Visitfinland.fi Wp Content Uploads Matkailusilma 1 2015
01 15 VISIT FINLANDIN ASIAKASLEHTI POHJOISMAAT VAUHDISSA – SUOMI HIDASTUI Matkailuvuosi 2014 lukuina JAN VAPAAVUORI JA MATKAILUN TIEKARTTA SIBELIUKSESTA SUOMEN MAGNEETTI GALLUPISSA ULKOMAALAISET MATKANJÄRJESTÄJÄT VAELTAJA YLLÄKSELLÄ Kuva Samuel Taipale 2 Matkailusilmä VISIT FINLAND MEDIAPANKKI KÄYTÖSSÄSI LUE LISÄÄ: www.visitfinland.fi â Markkinointi ja myynti â Mediapankki Rekisteröidy englanninkieliseen materiaalipankkiin osoitteessa imagebank.visitfinland.com. Tervetuloa tutustumaan! Matkailusilmä 3 SISÄLTÖ ❞Juhlavuoden tuotteistamisen ja markkinoinnin olisi voinut aloittaa vähän aikaisemmin. ❞ 14 SIBELIUKSEN 150-VUOTISJUHLAVUOSI vetää myös ulkomaalaisia matkailijoita. Juhlavuoden markkinointi käynnistyi vähän myöhässä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Suomen valttina ruuan puhtaus 22 24 Mitä ulkomaalaiset matkanjärjestäjät toivovat? TIESITKÖ, ETTÄ… venäläisten yöpymisten määrä putosi 52 % joulukuussa. Koko vuonna venäläisten yöpymisten määrä laski 17,4 %. Lue lisää matkailuvuodesta 2014 sivulta 18. Jan Vapaavuori, elinkeinoministeri 4 Matkailusilmä 10 ❞MEK osana Finprota antaa uudenlaisen mahdollisuuden panostaa matkailuyritysten kansain välistymispalveluihin.❞ 01 15 PÄÄKIRJOITUS 01 15 Jaakko Lehtonen VISIT FINLANDIN ASIAKASLEHTI POHJOISMAAT VAUHDISSA – SUOMI HIDASTUI Matkailuvuosi 2014 lukuina JAN VAPAAVUORI JA MATKAILUN TIEKARTTA SIBELIUKSESTA SUOMEN MAGNEETTI GALLUPISSA ULKOMAALAISET MATKANJÄRJESTÄJÄT 02 Vaeltaja Ylläksellä 05 Pääkirjoitus 06 Silmäiltyä 10 Jan Vapaavuori kaipaa yhteistyötä & laatua 12 Mikä jatkuu, mikä muuttuu? 13 Hyvinvointimatkailija menee saunaan ja laittaa huolet naulaan 14 Hurraa Sibelius! 18 Pohjoismailla hyvä matkailuvuosi 20 Rajahaastattelututkimus on nyt Visit Finland Matkailijatutkimus 20 Majoitustilastojen raportointi uudistuu 21 Pohjoismaille yhteinen identiteetti tai brändi 22 Suomalaista lähiruokaa japanilaiseen makuun 24 150 ostajaa Suomessa 23 Visit Finlandin kuulumisia PÄÄTOIMITTAJA Jari Ahjoharju, jari.ahjoharju@visitfinland.com TOIMITUS Visit Finland (Finpro ry), PL 358, 00181 Helsinki, p. 020 469 51 www.visitfinland.fi, matkailusilma@visitfinland.com ULKOASU JA TAITTO OS/G Viestintä, p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi KANNEN KUVA Daniel Taipale PAINO Jaakkoo-Taara PAINOSMÄÄRÄ 3 200 KUVAPANKIT imagebank.visitfinland.com, Dreamstime OSOITEMUUTOKSET Anne Veini, anne.veini@visitfinland.com OSOITEREKISTERI Visit Finlandin asiakasrekisteri. Matkailusilmä ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. ISSNL 03555194 ISSN 03555194 (Painettu) ISSN 22429859 (Verkkojulkaisu) Aikauslehtien Liiton jäsenlehti TURISTAAN TARINOITA TARINOIDEN USKOTAAN edistävän tuotteiden myyntiä. Erityisen hyvin tarinoiden katsotaan soveltuvan matkailutarjontaan. Hyvän tarinan rakennuspuita on paljon. Sen tulee koskettaa kuulijan – tai kokijan, moniaistisuus on tehokkaampaa kuin pelkkä kuuntelu – tunteita, ja ainakin loppukaneettina tuottaa mielihyvää. Sen tulee myös olla jollain tavalla merkityksellinen. Tarinan tulee olla yksinkertainen, jotta kuulija tai kokija sisäistää sen heti ja helposti. On hienoa, jos löytyy tapa, jolla kuulija pääsee mukaan tarinaan. Ihmisellä on voimakas matkimishalu. Koko henki löstön tulee toteuttaa tarinaa. Tässäkään kohtaa ei kuitenkaan pidä ampua yli. Matkailijalla pitää olla vaihtoehtona väistää koko tarinointi. Joku voi haluta pelkkää hiljaisuutta ja yksinäisyyttä. Rakastunut nuoripari ei kaipaa kuin toisensa. Kolmas pitää tarinointia turhanaikaisena humpuukina, eivätkä vehnäsäkeissä naama noessa rumpuja paukuttavat kesäapu laiset – instantshamaanit – vetoa heihin laisinkaan. Tarinan ei tarvitse olla kertomus. Esimerkiksi vapaat kanat ja luo mumunat ovat vahvoja tarinoita. Joskus sadun ja tarinan raja häälyy. Joulupukki käy sellaisesta esimerkistä. Jokainen suomalainen osaa joulupukin tarinan pääpiirteet. Silti se on satu. Muumit ovat vähem män lähellä tarinaa, mutta herkkiä hekin ovat. Muistan, miten minua aikuisenakin suututti, kun näin eräässä muumipaikassa muumihah mot nurkan takana tupakalla. He olivat ruuvanneet päänsä irti. Tarinassa ei ole tupakkataukoja! Matkailusilmä 5 SILMÄILTYÄ Koonneet Jari Ahjoharju, Jaakko Lehtonen ja Pirkko Soininen 1xKIRJA VIKING LINE myi vuoden 2014 aikana risteilyalustensa tax free myymälöissä muovipusseja, joiden hintaa oli korotettu muutamalla sentillä. Kerätty summa, 50 000 euroa, lahjoitet tiin työhön puhtaamman vesiympäristön ja luonnon puolesta. Sen vastaanottavat luonnonsuojelujärjestöt molemmin puolin Itämerta: Pidä Saaristo Siistinä ry ja ruotsalainen Håll Sverige Rent säätiö. Kuva: Tero Hakala KANGASALATALON avajais viikkoa vietettiin helmikuun alussa. Kangas alatalossa on 290paikkainen konserttisali, Kimmo Pyykkö taidemuseo, taidegalleria, valtuuston kokoussali sekä kunnanhallituksen kokoustila. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtuuritoi misto HeikkinenKomonen. Kangasalatalon ohjelmistossa näkyvät ja kuuluvat klassinen ja kevyt musiikki, kuvataide, teatteri, elokuva, tanssi sekä kirjallisuus. Tapahtumia tehdään myös lapsille ja nuorille. kangasala-talo.fi Juhana Torkki TARINAN VALTA – KERTOMUS LUOLAMIEHEN PALUUSTA TAMMIKUUSSA 2014 ilmestyi Juhana Tor kin kirja tarinoiden voimasta. Kirjassa ker rotaan, miksi ja miten Steve Jobs sai koko maailman hipelöitävien laitteiden pauloihin. Samoin analysoidaan, millä tekniikoilla Obama tarinoi itsestään vuonna 2008 koko maailman rakastaman kultapojan. Samalla kirja analysoi nykySuomen menoa – sitä miksi Juha Sipilä ja Timo Soini vetoavat kansaan ja miten fiksuimmatkin meistä rakentavat maailmankuvaansa luolamiehen logiikalla. Tarinan valta on käsikirja kaikille, jotka haluavat ymmärtää markkinointia, po litiikkaa ja mediaa, tai itse liikuttaa joukkoja. (Otava, 2014) AUTOLIITTO on jälleen julkistanut uuden 45 maata käsittävän Autoillen Euroopassa kirjan. Kirja tarjoaa runsaasti tietoa onnistuneen automatkan suunnitteluun. Kirjassa annetaan vinkkejä matkailu ajoneuvoilla matkustaville sekä tietoja maksullisista teistä ja ympäristömaksuista. Myös sakkorangaistukset, rajanylityspaikat, tullimääräykset, polttoainelaadut sekä kissojen ja koirien maahantulomäärä ykset käydään läpi maittain. autoliitto.fi HELSINKI-VANTAALLA on tammikuussa aloittanut koko Suomea palveleva lennonjohtokeskus, joka tuottaa jatkossa myös aluelennonjohdon palveluita. Uuden toimintamallin an siosta lennonvarmistuspalveluita tuotetaan Suomessa entistä yhtenäisemmin, laadukkaammin ja tehokkaammin. SUOMEN ARVOSTETUIN HOTELLIBRÄNDI on tänäkin vuonna Sokos Hotels. Markkinointi&Mainontalehden ja Taloustutkimuksen Brändien arvostus 2014 tutkimuksessa Sokos Hotels otti hotellien kärkisijan viime vuoden tapaan. Tutkimuksessa selvitettiin 1 008 brändin arvostus suomalais ten keskuudessa. Toiseksi arvostetuin hotellibrändi on Hilton ja kolmanneksi arvostetuin Scandic. LÄNSI-UUDENMAAN LUMO MATKAILU OY on avannut uudet alueelliset matkailun markkinointisivut. Sivuilla esitellään LänsiUudenmaan matkailun hienoimpia matkailutuotteita. Mukana ovat muun muassa Fiskarsin ruukki, Tytyrin kaivosmuseo, Kisakallio, Mustion Linna, Hotel Regatta, Westerby Gård, SEAction ja DeliTukku. visitsouthcoastfinland.fi 6 Matkailusilmä KIINAAN UUSIA VIISUMIKESKUKSIA SUOMEN SUURLÄHETYSTÖN ja Shang hain pääkonsulaatin viisumipalveluja tehoste taan jatkuvasti ja Suomen ulkoministeriö on tehnyt päätöksen viisumipalvelukeskusten avaamisesta Pekingissä ja Shanghaissa tou kokuussa 2015. Nykyiset viisumien käsittely ajat (4–7 päivää) pyritään pitämään samoina. Suomeen matkustavat voivat hakea viisumia Suomeen Pekingin ja Shanghain lisäksi Chongqing'issä Unkarin pääkonsulaatista ja Guangzhou'ssa Tanskan pääkonsulaatista. Viisumihakemusten vastaanottaminen Kiinassa muualla kuin niillä paikkakunnilla missä EUjäsenmaalla on oma edustusto, ei ole mahdollista Kiinan viranomaisten tämän hetkisen kannan mukaan. EUkomissio Brysselissä päättää ja ilmoit taa jäsenmaille kaikista Schengenviisumi säännösten muutoksista. Päätös biometris ten tunnisteiden käyttöönoton ajankohdasta tehdään komissiossa. Tällä hetkellä Pekingin edustuston tiedossa on, että sormenjälkien ottaminen Kiinassa on siirtynyt loppusyk syyn. EUkomissio ja Suomen ulkomi nisteriö tulevat tiedottamaan virallisesti päivämäärästä. IHMETTELYSTÄ KRAATTERIJÄRVEN IHMEIKSI JÄRVISEUDUN KUNNAT sekä ydinjoukko matkailuyrittäjiä ja matkailun liitännäiselinkei noa harjoittavia yrityksiä ja toimijoita ovat perustaneet Kraatterijärven toimijat ry:n. Tällä hetkellä jäsenyrityksiä on Alajärven, Lappajärven ja Vimpelin alueelta. – Brändi otettiin vastaan jännittynein odotuksin, ja olemme erittäin tyytyväisiä lopputu lokseen. Nyt meillä on selkeä työkalu, jolla voimme profiloitua alueena, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Salla Hemminki. KANSALLISMUSEOLLA YLI PUOLI MILJOONAA KÄVIJÄÄ SESONGIN SOME-HITIT TODISTAVAT: ROVANIEMEN JOULUBRÄNDI TOIMII ROVANIEMI SAI joulusesongin aikana miljoonayleisön sosiaalisessa mediassa, kun Insta gram, Google ja Coca-Cola halusivat esitellä Joulupukin Pajakylää kanavissaan. Ennakkoon heikoksi povattu joulumatkailusesonki oli Rovaniemellä odotettua vilkkaampi. – Tällaiset some-hitit kertovat, että Rovaniemen joulubrändityö toimii. Maailmanluokan yritykset haluavat Joulupukin kotikaupungin jouluviestintäänsä mukaan – ja vieläpä tekevät itse aloitteen! Iloitsee Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy:n toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen. KANSALLISMUSEON MUSEOKOHTEISSA, yhdeksässä muse ossa ja kahdessa linnassa, kävi viime vuonna yli puoli miljoonaa kävijää. Lukuun on laskettu niin näyttelykävijät, tapahtumiin osallistuneet kuin kokousvieraatkin. Kävijämäärä kasvoi erityisesti Kansallismuseossa, yli 160 000 kävijään vetovoimaisten näyttelyi den ja yleisötapahtumien ansiosta. Kävijöitä kiinnostivat Spirit of Budoˉ – Soturin Tie, japanilaisten taistelulajien historiaa ja Aleksanteri III ja Suomi – Keisarillista kesälomaa -näyttelyt sekä syksyllä avattu