Vauhtia
1/2015 Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiakaslehti Campus Sinfonietta tarjoaa opiskelijoille ammattimaisen orkesterikokemuksen Taneli Maasalo sai urheiluliiketoiminnasta Vauhtia KeuPa HT:n markkinointiin 1 • 2015 10 ”Asiakkaasta on pidettävä huolta.” jamk.fi 2015 12 1 Sisältö Kyberturvallisuus on mahdollisuus, ei uhka 6 Urheiluliiketoiminnasta vauhtia uralle 10 Musiikin opiskelija Campus Sinfoniettassa 12 Maamassojen kierrättämisellä säästöjä 14 Uusi tutkinto vai pientä päivitystä? 16 Uuden oppiminen on nautinnollista 18 Egyptin koulutusjärjestelmää uudistamassa 20 Seuraava hittipeli Jyväskylä Game Labista? 22 Mr. Halme tekee tuhat kauppaa vuodessa 24 18 22 24 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 1 • 2015 ISSN 1799-7917 z PÄÄTOIMITTAJA: HELI TOIVOLA z TOIMITUSKUNTA: KATRI KUNELIUS, TANJA MINKKINEN, PAULA PASANEN, SONJA RAHKONEN, HELI TOIVOLA JA TUIJA YLÄ-SAHRA z TOIMITUS: VIESTINTÄ-PAPRICO OY z YHTEYSTIEDOT: JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU, RAJAKATU 35, 40200 JYVÄSKYLÄ, ETUNIMI.SUKUNIMI@JAMK.FI, WWW.JAMK.FI z PALAUTE JA OSOITTEENMUUTOKSET: VIESTINTA@JAMK.FI z PAINOTYÖ: KIRJAPAINO KARI KY, PAINOS: 3 500 z LEHTI ON PAINETTU MAXISATIN-PAPERILLE, JOLLE ON MYÖNNETTY EU-YMPÄRISTÖMERKKI. KANSIKUVA: PETTERI KIVIMÄKI. JAMKISSA OPISKELEVA TARU TERVAMÄKI ON SOITTANUT VIULUA 17 VUOTTA. 2 J Y VÄ S K Y LÄN AMMATTIKORKEAKOU LU N ASIAKASL E HTI Pääkirjoitus Oppimisympäristömme yritysten testaus- ja tuotekehityskäyttöön J yväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) tunnetaan perinteisesti koulutuksen vahvana osaajana. Sairaanhoitajia on koulutettu Jyväskylässä 60 vuotta ja insinöörejä jo yli 50 vuotta. Agrologikoulutuksen juuret Saarijärvellä ulottuvat jopa 150 vuoden taakse. Näin ollen tuhannet opiskelijoiden erilaisiin organisaatioihin tekemät harjoittelut, opinnäytetyöt ja opintoihin liittyvät projektityöt ovat vuosikymmenten saatossa muodostuneet kaikista tunnetuimmaksi yhteistyömuodoksi JAMKin ja ympäröivän yhteiskunnan välille. Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana JAMK on tullut monelle tutuksi aktiivisesta roolistaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa (TKI). JAMK on yksi Suomen parhaista ammattikorkeakouluista tuomaan suoraa EU-rahoitusta alueensa kehittämiseen. HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN PASI RAISKINMÄKI YKSIKÖNJOHTAJA, TEKNOLOGIA Vähemmän tunnettu asia on JAMKin kampuksilleen rakentamat tuotekehitys-, testaus- ja oppimisympäristöt. Näissä ympäristöissä tehdään muun muassa yritysten kanssa tuotekehitystoimintaa, akkreditoitua testaustoimintaa ja tarvelähtöistä koulutustoimintaa. Hyviä esimerkkejä ovat Saarijärven Biotalousinstituutissa oleva akkreditoitu kattilatestauslaboratorio ja Lutakkoon IT-instituuttiin rakennettu kyberturvallisuuden kehitysympäristö. Lisäksi Rajakadun kampukselle sijoittuvat muun muassa moderni rakennusautomaatiolaboratorio sekä akkreditoidut betonin- ja rakenteidentestausympäristöt tuotekehitystoiminnassa tarvittavine protopajoineen. Näiden lisäksi on lukuisa joukko muita ympäristöjä, kuten Älykoti, jossa ennakkoluulottomasti yhdistetään tekniikkaa ja ihmisen hyvinvointia. JAMKin uusissa oppimisympäristöissä yritykset ja eri toimijat saavat nykyistä huomattavasti enemmän mahdollisuuksia tuotekehitys-, koulutus- ja innovaatiotoimintansa kehittämiseen. Meillä JAMKissa on tavoit- 1 • 2015 teena, että tulevaisuudessa entistä useampi yhteistyökumppani voisi tulla näihin ympäristöihin testaamaan ja kehittämään uutta tuotetta, palvelua tai vaikka kouluttamaan henkilökuntaansa. Yhteistyön mahdollisuudet ovat erittäin laajat. Tuotekehitys-, testaus- ja oppimisympäristöjen lisäksi JAMKin henkilökunnasta löytyy asiantuntijuutta monelle eri alueelle ja osaamista esimerkiksi TKI-rahoituksen hakemiseen ja hallinnointiin. Lisäksi vuosittain korkeakoulustamme valmistuu 1 000 uutta ja osaavaa asiantuntijaa. Näitä edellä mainittuja vahvuuksia yhdistämällä on mahdollista muodostaa kasvualusta, josta tiiviissä yhteistyössä yritysten ja eri toimijoiden kanssa syntyy uutta liiketoimintaa, uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja. Tervetuloa tutustumaan JAMKin tuotekehitys-, testaus- ja oppimisympäristöihin! n 3 U U T I SE T SUSANNA HOPPULA Hevostaloudella on kasvun mahdollisuuksia Keski-Suomessa on lähes 5 200 hevosta ja maakunnan koko hevostalouden arvo on noin 52 miljoonaa euroa. Vaikka hevostalouden ympärillä on aktiivista ja monipuolista yrittäjyyttä, yrittäjät kaipaavat uusia liiketoimintamalleja ja kannattavuuden parantamista. ”Hevoskilpaurheilun merkitys on vähenemässä, mutta sen sijaan kasvumahdollisuuksia voi löytyä muualta. Sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa, hevosmatkailussa ja elämyksellisissä palveluissa on kasvupotentiaalia. Sa- moin hevosesta saataville tuotteille, kuten lihalle, olisi kysyntää”, sanoo projektipäällikkö Hanna Kaihlajärvi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Ajankohtaista tietoa alalta Vuoden 2014 lopussa päättyneen Hevosvoimaa-tiedotushankkeen aikana maakunnan hevosyrittäjille kerrottiin paitsi uusista liiketoimintamahdollisuuksista myös muista ajankohtaisista hevosalan asioista. ”Infotilaisuuksissa annettiin ideoita käytännöllisen ja ympäristöystävällisen tallin rakentamiseen ja esiteltiin hevosalaan liittyviä sopimuspohjia ja vakuutuksia sekä kerrottiin hevosesta hyvinvoinnin tuojana. Yksi teemoista liittyi yrittäjien verkostoitumiseen.” Kuntien päättäjille ja viranomaisille järjestettiin omat tilaisuutensa, joissa kerrottiin hevostalouden merkityksestä kussakin kunnassa. Hankkeen aikana tuotettiin myös Hevonen ja Keski-Suomi -julkaisu, joka löytyy verkosta. n Teksti: Pia Tervoja UUDELLA KOULUTUKSELLA INSINÖÖRISTÄ AMK-INSINÖÖRIKSI JAMKissa suunnitellaan muuntokoulutusta insinööristä AMK-insinööriksi. Uudessa opintokokonaisuudessa opistoja ammatillisen korkea-asteen insinöörin tutkinnon suorittaneet voivat opiskella 1,5−4 vuodessa AMK-insinöörin tutkinnon. Koulutus on tarkoitus aloittaa alkuvuodesta 2016, ja sen voi suorittaa työn ohessa. Opintoihin voi hakea syksyllä 2015 järjestettävässä erillishaussa. Lehtori Matti Mieskolainen sanoo, että ensivaihees- 4 sa on ajatuksena koota 30 opiskelijan ryhmä. ”Kiinnostusta tämän tyyppisiin opintoihin on tullut monelta eri suunnalta, ja halusimme reagoida tarpeeseen mahdollisimman pikaisesti”, Mieskolainen toteaa. Insinööristä AMK-insinööriksi -opintojen toteutusmalli räätälöidään työelämässä työskenteleville. Muuntokoulutus pitää sisällään sekä kontaktiopetusta että etäopintoja verkossa. Pakolliset opin- not ovat kaikille yhteisiä, minkä jälkeen opiskelijat siirtyvät hakemansa tutkintoohjelman opintojen pariin. Opinnot voi aloittaa jo syksyllä 2015 avoimessa AMK:ssa, jossa tarjolla on 20 opintopisteen kokonaisuus pakollisia perusopintoja. Avoimen kautta suoritetut opinnot luetaan osaksi insinööritutkintoa, mikäli opiskelija hakee ja tulee myöhemmin valituksi tutkinto-opiskelijaksi JAMKiin. n Teksti: Tommi Salo J Y VÄ S K Y LÄN AMMATTIKORKEAKOU LU N ASIAKASL E HTI Sairaanhoitajien oikeutta määrätä lääkkeitä halutaan laajentaa Ensimmäiset sairaanhoitajat, joilla on rajattu lääkkeenmääräämisoikeus, valmistuivat JAMKista keväällä 2012. Maaliskuussa 2015 valmistuvan 18 sairaanhoitajan lisäksi koulutettavana on parhaillaan Suomen suurin ryhmä – kaikkiaan 26 sairaanhoitajaa. JAMK on ollut koko ajan koulutuksen ja tehtävänkuvan kehittämisen eturintamassa. Sairaanhoitajien laajennetulla tehtävänkuvalla on voitu parantaa hoitoon pääsyä, hoidon laatua ja kustannustehokkuutta sekä helpottaa lääkärivajetta. Myös asiakkailta on tullut hyvää palautetta. Sosiaali- ja terveysministeriö on nimittänyt asiantuntijatyöryhmän, jonka tehtävä on arvioida uudistusta, sen toteutumista sekä laajentamista uusiin lääkeaineisiin ja tautitiloihin. ”STM kuulee valmisteluprosessin aikana muun muassa useita ammattijärjestöjä. Itse näen lääkkeenmääräämisoikeuden laajentamisen tärkeänä. On mietittävä myös sitä, voiko oikeutta laajentaa julkisesta avoterveydenhuollosta myös yksityisen puolen terveydenhoitoon ja iäkkäiden kotihoitoon”, toteaa asiantuntijatyöryhmässä ammattikorkeakoulujen edustajana toimiva JAMKin asiantuntija Johanna Heikkilä. n Teksti: Pia Tervoja Nuorten pelikurssi saa jatkoa Kesällä 2014 ensimmäisen kerran toteutettu lasten ja nuorten pelikurssi saa jatkoa. JAMKin tietojenkäsittelyn tutkintoohjelman järjestämä kesäkurssi oli menestys, ja hyvä palaute on jo poikinut runsaasti ilmoittautuneita uudelle kurssille. ”Osallistujat kuvasivat kurssia erittäin hauskaksi. Kolmipäiväinen kurssi oli riittävän tiivis, ja opetuksessa käytetty visuaalinen väline soveltui hyvin lapsille. Mukana on ohjelmoinnin logiikka, mutta se tarjoaa valmiita vaihtoehtoja, jolloin ’pisteiden ja pilkkujen’ ei tarvitse olla kohdallaan”, kertoo lehtori Tommi Tuikka. Peruskoulun 3.–9.-luokkalaisille suunnatulla kurssilla suunnitellaan yksi yhteinen ja yksi oma tasohyppely- tai pieni seikkailupeli. Pelihahmo luodaan itse, mutta muuten pelinkehittelyssä hyödynnetään olemassa olevia graafisia elementtejä. Valmiit pelit ladataan palvelimelle ja niitä voi pelata mobiililaitteilla. ”Kurssille voi tulla mukaan, vaikka ei olisi koskaan ennen tehnyt omaa peliä tai pelannut paljoakaan”, Tuikka sanoo. n Teksti: Pia Tervoja JAMK ja Tekes etsivät yhdessä toimintaansa kehittäviä yrityksiä JAMK toimii seuraavina vuosina Tekesin Liideri-ohjelman kumppanina liiketoimintaansa kehittävien yritysten kartoittamisessa ja sparraamisessa. JAMKin liiketoimintayksikkö teki sopimuksen yhteistyöstä Tekesin kanssa maaliskuun alkupuolella. Tekesin Liideri-ohjelma kilpailutti valtakunnallisen aktivaattoripalvelun syksyllä 2014, ja JAMK voitti tarjouskilpailun. ”Tekes kaipasi rinnalleen toimijaa, joka etsii toimintaansa kehittäviä yrityksiä ja aktivoi niitä ohjelman palveluiden pariin. Teemme Tekesin kanssa seuraavan vuoden käsittävän toimintasuunnitelman, jossa sovitaan se, mitä toimia käytännössä tehdään ja millaisella toimintamallilla edetään”, T&K-päällikkö Tiina MarteliusLouniala JAMKista kertoo. Liideri-ohjelman tavoitteena on auttaa 1 • 2015 yrityksiä uudistamaan liiketoimintaansa kehittämällä johtamista, työn tekemisen tapoja ja työntekijöiden osallistumista tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. JAMKin yhtenä roolina on aktivoida uusia yrityksiä käynnistämään liiketoimintansa kasvattamiseen tai kansainvälistämiseen tähtääviä Tekes-hankkeita. JAMKin valmentajat myös kiertävät yrityksissä auttamassa rahoitushakemuksen tekemisessä ja rahoitusmahdollisuuksien kartoittamisessa. ”Yrityksen tarvitsema asiantuntijaosaaminen voi löytyä JAMKista tai sitten sitä etsitään muualta. Kyse on valtakunnallisesta toiminnasta, joten yritykset voivat olla mistä päin Suomea tahansa”, Martelius-Louniala sanoo. n Teksti: Tommi Salo PELINKEHITTÄJÄ KOULUTUKSESTA UUTTA NOSTETTA TYÖELÄMÄÄN JAMK aloittaa keväällä 2015 työttömille ja työttömyysuhan alla oleville tarkoitetun