1. No category

Työhyvinvointi
tuottavuuden kestävä virtalähde
Marko Kesti
Dr., M.Sc.
Adjunct Professor HRM-P, University of Lapland
Non-fiction writer (http://markokesti.wordpress.com/)
040 717 8006
marko.kesti@ulapland.fi
Määritelmä
Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja
tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja
työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa
organisaatiossa.(TTL)
Henkilöstötuottavuuden
kehittämisen
’ punainen lanka ’
Työhyvinvoinnin
kehittäminen
Tuottavuuden
nousu
Organisaatio
• Työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä
Pitääkö uskomus paikkansa?
Yleensä kyllä, mutta asia on kompleksisempi kuin luullaan
Esimerkki Oy
Liikevaihto: 18 M€
Henkilöstö: 328 kpl
Liikevaihto(€):
Henkilöstökulut sivukuluineen (€):
Muuttuvat kulut, aineet ja tarvikkeet (€):
Muuttuvat kulut, ostopalvelut (€):
Kiinteät kulut ilman henkilöstökuluja (€):
EBITDA
18 012 977
9 022 264
1 407 820
2 160 042
2 886 792
2 536 058
Henkilöstövahvuus (FTE)
Uusien työntekijöiden määrä
Lähteneitä työntekijöitä
Lomat
Poissaolot
Työn opastus
Perhevapaat ym.
Koulutus ja HRD
Työhyvinvointi (työelämän laatu)
328
59
59
11,40 %
3,50 %
1,50 %
3,10 %
1,40 %
75,0%
Henkilöstötuottavuuden kehittämisen periaate
Case 1: HR-strategia kasvaville markkinoille
Kesti M. (2014). Henkilöstövoimavarat tuottaviksi, FINVA kustannus, Helsinki
Henkilöstöresurssit
Liiketoiminta
328 henkilöä
Lomat 11.4%
Poissaolot 3.5%
Työn opastus 1.5%
Perhevapaat ym. 3.1%
Koulutus
KoulutusjajaHRD
HRD2.0%
1.4%
Liikevaíhto +0.8 M€
21.5%
20.9%
Liikevaihto
Rakenteellinen
ajankäyttö
Muuttuvat
kulut
21.0%
Aika
työhön
79.1%
78.5%
Prosessit
Toimintakulttuuri
Esimiestoiminta
75.0%
61.9%
Liikevaihto
PAFF
78.8%
Työhyvinvointi
Muuttuvat
kulut
(+4.3%)
59.3%
Tehollinen
työaika
(laskutettu
aika)
Henkilöstökulut
Muut
kikut
EBITDA
Liikevaihto
Henkilöstön
aineeton
pääoma
Henkilöstökulut
Muut
kikut
Liiketoiminta
Liikevaihto 18.0 M€
Muuttuvat 3.6 M€
Henkilöstö 9.0 M€
Muut kikut 2.9 M€
EBITDA 2.5 M€
HRD jälkeen:
Liikevaihto 18.8 M€
Muuttuvat 3.8 M€
Henkilöstö 9.0 M€
Muut kikut 2.9 M€
EBITDA 3.1 M€
+0.6 M€
EBITDA +1 830 €/hlö
PAFF: Preventive actions Appraisal, Internal Failure, External Failure), (BS 6143-2, 1990).
CASE: Kuntaorganisaatio
Toimintakapasiteetti 132.8 M€
Henkilöstökulut: 61.8 M€ (HCCF 41 426 €/hlö)
Henkilöstö: 1492 HTV
-Uusia vakituisia työntekijöitä: 3.3% (49 henkeä)
-Vakituiset (1059), sijaiset ja määräaikaiset (456)
- Poissaolot: Lyhyet poissaolot 2.7%
Pitkät poissaolot 2.9%
Tapaturmat 0.2%
Yhteensä 5.8 % (21 905 päivää)
- Ikääntyminen: Henkilöstöstä 33 % on yli 55 -vuotiaita
- Työhyvinvointi (Työelämän laatu): 70.9 %
Henkilöstötuottavuuden kehittämisen periaate
Case 2: Kuntaorganisaatio, kasvava palvelujen kysyntä
Henkilöstöresurssit
Lomat 10.5%
Poissaolot 5.8%
Työn opastus 3.0%
Perhevapaat ym. 6.5%
Koulutus
KoulutusjajaHRD
HRD2.0%
1.5%
Prosessit
Liiketoiminta nyt
Kapasiteetti 132.8 M€
Rakenteellinen
ajankäyttö
70.9%
Aika
työhön
72.7%
Muuttuvat
kulut
Muuttuvat
kulut
53.7% (+4.2%) Henki51.5%
Vaikutus +5.6 M€
Kapasiteetti
Liikevaihto
Toimintakulttuuri
Esimiestoiminta
27.8%
27.3%
Kapasiteetti
PAFF
74.4%
Työhyvinvointi
Liiketoiminta
työntekijää 1492 HTV
löstökulut
Tehollinen
työaika
(laskutettu
aika)
Muut
kikut
Liikevaihto
Henkilöstön
aineeton
pääoma
Muuttuvat kulut 59.6 M€
Henkilöstökulut 61.8 M€
Muut kikut 11.4 M€
Toimintatuotot 30.2 M€
Rahoitus 102.6 M€
Tulos 0 €
Henkilöstökulut
Muut
kikut
HRD jälkeen:
Kapasiteetti 138.4 M€
Muuttuvat kulut 62.1 M€
Henkilöstökulut 61.8 M€
Muut kikut 11.4 M€
Toimintatuotot 31.5 M€
Rahoitus 102.6 M€
Tulos -1.2 M€
PAFF: Preventive actions Appraisal, Internal Failure, External Failure), (BS 6143-2, 1990).
