1. No category

Parasta
aikaa
1
www.palkane.fi
Ilo tehdä yhdessä
Teltta VPK:lta, grilli MLL:ltä ja liikenteen ohjaajat Ollin Atleeteista.
Pyydä sinä juontaja niin minä tuon mukanani kanttiinin pitäjät.
Tiiviissä yhteisössä syntyy paljon, koska verkostot toimivat ja
ihmiset tuntevat tekijät.
Yhdessä on ilo tehdä. Jopa tapahtumista suurin, Aitoon Kirkastusjuhlat syntyy samalla periaatteella.
Sadat talkoolaiset kokevat kolmipäiväisen juhlan pintaa syvemVaikka Pälkäne on laaja kunta, kuntoilemaan pääsee lähellä.
Esimerkiksi kuntosaleja on pian neljä. Padankoskelainen Maire
Seppälä hoitaa kuntoaan Rautajärven salilla.
Helppoa
maalaiselämää
Pienessä kunnassa saadaan paljon aikaan, kun aktiiviset ihmiset
pistävät itseään likoon. Pälkäne tarjoaa suuren kunnan palvelut
vapaa-ajan saralla. Harrastusten ja tapahtumien runsaudensarvi
perustuu selkeään työnjakoon: kunta hoitaa puitteet, vapaaehtoiset toiminnan. Tämän periaatteen hedelmiä ovat muun muassa
Luopioisten Mikkolan Navetta, Rautajärven punttisali ja lukemattomat omaleimaiset tapahtumat. Ja esimerkin innoittamana syntyy
kaiken aikaa uusia.
sivu 5
mältä. He ovat täpinöissään, että onhan kaikki hoidettu ja jännittävät että kirkastuuhan sää juhlaviikonlopuksi.
He ovat kananlihalla jo ennen kuin tähdet nousevat lavalle. Sillä
upein hetki on, kun pellot alkavat täyttyä autoista ja juhlakansa
alkaa virrata kohti portteja.
sivut 6–9
Asukkaidensa näköinen kunta
Pauliina Jaakkola kokosi kylän musiikkiihmisistä bändin ja esilaulajat ja kutsui kaiken
kansan laulamaan kimppakaraokea Varamaan
tapahtumapuistoon Kostianvirran rannalle.
Toimivassa yhteisössä saa ja voi vaikuttaa.
Kunta on asukkaittensa näköinen. Tällä hetkellä Pälkäneellä syntyy paljon muun muassa kotoisia liikunta- ja musiikkitapahtumia
sekä lasten ja ikäihmisten toimintaryhmiä.
Kylien ja muiden yhteisöjen aktiivisuuden ansiosta ihmiset voivat tehdä, toimia
ja harrastaa lähellä. Esimerkiksi talvisin
Pälkäneellä on enemmän jääkiekkokaukaloita kuin Tampereella: kunta auttaa
laitojen hankinnassa ja kyläläiset hoitavat
jäädytyksen. Järvenselkiä kiertävä koneella
ajettu jäälatu lähtee parhaimmillaan oman
mökkilaiturin päästä.
Aktiivisuus perustuu siihen, että Pälkäneellä on helppo toimia. Asiat järjestyvät
parilla puhelinsoitolla tai sähköpostilla.
sivu 3
Helppoa elämää
3
Mikkolan Navetta Helsinkiläinen Matti Tuusa on vaikuttunut
monipuolisen kulttuuri- ja tapahtumakeskuksen tarjonnasta
Kesäasukas keksittiin
Navetan hallitukseen
Tähän uusi kuva
maanantaina
Tervehdys Pälkäneeltä,
Hämeen sykkivästä sydämestä!
O
len monta kertaa miettinyt, että Pälkäne on aika erikoislaatuinen paikka.
Kuinka tänne sopiikaan niin monen
näköistä toimintaa rinta rinnan. Kulunut kesä
on tästä hyvä esimerkki.
Kesä alkoi Classic-moottoripyörien näytösajoilla. Päivä kuhisi erilaisia veteraanipyöriä,
ja isoja ja pieniä poikia ja meitä tyttöjäkin
tietenkin.
Haltialla puolestaan järjestettiin jo neljättä
kertaa Wanhojen moottorivehkeiden päivä,
joka jälleen keräsi lähes kaksi tuhatta katsojaa ihastelemaan vanhoja toimintakuntoisia
työkoneita ja työvälinenäytöksiä.
Näiden lisäksi kesään kuului Mikkolan Navetan vaihtuvat taidokkaat näyttelyt, Triathlon,
pophenkinen yhteislaulutilaisuus vierasvenesatamassa, tapahtumia 1950-luvun henkeen,
erilaisia pop up -tyylisiä tapahtumia kotigallerioista ruokamaistajaisiin.
Kesän myyntitilat kuhisivat mansikoiden ja
perunoiden ostajia. Oli erilaista markkinaa,
Kirkastusjuhlaa ja polkulenkkeilytapahtumaa.
Ja tässä on vasta murto-osa!
M
ielenkiintoista on, että vaikka kaikki kesän tapahtumat olivat hyvin
erilaisia, niin silti niistä jokainen oli
Pälkäneen näköinen. Minusta se kuvaa hyvin
Pälkänettä.
Pälkäne ei suostu kantamaan vain yhtä
roolia. Se on parhaimmillaan ollessaan asukkaittensa näköinen.
Kohta kesä taittuu syksyyn. Ihmiset alka-
Parasta
aikaa
Pälkäneen kunnan tiedotuslehti
Päätoimittaja: Mia Sorri
Jutut: Tommi Liljedahl, Aleksi Saukkoriipi
Kuvat ja taitto: Sydän-Hämeen Lehti
Paino: Alma Manu, 2015
vat valmistautua talven varalle. Mansikat
ovat pakkasessa ja mielessä läikkyy jo kansalaisopistokurssien kotoisa, ruskanhohtoinen
tunnelma.
Mutta vaikka menemme pikku hiljaa kohti talvea, niin vielä riittää valoa. Ja sitä riittää
vielä talvenkin yli, sillä vaikka illat pimenevät,
niin valo loistaa sisältä päin Pälkäneen raitille.
M
eillä on kunnanvirastolla hyvä ammattilaisten tiimi, joka vahvistui
elokuun alussa uudella hallintojohtajalla ja elinkeinoasiamiehellä. Uusia ideoita
on syntynyt paljon ja keskeneräisiä asioita viedään kesätauon jälkeen vauhdilla eteenpäin.
Lomalta oli mukava palata töihin, innostavan ilmapiirin keskelle. Kaikilla on hyvä draivi
tehdä yhdessä töitä kunnan ja kuntalaisten
hyvinvoinnin eteen.
O
lemme tarttuneet myötäotteella
muutokseen. Olemme alkaneet rakentaa kunnan tulevaisuutta sen omien vahvuuksien varaan ja jatkossa syvennämme vielä enemmän yhteistyötä seurakunnan,
yritysten, kolmannen sektorin ja aktiivisten
kuntalaisten kanssa.
Meiltä löytyy toimivat palvelut, hyvä logistinen sijainti ja kaunis luonto, jotka tekevät
kunnastamme houkuttelevan myös tulevaisuudessa.
Kesäterveisin,
Janita Koivisto
kunnanjohtaja
Kunnanvirasto: Keskustie 1
Avoinna: ma–pe klo 9–15.
Kuntainfo: Luopioisten Pytinki, Museotie 1
Yhteystiedot: (03) 579 11
www.palkane.fi, info@palkane.fi
Luopioisten Mikkolan Navetta on esimerkki siitä,
miten yhdistys voi lisätä kylän elinvoimaisuutta.
Kunnantalo ei hiljennyt kuntaliitoksen jälkeen,
vaan navettayhteisö täytti sen toiminnalla. Sen
suojiin asettuneiden Leipomo & Kahvihuone
Paulan sekä Kaksi Harakkaa -puodin ansiosta
ovet ovat säännöllisesti auki.
Kulttuuri- ja tapahtumakeskus ei olisi syntynyt
ilman idearikasta ja aktiivista yhteisöä, eikä ilman
kunnan tukea. Yhteisö on saanut edullisesti ja
joustavasti lisätilaa sitä mukaa kun sen toiminta
on laajentunut.
Mikkolan Navetan hallitukseen valittu helsinkiläinen, hauholaissyntyinen Matti Tuusa toimii
vanhempana asiantuntijana Kuntoutussäätiössä.
Hänelle Luopioisten lisäksi moni muukin pälkä­
neläiskylä näyttäytyy varsin aktiivisena.
– Esimerkiksi Rautajärvellä tapahtuu paljon, ja
sinne on syntynyt uusia palveluita.
Talo oli vain odottanut meitä
Matti Tuusa on tutustunut Luopioisten seutuun
viiden vuoden ajan vapaa-ajan asukkaana.
– Etsimme vapaa-ajan paikkaa kohtuuetäisyydeltä Helsingistä. Rantamökit ovat niin kalliita, että kiersimme katsomassa kuivalla maalla
sijaitsevia aikuisten puuhamaita. Kun tulimme
Luopioisiin, heti talon pihassa tuli sellainen fiilis,
että paikka on vain odottanut meitä.
Keskitien varrella sijaitsevan talon pihasta on
alle kilometri kirkkoon, kauppaan ja kapakkaan.
Siksi oli luonnollista, etteivät uudet vapaa-ajan
asukkaat eristäytyneet tontilleen.
– Emme olleet viettäneet Luopioisissa viikkoakaan, kun huomasimme Mikkolan Navetan
ensimmäistä kertaa. Katselimme, että täällähän
on monenlaista tapahtumaa ja palvelua.
Ensimmäisenä tulokkaat hyödynsivät navetan
kirpparia.
– Meillä oli tyhjä talo, ja täällä tarjolla paljon
hyviä huonekaluja. Nyt tavaran pitäisi jo kulkea
toiseen suuntaan, sillä tuolla olisi hieno vanha
lipasto, mutta meillä ei ole enää tilaa, Tuusa
nauraa.