pelinkehittäjäkoulutuksen. Toista kertaa järjestettävä koulutus lähtee hyvillä ennakko-odotuksilla, sillä aikaisempi koulutus koettiin tarpeelliseksi ja kurssilaisista osa on jo perustamassa omaa pelialan yritystä. ”Peliala on kaiken kaikkiaan nosteessa seudullamme. Uusia yrityksiä syntyy koko ajan ja peliosuuskunta EXPA on saanut toimijat löytämään toisensa”, kertoo ohjelmistotekniikan yliopettaja Jouni Huotari. Pelinkehittäjäkoulutus alkaa huhtikuussa ja kestää kahdeksan kuukautta. Koulutuksessa perehdytään pelialan yritysten liiketoimintamalleihin, yrittäjyyteen, pelialustoihin ja pelisuunnittelun eri osa-alueisiin. Ohjelmaan kuuluu myös työssäoppimista ja projektityöskentelyä. Koulutukseen otetaan 12 kurssilaista. n Teksti: Pia Tervoja 5 KYBERTURVALLISUUS 6 J Y VÄ S K Y LÄN AMMATTIKORKEAKOU LU N ASIAKASL E HTI Mieluummin MAHDOLLISUUS kuin uhka KYBERTURVALLISUUS NOUSEE ESILLE SILLOIN, KUN HYÖKKÄÄJÄT OVAT ONNISTUNEET ISKUISSAAN. UHKIEN TORJUMISEN LISÄKSI YRITYSTEN OLISI HYVÄ NÄHDÄ KYBERTURVALLISUUS MAHDOLLISUUTENA OMAN TOIMINNAN HÄIRIÖTTÖMÄÄN TURVAAMISEEN JA LIIKETOIMINNAN KASVATTAMISEEN. Tekstit Tommi Salo Kuvat Tero Takalo-Eskola ja Sonera K yberturvallisuus nähdään usein suojautumisena hyökkääjiä vastaan. Mitä jos se nähtäisiinkin uhan sijaan mahdollisuutena? Yritykset pitäisivät sitä mahdollisuutena liiketoiminnan jatkuvuuden ja kasvun varmistamiseen. Soneran paikallisjohtaja Milla Virén sanoo kyberturvallisuuden tarkoittavan Sonerassa niin oman kuin asiakkaiden häiriöttömän liiketoiminnan turvaamista. Osuuskauppa Keskimaan ICT-asiantuntija Satu Sarvi korostaa vielä liiketoiminnan jatkuvuuden tärkeyttä. ”Kyberturvallisuus ei ole vain yrityksen ICT-osaston asia. Organisaation on ymmärrettävä kyberturvallisuudesta huolehtimisen tärkeys koko liiketoiminnan kan- 1 • 2015 nalta. Jos asia tuntuu vaikealta tai vieraalta yrityksen johdossa, se on helppo siirtää syrjään omalta pöydältä ja jättää ICT-osaston hoidettavaksi”, Sarvi muistuttaa. Pienellä satsauksella suuria vahinkoja JAMKin IT-instituutin johtajalla Jarmo Siltasella on yksi vastaus siihen, milloin uhka muuttuu mahdollisuudeksi. ”Kun kyberturvallisuuden asiat ovat yrityksessä ’hanskassa’, se on mahdollisuus. Muuten se on uhka. Kyberturvallisuuden huomioiminen tarjoaa mahdollisuuden liiketoiminnan turvaamisen lisäksi sen kehittämiseen ja uuden luomiseen.” Virénin mukaan lähes kaikilla suomalaisyrityksillä on työsarkaa kyberturvallisuustekijöiden kehittämisessä. ”Tuhannen euron satsauksella hyökkääjä voi ajaa alas kymmenien miljoonien bisneksen”, hän huomauttaa. Kehitys kulkee kyberturvallisuudessakin pääpiirteissään suurista pieniin päin. Siltanen sanoo, että rahalaitokset ja monet muut kriittiset toimijat ovat jo turvanneet toimintaansa. Kyberturvallisuus on noteerattu myös monissa isoissa yrityksissä. JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA u 7 JAMK kouluttaa yhä enemmän kyberturvallisuuden ammattilaisia Sonera osallistui yhteistyössä Keskimaan ja JAMKin kanssa tammikuussa 2015 kyberturvallisuusharjoitukseen JAMKin kyberturvallisuuden kehitysympäristössä. uu ”Siitä se vähitellen etenee pk-yrityksiin. Yhdenkään yrityksen ei tarvitse tehdä kaikkea itse. Kumppaneita löytyy kyllä”, Siltanen sanoo. Kuka huomaa uhan ja reagoi siihen? Milla Virén muistuttaa, ettei kyberturvallisuutta voi kuitata vain teknisillä ratkaisuilla. Tietoverkkojen käyttäjät voivat tehdä virheitä tahallaan tai vahingossa. ”On erittäin tärkeää harjoitella omien toimintatapojen ja -prosessien toimivuutta”, Virén sanoo. Sonera, Keskimaa ja JAMK järjestivät tammikuussa 2015 kyberturvallisuusharjoituksen JAMKin kyberturvallisuuden kehitysympäristössä. Harjoituksessa Keskimaan verkkoon kohdistettiin samankaltaisia hyökkäyksiä ja uhkatilanteita kuin todellisessa verkkoympäristössä, luonnollisesti ilman vaikutuksia Keskimaan verkon toimivuuteen. ”Harjoituksessa pääsimme käymään läpi omia prosessejamme. Olennaista oli selvittää, miten tilanteet tunnistetaan, kuka ne huomaa ja kuinka niihin reagoidaan. Harjoitus korosti viestinnän tärkeyttä ja antoi tilannekuvan rakentamiseen uusia työkaluja”, Sarvi kertoo. Kyberturvallisuusharjoitukseen osallistui kaikkiaan noin 60 henkilöä. JAMKin ja Soneran ihmisten lisäksi osallistujia oli lähes kaikista S-ryhmän alueosuuskaupoista ja SOK:sta. ”Harjoitus oli hyvä päänavaus alueosuuskauppojen osalta. Seuraavaksi voidaan kyberturvallisuusasioissa mennä jälleen pykälää syvemmälle”, Sarvi sanoo. Siltasen mukaan seuraavaa kertaa tarvitaan jokaisen toimijan kohdalla. Kyse on jatkuvasta oppimisesta. ”Usein ajatellaan, että harjoitus on vain kertaluonteinen tapahtuma. Kyberturvallisuutta ei saada kuntoon yhdellä kerralla, vaan seuraava harjoitus tarvitaan uudella näkökulmalla”, hän korostaa. n 8 JAMKin tutkinto-opiskelijat voivat nykyisin suuntautua opinnoissaan myös kyberturvallisuuteen. Ensimmäisen lukukauden yhteisten opintojen jälkeen tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelmassa kyberturvallisuuden opiskelijat käyvät läpi tietoyhteiskunnan rakennuspalasia, testaavat niiden luotettavuutta ja torjuvat niihin kohdistuvia uhkia. Opiskelijat tutustuvat myös ohjelmointiin ja tietoverkkoihin turvallisuuden näkökulmasta. Osa opinnoista toteutetaan JAMKin RGCE-ympäristössä (Realistic Global Cybersecurity Environment). Tässä eristetyssä ympäristössä voidaan demonstroida laajojakin sähköisen vaikuttamisen tuottamia ongelmia tiedonsiirtoverkoille ja tietojärjestelmille vaikuttamatta reaalimaailman toimintaan. JAMKissa on voinut jo aiemmin opiskella kyberturvallisuuden ammattilaiseksi suorittamalla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Tammikuun 2015 haussa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa haki opiskelemaan 93 henkilöä. Opiskelijoille on varattu 20 opiskelupaikkaa. ”Yleinen tietoisuuden kasvu kyberuhista ja niistä julkisuudessa puhuminen ovat lisänneet kiinnostusta kyberturvallisuuden opintoihin”, koulutuspäällikkö Jari Hautamäki sanoo. n JYVSECTECistä kehitetään Suomen johtavaa kyberturvallisuuskeskusta Maakuntahallitus hyväksyi tammikuussa 2015 yhteensä 1,3 miljoonan euron EU-osarahoituksen JAMKin JYVSECTECin kahdelle kyberturvallisuushankkeelle. Kehittämishankkeeseen suunnataan hiukan alle 800 000 euroa (tukiprosentti 70) sekä kone-, laite- ja palveluinvestointeihin 500 000 euroa (tukiprosentti 50). Hankkeet edistävät JYVSECTECin kehittymistä Suomen johtavaksi kyberturvallisuuden tutkimus-, kehitys-ja koulutuskeskukseksi. Kyberturvallisuus osana digitaloutta kuuluu Keski-Suomen maakuntastrategian kärkiteemoihin. JYVSECTEC (Jyväskylä Security Technology) on JAMKinIT-instituuttiin kuuluva kyberturvallisuuden tutkimus-, koulutus- ja kehityskeskus. n J Y VÄ S K Y LÄN AMMATTIKORKEAKOU LU N ASIAKASL E HTI LY H Y E ST I Muutot veivät jamkilaisia Jyväskylän Lutakkoon Tiimiakatemian Ulla Luukas PALKITTIIN YHTENÄ MAAILMAN INNOVATIIVISIMMISTA JOHTAJISTA JAMKin yrittäjyyden koulutusyksikön Tiimiakatemian päävalmentaja Ulla Luukas valittiin maailman 50 innovatiivisimman johtajan joukkoon. Valinnan teki maailmanlaajuisesti toimiva organisaatio World CSR Day, joka keskittyy yritysten yhteiskuntavastuuta käsitteleviin teemoihin. Valinnan kriteereiksi tuomaristo nosti sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöön liittyvien ongelmien ratkaisun, uusien näkökulmien tuomisen organisaation ajatteluun sekä uusien konseptien luomisen, kehittämisen ja omaksumisen. Tiimiakatemiassa tuomariston vakuuttivat erityisesti muuntautumiskykyisyys sekä kyky elää vision mukaisesti. Luukas vastaanotti palkinnon helmikuun puolivälissä World CSR Day -konferenssissa Intian Mumbaissa. ”Oli hieno kokemus saada palkinto tapahtumassa, jossa oli osallistujia yli 80 maasta. Paikalla oli paljon yritysten edustajia, joten tapahtuma oli mielenkiintoinen liiketoiminnallisena verkostona. Tiimiakatemian tarina ja toimintamalli kiinnostavat, ja tämän matkan jälkeen PETTERI KIVIMÄKI Tiimiakatemian päävalmentaja Ulla Luukas. Tiimiakatemia on taas piirun verran tunnetumpi maailmalla”, Luukas sanoo. Hän muistuttaa, että palkinto oli kunnianosoitus kaikille Tiimiakatemian valmentajille. n Teksti: Tommi Salo HYVÄNTEKEVÄISYYSTEMPAUKSELLA ILMAISEKSI LOIRIN KONSERTTIIN JAMKin hyvinvointialan opiskelijoiden ja OP Keski-Suomen yhteistyö avaa kymmenelle näkövammaiselle oven ilmaiseen kulttuurielämykseen. Hyvinvointialan yrittäjyyspainotteisen tiimin (Risk!) kymmenen opiskelijaa ja kymmenen näkövammaista pääsevät nauttimaan toukokuussa Jyväskylässä Loiri – Legenda lavalla -konsertista. Konserttiliput lahjoitti tiimin kummina toimiva OP Keski-Suomi. Risk!-tiimin projektiopintojen yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi nousi heti alussa elämyksen mahdollistaminen sellaiselle erityisryhmälle, joka muutoin jää suurelta yleisöltä huomiotta. Keski-Suomen Näkövammaiset ry valikoitui saajaksi, koska ensimmäisen vuoden opiskelijat haluavat 1 • 2015 perehtyä projektiopintojensa aikana muun muassa näkövammaisten aitoon kohtaamiseen. Opiskelijat ovat tehneet kummiyrityksensä kanssa yhteistyötä esimerkiksi järjestämällä työhyvinvointiohjelmaa OP:n henkilökunnalle. Helmikuun puolivälissä Jyväskylän Laajavuoren hyvinvointitapahtumassa oli tarjolla liikuntaa ja ulkoilua. Lisäksi OP:n henkilöstölle järjestettiin tietoiskuja ja tehtävärasteja näkövammaisten elämään liittyen. Moniammatilliseen Risk!