Kulttuurien museon näyttely Uskontojen maailma. nba.fi/fi/kansallismuseo SOME-MENESTYS LÄHTI liikkeelle, kun Google otti yhteyttä Joulupukin Kammariin ja kertoi halustaan kuvata Joulupukin Paja kylää Street View -palveluunsa. Ulkokuvien lisäksi palveluun kuvattiin poikkeuksellisesti Joulupukin Kammari ja Joulupukin Pääposti sisältä. Jouluaattona kuvapalvelu Instagram julkaisi omalla tilillään ja muissa somekanavissaan kuvan Joulupukin Kammarista. Loppiaiseen mennessä kuva oli saanut 676 000 tykkäystä. – Tämän seurauksena oman Instagram-tilimme seuraajamäärä kasvoi tuhannella pro sentilla – noin tuhannesta kymmeneen tuhanteen – viidessä tunnissa, hämmästelee Minttu Kariniemi-Aula. JÄTTIYHTIÖ COCA-COLA TEKI joulukuus sa Joulupukin Pajakylässä Share a White Christmas -mainosvideon, jonka luova idea jakoi Rovaniemen valkoisen joulun toiselle puolelle maapalloa Singaporeen. Loppi aisena videon katsojaluku YouTubessa oli 415 000. Erikoisinta tapauksessa oli se, että sen kummemmin Coca-Colan Suomen-konttori kuin Rovaniemen matkailutoimijatkaan eivät tienneet projektista mitään ennen toteutusta. ROVANIEMEN MATKAILU JA MARKKINOINTI OY:N hallinnoima VisitRovaniemi.fiFacebook-sivu koki myös poikkeuksellisen yleisöpiikin joulun alla. Kuvallinen vinkki jouluaa ton aattona pidetystä Joulupukki matkaan jo käy -tapahtumasta tavoitti suuren jakomäärän ansiosta yli 165 000 henkilöä. ã Santa Claus Holiday Village Rovaniemen Napapiirillä sinisen hetken aikaan. JOULUPUKIN LOMAKYLÄLLE KIITOSTA SOSIAALISESSA MEDIASSA SANTA CLAUS HOLIDAY VILLAGE valittiin Booking.com:in 24:n eri aikavyöhykkeen kohdelistaan paikoista, joissa viettää unelmien vuoden vaihtuminen. Huippuhotelleja kultakin maailman aikavyö hykkeeltä oli vain yksi. Booking.com uuden vuoden kampanjaan voi tutustua osoitteessa: www.booking.com/nye/ Santa Claus Holiday Villagen valinta edustamaan kokonaista aikavyöhykettä selittynee Joulupukin kotipaikan lisäksi sillä, että lomakylä on saanut Booking.com:in asiakkailta Euroopan mitta kaavassa poikkeuksellisen korkeita arvosanoja, keskiarvon ollessa luokkaa 9/10. Matkailusilmä 7 SILMÄILTYÄ FESTIVAALIEN KÄYNTIMÄÄRÄT EDELLEEN KASVUSSA YHDISTETYSTÄ TODELLISUUDESTA NOSTETTA KULTTUURIMATKAILUUN FINLAND FESTIVALS (FF) on jälleen koonnut käyntitilastot kaikilta niiltä festivaaleilta, jotka olivat FF:n jäseniä vuoden 2014 aikana. Ta louden taantumasta huolimatta festivaaleilla menee edelleen varsin hyvin ja kokonaisluvuissa mitattiin selkeää kasvua. Myytyjen lippujen osalta tarkka tilastoluku on 724 685 kappa letta, joten kasvua edellisvuoteen verrattuna on kolme prosent tiyksikköä. Festivaalien arvioitu kokonaiskäyntimäärä, johon on koottu arviot myös erilaisista ilmaistilaisuuksista, on reilusti yli kaksi miljoonaa, tarkka tilastoluku on 2 165 454. Kokonaiskäyntimäärissä kasvua vuoteen 2013 verrattuna on peräti yhdeksän prosenttia. VUODENVAIHTEESSA KÄYNNISTYNEESSÄ MIRACLE-tutkimushankkeessa etsitään kustannustehokkaita keinoja tuottaa houkuttelevia yhdistetyn todellisuuden teknologiaa hyödyntäviä sovelluksia kulttuurimatkailuun. Tavoitteena on synnyttää matkailukohteiden vetovoimaa parantavia sovelluksia ja uutta liiketoimintaa asiantuntijoiden ja yritysten yhteistyönä. MIRACLE-hankkeessa (Mixed Reality Applications for Culture and Learning Experi ences) ovat tutkimusosapuolina mukana Turun yliopiston Technology Research Center ja historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, VTT, Tampereen yliopiston informaatio tieteiden yksikkö sekä Helsingin yliopiston tiedekeskuspedagogiikan tutkimusyksikkö. – Erityisesti pienemmille toimijoille nykyisin menetelmin kehitetyt sovellukset voivat olla aivan liian kalliita. Kehittämällä työkaluja ja menetelmiä, joilla voidaan tuottaa hyvälaatuisia sovelluksia riittävän edullisesti, parannamme näiden mahdollisuuksia pärjätä markkinoilla, ja luomme samalla markkinoita sovelluksia toteuttaville yrityksille, toteaa MIRACLE-hankkeen vastuullinen johtaja Teijo Lehtonen Turun yliopiston Technology Research Centeristä. KYMMENEN SUURINTA FESTIVAALIA VUONNA 2014 MYYTYJEN LIPPUJEN PERUSTEELLA: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Helsingin juhlaviikot Pori Jazz Savonlinnan Oopperajuhlat Seinäjoen Tangomarkkinat Kuhmon Kamarimusiikki Oriveden Suvi Tampereen Teatterikesä Taidekeskus Salmela Down By The Laituri Sodankylän elokuvajuhlat 85 667 61 774 53 007 43 874 32 197 29 827 29 172 28 000 21 703 21 631 KYMMENEN SUURINTA FESTIVAALIA VUONNA 2014 KOKONAISKÄYNTIMÄÄRÄN PERUSTEELLA: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Pori Jazz Helsingin juhlaviikot Kotkan Meripäivät Seinäjoen Tangomarkkinat Down By The Laituri Puistoblues Maailma kylässä -festivaali Tampereen Teatterikesä Savonlinnan Oopperajuhlat Mäntän kuvataideviikot 8 Matkailusilmä 305 264 271 858 238 593 116 000 112 240 105 000 80 370 74 256 71 973 57 795 TIESITKÖ, ETTÄ... mikäli Parikkalan rajanylityspaikka avattaisiin matkustajaliikenteelle, Etelä-Savo saisi sitä kautta 21 miljoonaa euroa ja Etelä-Karjala jopa 36 miljoonaa euroa matkailutuloa? Lähde Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy SUOMALAISEN JOULUN TEEMAPUISTO VETI 72 000 KÄVIJÄÄ KOLME KUUKAUTTA Kiinassa auki ollut Finland Christmas Theme Park kiinnosti 72 000 vierailijaa ja 60 000 kävijän tavoite ylittyi reilusti. Marras–joulukuussa järjestetty Suomi ja Saame -näyttely Deji Plaza -luksustavarata lossa Nanjingissa tavoitti yli 300 000 kävijää. Finland Christmas Theme Park sai runsaasti mediajulkisuutta Kiinan tiedotusvä lineissä. Yli 280 sanomalehteä ja 150 kuva lehteä julkaisi artikkeleita joulutapahtumasta. Uniikki teemapuisto lanseerattiin nyt ensimmäisen kerran Kiinaan. Tapahtuma oli suurin Suomi-promootio sitten Shanghain Maailmannäyttelyn 2010. Parhaillaan neuvotellaan tapahtuman järjestämisestä 10 kaupungissa eri puolilla Kiinaa. Nanjingin tapahtuman suu rimmat tukijat olivat Rovaniemen kaupunki, Visit Finland ja Finnair. LÄHES MILJARDI KIINALAISTA SEURASI NIINISTÖN TERVEHDYSTÄ LAINATTUA ❞Hiljaisuusmatkailu on selkeästi kasvava trendi maailmalla. Halutaan päästä irti metropolien kiireestä ja melusta.❞ Karelia Expert Matkailupalvelun toimitusjohtaja Markku Litja. Karjalainen, 23.2.2015 H o s t el year th e âPresidentti Sauli Niinistö lähetti uudenvuodentervehdyksensä kiinalaisen CCTV:n uuden vuoden lähetyksessä, jolla on arviolta 700–900 miljoonaa katsojaa. Niinistö lähetti videolla terveisensä myös Joulupukilta. Video kuvattiin Mäntyniemen lumisessa maisemassa. e lli 15 20 st de Vuo n ho of VUODEN HOSTELLIKSI VALITTIIN KESKI SUOMALAINEN MAASEUTUHOSTELLI VAIHELAN TILA on valittu Suomen Hostellijärjestön Vuoden hostelliksi 2015. Hostelli sijaitsee Joutsan Pappisen kylässä maatilan yhteydessä. Valinnan teki Suomen Hostellijär jestön hallitus. Tänä vuonna valinnassa painotettiin hostellin aktiivisuutta toiminnan kehitys työssä ja asiakkaiden antamaa palautetta. – Vaihelan Tilan omistajapariskunta, Birgitta ja Juha Ruohtula, ylläpitää monipuolista palvelupakettia, joka antaa matkailijoille aitoja kokemuksia elämästä suomalaisella maaseu dulla, kiittää Hostellijärjestön pääsihteeri Irja Hanelius. Vaihelan Tila aloitti maaseutumatkailukohteena vuonna 1960. Hostellissa on 14 vuode paikkaa 1–4 hengen huoneissa. Maatilalla on vielä metsänhoitoa, peltoviljelyä ja pihalla tapaa kotieläimiä kissoista villisikoihin. Pihapiirissä on pieni Tilamuseo, jonne tilan vanhempi isäntä pari on kerännyt suomalaisen maatalouden historiaan liittyvää esineistöä. vaihela.com GREEN KEY – MAJOITUSALAN YMPÄRISTÖMERKKI SUOMEEN GREEN KEY on kansainvälinen ympä ristömerkki, jonka on saanut jo yli 2 200 majoitusalan yritystä 45 maassa. Ohjelma on suunniteltu alusta lähtien majoitusalalle, jonka vuoksi se huomioi tehokkaasti alan ominaispiirteet ja on toteutukseltaan käy tännönläheinen. Hotelli saa Green Key -ohjelman avulla erinomaisen työkalun ympäristötyöhönsä. Green Key -kriteeristö luo pohjan ja osoittaa ne kohdat, joihin ym päristötyössä kannattaa keskittyä. Green Key -ohjelma on erittäin käytännönläheinen. Ohjelmaan hakeva ja kriteerit täyttävä hotelli tai muu majoitusalan toimija saa tunnustuksena ympäristötyöstään kansainvälisesti tunnetun Green Key -merkin ja voi hyödyntää sitä markkinoinnissaan, kertoo ohjelmapäällikkö Marketta Viljasaari. Osana Green Key -verkostoa matkailuyrittäjä saa myös kan sainvälistä näkyvyyttä. Kansainvälinen Green Key -organisaatio ylläpitää tietokantaa kaikista maailman Green Key -majoitusyrityk sistä matkailijoiden saataville sekä jakaa kansainvälisesti Green Key -hotellien hyviä käytäntöjä vinkkinä kaikille mukana olijoille Green Key -ohjelma on kansainvälisen ympäristökasvatusjärjes tön FEE:n (Federation of Environmental Education) hallinnoima. Suomessa Green Key -merkin myöntää ja sen käyttöä valvoo Suo men Ympäristökasvatuksen Seura ry. greenkey.fi ARCTIC AIRLINK YHDISTÄÄ POHJOISEN KAUPUNGIT ARCTIC AIRLINK -LENTOREITTI avaa uuden aikakauden pohjoisten yliopistokau punkien Oulun, Luulajan ja Tromssan välillä. – Arctic Airlink on ainutlaatuisen yhteis työn tulos. Reitti vahvistaa elinkeinoja ja alueiden vetovoimaa yhdistämällä Pohjoi sen Skandinavian kolme yliopistokaupun kia, korostaa Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari-Leena Talvitie. – Toivomme, että yleisö ottaa läheiset naapurimaiden upeat matkailukohteet lomasuunnitelmiinsa ja Arctic Airlink luo uutta tapahtuma- ja lomamatkailua kaikilla kolmella upealla matkailualueella, sanoo Oulun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Janne Soini. KANSAINVÄLINEN PORUKKA KILPAILI JÄÄNVEISTOSSA VEISTOKILPAILUN VOITTAJA espanjalai nen Luis Ribaltea Coma Cros ja keskellä hänen työnsä Morsian taistelee avioitumisen pelkoa vastaan... ja menettää vapautensa. OIkealla Finpron jäsenyrityksen Urkin Piilopirtin toimitusjohtaja Jyrki Sasi. Matkailusilmä 9 ❞Matkailualan toimijat tunnistavat keskeiseksi kehittämishaasteeksi alan hajanaisuuden.