Mikkolan Navetta
Luopioisten Pytinki toimii entisessä
kunnantoimistossa. Kunta on vuokrannut
talon ja sen vieressä olevan Mikkolan
Navetan edullisesti aktiivisen yhteisön
toimitilaksi.
Mikkolan Navetasta on muodostunut
tapahtuma- ja kulttuurikeskus, joka toimii
tiiviissä yhteistyössä kunnan kulttuuri­
toimen sekä kansalaisopiston kanssa.
Navetan kautta löytää kaiken
Mikkolan Navetta toivotti tulokkaat lämpimästi
tervetulleiksi, ja sen jälkeen helsinkiläisperhe on
ollut monessa mukana.
– Helatorstain opastetusta luontoretkestä on
tullut jo perinne. Olemme olleet mukana myös
taidetapahtumissa. Kukkia soi on ollut tosi tasokas. Esimerkiksi Rakka-yhtyeen keikalla tuntui
siltä, että on aika hienoa kuunnella juuri tässä
paikassa tällaista musiikkia.
Mikkolan Navetan myötä Tuusa on löytänyt
Rajalansaaren savusaunan lempeät löylyt.
– Olemme myös päässeet kokemaan monta
antoisaa keskustelutilaisuutta, jollaisiin ei kaupungissa välttämättä löytäisi. Navetalla ilmapiiri
on sellainen, että luennotkin muuttuvat leppoisiksi keskustelutilaisuuksiksi ja avaavat parhaimmillaan jopa luennoitsijalle uusia kuvakulmia
aiheeseensa.
– Myös dokkarit ovat olleet hienoja, kun ohjaajat ovat olleet kertomassa elokuvistaan.
Matti Tuusa pyöräilee
paljon kesäisin
Luopioisissa.
Jos jotain ei kylältä löydy, Mikkolan Navetan
kautta sekin järjestyy.
– Navetan kautta oppii tuntemaan ihmiset ja
tekijät nopeasti.
Koneella tehdyt jääladut ihastuttivat
Matti Tuusa on tutustunut seudun monipuoliseen tarjontaan Luopioista laajemminkin. SydänHämeen Kesälehden tapahtumakalenteri on ahkerassa käytössä.
– Kylien tapahtumakirjo on häkellyttävä. Joka
ilta voisi lähteä johonkin. Etenkin kesäaikaan tapahtuu todella paljon kaikenlaista. Myllyrockissa
olemme käyneet jo pariin otteeseen ja Kuohijoen August Rockissakin olimme nyt ensimmäisen
kerran.
Keskitien varren talo ei ole talvia kylmillään,
vaikka se onkin muuttunut vapaa-ajan asunnoksi.
– Käymme Luopioisissa ympäri vuoden. Kaverit eivät meinanneet kaupungissa uskoa, kun
kerroin että melkein ovelta lähtee parikymmentä kilometriä koneella tehtyjä jäälatuja. Niitä on
upea hiihdellä kevätauringossa pikkupakkasessa.
Matti Tuusa on huomannut, että naapurustossa on paljon eläkepäivien viettoon palanneita
muuttajia.
– Ehkä myös mummonmökit ovat tuoneet
Luopioisille sellaista mainetta, että tänne halutaan tulla eläkepäivien viettoon.
Toisaalta se ei ole ihme, sillä kylän kattavat palvelut tekevät elämästä helppoa.
– Moni on hämmästellyt esimerkiksi sitä, miten tämänkokoisessa kylässä voi olla tuollainen
ravintola kuin Liekki.
Luontokeskusta voisi kehittää
Monessa riennossa mukana ollut aktiivi keksittiin
nopeasti Mikkolan Navetan hallitukseen. Kesäasukas kulttuuriyhdistyksen hallituksessa sopii
hyvin Luopioisten meininkiin.
– Navetta on mökkiläisten keskuudessa todella
suosittu, ja meidän lisäksemme monet muutkin
kesäasukkaat käyvät sen tilaisuuksissa ahkerasti
ympäri vuoden.
Vapaa-ajallaan paljon pyöräilevä ja luonnossa
liikkuva Tuusa haluaisi olla edistämässä Luontokeskus Ormiota.
– Järvet ja luonto tarjoavat sille mahtavat
mahdollisuudet. Luontokeskuksen kehittäminen on tietenkin ennen kaikkea rahoituksesta
kiinni. Luontomatkailun saralla on tehtykin jo
aika paljon, ja se voi lisätä pienyrittäjyyttä paikkakunnalla.
– Luopioisissa voisi olla tarvetta myös uudenlaisille vapaa-ajan asukkaiden palveluille. Mökkiläiset alkavat olla ikääntyneitä, ja he arvostaisivat,
jos vaikka osuuskunnan kautta saisi apua monenlaisiin mökkiaskareisiin.
Kimppakaraoken
Varamaan
tapahtumapuistoon
järjestänyt Pauliina
Jaakkola puuhaa
seuraavaksi lasten
musiikkitapahtumaa
Aapiskukolle.
Pauliina Jaakkola Kaikki järjestyy parilla viestillä tai soitolla
Pälkäneläistä helppoutta
– Lauloin Tampereella kymmenen vuotta kellaribändissä. Isossa kaupungissa se ei johda mihinkään, sillä vastaavia bändejä on tsiljoona. Kaikki
instanssit ovat isoja ja byrokratiaa on mahdoton
kammeta. Pälkäneellä pistin yhden sähköpostin
ja kahden viikon päästä oli bändi kasassa, Pauliina
Jaakkola vertaa.
Hyvät naiset ja herrat -acappellayhtyeen sopraano epäilee, ettei hän olisi koskaan saanut vastaavaa ryhmää kasaan Tampereella. Nyt yhtye on
järjestänyt muun muassa ikimuistoisen yökonsertin upeasti valaistussa rauniokirkossa. Syksyllä se
esiintyy Kangasala-talon torstaiklubilla.
Pauliina Jaakkolalta löytyy bändin perustamisen lisäksi monta muutakin esimerkkiä helppoudesta, jolla asiat Pälkäneellä hoituvat.
– Jos on sen verran sosiaalinen, että juttelee
toisten kanssa, niin tulee osaksi verkostoja. Kun
tulee maininneeksi, että on vähän lauleskellut,
niin kohta kysytään seurakunnan, Pälkäne-seuran
tai kulttuuritoimen tilaisuuksiin ja Mikkolan Navetalle esiintymään. Aktiiviset ihmiset nappaavat
kiinni, kun kuulevat mitä toinen osaa.
Samalla periaatteella Jaakkola on itsekin järjestänyt esimerkiksi kimppakaraokeja kahtena
kesänä.
– Olen oppinut noukkimaan korvan taakse,
mitä taitoja kullakin olisi, ja mitä niistä yhdessä
syntyisi.
Näin Jaakkola kokosi esilaulajat, soittajat ja
miksaajat Kostianvirran rannan kimppakaraokeen. Yhdistysten yhteistyön ansiosta myös grillit, katokset ja muu tarvittava järjestyy helposti.
– Kaupunkilaiskaverit ihmettelevät, kuinka jaksat järjestää, kun aina tuntuu olevan kauheasti
kaikenlaista meneillään. Mutta kaikki syntyy ja
hoituu varsin helposti, Jaakkola sanoo.
Matala kynnys järjestää ja osallistua
Pienessä kunnassa toimijat tuntevat toisensa ja
kaikki järjestyy parilla puhelinsoitolla. Kulttuuri- ja
vapaa-aikatoimi on hanakasti mukana, kun kylät
tai yhdistykset osoittavat aktiivisuutta ja kaipaavat pientä tukea.
– Ideoita ei tyrmätä. Vaikka resurssit ovat rajalliset, niin kunta katsoo, miten se voisi olla mukana,
Pauliina Jaakkola kiittelee.
Tänä kesänä kimppakaraoke esitteli pälkäneläisille paitsi uusia nuoria laulajakykyjä eri puolilta
kuntaa, myös uuden estradin, Varamaan ”festaripuiston”. Tunnelma oli kuin Ruisrockissa, kun musiikki soi ja väki vietti leppoisaa piknikiltaa samalla
kun laivat lipuivat ohi Kostianvirralla.
Pälkäneellä on helppo toimia, ja tämä näkyy
tapahtumatarjonnassa. Etenkin kesäaikaan kylissä tapahtuu enemmän kuin isossa kaupungissa.
– Monesti ihmetellään, että etkö yhtään kaipaa
kaupungin kulttuuririentoja. Voin vilpittömästi
sanoa, että koluan monenlaisissa kulttuuriproggiksissa paljon useammin kuin koskaan Tampereella asuessamme. Kesän tarjonta on niin valtava, ettei millään ehdi kaikkeen kiinnostavaan.
Yksistään Mikkolan Navetan tapahtumakirjo on
todella laaja ja korkeatasoinen, Pauliina Jaakkola
kehuu.
Hän on huomannut, että maalla sekä tapahtumien järjestämisen että niihin osallistumisen
kynnys on matalampi. Ja muiden esimerkki kannustaa uusia tekijöitä pistämään itseään likoon
omalla osaamisalueellaan.
Maalla on opittu siihen, että jos jotain haluaa
tapahtuvan, niin se on monessa tapauksessa järjestettävä itse.
– Joskus riittää, että vinkkaa tai heittää idean
oikeassa kohtaa.
Nyt Jaakkolalla on vireillä muun muassa lastenkonsertti syksylle.
– Aktiivisessa ympäristössä omakin harrastus
saa uusia piirteitä.
Helppoa elämää
Maire Seppälä
Aktiiviset
eläkeläiset
kohtaavat
Rautajärven
kuntosalilla
Nette ja Kukkis
kruisailevat kylillä
Kuuluu vain hiljainen hurina ja tasainen puheensorina, kun kylänraitilla rullaa vastaan kaksi
vauhdikasta hahmoa. Jeanette Lindillä ja Juliana
Aholla on allaan pienet rullalaudat.
– Nämä ovat oikeastaan kruisereita, eivätkä
lautoja, kaksikko oikaisee.
Muutaman kilometrin päässä keskustasta asuville seiskaluokkalaisille kruiserit ovat kulkupelejä,
joilla matkataan aamuisin kouluun ja iltaisin kylille.
