimen tuomio 47/2007
Työtuomioistuimen tuomio 26/2014
16
Työvuoroluettelon suunnittelu
 Työajan tehokkaan käytön periaate (III luku 1 §)
 Työvuoroluettelon suunnittelun lähtökohta:
 suunnitellaan se säännöllinen täysi työaika tai osa-aikatyö
 jonka vh/tt velvollinen tekemään päivittäin, viikoittain, jaksoittain
 Myös vapaa-aikakorvaukset: III luku 15 § 4 mom. (1.6.2015 lukien),
25 § 5 mom. ja 6 mom.
 noudatetaan lainsäädäntöä ja sopimusmääräyksiä
 samalla hyödynnetään toiminnan edellytysten mukaan sopimuksen ja
työaikalain suomia mahdollisuuksia
 Pääsääntö: 5-päiväinen työviikko → pyrkimys
 III luku 26 § 5 mom.
 Arkipyhälyhennyksen vaikutus säännölliseen työaikaan
17
Työvuoroluettelon suunnittelu
 Työvuoron pituus (III:12 § 2 mom.)
 jaksotyössä enintään 10 t,
psykiatriset sairaalat ja kehitysvammalaitokset yövuoro max. 11 t
 lyhytaikainen poikkeaminen mahdollista toiminnasta johtuen tai
 paikallisesti voidaan sopia toisin max. 15 t (vrt. vuorokausilepo)
 Työajan vuorokautisessa (työvuorossa)
enimmäispituudessa huomioitava
 vuorokautinen lepoaika (9 t ,11 t / TAL 29 §) ja
 muut lepoajat (ruokailutauko, kahvitauko)
 Pääsääntö: työvuoron yhtäjaksoisuus yleisesti tavoiteltava
käytäntö (III:12 § 1 mom.)
 ei alle 4 t vuoroja, jos ei perusteltua syytä
 toiminnan kannalta perusteltu syy / vh/tt:n tarpeet
 työvuoron osittaminen mahdollista
18
Työvuoroluettelon suunnittelu
 Työvuorojen peräkkäisyys
 TAL 27 §: yövuorot jaksotyössä
 Peräkkäin enintään 7 työvuoroa yötyötä
 Yövuoro = vähintään 3 tuntia klo 23:n ja 6:n välisenä aikana
 1.6.2015 jaksotyössä voi olla enintään 7 peräkkäistä työvuoroa
(III:9 § 1 mom.)
 Peräkkäisyyden katkaisee vähintään 24 tunnin yhdenjaksoinen vapaaaika
 Huom: 26 § 5 mom.
Huom! Kumpikaan ei
työaikaergonominen, vaikka
sopimus mahdollistaa.
1. viikko
<- 31.5.
35 h
tv
1.6.->
tv
tv
tv
tv
46 t
2. viikko
tv
tv
tv
tv
tv
tv
tv
tv
tv
35 h
tv
tv
tv
tv
tv
tv
tv
24 t
tv
tv
19
Päivittäiset lepoajat (III:27-28 §)
Ruokailutauko 27 §
• 1 mom. Pääsääntö: vähintään 30 minuuttia
•
•
•
•
•
annettava, jos työaika on > 6 tuntia /vrk
ei ole työajaksi luettavaa
vh/tt saa poistua työpaikalta
ei tiettyä kellonaikaa → tarkoituksenmukaisuus
Poikkeus: työtehtävien laatu → tilaisuus aterioida työaikana
• 2 mom. Jaksotyöntekijät sairaaloissa, terveyskeskuksissa,
hoito- ja huoltolaitoksissa voivat halutessaan aterioida 15–20
minuuttia työaikana
•
•
TT: 35/2008 ja TT:n lausunto 62/2013
http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/sopimukset/kvtes/tyoajat/
tietopaketti/Sivut/lepotauko.aspx
Kahvitauko 28 §
• yksi 10 min. pituinen työaikaan sisältyvä
Vuorokausilepo (TAL 29 §)
Pääsäännöt:
• Työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana
1. 9 tuntia (jaksotyöaika)
2. 11 tuntia (yleis- ja toimistotyöaika)
Poikkeus:
• mm. varallaoloaikana tehtävä työ
Huom! (KVTES Luku III 13 §)
• Vuorokausi alkaa klo 0.00
• Työviikko- ja työaikajakso su–ma vuorokauden vaihteessa
21
Viikoittainen vapaa-aika (III:26 §)







Vh/tt:lle annettava kerran viikossa vähintään 35 t kestävä
keskeytymätön vapaa-aika
Voidaan järjestää myös keskimäärin 35 t 14 vuorokauden ajanjakson aikana,
kuitenkin vähintään 24 t viikossa
Mikäli mahdollista sijoitetaan sunnuntain yhteyteen ja
Voi olla viikkojen vaihteessa
Jos ei työssä koko viikkoa esim. vuosiloma, katsotaan vapaa-aika annetuksi
Poikkeaminen mahdollista 3 mom. mukaisissa tilanteissa
Saamatta jäänyt vapaa-aika korvataan TAL:n alaisille vastaavana vapaaaikana 3 kk sisällä tai maksamalla yksinkertainen tuntipalkka (4 mom.)
 Ei korvausta 3 mom. kohtien 1, 3 ja 6 tapauksissa

Tarvittaessa työvuoroluetteloon merkittyä viikoittaista vapaa-aikaa voidaan
muuttaa
22
Varallaoloaika (5 §)




Ei ole työaikaa, vh/tt voidaan tarvittaessa kutsua työhön
Työntekijä → sopimus
Viranhaltija → sopimus/määräys (TAL 5 § 3 mom.)
Vapaamuotoinen varallaolo → korvaus 20–30 % tai vastaava vapaaaika
Asuntovarallaolo, nykyään käytössä vain poikkeuksellisesti → korvaus
50 % tai vastaava vapaa-aika
(TAL 5 § 2 mom. mukaisesti)
Työnantaja päättää korvausmuodosta
Korvaus työmatkoista
Varallaolon aikakorvaus jaksotyössä III:5 § 5 mom:






Jakson keskeytyessä säännöllisen työajan vajauksen täyttöön vain se
määrä, mikä ao. vahvistettuun työvuoroluetteloon on etukäteen suunniteltu
varallaolon aikakorvauksella täytettäväksi.
Huom: vapaa-aikakorvausten suunnittelu III:15 § 4 mom. 1.6.2015 lukien
23
Mikä luetaan työajaksi? (III:4 § 1-2 mom.)