❞ JAN VAPAAVUORI KAIPAA YHTEISTYÖTÄ & LAATUA Teksti Pirkko Soininen Kuva Valtioneuvoston kuvapankki/Laura Kotila Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori muistuttaa, että matkailu on Suomen keskeinen kasvuala. Matkailuelinkeinon tukemiseksi ja kasvattamiseksi on nyt luotu Matkailun tiekartta ja strategiset kärkihankkeet, joissa korostuvat yhteistyö, laatu ja yksilöllisyys. 10 Matkailusilmä S Suomen matkailuelinkeino on viime vuosina kasvanut ja kansainvälistynyt muita toimialoja nopeammin. Siitä on tullut kansallisesti merkittävä vientitoimiala ja työllistäjä, toteaa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. – Matkailun kautta Suomen talouteen tulee myös huomattava määrä lisäarvoa moninaisine kerrannaisvaikutuksineen. Palvelualalle matkailun tuoma lisäarvo on erityisen merkittävä. Näen tärkeänä, että myös tuleva hallitus painottaa ohjelmissaan Suomelle keskeisiä kasvualoja, joista matkailu on kiistatta yksi, Vapaavuori sanoo. VUODEN 2014 aikana matkailun kärki- hankkeessa haettiin uusia keinoja kiihdyttää kasvua ja varmistaa kilpailukykyinen toimintaympäristö. Hankkeeseen osallistui yli 700 matkailuelinkeinojen ja alueiden edustajaa, joilta TEM sai 42 hanke-ehdotusta. Matkailun kärkihankkeen tuloksena syntyi Suomen matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartta vuosille 2015–2025. Matkailun kärkihankkeen tavoitteena oli käynnistää prosessi, jolla valjastetaan käyttöön matkailualan vielä piileksivä käyttämätön potentiaali. Hankkeen selkeänä missiona oli lisätä Suomen matkailun vetovoimaa, tukea matkailuelinkeinon kilpailukykyä ja kasvua sekä lisätä matkailualan arvostusta. – Kiersimme viime vuonna eri puolilla Suomea keräämässä ideoita matkailualan toimijoilta suomalaisen matkailubisneksen vauhdittamiseksi. Matkailun arvostus ja painoarvo julkisessa keskustelussa on jäänyt puutteelliseksi alan merkitykseen nähden. Harva tiedostaa, että matkailu tuo jo nyt suuremman osan bruttokansantuotteesta kuin esimerkiksi elintarvikesektori, pankkisektori tai maa- ja metsätaloussektori, toteaa ministeri. Viime keväänä järjestettiin neljä aluetilaisuutta, joihin osallistui lähes 700 matkailualan toimijaa. Tilaisuuksia järjestettiin Rukalla teemalla pohjoisuus, Turussa teemalla vesistöt, puhtaus ja hyvinvointi, Vantaalla teemalla Suomi solmukohtana ja Lappeenrannassa teemalla kasvumahdollisuudet Venäjältä. Lisäksi omia ajatuksia oli mahdollisuus kertoa myös sähköisesti, kärkihankekyselyyn vastaamalla. – Matkailualan toimijat tunnistivat keskeiseksi kehittämishaasteeksi alan hajanaisuuden. Pienessäkin kylässä voi toimia useita pieniä matkailualan toimijoita, jotka eivät kuitenkaan tee ainakaan riittävästi yhteistyötä keskenään. – Jotta voimme tulevaisuudessa vastata entistä vaativampien asiakkaiden kysyntään entistä laadukkaammilla tuotteilla ja kokonaisvaltaisemmilla matkailupalveluilla, edellyttää tämä väistämättä tiiviimpää verkostumista ja yhteistyötä alan toimijoilta. TIEKARTTAAN NIMETTIIN kuusi strategista projektia, jotka käynnistyvät välittömästi. Suomi on sekä aasialaisten että Aasiaan matkustavien eurooppalaisten lentoliikenteen solmukohta, mutta toistaiseksi vain pieni osa kansainvälisistä matkustajista pysähtyy täällä. Pidentämällä Suomen kautta kulkevien matkailijoiden viipymää saadaan aikaan lisämyyntiä yrityksille ja lisää verotuloja valtiolle. – Finland Stopover -hanke pyrkii nappaamaan kotimaiseen haaviin osan niistä sadoista tuhansista aasialaismatkustajista, jotka lentävät vuosittain Helsinki-Vantaan kautta Euroopan kohteisiin. Suomen puhtaaseen luontoon ja ruokaan, hiljaisuuteen ja muihin ainutlaatuisiin valtteihin perustuvaa hyvinvointi- ja luontomatkailua edistetään Finrelaxkatto-ohjelmalla. Suomessa hyvinvointimatkailun tarjonta on vielä hajanaista eikä teeman potentiaalia ole riittävästi tunnistettu. Yrityksillä on kiinnostusta hyvinvointimatkailun kehittämiseen ja tarjontansa monipuolistamiseen, mutta tuotekehitystyön tueksi tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä, työkaluja sekä apua parhaiden myyntikanavien löytämiseen. Kolmas heti käynnistyvistä kärkihankkeista on Suomen upeaan saaristoon keskittyvä projekti. Tavoitteena on kehittää saaristomatkailun tuotetarjontaa ja määritellä yhtenäinen saaristo-brändi, joka parantaa koko pitkän rannikkoalueen mahdollisuuksia houkutella kansainvälisiä matkailijoita. Tavoitteena on myöskin määritellä tärkeimmät matkailukeskittymät. Tähän liittyen TEM:n valmistelee kilpailutuksen vesistömatkailukeskittymien valitsemiseksi. Mukaan valitaan kohteita, joilla on mahdollisuuksia ja halukkuutta nousta johtaviksi ja kestäviksi kansainvälisiksi vesistömatkailukeskittymiksi. Lisäksi käynnistetään matkailutuotteiden digitaalisuutta ja e-kauppaa tukeva projekti, jonka avulla suomalaiset palvelut ovat asiakkaille helpommin löydettävissä. Osana tiekartan toteutusta käynnistetään myös matkailun strategisen ohjelman valmistelu TEM:n elinkeino- ja innovaatio-osastolla. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ rahoittaa matkailun kansallisia kärkihankkeita Team Finland -kasvuohjelman kautta ja Visit Finlandin koordinoimana. Hankkeisiin voivat osallistua kaikki alan toimijat. – Odotan, että kärkihankkeiden avulla matkailualan yritykset pääsevät verkostoitumaan eri teemojen ympärille ja kehittämään uusia tuotteita ja palveluita, yhä vaativampien asiakkaiden ja yhä tiukemman kansainvälisen kilpailun markkinoille. Yleisesti odotan myös, että matkailusektorille syntyy yhä vahvempaa pöhinää ja tekemisen meininkiä, toivoo Vapaavuori. Jos ja kun hankkeet ovat tuloksellisia ja niiden jatkolle on perusteita, voi hyvälle hankkeelle löytyä myös jatkorahoitusta. VUODEN VAIHTEESSA MEK virastona lakkautettiin ja sen toiminta sekä henkilökunta siirtyivät Finproon. Ministeri uskoo, että tämä vauhdittaa suomalaista matkailua. – MEK osana Finprota antaa uudenlaisen mahdollisuuden panostaa matkailuyritysten kansainvälistymispalveluihin, jotka löytyvät nyt saman katon alta muiden Finpron tarjoamien palveluiden kanssa. – Hyviä esimerkkejä Finpron ulko maanverkoston mahdollisuuksista ❞Odotan, että matkailusektorille syntyy yhä vahvempaa pöhinää ja tekemisen meininkiä.❞ matkailun edistämiselle ovat muun muassa uusien potentiaalisten markkinoiden kartoittaminen tai kansainvälisten tapahtumien hakeminen Suomeen. Lisäksi uudenlainen mahdollisuus on hyödyntää Finpron muita katto-ohjelmia, esimerkiksi Finland Care -ohjelmaa hyvinvointimatkailun kehittämisessä. Tai matkailuinvestointeja voidaan houkutella Suomeen Invest in Finland -tiimin kanssa. MATKAILUALALLA EI juuri nyt mene kovin hyvin, osasyinä talouden taantuma, venäläisten vähentynyt matkustus Suomeen ja alkoholin matkailijatuonti Virosta. Voiko ala lähteä siitä, että valtiovalta ei lisää kiviä kuormaan esimerkiksi korottamalla välillisiä veroja taikka leikkaamalla ravintoloiden aukioloaikoja? – Kun Suomen talouden näkymät ovat näinkin synkät, kuin ne nyt ovat, eikä parempia aikoja vielä ole näköpiirissä, on vaikea luvata, että mikään toimiala säästyisi talouden uusilta sopeutustoimilta. Sitä tärkeämpää on, että löytyy poliittinen tahtotila toimintaympäristön uudistamiseen kannustavaksi ja vähintäänkin pidättäytymiseen lisäsäätelyltä. – Valtiontalouden menojen sopeutus on välttämätöntä julkisen talouden vastuullisen hoidon kannalta. Tämän työn ohella kilpailukyvystä ja ostovoimasta on pidettävä huoli. Siksi kokonaisveroastetta ei voi tulevalla hallituskaudella nostaa, vaan sitä tulisi pikemminkin laskea erityisesti työn verotusta keventämällä, toteaa Jan Vapaavuori. STRATEGISET PROJEKTIT VUOSILLE 2015–2018 Finrelax – Suomesta hyvinvointimatkailun kärkimaa Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi Finland Stopover – Suomi johtavaksi stopover-maaksi Matkailupalvelut digitaalisesti ostettaviksi ja löydettäviksi Kestävän vesistömatkailukeskittymän demonstraatio-hanke, joka hyödyntää biotalouden ja cleantechin ratkaisuja sekä digitaalisuutta Matkailun strategisen ohjelman valmistelu Yhdessä enemmän – Suomen matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartta 2015–2025 luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/matkailuntiekartta. Matkailusilmä 11 Teksti Jaakko Lehtonen/Visit Finland Kuva Visit Finland Imagebank MATKAILUN EDISTÄMINEN OSAKSI FINPROA MIKÄ JATKUU, MIKÄ MUUTTUU? Tämän vuoden alusta matkailun edistämistoiminta siirtyi osaksi Finproa. Finprolla on nyt kolme tukijalkaa, matkailun lisäksi Export, joka edistää suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ulkomaille, ja Invest, joka edistää ulkomaisten investointien saamista Suomeen. KYSYMYKSEEN “MIKÄ JATKUU” on helppo vastata. Vastaus on “kaikki”. Mikään aiempi MEKin toiminta ei lakkaa yhdisty misen johdosta, vaan kaikkea jatketaan entiseen malliin. Poikkeus ovat tietyt hal linnolliset asiat, jotka luontevasti loppuivat, kun virasto loppui. Tietysti muokkausta ja painotusmuutok sia tapahtuu normaalityössä koko ajan, kuten on tapahtunut tähän mennessäkin. Mutta yh distyminen sinänsä ei lakkauta edistämisestä, tutkimuksesta tai tuotekehityksestä mitään. “MIKÄ MUUTTUU” on jännittävä kysymys. Yhdistyminen ei tietystikään ollut itsetar koitus, vaan sillä haetaan synenergiaetuja. Toivotaan löydettävän uusia tapoja toimia, toivotaan löydettävän mahdollisuuksia yhdistää eri Finpron toimintoja VisitFinlan din toimintojen kanssa ja sitä myötä saada lisää tehoa. 12 Matkailusilmä Parhaita käytäntöjä voidaan varmasti oppia puolin ja toisin. Myös matkailun ase man Team Finlandissa toivotaan selkiytyvän yhdistymisen myötä. Finpron vientikeskus verkostolle kehitetään tarkoituksenmukai nen rooli myös matkailun edistämisessä. Nykyinen edustajaverkostomme jatkaa ainakin vuoden 2015. Näemme tärkeäksi, että uusien toimin tatapojen kartoitus ja toteutus käynnistyvät ripeästi. Visit Finlandin matkailun edistämis toiminta on pienessä murroksessa parhail laan, ja momentum pitää käyttää hyväksi. Vapautamme resurssia “aarteenetsintään” välittömästi. Kuluvan vuoden aikana saam me varmasti aikaan matkailualaa hyödyttä viä tuloksia. BUDJETTIMME PYSYY ennallaan, hiukan yli kymmenessä miljoonassa. Lisäksi vireillä on kärkihankerahojen haku. Kärkihankkeista kolme eli Stopover, Finnrelax ja Merellinen saaristo tulevat Visit Finlandin hoitoon. Haemme myös jatkoa Outdoors Finlandiin. Culture Finlandin rahoituskuviotkin ovat mukavasti loppusuoraselvityksissä, joten myös CF jatkuu. MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi on nimitetty Finpron hallitukseen. Muodostam me elinkeinon edustajista Matkailuvaltuus kunnan kevään aikana. Tämän valtuus kunnan tarkoitus on tukea Visit Finlandia suunnittelussa, antaa ideoita ja sparrata. ❞Visit Finlandin ydinviestiksi suomalaisen hyvinvointimatkailun markkinoinnissa on valikoitumassa luonnollinen luksus ja harmonia.