-tiimiin kuuluu 20 opiskelijaa toimintaterapian, fysioterapian, kuntouksen ohjauksen, sairaanhoidon ja sosiaalialan koulutusohjelmista. n Teksti: Tommi Salo JAMKin Tiimiakatemian tilat ovat olleet vuoden 2015 alusta lähtien Jyväskylässä Innova 1 ja Innova 2 -rakennuksissa. Myös sosiaali- ja terveysalalla tapahtui muutoksia vuoden alussa. Suurin osa yksikön toiminnasta järjestetään nyt Dynamossa Lutakossa. Jyväskylän Puistokadulla toimii muuton jälkeen ainoastaan oppimis- ja kehittämisympäristö Älykoti. Lisäksi hyvinvointiyksikön opiskelijat käyttävät liikuntatiloja Rajakadulla. Rajakadun C-siiven tilat ovat saaneet uuden ilmeen opiskelijaprojektin jälkeen. Restonomiopiskelijat uudistivat kaksi opetustilaa muun muassa kalustamalla ja sisustamalla ne sekä maalaamalla seiniä. Opetustilat ovat nyt aiempaa monikäyttöisempiä ja muunneltavampia. n Teksti: Tommi Salo Opin ovi -projekteilla terästettiin ohjausta Aikuisten koulutus- ja uraohjaus on nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan. Suomessa puhutaan samaan aikaan työttömyyden kasvamisesta ja työelämän kohtaanto-ongelmista. Vuoden 2014 lopussa päättyi kuusivuotinen Opin ovi -hankeperhe, jossa toteutettiin 54 projektia eri puolilla Suomea. Projekteilla oli yhteinen tavoite: aikuisten ohjaamisesta vastaavien toimijoiden yhteistyön tiivistäminen ja toimijoiden verkostoituminen. ”On tärkeää, etteivät palvelut ole hajallaan vaan kaiken tiedon saa samasta paikasta. Projekteilla on voitu tiivistää rivejä ja tehdä eri toimijoiden työstä saumatonta”, toteaa suunnittelija Auli Ryhänen JAMKista. Päätöksessään on myös JAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun hallinnoima Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, joka kokosi Opin ovien hyviä käytäntöjä ja levitti niitä kentälle. Tiedot koottiin myös opinovi.fi-portaaliin. ”Koordinaatioprojektin aikana syntyi elinikäisen ohjauksen verkkolehti Elo, jolla on lähes 50 000 lukijaa. Kehityimme myös verkostovalmentajina ja tästä asiantuntijuudesta syntyi kaksi verkostokoulutuskonseptia.” n Teksti: Pia Tervoja 9 PELIPAITA vaihtuu tarvittaessa kauluspaitaan URHEILULIIKETOIMINTAA OPISKELLUT KEUPA HOCKEY TEAMIN KAPTEENI TANELI MAASALO PÄÄSI JO ENNEN VALMISTUMISTAAN AMMATILLISEEN TULIKOKEESEEN. MAASALO VALITTIIN JÄÄKIEKKOSEURANSA MARKKINOINTIPÄÄLLIKÖKSI, JA ENSIMMÄISENÄ TYÖLISTALLA OLI MESTISPAIKAN HAKUPROSESSI. Teksti Pia Tervoja Kuvat Petteri Kivimäki K eväällä 2014 Taneli Maasalo oli ison ratkaisun edessä. JAMKin tradenomiopiskelija pelasi vapaa-aikanaan kasvattajaseuransa KeuPa HT:n riveissä sellaisella menestyksellä, että joukkue ylsi jääkiekon Suomisarjan voittoon. Pienehkö seura joutui miettimään, lähteekö se hakemaan ylempää Mestis-paikkaa. ”Keuruulla puitteet eivät olleet parhaimmasta päästä. Seura joutui miettimään, yltääkö se vaadittavalle tasolle. Esimerkiksi seuran budjetin piti nelinkertaistua”, Maasalo kertoo. Seuran toiminnanjohtaja ehdotti Maasalolle markkinointipäällikön paikkaa. Tehtävänä oli organisoida seuran myynti ja markkinointi, hankkia uusia asiakkaita ja ideoida fanituotteita. ”Tein samaan aikaan opinnäytetyötä JAMKiin sekä toimin Ifin myyntineuvottelijana. Halusin kuitenkin tarttua haasteeseen ja onnistuimme siinä.” Asiakkaasta on pidettävä huolta JAMK ja erityisesti sen urheiluliiketoiminnan kärki olivat Taneli Maasalolle ykkösvaihtoehto opintoihin hakeutuessa. Urheiluliiketoiminta on liiketalouden koulutuksen suuntautumisvaihtoehto, jota voi opiskella sekä englanninkielisessä International Business -koulutuksessa että liiketalouden koulutuksessa. ”HALUAISIN TULEVAISUUDESSA OLLA JONKIN ISON SEURAN TOIMITUSJOHTAJA.” TANELI MAASALO 10 ”Olin pelannut pitkään jääkiekkoa ja ajattelin, että jos en voi pelaajana työllistyä, niin ainakin haluan johonkin urheiluorganisaatioon töihin.” Tammikuussa 2015 tradenomiksi valmistunut Maasalo kiittää urheilukärjen opintoja. Työssään hän on voinut hyödyntää esimerkiksi tapahtumanjärjestämiseen liittyviä oppeja. Koulutuksesta on ollut hyötyä myös asiakashankinnassa ja asiakassuhteiden hoitamisessa. ”Pelkkä mainos kaukalon laidassa ei riitä, vaan yhteistyötä on tehtävä asiakkaan kanssa koko ajan”, Maasalo toteaa. Viiden kuukauden työharjoittelujakso jääkiekkoseura JYPissä oli sekin silmiä avaava. ”Sain paljon oppia matkaan ja näin seuratoiminnasta sen toisenkin puolen.” Vaikka Maasalo on seurassaan kahdessa eri roolissa, siitä on joskus puhtaasti hyötyäkin. Toisilta pelaajilta tulee ideoita markkinointiin, ja niistä täytyy napata parhaat kopit. Maasalon pesti KeuPa HT:ssä on määräaikainen, mutta voi kevään jälkeen jatkua vakituisena. Kun kannuksia on hankittu tarpeeksi, hän toivoo työllistyvänsä jonain päivänä isommille areenoille. ”Haluaisin tulevaisuudessa olla jonkin ison seuran toimitusjohtaja.” n ”Opintojen ja jääkiekon yhteensovittaminen onnistui hyvin JAMKissa”, sanoo tradenomiksi valmistunut, Keupa HT:n markkinointipäällikkö ja seuran edustusjoukkueen kapteeni Taneli Maasalo. J Y VÄ S K Y LÄN AMMATTIKORKEAKOU LU N ASIAKASL E HTI URHEILUTRADENOMIT KEHITTÄVÄT URHEILUSEUROJA Urheiluliiketoiminta on yksi nopeimmin kasvavista toimialoista maailmalla. Sama trendi on nähtävissä myös Suomessa. Ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia liikkumisesta ja omasta hyvinvoinnista, urheilu on suosittua viihdettä ja fanituotteissa liikkuvat isot rahat. Kun urheiluseurojen toiminnasta tulee entistä ammattimaisempaa, ne joutuvat miettimään tarkemmin liiketoimintamallejaan ja markkinointiaan. JAMK tarjoaa urheiluseuroille kehittämiskumppanuutta näihin tilanteisiin. ”Kehittämisyhteistyö voi olla joko maksullista asiantuntijaapua tai maksuttomia projekteja, joissa on mukana aina myös urheiluliiketoiminnan kärjen tradenomiopiskelijoita”, lehtori Aila Ahonen kertoo. JAMKin asiantuntijat ovat tehneet kehittämistyötä lukuisten suomalaisseurojen kanssa. Asiakkaana on ollut myös kansainvälisiä urheiluorganisaatioita, kuten FIA. ”Toimeksiannot ovat liittyneet muun muassa taloudelliseen vaikuttavuuteen, asiakastyytyväisyyteen ja jäsenasioihin. Opiskelijat ovat puolestaan kehittäneet urheiluseuroille erilaisia kampanjoita.” Aila Ahosen mukaan jyväskyläläiset huippuseurat ovat tunnistaneet hyvin JAMKin tarjoaman osaamisen ja osanneet hyödyntää sitä omassa toiminnassaan. ”Jyväskylässä on kaiken kaikkiaan hyvä draivi päällä. Kaupunki kehittää Hippoksen aluetta ja muita urheilufasiliteetteja. Täällä toimivat Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta.” JAMK puolestaan tarjoaa ainoana suomalaisena ammattikorkeakouluna urheiluliiketoiminnan kärkiopintoja. Opintoja suorittaa vuosittain keskimäärin 15 opiskelijaa. Valmistuneet sijoittuvat muun muassa urheiluseurojen toiminnanjohtajiksi, kuntosaliketjujen avainasiakaspäälliköiksi ja markkinointiassistenteiksi. n SPORTS LAB JYVÄSKYLÄ ON TAVOITTEELLISEN LIIKKUJAN TUKENA JAMK, Jyväskylän yliopisto ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU ovat aloittaneet vuoden mittaisen kokeiluprojektin, jonka aikana aktiiviliikkujille tarjotaan erilaisia tukipalveluita Sports Lab Jyväskylä -nimen alla. ”Tavoitteena on kansallisesti merkittävä kokonaisuus, johon kuuluu fyysisen kunnon testausta ja valmennusta sekä fysioterapia- ja laboratoriopalveluita. Asiakkaina ovat kilpaurheilijat, tavoitteellisesti liikkuvat kuntoilijat sekä yritykset. Palveluja tarjotaan pääasiassa KIHUn tiloissa”, kertoo T&K-päällikkö Kare Norvapalo JAMKista. Sports Labissa voidaan tehdä yksittäisiä kuntotestauksia tai räätälöidä pitempikestoisia kestävyyskuntokouluja esimerkiksi yritysten henkilöstölle. Palveluja tarjotaan kaikkien lajien harrastajille ilman kuntotasorajoituksia. Jyväskylässä tehdään urheilun saralla eri toimijoiden välistä yhteistyötä muissakin merkeissä. Keski-Suomen Urheiluakatemia on kilpaurheilua harrastaville opiskelijoille tarkoitettu palvelukokonaisuus, joka mahdollistaa huippu-urheilun ja opiskelun yhdistämisen mahdollisimman saumattomasti. Akatemia toimii yhteistyössä alueen oppilaitosten, urheiluseurojen ja lajiliittojen kanssa. n www.sportslab.fi www.ksura.net/akatemia www.jamk.fi/tradenomi 1 • 2015 11 Ammattilaiset asialla CAMPUS SINFONIETTASSA MUSIIKIN OPISKELIJAT PÄÄSEVÄT MAISTAMAAN AMMATTIMAISTA ORKESTERITOIMINTAA. SUOMALAISEN MUSIIKKIKAMPUKSEN OPISKELIJOIDEN ORKESTERISSA VALMISTAUDUTAAN KONSERTTEIHIN KOVATEMPOISILLA PERIODIJAKSOILLA. Teksti Tommi Salo Kuvat Petteri Kivimäki ja Erkki Raiski A mmattimaisuus on kaiken ydin. Sitä opiskelijat pääsevät kokemaan ja itsestään hakemaan Suomalaisen musiikkikampuksen opiskelijoiden orkesterissa. Campus Sinfonietta on avustajineen 48 hengen orkesteri, johon soittajat tulevat pääosin JAMKista ja Jyväskylän ammattiopistosta. Musiikkipedagogin tutkintoa JAMKissa opiskeleva Taru Tervamäki on ollut mukana Campus Sinfoniettassa alusta saakka. Kolmannen vuoden opiskelija on soittanut viulua 17 vuotta, 6-vuotiaasta lähtien. Hän sanoo aina olleensa kiinnostunut orkesterisoiton yhteisöllisyydestä. ”On tärkeää saada yhteissoittokokemusta. Orkesterikokemus on eduksi, kun opetamme musiikkipedagogeina lapsille orkesteritaitoja. Orkesterisoittamisessa huomaa oman yleismusikaalisuuden ja ohjelmistotuntemuksen parantuvan”, Tervamäki tiivistää. Musiikkikampuksen osaaminen käyttöön Campus Sinfonietta aloitti toimintansa syksyllä 2013. Orkesteri teki kolme konserttia sekä lukuvuonna 2013–2014 että 2014–2015. Yksi edellislukuvuoden isoista esiin- 12 tymisistä oli maakunnallinen suur produktio, ooppera Orfeo ed Euridice. ”JAMKissa täytyy olla orkesteritoimintaa, ja siksi perustettiin Campus Sinfonietta. Haluamme hyödyntää musiikkikampuksen osaamista ja tarjota opiskelijoille ammattimaisen orkesterikokemuksen”, päätoiminen tuntiopettaja Ritva Valoranta JAMKista taustoittaa. Päävastuu Campus Sinfoniettan toiminnasta on JAMKissa, mutta Valoranta korostaa, että kyse on koko musiikkikampuksen voimannäytöstä. Konsertteihin valmistaudutaan ensimmäisellä viikolla Jyväskylän ammattiopiston musiikin ammattilaisten johdolla. Periodijakson jälkimmäisen viikon veti kuluneena lukuvuonna ammattikapellimestari Kimmo Tullila Tampereelta. ”Viikossakin oppii paljon uutta. Huomaan oman soittoni kehittyneen periodiviikkojen jälkeen. Harjoituksissa on kova tempo päällä ja toiminta on ammattimaista”, Tervamäki sanoo. Hän pitää periodimaista valmistautumista hyvänä tapana. Se luo sopivan paineen ja haastaa opiskelijat sitoutumaan harjoitteluun. Valoranta sanoo opiskelijoiden vastanneen todella hyvin kovaan haasteeseen. Lahjakkaat soittajat mukaan maakunnastakin Campus Sinfoniettassa soittaa JAMKin opiskelijoita ensimmäiseltä vuosikurssilta lähtien. Orkesterin nuorimmat soittajat ovat olleet yläkouluikäisiä. JAMKista orkesterissa on ollut mukana 24 opiskelijaa. Heidän lisäkseen kokoonpanossa on ollut puhallinsoittajia ammattiopistosta sekä joitakin soittajia Jyväskylän yliopistosta. Tarvittaessa mukaan on otettu myös ammattimuusikoita. ”Tarkoitus on, että orkesteri palvelisi jatkossa koko Keski-Suomea. J Y VÄ S K Y LÄN AMMATTIKORKEAKOU LU N ASIAKASL E HTI Lahjakkaimmat soittajat voisivat päästä mukaan Jyväskylän ulkopuoleltakin”, orkesterin intendenttinä toimiva Valoranta kertoo. Hän sanoo Campus Sinfoniettan toiminnan pohjautuvan jatkossakin muutamiin intensiivisiin periodijaksoihin. Keväällä 2015 valmistellaan jo jatkoa orkesteritoimintaan tulevalle syksylle. ”Kolme periodia lukuvuodessa on maksimi. Periodijaksot ja niihin valmistautuminen on kovaa työtä ohjelmiston suunnittelusta ja kasaamisesta nuottien tilaamiseen ja kopioimiseen.” Toisaalta juuri tätä varten Campus Sinfonietta perustettiinkin. Houkuttelemaan musiikin opiskelijat ammattimaisten muusikoiden orkesterimaailmaan. n 1 • 2015 JAMKissa opiskeleva Taru Tervamäki (yläkuvassa) on soittanut viulua viimeiset 17 vuotta. Hän on ollut mukana alusta asti Campus Sinfoniettassa. Suomalaisen musiikkikampuksen opiskelijoiden orkesteri valmistautui syksyn 2014 harjoitusperiodilla tulevaan konserttiin. Opiskelijat nousevat lavalle Jyväskylä Sinfonian konserteissa JAMKin musiikin opiskelijat saavat lisäoppia, kun uusia yhteistyömuotoja viritellään Jyväskylä Sinfonian kanssa. Neljä opiskelijaa esiintyy Sinfonian konsertin solisteina 15. huhtikuuta. Tämä avaa opiskelijoille hienon mahdollisuuden soittaa ammattimuusikoiden säestämänä. Myös syyskuussa 2015 JAMKin musiikin koulutuksen jousisoittajia on mukana soittamassa Jyväskylä Sinfonian konsertissa. ”Musiikin opiskelijat pääsevät harjoittamaan orkesterisoittoa ammattimuusikoiden kanssa samaan pulttiin, jolloin mestari-kisälli-malli toteutuu parhaimmillaan”, koulutuspäällikkö Eva Halme sanoo. Lisäksi suunnitteilla on Sinfonian alttoviulisti Grigory