Vahvistetun työvuoroluettelon tai muutoin määrättyjen työn alkamisja päättymisaikojen rajoissa
Varsinaisella työpaikalla tai muussa erikseen määrätyssä paikassa
Työhön käytetty aika sekä työpaikalla työnantajan käytettävissä oltu
aika
Varallaolo tai muu päivystys työpaikalla ns. työvalmiudessa (ei
lääkärit)



Eräitä erityistilanteita (III luku 4 § 2 mom.)




Lepoajat (1-kohta)
Matka-aika (2-kohta, ks. myös liite 16)
Koulutustilaisuus (3-kohta)
Terveydenhoidolliset tarkastukset ja tutkimukset (kohdat 4 ja 5)
24
Matka-aika




Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole
pidettävä työsuorituksena
Kulkeminen/kuljetus esimiehen määräämästä lähtöpaikasta
virka/työtehtävien suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan
palaaminen luetaan työajaksi
Virkamatka/virantoimitusmatka
– määritelty liitteen 16 1 §:ssä
http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/sopimukset/kvtes/tyoajat/tietopaketti
25
Koulutustilaisuus
I Luetaan työajaksi jos
 Viranhaltijalla/työntekijällä on virkamatkamääräys koulutukseen.
 Koulutus on
1. työantajan itsensä järjestämää,
2. välittömästi virka-/työtehtäviin liittyvää,
3. virka-/työtehtävien kannalta välttämätöntä,
4. työnopastukseen rinnastettavaa ja
5. mistä viranhaltija/työntekijä ei voi virkavelvollisuuttaan tai
virka-/työtehtäviään laiminlyömättä kieltäytyä.
 Ks. Artikkeli Kuntatyönantaja 1/2005, s. 19
(http://www.kuntatyonantajalehti.fi/fi/arkisto/) ja
KVTES 4 § 2 mom. 3-kohdan soveltamisohje
1
Koulutustilaisuus
II Koulutustilaisuus tiedetään yleensä ennalta
 otettava huomion esimerkiksi työvuoroluetteloa laadittaessa
 virkamatkamääräystä ei vapaapäiväksi
 Virka-/työvapaa -> työvuoroluettelo suunnitellaan keskeytyneen
jakson tuntimääriin
 palkallinen virka-/työvapaa vain koulutuksen ajaksi
 palkattomien virka-/työvapaiden myöntämisestä laadittava
perusteet
 ks. KVTES luku V 12 § 3 mom. soveltamisohje
 esim. jos lauantai ja sunnuntai säännönmukaisesti
vapaapäiviä, palkatonta virka-/työvapaata ei myönnetä
maanantai-perjantai
27
Terveydenhoidolliset tarkastukset ja
tutkimukset
Työnantajan määräämä tutkimus ja tarkastus (4-kohta)

tutkimukseen ja tarkastukseen käytetty aika luetaan työaikaan

aika otetaan huomioon tarkasteltaessa säännöllisen työajan täyttymistä
eli onko työaikajakson lisä- ja ylityöraja ylittynyt
Lääkärin määräämä tutkimus (5-kohta)

PS = tutkimuksissa käydään vapaa-aikana,
vrt. todellinen tarve – vapautus työstä

aikaa ei lueta koskaan työajaksi

aikaa ei oteta huomioon tarkasteltaessa säännöllisen työajan
täyttymistä (aikaa ei teetetä takaisin)

Huom. synnytykseen liittyvät tutkimukset

koskee tutkimuksia - ei hoitoja

http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/sopimukset/kvtes/tyoajat/Sivut/laakarin-maaraamat-tutkimukset.aspx
1
Työterveyshuolto







Esimerkiksi työntekijä lähtee käymään oma-aloitteisesti
työterveyshuollossa lääkärin tarkastuksessa/tutkimuksessa; KVTES:n
määräyksen mukaan ko. tilanteessa ei tule sovellettavaksi 4 §:n 2
momentin kohdat 4 ja 5
Useat työnantajat ovat tehneet työterveyshuoltosopimuksen tietyn
lääkäriaseman/julkisen terveydenhuollon yksikön kanssa
Em. tilanteissa on työnantajan paikallisesti määriteltävä selvät ohjeet ja
tehtävä päätös, miten näissä sovelletaan KVTES:n 4 § 2 mom. kohtia 4
ja 5
Ohjeiden pitää olla riittävän selvät
Ohjeista pitää käydä ilmi, millä tavalla työnantajan on mahdollista
menetellä
Informoitava henkilökuntaa ohjeistuksesta ja huolehdittava siitä, että
sovellettava käytäntö on koko henkilökunnan tiedossa
Työntekijöiden/viranhaltijoiden yhdenvertainen ja tasapuolinen kohtelu
29
Säännöllisen työajan pituus
30
Määritelmiä

Säännöllinen työaika on aikaa, jonka vh/tt on velvollinen
tekemään säännönmukaisesti esim. kuukausipalkkaansa
vastaan (työaikajaksoittain ja säännönmukaisesti)

Säännöllinen työaika työaikajaksossa = suunnitteluraja
(lisätyöraja osa-aikatyössä, ylityöraja täydessä työajassa)

Säännöllinen täysi työaika (esim. 114 t 45 min /jakso)

Säännöllinen osa-aikatyöaika (esim. 20 t / vk eli
osa-aikatyöaikaprosentti 20/38,25 = 52,29 %)
31
Yleistä jaksotyöajasta

2 - 4 viikon työaikajakso työnjohto-oikeudella
(vrt. KVTES III luku 3 §)
→ pidemmästä sovittava paikallisesti


ei vuorokausi-, eikä viikkotyöaikaa, ainoastaan jakson työaika
ei vuorokautista tai viikoittaista ylityörajaa
32
Työaikajakson säännöllinen työaika

Täysi työaikajakso, ei arkipyhiä → III:9 § 1 mom.

Täysi työaikajakso, sisältää arkipyhiä → III:9 § 3 mom.

Keskeytynyt työaikajakso → III:16 §
33
Arkipyhäjakso

Työaikaa lyhentävä arkipyhä tai aattopäivä
(lueteltu III:7 § 2 mom.)

