Sijoitusnäkemys
Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi Sijoitusnäkemys Joulukuu 2015 Sijoitusnäkemys Joulukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto 3 Makrotalous ja sijoitusnäkemys 4 Korot 5 Osakkeet 6 Danske Invest Kompassi –rahastojen näkemyksen mukaiset markkinapainotukset 8 Sijoitusnäkemys on Danske Bankin Varallisuudenhoidon kuukausittain julkaisema näkemys markkinoista ja niiden kehityksestä lähiviikkoina ja -kuukausina. Se perustuu Danske Capitalin markkinanäkemykseen ja se päivitetään kuukausittain. Näkemystä toteutetaan Danske Invest Kompassi rahastoissa, joiden kautta asiakas saa näkemyksen helposti käyttöönsä. Asiakas voi myös halutessaan toteuttaa näkemystämme yksittäisillä rahastoilla. Sivulla 9 listatut rahastot ovat Varallisuudenhoidon valitsemia rahastoja, joita käytetään keskeisesti näkemyksen toteuttamisessa. TÄMÄN JULKAISUN KOPIOIMINEN JA LAINAAMINEN ON KIELLETTY Danske Invest Top -rahastot Danske Bank Oyj Rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki, Hiililaiturinkuja 2, 00075 DANSKE BANK Y-tunnus 1730744-7 9 Danske Invest Rahastoyhtiö Oy Rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki, Hiililaiturinkuja 2, 00075 DANSKEBANK Y-tunnus 0671602–6 SIJOITUSNÄKEMYS | JOULUKUU 2015 2 YHTEENVETO • Maailmantalouden kasvun odotetaan vauhdittuvan ensi vuonna länsimaiden vetovoimalla. Danske Bank ennustaa globaalin kasvun kiihtyvän kuluvan vuoden noin 3,3 prosentista noin 3,7 prosenttiin ensi vuonna (Danske Bank, 10/2015), mikä vastaa jo maailmantalouden pitkän ajan keskiarvovauhtia. • Yhdysvalloissa talouskehitys on edennyt jo syklin kypsempään vaiheeseen, ja maa toimii tällä erää globaalin kasvun veturina. Vahvasta dollarista ja Kiinan kasvun hidastumisesta huolimatta USA:n kotimarkkinoiden kehitys on jatkunut vahvana. Keskuspankki Fedin ensimmäinen koron nosto on odotettavissa joulukuussa. • Maailmantalouden piristymisen turvin Eurooppa jatkaa omalla maltillisen elpymisen polullaan. Euroalueen talousnäkymiä tukee Euroopan keskuspankin hyvin elvyttävänä jatkuva rahapolitiikka, heikentynyt euro sekä laskenut öljyn hinta. Lisäksi hitaasti etenevät rakenteelliset uudistukset lisäävät Euroopan potentiaalista talouskasvua. • Kehittyvissä talouksissa maakohtaiset erot ovat levenneet suuriksi. Kiinan kasvu on rakenteellisesti hidastumassa, joskin Kiinan keskusjohdolla on hyvät työkalut pitää tämä rakenteellinen kasvun hidastuminen hallinnassaan. Myös raaka-aineiden viennistä riippuvaiset Brasilia ja Venäjä ovat omien haasteidensa edessä. Sen sijaan Intian sekä usean Kaakkois-Aasian ja Afrikan maan kasvunäkymät ovat hyvin lupaavat. • Sijoitusmarkkinoiden riskisentimentti on parantunut selvästi vuoden loppua kohden kesän ja alkusyksyn heikkoudesta. Esimerkiksi globaaleja osakemarkkinoita mittaava MSCI Maailma -indeksi kohosi marraskuun aikana peräti 3,8 % euromääräisesti. • Taustalla vaikuttaa ennen kaikkea lisääntynyt luottamus keskuspankkien toimintaan sekä siihen, että hitaamman talouskasvun vaihe jää lyhytaikaiseksi. • Olemme sijoitusnäkemyksessämme