Tsyganovin mestarikurssi jousisoittajille, jotka valmentautuvat orkesterimuusikon tehtäviin. ”Tällainen yhteistyö on opiskelijoille äärettömän tärkeää heidän kehittäessään muusikkouttaan”, Halme korostaa. n 13 Maamassojen kierrättämisellä MILJOONASÄÄSTÖT SUOMI KULKEE MAAMASSOJEN KIERRÄTYKSESSÄ JÄLKIJUNASSA, VAIKKA KIERRÄTYKSELLÄ JA UUSIOKÄYTÖLLÄ OLISI MAHDOLLISTA SÄÄSTÄÄ SUURIA SUMMIA. JAMK ON MUKANA KEHITTÄMISTYÖSSÄ, JONKA TAVOITTEENA ON LISÄTÄ RESURSSIVIISAUTTA MAANSIIRTO TOIMINNASSA. Teksti ja kuvat Pasi Rahikainen S uomessa käytetään kiviaineksia, eli soraa, hiekkaa, kalliomurskeita ja sepeliä, noin 100 miljoonaa tonnia vuosittain. Pelkästään julkisessa rakentamisessa käytetään maa-aineksia yhden kuorma-autollisen verran jokaista asukasta kohti vuodessa. Määrä on Euroopan korkeimpia. Tämä johtuu siitä, että Suomi on asukaslukuunsa nähden laaja maa ja meillä on kattava tieverkosto. Maamassojen kierrätys on Suomessa kuitenkin vähäistä. Kierrätyksen määrä kaikesta käytetystä kiviaineksesta on noin yhden prosentin luokkaa. Toisessa ääripäässä on Saksa, missä käytetään lähes pelkästään kierrätys- ja uusiomateriaaleja. Saksassa kiviaineksesta hyödynnetään jopa 95 prosenttia uudelleen, eli läjitykseen päätyy vain viisi prosenttia. Maamassojen hallinnan järkeistämisellä olisi mittavat taloudelliset vaikutukset. Maamassojen hinnasta 90 prosenttia on kuljetuskustannuksia, ja tulevaisuudessa maamassoja joudutaan kuljettamaan loppusijoitettavaksi entistä kauemmaksi. Jyväskylän kaupungin vuo- sittaiset kuljetuskustannukset ovat noin 1,3 miljoonaa euroa. Kuljetuksia järkeistämällä sekä uusiokäyttöä ja kierrätystä lisäämällä voitaisiin summasta säästää kymmeniä prosentteja. Massainfo on oiva työkalu Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra käynnisti Jyväskylän kaupungin kanssa Kohti resurssiviisautta -hankkeen keväällä 2013. Avoimen ideakilpailun kautta valittiin jatkokehitykseen 15 ideaa, joista muutama eteni pilottivaiheeseen. Yksi piloteista oli Jyväskylän kaupungin ideoima verkossa toimiva maa-aineshallinnan tietopalvelujärjestelmä, Massainfo, jota Jyväskylän ammattikorkeakoulu on ollut kehittämässä yhdessä kaupungin kanssa. Järjestelmä perustuu Controla Oy:n kokeilussa tekemään vaatimusmäärittelyyn. Massainfo oli tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2015 alussa, mutta se ei ole toteutunut suunnitellussa aikataulussa. Tämä johtuu siitä, että Sitran periaatteiden Pelkästään julkisen sektorin rakentamisessa kuljetetaan rekkakuormallinen maa-aineksia jokaista suomalaista kohden. Suomessa käytetään vuosittain 100 miljoonaa tonnia soraa, hiekkaa, kalliomursketta ja sepeleitä. Maamassojen hinnasta 90 prosenttia koostuu kuljetuskustannuksista. 14 J Y VÄ S K Y LÄN AMMATTIKORKEAKOU LU N ASIAKASL E HTI ”Massainfo voidaan rakentaa Jyväskylässä käytössä olevan karttajärjestelmän päälle, joten se on mahdollista ottaa käyttöön varsin nopeasti”, toteaa projektipäällikkö Kirsi Knuuttila. mukaisesti järjestelmän piti perustua avoimeen lähdekoodiin. Yksikään järjestelmätoimittaja ei kuitenkaan ollut tähän valmis tarkoitukseen varatulla rahasummalla. Tämän vuoksi Sitra vetäytyi rahoituksesta ja investointivastuu siirtyi Jyväskylän kaupungille. ”Massainfo voidaan rakentaa Jyväskylässä käytössä olevan karttajärjestelmän päälle, joten se on mahdollista ottaa käyttöön varsin nopeasti, kunhan kaupunki tekee investointipäätöksen. Suurin osa suunnittelutyöstä on jo tehty”, toteaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Kirsi Knuuttila. Toimijat saman pöydän ääreen Vaikka Massainfo viivästyykin, maamassojen tehokkaamman hallinnan kehittämistyö jatkuu. Knuuttilan mukaan JAMKin rooli kehittämisessä on toimia katalyyttinä, joka pyrkii saamaan eri tahot toimimaan yhdessä oikeaan suuntaan. Yksi työkalu on viime marraskuussa aloittanut Keski-Suomen maarakennustyöryhmä, joka on kokoontunut jo kahdesti. ”Vastaava käytäntö Tampereen seudulla on lisännyt eri tahojen yhteistyötä. Maarakennustyöryhmässä ovat mukana kuntien, yritysten, oppilaitosten ja eri viranomaisten edustajat. Tapaamisissa käydään vapaata keskustelua eri osapuolia kiinnostavista asioista”, Knuuttila sanoo. Jotta maamassojen kierrätystä voidaan kehittää, on tiedonvaihtoa eri toimijoiden välillä parannettava. Tilaajien rooli on keskeinen kierrätys- ja uusiomateriaalien käytön lisäämisessä. Siksi suunnittelijat tarvitsevat parempaa tietoa eri materiaalien ominaisuuksista ja mahdollisista käyttökohteista. Myös viranomaispäätöksiä pitää yhtenäistää. ”Viranomaispäätökset nojautuvat lakeihin ja niiden tulkintaohjeisiin. Eri lakien tavoitteet ja perustelut voivat olla ristiriitaisia. Siksi päätös voi olla samankaltaisissa asioissa erilainen. Selkeämmät tulkintaohjeet voisivat johtaa tarkoituksenmukaisempaan päätöksentekoon ilman, että lakeja tarvitsee muuttaa”, Knuuttila muistuttaa. n Jyväskylän kaupungin kuljetuskustannukset ovat 1,3 miljoonaa euroa Kilometri maantietä syntyy vuodessa. 17 000–24 000 tonnista kiviaineksia. Yhteen kerrostaloasuntoon kuluu 100 tonnia kiveä, omakotitaloon 3–4 kertaa enemmän. 1 • 2015 Peli- ja urheilukenttien päällysteisiin kiveä menee arviolta 50 000 tonnia vuodessa. 15 UUSI TUTKINTO, LISÄKOULUTUSTA VAI PIENTÄ OSAAMISEN PÄIVITYSTÄ? JAMK TARJOAA AIKUISILLE MONIA VAIHTOEHTOJA JATKAA OPINTOJA TAI SUUNNATA KOKONAAN UUDELLE URALLE. JAMKISSA VOI OPISKELLA ESIMERKIKSI AMK- TAI YLEMMÄN AMK-TUTKINNON VAIKKAPA TYÖN OHESSA TAI SUORITTAA ERI ALOJEN KEVYT PÄIV KOKONAAN U TÄYDENNYSKOULUTUKSIA. Teksti Pia Tervoja Kuvat Petteri Kivimäki H elmikuussa järjestetty Uralla eteenpäin -aikuiskoulutusilta oli tarkoitettu niille aikuisille, jotka haaveilevat elämänmuutoksesta – haluavat vaikkapa vaihtaa alaa tai edetä urallaan. Tapahtumasta sai käytännön vinkkejä siihen, miten haaveet voi toteuttaa käytännössä. Tietoiskuissa JAMKin opiskelijat Anna Johnson-Ferguson ja Nina Kaari kertoivat omia kokemuksiaan opiskelusta aikuisiällä. Lisäksi uraohjauspisteillä esittäytyivät JAMKin eri koulutusalat ja henkilökunnalta oli mahdollisuus kysyä esimerkiksi siitä, miten opinnot sujuvat työn ohessa tai mitkä alat työllistävät tulevaisuudessa. Ensimmäistä kertaa järjestetty aikuiskoulutusilta herätti mielenkiintoa. Tilaisuudessa kävi noin 200 osallistujaa. ”Tapahtumalle oli selvästi kysyntää, sillä odotimme tilaisuuteen noin sataa kävijää”, kertoo markkinointisuunnittelija Leena Suomi. JAMK.fi-asiakaslehti teki pikagallupin neljälle tilaisuuteen osallistuneelle. Millainen on heidän aikaisempi koulutustaustansa? Mitä he tulivat hakemaan tapahtumasta ja millainen koulutus heillä oli suunnitelmissa? n Kirsi Hämäläinen, 43 ”Olen koulutukseltani koulunkäynninohjaaja. Sitä ennen olen opiskellut parturi-kampaajaksi. Mietin, uskaltaisiko sitä vielä tämän ikäisenä läh teä opiskelemaan. Tarvitsen tietoa siitä, miten aikuisena onnistuu ar jen ja opintojen yhteensovittaminen, ja millaista rahoitusta opintoihin voi saada. Minua kiinnostaisi opiskella sosiaali- ja terveysalaa, mutta en vielä tiedä, löytyykö siltä puolelta täydennyskoulutuskursseja. Toisaalta koulutus voi olla myös tutkintoon tähtäävää.” Lisätietoja: www.jamk.fi/aikuisopiskelu Krista Skantz, 23 ”Olen suorittanut sähköalan perustutkinnon vuonna 2010. Vuonna 2013 suo ritin visuaalisen markkinoijan tutkinnon Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopis tossa Äänekoskella. Etsin parhaillaan uutta työpaikkaa ja tulin hakemaan ai kuiskoulutusillasta vinkkejä työnhakuun. Samalla mietin myös uusia opinto ja. Mielenkiintoisia opiskelualoja voisivat olla liiketalous ja markkinointi. Olen avoin erilaisille vaihtoehdoille. Koulutus voi olla tutkintoon johtavaa tai sitten jotain lyhyempiä opintoja.” 16 J Y VÄ S K Y LÄN AMMATTIKORKEAKOU LU N ASIAKASL E HTI VITYS vai UUSI AMMATTI? Eetu Juvonen, 34 ”Olen suorittanut 1990-luvun lopulla koneistuksen perustutkinnon. Lisäksi työnantajani on tarjonnut erilaisia lyhyitä koulutuksia. Tällä hetkellä työs kentelen hissiasentajana Koneella. Olen ollut töissä 15-vuotiaasta asti ja voisin jo jakaa tietotaitoani muillekin. Olen täällä selvittämässä, millaiset ovat mahdollisuuteni jatkaa eteenpäin tällä koulutuspohjalla. Miksei jat kokoulutus voisi olla opettajaopintojakin, mutta riittäneekö niihin asti pot kua. Olen avoin eri vaihtoehdoille ja toivon, että tämä tilaisuus avaisi lisää silmiä. Jotain uutta aloitan joka tapauksessa.” Markku Tiihonen, 42 ”Valmistuin kaksi vuotta sitten JAMKin ammatillisesta opettajakorkea koulusta ja toimin nyt painoviestinnän opettajana Jyväskylän ammat tiopistossa. Mielestäni uuden oppiminen on aina ihanaa, mutta toisaal ta opintoihin kannustaa se, ettei vakinaista virkaa saa ilman ammattikor keakoulututkintoa. Ja ainahan täytyy olla takaportti, jos työt joskus lop puvat. Uusi koulutus voisi löytyä joltakin soveltavalta alalta, ettei vanha koulutus menisi hukkaan. Olen kiinnostunut tutkinnoista, joita voi opiskel la monimuotokoulutuksena. Täältä haen tietoa aikuisopiskelijan tuista ja siitä, onko opiskelu ylipäätään taloudellisesti mahdollista.” 1 • 2015 17 Uuden oppiminen on nautinnollista ”NÄEN KOULUTUKSET VOIMAVARANA, JOILLA TÄYDENNÄN OMAA RESURSSIPANKKIANI”, SANOO AIKUISOPISKELIJA JA POHJOISEN KESKI-SUOMEN AMMATTIOPISTON TUNTIOPETTAJA LAYLA AHONEN. HÄN ON EHTINYT TEHDÄ YHDESSÄ VUODESSA ENEMMÄN AIKUISKOULUTUKSEN OPINTOJA KUIN USEIMMAT KOKO URANSA AIKANA. Tekstit Pia Tervoja Kuva Petteri Kivimäki ”Aikuisopiskelijalle ajankäytön suunnittelu on erityisen tärkeää. Opinnoille, työlle, perheelle ja palautumiselle on löydettävä oma aikansa”, sanoo äänekoskelainen Layla Ahonen. 18 J Y VÄ S K Y LÄN AMMATTIKORKEAKOU LU N ASIAKASL E HTI Ä änekoskelainen Layla Ahonen urakoi vuonna 2014 enemmän aikuiskoulutuksen opintoja kuin moni koko elämänsä aikana. Todistuksia sateli niin Jyväskylän ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuskursseilta kuin JAMKin Avoimen ammattikorkeakoulun puolelta. Joukkoon mahtuivat myös Generatorin yrittäjyysopinnot ja liuta JAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun kursseja. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston tuntiopettajalle koulutukset ovat keino täydentää omaa resurssipankkia. Uuden oppiminen tuntuu myös innostavalta. ”Nykyisin puhutaan flow-kokemuksesta. Koen opiskelun tuovan nautintoa etenkin siinä vaiheessa, kun suoritukset on tehty ja olen saanut niistä palautteen”, Ahonen kuvailee. Ajanhallinta tärkeää aikuisopiskelijalle Opettajana Ahonen tietää, ettei motivaatio opiskeluun synny automaattisesti. Nuorille opiskelijoilleen hän haluaa antaa eväitä innostumiseen. Opintojen kautta hän etsii myös työkaluja siihen, miten verkko-opintoja kehitetään niin, että ne soveltuvat erilaisille oppijoille. ”Itselläni on lukihäiriö ja pidän tärkeänä sitä, että jokainen saa opinnoistaan kaiken tarpeellisen irti. Suoritin viime vuonna kursseja myös monikulttuurisuuteen liittyen. Niillekin opiskelijoille, joilla suomi ei ole ensimmäinen kieli tulee tarjota selkeitä verkko-opintoja.” Omien yrittäjyysopintojen avulla Ahonen haluaa kan- Täydennyskoulutuksesta uutta intoa ja osaamista JAMK tarjoaa aikuisille täydennyskoulutusta monenlaisiin elämäntilanteisiin. Lyhimmillään koulutukset ovat muutaman päivän ja muutaman opintopisteen ammatillisia täydennyskoulutuskursseja, jotka voi suorittaa esimerkiksi viikonlopun aikana. Aikuisopiskelijalle soveltuvat myös JAMKin Avoimen AMK:n opinnot, joista osan voi suorittaa myös verkossa. Pitempiaikaista sitoutumista vaativat sen sijaan erikoistumis- ja korkeakouludiplomikoulutukset. Erikoistumiskoulutukset koostuvat ammatillisista ydinopinnoista ja kehittämistoiminnasta ja -hankkeista. Oppimistehtävät ja kehittämishanke liitetään kiinteästi oman työn kehittämiseen. Korkeakouludiplomi on uudenlainen 60–90 opintopisteen kokonaisuus, jonka suorittaminen kestää noin 1,5 vuotta. Korkeakouludiplomit ovat tutkintojen osista muodostettuja täsmäkoulutuksia, jotka ovat kaikille avoimia ilman pohjakoulutusta. Korkeakouludiplomin avulla voi täydentää osaamistaan ja hankkia täysin uutta osaamista. JAMK vastaa ainoana korkeakouluna uudentyyppisen koulutuksen pilotoimisesta vuosina 2013–2015. JAMK järjestää aikuisille myös työvoimapoliittista koulutusta. n Lisätietoja: www.jamk.fi/fi/Koulutus/Taydennyskoulutus 1 • 2015 nustaa nuoria löytämään esimerkiksi tiimiyrittäjyyden mahdollisuuden. Maaseudulla myös internet voi tarjota paikan yrittäjyydelle. Layla Ahosen takataskussa on monta tutkintoa ja ammattia. Ensimmäinen tutkinto on kaupalliselta alalta. Työvuosien aikana hän ajoi itsensä burn outiin, mutta oppi kuuntelemaan varoitusmerkkejä ja löytämään keinoja palautumiseen muun muassa luonnossa liikkumisesta. Vinkkinä tuleville aikuisopiskelijoille Ahonen korostaa ajanhallinnan tärkeyttä. ”Ajankäytön suunnittelua olisi hyvä tehdä jo ennen opintoja. Jos taas opintojen aikana tulee tiukka paikka, kannattaa aina neuvotella opettajan kanssa aikataulujen joustoista.” Ahonen kiittelee JAMKin tarjoamia monimuotoopintoja, jotka niveltyvät aikuisopiskelijan arkeen. Webinaarit eli verkkoseminaarit mahdollistavat opintojen suorittamisen kotoa käsin, jolloin aikaa ei kulu matkustamiseen. ”Opettajaopinnoissa vapaasti valittavia kursseja voi valikoida myös suomalaisten ammattikorkeakoulujen yhteisestä VirtuaaliAMKista.” Opintojen suhteen Ahonen ei aio jäähdytellä. Suunnitelmissa on jatkaa jossain vaiheessa tradenomiksi Tiimiakatemiassa tai tehdä jokin muu tutkinto. ”Ajattelen, että olen hieman yli 50-vuotiaana parhaassa iässä ja minulla on puhtia jäljellä.” n Asiakaskysely: Kouluttajan asiantuntemus on tärkeä valintaperuste Digitalisaatio, uudet teknologiat ja työelämän rakennemuutokset kasvattavat aikuis- ja täydennyskoulutuksen volyymia lähivuosina. JAMKin markkinointipäällikön Heli Toivolan mukaan työelämän muutoksilla on vaikutuksensa myös koulutuksen tarjontaan. ”Selvitimme laajalla kyselyllä JAMKin tulevaisuuden asiakkaan tarpeita ja toiveita. Kyselyn mukaan asiakkaat haluavat sekä räätälöityjä että valmiiksi paketoituja koulutuksia. Opintoja halutaan tehdä työn ohessa ja osittain myös verkossa.” Koulutusvaihtoehtoja pohtiessaan asiakkaat haluavat entistä enemmän ohjausta ja tietoa valinnan tueksi. Asiakkaille on myös tärkeää tietää, millainen on kouluttajien asiantuntemus ja käytännön työelämän tuntemus. Kyselyn mukaan asiakkaista valtaosa on kiinnostunut esimies- ja johtamistaitojen kehittämisestä. Myös alakohtaiseen substanssiosaamiseen ja uusiin teknologioihin tarvitaan lisäkoulutusta kuten myös vuorovaikutus- ja ryhmätaitoihin. ”Tärkeimmät syyt hakeutua koulutukseen ovat oman asiantuntijuuden ja osaamisen kehittäminen, henkilökohtainen kiinnostus sekä muodolliset pätevyysvaatimukset.” n 19 EGYPTIN TULIAISIA PARHAIMMILLAAN KANSAINVÄLISET KEHITTÄMISHANKKEET HYÖDYTTÄVÄT AIDOSTI KOHDEMAATA, MUTTA MYÖS HANKKEEN TOTEUTTAJIA. JAMKIN KOORDINOIMA LAAJA KOULUTUSJÄRJESTELMÄN JA -SISÄLTÖJEN KEHITTÄMISEEN TÄHTÄÄVÄ TWINNING-HANKE EGYPTISSÄ ON TÄSTÄ HYVÄ ESIMERKKI. Teksti Ismo Myllylä Kuvat Jussi Halttunen E gyptissä on paljon äärimmäistä köyhyyttä, lukutaidottomuutta ja sisäisiä ristiriitoja, mutta toisaalta paljon osaamista ja pitkä sivistyshistoria. Maassa on myös kova halu uudistaa ja kehittää koulutusta ja koulutusjärjestelmää, jotta lähes 90 miljoonan egyptiläisen voimavarat saataisiin paremmin käyttöön. Yksi keino on ollut vuonna 2013 käynnistynyt ja syksyllä 2015 päättyvä Twinning-hanke, jota JAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu koordinoi. Twinninghankkeet ovat EU:n rahoittamaa kumppanuustoimintaa EU:n lähialueiden kanssa, ja niillä pyritään kohdemaiden hallinnon ja lainsäädännön kehittämiseen. Yhdessä Saksan kanssa toteutettava hanke on sisällöllisesti etenevä kehittämiskokonaisuus, jonka tuella egyptiläiset kehittävät koko koulutusjärjestelmäänsä ja sen arvioinnista vastaavan viraston NAQAAE:n toimintaa. Pääpaino on arviointijärjestelmän kehittämisessä ja organisoinnissa, mutta kiinnostuksen kohteena on myös koulutuksen sisältö. ”Kehittämiseen on kuulunut lainsäädäntöä, organisaation rakennetta, toimintakulttuuria ja arviointiosaamiskoulutusta. Samoin on selvitetty modernien opettajuuden työkalujen hyödyntämismahdollisuuksia”, hankkeen projektipäällikkö Heikki K. Lyytinen toteaa. Suomalaiset ja saksalaiset asiantuntijat tukevat kehittämisprosessia paikan päällä tapahtuvilla viikon mittaisilla missioilla. Niiden aikana tavataan egyptiläisiä asiantuntijoita neuvotteluissa, työpajoissa ja seminaareissa, joissa suunnitellaan yhdessä viraston toiminnan kehittämistä tai koulutetaan paikallista henkilöstöä ja arvioijia. Toisaalta egyptiläiset ovat käyneet opintojaksoilla Euroopassa, kuten Jyväskylässä syksyllä 2014 hittämispartnerina on DAAD (Deutscher Akademischer Austausch Dienst). JAMKista mission Egyptiin tekivät viimeksi opettajankoulutuspäällikkö Harri Keurulainen ja koulutuksen kehittämispäällikkö Hannu Ikonen helmikuun lopulla. ”Tarkkailimme ennen kaikkea sitä, miten arvioijina toimivia yliopistojen johtohenkilöitä koulutettiin. Koulutusote oli minusta moderni, mutta todellinen haaste on varmasti siinä, miten he osaavat viedä asioita eteenpäin omissa organisaatioissaan. Muun muassa tähän pystymme tarjoamaan näkökulmia, kun menemme Egyptiin uudelleen”, Keurulainen toteaa. Hankkeen etenemistä varmistaa Kairossa suomalainen RTA eli paikallinen neuvonantaja. Hän avustaa projektin EU-osapuolia hankkeen toteutuksessa yhteistyössä NAQAAE:n johdon ja asiantuntijoiden kanssa. Tehtävää on hoitanut viime syksystä lähtien opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Reijo Aholainen. ”Etenkin tämän vuoden puolella hankkeeseen liittyvät työt ovat edenneet hyvin. Välillähän hanke oli lähes keskeytyksissä Egyptin levottomuuksien ja henkilövaihdosten takia. Suuri merkitys on sillä, että NAQAAE:n uusi johtaja tohtori Youhansen Eid tukee hanketta kaikin voimin”, hän kertoo. Lyytinen lisää, että 2–3 vuotta on lyhyt aika viedä eteenpäin näin suurta kokonaisuutta. Hän on kuitenkin luottavainen. ”Uskon, että olemme pystyneet antamaan Egyptille monipuolisen kuvan siitä, miten Saksassa ja Suomessa eri tasojen koulutusta ja sen arviointia on toteutettu. Olennaista on tietenkin herättää ajatuksia, miten tätä tietoa voidaan hyödyntää ja jalostaa Egyptin tarpeisiin”, hän toteaa. Lupaavia tuloksia Suomesta hankkeeseen on osallistunut asiantuntijoita opetusministeriöstä, Opetushallituksesta, Helsingin ja Jyväskylän yliopistoista sekä JAMKista. Saksassa ke- 20 Hyötyä Suomelle ja JAMKille Hankkeen hyödyt eivät rajoitu pelkästään Egyptiin. Myös Suomi ja JAMK ovat hyötyneet hankkeesta. J Y VÄ S K Y LÄN AMMATTIKORKEAKOU LU N ASIAKASL E HTI Tammikuun lopulla Kairossa järjestettiin Egyptin korkeakoulujen johdon konferenssi, jonka aiheena oli yrittäjyyden ja työllistymisen edistäminen ja mittaaminen korkeakoulutuksessa. Esitelmöimässä ja keskustelemassa olivat RTA Reijo Aholainen, tohtori Stefan Wolf DAADista, JAMKin rehtori Jussi Halttunen, NAQAAE:n johtaja Youhansen Eid ja korkeakoulutoiminnoista vastaava varajohtaja Azza Agha sekä liiketoimintajohtaja Pekka Jääskö JAMKista. ”Tällainen hanke vahvistaa koulutussuunnittelun osaamista ja opettaa meitä toimimaan kulttuurisensitiivisesti eri ympäristöissä. Se vahvistaa myös Suomen mainetta hyvänä koulutuksen kehittäjänä”, Heikki K. Lyytinen arvioi. JAMKille hanke on tuonut mukanaan uusia yhteistyökuvioita. Tammikuussa Egyptissä yrittäjyydestä ja siihen liittyvästä koulutuksesta kertomassa olleet JAMKinrehtori Jussi Halttunen ja liiketoimintajohtaja Pekka Jääskö aloittivat neuvottelut Phairos University of Alexandrian kanssa. ”Olemme sopimassa yhteistyöstä liiketaloudessa sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. He ovat kiinnostuneita myös Tiimiakatemia-tyyppisestä toiminnasta. Yhteistyösopimus allekirjoitetaan todennäköisesti jo tänä keväänä”, Halttunen kertoo. n 1 • 2015 YHTEISTYÖTÄ ARGENTIINAN, SAKSAN JA KAZAKSTANIN KANSSA JAMK käynnistää huhtikuussa opettajien täydennyskoulutuksen kehittämisohjelman Argentiinassa. Tarkoituksena on kouluttaa 40 opettajankouluttajaa, jotka toimivat eri kouluasteiden opettajien täydennyskouluttajina Buenos Airesin alueella. Paikallinen opetusministeriö on kiinnostunut lisäämään opettajien muutosja kehittämisvalmiuksia sekä oppijakeskeistä pedagogiikkaa. Saksassa koulutusyhteistyö Jakobs University Bremenin kanssa on laajenemassa tänä vuonna. Vuonna 2014 JAMK järjesti yliopistossa kurssit tuotantoteknologian, yritystalouden ja hankinnan perusteista. Alan osaamisen lisäksi saksalaiset ovat kiinnostuneita opiskelijoilta hyvää palautetta saaneesta tavasta opettaa. Kazakstanissa JAMK koordinoi maaliskuussa 2014 alkanutta puolitoista vuotta kestävää laajaa kehitysprojektia, jossa kehitetään sairaanhoitajakoulutusta.Kazakstanin terveysministeriön kanssa tehtävässä hankkeessa on mukana asiantuntijoita JAMKin lisäksi Hämeen, Lahden ja Laurea ammattikorkeakouluista. n 21 g Jyväskylä Game Labin ensimmäiset pelinkehittäjät aloittivat työskentelynsä maaliskuussa. Timo Arna (vas.), Tuukka Korhonen, Heini Hakanen ja Joni Salminen pääsivät mukaan ensimmäiseen 30 henkilön ryhmään. Jonne Harja (takana vasemmalla) toimii pelikehityskeskuksen labramestarina ja Hanna Hauvala projektiasiantuntijana (toinen oikealta). PELIALA LUKUINA • Peliteollisuuden globaali arvo vuonna 2014 oli lähes 100 miljardia euroa. • Peliala työllisti Suomessa noin 2 200 henkilöä vuonna 2013. Työntekijämäärä tuplaantunut vuodesta 2009. • Pelialan arvioidaan työllistävän Suomessa vuonna 2020 lähes 3 500 ihmistä. • Jyväskylässä pelialalla oli vuonna 2014 noin 80 henkilöä. Tavoitteena on saada aikaan 400 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Lähde: Tekes, Neogames, Jyväskylän pelialan tilannekatsaus. LISÄTIETOJA Hanna Hauvala projektiasiantuntija hanna.hauvala@jamk.fi, +358 40 5769174 Mika Karhulahti lehtori, mika.karhulahti@jamk.fi, +358 40 5668036 Antti-Jussi Lakanen projektipäällikkö antti-jussi.lakanen@jyu.fi, +358 40 8053276 www.jklgamelab.fi, www.fb.com/jklgamelab, #jklgamelab Uusi pelikehityskeskus aloitti toimintansa Jyväskylässä Seuraava hittipeli Game Labista? 