Kukkasipulien kasvutekijät * INTRO LIITESIVU: http://pianpatio.blogspot.fi Syksyllä, syys-lokakuun kuluessa on otollinen ajankohta istuttaa keväällä kukkivat sipulikasvit. Ensimmäisenä istutetaan pienikokoiset kukkasipulit ja myöhemmin suuremmat kuten tulppaanit (Tulipa), poikkeuksena ovat suurikokoiset, mutta aikaisin istutettavat narsissit (Narcissus). Syyskuussa laitetaan maahan myös mm. krookukset (Crocus), lumikellot (Galanthus) ja talventähdet (Eranthis). Myöhäinen istutus voi viivästyttää kukintaa huonon juurtumisen takia ja liian aikainen istutus homehduttaa helposti sipulin tai käynnistää kukinnan etuajassa. Melkein kaikki kukkivat sipulikasvit sietävät puolivarjoa, mutta mm. pallerolaukka (Allium sphaerocephalon) ja posliinihyasintti (Puschkinia libanotica) haluavat valoisamman, aurinkoisen kasvupaikan. Joillekin kukkiville sipulikasveille pitää valita suojainen tai lämmin kasvupaikka esim. laukat (Allium), posliinihyasintti ja krookukset. Varjoisiin paikkoihin sopivat esim. helmililjat (Muscari), sinililjat (Scilla, kevättähdet) tai tähtilumikello (Gallanthus elwesii). Nurmikkoon istutettavaksi sopivat vain kukinta-ajaltaan aikaiset, jo maaliskuussa aloittavat lajit kuten krookus. Kukinnan jälkeen ne ehtivät palauttaa ravinteet lehdistä takaisin kukkasipuliin ennen ruohonleikkuun alkamista. Nurmikkoon huonommin sopii esim. helmililja, joka kukkii vasta huhti–toukokuussa. Istutusmaaksi kukkasipulille sopii yleensä vettä läpäisevä, ravinteikas multa ja joillekin lajeille kuten kurjenmiekat (Iris) kannattaa maahan sekoittaa hiekkaa parantamaan veden kulkua ja hapen saantia. Useimmat kukkasipulit viihtyvät kalkki- ja hiekkapitoisessa maassa. Usein kuulee sanottavan, ettei kukkasipuleita tarvitse lannoittaa. Jos kuitenkin suunnittelee pitkäkestoisia ja isoja sipulikukkaryhmiä niiden elinikä ja kukinta paranevat huomattavasti kun ne istutuksen ja kukinnan aikana saavat lisäravinteita; kukkasipulilannoitetta tai muuta lannoitusta. Tarkoitukseen sopivat esim. luujauho (istutus) sekä verijauho (ennen kasvuun lähtöä, keväällä), jotka ovat biologisia tuotteita. Jälkimmäinen toimii tuoksullaan myös eläinkarkotteena. Kukinnan jälkeen lehtiä ei leikata ennen kuivumista kun ravinteet näin ovat palautuneet sipuliin. Lannoittamisen lisäksi kukkasipuleita tulee kasvun ja kukinnan aikana kastella. On melko tavallista, että kukkivat sipulikasvit kasvun ja kukinnan aikana vaativat ja sietävät kosteutta, mutta kesällä, kukinnan jälkeen ne mieluiten seisovat kuivassa maassa. Tämän takia pitäisi valita tarkkaan mitä lajikkeita istuttaa kukkapenkkeihin joita kesän kuluessa kastellaan runsaasti. Talvikosteuden siedossa on suurempia lajikohtaisia vaihteluita. Kukkivat sipulikasvit eivät myöskään kestä maan kaivelua, kannattaa siis ennakoida istutuspaikkojen tuleva käyttö. Istutuksen käytännön suunnittelun yhteydessä lähtökohtana on kukkasipuleiden istutusväli ja -syvyys, joka on n. 2-3 kertaa sipulin koko. Suoraan maahan istutettavat