❞ Teksti Itä-Suomen yliopisto Kuva Dreamstime HYVINVOINTIMATKAILIJA MENEE SAUNAAN JA LAITTAA HUOLET NAULAAN Suomalaisella hyvinvointimatkailulla on edessään loistava tulevaisuus, jos onnistumme tavoittamaan oman arkipäivänsä stressaamista ihmisistä ne, joiden mielessä ei ole päällimmäisenä luksusloma pitkän perinteen omaavassa ylellisessä kylpyläparatiisissa. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen ja Visit Finlandin tekemän tutkimuksen mukaan Suomella on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä suosituksi hyvinvointimatkailun kohdemaak si. Suomalaisella maaseudulla on tarjottava naan sitä, mitä kansainvälisillä markkinoilla kysytään; rauhoittavia luontokokemuksia, virkistäviä luontoon pohjautuvia aktiviteette ja, hyvinvointia tukevaa puhdasta ruokaa ja hyvää tekeviä oheispalveluja. Tarjontaa on kuitenkin terävöitettävä ja viestintää tehostettava, jotta Suomen ääni saadaan kuuluviin kansainvälisillä mark kinoilla. Siinä Visit Finlandin lanseeraama Finrelax®-tuotemerkki on oivallinen väline. TUTKIMUKSEEN OSALLISTUNEIDEN matkailuyrittäjien mukaan suomalaisen maaseudun tarjoaman hyvinvointimatkailun ydin löytyy luonnosta. Luontoa on kaunis katsella, mutta se on myös voimaannuttava ympäristö monille aktiviteeteille. Maaseutumatkailuyrittäjät uskovat yksin kertaistenkin luontoelämysten voimaan. Paljolti tässä on kysymys vapaasta ajasta, jonka matkailija antaa. Suomalaisten mat kailuyrittäjien tehtävä on auttaa matkailijaa tässä prosessissa, tarjota heille suomalaista luomulääkettä, Finrelaxia®. HILJAISUUTTA, RAUHAA ja rentoutumista hyvinvointimatkailija löytää myös suoma laisesta saunasta. Suurin osa ulkomaisista matkanjärjestäjistä piti saunaa Suomeen suuntautuvan hyvinvointimatkan ehdotto mana elementtinä. Suomalainen tavallinen saunominen sisältää jo saunaelämyksen ytimen, mutta saunaa voidaan tuotteistaa moneen suun taan erilaisia mieltymyksiä vastaavaksi ilman että saunomisen ydin katoaa. Esimerkiksi vihtominen, turvehoito, saunahunaja tai rentouttava saunajooga ovat omiaan täy dentämään saunomiskokemusta. HYVINVOINTIMATKAILIJAT HALUAVAT nauttia herkullista, terveellistä, puhdasta ja tuoretta lähellä tuotettua, sesonginmu kaista ruokaa. Nämä ruokatoiveet menevät varsin hyvin yksiin suomalaisen ideaalitar jonnan kanssa. Suomalaiset tosin kattavat ruokapöytään mielellään luonnonantimia, marjoja ja sieniä, ja harmittelevat sitä, että niiden hyvinvointivaikutuksia ei vielä laajasti tunneta. Matkailijat eivät tiedä suomalaisen ruuan yleisestä puhtaudestakaan. Hieman sapiskaa suomalaiset matkailu yritykset saivat sekä itseltään että matkan järjestäjiltä siitä, että ruokailun kokonaisuut ta, viihtyisyyttä ja elämyksellisyyttä ei aina huomata viedä loppuun asti. PUHTAUDEN SUHTEEN oli hämmästyttä vää, että vaikka matkailuyrittäjät puhuivat suomalaisen luonnon ja ruuan puhtaudesta, ei matkailuyrityksen puhtaus ja siisteys tullut juuri lainkaan esiin. Tämä panee mietti mään, ovatko nämä asiat kunnossa, nurkat puhtaina ja pihat ojennuksessa, vai eivätkö ajatukset ole vielä ehtineet sinne asti. OMA LUKUNSA ovat suomalaiset hoidot: niitä matkailuyritykset tarjoavat jonkin verran, mutta näyttää kuitenkin siltä, että ne eivät ole suomalaisille itselleenkään kovin tuttuja. Moniko tietää esimerkiksi, mitä on kalevalainen jäsenkorjaus? Tässä kohtaa tarvittaisiin varmasti paikallisten osaajien ja matkailuyritysten tehokkaampaa verkostoitumista. VISIT FINLANDIN YDINVIESTIKSI suoma laisen hyvinvointimatkailun markkinoinnissa on valikoitumassa luonnollinen luksus ja harmonia. Juuri tätä suomalaiset maaseu dun matkailuyritykset ovat valmiita tarjoa maan, ja tätä arkipäivässään stressaantunut ihminen kaipaa. Venäjän hyvinvointimarkkinoilla kilpai lemme samassa sarjassa kuin Baltian maat ja muilla kansainvälisillä markkinoilla ovat muut Pohjoismaat pahimpia kilpailijoitamme. Tarvitsemme nyt selkeää tuotteistamista, erottautumista, markkinointia, kilpailijoiden analysointia, ja paljon muutakin tehtävää riittää. Tärkein meillä on jo, vetovoimainen sisältö ja potentiaaliset asiakkaat. LUE JULKAISUA urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20150169 Matkailusilmä 13 Teksti Pirkko Soininen Kuvat sibelius150.fi HURRAA SIBELIUS! Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuosi on nyt hyvässä vauhdissa. Ohjelmatarjonta on runsas ja monipuolinen, mutta ulkomaalaisille sopivia matkailutuotteita on melko vähän. Ulkomaalaisia matkailijoita ajatellen myös juhlavuoden tuotteistaminen ja markkinointi käynnistyi myöhässä. 14 Matkailusilmä S ibeliuksen juhlavuotta suunnitteli moni hyvissä ajoin tahollaan, mutta vuoden koordinointi ontui. – Ongelmana oli alussa ehkä se, että kulttuurimatkailu on suhteellisen uusia asia Suomessa. Tuntui siltä, että kulttuuritapahtumien järjestäjät ja matkailuihmiset eivät kohdanneet riittävästi ja suunnitelleet asioita yhdessä, toteaa Sibelius 150 -juhlavuoden pääsihteeri ja koordinaattori Anna Krohn. Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoden matkailullista tarjontaa koordinoimaan Visit Finlandin Culture Finland -ohjelma palkkasi viime vuoden lopulla Sibeliusmatkailukoordinaattorin, jonka työn tavoitteena on ollut juhlavuoden matkailullisen hyödyntämisen edistäminen. – Juhlavuotta on hyödynnetty toistaiseksi yllättävän vähän matkailullisesti. Kulttuuripuolella on keskitytty lähinnä juhlavuoden upeisiin konsertteihin ja muuhun tämän tyyppiseen tarjontaan, mutta matkailua ei olla sinänsä ajateltu. Etenkin ulkomaisille matkailijoille tarjottavia matkailutuotteita on vielä toistaiseksi todella vähän. Toivon, että saamme vielä aikaan etenkin kansainvälisille matkailijoille sopivia matkailupalveluita, totesi Sibelius-matkailukoordinaattori Marjo Ranta-Irwin vuodenvaihteessa. VUODEN TÄRKEIN markkinointikana- va on sibelius150.fi-sivut. Sivustolla on sekä suomeksi että englanniksi kevyt matkailuosio, johon on listattu ryhmille ja yksittäisille matkustajille tarkoitettuja Sibeliukseen liittyviä matkailupalveluita. – Tarkoituksena on saada koottua ympäri Suomea tarjottavat matkapalvelut juhlavuoden sivustolle, jotta matkailija löytää palvelut helpommin. Sivustolle tulee myös ryhmille tarkoitettuja tuotteita, joista matkanjärjestäjät ja ryhmämatkojen vetäjät voivat kiinnostua, Ranta-Irwin toteaa. – Koska juhlavuoden matkailullinen koordinaatio alkoi vasta viime vuoden lopulla, markkinointitoimenpiteiden suunnittelu jäi viime tippaan. Painopiste tulee väistämättäkin olemaan kansainvälisissä yksittäismatkailijoissa ja pienryhmissä tärkeimmillä kohdemarkkinoilla, sillä matkanjärjestäjät ovat jo suunnitelleet tulevan vuoden tarjontansa, hän jatkaa. ❞Juhlavuotta on hyödynnetty toistaiseksi yllättävän vähän matkailullisesti.❞ MARJO RANTA-IRWININ mukaan Sibelius tunnetaan parhaiten USA:ssa, Isossa-Britanniassa sekä Pohjoismaissa. Myös Japani, Saksa ja Kiina ovat tärkeitä markkinoita. Matkanjärjestäjien tuomana ryhmiä on tulossa ainakin Briteistä ja Saksasta. – Sanoisin, että ennen muuta Japani on tärkeä maa. Samoin Iso-Britannia, jossa toimii kaksi aktiivista Sibelius-seuraa, kertoo Anna Krohn. Kuinka paljon odotatte ulkomailta matkailijoita, jotka tulevat Suomeen nimenomaan Sibeliuksen juhlavuoden innoittamina? – Määrää on vaikea arvioida, koska missään vaiheessa ei kysytä matkan syytä, Anna Krohn toteaa. ã Hämeenlinnan keskustassa sijaitseva Sibeliuksen syntymäkoti avattiin museona yleisölle 1960-luvulla. YKSI VUODEN tärkeimmistä tapahtumis- ta tuleekin olemaan Sibelius-festivaali, joka pidetään Lahden Sibeliustalossa 31.8.–6.9.2015. Tänä vuonna festivaali on normaalia pidempi ja ohjelmisto laajempi. Sinfonia Lahden lisäksi esiintyvät BBC:n sinfoniaorkesteri Lontoosta sekä Helsingin kaupunginorkesteri. Kotimaisen katsojakunnan lisäksi festivaaleille on tulossa useita ryhmiä ulkomailta. Lahti Region on paketoinut kansainvälisten matkanjärjestäjien toiveesta Sibelius-festivaaleille saapuville ryhmille päiväretkikohteita Lahdesta. Päiväretkikohteiksi ovat valikoituneet Lahden seudun lisäksi pääsääntöisesti Sibeliukseen jollakin tavalla liittyvät paikkakunnat ja kohteet, kuten Tuusulan ja Järvenpään seutu, Hämeenlinna, mutta myös muun muassa Helsinki nähtävyyksineen. – Lisäksi olemme paketoineet päiväretkikohteita yksittäisille matkailijoille Sibelius-festivaalin ajaksi. Kyseiset päiväretket ovat varattavissa myyntipalvelumme kautta ja kokoamme yksittäisistä matkailijoista ryhmän kuhunkin päiväretkikohteeseen. Myynnissä on myös uutuutena kulttuuria ja luontoa yhdistävä Music from the forest -retki, jossa patikoinnin lomassa keskustellaan Sibeliuksen suhteesta luontoon, luonnon vaikutuksesta hänen tuotantoonsa sekä valmistetaan pieni tuohityö, kertoo Anu Huusko Lahti Regionista. Tuotepakettien luominen ei ollut yksinkertaista, sillä kohteiden aukioloajat, pääsymaksut ja opastustiedot varmistuvat matkanjärjestäjien näkökulmasta liian myöhään. ã Eila Hiltusen Sibelius-monumentti paljastettiin 1967. Se on Helsingin suosituimpia veistoksia ja tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä. ã Jean Sibeliuksen koti, Ainola, avattiin museona yleisölle kesäkuussa 1974. Matkailusilmä 15 ã Aulangon maisemat Hämeenlinnassa inspiroivat nuorta Sibeliusta. – Matkanjärjestäjät laittavat pakettinsa myyntiin usein jopa puolitoista vuotta, viimeistään vuotta ennen tapahtumaa, jolloin tuotepakettiin tarvitaan paikkaansa pitävät tiedot. Jos tiedot ovat saatavilla vasta muutamaa kuukautta ennen tapahtumaa, muodostuu se esteeksi paketoinnille ja myynnille. Tämä on erittäin harmillista, koska