– Yleensä vain hengaillaan kavereiden kanssa
leiskan rannalla tai kruisaillaan kylillä, he kertovat.
Leiska tarkoittaa entistä leirintäaluetta, jonka
paikalle nousee parhaillaan Nenäpään asuinalue.
Sen upeilta hiekkarannoilta löytyy laituri, jossa voi
viettää aikaa rauhassa.
– Joskus mennään koulun nurmelle pelaamaan futista. Ja kun nuokkari aukeaa syksyllä,
niin tiistai- ja torstai-iltaisin ollaan varmaan siellä,
Jeanette Lind ja Juliana Aho kertovat.
Haanloukkaan nuorisotiloissa erityisen suosittu
on biljardipöytä.
– Isommat yrittää välillä etuilla, vaikka eivät ole
kirjoittaneet nimeään vuorolistaan. Nuokkarilla
on sairaan kivat ohjaajat, joten ei haittaa vaikkei
tulisi kauheasti kavereitakaan. Silloin voi jutella
tai pelata ohjaajien kanssa.
Yläaste otti seiskat lämpimästi vastaan
Jeanette Lind ja Juliana Aho sanovat, että yläasteelle siirtyminen kävi mutkattomasti. Opettajat
ovat rentoja ja vanhemmat oppilaat mukavia.
– Etukäteen vähän pelkäsi, miten uusiin suhtaudutaan. Mutta ei täällä ole ollut mitään mokkereiden kiusaamista.
Juliana Aho kertoo, ettei kukaan ole esimerkiksi kommentoinut hänen kirkkaan sinisiä hiuksia.
Tämä on yksi pienen paikkakunnan eduista: kaveripiiri ei jakaudu sen mukaan miten pukeutuu
tai millaista musiikkia kuuntelee.
– Kaikki tuntevat toisensa koulussa ja kylillä.
Jeanette Lindin ja Juliana Ahon mielestä Pälkäne on sopivan kokoinen paikka. Ja parasta siinä
ovat kaverit.
Kylien
kuntosali
Nuorisotilat
Pälkäneen Nuakkari entisen postin tiloissa
ti ja to klo 14.30–21 yläkouluikäisille
Luopioisten Yhdistysnurkassa pe klo 18–21
– En haluaisi asua missään ihan korvessa, mutten isossa kaupungissakaan. Siellä olisi paljon
enemmän hälinää, eikä kerrostalossa voisi pitää
lemmikkejä samalla tavalla kuin maalla, Juliana
Aho miettii.
Jeanette Lind on samoilla linjoilla.
– Voisin ehkä joskus muuttaa suurkaupunkiin,
mutta on kaupunki Pälkäneelläkin lähellä, jos
vaikka haluaa välillä isompiin kauppakeskuksiin.
15 oppilaan luokat sopivan kokoisia
”Nette” Lind ja ”Kukkis” Aho ovat erottamaton
parivaljakko, joka liikkuu yleensä aina kaksistaan.
Siksi heillä olikin hieman sulattelemista siinä, että
heidät eroteltiin yläasteelle siirryttäessä eri luokille.
– Ei me olla edes hirveästi häiritty, vaikka olisimme olleet vierekkäin. Joskus opettajat ovat
kyllä erottaneet meidät, kun eivät ole jaksaneet
kuunnella naurua ja juttujamme. Mutta onneksi
me ollaan edelleen monen aineen tunneilla yhdessä, Nette ja Kukkis sanovat.
Yhteiskoululla aloitti syksyllä kolme seitsemättä luokkaa, joissa kussakin on 15–16 oppilasta.
– Luokat ovat sopivan kokoiset. Eikä harppaus
Kostian koululta ollut oikeastaan kovin iso, sillä
melkein kaikki olivat ennestään tuttuja, Nette ja
Kukkis sanovat.
Yhtenä iltana viikossa kaksikko palaa koululle
koulupäivän jälkeenkin. Lind ja Aho ovat nimittäin suorittaneet ekaluokkalaisesta alkaen taiteen
perusopintoja, ja päästötodistus on luvassa vajaan kahden vuoden päästä.
– Onneksi nuokkarille ehtii ennen kuviskerhoa
tai vielä sen jälkeen.
5
Vaikka Pälkäne on laaja kunta, jokaisella on lyhyt
matka kuntosalille. Vajaan seitsemän tuhannen
asukkaan kunnassa saleja on kolme, ja neljäs avaa
pian kamppailukoululla Epaalassa. Rautajärvelle
sali saatiin vajaat kolme vuotta sitten, kun kunta tarjosi Luopioisten kuntosalin vanhoja, vielä
käyttökelpoisia välineitä kyläläisille. Kyläyhdistys
muutti talkoissa vanhan baarin kuntosaliksi. Yhdistys huolehtii salista ja maksaa siitä vuokraa,
johon kunta myöntää pientä avustusta.
Luovalla järjestelyllä kylälle saatiin kuntosali,
jossa voi pientä vuosimaksua vastaan käydä silloin kun sopii. Lisäksi salilla kokoontuu ryhmiä,
joissa hoidetaan ja ennaltaehkäistään monenlaisia sairauksia ja vaivoja.
– Tuskin minun tulisi kirkolle lähdettyä kuntosalille. Padankoskelta tulee 25 kilometriä sekä
Luopioisiin että Padasjoelle, mutta koskaan en ole
käynyt kummankaan salilla, Maire Seppälä sanoo.
Rautajärven salille karautetaan Padasjoelta
kahden tai kolmen hengen porukalla perjantaisin, kun diabetesyhdistys kokoaa väkeä hikoilemaan laitteiden äärelle. Maire ei ole diabeetikko
vaan pitämässä huolta kunnostaan ja ennaltaehkäisemässä sairautta, kuten muutamat muutkin
Jeannette Lind (vasemmalla) ja
Juliana Aho pitävät Pälkänettä
sopivan kokoisena paikkana.
Nämä riittävät mainiosti kuntoiluun. Ihan tarpeeksi saa itseään vanutettua, Maire Seppälä kehuu Rautajärven kuntosalia, jonka ikkunoista aukeaa
näkymä maalaiskylän raitille ja peltomaisemiin.
ryhmän jäsenet. Mukaan voi lähteä, vaikkei olisi
edes yhdistyksen jäsen.
Juhannusaattona ja pitkäperjantaina ryhmä
ei kokoonnu, mutta muuten kuntoillaan joka
perjantai läpi vuoden. Kesällä porukka pienenee
muutamaan aktiiviin, mutta talvella väkeä saattaa olla viitisentoistakin.
– Uusia tulijoita neuvotaan alkuun, että he pärjäävät laitteiden kanssa. Lisäksi Tiina Knuutinen
käy kerran vuodessa opastamassa, ettei laitteilla
tee väärin. Kertaus on opintojen äiti meille vanhoillekin kävijöille, Maire Seppälä sanoo.
Hänen mielestään salilla on hyvät laitteet.
– Nämä riittävät mainiosti kuntoiluun. Ihan
tarpeeksi näillä saa itseään vanutettua.
Salilla kuulee kylien kuulumiset
Rautajärven kuntosalin nimi on kirjoitettu värik-
kääseen mainostauluun rallienglanniksi. Oven
päällä lukee Iron Lake Kymi.
Kuntosali on kylien väen kohtauspaikka. Kuntoilun lomassa kuulee naapurikylienkin kuulumiset.
– Emme me täällä juoruamassa käy, mutta on
paljon sellaista yleistä tietoa, mitä ei muuten kuulisi. Kertaamme tapahtuneita ja järjestämme ja
ideoimme uusia, Maire Seppälä sanoo.
Monelta suunnalta matkataan Rautajärven
salille kimppakyydillä.
– Kun asuu sivummalla, niin on hyvä kun on
muitakin kulkijoita, että tulee varmasti lähdettyä.
Ja salilla on mukava kun on vieressä kavereita.
Ryhmässä tsemppaamme toinen toistamme.
Maire Seppälän oli aikanaan helppo lähteä salille, sillä maatilan tytär on tehnyt koko elämänsä
ruumiillista työtä ja liikkunut monipuolisesti.
– Työ ei ollut pelkkää istumista, ja lisäksi työn-
antaja kustansi uimahallit ja kuntosalit.
Käsitöiden vastapainoksi ahkerasti lenkkeilevä
eläkeläinen huomaa olossaan ja jaksamisessaan
nopeasti, jos liikkumisesta tulee taukoa.
– Jos sali olisi lähempänä, niin varmaan tulisi
käytyä parikin kertaa viikossa.
Padasjoella liikkuminen keskittyy luontoon.
Kesällä Seppälä kävelee, ui ja pyöräilee ahkerasti, talvella hyppää mielellään suksille. Syksyn
kuulaista aamuista nauttiva padankoskelainen
on punttisalipäivänäkin ehtinyt jo aamusta sienimetsälle.
– Pääosin tulee mentyä itsekseen metsissä.
Epätasaisessa maastossa kulkeminen pitää myös
nupin hereillä ja tasapainon kunnossa. Kuntoilussa tekee kaiken itselleen, Seppälä muistuttaa.
Myös kunta, kansalaisopisto ja eläkeläisjärjestöt järjestävät monipuolisia kuntoryhmiä kaikenikäisille.
Ivan Luck Metsäjuoksun isä on maahan- ja maallemuuttaja
Olen saanut juoksulta paljon, nyt maksan takaisin
Kukkia Triathlonin ja Luopioisten pihasählyn
esimerkin innostamana Pälkäneelle on syntynyt
uusia, omaleimaisia liikuntatapahtumia. Polkujuoksut, katukorikset ja kuutamohiihdot innostavat liikkeelle aktiiviharrastajien lisäksi tavallisia
kuntalaisia ja kesäasukkaita. Kotoinen tunnelma
ja edullinen hinta pitävät osallistumiskynnyksen
matalalla.
Kesällä kolmatta kertaa juostu Haltian metsäjuoksu on täysin maksuton tapahtuma.