kukkasipulit istutetaan väljemmin ja syvemmälle kuin ruukkuihin istutettavat. Sipulin koko vaihtelee suuresti isoista tulppaaninsipuleista pieniin kuten kirjopikarililja (Frittilaria meleagris) tai jotkut krookukset. Kurjenmiekan sipuli on melkein valkosipulinkynnen muotoinen. On tärkeä tunnistaa kärki, koska se istutetaan aina ylöspäin. Osa kukkasipuleista sopii kasvatettavaksi sisällä huoneenlämmössä, ilman ns. kylmäkäsittelyä, esim. amaryllis ja joulunarsissi. Jos aiot istuttaa ja kasvattaa kukkasipulit ruukussa, kannattaa ostaessa selvittää kukkivatko ne ilman kylmäkäsittelyä ja miten pitkän kylmäkäsittelyn tulee olla. Kylmäkäsittelyllä tarkoitetaan tietyn ajan säilytystä nollan (0) ja +5OC asteen välillä, usein pimeässä. Ruukkuistutukset, jotka tehdään ulos istutettavista ja talvenkestävistä sipuleista, voidaan säilyttää viileässä, ilmavassa ja pimeässä sisätilassa, mieluiten 0–+5OC. Ulkona säilytettävät ruukkuistutukset pitää talvisuojata, koska ilman maan, mullan ja lumikerroksen suojaa, lämpöä ja kosteutta ne paleltuvat. Suojana toimivat maahan kaivaminen, lehdillä, mullalla, turpeella tai muulla peittäminen. Esikasvatettavien sipulien istutukseen sopii 5–+15OC astetta. Ensimmäisten 4:n viikon aikana se saisi mieluiten laskea 0–+5OC asteeseen luonnonolojen mukaan. Esikasvatettavat ruukkuistutukset jouluksi tai pääsiäiseksi sisään tai aikaiset kevätruukut ulos voi käynnistää sisätiloissa edellyttäen, että ne ovat saaneet tarvitsemansa kylmäkauden istutuksen jälkeen. Kylmän kauden vaadittu kesto viikoissa: 14–16 tulppaanit 12–14 hyasintit ja isokukkaiset narsissit 10–12 iiris, sinililja (kevättähti, scillat), lumikellot, pienikukkaiset narsissit 8–10 balkkaninvuokko (Anemone blanda), krookus, helmililjat Sipuliruukut siirretään sisälle kun juuria tai taimia näkyy tai halutun kukinta-ajankohdan mukaan. Esikasvatus sisällä tapahtuu kunnolla valaistussa paikassa ja sopiva lämpötilan on 18OC. Alussa ruukku kastellaan kerran viikossa. Kukkasipulit kukkivat 2–5 viikkoa sisälle siirron jälkeen. Kukinnan alettua kastellaan 2–3 kertaa viikossa. Kukinnan jälkeen sipulit voi istuttaa maahan hallan mentyä. Pienet sipulit, kuten krokus ja helmililja sekä pääsiäislilja (keltanarsissi; Narcissus pseudonarcissus), saattavat kukkia jo istutusta seuraavana vuonna, mutta suuremmat, kuten tulppaanit, kukkivat vasta parin kauden kuluttua Syksyllä istutettavien, keväällä kukkivien sipulikasvien lisäksi keväällä istutetaan myöhemmin kesällä kukkivien kasvien sipuleita ja juurimukuloita sekä sellaisia lajeja, jotka meillä maahan istutettuina eivät talvehdi. Näihin kuuluvat esimerkiksi sinisarja (Agapantus), kanna (Canna), daaliat (Dahlia), kruunuvuokot (Anemone) tai miekkaliljat (Gladiolus) jne. 1/2015 PH OPPAAT Selkeän perusteellinen perusopas Vårens lökväxter i trädgården och kruka, tekijöinä Susanna Rosén & Anna Skog (91-0-058125-9). Himoharrastajalle Marie & Björn Hanssonin hakuteosta Lökar & knölar (978-91-1-302519-3).
© Copyright 2024