Kivistön aseman tyylinäyte - Graniittirakennus Kallio Oy
Kalliolta Graniittirakennus Kallio Oy:n asiakaslehti 2015 Kivistön aseman tyylinäyte GRK starttasi Virossa 8 – Vehkalan asema pohjustaa Kehäradan kakkosvaihetta 10 Graniittirakentaja laajensi Kivistössä kirjoaan 12 – Terveenä kotiin, ehjänä eläkkeelle! 15 Kehä III paranee etuajassa 18 KANSI Kalliolta Graniittirakennus Kallio Oy:n asiakaslehti 2015 Reilu peli ja kunnon vastus motivoivat 3 Haminan ohikulkutie valmistui etuajassa 4 GRK satsaa monimuotourakointiin ja kansainvälisyyteen 6 Teemu Lantto luottaa tahtoon ja tunteeseen 7 GRK starttasi Virossa 8 u GRK toteutti kesällä 2015 avattavan Kehäradan työmaita lähes koko jättiprojektin ajan. Infraurakoiden lisäksi yhtiön toteutusvastuut ulottuivat talonrakentamiseen ja talotekniikkaan. Asematyömaiden lippulaivana voi pitää alkuvuodesta 2015 valmistunutta Kivistön asemaa. Kuvassa Vantaan uusimman kaupunginosan ja tämänvuotisen asuntomessujen pitopaikan vasta valmistunut rautatieasema ”juhlavalaistuksessa”, joka sekin kuului GRK:n urakan sisältöön. Paciuksenkadun alikulkukäytävä turvaa kevytliikenteen 9 Vehkalan asema pohjustaa Kehäradan kakkosvaihetta 10 Graniittirakentaja laajensi Kivistössä kirjoaan 12 Pertti Heininen toteuttaa nuoruudenunelmaansa 14 Terveenä kotiin, ehjänä eläkkeelle! 15 Jumalniemen maaperä suursiivotaan 16 GRK niittää hyvää kasvumainetta 17 Kehä III paranee etuajassa 18 GRK nappasi viisi uutta urakkaa 19 Henkilöstön esittely 20 4 12 Julkaisija: Graniittirakennus Kallio Oy Toimitus: AViador Oy Ulkoasu ja valokuvat: Matti Vuohelainen Paino: T-Print Ky 2 Kalliolta 2015 15 10 PÄÄKIRJOITUS Reilu peli ja kunnon vastus motivoivat Kun aloitin rakennusmestarina hieman vajaat 20 vuotta sitten, Suomi oli juuri toipumassa historiallisen syvästä lamasta. Minä ja kurssikaverini olimme ne kaksi onnekasta, joille löytyi heti oman alan työpaikka. Työnhaun alkuvaikeuksista huolimatta moni samaan aikaan Joensuun Tekusta valmistunut on sittemmin löytänyt pysyviä infra-alan töitä – onneksi, sillä meitä nelikymppisiä maanrakentajia ei todellakaan ole tässä maassa liikaa. Kun kertaan mielessäni alamme kehitystä 1990-luvun lopulta tähän päivään, etsimättä nousee esiin monta muutosta. Niistä yksi suurimmista liittyy työturvallisuuteen, joka oli täysin sattumanvaraista vielä viime vuosituhannen lopulla. Jokin haalari tai työtakki saattoi olla yllä auttamassa tunnistamaan maanrakentaja muista katu- tai tiealueella liikkujista. Nykyiset itsestäänselvyydet, kuten turvakengät ja kypärät, olivat infratyömailla tuntemattomia varustuksia pitkälle tälle vuosituhannelle asti. Tämän päivän tilanne on onneksi huomattavasti parempi, mutta edelleen meillä kaikilla ammattilaisilla on paljon tekemistä siinä, että työmailta on eliminoitu turvallisuusriskit niin perusteellisesti kuin se on inhimillisesti mahdollista. Tässä suhteessa yhtiömme on tehnyt merkittävän päänavauksen panostamalla myös työergonomian määrätietoiseen kehittämiseen. Myös töiden johtamiskulttuuri alallamme on muuttunut aiempaa vähemmän hierarkiseen suuntaan. Oman yhtiömme pitkäaikaisten kollegojen kanssa työskenneltäessä tuota ”pomottamista” ei ole ollut koskaan, joten itse olen saanut toimia etuoikeutetusti tasavertaisena ammattilaisena alusta alkaen. Yksi mieleenpainuvimmista käytännön opeistani niin työmaan johtamisessa kuin infra-alan monipuolisten tekniikoiden hallinnassa oli aikanaan Espoon Leppävaaran keskuksen rakentaminen. Tuolloinen vastaava mestari Jorma Härkönen ja työmaainsinöörinä toiminut Heikki Haavikko näyttivät nuorelle Kuusamon miehelle, miten infratyömaata johdetaan ja miten tekniikat hallitaan. Sittemmin olen koettanut itse soveltaa johtamillani työmailla aikanaan kokeneemmilta kollegoiltani oppimiani periaatteita. Sitäkin olen pitänyt ohjenuoranani, että milloin tahansa on oltava saapuvilla ajatustenvaihtoon alaisten ja kollegojen kanssa. Tämä on yhtiössämme ollut kantavana periaatteena alusta alkaen ja on edelleen. Toinen kirjoittamaton sääntö on se, että työmaata saa johtaa juuri sillä tavalla kuin parhaaksi näkee, kunhan kunnioittaa yhteistyökumppaneita ja pelaa kaikin puolin reiluilla korteilla. Kun näin tekee, ei tarvitse olla huolissaan siitä, että urakka olisi viimeinen sillä tiimillä tai että sillat palaisivat takana. Koen itseni ja myös samanlaisissa tehtävissä työskentelevät kollegani eräänlaisina valmentajina tai kapteeneina. Rinnastus esimerkiksi joukkueurheiluun ei ole kaukaa haettu. Uskon oppineeni yhteistyötaitoja jo pelatessani teini-ikäisenä jääkiekkoa Kuusamon Pallokarhuissa. Pelitaitoja – ja varhaisia muistojakin – on mukava palauttaa mieliin nykyisessä harrastuksessa: jääkiekossa työkaverusten muodostamassa joukkueessa. Se virkistää ja vahvistaa sitä yhteishenkeä, jota työmaillakin tarvitaan. Ja peli ei olisi peliä, jollei välillä kentällä olisi kunnon vastusta ottamassa miehestä mittaa. Se auttaa toimimaan työmailla oikein paineenkin alaisena. Tällä hetkellä vietän työpäiväni Lentoasemantien ja Kehä III:n risteyksen tietämissä, Suomen vilkkaimman liikennesolmun liepeillä. Siltatyöt alkavat olla ohi, mutta haasteita riittää myös tänä vuonna 2015. Ratkaisemme ne yhdessä, hyvässä hengessä ja reiluin kortein. Teemu Palosaari työmaapäällikkö 2015 Kalliolta 3 TIEURAKKA Haminan ohikulkutie valmistui etuajassa K oko Suomen etelärannikon kattava moottoritiestö on lähes valmis. Tällä hetkellä väylien uudisrakentamisen painopiste on Kaakkois– Suomessa. Graniittirakennus Kallio sai viime syksynä valmiiksi 6,5 kilometrin mittaisen osuuden Haminan ohikulkutiellä välillä Kolsila–Lelu. Koskemattomaan maastoon rakennettaessa oli louhittava kalliota noin puoli miljoonaa kuutiometriä. ”Hankkeen alussa oli tietysti huolehdittava kulkuyhteyksistä työmaalle ja työmaalla. Sekin aiheutti aikataulullisia haasteita. Tilaaja oli varannut