pitäneet osakesijoitukset noin 6 %yksikön ylipainossa suhteessa korkosijoituksiin Kompassi 25/50/75 – rahastoissa (osakepaino on kohonnut kuukauden aikana osakekurssien nousun seurauksena). Osakesalkussamme suosimme erityisesti eurooppalaisia osakkeita. Korkosalkussamme suosimme yrityslainoja valtionlainojen ollessa selvässä alipainossa. Danske Invest Kompassi -rahastojen keskeiset sijoitusteemat Talouskasvu on positiivista ja nopeutumassa viime kuukausien hidastumisvaiheen jälkeen. Osakkeet nostettu pieneen ylipainoon Euroopan talouskuva on edelleen myönteinen, ja rahapolitiikka tukee reaalitaloutta ja yritysten toimintaympäristöä. Eurooppa ylipainossa Euroopan positiivinen talouskuva tukee euroalueen yrityslainoja. Inflaation nostaessa päätään valtionlainat ovat edelleen riskivyöhykkeellä. Valtiolainat alipainossa HY –lainat ylipainossa SIJOITUSNÄKEMYS | JOULUKUU 2015 3 MAKROTALOUS JA SIJOITUSNÄKEMYS: Makrotalous • • • • • • • Sijoitusnäkemys • • • Maailmantalouden kasvun odotetaan vauhdittuvan ensi vuonna länsimaiden vetovoimalla. Danske Bank ennustaa globaalin kasvun kiihtyvän kuluvan vuoden noin 3,3 prosentista noin 3,7 prosenttiin ensi vuonna (Danske Bank, 10/2015), mikä vastaa jo maailmantalouden pitkän ajan keskiarvovauhtia. Yhdysvalloissa talouskehitys on edennyt jo syklin kypsempään vaiheeseen, ja maa toimii tällä erää globaalin kasvun veturina. Vahvasta dollarista ja Kiinan kasvun hidastumisesta huolimatta USA:n kotimarkkinoiden kehitys on jatkunut vahvana. Yhdysvaltojen keskuspankin odotetaan joulukuussa nostavan korkoa ensimmäistä kertaa sitten finanssikriisin käynnistymisen. Keskuspankki on kuitenkin viestinyt, että koronnostosyklin alkamisen jälkeen korkoja nostetaan vähitellen, eivätkä korot nouse yhtä korkealle mitä historiassa on nähty. Maailmantalouden piristymisen turvin Eurooppa jatkaa omalla maltillisen elpymisen polullaan. Euroalueen talousnäkymiä tukee Euroopan keskuspankin hyvin elvyttävänä jatkuva rahapolitiikka, heikentynyt euro sekä laskenut öljyn hinta. Lisäksi hitaasti etenevät rakenteelliset uudistukset lisäävät Euroopan potentiaalista talouskasvua. Euroalueen sisällä Suomen talouskehitys on ollut heikkoa. Heikentynyt euro, hitaasti koheneva hintakilpailukyky sekä odotukset globaalin talouskasvun ja kaupan kohenemisesta ensi vuonna antavat kuitenkin tukea Suomen vientiteollisuudelle. Maan hallituksen odotetaan toteuttavan säästöjä sekä käynnistävän laajoja rakenteellisia uudistuksia. Japanissa talouden rakenteita uudistava ”Abenomics” -politiikka jatkuu, joskin tuoreimmat taloustilastot osoittavat lievää heikkoutta erityisesti maan viennissä. Japanin kasvua tukee kuitenkin BOJ:n suuruudeltaan merkittävä arvopapereiden osto-ohjelma, heikentynyt jeni sekä laskenut öljyn hinta. Kehittyvissä talouksissa maakohtaiset erot ovat levenneet suuriksi. Kiinan kasvu on rakenteellisesti hidastumassa, joskin Kiinan keskusjohdolla on hyvät työkalut pitää tämä rakenteellinen kasvun hidastuminen hallinnassaan. Myös raakaaineiden viennistä riippuvaiset Brasilia ja Venäjä ovat