-831 €/hlö
Henkilöstötuottavuuden kehittämisen periaate
Case 2: Kuntaorganisaatio, vakiintunut palvelujen tuottaminen
Henkilöstöresurssit
Lomat 10.5%
Poissaolot 5.8%
Työn opastus 3.0%
Perhevapaat ym. 6.5%
Koulutus
KoulutusjajaHRD
HRD2.0%
1.5%
Prosessit
Kapasiteetti Kapasiteetti
70.9%
Aika
työhön
72.7%
Muuttuvat
kulut
Muuttuvat
kulut
53.7% (+4.2%) Henki51.5%
Vaikutus +5.6 M€, 62.9 hlöä,
HR-kuluissa 2.6 M€
(1 823 €/hlö/vuosi)
Liiketoiminta nyt
Kapasiteetti 132.8 M€
Rakenteellinen
ajankäyttö
Liikevaihto
Toimintakulttuuri
Esimiestoiminta
27.8%
27.3%
PAFF
74.4%
Työhyvinvointi
Liiketoiminta
työntekijää 1492 HTV
löstökulut
Tehollinen
työaika
(laskutettu
aika)
Muut
kikut
Liikevaihto
Henkilöstön
aineeton
pääoma
Muuttuvat kulut 59.6 M€
Henkilöstökulut 61.8 M€
Muut kikut 11.4 M€
Toimintatuotot 30.2 M€
Rahoitus 102.6 M€
Tulos 0 €
Henkilöstökulut
Muut
kikut
HRD jälkeen:
Kapasiteetti 132.8 M€
Muuttuvat kulut 59.6 M€
Henkilöstökulut 59.2 M€
Muut kikut 11.4 M€
Toimintatuotot 30.2 M€
Rahoitus 102.6 M€
Tulos 2.6 M€
1823 €/hlö
PAFF: Preventive actions Appraisal, Internal Failure, External Failure), (BS 6143-2, 1990).
Henkilöstötuottavuuden analysointi
HR-mittareiden muuttaminen euroiksi, esimerkkilaskelma
Poissaolopäivän
ennaltaehkäisyn
hyödyt 450 €
Vaihtuva työntekijä
40 000 €
Sairauspoissaolot
Poissaolopäivän
kustannus 350 €
Henkilöstön
vaihtuvuus
OHJAUSMITTARI
Kehittämistoimenpiteiden
toteuttaminen
työyhteisöissä
Työelämän laatu
(työhyvinvointi) 5 % parannus työelämän laadussa
mahdollistaa liiketuloksen
parantamisen 2 000 €/hlö/vuosi.
HR-mittarit ja tunnusluvut pitää muuttaa euroiksi, jolloin niillä on
operatiivinen ohjaava vaikutus. Henkilöstökehittämisellä
aikaansaadaan sekä kustannussäästöjä että liikevaihdon kasvua.
Työhyvinvoinnin mittaaminen
Mitataanko siksi, että voidaan parantaa
tuottavuutta työhyvinvointia
parantamalla?
Mitatun työhyvinvoinnin tulee siis linkittyä
organisaation suorituskykyyn!
Useat työhyvinvointikyselyt eivät ole
yhteydessä organisaation suorituskykyyn
Miksi?
Koska kysytyt asiat eivät ole samanarvoisia henkilöstön
suorituskyvyn kannalta. Työpahoinvointi vaikuttaa eri tavalla
suorituskykyyn kuin työn imun kokemus. Näitä asioita ei siis voi
tarkastella samalla skaalalla.
Yksinkertaistettu ongelman kuvaus
1
ft
2 ” 3 cm
1 ft = 31 cm
VÄÄRIN
1 +2 + 3 = 6, keskiarvo = 6/3 = 2
2” = 5 cm 3 cm
31 + 5 + 3 = 39, keskiarvo = 39/3 = 13
OIKEIN
Työhyvinvoinnin vaikutus suorituskykyyn
Uusi tieteellisesti perusteltu malli (QWL = Quality of Working Life)
Itsearvostustekijät, PL
PL
• Päämäärät
• Luovuus
Itsearvostustekijät, YI
YI
• Yhteenkuuluvuus
• Identiteetti
Ei toteudu
Itsearvostustekijät, FE
• Fyysinen
turvallisuus
• Emotionaalinen
turvallisuus
Työhyvinvoinnin
vaikutus
suorituskykyyn
FE
Toteutuu
YI + PL
QWL = FE *
2
Kesti M. (2014). Henkilöstövoimavarat tuottaviksi, FINVA
Losada, M. ja Heaphy, E. (2004): The role of positivity and connectivity in the performance of business teams: A nonlinear dynamics model. American Behavioral Scientist,
47 (6); 740–765.