urakka-aikaa yhteensä runsaat kaksi vuotta, saimme valmista alle kahdessa vuodessa”, kertoo työmaapäällikkö Antero Lehtinen. Tehokas toteutusvauhti ei ollut hitustakaan pois työturvallisuuden tasosta. Työmaan MVR-mittaustulokset näyttivät yhtä mittausta lukuunottamatta pyöreää sataa prosenttia. ”Lisäksi tilaajan palaute oli erinomainen sekä lopputuloksen laadun että työturvallisuuden suhteen”, Lehtinen toteaa. Hän pääsi siirtymään toiselle, Kotkan Jumalniemen tietyömaalle jo syyskuussa eli lähes kolme kuukautta ennen urakan takarajaa, joksi tilaaja oli asettanut 30.11. ƒ 4 Kalliolta 2015 FAKTA u u u u Louhintaa 0,5 milj. m3 Massansiirtoja yhteensä 1 milj. m3 6,4 kilometriä uutta tietä Yhdeksän uutta siltaa Graniittirakennus Kallion urakoima Haminan ohikulkuosuus oli valmis jo ruskan aikaan, vaikka pelivaraa olisi ollut Itsenäisyyspäivän alusviikolle asti. Antero Lehtinen hoiti työmaansa turvallisesti, kustannustehokkaasti ja teknisten laatutavoitteiden mukaisesti. 2015 Kalliolta 5 GRK satsaa monimuotourakointiin ja kansainvälisyyteen Kasvuyrityksenä palkittu GRK on toisaalta maanrakentamisen ammattitaitoperinteitä vaaliva, toisaalta myös toteutusmuotojen moninaisuutta arvostava infrayritys. Moninaisuus ilmenee myös yhtiön kansainvälisissä suhteissa, jotka tuovat resursseja myös megaluokan hankkeiden toteutukseen. P erinteiselle maanrakennusyritykselle Suomessa riitti, kun tilaaja toimitti ajoissa selkeät kaivukuvat ja maksoi laskut viipyilemättä. Nykyaikainen infrarakentaminen on paljon enemmän; urakoitsijan on pärjätäkseen ymmärrettävä suunnittelua ja oltava valmis toteuttamaan hyvin erilaisia urakkamuotoja. GRK:n tähänastisessa historiassa on lukuisia esimerkkejä siitä, että näillä valmiuksilla varustettu yritys menestyy. ”Esimerkiksi ST-urakkakilpailut ovat olleet meille menestyksellisiä, koska niissä todelliset ammattilaiset pääsevät käyttämään koko osaamistaan. Tästä myös tilaajat ovat poikkeuksetta hyötyneet. Uskon, että on koko infrarakentamiselle eduksi, jos urakoitsijan näkemykset otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa”, GRK:n toimitusjohtaja Petri Kotkansalo toteaa. Suuret infrarakennuttajat ovat kehittäneet suomalaisia urakkamuotoja laajemminkin. ST- eli Suunnittele & toteuta -mallin lisäksi urakkamuotoina ovat yleistyneet rahoitusvastuun sisältävä PPP (Public Private Partnership) ja hankkeeseen valittujen osapuolten yhteiseen tavoitteenasetteluun ja riskinjakoon perustuva allianssimalli. ”Kaikissa näissä kolmessa urakkamuodossa on erityispiirteensä. ST tuo suunnitteluvastuita, joiden lisäksi allianssissa on oltava hallinnollista osaamista. PPP-mallissa meidän on urakoitsijana hallittava myös rahoituksen hankintaprosessi. Tähänastiset kokemukset suurten kansainvälisten yhtiöiden Strabagin, Aberdeenin ja Hochtiefin ovat merkittävästi lisänneet osaamistamme myös muun muassa rahoitusmaailmasta, mikä on perin- 6 Kalliolta 2015 2012 GRK kansainvälisine kumppaneineen valmistelemassa yhteistä hanketta. Kuvassa vasemmalta Viile Oikari KMS, Ulf Bäckström HTI, Yann Ottenwaelder Aberdeen, Petri Kotkansalo GRK, Raghavendra Kulkarni HTI, Oliver Wagner HTPPP, Pertti Heininen GRK, Joachim von Lukowicz HTPPP, Piotr Soltyski HTPPP, Simon Holkenbrink HTPPP, Sofronios Kostelidis HTI, Janne Ilmonen GRK, Teemu Lantto GRK, Roope Korpela GRK. KMS= Kesälahden Maansiirto, HTI= Hochtief Infrastructure, HTPPP= Hochtief PPP Solutions, Aberdeen= Aberdeen Asset Management teisesti ollut tilaajan vastuulla tavanomaisissa urakoissa”, pohtii GRK:n tekninen johtaja Pertti Heininen. Työt ammattitaidolla tilaajan ehdoilla Petri Kotkansalo näkee infrarakentamisen lähitulevaisuuden kiehtovana sekä toteutusmuotojen että kohteiden monipuolisuuden kannalta. Vaikka perinteisessä liikenneväylien uudisrakentamisessa ei ole kasvun enteitä näkyvissä, infrarakentamisen todellinen osaaja kykenee Kotkansalon mukaan muuntautumaan ja laajentamaan reviiriään. Osa tätä kehitystä on osaamisen kehittäminen kaikissa tilaajan soveltamissa urakkamuodoissa, osa taas oman toiminnan laajentamista perinteisestä infrasta muun muassa teollisuuteen. ”Mitä suurempi ja vaativampi projekti on kyseessä, sitä suuremmassa roolissa ihmisten ja suurten asiakokonaisuuksien johtaminen. On saatava kaikki työskentelemään yhteisen päämäärän eteen. Isot projektit herättävät runsasta mielenkiintoa myös monissa sidosryhmissä, joiden toiveiden ja vaatimusten täyttäminen on tärkeää. Tämän kaiken keskellä on täytettävä projektille asetetut aikataulu-, kustannus-, laatu-, turvallisuus- ja ympäristötavoitteet ja pidettävä näin asiakas tyytyväisenä”, kertoo projektinjohtaja Teemu Lantto, jolla on mittavat näytöt todella suurten ja vaativien teollisuushankkeiden vetovastuista. ƒ LYHYESTI Teemu Lantto luottaa tahtoon ja tunteeseen Nelostie paranee Rovaniemellä u Yksi Graniittirakennus Kallion merkittävimmistä tämänhetkisistä urakoista on Valtatie 4:nm parantaminen Rovaniemen kaupunkialueella. Syksyllä 2016 valmistuvaa työtä rakennuttavat Liikennevirasto ja Rovaniemen kaupunki yhdessä. Liikenneviraston osuus noin 21 miljoonan euron budjetista on runsaat 80 prosenttia. ”Ensimmäisen vuoden vaativin aikataulullinen haaste oli yli 150 000 kiintokuutiometrin massansiirto. Se oli kilpajuoksua talven kanssa, ja onneksi ehdimme saada siirto-operaation valmiiksi jo marraskuun puolivälin tietämissä”, kertoo Graniittirakennus Kallion työpäällikkö Jorma Härkönen. Kokonaishintaisena toteutettava urakkakokonaisuus sisältää sekä itse valtatien että sitä ympäröivän katuverkoston parantamista. Tiedossa on Härkösen mukaan muun muassa mittavia massanvaihtoja, yhteensä noin 40 000 – 50 000 kiintokuutiometrin verran. Hangosta löytyi lietekaatopaikka G RK:n osaavat rivit saivat vuoden alusta yhtä osaavan täydennyksen, kun metsä- ja elektroniikkateollisuuden hankkeita maailmalla vetänyt