omien haasteidensa edessä. Sen sijaan Intian sekä usean Kaakkois-Aasian ja Afrikan maan kasvunäkymät ovat hyvin lupaavat. Sijoitusmarkkinoiden riskisentimentti on parantunut selvästi vuoden loppua kohden kesän ja alkusyksyn heikkoudesta. Esimerkiksi globaaleja osakemarkkinoita mittaava MSCI Maailma -indeksi kohosi marraskuun aikana peräti 3,8 % euromääräisesti. Taustalla vaikuttaa ennen kaikkea lisääntynyt luottamus keskuspankkien toimintaan sekä siihen, että hitaamman talouskasvun vaihe jää lyhytaikaiseksi. Kiinan kasvu on rakenteellisesti hidastumassa, mutta tällä ei nähdä olevan merkittäviä vaikutuksia muun maailman kasvuun. Olemme sijoitusnäkemyksessämme pitäneet osakesijoitukset noin 6 %-yksikön ylipainossa suhteessa korkosijoituksiin Kompassi 25/50/75 –rahastoissa. Osakesalkussamme suosimme erityisesti eurooppalaisia osakkeita. Korkosalkussamme suosimme yrityslainoja valtionlainojen ollessa selvässä alipainossa. SIJOITUSNÄKEMYS | JOULUKUU 2015 4 KOROT • • Lyhyt korko: Alipaino Valtionlainat: Alipaino • • • • Yrityslainat: Ylipaino • • • Kehittyvien maiden lainat: Neutraali • • • • Euroopan keskuspankki kokoontuu seuraavan kerran 3. joulukuuta. Keskuspankki EKP:n pääjohtajalta Mario Draghilta odotetaan ilmoitusta ns. talletuskoron laskusta 10 tai 20 korkopisteellä sekä arvopapereiden osto-ohjelman kasvattamisesta ja pidentämisestä. Taustalla vaikuttaa markkinoiden kasvava huoli siitä, että euroalueen inflaatioodotukset pysyttelevät sitkeästi alle 2,0 prosentin inflaatiotavoitteen, vaikka EKP onkin toteuttanut valtionlainojen osto-ohjelmaansa jo yli yhdeksän kuukauden ajan. Lisäksi globaalin kasvun hidastuminen on huolenaiheena myös Euroopassa. Lyhyen koron sijoitukset ovat näkemyksessämme alipainossa niiden olemattoman tuottopotentiaalin johdosta. Rahamarkkinasijoitusten rooli on ainoastaan turvata rahastojen likviditeettiä. Odotukset EKP:n lisätoimista joulukuussa ovat heijastuneet myös euroalueen valtionlainamarkkinoilla. Esimerkiksi Saksan valtionlainojen tuottokäyrä on negatiivisella alueella yli 6 vuoden juoksuaikaan saakka ja 10 vuoden korkokin liikkuu ainoastaan noin 0,50 prosentin tasolla. Myös muiden euroalueen maiden valtionlainojen tuottotasoissa suunta on ollut loivasti alaspäin, joskin Saksaan verrattuna niiden tuottotasot ovat lähtökohtaisesti hieman korkeammalla ja tuottotasojen heilunta voimakkaampaa. Valtionlainojen tuottopotentiaali on painunut hyvin matalalle tasolle ja joulukuussa mitä ilmeisimmin toteutuvat lisäkevennykset lukitsevat korkotason matalalle tasolle pitkälle tulevaisuuteen. Valtionlainat ovat siten näkemyksessämme selvässä alipainossa. Korkotason mataluudesta johtuen merkittävä osa yrityslainojen tuottopotentiaalista muodostuu yrityskohtaisista riskilisistä. Korkean luottoluokituksen IG -lainojen tuottopotentiaalia vähentää se, että lyhyiden valtionlainojen korkotaso on jo lähes saavuttanut EKP:n korkotason. High yield – yrityslainoilla on sama rajoite, mutta korkeampi kuponkituotto tekee lainoista edelleen houkuttelevan. Näemme erityisesti HY -yrityslainojen