Arkipyhälyhennys tehdään, jos arkipyhä ei ole
keskeytyksen aikana

Vaikuttaa ylityörajaan

Vaikuttaa työaikajakson, ei viikon työaikaan

Arkipyhälyhennystä ei pakko antaa kokonaisena
vapaapäivänä
34
Keskeytynyt työaikajakso (III:16 §)
Määritelmä ja soveltaminen;
 Viranhaltija/työntekijä ei ole työssä koko työaikajaksoa hyväksyttävän
syyn vuoksi
 Hyväksyttäviä syitä ovat esim.
– vuosiloma
– virka- tai työvapaa (sairausloma, palkaton työvapaa jne. )
– Palvelussuhteen päättyminen yllättäen kesken työaikajakson
– Huom. Palvelussuhteen alkaminen ja päättyminen 9 § 2
mom.
– Lomautus
 Esim. lakko tai luvaton poissaolo eivät ole hyväksyttäviä syitä  ei
aiheuta keskeytystä jaksoon
 Keskeytyneellä jaksolla rajoituksia tiettyjen vapaa-aikana annettujen
työaikakorvausten käyttämiselle (yötyö ja varallaolo)
35
Täyttä työaikaa tekevän säännöllinen
työaika (= ylityöraja)
36
Täysi työaikajakso 1.6.2015 lukien
III:9 § 1 mom.
 Työaikajakson pituus viikkoina / säännöllinen täysi työaika
työaikajaksossa
2 viikkoa
3 viikkoa
4 viikkoa
76 t 30 min
114 t 45 min
153 t
• Ns. kaksoisjaksoja koskeva määräys poistettu.
 Työvuoroja saa työvuoroluettelon mukaan teettää peräkkäin enintään
seitsemän.
 On samalla ylityöraja täydellä työaikajaksolla, jossa ei ole
keskeytyksiä eikä arkipyhiä.
37
Työaikakorvauksista annettavat vapaat
1.6.2015 lukien (III:15 § 4 mom.)
• Vapaa-aikakorvausten määrä ja sijainti tulee eriteltynä käydä ilmi
vahvistetusta työvuoroluettelosta.
• Annetaan vapaa-aikana vain niitä korvauksia, jotka ovat
muodostuneet.
• Mikäli annetaan kesken työaikajakson edelliseltä työaikajaksolta
muodostuneita tai samalla jaksolla syntyneitä työaikakorvauksia
vapaa-aikana, noudatetaan työvuoroluettelon muuttamiseen liittyviä
periaatteita
• Suostumuksella
• Perustellusta syystä vain kokonaisia vapaapäiviä, paitsi yötyön
aikahyvitys jaksotyössä
38
Arkipyhäjakso (III:9 § 3 mom.), jossa ei
keskeytyksiä



Jaksoon sisältyy työaikaa lyhentävä arkipyhä tai aattopäivä
7 t 39 min (7,65 t)
arkipyhälyhennys tehdään, jos arkipyhä ei ole keskeytyksen
aikana.

Säännöllinen työaika ja samalla ylityöraja saadaan vähentämällä
9 § 1 mom. mukaisesta tuntimäärästä kutakin arkipyhää kohden
7 t 39 min.

esim. 114 t 45 min -7 t 39 min (1 x arkipyhälyhennys)
= 107 t 6 min
39
Palvelussuhteen alkaminen tai päättyminen
kesken työaikajakson 1.6.2015,III:9 § 2 mom.
• Säännöllinen työaika kalenteripäivää kohden keskimäärin
• 7 t 39 min,
• kuitenkin enintään 38 t 15 min kalenteriviikkoa kohden.
• Arkipyhälyhennys 7 t 39 min, mikäli arkipyhä sattuu palvelussuhteen
aikaan.
40
Työvuoroluetteloon ennalta suunniteltu
keskeytys 1.6.2015, III:16 § 1 mom.
Tiedossa viimeistään viikkoa (7 pv) ennen työaikajakson alkamista








Säännöllinen työaika lyhenee jokaista vuosilomaa tai virka/työvapaata tai muuta hyväksyttävästä syystä tapahtuvaa
poissaolopäivää kohden,
joka olisi ollut työpäivä
7 t 39 min
kuitenkin enintään 38 t 15 min kalenteriviikossa.
Mikäli työpäivät eivät ole tiedossa, työpäiviksi katsotaan
maanantai-perjantai.
Keskeytyksen alle jäävä arkipyhä katsotaan työpäiväksi, jolloin 9 §
3 mom. mukaista arkipyhälyhennystä ei tehdä.
Keskeytyneen työaikajakson säännöllinen työaika osoittaa
ylityörajan.
Vajaan kalenteriviikon työaikaa koskeva taulukko poistuu.
41
Osan työvuoroa kestävä poissaolo

Työntekijä on poissa vain osan työvuoroa hyväksyttävästä syystä
(esim. myönnetty virka-/työvapaa osan päivää, koulutus)
– vajaa työpäivä ei ole keskeytyspäivä
– työajaksi luetaan vain tehdyt tunnit
– ylityö-/lisätyöraja ei laske, koska kyseessä ei ole 16 § 1
momentissa tarkoitettu keskeytys.

Esim. on annettu 4 tunnin vapautus 8 tunnin työvuorosta
koulutukseen osallistumista varten.
Jos syntyy tarve teettää 4 tuntia suunniteltua enemmän työtä,
kyseiset tunnit ovat säännöllistä työaikaa.
42
Säännöllinen työaika, ennalta suunniteltu keskeytys
Työpäivien
lkm
Keskim.
tunnit/
työpäivä
desim.
Keskim.
tunnit/
Työpäivä
min.
Työpäivien
lkm
Keskim.
tunnit/
työpäivä
desim.
Keskim.
tunnit/
Työpäivä
min.
1
7,65
7.39
11
84,15
84.09
2
15,3
15.18
12
91,8
91.48
3
22,95
22.57
13
99,45
99.27
4
30,6
30.36
14
107,1
107.06
5
38,25
38.15
15
114,75
114.45
6
45,9
45.54
16
122,4
122.24
7
53,55
53.33
17
130,05
130.03
8
61,2
61.12
18
137,7
137.42
9
68,85
68.51
19
145,35
145.21
10
76,5
76.30
20
153
153
Huom. Enintään 38 t 15 min. per kalenteriviikko ennalta suunnitellussa keskeytyksessä (16 § 1 mom.)
tai palvelussuhteissa, jotka eivät kestä yhtään täyttä työaikajaksoa (ks. 9 § 2 mom.)
43
Esimerkki 1





Kolmen viikon jakso,
Työvapaalla koko ensimmäisen viikon ja toisella viikolla keskiviikkoon
saakka
Keskeytys tiedossa 2 vkoa ennen jakson alkua. Ei muita keskeytyksiä.
1 arkipyhä jakson ensimmäisellä viikolla ja toinen kolmannella viikolla.
Työpäivät eivät tiedossa.
1. vko
ap
Työvapaa ma-ke
2. vko
3. vko
ap
Ylityöraja
 viikko 1: keskeytynyt kokonaan; - 38 t 15 min.
 viikko 2: poissaolo ma-ke, työpäivät eivät tiedossa, joten vähennetään
ma-ke = 3 työpäivää; 3 x -7 t 39 min.
 viikko 3: täysi viikko, jossa arkipyhä: -7 t 39 min.
 ylityöraja on
114 t 45 min – 38 t 15 min – (3 x 7 t 39 min) – 7 t 39 min = 45 t 54 min
44
Muu keskeytys III:16 § 2 mom. 1 ja 3 kohdat

