Ratamon toimintamallin taustalla on valtakunnallisesti määritelty tulevaisuuden visio, jolla pyritään vastaamaan väestön ikääntymiseen ja palvelujen tarpeen kasvamiseen. Nykyisellä toimintatavalla kuntien rahat eivät riitä tuottamaan tarvittavaa hoitoa. Ratamo-mallissa yhdistetään palveluja saman katon alle. Nykyisenkaltaiset raja-aidat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen välillä madaltuvat. n a a ll e it n n u u s a o m ta a R ta s a lm u k ö k ä n n a n in im to Teksti: Tarja Hurtta Kuvat: Tarja Hurtta, AW2 Arkkitehdit Ratamo-keskuksen tilasuunnittelu on loppusuoralla. Moniammatilliset suunnitteluryhmät ovat yhteistyössä arkkitehtitoimiston kanssa käyneet läpi keskukseen suunniteltuja tiloja. Ratamo-keskuksesta tulee aivan uuden tyyppinen rakennus, jossa on ns. syvärunkoinen rakenne eli sisäpihoja, joiden kautta luonnonvalo pääsee rakennuksen kaikkiin kerroksiin. Keskuksen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota energiatehokkuuteen, turvallisuuteen sekä puhtauden- ja kosteudenhallintaan. Hyvinvointia tukeva ympäristö on oleellinen osa nykypäivän sairaalarakentamista - tilat tukevat toipumista ja kuntoutusta sekä aktivoivat potilaan liikkeelle. ”Koko palveluprosessia tarkastellaan nykyään asiakkaan näkökulmasta, eivätkä vanhojen sairaala- ja terveyskeskusrakennusten ahtaat ja epämukavat tilat enää tähän taivu. Ratamo-keskuksesta 8 tulee muuntojoustava, viihtyisä sekä toiminnallisesti huippuluokkainen”, kertoo pääsuunnittelija Matti Anttila AW2 arkkitehdeiltä. Muuntojoustavat tilat taipuvat tarpeen mukaan Ratamo-keskusta suunnitellaan toiminnan näkökulmasta potilaan ja asiakkaan parhaaksi. Muuntojoustavat tilat tukevat potilaan hoitoa ja kuntoutumista. Kustannussäästöä haetaan uuden toimintamallin kautta. Sen edellytyksenä on sosiaalipalvelujen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintojen keskittäminen samaan toimipisteeseen. Säästöt syntyvät niiden aidosta integraatiosta, jolloin pys- tytään vähentämään erikoissairaanhoidon tarpeetonta käyttöä. Ratamo-keskuksen rakentamisen perusajatuksena on, että tuottavuushyödyt riittävät kattamaan keskuksen rakentamisesta aiheutuvat lisääntyvät korko- ja poistokustannukset suhteessa siihen, että korjataan olemassa olevaa palveluverkkoa. Nykyiset tilat ovat elinkaarensa päässä, eikä niitä korjaamalla voida tarjota nykyaikaista vaatimustasoa vastaavaa hoitoa. ”Ratamo-projektissa seurataan alan kehitystä ja innovaatioita tarkasti. Tavoitteena on rakentaa sellainen tulevaisuuden hoitomalli kouvolalaisille, johon meillä on varaa, mutta joka myös takaa asianmukaisen, tarvetta vastaa- Kouvolan kaupunginhallitus valitsi Ratamo-keskuksen suunnittelijat: pää- ja arkkitehtisuunnittelijaksi valittiin AW2 Arkkitehdit, rakennesuunnittelijaksi Ramboll Finland Oy sähkö- ja LVIA-suunnittelijaksi Granlund Oy sekä sprinklerisuunnittelijaksi Etteplan Design Center Oy. Mietityttääkö töihin paluu perhevapaan jälkeen? Perhevapaalta työelämään palaava voi osallistua vertaisryhmätoimintaan, jolla tuetaan ja helpotetaan työhön paluuta. Työn ja perheen yhteensovittamiseen toiminnassa hyödynnetään Työterveyslaitoksen kehittämää Työuran uurtaja® -ryhmämenetelmää. Ratamon tilasuunnitteluun on osallistunut hyvinvointipalvelujen henkilöstöstä koottuja moniammatillisia suunnitteluryhmiä. Tilasuunnittelua on tehty tiiviisti viimeiset neljä kuukautta. Tilasuunnitelman on määrä olla valmis tammikuussa. Lähipalvelut ovat palveluja, joita väestö käyttää usein ja ainakin osa väestöstä käyttää niitä toistuvasti, jopa päivittäin. Asiakkaan näkökulmasta lähipalvelut ovat saavutettavissa esimerkiksi kotiin tarjottavina palveluina, sähköisinä palveluina, lähellä jokapäiväistä elinympäristöä tarjottavina palveluina ja liikkuvina palveluina. Olennaista ei ole fyysisen toimipisteen sijainti. (LÄHDE: STM) van hoidon”, sanoo apulaiskaupunginjohtaja Annikki Niiranen. Suomen sairaalaverkko on pääosin vanhentunutta ja rakennukset tulleet tiensä päähän. Parhaillaan Suomessa on käynnissä yli 15 uudisrakennus- tai peruskorjaushanketta eri puolilla maata. Kohti sote-uudistusta Eduskunta päättää valtakunnallisen sote-uudistuksen toteutumisesta alkuvuodesta, mutta sen rahoitusmalli jää seuraavalle hallituskaudelle. Varmaa on kuitenkin se, että tulevaisuudessa palvelun tarve kasvaa oli niiden tuottaja kuka tahansa. ”Mitä paremmin valmistaudumme sote-uudistuksen tavoitteisiin ja pystymme tuottamaan kustannustehokkaat palvelut asiakastarvetta vastaavasti, sitä varmemmin Kouvolassa säilyvät sote-palvelut nykyisessä laajuudessa”, Niiranen korostaa. Ratamo-palveluverkossa optimoidaan palveluiden saatavuus ja saavutettavuus hakemalla tasapaino keskitetyn palvelun ja lähipalvelupisteiden, kiertävien ja kotiin vietävien palveluiden välille. Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut, että kaikkia sote-palveluja ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista tuottaa hajautetusti. Keskittämisellä voidaan varmistaa palvelujen hyvä laatu ja turvallisuus sekä myös taloudellisesti järkevä ja kustannustehokas toteuttaminen. Osallistu perhevapaalta työelämään -ryhmään, jonka aihepiirejä ovat mm.: • työhön paluuseen tai työpaikan hakemiseen suuntautuminen • muutostilanteiden hallinta työelämässä • oma hyvinvointi ja siitä huolehtiminen • työn ja perheen yhteensovittaminen • tukiverkostojen merkitys • lapsen päivähoidon järjestäminen Seuraava ryhmä kokoontuu Kuusankoskella KSAOn tiloissa keskiviikkoisin ja perjantaisin 11.3., 13.3., 18.3. ja 20.3.2015 klo 9-12.30. Lastenhoito järjestetään (KSAOn opiskelijat). Ilmoittautumiset 27.2.2015 mennessä sähköpostitse yhteyshenkilöille. Ryhmään voidaan ottaa enintään 12 osallistujaa (ryhmä alkaa, jos ilmoittautujia on vähintään 7). Syksyllä 2015 on Korialle tulossa uusi ryhmäkokoontumisjakso. LISATIETOJA päiväkodin johtaja Päivi Hasu p. 020 615 7869 paivi.hasu@kouvola.fi perhetyöntekijä Kaisa Kettunen p. 020 615 6248 kaisa.kettunen@kouvola.fi 9
© Copyright 2024