Suomessa on useita mielenkiintoisia kulttuurikohteita, jotka kiinnostavat kansainvälisiä asiakkaita käyntikohteina esimerkiksi juuri Sibeliusfestivaalin aikaan, Huusko harmittelee. ENGLANTILAISET OVAT kiinnostuneita Sibeliuksesta ja suuret orkesterit esittävät säännöllisesti suomalaissäveltäjän teoksia. Terry Barfoot on tunnettu musiikkitietäjä, kirjoittaja ja luennoitsija, joka tekee yhteistyötä Bournemouth Symphony Orchestran kanssa. – Viime vuonna järjestimme pienimuotoisen konferenssin Sibeliuksen sinfonioista ja se myytiin heti loppuun. Oxfordin yliopisto puolestaan pyysi minua viime vuonna luennoimaan Sibeliuksesta heidän kesäkouluunsa. Barfoot järjestää vuosittain matkan jollekin suurelle musiikkifestivaalille. Aiemmin hän on vieraillut Savonlinnnan Oopperajuhlilla, muttei Sibelius-festivaaleilla, joka on vuorossa tänä vuonna. – Festivaali on upea tilaisuus kuulla kolmen huippuorkesterin esittävän Sibeliusta maailman johtavien kapellimestarien johdolla. Sanoisin, että tämä on kerran elä- 16 Matkailusilmä mässä tilaisuus. Sibelius kuuluu maailman suurimpien säveltäjien joukkoon. – Järjestin matkan, koska halusin itse festivaaleille. Ajattelin, että saan ehkä mukaan parikymmentä ihmistä, mutta nyt meitä on 63. Vähintään yhtä innoissaan on toinen englantilainen matkanjärjestäjä Barry Cheeseman. Hän tuo Sibelius-festivaaleille noin 50 brittiä. – Englantilaiset rakastavat Sibeliusta ja kaikki musiikinrakastajat rakastavat Suomea Sibeliuksen ansiosta. Suomi ja Sibelius ovat erottamattomat. Vaikka Sibelius onkin erottamaton osa Suomea, Cheeseman arvostaa sitä, ettei Suomea ole muutettu viihteelliseksi Sibelius-teemamaaksi ja viittaa Mozartin Salzburgiin ja Wieniin sekä Chopinin Varsovaan. – Minulle Lahti on kuin Bayreuth, hän sanoo. NYT JÄRJESTETTÄVÄ teemavuosi on osoittanut, että Suomessa ei ihan vielä osata laajojen, monien toimijoiden teemavuosien järjestämistä – Teemavuoden koordinointi pitäisi aloittaa huomattavasti aiemmin kuin nyt tehtiin. Hienoa on, että Visit Finlandin hallinnoima Culture Finland kattoohjelma huomasi ongelmat, tietojen hajanaisuuden ja heikon löydettävyyden kansainvälisen asiakkaan näkökulmasta, ja palkkasi loppuvuodesta 2014 koordinaattorin, Anu Huusko toteaa. Sibelius 150 -juhlavuoden osalta kansainvälisille asiakkaille tarkoitetut tuotepaketit olisi pitänyt saada tarjolle, esimerkiksi juuri yhteisen nettisivuston alle, jo vuoden 2014 alussa. – Sibeliuksen juhlavuotta voisi ehdottomasti hyödyntää paremmin. Rohkeutta, viitseliäisyyttä ja mielikuvitusta tarvitaan, jotta saadaan hyviä matkailupalveluita aikaan. Kaipailen yksinkertaisia ja helposti markkinoitavia tuotteita, toteaa Marjo Ranta-Irwin. – Esimerkiksi Sibelius-monumenttia ei olla hyödynnetty lainkaan matkailullisesti. Matkailijaryhmät käyvät paikalla, mutta heille ei ole tarjolla mitään muuta kuin monumentti itse. Missä ovat oheispalvelut, Ranta-Irwin kysyy. Matkailukoordinaattorilla on paljon muitakin ideoita juhlavuoden matkailulliseksi tuotteistamiseksi. Hän ehdottaa säännöllisiä, päivittäisiä ja edullisia Sibelius-konsertteja sekä viikko-ohjelmatyyppistä, kilpailukykyisesti hinnoiteltua puolipäiväretkeä Helsingistä Ainolaan ja Tuusulanjärven maisemiin. Myös Anna Krohn on samoilla linjoilla: – Juhlavuoden tuotteistamisen ja markkinoinnin olisi ehkä voinut aloittaa vähän aikaisemmin, sillä isoja asioita ei tehdä ihan hetkessä. Toivottavaa olisi, että Sibelius-juhlavuoden pysyvänä antina olisi vastaisuudessa kulttuurimatkailun kehittyminen Suomessa. POIMINTOJA SIBELIUSTAJUHLAVUODEN TAPAHTUMISTA Suomi Herää! on teatterin keinoin toteutettu aikamatka 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun tunnelmiin Tuusulanjärven maisemissa. Suomi herää kertoo kansanomaisesti, Eino Leinon näkökulmasta, taiteilijoiden pyrkimyksistä itsenäisen valtion luo miseen. Osansa saa myös Sibelius. Ohjelmakokonaisuuden vierailukoh teina ovat Halosenniemi, Ainola ja Erkkola, jossa taiteilijoiden esitys ko hoaa huippuunsa ja kuullaan Sibeliuk sen Finlandia. Esityskielinä suomi ja englanti. Erkkolasta siirrytään Krapille nauttimaan Sibelius & Halonen 150 v päivällismenun antimista. Visit Helsinki on tehnyt matkailijoil le Sibeliuksen poluilla -vihkosen, joka auttaa koti- ja ulkomaisia matkailijoita löytämään Sibeliuksen elämän tärkei tä paikkoja ja hetkiä Suomessa. Verk koesite on ladattavissa osoitteessa visithelsinki.fi/sibelius-150 suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Myöhemmin aineisto julkaistaan vielä ainakin saksaksi, venäjäksi ja japaniksi. Sibe liuksen poluilla -matkailureitti syntyi Helsingin, Hämeenlinnan, Loviisan, Tuusulan ja Järvenpään museoiden ja matkailutoimistojen yhteistyönä. Suomen kansallisoopperassa sai ensi-iltansa 13. helmikuuta Tero Saarisen koreografia Kullervo, jossa yhdistyvät Sibeliuksen musiikki ja kalevalainen tarina. Illustration: Lasse Rantanen, 2012 © Sibelius Society of Finland Graphic design: Hahmo Print: Libris 2013 www.sibelius150.fi 11. kansainvälinen Jean Sibelius -viulukilpailu. Kilpailun finaali pidetään 1.–3.12. Musiikkitalossa, Helsingissä. Hakasalmen huvilassa avautui Helsinki ja musiikki -näyttely 10.3. Suomen Kansallismuseossa Sibelius-näyttely avautuu 15. loka kuuta. Matkailusilmä 17 Teksti Katarina Wakonen/Visit Finland POHJOISMAILLA HYVÄ MATKAILUVUOSI Vuoden 2014 tilastot kertovat, että suuret EU-maat hallitsevat Pohjolan markkinoita. V iime vuonna maailman matkailu ylsi jälleen ennätykseen: vähintään yhden yön ulkomailla viipyneiden matkailijoiden määrä nousi yli 1,1 miljardin, ja kasvuvauhti oli pitkän ajan keskiarvoa suurempi. Suotuisat tuulet puhalsivat myös Pohjoismaissa, joissa ulkomaiset yöpymiset kasvoivat kuusi prosenttia, selvästi yli kolmen prosentin pidemmän aikavälin keskiarvon. Vertailukelpoiset tiedot eri Pohjoismaista käyvät ilmi Visit Finlandin, Visit Swedenin ja Visit Norwayn keräämästä tilastoseurannasta.* MATKAILIJAVIRRAT KÄÄNTYIVÄT Pohjoismaihin erityisesti isoilta lähtöalueilta: saksalaisten yöpymiset kasvoivat kahdeksan ja brittien kuusi prosenttia. Jo useamman vuoden kestänyt Skandinavia- ja Pohjoismaatrendi on saanut lisävauhtia naapurimaidemme edullisesta valuuttakurssikehityksestä. Esimerkiksi brittituristeille perinteisesti kalliit Skandinavian kohteet ovat huomat- tavasti edullisempia, koska punta vahvistui Norjan ja Ruotsin kruunuihin nähden noin kymmenen prosenttia viime vuonna. Myös euroalueen matkailu hyötyi punnan vahvistumisesta ja brittien ostovoiman paranemisesta lähes kuusi prosenttia. Brittien yöpymiset Ruotsissa kasvoivatkin viime vuonna lähes yhtä paljon kuin punta vahvistui, peräti 11 prosenttia. Norjassakin kasvua oli viisi prosenttia. USA:n, Japanin ja Venäjän markkinoilla on voitu ennakoida valuutan kehityksestä myös matkailun tulevaa suuntaa. Sveitsin vahva frangi on puolestaan ajanut alppimaan asukkaat lomailemaan kotimaan ulkopuolelle entistä useammin. Suomella kuitenkin on huomattavasti parantamisen varaa. Kasvanut kiinnostus Pohjoismaita ja skandinaavisuutta kohtaan on tuonut lähialueillemme uutta dynamiikkaa Baltian maita myöten. Tämän valttikortin kääntäminen myös Suomen eduksi on lähiaikojen tehtävämme. ALUEELLISESTI JA kulttuurisesti saman- laisiksi miellettyinä kohteina pohjolan maat hyötyvät toisistaan etenkin kaukokohteissa. Tämä näkyy myös pohjoismaisessa tilastoseurannastamme: Kiinan osalta Norjan vuonot ovat kesäisen pohjolan ”sisäänheittotuote”, josta hyötyjiä ovat naapurimaat. Viime vuonna kiinalaisten yöpymiset Pohjoismaissa kasvoivat keskimäärin kuusi prosenttia. Pisimmän korren veti Ruotsi kahdeksan prosentin kasvulla – toisena oli Norja seitsemällä prosentilla. Suomi joutui tyytymään viime vuonna vain yhden prosentin kasvuun edellisvuoden vahvan 26 prosentin jälkeen. Suomi kärsi tunnetusti monien muiden Venäjän rajanaapureiden tavoin venäläisten ostovoiman heikentymisestä. Suomen kaikki ulkomaiset yöpymiset laskivat viime vuonna lähes kolme prosenttia (-2,8 %) kun suurin markkinamme romahti miltei viidenneksellä (-17 %). VIIME VUOSI oli kuitenkin 5,7 miljoonan yöpymisellään kaikkien aikojen kolmanneksi paras. Kun tarkastelemme muita lähtömaita, ULKOMAISTEN YÖPYMISTEN KEHITYS POHJOISMAISSA, % ¢ Muutos 2010–2014, vuosikeskiarvo ¢ Muutos 2013–2014 ¢ Muutos 2013–2014, ilman Venäjää 8,0 7,0 6,6 8,4 7,2 7,0 5,5 5,0 3,0 3,0 3,0 2,8 1,0 –2,8 Pohjoismaat 36 milj. 18 Matkailusilmä Norja 7 milj. Ruotsi 12 milj. Suomi 5,7 milj. Tanska 11 milj. 7,1 pääsimme hyvin plussan puolelle. Ilman venäläisiä yöpymisemme kasvoivat lähes kolme prosenttia (2,8 %). Keskipitkällä aikavälillä Venäjän markkinoiden odotetaan elpyvän, mutta tänä vuonna talouspakotteet ja öljyn halpeneminen voivat heikentää markkinoita entisestään. Varmaa on kuitenkin, että matkailumarkkinoille ennen pitkää palaava venäläinen keskiluokka on entistä vaativampi, kokeneempi ja vaihtelunhaluisempi. Uusia markkinoita etsittäessä katseet ovat kääntyneet kauemmas itään Kiinan valtaville markkinoille, missä Suomellakin on osuutensa otettavanaan. Lähitulevaisuudessa kiinalaisten yöpymismäärät voivat hyvinkin kasvaa entisestään kunhan saamme oman tarjontamme kiinalaiskuluttajien tietoon. SUOMEN MATKAILUVUOSI sisälsi suuraluetasolla runsaasti onnistumisia, jotka kertovat vierailijoidemme löytäneen uusia alueita. Paikoin on myös tapahtunut siirtymää alueelta toiselle, kun tarjonta on monipuolistunut. Tuotetarjonnan muutokset matkanjärjestäjien valikoimissa sekä muun muassa venäläisiltä matkailijoilta vapautuneet kiintiöt muille selittävät osan matkailun rakenteen muutoksista. Suomen rannikko- ja saaristokohteissa kaksinumeroisia kasvuprosentteja voitiin juhlia peräti yhdeksän lähtömaan kohdalla: lähialueemme Viron, Puolan, Tanskan ja Latvian sekä Etelä-Euroopan Italian ja Espanjan osalta. Lisäksi yhdysvaltalaisten matkailijoiden määrä kasvoi merkittävästi. Brittien yöpymiset sen sijaan laskivat rajusti. Järvi-Suomessa suurin yllättäjä oli Ranska huikealla yli neljänneksen kasvullaan. Neljä muuta kaksinumeroisesti kasvanutta maata olivat Iso-Britannia, USA, Puola ja Tanska. Lapissa kaksinumeroisia kasvulukuja