Mikäli keskeytys ei ole tiedossa viikkoa (7 päivää) ennen
työaikajakson alkua

Ylityöraja = hyväksytyssä työvuoroluettelossa poissaolon
ulkopuolelle suunniteltu tuntimäärä
45
Esimerkki 2
• Työntekijälle on suunniteltu työaikaa 3 viikon työaikajaksolle
38+36 t 45 min + 40 (= 114 t 45 min)
• Työntekijä sairastuu yllättäen ja on poissa koko 3. viikon
• Ylityöraja on muille viikoille suunniteltu työaika (38+36t 45 min) +
keskeytysviikolla 0.
Yhteensä siis 38+36 t 45 min = 74 t 45 min.
• Jos työntekijälle olisi lisätty II viikon perjantaille tunteja suunniteltuun
taulukkoon esim. 8 tuntia → syntyy ylityötä.
(38+36 t 45 min+8 = yht. 82 t 45 min, josta siis 8 t ylityötä)
46
Suunniteltu vapaa-aikakorvauksia,
muu keskeytys III:16 § 2 mom. 3 kohta




Suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta (mm. yötyön
aikahyvitys)
Ylityöraja on keskeytyksen ulkopuolelle hyväksytyssä
työvuoroluettelossa suunnitellun työajan ja etukäteen suunnitellun
säännöllisen työajan vajauksen eli vapaa-aikakorvauksen
yhteenlaskettu tuntimäärä.
Mahdollisesti saamatta jäänyt vapaa korvataan 25 §:n 5 momentin
mukaisesti (ks. 20 §:n 3 mom.)
Huom. Suunniteltu ylityövapaa ja sairastuminen
(15 § 4 mom.)
47
Esimerkki 3
Vapaa-aikakorvauksen toteutuminen
Suunnittelu täydelle työaikajaksolle
 Aktiivityötä 108 t 45 min
 Vapaa-aikakorvausta (=aikahyvitys) 6 t
 Yht. 114 t 45 min
1) Tehnyt 108 t 45 min
Vapaa-aikakorvaus saatu
2) Tehnyt 110 t 45 min
Vapaa-aikakorvaus saatu 4 t,
(114 t 45 min -110 t 45 min)
2 t aikahyvitystä siirtyy tai maksetaan
3) Tehnyt 115 t 45 min
Ylityötä 1 t (115 t 45 min -114 t 45 min)
Koko vapaa-aikakorvaus 6 t siirtyy tai maksetaan
4) Tehnyt 106 t 45 min
Vapaa-aikakorvaus 6 t saatu
(114 t 45 min -106 t 45 min = 8 t)
8-6 = vajausta jää 2 tuntia
48
Esimerkki 4
Vapaa-aikakorvaus ja muu keskeytys
• kolmen viikon tasoittumisjakso
• 114 tuntia 45 minuuttia
• Ensimmäisen viikon maanantaiksi on suunniteltu 4 tunnin työvuoro ja
lisäksi annettavaksi 4 tuntia yötyön aikahyvitystä.
• Kolmannen viikon maanantaina on suunniteltu annettavaksi 8 tuntia
ylityön aikahyvitystä.
1. Vko
Ma
ta
4
va
4
1.
sl
Ti
Ke
To
Pe
32.45
2. Vko
La
Su
Ma
8
Ke
To
Pe
26
La
Su
Ma
0
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
32
8
2.
3.
Ti
3. Vko
sl
sl
49
Esimerkki 4 (jatko)
Vapaa-aikakorvaus ja muu keskeytys
1. Sairausloma ensimmäisen kalenteriviikon maanantaina.
• Ylityöraja on 114.45 - 8 = 106.45 eli 106 tuntia 45 minuuttia.
• Yö- ja ylityön aikahyvitys katsotaan annetuksi.
2. Sairausloma viimeisen kalenteriviikon maanantaina.
• Ylityöraja on 114.45 - 8 = 106.45 eli 106 tuntia 45 minuuttia.
• Ylityön aikahyvitys 8 tuntia siirtyy annettavaksi myöhemmin
(ks. 15 § 4 mom.)
3. Sairausloma toisen kalenteriviikon maanantaina.
• Ylityöraja on 114.45 – 8 = 106.45 eli 106 tuntia ja 45 minuuttia TAI
• Ylityöraja on 4 + 4 + 32.45 + 26 + 8 + 32 = 106.45
• Yö- ja ylityön aikahyvitys katsotaan annetuksi, jos on tehnyt enintään
106 t 45 min.
50
Esimerkki 5
Ennalta suunniteltu ja muu keskeytys
samassa työaikajaksossa
•
•
•
•
S
T
16 § 2 mom. 1 tai 3 kohdat
3 viikon työaikajakso
1. kalenteriviikko vuosilomaa (= 5 vlp)
Sairastuu 3. kalenteriviikolla ja on poissa 2 työvuoroa à 8 tuntia
1. Viikko
2. Viikko
vuosiloma
36.30
3. viikko
24
8
8
sl
• Ylityöraja on keskeytysten ulkopuolelle suunnitellun työajan ja
mahdollisten vapaa-aikakorvausten yhteenlaskettu tuntimäärä.
• Ylityöraja on 0 + 36.30 + 24 = 60 tuntia 30 minuuttia
51
Osa-aikaisen säännöllinen työaika
(= lisätyöraja)
52
Täysi työaikajakso/osa-aikaiset
Ei arkipyhiä


suunnittelurajana lisätyöraja: osa-aikaisen oma osaaikatyöaika
ylityöraja: täyttä työaikaa tekevän ylityöraja
Arkipyhäjakso (III:9 § 3 mom.)