– Jäin Sappee uphill runin jälkeen miettimään,
miksi maksan monta kymppiä, että pääsen
juoksemaan kymmenen kilometriä melkein kotimaastoissa. Se on kova hinta yhdestä tapahtu-
Ivan Luck (vasemmalla) jakaa Haltian
metsäjuoksussa sarjojen parhaille
palkinnoksi kotikylän ruisleipää.
masta, sillä perheillä on paljon muitakin menoja,
Ivan Luck sanoo.
11 vuotta sitten Iso-Britanniasta Haltialle
muuttanut mies muistuttaa, että juoksu on pohjimmiltaan helppo ja halpa harrastus, joka ei vaadi kalliita välineitä. Miksi siis juoksutapahtumien
pitää olla niin hintavia?
– Nuorena poikana olin melkein joka viikonloppu maastojuoksussa, joka maksoi pari puntaa.
Maantiejuoksun osanottomaksu saattoi olla 15
puntaa, koska siinä suljettiin katuja ja tarvittiin
poliisia.
juoksutapahtumissa. Halusin antaa takaisin ja
järjestää vuorostani itse jotakin.
Haltian metsäjuoksun maksuttomuus perustuu pieniin kuluihin. Järjestelyt hoidetaan
talkoilla ja sarjojen kolmelle parhaalle jaettavat
ruisleivät hankitaan vapaaehtoisten maksujen
turvin kylän leipurilta Eero Sievolalta.
– Mitalit voivat innostaa lapsia. Ja onhan tpaita hieno muisto, jos selvittää sadan kilometrin
ultrajuoksun tai ironman-kisan. Mutta tarvitseeko
jokaisesta kymmenen kilometrin juoksutapahtumasta jakaa metallia ja paitoja, Luck kysyy.
Hinta voi nostaa kynnystä
Pienellä vaivalla paljon iloa
Kovat hinnat nostavat osallistumiskynnystä. Siksi
Ivan Luck halusi luoda tapahtuman, joka kannustaa maksutta liikkeelle ja kisaamaan.
– Kaikkialla länsimaissa paino nousee ja elintasosairaudet vaivaavat, koska ihmiset liikkuvat
liian vähän. Eniten olen huolissani lapsista, jotka
eivät enää leiki pihalla, vaan istuvat pleikkarin äärellä. Olen itse saanut paljon, kun olen kiertänyt
Ivan Luck heittää joka aamu koiran kanssa muutaman kilometrin lenkin Haltian hienossa metsämaastossa.
– Ajattelin että se olisi riittävän kova myös kilpailureitiksi.
Juoksutapahtuman järjestely teettää askaretta
noin viikon verran.
– Haluan, että reitti on juoksijoille turvallinen,
joten kierrän trimmerin kanssa leikkaamassa
heinät polun varrelta ja merkitsen reitin muovinauhoilla.
Huoltopisteet, kahvio ja muu hoituu perheen
ja kyläläisten avulla. Kahvionkin hinnat ovat edulliset, sillä se on enemmänkin palvelu vieraille kuin
varojen keruuta kyläyhdistykselle.
– Lopulta melko pienellä vaivalla saamme
paljon iloa juoksijoille. Se on hienoa, että viivalla
näkyy joka vuosi uusia kasvoja.
Leppoisa tapahtuma on kasvanut pikkuhiljaa.
Ivan Luck ei markkinoi juoksua juoksukalentereiden kautta, vaan luottaa lähiseudulla kantavaan
viidakkorumpuun.
– Sellainen 50–70 juoksijan tapahtuman pystyy vielä järjestämään näin, mutta jos osanottajia
olisi toista sataa, niin tarvitsisin lisää apua.
Ironman-kisa kiinnostaisi vielä Metsäjuoksun isä on maahan- ja maallemuuttaja.
Ensimmäiset kuusi vuotta hän joutui käymään
Haltialta Britanniassa töissä, koska kielitaito ei
riittänyt pelastajan tehtäviin Suomessa. Nytkään
Luckin työpaikka ei ole aivan vieressä, sillä hänellä
on virka Nummelan paloasemalla.
– Työmatka ei rasita, sillä liikun sellaiseen aikaan, kun ei ole juuri muuta liikennettä, Englannin ruuhkiin tottunut Luck sanoo.
Myös työajat sopivat hyvin perheenisälle.
– Olen vuorokauden töissä ja kolme vapaalla.
Triathlonissa Englannin maajoukkuemiehiin
kuuluneen Luckin nimissä on Kukkia Triathlonin
reittiennätys. 42-vuotias mies on edelleen kovassa kunnossa.
– Juoksen viikonloppuna puolimaratonin Leppävaarassa. Tarkoitus on pitää sellaista 1.20:n
vauhtia. Ikämiehenä olisi vielä hienoa parantaa
maratonennätystä 2.50, ja myös ironman kiinnostaisi ennen kuin olen liian vanha.
Haltian teräsmies treenaa kymmenkunta tuntia viikossa. Juoksu- ja pyörälenkit eivät ole mitään maisemien katselua.
– Teen pari kertaa viikossa intervallitreenin. Ja
jos lähden 90 kilometrin pyörälenkille, niin poljen
kovaa.
Kylät
Epaalan kamppailukoulu
Luikala on Pälkäneveden saari, johon pääsee kahden
sillan kautta. Sen upeilla rannoilta löytyy sekä
omia että vuokramökkejä. Kesäisin Luikalan
legendarisella torilla jonotetaan tuoreita
leivonnaisia, kaloja ja muita herkkuja.
Talvisin jäätie ja -ladut tuovat kylän lähemmäs
kuntakeskusta.
Luikalan kesätori
Epaalan
entinen koulu
muuttui keväällä
kamppailukouluksi, jossa
treenataan iltaisin itsepuolustuslaji
combat hapkidoa sekä hoidetaan kehoa ja kehoa kuntonyrkkeilyn
parissa. Kesäaikaan kylän vetonaula on Syrjysen strutsitila, jossa
pääsee näkemään myös highlandereja, villisikoja ja kuusipeuroja.
Salmentaan
Hyp-areena
Pälkäneen liikuntahalleista uusin sijaitsee
Salmentakana. Vapaamuotoisia
jumppa- ja peliporukoita synnyttänyt sali liikuttaa kaikenikäistä
väkeä.
Salmentaan tunnelmallinen
lava on maan vanhin edelleen toiminnassa oleva
tanssilava. Kesäisin siellä
soi sekä tanssimusiikki
että rock, ja tanssien
yhteydessä opetetaan myös uutta
tanssikansaa.
Lavan omistaa
aktiivisesti toimiva
VPK.
Salmentaka
7
Sappeen Bikepark
Sappeenvuoren kasvava ja kehittyvä matkailualue vetää kesäisin kesäteatterivieraita,
alamäkiajajia, ratsastajia ja frisbeegolfaajia. Myös ylämäkijuoksut,
polkujuoksut, maastopyöräilyt ja monet muut
reippaat liikuntatapahtumat ovat löytäneet
kotinsa Sappeesta.
Talvisin Sappeen
rinteissä kiidetään
suksilla ja laudoilla.
Tapahtumakeskus Huipun
lavalla nähdään
viikonloppuisin
huippubändejä.
Kaksikerroksinen
keikka-areena vetää toista
tuhatta katsojaa, jotka kaikki
näkevät, kuulevat ja pääsevät
lähelle tähtiä.
Sekä hiihtokeskuksena että matkailualueena palkittua Sappeeta kehitetään määrätietoisesti. Tulevien vuosien suunnitelmiin sisältyvät
muun muassa kylpylä ja golfkenttä.
Sappee
Pälkäneen Pakanranta
Pälkänevesi
Pälkäneen keskustaa Onkkaalaa halkoo historiallinen Kostianvirta. Reilut 400 vuotta sitten
puhjennut virtaa yhdistää Pälkäneveden ja Mallasveden, joiden väliselle kannakselle Onkkaala
on rakentunut. Virran upeilla rannoilla on muun
muassa venesatama ja Varamaan tapahtumapuisto. Rakenteilla oleva maaseutupuisto johtaa
Mallasveden rannoilta Syrjänharjun poluille.
Pälkäne tarjoaa itseään isomman paikkakunnan
palvelut. Keskustan palvelevat erikoisliikkeet
tekevät elämästä helppoa. Kasvavaan ja kehittyvään kuntakeskukseen rakennetaan uusia
pientalo- ja yritysalueita sekä suunnitellaan uutta
liikuntahallia. Sille kaavoitetaan tontti pääkirjasto
Arkin ja lukion väliin.
Pälkäneen aktiiviset yhdistykset järjestävät
tapahtumia ympäri vuoden. Funkkishenkisessä
teatterissa nähdään sekä näytelmiä että elokuvia.
Kesällä kylän kruununa toimii matala ja hienohiekkainen Pakanranta. Talvella ladut lähtevät
sekä harjuun että järvien jäälle. Haanloukkaan
tekojäällä pääsee luistimille jo ennen kuin
urheilukentän iso luistinrata tai järvien jäät ovat
luistelukunnossa.
Epaala
Pälkäneen maankuulu perunalimppu
valmistetaan Harhalassa Uotilan leipomossa. Sen vieressä sijaitsee
koulu ja rantamaisemiin kasvava
asuinalue. Harhala on
myös hevoskylä,
jossa on kaksikin tallia.
Harhalan
hevosia
Kahden kirkkoveneen kylä Sappee pitää kesäkahviota Ruutta­
huoneella. Kylän keskuksena toimii talkoilla kunnostettu entinen
koulu, jossa järjestetään näyttelyitä ja hulvattomia tapahtumia. Takavuosien klassikoita ovat esimerkiksi parittomien sukkien festivaali ja
Kostian juhlavuoden tapahtuma,
jossa lähdettiin isovihan
malliin maanpaSappeen kirkkovene
koon vuoren
suojaan.
Luikala
Jouttesselkä
Kukkola
Aitoo
Kukkolan
kyläkeinu
Onkkaala
Kylien Pälkäne
Pälkäneen aktiiviset ja omaleimaiset kylät levittäytyvät
Mallasveden, Pälkäneveden ja Kukkian ympärille. Niiden
hyväntuulista maalaismeininkiä pääsee kokemaan lukemattomissa tapahtumissa, joita järjestetään varsinkin
kesäisin.