nähtiin kolmella hieman pienemmällä markkinalla: Kiinasta, Israelista ja Itävallasta. Kiinalaisten kasvu lähes kolmanneksella on lupaava avaus, joka kertoo arktisen Lapin vetovoimasta. Kiinalaisten yöpymisiä on hallinnut pääkaupunkiseutu lento- ja laivayhteyksineen. Suomi tunnetaan Kiinassa erityisesti talven tuotteista mutta suurimmat yöpymismäärät tulevat vielä kesäsesonkina. Kesä on muutenkin kiinalaisten suosituinta matkustusaikaa Pohjoismaissa. Pääkaupunkiseutu sai kaksinumeroisia lukuja tanskalaisilta ja espanjalaisilta matkailijoilta. Helsinki kärsi suuralueista eniten venäläisten yöpymisten pudotuksesta. Tove Janssonin ja Muumien juhlavuosikaan ei voinut mitään heikolle Japanin jenille. Yöpymiset laskivat niin meillä kuin muissakin Pohjoismaissa. Lappi kärsi suuralueista eniten. Vaikka alueina rannikko ja saaristo sekä Järvi-Suomi ovat japanilaisille vielä pieniä ja valloitustaan odottavia, kirjattiin niille 7-8 prosentin kasvuluvut, joita voidaan pitää erittäin hyvinä ja kannustavina. Säilytimme myös ylivoimaisen ykkössijan japanilaisten suosikkikohteena Pohjoismaissa. Tästä on hyvä jatkaa. *Pohjoismaiseen tilastoseurantaan voi tutustua Visit Finlandin tilastosivuilla. Huhtikuussa ilmestyy trendiraportti miten kiinnostus tärkeimmistä lähtömaistamme on suuntautunut Pohjoismaihin ja miten markkina-asetelmat ja -mahdollisuudet Pohjoismaiden kesken ovat kehittyneet. Tutustu Matkailuvuosi 2014 yhteenvetoon tilastosivuillamme. MATKAILUN KANSANTUOTE OSUUS KASVOI MATKAILUN MERKITYS ja erityises ti ulkomaisten matkailijoiden kysyntä Suomen kansantaloudelle on kasva nut. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen matkailutilinpidosta, jossa matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksia kuva taan monipuolisesti ja kattavasti. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman matkailutilinpidon tulok set julkistettiin maaliskuussa 2015. Matkailutilinpito on edellisen kerran laadittu tilastovuodesta 2007. ULKOMAISTEN MATKAILIJOIDEN YÖPYMISET 2014 POHJOISMAISSA LÄHTÖMAITTAIN ¢ Tanska ¢ Suomi ¢ Norja ¢ Ruotsi +8 % (muutosprosentti edellisestä vuodesta) +6 % +8 % –16 % +14 % +4 % Saksa 5,9 milj. Britannia 2,4 milj. Alankomaat 1,8 milj. Venäjä 1,8 milj. Yhdysvallat 1,6 milj. Ranska 1,0 milj. +9 % Italia 0,8 milj. +6 % +13 % Kiina 0,7 milj. Espanja 0,6 milj. –7 % Japani 0,5 milj. Matkailun osuus bruttokansan tuotteesta on noussut viidessä vuodessa (vuodesta 2007 vuoteen 2012) 2,3 prosenttiyksiköstä 2,5:een. Matkailun tuottama arvonlisäys kasvoi 18 % vuodesta 2007 vuoteen 2012. Erityisesti vuosina 2007–2011 matkailu kasvoi liki neljä kertaa muuta kansantaloutta nopeammin. Vuonna 2012 kasvua oli vielä yli neljä prosenttia. Ennakkotietojen mukaan matkai lun kasvu taittui vuonna 2013 ja kääntyi lievään laskuun. Euromääräisesti matkailun kokonaiskysyntä oli 14,5 miljardia euroa 2012. Matkailualalla työskenteli vuonna 2012 yhteensä 136 500 henkilöä, 5,4 prosenttia kaikista työllisistä. Matkailusilmä 19 Tekstit Katarina Wakonen/Visit Finland Kuvat Finnair ja Dreamstime RAJAHAASTATTELUTUTKIMUS ON NYT VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS MATKAILIJAMÄÄRÄT, TOP 5 Venäjä 3,7 milj. Ruotsi 654 000 Viro 505 000 Saksa 294 000 Iso-Britannia 234 000 MONIEN MATKAILUTOIMIJOIDEN odotukset täyttyvät nyt, kun tietoa Suomeen saapu neiden matkailijoiden määrästä, rahankäytöstä sekä kulutuksesta on jälleen tarjolla yhden välivuoden jälkeen. Matkailijatutkimus on jatkoa Tilastokeskuksen tekemälle Rajahaastatte lututkimukselle, joka tehtiin viimeisen kerran 2012. Uuden Matkailijatutkimuksen raportti vuodelta 2014 ilmestyi maaliskuussa 2015. Len tokentillä, satamissa ja raja-asemilla tehty Matkailijatutkimus sisältää perustiedot matkaili joiden asuinpaikasta asuinmaassa, aiemmista Suomen-matkojen määrästä, rahankäytöstä, majoitusmuodosta, matkakohteesta Suomessa sekä viipymästä. Uuttakin sisältöä matkailijoiden mieltymyksistä ja matkailun rakenteesta on luvassa. Osa tutkimuskysymyksistä on vaihtuvia. Viime vuonna kartoitettiin kiertomatkojen merkitystä eli missä muissa maissa matkailijat vierailivat saman matkan yhteydessä. Lisäksi kysyimme mitä aktiviteetteja vierailijamme Suomessa ollessaan harrastivat. Kiinnostuksen kohteena oli myös mitä tilauskanavia matkailijat olivat käyttäneet matkalipun tai majoituksen hankkimiseen. Matkailijatutkimusta kutsutaan kansainvälisissä yhteyksissä Visit Finland Visitor Surveyksi. Visit Finland Matkailijatutkimusta tehdään myös tänä vuonna. Viime vuonna haastateltiin yli 18 000 matkailijaa. Haastattelututkimuksen toteuttaa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy. ã Suomessa kävi viime vuonna 7,6 miljoonaa matkailijaa. â Löydät lisätietoja visitfinland.fi-sivuston tutkimukset osiosta. MAJOITUSTILASTOJEN RAPORTOINTI UUDISTUU MATKAILUTILASTOT SAAVAT uutta ilmettä, kun Visit Finlandin tilastosivut uudistuvat ja majoitustilastojen rapor toinnissa siirrytään kevään aikana helppokäyttöiseen verkkopohjaiseen jakelupalveluun. Muutoksella halutaan palvella niin perustietoa nopeasti etsivää satunnaista tilastojen käyttäjää kuin laajempia trendivertailuja tekevää tai yksityiskohtaista tietoa haluavaa tilastonikkariakin. Valmiit vakiomalliset taulukot tarjoavat tuoreet tiedot matkailun perustunnusluvuista. Tietokantapohjainen sovellus puolestaan antaa mahdollisuuden tehdä omia tarkasteluja halutuista lähtömaista, ajankohdista, alueista ja kunnista. Mieleisensä tiedon löytää helposti parilla klikkauksella. Raportoitavat tiedot kattavat jatkossa myös majoitusmuodot ja matkan tarkoituksen. Majoitusmuodoista saamme tarkempaa tietoa yöpymisistä hotelli-, leirintäalue- ja muissa majoitusliikkeissä. Matkan tarkoitus tuo lisävalaistusta liikematkailun kehityksestä. Vapaa-aikaan ja työhön liittyvät yöpymiset esitetään osuuksina kaikista yöpymisistä. Visuaalisuus tulee olemaan myös yksi tilastopalvelun perusominaisuus. Kaikista tiedoista saa klikattua tilastojen graafisen esitysmuodon. Tiedot on myös helppo viedä exceliin ja powerpointiin. Palvelu on tarjolla suomen lisäksi englannin kielellä. â Tutustu uuteen palveluun visitfinland.fi-sivuston tilastot-osiosta. 20 Matkailusilmä Teksti Jaakko Lehtonen/Visit Finland POHJOISMAILLE YHTEINEN IDENTITEETTI TAI BRÄNDI* Pohjoismaiden pääministerit ovat olleet vahvasti sitä mieltä, että Pohjoismaille tulee luoda yhteinen identiteetti, kenties brändikin. Visiojulistus on Yhdessä olemme vahvempia, joka perustuu neljään pilariin 1) rajaton Pohjola, 2) innovatiivinen Pohjola, 3) näkyvä Pohjola ja 4) ulospäin suuntautunut Pohjola. POHJOISMAIDEN MINISTERINEUVOSTON tuottamassa, vajaan kolmenkymme nen sivun Pohjoismaiden kansainvälinen profilointi- ja asemointistrategia 2015–2018 -asiakirjassa hahmotetaan suhteellisen yllätyksettömästi Pohjoismaiden yhteisiä vahvuuksia. Pohjoismaiksi on määritelty myös Ahvenanmaa, Fär-saaret ja Grönlanti. Vahvuuksiksi listataan maantiede, luonto, yhteiskunta, historia ja kulttuuri. Todetaanpa sekin, etteivät Pohjoismaat ole sotineet tosiaan vastaan yli 200 vuoteen. Vahvuuksia ovat myös avoimuus ja mielipiteenvapaus, keskinäinen luottamus ja luottamus yhteiskunnan johtoon, luovuu teen ja innovaatioihin panostava uudenlai nen ajattelu, kestävä kehitys sekä lähim mäisen huomiointi, suvaitsevaisuus ja usko kaikkien ihmisten yhtäläiseen arvoon. POHJOISMAISTA MALLIA on tarkoitus ke hittää sopusoinnussa muun maailman kanssa. Raportissa ohjataan Pohjoismaita kysymään, mitä Pohjola voi tarjota muulle maailmalle ja miten suhteet ympäröivään maailmaan voivat olla hyödyksi Pohjoismaille. Vahvemman aseman Pohjoismaat saavat raportin mukaan strategisesti kohdennetul la, koordinoidulla yhteisellä viestinnällä ja erilaisilla seurantatyöryhmillä. Maiden omia piirteitä ei ole tarkoitus heikentää, mutta yhteiset piirteet nostetaan vahvasti esille. Mielestäni yllättäen raportissa väitetään, että maailman huomio ja arvostus Pohjois maita kohtaan nousivat sen johdosta, että Pohjoismaat kestivät vuoden 2008 laman niin hyvin ja nousivat siitä nopeasti. Pohjoismaiden ministerineuvosto osa rahoittaa työtä ja Pohjoismaiden toivotaan osallistuvan rahoitukseen sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. USEISSA BRÄNDITUTKIMUKSISSA on päädytty siihen, että maa, kansakunta, on liian rikas ja monimuotoinen, jotta sitä ylipäätään voisi brändätä. Maan brändiä ei myöskään voi johtaa kukaan. Maa voi viestiä kilpailueduistaan, mutta se on eri asia kuin brändin kehittäminen. Asia mutkistuu, kun ryhdytään viesti mään Pohjoismaista yhdessä. Itse olisin kannattanut Skandinavian kehittämistä Poh joismaiden sijaan. Skandinavia on maailmal la tunnetumpi kuin Pohjola, ja Pohjolaa on periaatteessa myös vaikkapa Kanada. Vies tinnällisesti Suomi mahtuu Skandinaviaan vaivattomasti. Mutta kun Pohjoismaiden ministerineuvosto vetää projektia, ei muu vaihtoehto kuin Pohjoismaat tai Pohjola tietenkään ollut mahdollinen. European Travel Commission yrittää brändätä koko Eurooppaa – tai itse asiassa kuvittelee tehneensä jo Euroopalle brändin, kun on saatu aikaiseksi lintulogo ja slogan Europe – a never ending journey. Miksei saman tien brändätä koko maailmaa? Tulisi koko homma kerralla hoidetuksi. *norden.org/fi/julkaisut Matkailusilmä 21 MATKAILUSILMÄ MESTARIKOKKIEN MATKASSA: SUOMALAISTA LÄHIRUOKAA JAPANILAISEEN MAKUUN Teksti Heikki Mäenpää Kirjoittaja on suomalais-japanilaisen Harjula Production -tuotantotalon crossmediatuottaja & käsikirjoittaja. Kuvat Heikki Mäenpää Tärkeintä ruuan laittamisessa on se, että ihminen tekee ruokaa toiselle koko sydämestään, sanoo japanilainen mestarikokki Hiromitsu Nozaki. V iime elokuussa toteutunut Mesta rikokkien matkas sa- viikko toi Suomeen kuuluisan japanilaisen keittiömestari Hiromitsu Nozakin. Japanin Suomen suurlähettiläs Kenji Shinodan ajatuksesta käynnistynyt tapahtumaketju toi mukanaan runsaasti uusia herkullisia elämyksiä. Viikon monipuolinen ohjelma tarjosi runsaasti uusia näkökulmia suomalai- 22 Matkailusilmä seen ja japanilaiseen ruokakulttuuriin sekä niitä yhdistäviin tekijöihin. Niistä on varmasti iloa Suomen ruokamatkailulle sekä ruokaviennille Japaniin. VIIKKO ALOITETTIIN Matti Jämsénin kanssa Helsingissä ruokamarkkinoilla ja jatkettiin lounaalla Pekka Terävän kanssa ravintola Olossa. Helsingin Kulinaarisen Instituutin koulutuskeittiössä suomalais yleisö pääsi seuraamaan vaivattoman taiturimaista veitsenkäsittelyä. Ål White -tiimin meren antimia kokattiin Porvoon Pellingissä. Nuuksiossa Sami Tallberg valmisti villiruokaa. Ruokaseminaari ravintola Sundsmanissa avasi lisää japanilaisen keittiön hienouksia. Hanko Sushi julkaisi Nozakin suunnitteleman japanilaistyylinen bento-lounasrasian. Mäntän Food Camp -tapahtumassa mestari esiintyi täydelle salille. Viikon kohokohta oli Nozakin kahdeksan ruokalajin juhlaillallinen suurlähettilään residenssissä. Se sisälsi runsaasti suomalaisia raaka-aineita. Japanilaiseen tyyliin huippuelegantisti asetelluilla SUOMALAIS-JAPANILAISEN “MESTARIKOKKIEN MATKASSA” -TUOTANTORYHMÄN HAVAINTOJA KEHITYKSESTÄ SUOMESSA Suomalaisten ravintoloiden laatu on parantunut viime vuosina. Ruoka-aineet, kuten kala ja vihannekset, ovat tuoreempia. Myös ruuan valmistustapoja on muutettu. Luovuus on lisääntynyt ja annosten ulkonäkö tullut herkullisemmaksi. Lähiruoka kiinnostaa suuresti. Suomalainen lähiruoka ja sopivat viinit voisi olla yksi seuraavista mielenkiintoisista aluevaltauksista. JAPANILAISILLE MATKAILIJOILLE TÄRKEITÄ ASIOITA: ã Kulinaarisessa Instituutissa suomalaisyleisö sai seurata Hiromitsu Nozakin taiturimaista työskentelyä. 