lyhennys tehdään, jos arkipyhä ei keskeytyksen aikana
arkipyhälyhennyksen pituus:
 osa-aikaisella arkipyhä lyhentää työaikaa vastaavalla
osuudella 7 t 39 minuutista kuin osa-aikatyöaika on
täydestä työajasta
Säännöllinen työaika ja samalla suunnitteluraja: osa-aikaisen
osa-aikatyöaika vähennettynä arkipyhälyhennyksellä
(lisätyöraja)
53
Esimerkki 6
Osa-aikainen 60 % ja työaikajaksolla 1 arkipyhä:
 Työaika 60 % täydestä työajasta (3 vko = 114 t 45 min)
STA ja lisätyöraja:114 t 45 min x 60% = 68 t 51 min
 Arkipyhälyhennys: 60 % 7 tunnista 39 minuutista
(60 % x 7 t 39 min = 4 t 35 min)
68 t 51 min – 4 t 35 min = 64 t 16 min = STA ja lisätyöraja
Esimerkki 7
Säännöllinen työaika 90 t/3 vko = 78,43% täydestä työajasta
 arkipyhälyhennys 78,43% x 7 t 39 min = 6 t
 ylityöraja on 114 t 45 min – 7 t 39 min = 107 t 6 min
 lisätyöraja on 90 t – 6 t= 84 t
54
Osa-aikaisen keskeytynyt työaikajakso
 Ennalta suunniteltu keskeytys (III:16 § 1 mom.):
 ylityöraja = sama kuin täyttä työaikaa tekevällä
 lisätyöraja ( ei arkipyhiä) = täyttä työaikaa tekevän säännöllinen
työaika/ylityöraja alennettuna samassa suhteessa kuin osa-aikatyöaika on
täydestä työajasta
 lisätyöraja ( sis. arkipyhiä) = täyttä työaikaa tekevän säännöllinen
työaika/ylityöraja alennettuna samassa suhteessa kuin osa-aikatyöaika on
täydestä työajasta
 Muu keskeytys (III:16 § 2 mom. 2. kohta):
 ylityöraja = sama kuin täydessä työaikajaksossa (9 §)
 lisätyöraja = keskeytyksen ulkopuolelle suunniteltu tuntimäärä
 Molemmat keskeytykset samalla työaikajaksolla:
 Ylityöraja = sama kuin täyttä työaikaa tekevällä ennalta suunnitellusti
keskeytyneellä työaikajaksolla -> 16 § 1 mom.
 lisätyöraja = suhteellinen osuus 16 § 1 mom:n mukaan lasketusta ylityörajasta
 Muu keskeytys käsitellään rajoja laskettaessa ennalta suunniteltuna
55
Osa-aikaiselle suunniteltu vapaa-aikakorvauksia,
muu keskeytys III:16 § 2 mom. 3 kohta





Suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta
(mm. yötyön aikahyvitys)
Lisätyöraja on keskeytyksen ulkopuolelle hyväksytyssä
työvuoroluettelossa suunnitellun työajan ja etukäteen suunnitellun
säännöllisen työajan vajauksen eli vapaa-aikakorvauksen
yhteenlaskettu tuntimäärä.
Ylityöraja on sama kuin täyttä työaikaa tekevällä täydessä
työaikajaksossa (16 § 2 mom. 2. kohta)
Mahdollisesti saamatta jäänyt vapaa korvataan 25 §:n 5 momentin
mukaisesti (ks. 20 §:n 3 mom.)
Huom. Suunniteltu ylityövapaa ja sairastuminen
(15 § 4 mom.)
56
Esimerkki 8 - Osa-aikainen ja ennalta
suunniteltu keskeytys






Työntekijän työaika on 50 % täydestä työajasta ja hänellä on
4 viikon työaikajakso.
Normaalisti viikot I ja II ovat työviikkoja ja
Viikot III ja IV vapaaviikkoja.
Työntekijä anoo harkinnanvaraista palkallista työvapaata
I viikoksi eli työntekijän työviikoksi.
Lisätyöraja on 50 % x (3 x 38.15) = 57 t 23 min. TAI
50 % x (153 – 38.15) = 57 t 23 min
Ylityöraja on täyttä työaikaa tekevän ylityöraja eli
3 x 38.15 = 114 t 45 min. TAI
153 – 38.15 = 114 t 45 min
57
Esimerkki 9 - Osa-aikainen, muu keskeytys
ja arkipyhä
Työntekijän työaika on 69,72 % täydestä työajasta 3 viikon
työaikajaksossa. Työaikajaksossa on 2 työaikaa lyhentävää arkipyhää:
II viikon perjantai ja III viikon maanantai.
Jakson suunnittelu ja toteutuma on seuraava:



I viikolla on suunniteltu 32 tuntia. Työntekijä oli yllättäen sairauslomalla I viikolla
tiistai-torstai. Tämän sairausloman alle jäi 3 à 8 tunnin työvuoroa.
II viikolle on suunniteltu 21 tuntia 20 minuuttia maanantai-torstai ajaksi.
III viikolle on suunniteltu tiistai-sunnuntai ajaksi 16 tuntia
1. Viikko
S 8 8 8 8
T
sairas


2. Viikko
ap
21.20
3. viikko
ap
16
Lisätyöraja on keskeytyksen ulkopuolelle suunniteltu työaika eli
= (32 – (3 x 8)) + 21.20 + 16 = 45 t 20 min
Ylityöraja on täyden jakson ylityöraja
= 114.45 – 2 x 7.39 = 99 t 27 min
 (16 § 2 mom. 2 kohta)
58
Esimerkki 10 - Osa-aikainen, ennalta
suunniteltu ja muu keskeytys sekä arkipyhä
Työntekijän työaika on 69,72 % täydestä työajasta 3 viikon
työaikajaksossa. Työaikajaksossa on 2 työaikaa lyhentävää arkipyhää: II
viikon perjantai ja III viikon maanantai. Lisäksi on myönnetty
vuosilomapäivä II viikon maanantaiksi.
• Lisätyöraja suunniteltaessa
= 69,72 % x (114.45 – (2 x 7.39) – 7.39 ) = 64 tuntia
Jakson suunnittelu ja toteutuma on seuraava:



I viikolla on suunniteltu 32 tuntia. Työntekijä oli yllättäen sairauslomalla I
viikolla tiistai-torstai. Tämän sairausloman alle jäi 3 à 8 tunnin työvuoroa.
II viikolle on suunniteltu vuosiloma maanantaiksi ja muuksi ajaksi 16 tuntia.
III viikolle on suunniteltu 16 tuntia.
59
Esimerkki 10 - Osa-aikainen, ennalta
suunniteltu ja muu keskeytys sekä arkipyhä
1. Viikko
S 8 8 8 8
T
sairas
VL
2. Viikko
ap
16
3. viikko
ap
16

Ylityöraja on 16 § 1 momentin mukainen täyttä työaikaa tekevän ylityöraja
= 114:45 – (2 x 7:39) – 7:39 – (3 x 7.39) = 68 tuntia 51 minuuttia

Lisätyöraja on 68.51 x 69,72 % = 48 tuntia
60
Lyhytaikaisessa palvelussuhteessa olevat
61
Lyhytaikaiset palvelussuhteet