Harhala
Rönnvikin viinitilan pitopöytä
Makukylä Laitikkala tunnetaan yritteliäiden maatilojen lisäksi viinitilastaan,
juustolastaan, ruoka- ja ohjelmapalveluyrittäjistään ja Kesänmausta, jonka itsevalmistetut ja -palvatut lihatuotteet kuuluvat lomaherkkuihin ja joulupöytään.
Suttisen marja- ja vihannestilan myymälästä löytyy oman pellon tuotteiden lisäksi
viihtyisä vinttipuoti täynnä sisustustuotteita
sekä tunnelmallinen kesäkahvio.
Entinen koulu muuttuu syksyn aikana partiolaisten leirikeskukseksi. Yritteliäs kylä liittyi tiedon
valtatiehen oman osuuskunnan rakentamalla
valokuituverkolla. Veneilijät suuntaavat Laitikkalan
läpi virtaavalle Kyllönjoelle, kun he haluavat esitellä
lähivesien upeimmat maisemat.
Jos haluaa kokea aidot iltamat tai pikkujoulut,
kannattaa suunnata Vuolijoen VPK:n kesä- tai
joulujuhliin. Kunnan- ja lääninrajan halkoman
kylän keskus on tunnelmallinen VPK:n talo.
Kesäisin ateljeegalleria Virpi & Orbi tuo kylälle
taidenäyttelyitä, kulttuuritapahtumia sekä
kursseja, joissa opiskellaan kädentaitoja tai
keskitytään henkiseen kasvuun.
Pari kertaa kesässä
järjestettävät keinujaiset
vihkivät uusia hurjapäitä Kukkolan kyläkeinun vauhtiin.
Kyläkeinun lisäksi
Kukkolassa sijaitsee Pälkäneen
puuaapisen
veistäneen Daniel Medelplanin muistoa
kunnioittava
henkilömuseo sekä
nostalginen
tanssilava.
Vuolijoki
Aitoon Kirkastusjuhlien Retrodisko
Laitikkala
Vuolijoen
VPK:n juhlat
Aitoossa osataan puhaltaa yhteen hiileen. Sen ansiosta muutaman sadan asukkaan kylä pystyy järjestämään maankuulut Kirkastusjuhlat. Suomen vanhimmat ja tunnelmallisimmat festarit kokoavat Honkalaan heinäkuun alussa tuhansia juhlijoita. VPK:n omistamassa Honkalassa
järjestetään festareiden lisäksi monenlaisia juhlia, messuja, näyttelyitä.
Aitoo on ainutlaatuinen koulukylä, josta löytyy alakoulun lisäksi kaksi
yksityiskoulua. Anna Tapion koulu on sisäoppilaitos, jossa suoritetaan peruskoulun kolme viimeistä luokkaa sekä vuoden verran ammatillisia opintoja.
Jouttesselän rannalla sijaitseva Aitoon koulutuskeskus puolestaan on erityisoppilaitos, jossa kehitysvammaiset ja muut erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat
opiskelevat ammatin ja harjoittelevat itsenäistä elämää.
Laivarannasta löytyy hieno veneilysatama rantasaunoineen. Aitoo on myös kahden tallin
ratsastuskylä, josta löytyy huippumaastot ja -maneesit.
Kartta ja piirrokset:
Pirjo Kukkonen
Valokuvat:
Sydän-Hämeen Lehti
Tekstit:
Tommi Liljedahl
Kylät
9
Rautajärven mopopullinki
Rautajärvi
Aktiivinen Rautajärvi
palkittiin toissa vuonna
Vuoden kylänä
Pirkanmaalla. Eikä
ihme. Monessako kylässä on
viime vuosina
avannut uusi
kyläkauppa?
Rautajärvellä
on sen jälkeen
vietetty myös
jäsenkorjaajan,
kuntosalin ja sähköliikkeen avajaisia.
Pälkäneen ”Itäkeskuksessa” toimii kaupan ja
kampaajan lisäksi kyläbaari,
joka tarjoaa päivisin kotiruokaa
ja järjestää aktiivisesti keikkoja, karaokeiltoja ja muita rientoja.
Mutkattomaan maalaismeininkiin kuuluu omatoimisuus:
väki ei jää ihmettelemään, vaan käärii hihat ja tarttuu toimeen. Rautajärven
kesän huipentavat markkinat. Myös joulun alla pidettävät myyjäiset keräävät
seudun asukkaiden lisäksi myös kesäasukkaita. Pappamopoharrastajien kerho
Helevetin Tunarit järjestää kylällä hulvattomia moottoritapahtumia. Syksyisin
mopoilla vedetään tractorpullingin tapaan ja talvisin kaasutellaan jääradalla.
Vanhan Savotan perinnetapahtumat esittelevät entisaikojen työkoneita ja
-tapoja. Perinteitä kunnioitetaan myös syksyisessä kuntoilutapahtumassa,
Pihtisalmen retro -juoksutapahtumassa.
Kalliokiipeilyä
Laipanmaan
Korppivuoressa
Laaja
Laipanmaa on
eteläisen Suomen laajin metsäalue.
Laipassa kulkee 20 kilometriä
merkittyjä vaellusreittejä, joiden varsilta
löytyy laavut polttopuineen. Laipan sydämessä Rajalan kämpällä
järjestetään konsertteja sekä erilaisia perinnetapahtumia.
Haltia
Haltian Wanhat moottorivehkeet
Luopioinen
Kukkia Triathlon Luopioisissa
Haltianselän
upeissa rantamaisemissa
sijaitseva Haltian
kylä toimii porttina
laajaan Laipanmaahan. Kylän keskus on
torppa, jossa pidetään
kesäkahviota ja järjestetään
heinäkuun alussa perinteikkäät Haltiapäivät. Kesäisin kirmataan Laipan poluille
leppoisassa juoksutapahtumassa, Haltian metsäjuoksussa.
Neljän vuoden välein järjestettävä Wanhojen moottorivehkeiden näyttely kokoaa
Haltialle tuhansittain vieraita. Esiteltävistä traktoreista ja moottorisahoista melkoinen
osa on kylän omista museoista.
Kukkia
Puutikkalan VPK:n talo
Kuohijoki
Puutikkalan kaunis
raitti viriää
keväällä, kun uudet yrittäjät avaavat
pari vuotta suljettuna olleen
kyläkaupan. Sen yhteyteen kaavaillaan
kesäkahvilaa ja muita palveluita.
Kylän tapahtumat keskittyvät komealle VPK:n talolle. Lisäksi kesällä raitin varressa järjestetään muun
muassa kirpparipäiviä.
Kun mökkiläinen haluaa esitellä vieraalleen seudun helmeä, auton tai veneen
nokka suunnataan Vihavuoteen. Kunnanja lääninrajan halkoma idylli sijaitsee
komean kosken partaalla.
Entinen sahakylä on herännyt ruususen unestaan, ja kukkii Koskikahvilan näyttelyiden ja
tapahtumien ansiosta monipuolisesti kulttuuria.
Luontotilaisuuksissa asiantuntijat esittelevät muun
muassa kalojen ja lepakoiden elämää. Lohi viihtyy
Kukkiasta virtaavassa koskessa, ja kalastusluvat menevät
hetkessä, kun ne tulevat myyntiin.
Puutikkala
Suomessa ei taida
olla alakoulua, joka
tarjoaisi samanlaiset puitteet kuin Luopioisten Kirkonkylän
koulu. Vieressä on kirjasto, liikuntahalli,
uimaranta ja urheilukenttä. Kesällä pihassa on nurmi- ja tenniskenttä sekä lähiliikuntapaikka sähly- ja koripallokenttineen, talvella kiekkokaukalo ja moneen suuntaan
lähtevät ladut.
Tiivis kylä tarjoaa kattavat palvelut, joita vilkas tori vielä täydentää etenkin kesäisin.
Luopioinen kasvaa kahdessa suunnassa kirkasvetisen, Naturaan kuuluvan Kukkian
rannoille. Rajalanniemen asuinalue nousee Vähäsalmen sekä Kukkian jylhän selän
rannoille ja Vohlisaaren alue Haltianselän rannalle. Niiden väliin mahtuu vilkas ja
monipuolinen palveluiden keskus, mummonmökkialue ja uudenlaisen yhteisöllisen
asumisen kokeilu, Pöllökartano.
Luovuudestaan palkitun Luopioisten innovatiivisuutta vaalii Mikkolan Navetta. Tapahtuma- ja kulttuurikeskus pursuaa monipuolista toimintaa ja tapahtumia ympäri
vuoden. Luopioisten kesän kohokohtia ovat muun muassa kunnan kesäpäiväkahvitus Pytingin puistossa, Kukkia Triathlon ja pihasählyturnaus. Talvisin hiekoittamattomat kelkkakaistat mahdollistavat potkukelkkojen formulakisat.
Kuohijoen August Rock
Kalastusta
Vihavuoden
koskella
Vihavuosi
Ensi kertaa Kuohijoen August rockiin saapuvan on vaikea uskoa silmiään
ja korviaan. Keskellä ei mitään on upea rockklubi, jonka kahdessa
kerroksessa on kaksi lavaa. Jotain vastaavaa löytyy vain suurimmista
kaupungeista. Aslak & The Eskimos klubin tarjonta on muutenkin
vilkasta kesäisin. Lavalla ja terassilla soi elävä musiikki parina
iltana viikossa. Kulttuurikeskuksessa järjestetään myös lasten
tanssileirejä ja oman kylän voimin toteutettuja teatteriesityksiä.
Kylän tapahtumia ja juhlia järjestetään myös Veparilla. Unikeon
päivänä sikeäuniselle kuohijokelaiselle tai kesäasukkaalle tarjotaan kostea herätys idyllisellä sillalla. Kuohijoen kesäpalveluihin
kuuluu myös Munkki & Rinkeli, josta saa tuoreiden leipien ja
leivonnaisten lisäksi kyläkaupan tuotteet. Kuohijoki on yritysten
määrällä mitaten ainutlaatuinen kylä, sillä kymmentä asukasta
kohti on reilut kolme yritystä.