1. Ruuan maku on tärkein. 2. Ruoka-aineiden alkuperän oikein esille tuominen lisää makunautintoa. 3. Ravintolan ilmapiiri; siisteys ja puhtaus ovat erittäin tärkeitä. Pöydät, lattiat ja saniteettitilat merkitsevät paljon. Japanilaiset ovat tottuneet arvioimaan kokonai suuksia ja perinteinen sekä moderni suomalaisuus kiinnostavat. 4. Kaunis esillepano on tärkeä osa kokonaisuutta. 5. Palvelukulttuuri. Tarjoilijoiden tapa lähestyä ja puhua merkitsee paljon. Hillitty kohteliaisuus ja hymy ovat tärkeitä. Vaikka asiakkaat eivät tunnu puhuvan englan tia, monet ymmärtävät sitä. Japanilaisten pidättyvyyteen ravintolassa liittyy usein peiteltyä arkuutta. Tämä nostaa henkilökunnan etikettiosaamisen merkitystä. 6. Terveellisyys. Nousevana trendinä japanilaisille on terveellinen ruoka, vähän suo laa, rasvaa ja öljyä. Terveellisyys, “slow food” & “super food” kiinnostavat. ã Nozakin Hanko Sushille suunnittelema bento-lounasrasia julkistettiin Helsingin kauppatorilla. lautasilla komeili muun muassa siikaa ja muikkua. Työntäyteisen viikon lopuksi rentouduttiin Kangasalla. Teemana oli suomalainen luomu- ja lähiruoka, jotka hankittiin Ravintola Paakariin tuoreina suoraan lähijärvestä ja -metsästä. Suomen vanhimpaan leipätaikinan juureen tutustuttiin Haaviston tilalla Saarikylissä. Saunomisen ja uinnin ohessa valmistettiin loimulohta ja nautittiin ruokahetkistä Längelmäveden rannassa. HIROMITSU NOZAKI on kokannut Japanin kansallisilla tv-kanavilla yli 30 vuotta ja tehnyt yli 40 keittokirjaa. Häntä voidaan pitää japanilaisen keittiöperinteen tuntijana, joka osaa ymmärrettävästi selittää ruokafilosofiaansa suurelle yleisölle. Tärkeä osa hänen työtään on viestin vieminen tavallisille perheille. Nozaki opiskeli alkujaan ravitsemusterapeutiksi ja kouluttautui keittiömestariksi työn kautta ilman kokkikouluja. Päivittäin hänet voi tavata Tokiossa kahden Michelin-tähden Waketokuyamaravintolassaan missä hän seurustelee ja tekee ruokaa vierailleen aamukymmenestä yhteentoista illalla. Hienostuneeseen ravintolaan on huikeat jonot. Tämän lisäksi hän johtaa useiden laaturavintoloiden keittiöitä. VUODENAIKOJEN VAIHTELULLA on japanilaisessa keittiössä suuri merkitys. Kullakin vuodenajalla on omat ruokalajinsa. Jopa ruokien nimitykset vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Kullakin seudulla Japanissa on omat tyypilliset ruokalajinsa. Unescon maailmanperintökohteeksikin hyväksytyn japanilaisen keittiön vuosisataiset perinteet näkyvät käytöstavoissa, astiastoissa ja koristelussa. Japanilaisesta ruokakulttuurista löytää runsaasti yhteyksiä harmoniseen Ying & Yang -ajatusmaailmaan. Korkeatasoiset ranskalaiset ja italialaiset ravintolat Tokiossa ja muissa suurkaupungeissa ovat kuuluneet japanilaisten arkeen 1970-luvulta lähtien. Myös muiden maiden ruokaa tarjoilevat ravintolat kiinnostavat suurta yleisöä. Suomalaisen makumaailman esille pääsyä Japanissa tukee japanilaisten myönteinen Suomi-kuva. Joulupukki, muumit, revontulet ja keskiyön aurinko ovat välittyneet laajaan tietoisuuteen. Nyt on hyvä nostaa esille suomalaisten elintarvikkeiden korkea laatu ja ruuan puhtaus. Metsien ja järvien maan makuelämykset kiinnostavat erityisesti matkailijoita. Monille japanilaisille maistuvat muun muassa karjalanpiirakat ja vähäsuolainen lohikeitto. ❞Nyt on hyvä nostaa esille suomalaisten elintarvikkeiden korkea laatu ja ruuan puhtaus.❞ MESTARIKOKKI HIROMITSU NOZAKILTA KUULTUA: Japanilainen keittiö luottaa puhtaisiin ruoka-aineisiin ja hyvään laatuun. Jos vuodenaika ei näy ruuassa, sitä ei voi sanoa japanilai seksi ruuaksi. Ruokaa voidaan valmistaa ilman runsaita määriä öljyä tai mausteita. Suomalaisilla on hienoja raaka-aineita, kuten lihaa ja kalaa, joiden maustamiseen riittää pelkkä suola. Oman ruokakult tuurin vahvuuksia ovat läheltä löytyvät mausteet ja yrtit. “Annetaan ruoka-aineksille mahdollisimman paljon tilaa, tuodaan niiden ominaislaatu esille mahdollisimman hyvin. Ei yritetä väkisin muuttaa niiden makua tai muotoa.” Kala on Japanissa tärkeä raaka-aine. Kuha, siika, muikku, lohi sekä muut suomalaiset kalat sopivat oikein valmistet tuna hyvin japanilaiseen makuun. Japanilainen ruokatuotanto on pitkälti tuontitavaran varassa. Nozakin mukaan Japanin ruokaomavaraisuus on painunut jo alle 50 prosentin. Tärkeintä ruuan laittamisessa on se, että ihminen tekee ruokaa toiselle koko sydämestään Matkailusilmä 23 VF:N KUULUMISIA Koonnut Jari Ahjoharju, Anna Leikkari, Pirkko Soininen Kuvat Pirkko Soininen ja Visit Finland 150 OSTAJAA SUOMESSA Visit Finland ja Finnair toivat lähes 150 ostajaa eri puolilta maailmaa Matka-messuille ja Meet Finland -myyntitapahtumaan. V ieraiden ohjelmajärjestelyissä olivat mukana myös Sokos Hotels, Restel, Helsinki Marketing ja Lehtimäki Tilausajot. Kaukomarkkinoilta tulleiden ostajien pre-tour-ohjelmista vastasivat Oulu/Iso-Syöte, Ruka-Kuusamo, Rovaniemi, Levi, Saariselkä, TallinkSilja Line ja Viking Line. Osa vieraili Tampereella. Suurimmat ryhmät tulivat Kiinasta, Japanista ja Venäjältä. Tapasimme Meet Finland -tapahtumassa viisi matkanjärjestäjää ja kyselimme heiltä, mitä ulkomaalaiset odottavat Suomen matkoiltaan. Minkä tyyppisille tuotteille on kysyntää? Onko puhtaus myyntiargumentti? Miten matkailijat suhtautuvat kansallispuistoihin? ANASTASIA EGOROVA, Aerotravel, Venäjä Elämme Venäjällä nyt haasteellisia aikoja. Monet varaavat matkansa itse netin kautta, mutta jos he kääntyvät meidän puoleemme, he haluavat matkapakettiinsa jotain spesiaalia. Ei riitä, että tarjoamme matkat ja majoituksen, vaan mukana pitää olla jännittäviä, mielenkiintoisia ja ennen kokemattomia aktiviteetteja. Venäläiset rakastavat kylpylöitä ja tulevat mielellään Suomeen kylpylälomalle. On harmi, että hintataso Suomessa on niin paljon korkeampi kuin Baltiassa. Suomessa on kylläkin paremmat hotellit, mutta kaikki eivät ole valmiita maksamaan laadusta. Lomiin voisi hyvin paketoida mukaan urheiluaktiviteetteja, sillä niistä venäläiset pitävät. Erityisesti triathlon on suosittua Venäjällä. Myös kalastus, melonta ja hiihto kiinnostavat venäläisiä. Jotkut venäläiset haluavat vierailla kansallispuistoissa, mutta hekin valitsevat mielellään helpon ja lyhyen reitin, jonka varrella on kauniita maisemia ja palveluita. LARA CHINOTTI, Il Diamante T.O., Italia Joulun aikaan ryhmämatkat ovat ehdotto masti suosituim pia. Tuomme Rovaniemelle satoja italialai sia vuosittain tutustumaan joulupukkiin. Viisi vuotta sitten revontulet nousivat hittituotteeksi ja nyt järjestämme paljon matkoja silläkin teemalla. Viemme ryhmiä myös Harrinivaan ja Saariselälle. Matkat ovat italialaisten mielestä liian kalliita: 1 500 euroa neljän-viiden päivän reissusta on aika paljon. Suomen heikkous ovat hotellit ja palvelu. Suomalainen neljän tähden hotelli ei ole italialaisen silmissä neljän tähden vaan vajaan kolmen tähden majoitus. Joudumme etukäteen koulutta maan matkalle lähteviä, jotta he eivät he odota liikoja ja pety. Pohjois-Norjassakin majoitukset ovat vaatimattomia, mutta siellä osataan käyttää värejä ja palvelu pelaa. On ikävää, että suomalaisten palvelusta tulee aina silloin tällöin moitteita. Järjestämme Helsinkiin Food & Design -matkoja, jotka ovat suosittuja. Näillä matkoilla vierailemme myös yhden päivän aikana Nuuksion kansallispuistossa ja lyhyt vierailu riittää italialaisille hyvin. Kurjinta on se, että suoma laiset juovat viikonloppuisin liikaa. Monet italiaiset kysyvät minulta: miksi suomalaiset juovat niin paljon, vaikka heillä on niin kaunis maa? 24 Matkailusilmä ❞Lomiin voisi hyvin paketoida mukaan urheiluaktiviteetteja.❞ OLE NYSETVALD, NPT Norway ProTravel, Saksa Suomeen matkustavat yksittäiset matkailijat. Suurin kimmoke matkustaa on aina luonto, luonto ja luonto. Suomi joutuu kuitenkin kovasti kilpailemaan muiden Pohjoismaiden kanssa, teillä kaikilla on yhtä upea luonto, hiljaisuutta ja rauhaa. Mikä erottaisi Suomen kilpaili joista? Sitä pitäisi minun mielestäni vielä enemmän miettiä. Nyt eri maat tarjoavat samaa tuotetta samoille kohderyhmille. Olisi hyvä keksiä jotain innovatiivista, sellaista, jota vain Suomi voi tarjota. Olen kuitenkin sitä mieltä, että luonto on se, joka vetää Suomeen, sillä upeita kaupunkeja on maailmassa niin paljon. Suomi on saksalaiselle matkailijalle verrattain kallis. Vaikka saksalaiset viihtyvät luonnossa ja hiljaisuudessa, he eivät kaipaa samanlaista erämaameininkiä kuin suomalaiset. Kun suomalainen vaeltaa kansallispuistossa kymmenen kilometriä, saksalaiselle riittää kaksi ja puoli kilometriä. On myös hyvä muistaa, että saksalaiset lukevat kaiken informaation mieluiten saksan kielellä, vaikka puhuvatkin hyvin englantia. ❞Suomi joutuu kovasti kilpailemaan muiden Pohjoismaiden kanssa.