riskilisien hyötyvän Euroopan keskuspankin toimista, Euroopan IG -yrityslainamarkkinoilla tiettyä epävarmuutta aiheuttaa Volkswagenin päästöhuijaus. Salkkumme korko-osiossa yrityslainat ovat kokonaisuutena ylipainossa ja ylipainotus on toteutettu suosimalla korkeamman tuottopotentiaalin omaavia heikomman luottoluokituksen eurooppalaisia high yield –yrityslainoja. Kehittyvien maiden lainat reagoivat yleisen riskisentimentin muutoksiin muita korkoluokkia voimakkaammin. Tällä hetkellä kehittyvien maiden lainojen riskilisät ovat nousseet ja ne edustavat varsin korkeita tasoja. Huolenaiheina on mm. Kiinan kasvukuvan heikkeneminen, johon sijoittajat ja media ovat syksyn aikana kiinnittäneet runsaasti huomiota. Lisäksi lainoja painaa odotukset Yhdysvaltojen rahapolitiikan kiristymisestä, sillä kehittyvien maiden lainojen tuottotasot ovat riippuvaisia Yhdysvaltojen korkokäyrästä. Myös raaka-aineiden voimakkailla hintaliikkeillä on ollut vaikutuksensa kehittyvien maiden riskimarginaaleihin. Näkemyksessämme kehittyvien maiden dollarimääräiset lainat ovat neutraalipainossa Kompassi 25/50/75 -rahastoissa. Kompassi Korko rahastossa kehittyvien maiden lainat ovat kuitenkin lievässä ylipainossa. SIJOITUSNÄKEMYS | JOULUKUU 2015 5 OSAKESIJOITUKSET Yleistä • • • • • • • Eurooppa: Ylipaino • • • Suomi: Neutraali • • Maailman osakemarkkinat jatkoivat nousussa marraskuun aikana ja näin ollen osakemarkkinat ovat globaalisti korjanneet selvästi alkusyksyn laskua. Esimerkiksi globaaleja osakemarkkinoita mittaava MSCI Maailma -indeksi nousi kuukausitasolla 3,8 % euromääräisesti. Vuoden alusta tarkasteltuna osakemarkkinat ovat nousseet 16,2 %. Osakemarkkinoiden ripeää toipumista selittävät Kiinan kasvuhuolien lievä helpottuminen, spekulointi EKP:n elvytysohjelman kasvattamisesta sekä odotukset siitä, että Yhdysvaltojen keskuspankki Fed tulee olemaan varovainen toteuttaessaan koronnostoja. Kolmannen neljänneksen tuloskausi tuotti sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa lievän pettymyksen, joskaan merkittäviin ensi vuotta koskeviin tulosrevisioihin ei ole ollut tarvetta. Odotamme taloussyklin hidastumisvaiheen jäävän lyhytaikaiseksi ja kasvun vahvistuvan jälleen ensi vuonna. Odotammekin osakemarkkinoiden kehittyvän myönteisesti loppuvuoden ja ensivuoden aikana. Euroopassa talous jatkaa maltillisen elpymisen raiteellaan. Euroopan kasvua tukee EKP:n voimakkaasti elvyttävä rahapolitiikka, pankkien lainanannon lisääntyminen, heikentynyt euron kurssi sekä laskenut öljyn hinta. Suurin epävarmuuden lähde on Kiinan kasvun hidastuminen ja sen vaikutukset Eurooppaan. Monelle yksittäiselle yritykselle Kiina on tärkeä vientikohde, mutta kokonaisuutena Kiinan osuus euroalueen viennistä on maltillinen. Kolmannen neljänneksen tuloskausi on saatu päätökseen. Johtopäätöksenä oli, että eurooppalaisten yritysten tulos- ja liikevaihdon kasvu jäi vaatimattomaksi odotuksiin nähden. Merkittäville ensi vuotta koskeville ennusterevisioille ei kuitenkaan nähty tarvetta. Euroopan osakemarkkinoilla arvostustasot ovat hieman kohonneet