Kartta ja piirrokset: Pirjo Kukkonen
Valokuvat: Sydän-Hämeen Lehti
Tekstit: Tommi Liljedahl
Tonttialueet kartalla
Muuttajat
11
Tontteja löytyy rannoilta, kylistä ja keskustoista
8
Pälkäneestä sanotaan sen olevan idyllinen maaseutukunta Kaakkois-Pirkanmaalla, Sydän-Hämeessä. Pälkänettä kuvaavat kirkas Kukkia-järvi,
kalaisa Pälkänevesi, korkeat harjuselänteet, laaja
maaseutu ja Sappeen matkailualue.
Pälkäne on kaikkea tätä, mutta myös enemmän. Pälkäne on elämää sykkivä kulttuurikunta,
jossa löytyy tekemistä, nähtävää ja elävää arkea
kaikkina vuodenaikoina.
Paikallinen väestö on aina ottanut kuntaan
muuttavat, mökkiläiset ja muut vierailijat hyvin
vastaan ja antanut kaikkien tuntea itsensä tervetulleeksi.
Kunnan sydän on Pälkäneveden ja Mallasveden välisellä kannaksella sijaitseva Onkkaalan
kylä. Onkkaala on reilun kolmen tuhannen asukkaan monipuolinen palvelu-, koulutus ja työpaikkataajama.
5
6
3
1
2
Rakentaisitko Pälkäneelle?
7
4
Pälkäneeltä löytyy tontteja sekä keskustasta että kylistä. Luopioisten Rajalanniemessä (numero 7 kartalla) pääsee rakentamaan Kukkian rannalle ja Onkkaalan Lomakodin alueella (1) Mallasveden
rantamaisemiin. Lisäksi tontteja on Onkkaalan Majaranpellossa (2), Aitoon Häylärinteessä (3) ja Pukkivuoressa (4), Luopioisten Mikkolanlahdella (5) ja Kostialassa (6) sekä Rautajärvellä (8).
Kunnan kasvu keskittyy keskustaajama Onkkaalan liepeille. Lähitulevaisuudessa alkaa taajaman
itäpuolelle, Kostianvirran varteen, rakentua kokonaan uusi Roholan asuinalue, joka tukeutuu
Onkkaalan palveluihin.
Rohola on lyhyen pyöräilymatkan päässä
Kostian alakoulusta sekä yläkoulusta ja lukiosta
muodostuvasta yhteiskoulusta.
Roholan eteläpuolelle, seututien 322 ja valtatien 12 risteykseen, puolestaan ollaan suunnittelemassa uutta yritysaluetta, joka voisi alkaa
rakentua 2020-luvun alussa. Alueelle tulee todennäköisesti palveluyrityksille ja teollisuudelle
suunnattuja isoja ja pieniä tontteja, myös mittatilauskoossa!
Kunnalla on tällä hetkellä tarjolla tontteja hyvin
erilaisilla ja erihintaisilla alueilla. Onkkaalasta löytyy hyviltä paikoilta palveluiden ääreltä tontteja
taajama-asujille. Lomakodin alue on Mallasveden
rannan tuntumaan sijoittuva korkean profiilin
tonttialue, jossa järvinäkymät, uimaranta ja hyvä
sijainti yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla. Maja-
ranpelto sijaitsee Kostianvirran varressa valtatien
läheisyydessä. Alue on palveluiden kannalta
keskeisemmällä paikalla kuin Lomakodin alue ja
tontit ovat suurempia.
Aitoo on vanha koulutus- ja teollisuustaajama vartin päässä Onkkaalasta. Aitoossa sijaitseva Pukkivuori on luonnonläheisenä alueena
luonnossa liikkuvan ihmisen paratiisi. Kotiovelta
avautuvat rajattomat ulkoilumahdollisuudet ja
toisaalta kylän palveluihin kuten alakouluun,
päiväkotiin ja kauppaan on vain muutaman minuutin pyöräily- tai kävelymatka.
Aitoossa toimii myös edelleen perinteikäs yksityinen Anna Tapion koulu, joka tarjoaa myös
yläkouluikäisille pälkäneläisnuorille opetusta.
Pukkivuoren tontit ovat kohtuuhintaisia ja riittävän suuria monipuoliseen elämään.
Luopioinen on Aitoota suurempi taajama 25 minuutin päässä Onkkaalasta ja sieltä löytyy laaja
palveluvalikoima kuten muun muassa terveys-
asema.
Luopioinen sijaitsee lähes omalla saarellaan
Kukkian ja Haltianselän välissä. Kylässä on tarjolla hulppeita rantatontteja, metsänvierustontteja
omaa rauhaa kaipaaville ja taajamatontteja palveluiden ääreltä.
Rautajärvi on kylä Pälkäneen itäosissa. Rautajärvellä sijaitsevat kunnan halvimmat tontit, joissa myyntihintana on 50 snt/m². Tonttialueesta
voi lohkoa itselleen sopivan kokonaisuuden.
Rautajärvi tarjoaa varmasti maaseudun hiljaisuutta ja rauhaa toteuttaa itseään. Tästä huolimatta kylä on virkeä ja sieltä löytyvät edelleen
koulu, kauppa ja ryhmäperhepäiväkoti. Palveluista ei siis tarvitse tinkiä.
Lisätiedot:
elinkeinoasiamies Jaana Koivisto-Virtanen
050 521 5240, jaana.koivisto-virtanen@palkane.fi
kehittämispäällikkö Mia Sorri
050 592 7376, mia.sorri@palkane.fi
Onkkaala
Miksikö valitsin Pälkäneen asuinpaikaksi?
Kokemuksia, kysymyksiä, ajatuksia ja elämyksiä matkalla kohti uutta
T
yöni on ollut hyvin paljon ihmisten kanssa
työskentelyä ja matkustamista. Asuin kerrostalossa Tampereella ja kävin Helsingissä
töissä.
Aloin kaivata paikkaa, jossa voisi rauhoittua,
olla hiljaa, palautua työstä, olla luonnon keskellä, puuhailla omassa pihassa, lenkkeillä ja silti olla
toimivassa miljöössä, lähellä palveluja ja Tamperetta.
Kiersin useimmat Tampereen ympäristökunnat, ja kun tulin Pälkäneelle, se tuntui heti kotoisalta.
Ensimmäisenä yksityiskohtana muistin, että
minulle oli kerrottu Pälkäneen hyvästä juomavedestä. Se on yksi tärkeä perusasia. Mutta sitten
tuli paljon muuta.
älkäneen energiat tuntuivat hyviltä. Siellä
on hyvin vehmasta ja silti näkyy paljon taivasta. On ihanan avaraa.
Siellä on paljon aitoa maaseutua ja toimivia
kyliä, kauniita peltoja, toimiva keskusta – jonka
kasvoja tulisi kylläkin kohottaa ettei sen viehätys
katoaisi – kaunis Kostianvirta, kauniita vesistöjä,
vapaata luontoa, kevyenliikenteen väyliä ja monenlaista muuta hyvää.
Kun ajaa Tampereelta Pälkäneelle, jo Kangasalan kohdalla alkaa tuntua maaseutu. Näkee eläimiä; hevosia, poneja, lehmiä, viljeltyjä peltoja ja
maataloja. Ja olotila muuttuu heti rennommaksi.
Ajattelin, että on hienoa, kun niin lähellä suurempaa kaupunkia on niin toimiva pieni kunta.
P
Aitoo
se, jonne tehdään kahvitreffit ja tavataan kuulumisia vaihtamaan.
etistä löytyi tietoa monista pienyrittäjistä ja paikallisista tuotevalmistajista, jotka
aina ovat tärkeitä sekä asuinviihtyisyyttä
lisäämässä että myös kunnan imagon luojina.
Luovia rohkeita ja yritteliäitä ihmisiä. Olisikohan
kunnalla luetteloa tällaisten yrittäjien tuotteista
ja yhteystiedoista?
Netissä nousi positiivisesti esiin Laitikkalan
kylä monine hauskoine yrittäjänimineen. Erittäin
vaikuttavaa. Nostin mielessäni heille jo hattua,
vaikken ole vielä kyseisessä kylässä käynytkään.
Lisäksi olin jo kuullut paikallisesta perunasta
– ja useinhan juuri Rymättylästä tai Pälkäneeltä
on näytetty televisiossa kuvaa varhaisperunan
nostosta tai viljelystä.
Kierrellessä löytyi myös paikallinen leipomo,
N
viinitila ja varmaan on löytymättä vielä monta
muuta mielenkiintoista paikkaa, jotka luovat viihtyisyyttä ja antavat omaleimaisuutta kunnalle.
”Elävä kunta” mielikuva alkaa hahmottua
muutamasta ydinkeskustan huonoon kuntoon
päästetystä talosta huolimatta.
Vanhat talot ovat osa keskustan kauneutta ja
omaleimaisuutta. Niistä kannattaa pitää hyvää
huolta. Ehkäpä jonakin kesänä saadaan aikaiseksi maalaus- ja kunnostustalkoot koko keskustan
alueelle – vuoden kaunein kyläkeskus?
ansikkatilan löysin tänä kesänä Myttäälästä. Simolan tilalla panostetaan luomutuotantoon.Se oli minulle heti jeesjuttu, ja herkullisten mansikoiden lisäksi mukaan
lähti myös siikli-perunaa.
Tuntui kuin olisi palannut vanhaan hyvään aikaan, kun ystäväni kanssa keräsimme mansikoita
M
Luopioinen
A
Anne Melkinen ihastui Epaalan ja Myttäälän kulttuurimaisemiin, joissa peltojen takana siintää upea järvimaisema.
Ei tarvitse kuntosalinkaan vuoksi ajaa kaupunkiin
tai Kangasalle. Jäin toivomaan, että löytyisi myös
hyviä liikuntaryhmiä.