Työajoista
I.
pääsääntö → sijainen samassa työaikajärjestelmässä
kuin vakituinen
Vaihtoehdot →
II.
1)
2)
3)
jos ei yötyötä eikä yli 9 tunnin työvuoroja → yleistyöaika
jos ei viikonlopputyötä → yleistyöaika
normaali jaksotyö + ota tehtävän työajan ohella huomioon
palvelussuhteen pituus etukäteen
62
Lyhytaikaisten työntekijöiden säännöllinen
työaika III:9 § 2 mom.
• Lyhytaikainen = palvelussuhde ei kestä koko työaikajaksoa
• Huomaa ero  Luku II Palkkaus 19 § 2 mom. enintään 12 päivää
kestävät palvelussuhteet
• Säännöllinen työaika
 kalenteripäivää kohden keskimäärin 7 t 39 minuuttia,
 kuitenkin enintään 38 tuntia 15 minuuttia kalenteriviikkoa kohden.
63
Esimerkki 11 Lyhytaikainen
• Tarvitaan määräaikainen työntekijä I viikon tiistaista II viikon torstaihin
(yht. 10 kalenteripäivää)
• Käytössä kahden viikon työaikajakso
I viikko
II viikko
Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su
Palvelussuhde
• Säännöllinen työaika ja samalla ylityöraja
1)
I viikko: 6 kalenteripäivää x 7 t 39 min = 45 t 54 min > 38 t 15 min
II viikko: 4 kalenteripäivää x 7 t 39 min = 30 t 36 min
2) 38 t 15 min + 30 t 36 min = 68 t 51 min
64
Arkipyhäjakso/Lyhytaikaiset

Jos palvelussuhde ei kestä yhtään täyttä työaikajaksoa, ns.
arkipyhälyhennys annetaan palvelussuhteen kestoon
suhteutettuna (III luku 9 § 3 mom.)

Lyhennys tehdään, jos arkipyhä sattuu palvelussuhteeseen eikä
ole keskeytyksen aikana.

Arkipyhälyhennyksen pituus:
 lyhytaikaisessa palvelussuhteessa suhteellinen osuus
7 tunnista 39 minuutista

Katsotaan ensin työaika, ottaen huomioon palvelussuhteen pituus
ja mahdollinen keskeytys (ylityöraja), jonka jälkeen tehdään yllä
mainittu arkipyhälyhennys.
65
Esimerkki 12 Lyhytaikainen, arkipyhä
•
•
Tarvitaan määräaikainen työntekijä I viikon tiistaista II viikon torstaihin
(yht. 10 kalenteripäivää)
Käytössä kahden viikon työaikajakso, jossa kaksi arkipyhää, joista toinen
sattuu palvelussuhteen ajalle
I viikko
II viikko
To
Ma
Pe La Su
Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke
ap
ap
Palvelussuhde
•
Säännöllinen työaika ja samalla ylityöraja
1) I viikko: 6 kalenteripäivää x 7 t 39 min = 45 t 54 min > 38 t 15 min
II viikko: 4 kalenteripäivää x 7 t 39 min = 30 t 36 min
2) Arkipyhälyhennys = 10/14 x 7 t 39 min = 5 t 28 min
3) 38 t 15 min + 30 t 36 min – 5 t 28 min = 63 t 23 min
66
Työaikakorvausten syntyminen ja
korvaaminen
67
Työaikakorvausten yleiset
suorittamisedellytykset (III:21 §)
• Työ on tehty työpaikalla tai esimiehen määräämässä muussa
paikassa
• Työaika tai työmäärä on luotettavasti selvitetty
• Työhön on työnantajan kirjallinen määräys (myös ylityön
tekeminen kotona - poikkeustapaus)
• Paitsi säännöllinen vuorotyö ja jaksotyö
• Epämukavan työajan korvaukset maksetaan vain tosiasiallisesti
tehdyltä työajalta (19 ja 20 §)
• Epämukavan työajan korvaukset maksetaan myös lisä- ja
ylityöajalta (lauantaityökorvausta lukuun ottamatta, joka muussa
kuin jaksotyöajassa vain säännölliseltä työajalta)
68
Työaikakorvausten suorittamisajankohta
(III:25 § 5 mom.)




Seuraavan kalenterikuukauden aikana työn tekemisestä
Työaikajakson päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana
Vapaa-aikakorvaus sovittaessa vielä 4 seuraavan kuukauden
aikana
Vapaa-aikakorvauksen siirtyessä rahakorvaus myöhemminkin

Huom! KVTES työaikaluku 25 § 6 mom.
–
–
vapaa-aikakorvaus kokonaisina vapaapäivinä
poikkeus; henkilön suostumus ja yötyön vapaa-aikakorvaus
69
Lisätyö (III:14 §)
 Työnantajan aloitteesta, säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei
ole ylityötä
 Edellyttää suostumusta, joka voidaan ottaa jo työsopimuksessa
 Huom. Vh ei saa kuitenkaan kieltäytyä lisätyöstä, jos se on työn laadun ja
erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä
 Säännönmukaisesti lisätyötä voi jaksotyössä muodostua ainoastaan
osa-aikatyössä
 Kun sovitaan varallaolosta, annetaan samalla suostumus
varallaoloaikana tarvittavaan lisätyöhön
 Korvaus: korottamaton tuntipalkka tai vastaava vapaa-aika
70
Ylityö (III:15 §)
 Työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää työvuoroluetteloon
merkityn säännöllisen työajan
 Edellyttää suostumusta, joka yleensä pyydetään kutakin kertaa varten
erikseen
 Suostumus voidaan antaa myös määrätyksi lyhyehköksi ajanjaksoksi
kerrallaan, jos työn järjestelyjen kannalta tarpeen
 Huom. Vh ei saa kuitenkaan kieltäytyä ylityöstä, jos se on työn laadun ja
erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä
 Kun sovitaan varallaolosta, annetaan samalla suostumus
varallaoloaikana tarvittavaan ylityöhön
71
Ylityökorvaus, täysi jakso (III:17§ 1 mom.)