loppuvuoden kurssinousun seurauksena keskimääräisen PE-luvun ollessa 15,2. Eurooppa on näkemyksessämme ylipainossa. Suomi on pienenä ja avoimena kansantaloutena voimakkaasti altistunut Euroopan ja muun maailmantalouden kehitykselle. Vaikka kotimainen kysyntä kärsii tällä hetkellä kotitalouksien ostovoiman heikosta kehityksestä, on maamme viennillä edellytykset elpyä muun euroalueen vanavedessä. Euron heikentynyt kurssi tukee luonnollisesti myös Suomen vientinäkymiä. Venäjän ja länsimaiden väliset kauppapakotteet Ukrainan kriisin seurauksena tuovat lisähaasteita Suomen taloudelle, jolle Venäjä on tärkeä kauppakumppani. Kokonaisuutena katsottuna suomalaisten pörssiyhtiöiden riippuvuus Venäjästä on kuitenkin rajallinen. Suomalaisten pörssiyritysten kolmannen neljänneksen tuloskausi jäi hieman odotuksia vaisummaksi, aivan kuten laajemminkin Euroopassa. Yritysten tuloskehitystä on hidastanut maailmantaloudessa syksyllä koettu heikkous sekä tärkeimmän vientialueen eli Länsi-Euroopan hidas kasvu. Suomi on allokaatiossa neutraalipainossa, sillä Suomi hyötyy muun euroalueen tavoin EKP:n toimista sekä euron heikentymisestä. Suomen osakemarkkinoilla arvostustasot ovat myös jonkin verran kohonneet loppuvuoden aikana keskimääräisen PE-luvun ollessa 17,0. SIJOITUSNÄKEMYS | JOULUKUU 2015 6 • • PohjoisAmerikka: Alipaino • • • • Aasia: Neutraali • • • • Kehittyvät markkinat: Neutraali • • Yhdysvaltojen talouden kasvunäkymät ovat kohtuullisen hyvät, joskin 3. neljänneksellä BKT:n kasvuvauhti jäi lievästi odotetusta (+1,5 % vs. odotus +1,6 %). USA:n kotimarkkinoilla vahva veto jatkuu, mutta maan teollisuuteen pientä hidastumista aiheuttaa mm. vahvistunut dollari sekä Kiinan kasvun hidastuminen. Sijoitusmarkkinoiden fokus kohdistuu tällä hetkellä USA:n keskuspankki Fedin rahapoliittisiin toimiin. Fedin ensimmäisen koronnoston odotetaan toteutuvan joulukuun kokouksessa. Lisäksi markkinoilla spekuloidaan siitä, millaisella tahdilla Fed rahapolitiikkaansa kiristää ensi vuoden aikana. Pohjoisamerikkalaisten yritysten 3. neljänneksen tuloskausi on niin ikään pettymys. Yritysten tulos- ja liikevaihdon kasvu oli kokonaisuudessaan vaatimatonta energia- ja raaka-ainesektoreiden painamana. Vientisektorilla vahva dollari leikkasi edelleen kasvua ja tuloksia. Myös Yhdysvalloissa osakemarkkinoiden arvostustasot ovat kohonneet loppuvuoden aikana keskimääräisen PE-luvun ollessa 16,7. Yhdysvallat on näkemyksessämme lievässä alipainossa. Kehittyneen Aasian alueella Japanin talousnäkymiä tukee laajoja rakenteellisia uudistuksia toteuttava ”Abenomics” -politiikka, Japanin keskuspankin BOJ:n arvopapereiden osto-ohjelma, heikentynyt jeni sekä laskenut öljyn hinta. Japanin talouskasvu on nojannut pitkälti vientiin (valuutan voimakas heikkeneminen) yksityisen kulutuksen ollessa vaisua. Toisella neljänneksellä vienti tosin väheni lisäten pelkoja Kiinan talouden hidastumisen vaikutuksista Japaniin. Odotuksista huolimatta Japanin keskuspankki ei kuitenkaan ole vielä kasvattanut määrällistä elvytystään (nyt kuukausitasolla 80 biljoonaa