Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus Resurssisodista… • Resurssisota-diskurssi – 1990-luvulla kietoutunut sisällissotiin ja Afrikan konflikteihin – 2000-luvulla myös terrorismin rahoittamiseen • Suurvallat ja resurssit – Irak (90-91 ja 2003 ) – Afganistan Resurssisotia tai sotaa resurssirikkailla alueilla? Resursseista ja niiden vaikutuksista… • Miten resursseja voidaan jaotella? – – – – – – – Lootable & Non-lootable (varastettavissa tai ei) Renewable & Non-renewable (uusiutuva tai ei) Point & Diffuse (keskitetysti tai hajautettu) Proximate & Distant High value & Lower value; value to weigh ratio Multi-controllable & Gov’t only controllable Transportability • Miten erot voivat vaikuttaa sodan alkamiseen, kestoon ja loppumiseen? Resource Curse? Resurssikirous? • Jos resursseja on paljon, johtaako se konflikteihin? Entä jos niitä on rajoitetusti? Miksi? Miten resurssit voivat auttaa konfliktin jälkeen? – Budjetin rahoitus – Lisätä yhteistyötä ympäristön suhteen – Tarve yhteisten resurssien hallinnoimiseen ja hyödyntämiseen voi johtaa dialoogiin…ja parantaa suhteita. Resurssisotia/konflikteja? • • • • • • • Somalia Nigeria Angola DRC Liberia & Sierra Leone Sudan (Darfur ja Pohjois-etelä suunnat) Afganistan Tulevaisuus yhtä resurssisotaa? 1. Resurssisotia tai sotaa resurssirikkailla alueilla? 2. Pitääkö resurssit omistaa niin että niistä voi hyötyä? (vesi, öljy, viljeltävä maa) 3. Miten sota vaikuttaa eri resurssien hyödynnettävyyteen? 4. Tehdäänkö kriisinhallintaa resurssien turvaamiseksi? Kriisinhallinnan Tulevaisuudesta • Miksi kriisinhallintaa tehdään? • Mitä kriisinhallinta on? • Onko siitä hyötyä? Kenelle? Kriisinhallinnan Historiaa • 1948/56 1991 – UNTSO ja UNEF prototyypit operaatioille • • – NEUTRAALIT (seuraavat päätösten implementointia), OSAPUOLTEN HYVÄKSYMÄT, EI SOTILAALLISTA VOIMANKÄYTTÖÄ UNIFIL JA UNOC “poikkeuksia” jotka vahvistivat säännön. UNDOF, UNEF II, UNFICYP Kriisinhallinnan Historiaa, 1990-luku • Valtionvälisistä sodista sisällissotiin – Cambodia (UNTAC) – ensimmäinen jälleenrakennusoperaatio… • Osapuolien valitseminen – Somalia (UNOSOM I vs II) • Nopean toiminnan joukkoja – humanitaarinen vastuu ja interventiot – Ruanda • Rauhan ylläpitämisesta pakottamiseen …Balkkanin opetukset “Robustness” – diskurssi – – YK Chp 6 vs. 7 Asevoiman käyttö lisääntyy Kriisinhallinnan Historiaa, 2000-luku • Afrikka – Paikallisen kapasiteeti rakentaminen – Taas suuria YK-johtoisia operaatioita – Lisääntyvää YK-AU-EU-Nato-ECOWAS yhteistyötä – Eurooppalaiset tukevat Afrikassa, eivät paikalla, MIKSI? • Balkkanit – Kosovo, onnistuimme luomaan ‘itsenäisen’ valtion jolla ei ole toimintaedellytyksiä… Afganistan - Kriisinhallinnan koetinkivi? • • • • “Naton on pakko menestyä” Miksi Suomi osallistuu ISAF-operaatioon? Mitä tehtäviä suomalaiset toteuttavat Afganistanissa? Onko operaation luonne muuttunut? – Jatkumo – ei-jatkumo – Suomien pitää olla aktiivinen osapuoli – ei pidä olla aktiivinen osapuoli Mitä Suomen pitäisi tehdä Afganistanin (ISAF) operaation suhteen? Suomen osapuolen on menestyttävä ’vastustajan’ kustannuksella Ei-jatkumo Jatkumo Suomen ei pitäisi olla aktiivinen osapuoli Miltä kriisinhallinnan tulevaisuus näyttää? • • • • • Tuemme ja (jälleen) rakennamme heikkoja ja sortuvia valtioita omien mielikuviemme mukaan, tarpeen vaatiessa pakotamme rauhaan. Toimijoiden ja ‘tärkeiden tehtävien’ määrä kasvaa Comprehensive Approach (Kokonaisvaltaisuus) Siiviilikomponenttien merkitys kasvaa ‘Petersbergin tehtäviin’ valmistaudutaan ja niitä toteutetaan + Protecting the Commons Asevoimat ovat pieniä ja suorituskykyisiä (robust & expeditionary capable) Miltä kriisinhallinnan tulevaisuuden pitäisi näyttää? Peruskysymys: Miksi teemme kriisinhallintaa? • Minkä tyyppiseen toimintaan keskitymme? • Osallistummeko pariin operaatioon tai pienosastoilla pariin tusinaan? • Panostus EU-, Nato-, ja YK-johtoisiin operaatioihin? Tuki muille? (Afrikan Unioni) Onko tulevaisuus jo päätetty? 1. EU-Petersberg Krihaa: Jatketaan nykyistä rataa 2. Riskienhallinta Krihaa: Protecting the Commons, terrorismin vastaista toimintaa. 3. Humanitaarista Krihaa: Tuetaan humanitaarisia toimijoita ja autetaan katastrooffien sattuessa. 4. Rauhanturvaaminen v2.0: Keskitytään valtioiden välisten konfliktien estämiseen ja valvotaan rauhansopimuksien täytäntöönpanoa. KIITOS Charly Salonius-Pasternak Tutkija Ulkopoliittinen instituutti charly.salonius-pasternak@upi-fiia.fi Graph: globalpolicy.org
© Copyright 2024