Teemu Lantto aloitti projektinjohtajana. Kymmenessä maassa yli kymmenen vuoden ajan rakentajana kiertänyt Lantto sai loppuvuodesta kutsun työlounaalle, jonka jälkeen hän huomasi luvanneensa Petri Kotkansalolle suostua tämän pyyntöön aloittaa GRK:ssa. ”Ilmeisesti omat projektitekemiset painoivat vaakakupissa. Viimeksi asuin lähes kolme vuotta Uruguayssa metsäteollisuushankkeen merkeissä. Taloni pihalta näki joen yli Buenos Airesin puolelle”, hän kertoo. Tiiviistä työtahdista huolimatta maailmankansalaiseksi kasvanut Lantto ehti seuraamaan sekä paikallista jalkapalloa että tangon tanssimista. Naapurusmaat Uruguay ja Argentiina ovat kuulemma tukkanuottasilla sellutehtaiden raken- tamisen ja jalkapalloherruuden lisäksi myös tangon alkuperästä. ”Viimeisin ulkomaankomennus oli toki eksoottinen, mutta parasta oppia olen aikanaan saanut Saksasta, jossa vierähti yli viisi vuotta. Kiinassakin tuli paiskituksi projektihommia lähes kolmen vuoden ajan. Siinä ajassa ehti jo kieltäkin sen verran, että osasi neuvoa taksille, pitääkö mennä suoraan, oikealle vai vasemmalle.” Teemu Lantto korostaa, että työskentely erilaisissa kieli- ja kulttuuriympäristöissä vaatii sekä sopeutumiskykyä että omaa tahtoa ja kykyä ilmaista se. ”Kun on monenlaisissa ympäristöissä työskennellyt ja viihtynyt, oppii näkemään aika nopeasti myös sen, kenen kanssa haluaa olla tekemisissä. Tunteen mukaan olen mennyt ja tulen menemään vastakin. Nyt tuli lounaspalaverissa tietty tunne, ja sen jälkeen tuli lyödyksi kättä päälle.” ƒ u Pilaantuneen maan kohteet on Suomessa hyvin kartoitettu ja suuri jo kunnostettu. Uutta kunnostettavaa silti riittää yhä. Usein maan pilaantuminen havaitaan muiden maanrakennustöiden yhteydessä, kuten tapahtui Hangossa Orioninkadulla viime kesänä. ”Osoittautui, että kyseisessä paikassa oli toiminut jo 1970-luvulla suljettu lietekaatopaikka, jonka jätteiden sisältämät haitta-aineet olivat päässeet jo pilaamaan alapuolista pohjavettä. Ratkaisuna oli tällä kertaa pilaantuneiden massojen kaivu, jossa oli noudatettava suurta huolellisuutta, samoin kuin massojen kuljetuksessa loppusijoituspaikoilleen”, kertoo Graniittirakennus Kallion työpäällikkö Antti Partanen. Noin hehtaarin suuruiselta alueelta kaivettiin yhteensä 32 900 tonnia maa-ainesta. Aines sisälsi sekä liuottimia että raskasmetalleja ja öljy-yhdisteitä. Maassa oli runsaasti myös sellaisia haitta-aineita, joille voi altistua hengitysilman kautta: rikkivetyä, syaanivetyä, metaania, hiilidioksidia, raskasmetallipitoista pölyä, PAH- ja PCB-yhdisteitä sekä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. ”Työ hoitui vauhdikkaasti, vain kahdessa ja puolessa kuukaudessa. Kun työmaaväellä on kokemusta, tarkkuutta riittää, vaikka homma näyttää päällisin puolin hoituvan ’Lavalle vaan ja maailmalle’ - periaatteella”, Partanen toteaa. 2015 Kalliolta 7 KANSAINVÄLISYYS Graniittirakennus Kallion tytäryhtiö GRK Infra AS toteutti vuonna 2014 ensimmäisen urakkansa, Tarton läntisen ohitustien ensimmäisen vaiheen. Tie on Tarton kaupungin pääväylä ja samalla osa Tallinna–Tartto–Luhamaa -maantietä. Joulukuussa valmistunut urakka sisälsi tierakenteiden tekoa yhteensä 2,6 kilometrin matkalta. GRK starttasi Virossa ”K oska tie kulkee kaupunkialueella, urakkaan sisältyi paljon töitä, joita tavallisesti tehdään katutyömailla. Esimerkiksi sadevesiputkistojen ja jalankulkutunnelin rakentaminen sekä katuvalaistus ja reunakivetysten asennus kuuluivat urakkaan”, kertoo työpäällikkö Kaido Ivask GRK Infra AS:stä. Urakka luovutettiin tilaajalle, Viron maantieviraston eteläiselle rakennusosastolle, 18. joulukuuta. Vihertyöt sovittiin luonnollisesti tehtävän vasta keväällä. Kaikki muut urakkasummaltaan 4,5 miljoonan euron työt tehtiin alle viidessä kuukaudessa. ”Vaativinta oli jalankulkutunnelin rakentaminen hyvin ahtaalla alueella. Meidän oli taattava tilaajalle liikenteen keskeytyksetön sujuvuus. Tehtävä ei ollut helppo, sillä kyseisen tieosuuden ajoneuvotiheys on 13 000 autoa vuorokaudessa, eikä kiertoteitä saanut käyttää”, Ivask kertoo. Hän on tyytyväinen työmaatiimiin, joka kokemuksensa ja ammattitaitonsa turvin pystyi venymään poikkeukselliseen tiukkaan aikatauluun. ”Itse tien rakentaminen vei aikaa vain kolme kuukautta, mihin sisältyivät myös asfalttityöt”, hän toteaa. Tyytyväinen tilaaja Tarton läntisen ohikulkutien urakka oli vaativa sekä aikataulullisesti että liikennejärjestelyiltään. Kuva: Jaak Nilson 8 Kalliolta 2015 Viron infrarakennusmarkkinat ovat päässeet kohtuulliseen vauhtiin maan liityttyä EU:n jäseneksi vajaat kymmenen vuotta sitten. Tarton ohitustien rakentaminen kuuluu hankkeista tärkeimpiin saatettaessa maan liikenneväyläverkostoa nykyaikaiseen kuntoon. GRK Infra AS:n urakka on keskeinen etappi tässä kokonaisuudessa. ”Tilaajana haluamme painottaa korkeaa laatua ja yhteistyökumppaniemme osaamista. GRK Infra AS:n henkilöstö on osoittautunut erittäin ammattitaitoiseksi: se on rakentanut vilkkaasti liikennöidyssä kohteessa tärkeän urakan, vieläpä erittäin lyhyessä ajassa”, kiteyttää Viron maantieosaston rakennusosaston johtaja Oleg Luzetski. Luzetskin tyytyväisyyttä lisäsi se, että tielläliikkujien turvallisuus tuli taatuksi ja ettei näiltä tullut lainkaan valituksia liikennejärjestelyistä. ”Tästä on hyvä jatkaa. Vuodeksi 2015 meillä on jo mukavasti työkantaa, ja valmistaudumme rekrytoimaan lisähenkilöstöä. Uskomme, että löydämme joukkoomme jatkossakin yhtä päteviä ammattilaisia”, Ivask toteaa. ƒ Paciuksenkadun betonityöt tuli tehdä vilkkaan liikenteen keskellä. Paciuksenkadun alikulkukäytävä turvaa kevyenliikenteen Pienikin liikenteellinen muutos voi kaupunkialueilla vaatia järeää rakentamista. Paciuksenkadun alikulku Helsingin Pikku-Huopalahdessa on tästä hyvä esimerkki. Vesitiiviiden betonirakenteiden teko merenpinnan alapuolella on kaikkea muuta kuin helppo juttu. Vähintään