Ylityörajan ylittävä työaika
Työnantajan aloitteesta tehty työ
Jaksotyössä ei ole vuorokautista tai viikoittaista ylityötä, vain jakson ylityö

Ylityökorvauksena suoritetaan
 50 %:lla korotettu tuntipalkka
 12 ensimmäiseltä tunnilta (2 viikon jakso)
 18 ensimmäiseltä tunnilta (3 viikon jakso)
 24 ensimmäiseltä tunnilta (4 viikon jakso)
 ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka
 tai annetaan vastaava vapaa-aika
 50 % korotettu: 1 t → 1,5 t
 100 % korotettu: 1 t → 2 t

Esim. täysi 3 viikon jakso; tehnyt 134 t 45 min ja ylityöraja 114 t 45 min
 ylityötä muodostuu 134 t 45 min – 114 t 45 min = 20 t
 (50 % 18 tunnilta ja 100% 2 tunnilta)
72
Ylityökorvaus, keskeytynyt jakso (III:17 § 2 mom.)
•
•
Keskeytyneessä jaksossa tai kun palvelussuhde alkaa tai päättyy kesken
työaikajakson
ylityökorvauksena suoritetaan:
kahdelta ensimmäiseltä työpäivää kohden lasketulta keskimääräiseltä
ylityötunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % korvaus
• Esim. ylityötä yht. 10 t ja työpäiviä 4 kpl
• ylityötä työpäivää kohden:
• 10 t : 4 = 2 ½ t
• 50 % → 4 x 2 = 8 t
• 100 % → 4 x ½ = 2 t
•
100 %:lla korotettu tuntipalkka tai vastaava vapaa-aika kuitenkin tunneilta,
jotka ylittävät edellä 1 momentissa mainitut ylityötunnit
• esim. 3 viikko työaikajaksossa 18 ylityötunnin jälkeen 100 %:n korvaus
•
Työpäiviä ovat myös työntasauksesta tai vapaa-aikahyvityksestä johtuvat
kokonaiset vapaapäivät.
73
Vuosiloma jaksotyössä
74
Vuosiloman antaminen (IV:7 §)
A.
Työnantaja määrää loman ajankohdan
Vähintään 20 vuosilomapäivää kuitenkin vähintään 65 % annettava lomavuoden
lomakautena (kesäloma) ja muu osa (talviloma) viimeistään seuraavan vuoden
lomakauden alkuun (30.4.) mennessä.
2.5..kesäloma..30.9.
1.10……………talviloma…………..30.4.
Vähintään 25 vuosilomapäivän pituisesta lomasta on annettava 5 lomapäivää
lomakauden ulkopuolella (alle 25 vlp on annettava 20 vlp ylittävä määrä).
Vuosilomaa ei saa määrätä ilman työntekijän/viranhaltijan suostumusta äitiys- tai
isyysvapaan ajalle.
Kesä- ja talviloma annetaan yhdenjaksoisena, ellei työn käynnissä pitämiseksi ole
välttämätöntä jakaa yli 10 vuosilomapäivän loman osaa, yhdeksi tai useammaksi
osaksi.
75
Vuosiloman antaminen
B.
Työnantaja ja työntekijä/viranhaltija sopivat palvelussuhteen
kestäessä loman ajankohdasta ja jakamisesta (8 §)
Ajankohta:
a) Loman sijoittamisesta ajanjaksolle: sen kalenterivuoden alku, jolle
lomakausi sijoittuu (eli lomavuosi) – seuraava vuosi 30.4.
1.1……........lomavuosi..……………………31.12.……………..30.4.
b)Ta ja vh/tt voivat sopia 10 vuosilomapv. ylittävän vuosiloman osan
pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.
1.1…………… lomavuosi...........31.12………………30.4……..(10 vlp ylit.osa)..30.9.
c) Jos palvelussuhde päättyy ennen kuin työntekijällä muutoin (7 § 1 ja 2
mom.) olisi oikeus pitää vuosilomaa ta ja tt/vh voivat sopia palvelussuhteen
päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä
palvelussuhteen kestäessä.
76
Vuosiloman antaminen
B.
Työnantaja ja työntekijä/viranhaltija sopivat palvelussuhteen
kestäessä loman ajankohdasta ja jakamisesta (jatko)
Jakaminen:
a) Ta ja vh/tt voivat sopia 10 vuosilomapv. ylittävän vuosiloman osan
pitämisestä yhdessä tai useammassa jaksossa. (Esim. lomaa ei ole
”pakko” pitää kesällä.)
b) Ta ja vh/tt voivat vh:n/tt:n aloitteesta kirjallisesti sopia 20 lomapäivän
ylittävän enintään 5 lomapäivän pituisen vuosiloman osan
pitämisestä lyhennettynä työaikana.
77
VL ajankohta, kuuleminen (IV:9 §) ja
ilmoittaminen (IV:10 §)
• Ta:n on selvitettävä henkilöstölle tai heidän edustajilleen
vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat periaatteet.
• vh:lle/tt:lle varattava tilaisuus esittää mielipiteensä
loman ajankohdasta. Ta:n on mahdollisuuksien mukaan otettava
huomioon esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta.
• ta:n määrätessä loman ajankohdan, on siitä ilmoitettava mikäli
mahdollista kuukautta ja viimeistään 2 viikkoa ennen loman
alkamista.
78
Vuosiloman kuluminen jaksotyössä
•
•
•
•
•
•
•
•
Vuosilomat määräytyvät IV luvun 6 § 1 mom. ja 3 momentin perusteella.
6 § 2 mom. taulukko on poistettu.
Vuosilomapäivien lukumäärä ja keskeytyneen työaikajakson säännöllinen
työaika muodostavat kokonaisuuden.
Vuosilomapäiviä kuluttavat ne päivät, jotka olisivat säännölliseen
työaikaan kuuluvia työpäiviä.
Kokonainen kalenteriviikko ma-su kuluttaa aina 5 vuosilomapäivää.
Huom. arkipyhä ei kuluta.
Työnantajan on tiedettävä/päätettävä, mitkä ovat vuosilomaoikeutta
kuluttavia työpäiviä. Näin on toimittava erityisesti silloin, kun vuosilomaa
vahvistetaan vain osalle viikkoa.
Ellei muuta tiedetä/päätetä, työpäiviksi katsotaan ma-pe.
Kaikki vuosiloman ulkopuoliset päivät voivat olla mahdollisia työpäiviä.
79
Esimerkki 13: Ennalta suunniteltu vuosiloma
• 3 viikon työaikajakso
• II kalenteriviikko vuosilomaa. Kuluu 5 vuosilomapäivää.
• Säännöllinen työaika: 114 t 45 min – (5 x 7 t 39 min.) = 76 t 30 min
I vko
II vko
III vko
Yht.
36.30
vuosilomaa
40
76 t 30 min