Netistä löysin tietoa monista pienyrittäjistä,
joilla oli tarjolla monenlaista itse tehtyä. SydänHämeen Lehdestä sain tietoa myös paikallisesta
kulttuurista, joka on aina tärkeää. Musiikki, laulu,
kirjallisuus, runot ja tanssi yhdistävät, lisäävät ihmisten hyvinvointia ja kertovat kunnan elävyydestä. Samoin ihmisen hyvinvointiin ja mielialaan
vaikuttaa kaikki esteettisyys, vaikkapa kyläkeskustan siisteys, kukkaistutukset, viihtyisät penkit
istuskella ja koko muu ympäristö.
nsi kertaa tultuani Pälkäneelle ajoin umpimähkään Epaalantietä lähelle Pälkäneveden rantaa kauniiden viljavien peltojen
keskellä. Minulle tuli olo, että haluaisin asua siellä.
Nimi ”Epaala” itsessään oli jo kiehtova.
Olen työni vastapainoksi aina välillä kirjoittanut runoja ja sepittänyt pieniä tarinoita. Epaalasta syntyi heti pieni tarina peltokeijuineen ja
haltioineen. Sitten tutustuin kauniiseen Myttäälään, joka
jo heti alkumatkasta kiehtoi puutarhoillaan ja
viljelyksillään. Ja siellä sijaitseva kartano on todella kaunis, vanhanaikaisessa hyvin hoidetussa
miljöössä.
Näkymä paikallistieltä alas peltoja pitkin kohti
Mallasvettä on huikaisevan kaunis. Tuli mieleeni
lapsuus, jolloin asuin maalaismiljöössä peltojen
keskellä. Näin mielessäni pihassa hevosia, palvelusväkeä toimissaan ja kuulin vellikellon soittavan
syömätauolle.
Myttäälässä tutustuin erääseen maanomistajaan, joka kertoili tarinoita vanhoista ajoista,
omenapuutarhoista Myttäälästä miltei keskustaan asti. Ja pääsinpä kerran jopa saunomaan
hänen saunaansa Mallasveden äärellä ja uimaan
Mallasveteen. Vesi oli ihanan raikasta ja järvi hiekkapohjainen.
E
E
räs paikallinen tuttavani sanoi kerran: ”mitäs
me täältä Tampereelle mentäis käymään,
niin harvoin on mitään asiaa”.
Panin merkille myös, että kauppoja oli mukavasti, kaunis uusi kirjasto, apteekki, R-kioski
ja muutamia pieniä kauppoja, uimaranta, pyöräilyteitä. Vireämpää toria kaipasin, koska olin
tottunut siihen kesämökkipaikkakunnallani
Keski-Suomessa. Siellä myydään kerran viikossa
hyvää järvikalaa, saa fileoitua ahventa, tuoretta
muikkua, toisesta kärrystä lähipalvaamon lihaa
ja sitten eri myyntipisteistä päivittäin kauden
kasviksia ja marjoja.
Mökkipitäjässäni torin vieressä on suloinen
suosittu pieni kahvila, jossa tavataan tuttuja.
Pälkäneen torikahviota vieras ei sen sijaan heti
löydä.
Olen keskustassa ajellessani nähnyt komean
tuulimyllynkin, mutten vielä ehtinyt sen luona
käymään. Mietin, mikähän paikka Pälkäneellä on
pahvirasiaan kauniilla Mallasveteen viettävällä
pellolla. Oli ihanan hiljaista ja pehmeä kesätuuli
helli onnellisia poimijoita. Viikon päästä olin pyytänyt jo mukaan ystäväperheeni Kangasalalta.
jattelin Pälkänettä mahdollisena uutena
asuinpaikkana. Puuttuisiko mitään oleellista? Sitähän ei vielä tarkalleen voinut
tietää.
Miten terveyspalvelut toimivat? Olisiko hyviä
latuja talvella, aurattaisiinko ja hiekoitettaisiinko
kadut hyvin? Oli hienoa kuulla harjun hoidetuista
laduista ja keväisistä jääladuista, jotka ovat harvinaista herkkua.
Mielessäni kaipasin Pälkäneelle myös hyvää
kuntosalia naisten vuoroineen ja ylipäätään hyviä
liikuntatiloja. Sitten luin lehdestä, että Pälkäneelle
on päätetty rakentaa kunnon liikuntahalli ja kuntosali löytyy jo kävelymatkan päästä. Loistavaa.
Pälkäneelle parhaillaan rakentava Anne Melkinen kirjoittaa, miksi hän päätyi maaseudulle.
Kuulin myös, että sielläpäin löytyy kalastajia,
jotka kalastavat muun muassa muikkua. Kuvittelin jo mielessäni itseäni savustamassa kaloja
kesäiltana omalla pihallani. Hyviä unelmia.
äin vähitellen eri käynneillä Pälkäneestä
alkoi tulla vähitellen tuttu. Luopioisissakin kävin ja siellä oli montakin kaunista
paikkaa, mutta sijainti hieman liian kaukana päivittäisiä työmatkojani ajatellen.
Oma paikka kuitenkin löytyi kalan savustamiselle ja asumisellekin. Vähitellen kasvaa sitten
aito Pälkäneen tuntemuskin näiden hyvinkin
yksittäisten alkuhavaintojen jälkeen. Tiedän, että
monta hyvää asiaa on näkemättä.
Olen kokenut, että Pälkäneellä on edelleen
sellainen mukava leppoisa maalaiskylän henki.
Samanlaista kiireisyyttä kuin kaupungeissa, ei
siellä onneksi juurikaan koe. Ihmiset tuntevat
toisensa, juttelevat ja moikkaavat. Tietävät ja
tuntevat toisensa ja silti jokaisella on se oma
rauhansa olla ja elää.
Kaupan kassallakin ihmisillä näyttää olevan
enemmän aikaa vaihtaa kuulumisia. He tuntuvat
ystävällisiltä ja ilmapiiri on kodikas. Se on keskeinen osa viihtyvyyttä.
Arjen toimivuudesta en tiedä vielä paljoakaan,
vaan tietoni perustuvat lähinnä lukemaani lehteen. Siinä oli tietoa keskustan alueen vanhoista
vesiputkista, jotka toivon mukaan laitetaan pian
kuntoon. Hyvä vesi sekä ehjät ja puhtaat vesiputket ovat ihan perusasioita.
oikkesin yhtenä iltana paikallisella uimarannalla Pakanrannassa. Näkymä on todella
kaunis. Juuri silloin lipui laiva Kostianvirtaa
pitkin kohti Mallasvettä, kaunista.
Jonakin iltana joku lauloi kauniisti vierasvenesatamassa joen toisella puolella. Ajattelin miten
mukava olisi ottaa eväät mukaan ja pyöräillä
sinne laiturille, istuskella siellä ilta. Ranta oli yl-
N
P
lättävän matala, mutta uimisesta ei ole vielä
kokemusta.
Juttelin nuoren äidin kanssa, jolla oli mukana
kaksi lasta. Hän kertoi muuttaneensa Pälkäneelle
kaksi viikkoa sitten.
Kysyin miksi hän päätyi juuri tänne. Hän kertoi tulleensa pienen koulun vuoksi ja siksi että
asunto löytyi helposti ja vieläpä hyvältä paikkaa. Hänen toista lastaan oli kiusattu isomman
kunnan isommassa koulussa. Hän päätti etsiä
lapsilleen paremman miljöön elää. Vaikutelma
Pälkäneestä oli ollut hänelläkin turvallinen, kodikas ja viihtyisä.
Pikku tyttö hänen vierellään sanoi jäätelön
syönnin keskeltä: ”Minä tykkään asua maalla”.
Siinäpä vaikka hyvä mainos kunnalle!
ieni on kaunista”, tässäkin tapauksessa.
On vain huomattava pitää huolta siitä
kaikesta pienestä, ja osattava arvostaa
sitä. Ja tärkeää on tietysti ”pienen” toimivuus ja
jatkuva kehittäminen.
Jos pitkään asuu samalla paikkakunnalla, voi
silmä turtua eikä enää näekään hyviä eikä hoidettavia puolia. Kun vuoropuhelu viranhaltijoiden
ja kuntalaisten välillä toimii hyvin, niin tietokin
kulkee ja kaikkien viihtyvyys ja motivaatio yhteiseen asioista huolehtimiseen paranee.
Työssäni erilaisissa työyhteisöissä olen monasti saanut nähdä sekä hyvän tiedonkulun
että toimivan keskinäisen kanssakäymisen edut.
Myös palaute sekä kunnan sisällä toimivien että
tulevilta ja lähteviltä asukkailta on tärkeää asioita kehittäessä. Voi ”jalkautua” ja tavata ihmisiä,
mutta palautetta voi myös kerätä ajoittain systemaattisesti.
Jos kuntalaisilla on yhtenäinen käsitys kunnan
vetovoimatekijöistä ja niihin eri tasoilla myös yhteisesti panostetaan, syntyy myös pysyvämmin
hyvää imagoa ja menestystä kunnalle, hyvinvointia kaikille.
”P
T
ulee olemaan mielenkiintoista tutustua lisää Pälkäneeseen. Se varmaankin tarjoaa
myös upeita mahdollisuuksia näyttää tai
kokea jotain hyvää ja elämyksellistä tulevien vieraitteni ja ystävieni kanssa vaikkapa melontaretkellä, Rajalansaaren savusaunassa, pyöräretkellä
kauniissa maisemissa tai jotain tai jossain mistä
en vielä tiedä mitään.
Kaikki tuollainen luo omaa vahvaa identiteettiään kunnalle ja rikastuttaa sekä asumista että
kunnan omaa imagoa. Myönteinen tunnettuus
kasvaa. Positiivisin fiiliksin jään siis odottamaan
tulevaa, hyvää asumista uudessa kotikunnassa.
Tähän loppuun sopisi hyvin jokin Eino Leinon,
Risto Rasan tai Aale Tynnin runo, mutta lainaanpa nyt vaikkapa Jarno Pennasen runoa ”Lähde
aamulla kävelemään” ja samalla toivotan kaikille
pälkäneläisille oikein hyvää loppukesää.
Sanomattakin olette varmasti kovin ylpeitä kotiseudustanne. Se on tärkeää, se on hyvä. Minä
opettelen myös vähitellen sitä tuntemaan.