22 J Y VÄ S K Y LÄN AMMATTIKORKEAKOU LU N ASIAKASL E HTI JYVÄSKYLÄ GAME LAB KOKOAA YHTEEN PELIKEHITYKSESTÄ KIINNOSTUNEET OPISKELIJAT JA TYÖTTÖMÄT. TOIMINNAN KESKIÖSSÄ OVAT PELITIIMITYÖSKENTELY JA TIIMIEN SPARRAUS. PELIIDEOIDEN TEKIJÄT SAAVAT TUKEA OSAAMISENSA KEHITTYMISEEN PELIALAN AMMATTILAISILTA. TOIMINNASSA HYÖDYNNETÄÄN JAMKIN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON OSAAMISTA. SAMALLA TESTATAAN JA LUODAAN UUSIA, KETTERIÄ OPPIMISMUOTOJA KORKEAKOULUJEN PELIALAN OPETUKSEN TUEKSI. Teksti Pia Tervoja Kuvat Petteri Kivimäki S avonia-ammattikorkeakoulun muotoilun opiskelija Heini Hakanen ja Jyväskylän yliopiston tietotekniikan opiskelija Joni Salminen työstävät peliideaansa, joka on tarkoitus esitellä muille Jyväskylä Game Labin ”labralaisille” ensimmäisen työskentelyviikon päätteeksi. Sen jälkeen kasataan varsinaiset tiimit ja aletaan hioa parhaita ideoita. Hakasta kiinnostaa erityisesti pelisuunnittelun visuaalinen puoli. Salminen on aikaisemmin tehnyt itsenäisesti erilaisia peliprojekteja ja syventynyt pelisuunnittelun eri osa-alueisiin. Molemmat hakivat Jyväskylä Game Labin ensimmäiseen viiden kuukauden pelikehitysjaksoon tavatakseen muita pelisuunnittelusta kiinnostuneita ja oppiakseen lisää suunnittelusta. Tammikuussa 2015 toimintansa aloittaneen pelikehityskeskuksen taustalla on Jyväskylä Game Lab -peliala kansainväliseksi liiketoiminnaksi monitieteisellä ja -taitoisella alueellisella yhteistyöllä -ESR-hanke, jonka rahoitus tulee Keski-Suomen ELY-keskukselta Vipuvoimaa EU:lta 2014–2020 -ohjelmasta. Muita rahoittajia ovat Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitos, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy. ”Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat opiskelijat ja työttömät. Tavoitteena on luoda uudenlaisia menetelmiä pelialan opetuksen tueksi Keski-Suomen korkeakouluissa”, kertoo projektiasiantuntija Hanna Hauvala. Yritykset positiivinen sivutuote Game Labiin valitut saavat käyttöönsä paitsi Juomatehtaan modernit työtilat myös ammattitaitoisen ohjauksen ja sparraustiimin. Sparraajiksi on lupautunut alueen korkeakoulun henkilöstön lisäksi paikallisia ja muualla toimivia peliyrittäjiä ja -suunnittelijoita. ”Sparraajat valitaan tiimien tarpeiden mukaan. Joku voi tarvita apua käsikirjoitukseen, toinen taas äänisuunnitteluun. Itse toimin labramestarina ja lähitukihenkilönä, joka on aina paikalla”, tutkimusavustaja Jonne Harja toteaa. 1 • 2015 Luvassa on myös useita seminaareja, jotka ovat avoimia kaikille pelialasta kiinnostuneille. Seminaarivieraaksi on tulossa myös kansainvälisiä nimiä. Harja korostaa, että vaikka Game Labissa pääpaino on uuden oppimisessa, mahdollisten yritysideoiden syntyminen on positiivinen sivutuote. Labralaiset saavatkin tietoa siitä, miten omaa ideaa voi viedä eteenpäin ja mistä löytää rahoitusta. ”Sijaintimme Juomatehtaalla, Jyväskylän Yritystehtaan kyljessä on mitä parhain”, Hanna Hauvala korostaa. Omien vahvuuksien tunnistaminen tärkeää Game Labissa rohkaistaan labralaisia miettimään omia vahvuuksiaan ja rooliaan tiimissä. Siten tiimeihin saadaan kasattua mahdollisimman monipuolisesti osaamista. Joni Salminen toteaa, että toisaalta suomalaiset pelitalot ovat aika pieniä, jolloin voi olla hyväkin hanskata monia eri osa-alueita. Jyväskylän yliopiston tietojärjestelmätieteen opiskelijaa Tuukka Korhosta kiinnostavat pelisuunnittelun eri osa-alueiden lisäksi pelimaailman ansaintamallit ja yrittäjyys. ”Animointiin minulla ei sen sijaan ole resursseja”, Korhonen toteaa. Entiselle nokialaiselle Timo Arnalle tutuinta pelisuunnittelussa on 3D-grafiikka. Tietotekniikkaa opiskellut Arna oli mukana JAMKin pelinkehittäjäkurssilla, jossa tehtiin demoversio 3D-pelistä. Mikä sitten on labralaisten mielestä seuraava pelimaailman hitti? Korhonen uskoo, että mobiilipelaaminen lisäntyy entisestään. Monet hyvät kaupalliset pelit ovat yksinkertaisia, koukuttavia, hauskoja ja ilmaisia ladata. Salminen uskoo Virtual Reality -laseja hyödyntäviin peleihin ja kilpailullisiin moninpelattaviin videopeleihin sekä indiepelien suosioon. ”Seuraava hittituote syntyy täällä Jyväskylä Game Labissa”, hän hymyilee. n 23 KANSAINVÄLISTYMINEN MR. HALME TEKEE TUHAT KAUPPAA VUODESSA Tradenomi Julius Halme sai huippupaikan brittiläisestä OSTC sijoitusyhtiöstä. Työssä tarvitaan rautaista matikkapäätä ja syvällistä talousosaamista. Teksti ja kuva Pia Tervoja L ontoolainen OSTC Ltd tunnetaan yhtenä suurimmista ja nopeimmin kasvavista sijoitusalan yrityksistä Englannissa. Viidessätoista vuodessa OSTC on laajentunut kansainväliseksi toimijaksi, jolla on 16 toimistoa eri maassa. JAMKin International Business -koulutusohjelmasta tradenomiksi valmistunut Julius Halme on yksi yrityksen noin 400 työntekijästä. Halme sai huippupaikan opintojen loppusuoralla. ”Haaveilin pörssi- ja sijoitusalan töistä jo ennen kuin hain JAMKiin. Kun opinnot olivat pitkällä, aloitin työnhaun. Tammikuussa 2013 pääsin työhaastatteluun Englantiin ja helmikuussa aloitin työt OSTC:n Brightonin toimistossa.” Työ sijoitusyrityksessä on kiivastahtista ja haastavaa. Jokainen välittäjä tekee päivässä satoja ostoja ja myyntejä. Vuodessa kauppoja kertyy tuhatkunta. Kauppojen tekemisessä rautainen päässälaskutaito on ehdoton edellytys, sillä laskin ei taivu nopeaan kaupankäyntiin. Matematiikan taitoja painotettiin myös työhaastattelussa. ”Minut valittiin töihin satojen hakijoiden joukosta. Esimieheni mukaan valin- 24 taan vaikutti matematiikan taitojen lisäksi kaksi asiaa: ansioluettelossani oli mukana valokuva ja lisäksi olin valmis lähtemään Suomesta asti työhaastatteluun”, Halme toteaa. Kielitaitoa ja talousosaamista Julius Halme arvostaa JAMKin tradeno miopintoja. Hyödyllisimmiksi kursseiksi hän arvioi kurssit, jotka opettivat näkemään talouden suuria kokonaisuuksia. Englanninkielinen opetus kartutti puolestaan kielitaitoa. Opintojen aikana Halme oli vaihdossa puoli vuotta Buenos Airesissa. Opiskelijavaihto tutustutti eri kulttuureihin ja mukaan tarttui kokemusta kansainvälisen opiskelijaryhmän kanssa työskentelystä. Halme on kahdessa vuodessa juurtunut Englantiin. Työ ja koti löytyvät nykyisin Walesin puolelta Swanseasta, kun työnantaja teki uudelleenjärjestelyjä ja tarjosi sieltä työpaikkaa. ”Mieluiten tekisin kuitenkin saman alan töitä Suomessa, jos niitä olisi tarjolla. Ehkä joskus muutamme vaimon kanssa Suomeen, mutta ei ihan vielä”, Halme toteaa tulevaisuudensuunnitelmistaan. n J Y VÄ S K Y LÄN AMMATTIKORKEAKOU LU N ASIAKASL E HTI Jamaikalainen Courtney Salmon uskoo hoitoalalla riittävän töitä opintojen jälkeenkin. Suomen kieli tarttuu mukaan koko ajan paremmin, joten työllistymismahdollisuudetkin paranevat. Kuin kotonaan Jyväskylässä Jamaikalainen Courtney Salmon sanoo löytäneensä oman urapolkunsa tehdessään JAMKissa englanninkielisiä Nursing-opintoja. Sairaanhoitajan ammattiin valmistavat opinnot ovat vahvistaneet 33-vuotiaan Salmonin ajatuksia tulevista työtehtävistä. ”Huomasin, että minulle sopii parhaiten hoitoalan työt ja haluan olla ihmisten kanssa tekemisissä. Ala on myös riittävän laaja. Kyse ei ole vain siitä, toimitko keskussairaalassa hoitajana, vaan voit työskennellä muun muassa kotihoidossa tai opettajana.” Opinnot ovat vahvistaneet myös käsitystä siitä, että opiskelujen päättyessä tulevaisuus voisi edelleen olla Jyväskylässä. Salmonin on tarkoitus valmistua keväällä tai kesällä 2015. ”Haluaisin sen jälkeen jäädä tälle seudulle töihin. Hoitoalan töitä pitäisi olla tarjolla, varsinkin pienemmillä paikkakunnilla. Olen kiinnostunut kaikista töistä, mutta mieluiten työskentelisin vanhainkodissa, terveyskeskuksessa tai leikkaussalissa.” Kolmatta vuotta opiskeleva Salmon on jo ehtinyt nähdä suomalaista hoiva-alan arkea. Hän työskenteli opintojensa ohessa vanhainkodissa Jyväskylän Keljossa kesän 2014 sekä lyhyempiä jaksoja sen jälkeenkin. ”Lähetin työpaikkahakemuksen suomeksi ja sain paikan. Minut otettiin vanhainkodissa hyvin vastaan. Minuun uskottiin ja pääsin mukaan kaikkeen te- 1 • 2015 kemiseen. Työskentely on tehnyt hyvää myös suomen kielen taidolleni”, suomea mielellään puhuva Salmon sanoo. Hän pitääkin hyvää suomen kielen taitoa yhtenä tärkeänä kriteerinä, kun kansainväliset opiskelijat miettivät urasuunnitelmiaan Suomessa. Japanissa opettajana, Suomessa opiskelijana Salmon on kotoisin Jamaikan toiseksi suurimmasta kaupungista Montego Baysta. Ennen Jyväskylään saapumista hän toimi neljä vuotta avustavana englannin kielen opettajana Japanissa. ”Nursing-opinnot ovat sujuneet Jyväskylässä hyvin. Opettajat ja ohjaajat auttavat paljon. Opinnoissa on suomalaista näkökulmaa kansainvälisempi lähestymistapa.” Salmonin opiskelijaryhmässä on edustettuna yli kymmenen eri kansallisuutta. Opintojen aikana opiskelijoita on myös kannustettu keräämään kansainvälisiä hoitoalan kokemuksia. Hiihtokokemusta lukuun ottamatta kaikki on sujunut Jyväskylässä Salmonin mielestä sen verran hyvin, että hän näkisi itsensä mielellään töissä täällä. Jyväskylä on myös kaupunkina ollut hänen mieleensä. ”Tämä on hieno opiskelijakaupunki. Täällä on infrastruktuuri kunnossa ja terveyspalvelut toimivat. Vapaa-ajallakin on paljon tekemistä.” n Teksti ja kuva: Tommi Salo 25 Tekstit Pia Tervoja O P I NN ÄYT E T YÖT Pakistanilaiskoulun sähkönsaantiin ratkaisu Teemu Turunen: Sähkön saannin varmistaminen pakistanilaisella koululla. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, automaatiotekniikan koulutusohjelma. 2014. Sähkönsaanti on Pakistanissa ongelma etenkin suurten kaupunkien ulkopuolella. Myös pakistanilaisen hyväntekeväisyysjärjestön Lamblamp EducationRefinementin ylläpitämässä koulussa päivittäiset sähkökatkokset häiritsivät koulunkäyntiä. Teemu Turunen ratkaisi koulun sähkönsaantiongelman suunnittelemalla aurinkosähkön ja UPS-järjestelmän yhdistelmän. ”Laskin koulun sähköntarpeen ja kartoitin, mikä olisi kustannustehokkain, luotettavin ja ympäristöystävällisin ratkaisu. Päädyin siihen, että sähköverkkoa käytetään aina, kun sen kautta on sähköä saatavilla. Kun verkosta ei saada virtaa, käytetään aurinkopaneeleiden ja akuston tarjoamaa sähköä”, Turunen kertoo. Turunen oli Pakistanissa tekemässä laitehankintoja ja asennuksia. Paikallisissa liikkeissä ei ollut tarjolla kaikkia komponentteja, joten asennuksissa joudut- Korvaparantola opettaa musiikin kuullun ymmärtämistä Tapani Vaahervaara. Korvaparantola. Säveltapailua internetissä. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, musiikin koulutusohjelma. 