jeniä). Japanin pörssin arvostustasot ovat jonkin verran Eurooppaa ja Yhdysvaltoja maltillisemmat keskimääräisen PE-luvun ollessa 14,4. Aasian alueella suosimme Japania maan vientiyhtiöitä suosien. Kehittyvien maiden talousnäkymät ovat eriytyneet toisistaan, sillä osa kehittyvistä maista on onnistunut ylläpitämään vahvaa talouskasvua (esim. Intia sekä useat Kaakkois-Aasian ja Afrikan maat) kun taas toisten näkymät ovat pysyneet heikkoina (esim. Venäjä sekä Brasilia). Syksyn aikana huomion keskipisteenä on ollut Kiina. Maan talousmalli on asteittain muuttumassa investointi- ja vientivetoisesta kasvusta kohti enemmän yksityisen kulutuksen varaan nojaavaksi. Tämä muutos tarkoittaa väistämättä totuttua hitaampaa BKT:n kasvua sekä tarvetta rakenteellisille uudistuksille. Uskomme tämän kehityksen olevan kuitenkin hallittavissa. Lähikuukausien aikana USA:n keskuspankin ohjauskoron nosto-odotukset voivat heilutella kehittyvien maiden osakkeita ja valuuttakursseja, jotka ovat tyypillisesti alttiita muutoksille globaalissa likviditeettitilanteessa. Kehittyvien maiden osakkeiden arvostustaso (keskimääräinen PE-luku 11,3) on selvästi länsimaita maltillisempi. Kehittyvien maiden tarkastelussa on kuitenkin oltava valikoiva, sillä maakohtaiset erot näkymissä ja arvostustasoissa ovat suuria. Kehittyvät markkinat ovat näkemyksessämme neutraalipainossa. Suosimme näkemyksessämme Intiaa, Kiinaa sekä pienemmistä markkina-alueista mm. Vietnamia. Teemaperusteisesti suosimme kehittyvillä markkinoilla pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä kotimaisesta kulutuskysynnästä hyötyviä yhtiöitä. SIJOITUSNÄKEMYS | JOULUKUU 2015 7 DANSKE INVEST KOMPASSI -RAHASTOJEN NÄKEMYKSEN MUKAISET MARKKINAPAINOTUKSET Kompassi Korko Kompassi 25 Kompassi 50 Kompassi 75 Kompassi Osake Neutr. Nyt Neutr. Nyt Neutr. Nyt Neutr. Nyt Neutr. Nyt Osakesijoitukset – – 25 % 31 % 50 % 56 % 75 % 81 % 100 % 100 % Suomi – – 5,0 % 5,5 % 10,0 % 10,5 % 15 % 15,5 % 20 % 19 % Länsi-Eurooppa – – 8,5 % 13,5 % 17,5 % 23,5 % 26 % 32,5 % 35 % 41 % Pohjois-Amerikka – – 5,0 % 4,5 % 10,0 % 8,5 % 15 % 13,0 % 20 % 15 % Aasia ja Tyynimeri – – 2,5 % 2,5 % 5,0 % 5,5 % 7,5 % 8,0 % 10 % 10 % Kehittyvät markkinat – – 4,0 % 5,0% 7,5 % 8,0 % 11,5 % 12 % 15 % 15 % Pitkät korot 70 % 83,5 % 67,5 % 63,5 % 45 % 42 % 22,5 % 18 % – – Valtionlainat 25 % 21 % 30 % 17 % 20 % 11 % 10% 7,0 % – – Yrityslainat (IG) 20 % 26,5 % 22,5 % 23,5 % 15 % 16 % 7,5 % 7,5 % – – 5% 23 % 7,5 % 16 % 5,0 % 10 % 2,5 % 4,5 % – – Kehittyvien maiden lainat 10 % 13 % 7,5 % 7,0 % 5 ,0% 5,0 % 2,5 % 2,5 % – – Muut lainat (esim. vvk-lainat) 10 % 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% – – Lyhyet korot 30 % 16,5 % 7,5 % 5,5 % 5,0 % 2,0 % 2,5 % 1,0 % – – High Yield -yrityslainat Yllä näkyvät painotukset ovat näkemyksemme mukaisia suosituksia, eivät välttämättä Kompassistrategioiden tarkkoja painoja. Kompassistrategioiden omaisuuslaji- ja/tai aluepainotukset voivat poiketa yllä näkyvästä mm. kaupankäyntiteknisistä syistä. SIJOITUSNÄKEMYS | JOULUKUU 2015 8 DANSKE INVEST TOP -RAHASTOT Danske Invest TOP -rahastot ovat Danske Bankin Varallisuudenhoidon valitsemia rahastoja, joita käytetään keskeisesti näkemyksen toteuttamisessa. Eurooppalaiset osakkeet Danske Invest Eurooppa Osake • Danske Invest Eurooppa Osake -rahasto sijoittaa Euroopan osakemarkkinoilla listattuihin pörssiyhtiöihin (ml. Iso-Britannia ja Sveitsi). • Euroopan keskuspankin käynnistämä valtionlainojen osto-ohjelma sekä odotukset osto-ohjelman kasvamisesta ja pidentymisestä parantaa yleistä talousluottamusta Euroopassa. • Eurooppalaisten yritysten liikevaihdon sekä tulosmarginaalien paranemiselle on hyvät edellytyksen, kunhan globaali talouskasvu vahvistuu ensi vuonna. Eurooppalaiset high yield yrityslainat Danske Invest Euro High Yield • Danske Invest Euro High Yield –rahasto sijoittaa laajasti hajauttaen eurooppalaisiin alhaisen luottoluokituksen yrityslainoihin. • Euroopassa yrityslainojen luottosykli on edelleen houkutteleva, sillä korkotason odotetaan pysyvän matalalla pitkään ja yritysten taseet ovat vahvat. Maksuhäiriöiden ja konkurssien odotetaan pysyvän matalana. • Lisäksi EKP:n arvopaperiostot ja muut toimet tukevat riskillisten omaisuusluokkien tuottonäkymiä. SIJOITUSNÄKEMYS | JOULUKUU 2015 9 VASTUUVARAUMA Materiaali on yleistä tietoa eikä se ole täydellinen kuvaus sijoituskohteesta tai siihen liittyvistä riskeistä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan tulee tutustua sijoituskohteen ominaisuuksiin, riskeihin ja verotukseen. Rahoitusvälineisiin liittyy aina taloudellinen riski. Tavoiteltu tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi menettää osittain tai kokonaan. On syytä muistaa, että historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta. Asiakkaan tulee perustaa sijoituspäätöksensä omaan arvioonsa rahoitusvälineestä ja siihen liittyvistä riskeistä, sillä asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisista seuraamuksista. Tämä materiaali ei ole yksilöllinen suositus eivätkä annetut tiedot liity yksittäisen asiakkaan sijoitustavoitteisiin, taloudelliseen tilanteeseen tai erityistarpeisiin. Esitetyt näkemykset edustavat pankin arvioita materiaalin laatimishetkellä ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Danske Bank Oyj, Danske Invest Rahastoyhtiö Oy tai Danske Invest Management A/S eivät vastaa mistään kuluista tai tappioista, joita materiaalin tietojen käyttö voi aiheuttaa. Materiaali sisältää pankin omistamaa immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa. Rahastoja hallinnoi Danske Invest Rahastoyhtiö Oy tai tanskalainen Danske Invest Management A/S. Danske Bank Oyj toimii Danske Invest Rahastoyhtiön asiamiehenä tarjotessaan rahastoyhtiön sijoitusrahastoja. Danske Invest Management A/S:n hallinnoimien rahastojen jakelusta vastaa asiamiehenä Danske Bank A/S. Danske Bank A/S on nimittänyt Danske Bank Oyj:n toimimaan asiamiehenä tarjottaessa Danske Invest Management A/S:n hallinnoimia sijoitusrahastoja. Rahastojen avaintietoesitteisiin, sääntöihin ja hinnastoon voit tutustua osoitteessa www.danskeinvest.fi tai Danske Bankin konttorissa.
© Copyright 2024