❞ LEAF WANG, Kiina Kiinalaiset vaurastuvat ja yhä useammal la on mahdollisuus matkustaa ulko maille. Mutta Suomi ei ole tuolla listalla kärjessä, vaan ensimmäiseksi matkuste taan tyypillisesti Thaimaahan ja Japaniin, Euroopassa ensimmäinen kohde on aina Ranska. Teemme kuitenkin enemmän ja enemmän matkoja Suomeen. Aiemmin tänne tultiin vain työn merkeissä konfe rensseihin, mutta nyt yhä useampi haluaa matkustaa Suomeen vapaa-ajallaan. Uniikeimpia tuotteita ovat joulupukki ja lumiaktiviteetit. Revontulimatkat ovat yht´äkkiä nousseet valtavaan suosioon, ne menevät hyvin kaupaksi. Hiljaisuus, puh taus ja luonnon rauha eivät oikeastaan kovin paljon kiinnosta kiinalaisia. Koska rahaa on nyt enemmän käytössä, ihmiset haluavat lähteä ennen kaikkea ostosmatkoille. Uskon kuitenkin, että tulevaisuudessa etsitään tapoja rentoutua luonnon ääressä. Bhutanista on jo tullut kiinalaisten keskuudessa suosittu kohde. Kiinalaiset eivät halua mennä kansallispuistoihin vaeltamaan, vaan he nauttivat jännittävistä aktiviteeteista: huskyajeluista, moottorikelkkailusta, poroajeluista, pilkki misestä ja saunomisesta. ❞Uniikeimpia tuotteita ovat joulupukki ja lumiaktiviteetit.❞ IKUKO ENDO, Nordic Japan, Japani Meillä yksilömatkaajat ovat selvästi suurin ryhmä. Jonkun verran suuntaam me tarjontaa myös pienille 6–10 hengen ryhmille. Suosituimpia ovat erilaiset tee mamatkat, erityisesti Muumi-teemamat kat. Japanissa on paljon 30–40-vuotiaita naisia, usein sinkkuja, jotka ovat täysin hurahtaneet Muumeihin. Japanissa ilmestyy lehti, joka pursuaa Muumifilosofiaa, jota nämä ihmiset pyrkivät noudattamaan. Suomessa he haluavat käydä Muumimaailmassa, nukkua Naantalin Kylpylän Muumi-huoneissa, vierailla Porvoossa ja Tove Janssonin Haru-saarella. Järjestämme Suomeen myös suosittuja design-matkoja. Japanilaiset eivät ole kiinnostuneita suomalaisista kylpylöistä. He voivat käydä kerran kokeilemassa, mutta suomalaisissa kylpylöissä vesi on meidän makuumme liian kylmää. Sauna sen sijaan miellyttää enemmän. Japanilaiset haluavat mielellään tutustua paikallisiin ihmisiin ja syödä paikallista ruokaa. Hiljaisuus, puhtaus ja kansallispuistot eivät varsinaisesti ole japanilaisia var ten. He voivat kyllä vierailla kansallispuistossa, mutta käynti saa kestää korkeintaan tunnin verran. Japanilaisilla pitää olla paljon aktiviteetteja, tekemistä ja ohjelmaa. ❞Suosituimpia ovat erilaiset teemamatkat, erityisesti Muumiteemamatkat.❞ HURJAN SUOSITTU ON FINN ICE -PELI VISIT FINLANDIN JA ROVION yhteistyöpeli On Finn Ice lan seerattiin lokakuussa. Peli tutustuttaa pelaajat Suomen luontoon, tapoihin ja kulttuuriin Angry Birds -hengessä. Suomalaisuus kuuluu myös teemamusiikissa, jonka takana on suomalaisyhtye Apocalypti ca. Peli on ollut menestys. KYMMENET MILJOONAT PELAAJAT ALTISTUIVAT PELIPROMOLLE Yli 244 000 000 pelaamiskertaa Yli 19 000 000 videon katsojaa Yli 11 000 000 faktakorttien lukijaa Tavoitettu yli 500 000 ihmistä sosiaalisessa mediassa Yli 680 000 vierailua VF.com-sivuilla 170 maasta VF.com-sivuilla 246 % enemmän vierailijoita kuin viime vuonna samaan aikaan. Yli 200 artikkelia ja blogipostausta 55 % totesi, että peli sai heidät uteliaaksi Suomea kohtaan matkakohteena Peli toi yli 700 000 lisävierailua saitille joulu–tammikuussa á#Finnscope tägillä suomalaisen horoskoopin on tehnyt jo 300 000 japanilaista! SUOMALAINEN HOROSKOOPPI KIINNOSTAA AASIALAISIA FINNGENERAATTORI SAA jatkoa – Finnscopen. Sovellus avautui Visit Finlandin nettisivuilla helmikuussa. Finnscopen idea on yhtä nerokas ja yksinkertainen kuin Finngenerattorin. Käyttäjä syöttää syntymäpäivänsä sovellukseen ja sovellus kertoo hänelle suomalai sen horoskooppimerkin. Finnscopen horoskooppimerkit ovat fiktiivisiä mutta ne perus tuvat suomalaiseen luontoon, länsimaiseen astrologiaan, vuoden kiertokulkuun ja suomalaisten luonteenpiirteisiin. Finnscope on suunnattu Aasian markkinoille. Matkailusilmä 25 VF:N KUULUMISIA HUIPPUINSTAGRAMMAAJAT KOKIVAT LAPIN TAIAN SUOMALAISET INSTAGRAMIN huippukuvaajat, veljekset Daniel (@dansmoe) ja Samuel (@eljackson) sekä ”oravakuiskaaja” Konsta Punka (@kpunkka) keksivät viime syksynä ainutlaatuisen idean. He halusivat kutsua huolellisesti valitun, lahjakkaan ryhmän kansainväli siä Instagrammaajia kanssaan kuvaamaan Lapin talvista luontoa. Mahdollistaakseen tämän projektin he pyysivät apua Suomen matkailuelinkeinolta: Visit Finlandilta ja matkan kohteeksi valikoituneelta Ylläkseltä. Koska veljesten ammattitaito tunnettiin jo aiemmasta yhteistyöstä ja hanke oli hyvin erikoinen ja @VISITYLLAS SAI inspiroiva, se päätettiin toteuttaa heti kun mahdollista. Kansainvälisen ryhmän kuusi jäsentä saa pui Lappiin 25. tammikuuta viideksi päiväksi UUTTAA SEURAAJAA kokemaan suomalaisten kanssaveljiensä 10 PÄIVÄSSÄ kanssa revontulet, saunan ja avantouinnin sekä kaiken muun, mitä Suomen upein talvi voi tarjota. Projektin erikoisuus piili siinä, että sen takana oli joukko nuoria instagrammareita, ei kaupallisia tahoja tai suurta toimijaa, joka rajoittaisi heidän luovuuttaan. 2000 Miehet kuuluvat Instag ramin kansainväliseen eliittiyhteisöön, jonka huippukuvaajia miljoo @OURFINLAND SAI nat seuraavat heidän upeiden kuviensa ta kia, ei vain sen takia keitä he ovat. UUTTAA SEURAAJAA Yhdessä joukko 10 PÄIVÄSSÄ inspiroitui, riehaantui ja jakoi näyttäviä kuvia miljoonille seuraajilleen ympäri maailman. Visit Fin landin (@ourfinland) ja Ylläksen Markkinointi Oy:n (@visityllas) Insta gram-tilit saivat viidessä päivässä tuhansia uusia seuraajia ja yhtä monta innokasta lupausta Suomeen matkustamisesta. Reissulta tallentui myös satoja upeita kuvia – muun muassa nämä jutun kuvat – jotka Visit Finland osti kuvapankkiinsa. Retkestä kirjoittivat laajoissa artikkeleissaan muun muassa brittilehdet Daily Mirror ja Daily Telegraph. MUKANA #KAAMOS2015-PROJEKTISSA OLIVAT: @ourfinland @visityllas @kpunkka @dansmoe @eljackson @hannes_becker @hirozzzz @kdkuiper @markclinton @jordanherschel @scottborrero 26 Matkailusilmä 4000 MARKKINOINTIEDUSTAJAT MAAILMALLA KANSAINVÄLISET MATKABLOGGAAJAT VIESTIVÄT SUOMESTA MAAILMALLE VIISIKYMMENTÄ KANSAINVÄLISTÄ mat kabloggaajaa vieraili tammikuussa talvisessa Suomessa. Nyt matkakertomukset leviävät blogeissa, instagramissa ja twitterissä ympäri maailmaa. Nordic Bloggers' Experience -ohjelman bloggaajamatkat suuntau tuivat paitsi Lappiin, myös muun muassa Mikkeliin, Porvooseen, Ahvenanmaalle ja Espooseen. Lisäksi bloggaajat tutustuivat Helsinkiin ja hakivat inspiraatiota ja uusia yhteistyökumppaneita Matkamessuilta. NBE-ohjelman järjestivät yhteistyössä Matkamessut, Visit Helsinki ja Visit Finland. Bloggaajien avulla NBE-ohjelmassa mukana olleet yritykset saavuttavat maailmanlaajui sen näkyvyyden, jonka vaikutuspiirissä on miljoonia matkustavia ihmisiä. – NBE on osoitus siitä, mitä hyväl lä yhteistyöllä voidaan parhaimmillaan saavuttaa. Nordic Bloggers' Experience on lunastanut paikkansa maailman matkablog gaajien vuosittaisena kohtaamispaikkana, jossa tavataan kollegoita, kouluttaudutaan ja luodaan uusia yhteistyökumppanuuksia. Samalla Suomi pääsee esittelemään parhai ta puoliaan bloggaajien miljoonayleisölle ympäri maailman, arvioi projektin johtajana toiminut Inna-Pirjetta Lahti kohtaamistoi misto Innastuksesta. Mukana oli bloggaajia Euroopan maiden lisäksi Aasiasta sekä Pohjois- ja EteläAmerikasta. Mieleenpainuvimpia kokemuksia heille olivat muun muassa pulahdus avantoon, porojen syöttäminen, lasi-iglussa yöpyminen sekä helikopterilento Helsingin yllä. – Positiivista palautetta on kuulunut niin suomalaiselta matkailuelinkeinolta kuin bloggaajiltakin. Alueet saivat erinomaista näkyvyyttä sekä sisältöä omiin kanaviinsa. Useat bloggaajat hakivat Matkamessuilta lisää kontakteja ja jatkoivat NBE:n jälkeen vielä muihin kohteisiin Suomessa. Moni ai koo myös palata Suomeen kuluvan vuoden aikana, kertoo Eva Kiviranta, Visit Finlandin PR ja Media -koordinaattori. Bloggaajaohjelman tulokset kertovat Suomen mittakaavassa huikeasta onnistu misesta. NBE moninkertaisti tehonsa tänä vuonna eri sosiaalisen median kanavissa. Aihetunnisteella #nbefinland on tähän men nessä jaettu 5 000 twiittiä ja yli 1 600 Instagram-kuvaa. Videobloggaajia otet tiin tänä vuonna mukaan enemmän, ja tuloksena on jo kymmeniä videotarinoita Suomesta. Bloggaajien tuottama materiaali on korkeatasoista, ja erityisesti kuvien ja videoiden laadussa on tapahtunut merkittä vää kehittymistä vuoden aikana. Nordic Bloggers' Experience on Matka messujen järjestämä ohjelma kansainvälisille matkabloggaajille. Ohjelma järjestetään yhteistyössä Visit Finlandin ja Visit Helsingin kanssa. Ohjelmaan osallistui 2015 noin 60 bloggaajaa, joista 10 oli suomalaisia isäntiä. Nordic Bloggers Experience ohjelman käytännön toteutuksesta vastasi Kohtaamis toimisto Innastus. Visit Finland teki juhannustaikoihin perustuvan valkoisista kesäöistä kertovan videon ”WHITE NIGHT MAGIC”, joka voitti palkinnon The Golden City Gate -festivaaleilla Berliinissä. visitfinland.com/white-night-magic GERMANY, BENELUX, SWITZERLAND, AUSTRIA Nordica Travel Net Mr. Jyrki Oksanen Tel +49 1522 8677 233 Email: jyrki.oksanen@visitfinland.com JAPAN Foresight Marketing Mr. Shigeyoshi Noto Tel:+81 90 2736 2095 Email: s-noto@ra2.so-net.ne.jp UNITED KINGDOM, IRELAND Finpro – Visit Finland Ms. Riitta Balza Tel: +44 75 2519 6742 Email: riitta.balza@visitfinland.com FRANCE, ITALY Ms. Sanna Tuononen Tel: +33 6 48 20 17 19 Email: sanna.tuononen@visitfinland.com USA Polar Star Marketing Solutions LLC Ms. Helena Niskanen Tel: +1 917 863 5484 Email: helena.niskanen@visitfinland.com BEIJING, CHONGQING (CHINA) Ms. Danye Liu Tel +86 10 5840 1927 Email: danye-ftbcn@vip.163.com SHANGHAI AND EAST CHINA Mr. David Wu Tel: +86 137 6163 8722 Email: vf.sha@visitfinland.com HONG KONG AND SOUTH CHINA Mr. Andrew Leung Tel: +852 5349 7778 Email: visitfinland.hk@gmail.com RUSSIA Mr. Arto Asikainen Tel : +358 29 4695 652 Email: arto.asikainen@visitfinland.com Matkailusilmä 27 Breathe. one of the cleanest places in the world offers you nature that you´ve only been imagining.
© Copyright 2024