yhtä iso haaste on vilkkaan auto- ja raitioliikenteen häiriöttömyyden takaaminen työmaan aikana. A likulkusiltojen rakentaminen on vaativa tehtävä etenkin kaupunkialueilla, koska työt on hoidettava ympäröivää liikennettä häiritsemättä. Tällaisiin hankkeisiin on kuitenkin ryhdyttävä etenkin silloin, kun niillä parannetaan liikenneturvallisuutta. Tästä on kysymys viime vuoden kesäkuussa käynnistetyssä ja tämän vuoden syksyllä valmistuvassa Paciuksenkadun alikulkukäytävähankkeessa, jota Graniittirakennus Kallio urakoi. ”Liikennevalot ja jalankulun suojatie olivat käytännössä liian kaukana Pik- ku-Huopalahden suunnalta Seurasaareen suuntautuvien pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden kannalta. Hanketta suunniteltiin vuoden päivät sen jälkeen, kun alueelta kantautui tietoja toistuneista vaaratilanteista”, kertoo hankkeen projektinjohtaja Sauli Kivivuori HKR-Rakennuttajista. Itse työmaa on Kivivuoren mukaan sujunut todella hyvin, minkä hän näkee hyvän työnsuunnittelun ja osaavien tekijöiden ansioksi. ”Urakkakilpailuunhan aikanaan kutsuttiin ne yritykset, joiden osaamisen tiedettiin täyttävän kriteerimme. Liikenteellisesti ja teknisesti näin vaativaan työhön ei mikä tahansa yritys pysty”, hän toteaa. Vesitiivis kaukalo ja silta viidessä lohkossa Työmaan alkuvaiheessa viime kesänä tehtiin suuri määrä kaapeli- ja putkistosiirtoja. Ne sisältyivät Graniittirakennus Kallion urakkaan, kuten sisältyi myös HSY:n, HKL:n, Helsingin Energian ja teleoperaattoriyritysten samanaikaisten töiden koordinointi. ”On järkevää kokonaisuuden kannalta, että nämä ulkopuoliset tilaajat tekevät omat mahdollisesti tarvittavat työnsä sa- malla rupeamalla. Näin on myös tapahtunut, ja aikataulutkin ovat pitäneet. Meillä oli lähtökohtana alusta alkaen, että urakoitsija huolehtii näiden ulkopuolisten tilaajien töiden koordinoinnista”, Kivivuori kertoo. Projektityöskentelyyn tottuneille maarakennusammattilaisille tällainen yhteensovittaminen on lähes päivittäin tarvittavaa perusosaamista. Vastaavaa yhteensovittamista tarvitaan tietysti myös aliurakoitsijoiden töissä suhteessa muihin työvaiheisiin ja tässä tapauksessa ennen kaikkea liikenteen sujumisen varmistamiseksi. ”Liikennekatkot on ollut hyödynnettävä tarkasti ja pidettävä samalla kiinni aikarajoituksista. Lisäksi on vaatinut tarkkuutta nostaa ja kaivaa raitiovaunujohtojen läheisyydessä”, työmaapäällikkö Toni Jauho toteaa. Varsinaiset rakennetekniset työt alkoivat nekin jo viime kesänä, jolloin silta porapaalutettiin. Teräsbetonirakenteisen alikulkusillan valuja on tehty lohkoissa. Ensimmäiset kaksi lohkoa valmistuivat viime syksynä. Viides ja viimeinen tullaan valamaan kevään kuluessa. ƒ 2015 Kalliolta 9 KEHÄRATA Vehkalan asema pohjustaa Kehäradan kakkosvaihetta Kehäradan ykkösvaihe otetaan käyttöön ensi kesänä, tulevaan kakkosvaiheeseen on jo varauduttu. Osa kakkosvaiheen asemista on vasta kaavoituksen ja esisuunnittelun todellisuutta, mutta Vehkalan asema on tästä poikkeus. Asema rakennettiin jo ykkösvaiheessa Vantaan kaupungin rahoituksella, koska se palvelee oleellisella tavalla aseman lähiympäristön ripeästi kasvavan työpaikkakeskittymiä tarpeita. 10 Kalliolta 2015 ”R uskeasannan ja Petaksen asemien rakentamiseenkin olemme jo varautuneet, vaikka ne ovatkin sovittu toteutettavaksi Kehäradan toisessa vaiheessa, josta tarvitaan erillinen toteutuspäätös”, kertoo Vantaan kaupungilla Kehäradan rakennuttamisesta vastaava projektipäällikkö Harri Johansson. Graniittirakennus Kallio toteutti viime syksynä valmistuneen Vehkalan asemaurakan kokonaisuudessaan. Omien ammattilaisten ja pätevien aliurakoitsijakumppanien yhteistyöllä valmistuivat niin maarakennustyöt, teräsrakenteinen asemarakennus, betoniset kivipintaiset laiturirakenteet, asfalttityöt sekä hissi- ja LVISA-työt. Työmaan vastaavana mestarina toimi Teemu Kallio, joka ennen infrarakentajauraansa toimi talonrakentajana. ”Talonrakennuksen perusosaaminen on tietysti samaa nykyäänkin kuin parikymmentä vuotta sitten. Osa rakennusmateriaaleista on tosin kehittynyt huomattavasti”, Kallio kertoo. Hän kertoo oppineensa vuosien varrella, että talonrakennuksessa työmaan koko ei välttämättä kerro kaikkea kohteen vaativuudesta. ”Vaikka Vehkalan asematyömaa oli Kehäradan pienimmästä päästä, samat osaamista vaativat työvaiheet oli täälläkin käytävä läpi – aikataulusta ja laadusta tinkimättä”, Kallio sanoo. ƒ Graniittirakentaja Teemu Kallio Vehkalan asemalla paria viikkoa ennen työmaan luovutusta tilaajalle. Pääosa Vehkalan aseman graniitista on ylämaalaista, loput tulivat Kiinasta. Marko Hämäläinen viimeistelee aseman rakenteita. Rosterista valmistettujen roskakorien korkeusasema on tarkoin säädelty, jotta ne palvelevat myös kepin avulla liikkumistaan tunnustelevia näkövammaisia asiakkaita. 2015 Kalliolta 11 KEHÄRATA Graniittirakentaja laajensi V uodesta 2012 tammikuulle 2015 kestänyt Kehäradan Kivistön asematyömaa oli taidonnäyte niin pääurakoitsijalle kuin myös aliurakoitsijoille talotekniikasta teräs-, lasi- ja kiviasennuksiin. Näyttävästi valaistu asema oli kaikkea muuta kuin rutiinikohde myös arkkitehti Mika Lundbergille, jonka aloitteesta esimerkiksi asematunnelin betoniseiniin pinnoitettiin lasuurimaalaustekniikalla. Arkkitehtitoimisto B & M Oy:ssä työskentelevä Lundberg käytti rakennusmateriaaleina tässä kohteessa paikallavalubetonin lisäksi lasia, terästä ja erilaisia kivilajeja Viitasaaren Keltaisesta Kiinan Mustaan. ”Paikallavalukohteenakin tämä on ollut vaativa, erityisesti kartion muotoiset valoaukkorakenteet – lasi- ja teräsrakenteista puhumattakaan. Meillä on ollut hyvän oman tiimin lisäksi mainiot aliurakoitsijat, siitä kiitos heille”, sanoo Graniittirakennus Kallion työmaapäällikkö Risto Laakkonen. Hän pitää Kivistön asematyömaata uransa vaativimpiin kuuluvana. Ensimmäistä kertaa Laakkonen, pesunkestävä