2014. Soitonopettajana lähes kaksikymmentä vuotta toiminut Tapani Vaahervaarahalusi kehittää verkkopohjaisen oppimateriaalin, joka olisi mahdollisimman helposti lähestyttävä ja jota musiikin alkeis opiskelijat voisivat hyödyntää myös vapaa-ajalla. Vaahervaaran työn tuloksena syntyi Korvaparantola-niminen verkkosivusto, jossa voi opetella harmonioiden kuunte- 26 tiin tekemään kompromisseja. Esimerkiksi aurinkopaneeleiden sähköä ei voi käyttää yhdessä sähköverkon kanssa. ”Tästä huolimatta ratkaisu toimii. Sähköt pysyvät koko koulupäivän päällä ja sähköä on riittänyt muun muassa ilmas- tointiin sekä vettä nostavan sähköpumpun toimintaan.” Turusen opinnäytetyö voitti Riitta ja Jorma J. Takasen säätiön opinnäytetyöpalkinnon. n lemista ja eri rytmien tunnistamista. Pedagoginen sivusto sopii erityisesti kevyen musiikin soittajille. ”Rytmimusiikin puolella kappaleita opiskellaan usein korvakuulolta, jolloin on syytä kehittää omaa sävelkorvaa. Korvaparantolassa pyritään vahvistamaan musiikin kuullun ymmärtämistä”, Vaahervaara selvittää. Korvaparantolassa harjaannutetaan korvaa kuuntelemalla lukuisia tuttuja pop- ja jazzkappaleita, jotka on luokiteltu oppimista ajatellen johdonmukaiseen järjestykseen. ”Esimerkiksi rytmiosioon olen koonnut kappaleita, joissa toistuu ’käyttörytmejä’ eli rytmejä, jotka toistuvat monissa kappaleissa.” Vaahervaaran mukaan Korvaparantolan ovat löytäneet niin soitonopiskelijat kuin myös toiset opettajat, jotka ovat kiittäneet sivustoa selkeäksi ja tarpeelliseksi työkaluksi. n J Y VÄ S K Y LÄN AMMATTIKORKEAKOU LU N ASIAKASL E HTI Uutta tietoa rainan jännitystilasta Torpparikysymys historian ja tilastotieteen valossa Matti Kurki: Tehokkuutta teollisuuden rainanvalmistukseen. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto, tietotekniikka. 2014. Paperiraina kohtaa tuotannossa useita erilaisia rasituksia, jotka aiheuttavat turhia ja huomattavan kalliita ratakatkoja. Matti Kurki on ollut työurallaan käynnistämässä ja vetämässä useita teollisuuden tutkimusprojekteja, joilla on voitu vähentää ratakatkojen määrää. Tutkimustieto jalostui vuosien aikana teoriaksi, jota Kurki avaa väitöskirjassaan. ”Kehitin liikkuvan viskoelastisen rainan teorian, jossa keskitytään siihen, miten rainan kireys muodostuu, mikä olisi oikea tapa säätää kireyttä ja mikä on rainan optimaalinen nopeus. Teoriassa esitän matemaattisen mallin kiinteän ja virtaavan aineen yhteydestä. Tämä on ollut tutkimuksessa puuttuva lenkki”, Kurki kertoo. Petri Jussila. Tilastomies torpparien asialla. Edvard Gyllingin maatalouspoliittinen ajattelu ja toiminta suurlakon ja sisällissodan välissä. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto, suomen historia. 2015. Väitöskirjan teoriaa ja tutkimustuloksia voi soveltaa paperirainojen lisäksi myös muihin ohuisiin, liikkuviin rainoihin, kuten kartonki-, selluloosa-, muovija metallirainoihin. ”Tutkimuksestani on käytännön hyötyä teollisuusyrityksille, jotka haluavat tehostaa tuotantoaan ja vähentää rainojen katkoherkkyyttä.” n Opettajan omasta lukivaikeudesta voi tulla työkalu opetustyöhön Eila Burns. Tertiary teachers with dyslexia as narrators of their professional life and identity. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto, kasvatustiede. 2015. Opettajan dysleksia eli lukemis- ja kirjoittamisvaikeus on monella tavalla yhteydessä opettajan työhön ja käsitykseen itsestä opettajana. Vaikka opettajan lukivaikeudesta usein vaietaan ja se on jopa arkaluontoinen asia, kokemus voi parhaimmillaan tuottaa osaamista, josta on hyötyä työssä. Eila Burns tutki väitöskirjassaan toisella ja korkea-asteella olevia opettajia, joilla on lukivaikeus. Tutkimuksessaan hän selvitti, miten opettajien omat kokemukset vaikuttavat työn tekemiseen ja opettajuuteen. Tutkimusmenetelmänä oli narratiivinen haastattelu. ”Lukivaikeus tuo työhön haasteita, mutta ne voi myös kääntää eduksi ja työvälineeksi. Omat kokemukset tuovat herkkyyttä ja kykyä ymmärtää sekä tukea sellaisia opiskelijoita, joilla on erilaisia 1 • 2015 oppimisvaikeuksia”, Burns toteaa. Lukivaikeus voi sen sijaan tuottaa haasteita tehtävissä, joissa vaaditaan nopeaa tiedon käsittelyä ja prosessointia. Olennaista opettajan työssä menestymiselle on kehittää toimintatapoja, joilla voi vastata työn haasteisiin. Työtapoja täytyy aktiivisesti kehittää ja päivittää. Burns korostaa, että lukivaikeus edellyttää sekä henkilökohtaista prosessointia että työyhteisöltä monimuotoisuuden johtamista, jotta henkilökunnan ja opiskelijoiden kyvyt saadaan hyödynnettyä. n Valtaosa suomalaisista sai elantonsa maataloudesta 1900-luvun alussa, mutta yhteiskunnallisten ryhmien väliset erot olivat suuret. Maanvuokraajien taloudellinen tilanne oli epävarma ja juridisesti heidän asemansa oli epäselvä. Vielä huonommassa asemassa oli maaseudun työväestö. Petri Jussila tutki väitöskirjassaan Suomen sosialidemokraattisessa puolueessa vaikuttaneen filosofian tohtori, tilastotieteilijä ja valtiopäivämies Edvard Gyllingin maatalouspoliittista ajattelua ja sitä, mikä vaikutus hänellä oli puolueeseen ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Väitöstutkimus täsmentää Gyllingin roolia SDP:n johtavana maatalous poliittisena asiantuntijana. ”Gylling oli tutkija ja poliitikko, joka uskoi marxilaisen teorian mukaisesti maan sosialisoimiseen, mutta oli tätä ennen valmis torpparien itsenäistämiseen. Toisaalta hän peilasi maaseudun kysymyksiä historian kautta. Hän oli tehnyt muun muassa väitöskirjan torpparikysymyksestä. Gylling oli taustaltaan myös tilastotieteilijä, joka nojasi analyyseissään tilastoihin”, Jussila toteaa. Maatalouden ongelmat veivät osaltaan Suomea sisällissotaan, jonka jälkeen Gylling siirtyi Karjalan neuvostotasavallan johtajaksi. Sodan jälkeen säädettiin torpparilaki, joka oikeutti vuokratilalliset lunastamaan tilansa halutessaan. n 27 J U L K AISU J A 24/7-työyhteisöä johtamassa MARI PUNNA (TOIM.) Mari Punna (toim.): Hyvinvointia ja oikeudenmukaisuutta – työntekijänä ja esimiehenä 24 h -taloudessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 195. jamk.fi/julkaisut Epätyypilliset työajat asettavat haasteita sekä yksilölle että työyhteisölle. Toisaalta ne tarjoavat mahdollisuuksia, joita perinteisessä päivätyössä ei ole. Epätyypillisten työaikojen etuja ja toisaalta mahdollisten kuormitustekijöiden ennaltaehkäisyä ja ratkaisumalleja on kuitenkin tutkittu vasta vähän. Take Care 24/7 -hankkeessa tarkasteltiin epätyypillisinä työaikoina tapahtuvaa työtä työntekijöiden, esimiesten ja koko työyhteisön näkökulmista. Hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin epätyypillistä työaikaa tekevien hyvinvoinnin edistämisinterventio, jossa hyödynnettiin mobiilipäiväkirjamenetelmää. Esimiestyön ja johtamisen työvälineiden kehittäminen toteutettiin yhteistyössä osuuskaupan esimiesten kanssa haastatteluissa ja toiminnallisissa työpajoissa. Hanketta koordinoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja se toteutettiin kolmessa S-ryhmän alueosuuskaupassa vuosina 2013–2014. n HYVINVOINTIA JA OIKEUDENMUKAISUUTTA TYÖNTEKIJÄNÄ JA ESIMIEHENÄ 24H-TALOUDESSA JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU | JAMK.FI Lasten hyvinvoinnin puolesta Sirpa Valkama ja Riitta Ala-Luhtala (toim.): Tunne- ja turvataidot osaamiseksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 194. jamk.fi/julkaisut Tunne- ja turvataitokasvatus on ennaltaehkäisevää, lapsen hyvinvointia edistävää kasvatusta, jonka tavoitteena on hyvinvoiva ja itseään arvostava lapsi. Julkaisussa käsitellään tunne- ja turvataitoaiheita ihmisoikeuksien ja erityisesti lasten oikeuksien näkökulmasta. Julkaisussa on tutkimustietoa lapsiin kohdistuneesta kaltoinkohtelusta, lapsen kuulemisesta ja lapsen osallistamisesta, tunne- ja turvataitokasvatuksesta, turvakeskustelusta sekä tunne-ja turvataitokoulutuksesta ammattihenkilöille. JAMK toteutti ja koordinoi vuosina 2012–2014 Tunne- ja turvataidot osaamiseksi (TuTa) -hanketta. Hankkeen lähtökohtina olivat lapsen oikeudet sekä ennaltaehkäisevä, lapsen hyvinvointia edistävä kehittämistyö. Hanketta toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen, Jyväskylän yliopiston, Onerva Mäen koulun ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Hankkeessa oli lisäksi mukana muita aihepiirin ammattilaisia. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoitti hankkeen, jonka tavoitteena oli kehittää työmenetelmiä ja osaamista ennaltaehkäisemään lapsen kaltoinkohtelua ja traumatisoitumista. n Sirpa Valkama & Riitta Ala-Luhtala (toim.) Tunn e- ja turv ataid ot osaa mise ksi JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU | JAMK.FI Opettajankoulutusta verkossa Maarit Miettinen: Opettajankoulutusta verkossa? Verkkopilotti opettajankouluttajien ja opiskelijoiden näkökulmasta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 197. jamk.fi/julkaisut Julkaisussa kuvataan JAMKin ammatillisen opettajankoulutuksen verkkopilottiprosessia, joka aloitettiin syksyllä 2013. Verkkopilotissa kaksi opettajankoulutusryhmää opiskeli opettajiksi pääosin verkkovälitteisesti. Verkkopilottia tarkasteltiin tutkimuksellisin keinoin. Julkaisussa esitellään tutkimuksen keskeiset tulokset: verkkovälitteisen opettajankoulutuksen onnistumiset, kehittämisen kohteet ja hyvät käytännöt. Verkkopilotin tutkimustulokset osoittavat, että opettajankoulutuksen oppimisprosessin rakentaminen ja tukeminen verkkovälitteisesti on mahdollista ja verkkopilotissa oli monia onnistumisia, kuten verkko-ohjaus ja pedagoginen monipuolisuus ja läpinäkyvyys. Tutkimustulokset auttavat verkko-opettajankoulutuksen kehittämisessä. Tuloksista on hyötyä myös kaikille verkko-oppimista toteuttaville tahoille. Julkaisua voivat hyödyntää ammatilliset oppilaitokset, opettajankouluttajat ja kaikki verkko-opetuksen parissa työskentelevät henkilöt. n 28 J Y VÄ S K Y LÄN AMMATTIKORKEAKOU LU N ASIAKASL E HTI Maarit Miettinen Opettajankoulutusta verkossa? Verkkopilotti opettajankouluttajien ja opiskelijoiden näkökulmasta JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU | JAMK.FI LY H Y E ST I JAMK mukana Kasvu Openissa KASVUYRITTÄJYYTTÄ KEHITTÄMÄSSÄ Kasvu Open auttaa yrityksiä kasvamaan. Sen yti messä on kokeneiden yritysjohtajien halu tehdä konkreettisia toimia kasvavien yritysten tueksi. JAMK on mukana yrityksille maksuttomassa spar rausohjelmassa ja Kasvu Open -finaalissa. oma henkilökunta voi oppia yrityksiltä. ”Se antaa mahdollisuuden saada uusia asiantuntijoita omaan yrityshautomoomme ja yrittäjyyden opintojaksoille. Olemme myös löytäneet sitä kautta yrityksiä, joilla on ollut tarvetta laboratorioidemme tarjoamille tuotekehitysympäristöille”, hän sanoo. Kasvu Open laajenee edelleen Valtakunnallinen kasvuyrittäjyyskilpailu ja sparrausprosessi Kasvu Open huipentuu suureen Kasvun Karnevaali -finaaliin Jyväskylän Paviljongissa 22.