Lähde aamulla kävelemään, kun
aamukaste vielä viipyy apilan poskella,
kun heinikko punertuu,
lähde aamulla kävelemään.
Kun linnut vielä empien laulavat,
ja kukko pelästyy rohkeuttaan,
silloin lähde kävelemään.
Kaikki ovet aukeavat Sinulle,
jokaisen ikkunan aamutervehdys,
silloin lähde kävelemään.
Puu ja ruohot puhuvat aamulle,
aamuaskel kimpoo jaloistasi,
lähde aamulla kävelemään.
kesäisin terveisin
yrityspsykologi
ja elämänpohtija
Anne Melkinen Yritykset
Kankaanmaa
Kankaanmaa
Aitoo
Luopioinen
Aitoo
Kankaanmaa
Aitoo
Luopioinen
Yritystontit
Pälkäneellä
Pälkäneellä on tarjolla runsaasti tontteja ja toimitiloja erilaisten yritysten tarpeisiin. Kunnalla on
aktiivisen maapolitiikan ansiosta tarjolla hyvin
alueilta kunnan eri osista
Kunnan keskustan Onkkaalan läheisyydessä Pälkäneellä on vapaita yritystontteja kaikissa kolmessa päätaajamassa: Lahdentien varressa Kankaanmaalla, Aitoossa ja Luopioisissa.
ja valtatie 12:n varrella sijaitsee Kankaanmaan
Luopioinen
Luopioinen
teollisuusalue. Kankaanmaalla on tarjolla kaksi
pientä ja yksi isompi alue yritystoimintaan. Suuri ta voidaan lohkoa yritysten tarpeisiin pienempiä kunnasta suoraan tarjonnan vaihtelun vuoksi.
Pälkäneen kunta ja erityisesti Kankaanmaa
alue on kooltaan yhteensä yli kolme hehtaaria. osia. Alueet sijaitsevat seututie 322:n varrella Aiovat logistisesti hyvällä paikalla suhteessa TamAlueesta on mahdollista lohkoa yritysten tarpei- toon keskustassa.
Valtatie 12:n ja seututie 322:n risteyksen lähei- pereeseen, Hämeenlinnaan, Valkeakoskeen,
siin pienempiä osia.
Luopioisissa on tarjolla yksi yritystontti kylän syyteen Onkkaalaan ollaan kaavoittamassa lähi- Lahteen ja Helsinkiin. Hyvät tieyhteydet kaikkiin
Pienemmät alueet ovat kooltaan muutamia keskustassa ja useita tontteja noin 5 hehtaarin tulevaisuudessa uutta yritysaluetta palvelu- ja suuntiin ja takaavat myös hyvät yhteydet asiaktuhansia neliömetrejä. Kankaanmaan alue on alueella puolen kilometrin päässä kylän pohjois- teollisuusyritysten tarpeisiin. Alueen kaavoittami- kaisiin ympäri eteläistä Suomea.
kokonaisuudessaan pohjavesialuetta.
puolella. Alueita voidaan jonkin verran järjestellä nen on vielä aivan alkuvaiheessa ja kiinnostuneiostajan toiveiden mukaan.
den kannattaa ottaa yhteyttä kuntaan. Aluetta
Lisätiedot:
Aitoossa, vartin päässä Onkkaalasta, on tarjolla
Tonttien lisäksi kunnalla on tarjolla jonkin ver- voidaan suunnitella kiinnostuneiden yritysten
kaksi yritysaluetta. Suuremman alueen koko on ran toimitiloja Onkkaalassa, Aitoossa ja Luopioi- ja yrittäjien tarpeiden mukaan. Alue voisi olla elinkeinoasiamies Jaana Koivisto-Virtanen
050 521 5240, jaana.koivisto-virtanen@palkane.fi
2,3 hehtaaria ja pienemmän 1,1 hehtaaria. Alueis- sissa erilaisiin tarpeisiin. Näitä tiloja voi tiedustella toiminnassa 2020-luvun alussa.
Verkkokauppa ja yrittäjäperhe
viihtyvät maaseudulla
akkula.fi elää netin ja postin varassa
Yrittäjä Tomi Valkonen muutti perheensä ja firmansa kanssa Pälkäneen Kantokylään kolmisen
vuotta sitten. Miehen yritys akkula.fi on puhdasverinen verkkokauppa, joka toimii asiakkaan
suuntaan vain netissä ilman kiinteätä myymälää.
Toimintaa pyöritetään perheen kotitalon piharakennuksesta.
Verkossa operoivan modernin yrityksen mieltää helposti kaupunkilaiseksi. Kuitenkin juuri
verkkokauppa on yritystyyppi, joka pystyy toimimaan missä tahansa, kunhan verkkoyhteydet
ja tavarantoimitukset pelaavat.
Yrityksen päätuoteryhmä on nimensä mukaisesti akut, tarkemmin sanoen pienakut, joita
käytetään jos jonkinlaisissa sähköä vaativissa laitteissa. Toinen tärkeä tuoteryhmä on tehokkaat
käsi- ja otsavalaisimet.
– Akkupuoli on nyt kuumempi. Sieltä olen
saanut useita akkuvalmistajia yhteistyökumppaneiksi. Lamppujakin myydään edelleen, mutta
niiden osalta olen vähentämässä tuotemerkkejä,
Valkonen kertoo.
Liikevaihto on kasvanut merkittävästi ja yhtiömuodon muutos toteutettiin elokuun alussa.
– Vaihdettiin toiminimestä osakeyhtiöksi.
Toiminta on jo sen verran isoa, että se on hyvä
eriyttää omasta taloudesta. Osakeyhtiönä voin
jatkossa maksaa oikein palkkaa itselleni ja vanhimmalle pojalle, joka on ollut kesätyöntekijänä,
selvittää Valkonen muutoksen syitä.
Lisätyövoima vauhdittaisi kauppaa
Kasvava yritys tarvitsisi jo muutakin lisätyövoimaa kuin kesäpojan. Yrittäjä ei yksin ehdi kaikkeen edes päivää venyttämällä.
– Se alkaa olla jo kasvun esteenä. Toivon löytäväni osakkaaksi tai työntekijäksi yrittäjähenkisen
kaverin pyörittämään firmaa kanssani. Aktiivinen,
mielellään atk-taitoinen ihminen olisi haussa, ainakin aluksi osa-aikaiseksi, haaveksii Valkonen.
Yrittäjä kiittelee, että Panu Raivio kunnasta
onkin käynyt esittelemässä hänelle työllistämismahdollisuuksia.
Pirkkalasta Pälkäneelle muuttaneen
Tomi Valkosen mielestä kunnassa
on lämmin ja välitön yritysilmasto.
– Kasvupotentiaalia kyllä olisi, mutta nyt olen
pitänyt markkinoinninkin aivan minimissä, ettei
tulisi liikaa tilauksia yhden miehen hoidettavaksi.
Verkkokauppa ei toimi ilman toimivia nettiyhteyksiä. Valkosten taloon ei syystä tai toisesta ole
saatu kiinteää verkkoyhteyttä, mutta langattomilla liittymillä pärjäillään.
– 3G-verkon aikana oli tuskaista, mutta kun
saatiin 4G, homma alkoi toimia kunnolla. Varmuuden vuoksi meillä on kuitenkin kahden eri
operaattorin liittymät.
Valkonen on kuitenkin innoissaan Pälkäneen
kunnan käynnistämästä valokuituhankkeesta,
jolla on tarkoitus tuoda nopea, kiinteä netti kaikille halukkaille.
– Ilman muuta lähden siihen mukaan jo yrityksenkin takia. Meidän perheessä ollaan muutenkin
sellaisia digikuluttajia, että otamme kuituyhtey-
den mielellämme.
Ei kuppikuntia vaan luontoa ja väljyyttä
Nettiyhteyksien ohella verkkokaupan elinehto
on, että tuotteet kulkevat tilaajille nopeasti ja
varmasti. Valkosen palvelulupaus on, että kaikki
ennen kello 14 tehdyt tilaukset lähtevät asiakkaalle vielä samana päivänä.
– Kannan S-Marketin postiin joka päivä lähetyksiä isoilla Ikea-kasseilla. Siellä on ilo asioida
iloisten ja palvelualttiiden myyjien kanssa. Palvelu toimii hyvin, kuten myös toisella kumppanilla
Matkahuollolla.
Aiemmin Pirkkalassa asuneet Valkoset löysivät Pälkäneen etsiessään perheelle ja yritykselle
isompia tiloja. Tampereen hintataso oli liian kova,
mutta täältä löytyi riittävästi neliöitä sopivaan
hintaan ja vielä tuttuja ihmisiä naapurustoon.
Kiireetön, lämmin ilmapiiri viehättää ja tulijat
on otettu vastaan välittömällä tavalla.
– Täällä ei tunnuta olevan ollenkaan niin kup-
10
pikuntaisia
kuin esimerkiksi omalla kotiseudullani
Varsinais-Suomessa. Varsinkin toisiin yrittäjiin on
ollut helppo tutustua, kehuu Valkonen.
Perheessä on kaksi kouluikäistä poikaa ja
muutaman vuoden päästä kolmaskin. Heidän
kauttaan on tullut myös tutustuttua paikallisiin.
– Yrityksen kannalta asuinpaikalla ei ole juuri
merkitystä. Tärkeämpää on se, että lapsille on
hyvät koulut ja muut olosuhteet. Itse olen työni
vuoksi paljon kotona, enkä juuri ehdi harrastamaan. En kuitenkaan pistäisi pahakseni, jos joku
pyytäisi vaikka lentopalloporukkaan, Valkonen
vinkkaa.
Yrittäjäperheen äiti Kati Valkonen arvostaa
maaseutuasumisessa väljyyden ja luonnon läheisyyden lisäksi erityisesti sitä, että omassa pihassa
voi kasvattaa marjoja, omenia ja muuta syötävää.
– Koitamme tukea myös muita paikallisia yrittäjiä. Erityisesti olemme ihastuneet Paijan perunoihin ja Aspilan vihanneksiin.
Jarmo Salonen
10