maanrakentaja, pääsi perehtymään työmaillaan talotekniikan maailmaan. Huolellinen kilpailutus tuotti uusia yhteistyöavauksia, kuten sopimussuhteen LVIS-aliurakat toteuttaneen Caverion Suomi Oy:n kanssa. ”Yhteistyö Graniittirakennus Kallion kanssa sujui todella hyvin. Sen merkitys korostui, koska hankkeen rakennusaika oli poikkeuksellisen pitkä. Hyvä yhteistyö pääurakoitsijan kanssa myös auttoi mitoittamaan omat resurssimme oikein. Hankkeen aikana asennettiin laajalle alueelle järjestelmiä, jotka sisältävät paljon enemmän talotekniikkaa kuin tämäntyyppisessä hankkeessa herkästi ajattelee”, kertoo Caverion Suomi Oy:n Espoon yksikön päällikkö Kenneth Matilainen. Työ laajeni matkan varrella Kivistö tulee olemaan heinäkuussa 2015 liikenteelle avattava Kehäradan vilkasliikenteisimpiä asemia. Lähivuosina sen nykyinen noin 3000 asukasluku tulee moninkertaistumaan. Samalla katu- ja tieverkostoa on kehitettävä. Tämä jatkuvasti kasvava tarve vaikutti myös Kivistön asemaurakan laajuuteen. Kun työt olivat jo hyvässä käynnissä, Vantaan tekninen lautakunta hyväksyi uuden suunnitelman, jonka mukaisesti Vanha Nurmijärventie tuli linjata tunnelin yläpuolitse Kivistön aseman liepeillä. ”Tämän päätöksen seurauksena urakka laajeni huomattavilla määrällä lisätöitä, jotka suurelta osin kohdistuivat tunnelin jatkamiseen 78 metrillä”, Risto Laakkonen toteaa. Työ valmistui sopivasti ennen määräaikaa, ja viimeiset kaksi kuukautta joulukuun alusta tammikuun loppuun kuluivat pääasiassa taloteknisten testausten ja erilaisten tarkastusten parissa. Tilaaja otti Graniittirakennus Kallion urakan vastaan tammikuun lopulla, noin puoli vuotta ennen koko Kehäradan avaamista. Kevään aikana, kun ”graniittikalliolaiset” ovat jo osuutensa viimeistelleet, Kehäradan asemat ja tunnelit toimivat jo junakaluston koeliikennöintipaikkoina. Asennusryhmistä viimeisetkin ovat jo tässä vaiheessa poistuneet, yhtenä viimeisimmistä Koneen hissi- ja liukuporrasasentajat. ƒ 12 Kalliolta 2015 Kivistössä kirjoaan Kivistön asema on teräksen, lasin, kiven ja talotekniikan taidonnäyte FAKTA u u u u Betonia 25 000 m3 Kiveyksiä 7000 m2 Talotekniikkatöitä neljällä miljoonalla Vaativia teräs- ja lasirakenteita 2015 Kalliolta 13 Pertti Heininen toteuttaa nuoruudenunelmaansa G raniittirakennus Kallion tekninen johtaja Pertti Heininen innostui 15-vuotiaana purjelennosta. Liki 40 vuotta jatkunut harrastus on saanut uusia muunnelmia, ja purjekone on vaihtunut jo vuosia sitten moottorikoneeksi. Heininen on osallistunut aktiivisesti myös palolentoihin ja estänyt monta alkavaa metsäpaloa riistäytymästä hallitsemattomaksi kertomalla viranomaisille lennoilla tekemistään havainnoista. ”Parasta lentämisessä silti on vapauden tunne, kun saa kokea lähtevänsä minne ja milloin tahtoo”, hän kiteyttää ja ryhtyy tarkastamaan, ettei polttoaineen seassa ole vettä. Polttoaineen asianmukaisuuden toteaminen, kuten muutkin konetyypistä riippuen vähintään 50 tarkistettavaa seikkaa, on tehtävä huolella. Tarkistukset on tehtävä tsekkauslistan mukaan, vaikka olisi miten kokenut lentäjä. ”Muistiinsa ei pidä luottaa – ja keskittyä pitää koko ajan. Jollei siihen kykene, lentämiseen ei pidä ryhtyä.” Keinohorisontti auttaa kokenuttakin Pertti Heininen astuu 600 lentotunnin kokemuksella ohjaimiin. Tuuli syyskuun viimeisenä iltapäivänä on kohtalaisen navakka, mutta lentosäänä edelleen turvallinen. ”Jos tuulennopeus tuplaantuisi likemmäs 30 solmuun, en todennäköisesti lähtisi ilmaan. Jäätävä keli on kuitenkin pahin, vaikka koneessa olisi jäänpoistotoiminto. Kerran olen joutunut vaaralliseen tilanteeseen. Pari vuotta sitten Itävallassa ajoin ukkospilveen. Vaikka olikin tarvittava tunnistusjärjestelmä, se ei antanut oikeaa tietoa. Hurjaa pisaroiden rummutusta, salamointia ja pystyvirtauksia kesti viitisen minuuttia, minkä jälkeen matkamme jatkui vähemmän dramaattisissa merkeissä. Määränpäänä muuten oli Adrianmeren rannalla sijaitseva kaupunki nimeltä Pula.” Tavallisenkin pilven sisällä lennettäessä kokenutkin lentäjä olisi vaikeuksissa, ellei keinohorisonttia olisi keksitty pilotin avuksi. Tämä johtuu siitä, että ihminen menettää helposti asen- 14 Kalliolta 2015 totajunsa, jos näköaisti ei pysty antamaan aivoille referenssitietoa. Kirkkaalla säällä ensikertalainenkin voi päästä kokeneen lentäjän vieressä kokeilemaan, miltä lentämine tuntuu. Tässä tapauksessa ”koelentäjänä” toimi etupenkillä istunut valokuvaaja. Infra näyttäytyy eri kulmassa Noin puolen tunnin aikana ehti luoda kattavan yleissilmäyksen, millaiselta Hyvinkään ympäristö näyttää ilmojen teiltä tähyillessä. Esimerkiksi äskettäin valmistunut, uutta asuinaluetta palveleva Metsäkaltevan silta näytti ilmasta tarkasteltuna jopa mittavammalta kuin autoilijan ”sammakkoperspektiivistä”. Puolessa tunnissa on luotu yleissilmäys infraan, koetettu löytää tuttuja taloja ja löydettykin niitä. Samassa radiotaajuuksille ilmestyvä ääni ilmoittaa Pertti Heinisen ohjaaman ”Oscar Hotelin” (Suomen maatunnus = OH) lähestyvän Hyvinkään lentokenttää. Laskeutuminen on pehmeä, mistä tietysti tunnistaa kokeneen lentäjän. ”Normaalilaskeutumisessa käytettävä liukukulma on vain noin kolme astetta”, Heininen toteaa ja ohjaa Cessnansa hallitusti kiitoradalle. ƒ Kokenut lentäjä tarkistaa kaiken tsekkauslistan mukaisesti. Vasta kun se on tehty, voi alkaa valmistaa konetta lentoon. ”Lentäen pääsee nopeasti perille, kunhan ei ole kiire.” TOIMINNALLINEN ERGONOMIA Maanrakennusala kuuluu nykyisestä konevaltaisuudestaan huolimatta fyysisesti raskaimpiin. Kehon kuormitusta voi lieventää oikeilla työasennoilla, jotka myös edistävät työturvallisuutta ja -terveyttä. Graniittirakennus Kallio käynnisti viime vuonna kolmivuotisen ’Toiminnallinen Terveenä kotiin, ehjänä eläkkeelle! ergonomia’ -projektin, jonka tavoitteena on edelleen kehittää fyysisesti oikeita työtapoja. Helena Pahkajärvi keskustelee