Kano, N. (1984): Attractive Quality and Must-Be Quality. Journal of the Japanese Society for Quality Control, April, 39–48.
Herzberg, F., Mausner, B. ja Snynerman, B. (1959): The Motivation to Work, Second Edition. Chapman and Hall.
Työhyvinvoinnin suorituskykyindeksi
Työhyvinvoinnin yhteisvaikutus määrittää suorituskyvyn
YI + PL
= 59.6%
QWL = FE *
2
Työpahoinvointitekijät
Työhyvinvointitekijät
Esimiestoiminta on työhyvinvoinnin ja
tuottavuuden kannalta ratkaisevaa
Työntekijä vaihtaa työpaikkaa useimmin esimiehen takia!
Hyvä esimiestoiminta nopeuttaa työhön perehtymistä!
Hyvä esimiestoiminta vähentää sairauspoissaoloja!
Hyvä esimiestoiminta nopeuttaa työhön palautumista!
Hyvän esimiestyön kulmakivet kannalta:
• Selkeät odotusarvot ja tavoitteet
• Perustehtävä työntekijän kykyjen mukaan
• Laadukkaat esimieskäytännöt
• Kannustaminen ja palkitseminen
• Työntekijöistä välittäminen
Fitz-enz (2000), Cascio & Boudreau (2008)
Työhyvinvointia syö ja
sähläystä aiheuttaa
Työhyvinvointia parantaa
ja sähläystä vähentää
Esimiespeli työhyvinvoinnin kehittämiseen
Esimiehen kohtaamia haasteita
YT-neuvottelut
Irtisanominen
Työsopimuksen heikennys
Johtamisongelma
Työpaikkakiusaaminen
Tapaturma
Alkoholiongelma
Työkyvyn alenema
Lievä työkyvyn alenema
Työolojen heikentyminen
Tietotekniset vakavat ongelmat
Sairauspoissaolojärjestely
Kokeneen työntekijän työsuhde päättyy
Uudet tehtävänkuvat
IT-järjestelmän käyttöönotto
Uusi työntekijä ryhmässä
Osaamisvaje
Yhteishengen heikentyminen
Tyytymättömyys urakehitykseen
Tietotekniset puutteet
Reklamaatio
Johtamisongelma
Uusi tuote tai palvelu
Tarjouskilpailussa häviäminen
Uuden strategian lanseeraus
Työprosessien ongelmat
Esimiestaitojen testaaminen
Esimiehen hyvät laatukäytännöt
Kehityskeskustelu työntekijän kanssa
Varhaisen välittämisen malli
Työntekijöiden tarpeiden kuunteleminen ja tuen antaminen
Rekrytointiprosessi
Uusien työntekijöiden perehdytys
Lähtöhaastattelu
Työroolien ja prosessien kehittäminen
Tehtäväkuvien ja palkkauksen sopiminen
Psykososiaalisen riskin hallintaohjelma
Työhyvinvointi- ja kehittämiskartoitus
Ryhmäkohtainen kehityspalaveri
Työyhteisöryhmälle kohdistettu HRD tuki
Esimiespajatoiminta
Työelämäinnovaatiot (työtavat, prosessit, työvälineet ym.)
Työyhteisöryhmän tavoitteiden sopiminen
Laatuauditointi
Koulutussuunnitelman tekeminen ja viestintä
Yksilökoulutus
Työn opastustoiminto
Ryhmäkoulutus
Esimieskoulutus
Tietotekninen tuki ja huoltotoimenpiteet
Yhteisöllinen palkitseminen ja tunnustus
Yksilön palkitseminen ja tunnustus
Sisäinen viestintä ajankohtaisista asioista
Työsuojelutoiminta
Työpaikkaselvitys ja riskien arviointi
Työyhteisön epäkohtien puheeksiotto rakentavasti
Työterveyshuollon asiantuntemuksen hyödyntäminen
Virkistyspäivät
Kehittämistoimenpiteet asiakaspalautteen mukaan
Yhteishengen kohottaminen (pikapalaveri tms.)
Esimiestaidoista todistus
Aktiivisuus laatukäytännöissä
Pelin eteneminen
Työelämän kehittämisen vaikutuksia
TOIMINNAN KASVU
Liikevaihto kasvaa
TALOUDELLINEN TULOS
Käyttökate kasvaa
SITOUTUNUT HENKILÖSTÖ
Henkilöstön vaihtuvuus pienenee
TYÖHYVINVOITI PARANEE
Sairauspoissaolot vähenee
TYÖAIKA TEHOSTUU
Sählääminen vähenee
PAREMPI LAATU
Laatuvirheet vähenevät
Työhyvinvointi
tuottavuuden kestävä virtalähde
Sähläys
vähenee
Parempi
työhyvinvointi
Taloudellinen
tulos paranee
Kirjallisuutta