• Jos II kalenteriviikolla olisi 1 arkipyhä, vuosilomaa kuluisi kuitenkin 4
päivää.
• Säännöllinen työaika on sama kuin ilman vuosiloma-aikaan sattuvaa
arkipyhää.
80
Esimerkki 14: Ennalta suunniteltu vuosiloma
• 3 viikon työaikajakso
• Vuosilomaa myönnetty ma-ke. Kuluu 3 vuosilomapäivää.
• Säännöllinen työaika: 114 t 45 min – (3 x 7 t 39 min.) = 91 t 48 min
I vko
39.48
II vko
VL ma-ke
20
III vko
Yht.
32
91 t 48 min
• Katso tarkemmin esimerkit 15 ja 16 yleiskirjeestä 10/2014 liite 2 luku
7.1.
81
Esimerkki 15: Ennalta suunniteltu vuosiloma
• 3 viikon työaikajakso
• Vuosilomaa myönnetty to-su.
• Työpäiviä sisältyy vuosiloma-aikaan 3, joten kuluu 3 vuosilomapäivää.
• Säännöllinen työaika: 114 t 45 min – (3 x 7 t 39 min.) = 91 t 48 min
I vko
38
II vko
21
VL to-su
III vko
Yht.
32.48
91 t 48 min
82
Muu kuin ennalta suunniteltu vuosiloma
• Yllättävässä keskeytyksessä toimitaan vuosilomaluvun
6 §:n pääsäännön mukaan
→ 6 §:n 1 mom., ellei 3 momentista muuta aiheudu
• Työpäivät ovat lomapäiviä
83
Esimerkki 16: Muu kuin ennalta suunniteltu
vuosiloma
•
•
•
•
•
3 viikon työaikajakso
Vuosilomaa myönnetään II kalenteriviikolle ke-su
Työpäiviä II kalenteriviikolla olevan vuosiloman alla on 4.
Vuosilomapäiviä kuluu 4.
Ylityöraja = 40:45 + (8+8) + 40 = 96:45 tuntia (16 § 2 mom.)
I vko
II vko
Ma
Ti
S
40.45
8
8
T
40.45
8
8
Ke
To
9
Pe
La
III vko
Yht.
40
114.45
40
96.45
Su
9
Vuosiloma ke-su
• Katso tarkemmin esimerkit 15 ja 16 yleiskirjeestä 10/2014
liite 2 luku 7.2.
84
Esimerkki 17: Muu kuin ennalta suunniteltu
vuosiloma
•
•
•
•
•
3 viikon työaikajakso
Vuosilomaa myönnetään I kalenteriviikko
Työpäiviä I kalenteriviikolla on yhteensä 6.
Vuosilomapäiviä kuluu 6.
Ylityöraja = 0 + 34 + 40 = 74 tuntia (16 § 2 mom.)
I vko
S
T
Ma
Ti
Ke
8
8
8
To
Pe
8.48
Vuosiloma ma-su
La
II vko
III vko
Yht.
34
40
114.45
34
40
74
Su
8
85
Vuosiloman siirtyminen sairauden vuoksi
• KVTES IV: 6 § Pääsääntö (keskimäärin 5 työpäivää)
• Vuosilomaa annettaessa vuosilomapäiviä ovat ne vuosilomaaikaan sisältyvät päivät, jotka ilman vuosilomaa olisivat
säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä.
• KVTES IV: 11 §
• siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosiloma/säästövapaapäivät.
• KVTES III: 16 § 1 mom.
• Mikäli työpäivät eivät ole tiedossa, työpäiviksi katsotaan
maanantai-perjantai.
86
Esimerkki 18: Ennalta suunniteltu vuosiloma
ja sairastuminen
• 2 viikon työaikajakso
• Vuosilomaa on myönnetty I kalenteriviikko. Vuosilomapäiviä kuluu 5.
• Säännöllinen työaika
= 76.30 – (5 x 7.39) = 38 t 15 min
• Työpäivät eivät olleet tiedossa vuosilomaa annettaessa.
-> työpäiviksi katsotaan ma-pe
• Sairas keskiviikosta perjantaihin.
• Siirtyy 3 vuosilomapäivää (ke-pe) annettavaksi myöhemmin.
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
II
viikko
S
Vuosiloma ma-su
38.15
T
Sairas
38.15
87
Esimerkki 19: Ennalta suunniteltu vuosiloma
ja sairastuminen
• 3 viikon työaikajakso
• Säännöllinen työaika suunniteltu.
= 114.45 – (4 x 7.39) – (4 x 7.39) = 53 t 33 min
• Vuosilomaa on myönnetty I kalenteriviikon tiistaista II kalenteriviikon
torstaihin. Kuluu 8 vuosilomapäivää.
• Sairas I viikon keskiviikosta II viikon perjantaihin.
• Vuosiloman alle jäävät työpäivät eivät olleet tiedossa. -> ma-pe
• Siirtyy 3 (ke-pe) + 4 (ma-to) = 7 vuosilomapäivää
I vko
Ma
S
8
T
8
Ti
Ke
II vko
To Pe La Su Ma Ti
Vuosiloma ti-to
Sairas ke-pe
Ke
To
Pe
III vko
La
Su
7.18 38.15
7.18 38.15
88
Esimerkki 20: Ennalta suunniteltu vuosiloma
ja sairastuminen
• 3 viikon työaikajakso
• Säännöllinen työaika suunniteltu.
= 114.45 – (2 x 7.39) = 99 t 45 min
• Vuosilomaa on myönnetty I kalenteriviikon lauantaista II
kalenteriviikon maanantaihin.
• Sairas II viikon maanantaista eteenpäin.
• Vuosiloman alle jäävät työpäivät eivät olleet tiedossa. -> ma-pe
• Siirtyy 1 (ma)
• kuluu 1 vuosilomapäivä (la-su), koska säännöllistä työaikaa on
kuitenkin vähennetty kahden työpäivän verran.
I vko
Ma
S
T
Ti
Ke
36
II vko
To Pe La
Su
Ma Ti
VL la-ma
VL la-su
Ke
To
III vko
Pe
La
23.45
Su
40
Sairas ma ->
89
Esimerkki 21: Muu kuin ennalta suunniteltu
vuosiloma ja sairastuminen
•
•
•
•
•
Viikolla työpäiviksi oli suunniteltu ma-ti ja pe-su eli yht. 5.
Koko kalenteriviikko vahvistetaan vuosilomaksi.
Vuosilomapäiviä kuluu 5.
Sairastuu ja on työkyvytön ko. viikolla ma-ke.
Vuosilomapäiviä siirtyy 2 (ma-ti) myöhemmin annettavaksi.
Ma
S
Ti
10
T1
T2
Ke
To
Pe
La
Su
II vko
8
9
9
40.30
Vuosiloma ma-su
Sairas
Vuosilomaa
90
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
puh. 09 7711
Sähköpostiosoitteet:
www.kuntatyonantajalehti.fi
etunimi.sukunimi@kt.fi
Yleisiä palvelussuhdeasioita koskevat kysymykset kuten KVTES:n yleiset palkkaus-, työaika- ja vuosiloma-määräykset,
yleinen työlainsäädäntö:
kvtes@kt.fi
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä koskevat erityiskysymykset kuten Lääkärisopimus, perhepäivähoitajat ja
terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstöä koskevat erityiskysymykset:
soster@kt.fi
Opetustoimen erityiskysymykset ja sopimustulkinnat:
ovtes@kt.fi
91