työergonomiasta rakennusmies Tommi Mälkiäisen kanssa. J okaisessa työssä on työn luonteesta riippumatta oleellista, että työasennot ja työssä tehtävät liikkeet rasittavat kehoa ergonomisesti oikein. Useimmilla ihmisillä keho tottuu helposti asentoihin ja liikkeisiin, joiden mahdollisesti tarvittava muuttaminen tai hienosäätö ei ole helpoimpia tehtäviä. Systemaattinen, asiantuntijan opastamana tehtävä kehittäminen on tässä yhteydessä ainoa tie. Graniittirakennus Kalliolla on aloitettu ’Toiminnallinen ergonomia’ -hanke, jonka tavoitteena on kehittää työtapoja ja asenteita niin, että kehon ylikuormittumisesta johtuvien työtapaturmien ja sairauspoissaolojen määrä saataisiin entisestään vähenemään. Näiden tavoitteiden lisäksi hankkeella on kolmaskin tärkeä tavoite: auttaa työntekijöitä pysymään hyvässä kunnossa suunniteltuun eläkeikään asti. Hankkeen ideoinut Graniittirakennus Kallion ympäristö- ja työsuojelupäällikkö Katri Bäckman korostaa, että peruslähtökohtana on entisestään vahvistaa omaksuttuja hyviä tottumuksia ja työturvallisuutta arvostavia asenteita. ”Parhaiten tämä hoituu, kun mukana on myös ulkopuolinen ergonomian asiantuntija, joka tekee työntekijän omalla työpisteellä havaintoja ja keskustelee niistä työntekijän kanssa. Me saimme tähän hankkeeseen parhaan asiantuntijan, jolla on kokemusta ja näkemystä rakennustyön ergonomiasta.” Fysioterapeuttista työnohjausta Graniittirakennus Kallio valitsi asiantuntijakumppanikseen Valmius Hyvinvointiin -yhtiön. Yhteistyö käynnistyi kesällä 2014, jolloin ”Valmiuden” fysioterapeutti Helena Pahkajärvi kiersi Graniittirakennus Kallion työmaat ensi kertaa yhdessä Katri Bäckmanin kanssa ja tapasi kaikki yhtiön työntekijät. Kierrokset uusitaan puolen vuoden välein kolmen vuoden ajan projektin loppuun asti. ”Rakennusalalla tällainen hanke on uraauurtava, koska tositilanteessa kohdattu työntekijä voi ottaa ergonomiaohjeet heti käyttöön. Tähänastisen kokemuksen perusteella voin todeta lähtötason varsin korkeaksi eli ihmiset täällä osaavat yleisesti ottaen käyttää kroppaansa varsin tarkoituksenmukaisesti”, Pahkajärvi toteaa. Sekä fysioterapeutin että työnohjaajan pätevyyden hankkinut Pahkajärvi korostaa, että pienillä asioilla voi tässä yhteydessä tehdä paljon. Esimerkkinä hän mainitsee toispuolisesti tehtävät toistuvat liikkeet, joiden muuttaminen symmetrisemmiksi on kropan kunnossa pitämisen kannalta järkevää ja useimmiten mahdollista. ”Yksinkertainen, mutta harvoin tiedostettava asia on jalkojen tasapuolinen käyttö. Useimmat ihmiset seisovat tottumuksestaan lievästi toispuolisesti. Tämä voi rasittaa ajan mittaan esimerkiksi alaselkää, mutta tavasta voi päästä eroon, kun sen tiedostaa. On kyllä todettava, että tässä yrityksessä jalkojen käyttö on yleisesti ottaen varsin hyvällä tolalla.” ƒ Graniitista rakennetut ”Potemkinin portaat” ovat valmiin työmaan näkyvä merkki. 2015 Kalliolta 15 MAAPERÄN KUNNOSTUS Pilaantuneen maan kunnostusosaaminen on arvokas taito myös tienrakentajalle. Graniittirakennus Kallion E18-tietyömaalla Kotkassa urakkaan Mats Johansson on kouliintunut myös pilaantuneen maan ammattilaiseksi työmailla Suomen lisäksi Ruotsissa ja Norjassa. sisältyy vanhan kaatopaikan maaperän kunnostus. ”P aikoitellen haitta-ainepitoisuudet ovat jopa kymmenkertaiset ongelmajätetasoon verrattuna. Massat on tietysti toimitettava asianmukaiseen läjityspaikkaan. Toisaalta on tärkeää erotella käyttökelpoinen ja pilaantunut maa-aines mahdollisimman tarkasti”, työnjohtaja Mats Johansson kertoo. Erottelutarkoituksiin työmaa tilasi viime syksyksi paikalle ensiluokkaisen alihankkijan, Heli Grönberg Oy:n, jonka seulakalusto on suunniteltu juuri tähän tarkoitukseen. Syys-lokakuulle ajoittuneen kunnostustyön ajan työmaalla ”päivysti” myös pilaantuneen maan asiantuntijakonsultti Simo Aittoniemi Ramboll Finland Oy:stä. Aittoniemi kiteyttää oman työnsä keskeisiksi asioiksi toisaalta työn valvonnan ja toisaalta alueella hyötykäytettäväksi soveltuvien maamassojen erottelun pilaan- tuneista maa-aineksista. Tämä edellyttää pitoisuuksien tarkkaa seurantaa sekä paikan päällä että laboratoriossa. Haitta-ainepitoisuuksia tutkitaan otetuista maanäytteistä laboratorioanalyysein. Osa isoa työmaata Kotkan Jumalniemessä sijaitseva pilaantuneen maan kunnostuskohde on osa laajaa tieurakkaa, jonka Graniittirakennus Kallio saa valmiiksi syksyllä 2015. Noin 30 miljoonan euron urakka sisältää pima-töiden lisäksi paljon muitakin infratöitä. Kuuden uuden ja kahden korjattavan sillan lisäksi urakkaan sisältyy runsaasti melusuojauksia sekä paalulaattoja ja massanvaihtoja moottoritien liittymien uudelleenjärjestelyjen vuoksi. Kohteen vaativuus ja monipuolisuus on seurausta myös sijainnista; työmaa-alueella virtaa kaksi Kymijoen suiston jokihaaraa, jotka työmaa ylittää. Kunnostussalueella maan pilaantuneisuus oli tiedossa jo pohjatutkimusvaiheessa. Tutkimustulokset eivät olleet yllätys, sillä Kymijoen suisto on suomalaisen teollisuuden varhaisia keskuksia. Graniittirakennus Kallion urakan aikana puhdistettu alue on toiminut menneisyydessä läheisen tiilitehtaan savenottoalueena. Saven kaivusta syntynyt kuoppa on myöhemmin muutettu kaatopaikaksi ja täytetty sekalaisella jätteellä. Tästä syystä pitoisuudet olivat paikoin erittäin korkeita. ”Maasta löytyi alueelle tuodun sekajätteen sisältämiä metalleja ja öljy-yhdisteitä sekä kiviä ja kantoja. Öljypitoinen ja muista haitta-aineista pilaantunut maa-aines seulottiin”, Mats Johansson kertoo. ƒ Jumalniemen maaperä suursiivotaan Pilaantunutta maata kaivettiin Jumalniemessä enimmillään neljän metrin syvyydeltä. 