–23. lokakuuta. Kasvu Open Karnevaali kokoaa Paviljonkiin Suomen kovimmat kasvajat, verkostoitujat, bisnesenkelit ja innovoijat. JAMKin opiskelijat olivat jo viime vuonna mukana finaalin järjestelyissä, mutta tänä vuonna yhteistyötä on tarkoitus syventää. ”Toivomme, että opiskelijat pääsevät kuuntelemaan finaaliyritysten esityksiä ja oppimaan sitä kautta kasvuyrittäjyyttä. Tapahtumassa on mukana eri tehtävissä 80 JAMKin opiskelijaa. Haluamme Kasvu Openiin mukaan myös enemmän JAMK-lähtöisiä yrityksiä”, toteaa JAMKin liiketoimintajohtaja Pekka Jääskö. JAMKin omat asiantuntijat eli myllärit ovat sparraamassa osallistujayrityksiä digitalous- ja biotalouskasvupoluilla. Kasvuyrittäjyyskilpailu on Jääskön mukaan hyvä foorumi luoda verkostoja ja löytää uusia yhteistyömuotoja yritysten kanssa. Samalla 1 • 2015 Kasvu Open on tarkoitettu kaikille kasvusta kiinnostuneille yrityksille. Siinä kohtaavat kokeneiden yritysjohtajien osaaminen ja kasvunälkäisten pk-yritysten uudet ideat. Sparrausprosessi synnyttää uusia yrityksiä ja vauhdittaa olemassa olevien yritysten kasvua, täysin ilmaiseksi. Ensimmäinen Kasvu Open järjestettiin Jyväskylässä vuonna 2011. Tuolloin mukana oli 35 kasvusuunnitelmaa, 16 finalistiyritystä, 16 asiantuntijaa eli mylläriä ja yksi kasvun kiitoratapäivä. Vuonna 2014 Kasvu Open laajeni valtakunnalliseksi. Mukana oli jo 347 kasvusuunnitelmaa, 60 finalistiyritystä, 500 mylläriä, 25 kiitoratapäivää, 10 eri kasvupolkua ja 2 200 osallistujaa. Vuonna 2015 Kasvu Open laajenee edelleen: yli 900 Suomen menestyneimmän yritysjohtajan osaaminen ja 850 tulevaisuuden potentiaalisen suuryrityksen kasvuideat kohtaavat yrittäjyyskilpailussa, jossa etsitään Suomen kovinta kasvuhakuista yritystä. n Teksti: Pasi Rahikainen, Kuva: Tero Takalo-Eskola 29 LY H Y E ST I AOKK jälleen hakijoiden ykkössuosikki Tammikuun 2015 haussa Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (AOKK) oli jälleen hakijoiden suosikki Suomessa. Jo viime vuonna ennätyslukemiin kohonnut hakijamäärä ylitettiin nyt selkeästi. Kaikkiaan 1 923 hakijaa tavoitteli opiskelupaikkaa ammatillisen opettajan, erityisopettajan tai opinto-ohjaajan opinnoissa. Opiskelupaikkoja on tarjolla 460 hakijalle. Kasvua oli erityisesti ammatillisen opettajankoulutuksen osalta, jossa hakijamäärä kasvoi yli viidenneksen viime vuoden huippulukemista. ”Hakijoiden kokonaismäärä kasvoi ennätyslukemiin koko Suomessa, mikä heijastelee varmasti tämänhetkistä taloustilannetta. Epävarmoina aikoina halutaan kouluttautua ja parantaa omaa asemaa työelämässä”, opettajankoulutuspäällikkö Harri Keurulainen korostaa. Keurulainen laskee JAMKin suosion perustuvan hyviin kokemuksiin onnistuneista koulutustoteutuksista sekä koulutuksen järjestämiseen muita opettajakorkeakouluja useammalla alueella. ”Uuteen verkko-opiskeluryhmäämmekin oli 225 hakijaa, mikä kertoo tällaisen vaihtoehdon tarpeesta”, Keurulainen sanoo Opettajaksi verkossa -opinnoista. Opettajaksi verkossa on hieman tavallista tiiviimmin verkkoopiskeluun keskittyvä koulutusmalli. Se on houkutellut hakijoita aina Etelä-Suomea myöten. Lopulliset AOKKin opiskelijavalinnat ovat selvillä huhtikuussa. n 4.–.5.5. Hei mä TOImin! Dynamo, Piippukatu 2 (JKL). Jyväskylän toimintaterapeuttikoulutus 25 vuotta. 13.5. klo 8.30–15 Osaamisen iloa – Keski-Suomen vuorohoidon seminaari Dynamon auditorio, Piippukatu 2 (JKL). OHOI – Osaamista vuorohoitoon -hankkeen aloitusseminaari on suunnattu kuntien vuorohoidon henkilöstölle ja palveluvastaaville sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Seminaarissa nostetaan asiantuntijaluentojen ja työpajojen avulla esiin vuoropäivähoidon työntekijöiden osaamiseen ja työhyvinvointiin sekä vuorohoidon palvelujärjestelmän toimivuuteen liittyviä keskeisiä tekijöitä. 11.–27.5. JAMK Summer School: Industrial Business 29.5.–17.6. JAMK Summer School: Creativity and Communication in Business 1.–5.6. JAMK Summer School: Creative and Physical Activities in Mental Health Promotion 1.–5.6. JAMK Summer School: Health Promotion Management 1.–12.6. JAMK Summer School: International Environmental Engineering and Renewable Energy Production Teksti: Tommi Salo 8.–12.6. JAMK Summer School: Creativity and Learning: ”Joy” Biopooli luo uutta yrittäjyyttä biotalousalalle KIRJASTON AVOIMET KOULUTUKSET Biotalousalaa vahvistetaan pohjoisessa Keski-Suomessa miljoonahankkeen avulla. Kevään 2015 aikana käynnistyvässä Biopooli-hankkeessa tehostetaan metsäbioenergiaketjun toimintaa terminaalitoiminnan avulla sekä laajennetaan biotalousalan liiketoimintapohjaa. ”Hanke on mahdollistaja uudelle yrittäjyydelle ja yritystoiminnalle. Sen avulla on tavoitteena luoda uutta liiketoimintaa metsäbiomassan ympärille”, JAMKin Biotalousinstituutin asiantuntija Tarmo Lampila kertoo. Biopooli jakautuu tutkimus- ja kehityshankkeeseen (arvo noin 700 000 euroa) ja sitä tukevaan investointihankkeeseen (arvo noin 300 000 euroa). JAMK toimii hankkeen pääkoordinaattorina. Lisäksi mukaan on tulossa kuusi yritystä sekä Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE ja Itä-Suomen yliopisto. ”Hankkeeseen tarvitaan mahdollisesti lisää sen tavoitteita tukevia erikoistuneita yrityksiä”, Lampila sanoo. Biopooli rahoitetaan 65-prosenttisesti Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksella. Loppurahoitus tulee mukana olevilta toimijoilta sekä pohjoisen Keski-Suomen kehitysyhtiöiltä ja kunnilta. Hankkeen on suunniteltu kestävän alkuvuoteen 2018. n Teksti: Tommi Salo 30 MUUT TAPAHTUMAT 25.3. klo 14.30–15.30 Terveysalan tiedonlähteet Pääkampus, FK14 8.4. klo 14–15 Tieteellisten artikkelien haku Pääkampus, FK14 14.4. klo 14–15 How to find academic articles? Pääkampus, FK14 16.4. klo 15–16.30 RefWorks Pääkampus, FK14 22.4. 14.30–15.30 Sosiaalialan tiedonlähteet Pääkampus, FK14 5.5. klo 10–11.30 RefWorks Pääkampus, FK14 Kaikille avointa koulutusta järjestetään eri kampuksilla. Ilmoittaudu koulutukseen viimeistään edeltävänä perjantaina ottamalla yhteyttä Pääkampuksen kirjastoon, kirjasto@jamk.fi. Koulutus järjestetään vain, jos on ilmoittautuneita. J Y VÄ S K Y LÄN AMMATTIKORKEAKOU LU N ASIAKASL E HTI TA PA H T U MAT www.jamk.f i/ tapahtumat KEVÄÄN 2015 KONSERTIT 26.3. klo 17 Viulistien ilta 21.4. klo 20 Ei onnea luotu minulle! 6.5. klo 18 Kamarikimara Anatoli Melnikovin viuluoppilaat. Eliisa Suni (piano). Paikka: Siltasali. Sanni Reili (laulu). Konsertissa esiintyvät ao:n ja JAMKin kamarimusiikkiyhtyeet. 22.4. klo 14 Iltapäivämatinea 7.5. klo 18 Laula sydämeni 26.3. klo 19 Sellomusiikkia eri puolilta Eurooppaa 22.4. klo 18 Lied-konsertti 2 Hanna Timonen (sello), Anras Szabo (piano). 22.4. klo 21.30 Beats’n’ Styles Sanna-Kaisa Hilliaho (laulu), Kaisu Tajakka (laulu), Eliisa Suni (piano). Paikka: Poppari. Paolo Poverini (rummut). 11.5. klo 18 Glove Supreme Esiintyjinä Jämsän pianotapahtumassa 2014 menestyneet nuoret pianistit. 23.4. klo 15.30 Melodia Paikka: Siltasali. Aurora Hentusen ja Ville Keräsen C-tutkinto. 1.4. klo 17 Valoa ja varjoa -viulukonsertti 23.4. klo 16.30 Tears 31.3. klo 19 Nuoret Pianistit Reetta Kumpulainen (harmonikka). 11.5. klo 19.30 Very Early Salla Törmänen (viulu), Marika Valmari (viulu), Eliisa Suni (piano). Paikka: Siltasali. Juho Leppänen (piano). Karoliina Virta (harmonikka). 12.5. klo 18 Kevätpuut kukkivat 23.4. klo 18 Tähän on tultu Paavo Nisula (laulu), Eliisa Suni (piano). Annika Heikkilä (piano), Kristiina Ruusuvuori (piano). 23.4. klo 19.30 Epilogi 13.5. klo 17 Euphonium Heikki Niininen (laulu), Eliisa Suni (piano). Anna Vähäsöyrinki (baritonitorvi), Andras Szabo (piano). 7.4. klo 20 On The Way To Be Ready Paikka: Poppari. Sonja Kangastalo (laulu). 7.4. klo 21.30 Riitasointuja ja vääriä säveliä Since 1987 28.4. klo 17 I Can Only Be Me Paikka: Poppari. Pasi Hanhisalo (laulu). Paikka: Siltasali. Elisa Pellinen (laulu). 13.5. klo 18 Rannalla istuja 8.4. klo 19 Automatic Overdrive 28.4. klo 18.30 Songs I Heard Peppi Ruokolainen (laulu), Eliisa Suni (piano). Paikka: Musta kynnys (Hannikaisenkatu 16, JKL). Hanna Mikkonen (laulu), Sanna Solanterä (laulu). Paikka: Siltasali. Heta Nykänen (laulu). 14.4. klo 18.30 Kantelematinea 15.4. klo 19 Jyväskylä Sinfonia: Nuoret solistit Jyväskylästä. Paikka: Jyväskylän teatteritalo. Jyväskylä Sinfonia, solisteina ao:n ja JAMKin opiskelijoita. Kimmo Tullila, kapellimestari. Liput 26/24/12 e, S-Etukortilla 24/22 /10 e teatterin lippumyymälä; 28,50/26,50/14,50 e (hinnat sisältävät palvelumaksut) Lippupiste. 13.5. klo 19 Kevätillan kontrastit 28.4. klo 19 1+1=4 Virpi Vuorenmaa (viulu), Eliisa Suni (piano). Laura Kuisma (piano), Enni Meriläinen (piano). 18.5. klo 11 Sävelten aamunkoitto 28.4. klo 20 C-kurssi Heidi Kantanen (piano), Salla Törmänen (viulu), Aki Saira (klarinetti). Paikka: Siltasali. Johanna Mäkelä (laulu). 19.5. klo 19 Sähkökitaramusaa 2 29.4. klo 18 Muskaristudion kevätkonsertti 29.4. klo 20 Jenna(n) B: How Do You Keep The Music Playing? Niklas Winterin kitaraoppilaat. 19.5. klo 21.30 Timo Rantama Ensemble – A Breath of Fresh Air Paikka: Poppari, Puistokatu 2–4. Paikka: Siltasali. Jenna Bågeberg (laulu). 21.4. klo 13 Meren äärellä 4.5. klo 21.30 Rakkaudesta Taija Lahtinen (piano), Sanna-Kaisa Hilliaho (laulu). Paikka: Boombox Musica (Seminaarinkatu 15, JKL). Hanna Savolainen (laulu). 21.4. klo 14 Kevätperhoset 5.5. klo 14 Iltapäivämatinea 21.5. klo 15.30 On se flyygeli soiva peli – tunnelmasta toiseen Sini Wallin (piano). 21.5. klo 17 Kesän kynnyksellä Jenni Kälviä (piano). 21.4. klo 17 Kaiken takana on nainen 5.5. klo 17 Heijastuksia viime vuosisadalta Paikka: Siltasali. Ellinoora Tuuna (laulu). Ann-Marie Hakulinen (kitara). 21.4. klo 18 Lied-konsertti 1 5.5. klo 19 Harjoitusmusiikkiopiston konsertti 21.4. klo 18.30 How Can I Keep From Singing Paikka: Siltasali. Miia Luoma (laulu). 1 • 2015 5.5. klo 20 Halfway Paikka: Boombox Musica (Seminaarinkatu 15, JKL). Martta Saksa (laulu). Siina Toimela (laulu), Niina Pinni (laulu), Eliisa Suni (piano). 21.5. klo 19 Runoilijan yksinäisyys Heta Sammalisto (laulu), Niko Tompuri (laulu), Eliisa Suni (piano). Tapahtumat Hannikaissalissa (Pitkäkatu 18–22), ellei tapahtuman yhteydessä toisin ilmoiteta. Vapaa pääsy, ellei toisin ilmoiteta. Lisätietoja: www.jamk.fi/fi/Palvelut/kulttuuripalvelut/Konsertit 31 .CG43 Hae 17.3.–9.4. Haluaisitko agrologiksi, insinööriksi, musiikkipedagogiksi, restonomiksi, sosiaali- ja terveysalan osaajaksi tai tradenomiksi? Vai tarvitsetko uutta potkua urallesi? Kevään haussa on yli 30 tutkintoa, yli 1200 aloituspaikkaa. Valitse joko AMK- tai YAMK-tutkinto. Tutkinnon voit suorittaa työnkin ohessa. Lue lisää jamk.fi/tutkinnot ja hae viimeistään 9.4. klo 15.00. AMK-tutkinnot Ylemmät AMK-tutkinnot Energia- ja ympäristötekniikka, päivä Fysioterapeutti, päivä ja monimuoto Konetekniikka, päivä Kuntoutuksen ohjaaja, päivä ja monimuoto Liiketalous, päivä ja monimuoto Logistiikka, päivä Maaseutuelinkeinot, päivä ja monimuoto Matkailu- ja palveluliiketoiminta, päivä ja monimuoto Musiikkipedagogi, päivä Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, päivä Sairaanhoitaja, päivä ja monimuoto Sosionomi, päivä ja monimuoto Sähkö- ja automaatiotekniikka, päivä Tieto- ja viestintätekniikka, päivä Tietojenkäsittely, päivä Toimintaterapeutti, päivä ja monimuoto Elinkaaripalveluiden johtaminen Kliininen asiantuntija Logistiikka Matkailu- ja palveluliiketoiminta Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaaliala Teknologiaosaamisen johtaminen Terveyden edistäminen Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen päivä = päivätoteutus, päätoimista opiskelua, ns. nuorten koulutus; monimuoto = monimuotototeutus, aikuiskoulutus Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Paikkoja valituille. 32 J Y VÄ S K Y LÄN AMMATTIKORKEAKOU LU N ASIAKASL E HTI
© Copyright 2024