16 Kalliolta 2015 Graniittirakennus Kallion ydintiimi pokkasi Tekniikka & Talous -lehden Vuoden teknologiakasvaja –palkinnon. Menestyksestä iloitsevat Keijo Haavikko ja Petri Kotkansalo (keskellä). Jyrki Alkio (kuvassa oikealla), Henri Grundsten ja Christina Forsgård onnittelevat ykköseksi valitsemiaan. I nfra-alan yritys on Suomessa harvoin nähty kunniasijoilla, kun on jaettu palkintoja hallitusta kasvusta tai teknologiasta. GRK päätti osoittaa, että tähänkin sääntöön voi olla poikkeuksia. Menestystä ropisi sekä yhtiö- että henkilötasolla. Lokakuussa Graniittirakennus tuli valituksi Vuoden teknologiakasvajaksi Tekniikka & Talous –lehden järjestämässä kilpailussa. Raati perusteli valintaansa sillä, että yhtiö on pystynyt kasvamaan kannattavasti perinteisellä, voimakkaasti kilpaillulla alalla. Kolmen vuoden aikana GRK niittää hyvää kasvumainetta toteutunut kasvu on ollut kymmenkertainen. Hurjan ja silti kannattavan kasvun avaimia ovat raadin mukaan osallistava johtaminen, sisäinen yrittäjyys, henkilös- tön palkitseminen ja yksilöllinen osaaminen. GRK:n hallituksen puheenjohtaja Keijo Haavikko palkittiin syksyllä myös tilintarkastus- ja konsulttiyritys Ernst & Youngin Entrepreneur of the Year -kilpailussa parhaana Tuotanto-kilpailusarjan yrityksen kehittäjänä. Kilpailun tuomaristo kehui voittajan uskoa omaan visioon, peräänantamatonta luottamusta sekä yrityksen huikeaa menestystä niin kasvun ja kannattavuuden kuin myös asiakastyytyväisyyden mittareilla. ƒ GRK-konsernin liikevaihto EUR 179,5 200,0 189 152,3 150,0 50,0 Ennuste 80,6 100,0 47,5 6,2 10,4 0,0 2009 2010 GRK 2011 Asfalttikallio 2012 2013 2014 2015 Roope Korpela pitää tärkeimpä- Infranä Polar GRKyhtiön Infra laatupoliAs tehtävänään tiikan yhtenäistämistä ja järjestelmän systemaattista kehitystyötä, pala kerrallaan. 2015 Kalliolta 17 Kehä III paranee etuajassa K LYHYESTI ehä III:n peruskorjaustyö on ollut käynnissä syksystä 2013 lähtien ja edennyt huomattavasti nopeammin kuin ennen tarjouskilpailua oli arvioitu. Graniittirakennus Kallion työmaa on edennyt työpäällikkö Heikki Haavikon mukaan jo selvästi yli puolivälin ja valmistuu vuoden 2015 kuluessa. ”Aikaa olisi kesään 2016, mutta hyvin sujunut työvaiheistus ja etenkin vauhdikkaasti laadusta tinkimättä tehdyt siltatyöt ovat mahdollistaneet aikataulun uudelleen arvioinnin”, Haavikko toteaa. Kehä III:n ylittävä vanha silta purettiin alkuvuodesta 2015 – pian sen jälkeen, kun uusi silta oli otettu käyttöön. Toinen keskeinen liikenteen uusjärjestely tehtiin jo lokakuussa 2014, kun Tikkurilantien liikenne voitiin ohjata pysyvästi uudelle reitille. ƒ Tapiolanympyrä lähti rakenteille GRK voitti ST-urakan Pietarsaaresta Hakamäentielle rakentuu entistä ehompi silta u Espoon Tapiolan infra on perusteellisten muutosten kohteena. Samaan aikaan ovat rakenteilla sekä Länsimetron asema että uusittavat liikekorttelit tavarataloineen. Graniittirakennus Kallio osallistuu Tapiolan uudistamiseen rakentamalla vuosina 2014–2016 Leimuniityn, Tapiolantien ja Tapiolanympyrän kaupunginosan keskustan itäpuolelle. ”Mittasuhteista saa käsityksen tiedolla, että ympyrän keskiöön mahtuisi kokonainen jalkapallokenttä. Myös syvyyttä rakenteella on, siinä tarvitaan kahdeksan metrin korkuisia tukiseiniä”, työmaapäällikkö Eero Salokangas kertoo. Marraskuussa 2014 käynnistyneen työmaan alkuvaiheessa keskitytään tukiseiniin, stabilointiin ja paalutuksiin. Koko hanke koostuu alun perin kolmesta erillisestä urakasta, jotka on yhdistetty yhdeksi urakaksi. Tästä kokonaisuudesta on sopimus Espoon kaupungin ja Graniittirakennus Kallion välillä. Urakat sisältävät runsaasti sekä kadun- että viherrakentamista, muun muassa Tapiolantien parantamista ja korkealaatuisen puiston rakentamisen uuden liikenneympyrän tuntumaan. u Pietarsaareen valmistuu elokuuhun 2016 mennessä Kantatie 68:n parannusurakka, jota koskevan kilpailun GRK viime syksynä voitti. Tiukalla aikataululla etenevä, ST-muotoisena toteutettava urakka sisältää vaativia pohjarakennus- ja siltatöitä, joiden valmistuttua myös alueen runsaalla teollisuudella on käytettävissään entistä toimivampi liikenneväylä. ”Urakkaan kuuluu myös Pietarsaaren Satamatien parannus. Erityisesti se palvelee tien pohjoispäässä toimivan teollisuuden logistiikkaa”, GRK:n työpäällikkö Markku Hokkanen kertoo. Työmaan erityisistä teknisistä haasteista Hokkanen mainitsee ”Turbo-liittymäksi” kutsutun Kolpin kiertoliittymän rakentamisen. Hankkeen yhteensä viidestä uudesta sillasta kolme rakennetaan kehäsiltoina kyseiseen kolmikaistaiseen kiertoliittymään. ”Myös mittavia kiveys- ja vihertöitä on tehtävä. Koska kyseessä on ST-urakka, pääsimme ideoimaan optimiratkaisuja yhdessä suunnittelusta vastaavan Plaana Oy:n kanssa. Urakkamuodon eduista hyötyvät myös molemmat tilaajat eli Pietarsaaren kaupunki ja Etelä–Pohjanmaan ELY-keskus”, Hokkanen toteaa. u GRK käynnisti helmikuussa merkittävän ja vaativan siltatyömaan Helsingin keskustan välittömässä tuntumassa. Metsämäen silta, jonka tielläliikkujat tuntevat epävirallisella Hakamäentien sillan nimellä, on koko maan vilkkaimmin liikennöityjä. ”Tästä seuraa, että työ- ja liikenneturvallisuus on noteerattava työmaan aikana erityisen painokkaalla tavalla”, toteaa GRK:n työpäällikkö Heikki Haavikko. Teknisesti vaativimpana vaiheena Metsämäen sillan ST-urakassa Haavikko pitää betonielementtirakenteisen sillan purkua. Uusittavaan kuntoon ikääntynyt silta on purettava suurissa, painavimmillaan noin 40 tonnin ”paloissa”. Se onnistuu, kun työmaalle tuodaan alkukesästä Suomen oloissa ennennäkemättömän järeä 700-tonninen autonosturi. ”Sitä ennen keskitymme pääasiassa purkutelineiden rakentamiseen. Uuden sillan rakentaminen ajoittuu tietysti työmaan loppupuolelle eli ensi talveen, kevääseen ja kesään”, Haavikko toteaa. 18 Kalliolta 2015 GRK etenee Virossa Kuva: Jassu Hersmann u GRK Infra AS on voittanut hiljattain kaksi merkittävää urakkakilpailua Virossa: Otiveskin sillan korjausurakan ja Rummun alikulkusillan uudisrakennusurakan. Molemmat työt valmistuvat heinäkuuhun 2015 mennessä, ja niiden kokonaissumma on lähes miljoona euroa. Viron Maantieviraston tilaama, maaliskuussa käynnistynyt Otiveskin sillan korjaus on vaativa vesistösiltatyö. Silta ylittää Pirita-joen Kosen kunnan alueella noin 30 kilometriä Tallinnasta etelään. Huhtikuussa starttaavan Rummun alikulkusillan rakennusurakan puolestaan rakennuttaa Tallinnan kaupungin Pirita Spordikeskus -säätiö. GRK Infra AS toteuttaa urakan yhdessä KMG Inseneriehituse AS:n kanssa. GRK nappasi viisi uutta urakkaa G RK on voittanut alkuvuodesta 2015 lukuisia merkittäviä tarjouskilpailuja sekä pääkaupunkiseudulla että muualla Suomessa. Pääosin julkisen sektorin toimijoihin kuuluvat tilaajat ovat yhtiön näkökulmasta sekä ”vanhoja” että uusia. Espoossa GRK käynnisti maaliskuussa HSY:n tilaaman urakan, jonka pääsisältönä on uuden, halkaisijaltaan 800 millimetrin vesijohtorunkolinjan rakentaminen Suurpellon ja Kuurinkallion alueella. Mittaa uudella runkolinjaosuudella on kolme kilometriä. Toinen Espoosta saatu merkittävä uusi urakka, jota koskevan urakkakilpailun GRK käynnisti maaliskuun lopulla. Urakassa kunnostetaan Kurttilan kohdalla Kauklahdenväylää noin kilometrin osuudelta sekä Kurttilan alueen katuja pohjavahvistuksineen. Hankkeeseen kuuluu myös vanhan kaatopaikan sulkeminen, meluseinien rakentamista sekä Kauklahdenväylän kahden sillan kunnostus ja uusi liikenneympyrä. Helsingissä GRK:lla on käynnissä kaksi alkukeväästä startannutta työmaata. Helsingin Energia rakennuttaa Hanasaareen voimalaitoslaajennusta, jonka perustukset GRK urakoi. Gotlanninkadulla eli entisellä Asiakkaankadulla Itäkeskuksessa yhtiöllä puolestaan on meneillään vaativa katusaneeraus, jonka yhteydessä koko katuosuus pohjavahvistetaan pilaristabiloinnein. Työmaa liittyy laajempaan kokonaisuuteen: Kesko laajentaa Itäkeskuksessa sadalla miljoonalla eurolla, minkä seurauksena katuverkostoa uusitaan. GRK:n Pohjois–Suomen urakkakilpailuvoitoista tuorein on Outokummun Tornion tehdaskaatopaikan laajennustyömaa. Lisäksi GRK:lla on käynnissä lukuisasti pidemmällä olevia työmaita muun muassa Kymenlaaksossa ja Pohjanmaalla. ƒ 2015 Kalliolta 19 - kokeneet ja luotettavat infra-ammattilaiset. Sähköpostit: etunimi.sukunimi@grk.fi Petri Kotkansalo Toimitusjohtaja 040-837 7421 Työpäälliköt Johto Konttori TÄSSÄ ME OLEMME Keijo Haavikko Kehitys ja tytäryhtiöt 050-448 5447 Heikki Haavikko Työpäällikkö 050-364 0316 Markku Hokkanen Työpäällikkö 0500-561 906 Tekninen ryhmä Talous- ja henkilöstöhallinto Laskenta UUSI Jorma Härkönen Työpäällikkö 050-311 2385 Juha Junttila Työpäällikkö 050-558 5689 Arto Korhonen Työpäällikkö 050-430 2352 Antti Partanen Työpäällikkö 050-530 6702 Petteri Hakkarainen Laskentapäällikkö 050-521 3208 Janne Ilmonen Urakkalaskenta 0500-956 278 Teuvo Salminen Urakkalaskenta 050-592 9920 Juliana Voronina Tekninen avustaja 010-321 4110 Kimmo Vuori Talouspäällikkö 050-466 1189 Johanna Korhonen Henkilöstöpäällikkö 050-512 4248 Anu Laine Reskontra 040-589 3372 Pertti Heininen Tekninen johtaja 050-559 6319 Katri Bäckman Ympäristö- ja työsuojelupäällikkö 050-412 8313 Harri Kallio Ostopäällikkö 0400-453 539 20 Kalliolta 2015 Jukka Vanhasaari Reskontra 0400-198 501 Roope Korpela Laatupäällikkö 050-447 2914 Teemu Lantto Projektinjohtaja 040 772 7271 Tiina Vanhasaari Palkanlaskenta 050-342 8557 Krister Lönnberg Koneohjaus 044-568 5822 Työmaiden työnjohto UUSI Hannele Alanampa 050-453 1411 Viktor Halin 050-594 5477 Mikko Heikura 044-577 0907 Jaana Hjelm 050-597 6494 Janne Ikäläinen 050-570 8551 Toni Jauho 050-575 3459 Mats Johansson 050-406 1332 Teppo Juola 050-5161395 Heikki Kairikko 040-058 3195 Teemu Kallio 050-552 3990 Jouni Karvonen 040-557 4123 Janne Mononen Tuotantoinsinööri 040-163 4908 Jarkko Heiskanen 050-436 0944 UUSI Markus Jormanainen 050-452 3859 UUSI Mikko Kekäle 050-575 4152 UUSI UUSI UUSI Ville Keränen 044-291 1661 Teemu Kivivuori 050-340 6433 Ari Koivuniemi 050-372 5600 Seppo Komscha 040-355 7967 Tatu Kukkonen 050-574 4249 Terhi Kurppa 050-438 5850 Risto Laakkonen 050-341 7549 Markus Lahtinen 050-597 5879 UUSI Sami Kouvalainen 050-438 3510 2015 Kalliolta u 21 TÄSSÄ ME OLEMME - kokeneet ja luotettavat infra-ammattilaiset. Sähköpostit: etunimi.sukunimi@grk.fi Lauri Laitinen 0500-964 287 Timo Laitinen 050-434 2978 Antero Lehtinen 040-539 8055 Jarkko Loikkanen 050-384 4214 Jussi Loikkanen 040-186 4666 Ville Lonka 040-829 0089 Turkka Luotonen 050-522 8232 Ville Manninen 050- 570 7690 Antti Matinlompolo 050-599 8758 Dimitri Markelov 050-414 7232 UUSI UUSI Erno Niemeläinen 050-435 9856 Mika Nissi 040-054 8927 Teemu Palosaari 050-088 8297 Mikko Parkkinen 050-462 5709 Eero Pirskanen 050-527 5174 Mikko Ratia 040-723 0670 Sari Rinne 050-372 8011 Antti Saikkonen 050-527 4899 Wiljam Salminen 040-096 9137 Eero Salokangas 050-353 0742 UUSI Mikko Teikari 050-411 4768 22 Kalliolta 2015 Tauno Teiter 050-453 0034 UUSI Eero Toljamo 040-571 7761 UUSI Vesa Turakainen 050-597 5870 Santtu Vesterinen 050-341 9534 Kristian Ekblad 044-305 6388 Arnold Himma 050-453 1428 Tero Liitsola 050-448 5488 Niko Pesonen 040-772 4637 Juha Myllymäki 044-076 0784 Tarvi Kliimask toimitusjohtaja +372 50 52 791 Kaido Ivask työpäällikkö +372 51 69 955 Külli Simson taloushallinto +372 58 866 947 Janek Tammoja laatupäällikkö +372 55 77 158 Kristjan Mänd työnjohtaja +372 53 540 454 Märt Sildvee mittamies +372 52 84 537 Elvy Johansson taloushallinto Johan Burman työnjohtaja Harry Mukka työnjohtaja GRK Infra As Sähköpostit: etunimi.sukunimi@grk.ee Priit Hansson urakkalaskija +372 52 94 488 Infra Polar Ab Sähköpostit: etunimi.sukunimi@infrapolar.com Joakim Svensson työpäällikkö Bertil Kankanranta työnjohtaja 2015 Kalliolta 23 Mittaus UUSI Jaakonkatu 2, 4. krs, 01620 Vantaa puh. 010 321 4110 faksi 09-878 5728 www.grk.fi sähköpostit: etunimi.sukunimi@grk.fi Jyväskylän aluetoimisto Polttolinja 1 40520 Jyväskylä Oulun aluetoimisto Meiramitie 16 90460 Oulunsalo
© Copyright 2024