Visiomme Rikosseuraamuslaitos tekee vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi. Rikosseuraamuslaitos Rikosseuraamuslaitos (RISE) vastaa rangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta. Laitos toimii oikeusministeriön ohjauksessa ja toteuttaa ministeriön linjausten mukaista kriminaalipolitiikkaa. Rikosseuraamuslaitoksen ensisijainen tehtävä on huolehtia, että tuomioistuimien määräämät rangaistukset pannaan maassamme täytäntöön lainmukaisesti ja turvallisesti. Laitoksen erityisenä tavoitteena on parantaa yhteiskunnan turvallisuutta vähentämällä tuomittujen riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus Kriminaalipoliittinen osasto OIKEUSMINISTERIÖ Keskushallinto Johdon tuki Ylijohtaja Toiminnan kehitys ja laatu -yksikkö Kehitysjohtaja Hallintoyksikkö Hallintojohtaja Etelä-Suomen rikosseuraamusalue Länsi-Suomen rikosseuraamusalue Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalue Aluekeskus Aluejohtaja Aluekeskus Aluejohtaja Aluekeskus Aluejohtaja Vankilat 6 kpl Vankilat 8 kpl Vankilat 12 kpl Yhdyskuntaseuraamustoimistot Yhdyskuntaseuraamustoimistot Yhdyskuntaseuraamustoimistot 2 kpl 6 kpl 7 kpl Arviointikeskus Arviointikeskus Arviointikeskus Täytäntöönpanoyksikkö Terveydenhuoltoyksikkö Rikosseuraamusalan koulutuskeskus Johtaja Johtava ylilääkäri Johtaja 3 Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ja vankien keskimäärä vuosina 2005–2014 5000 ...................................................................................................................... 4000 ...................................................................................................................... 3000 ...................................................................................................................... 2000 ...................................................................................................................... 1000 ...................................................................................................................... 0 ...................................................................................................................... 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Yhdyskuntaseuraamusasiakkaita keskimäärin Vankeja keskimäärin Valtakunnallinen toimija tusten täytäntöönpanoa. Käytännössä tämä tarkoittaa avolaitosten ja yhdyskuntaseuraa- Rikosseuraamuslaitoksen keskushallinto- musten käytön lisäämistä. Samalla vahvis- yksikkö sijaitsee Helsingissä. Laitoksen pe- tetaan vapauttamisvaiheen työskentelyä, rusyksiköitä ovat eri puolilla maata toimivat millä tuetaan vapautuvien pyrkimyksiä kohti yhdyskuntaseuraamustoimistot (15) ja van- rikoksetonta elämää. Avoimempaa täytän- kilat (26). Vankipaikoista on 70 % suljetuilla töönpanoa edistävät muun muassa valvotun ja 30 % avovankiloissa tai -osastoilla (tilanne koevapauden käyttö sekä vapauttamisyksi- 15.3.2015). köiden perustaminen. Suomi on jaettu kolmeen rikosseuraa- Vaiheittainen, hallittu vapauttaminen musalueeseen. Etelä-Suomen rikosseuraa- on yksi vankeuslain perusajatuksia. Myös musalueen päätoimipaikka sijaitsee Helsin- yhteiskunnan turvallisuusnäkökulma puoltaa gissä, Länsi-Suomen alueen Tampereella ja vapauttamista avolaitosten ja valvotun koeva- Itä- ja Pohjois-Suomen alueen Kuopiossa. pauden kautta. Jokaisella rikosseuraamusalueella toimii arviointikeskus, joka vastaa laitoksiin sijoit- Rangaistus rikoksen mukaan tamisesta sekä tutkintavankeuden kautta vankilaan tulevien tuomittujen arvioinnista ja sen perusteella tehtävästä rangaistusajan Rikosoikeudelliset seuraamukset jaetaan sul- suunnittelusta. Hallintotyö on keskitetty alue- jetuissa ja avovankiloissa täytäntöönpantaviin keskuksiin. Muodollisesta täytäntöönpanosta vankeusrangaistuksiin ja vapaudessa täytän- huolehtii valtakunnallinen täytäntöönpanoyk- töönpantaviin yhdyskuntaseuraamuksiin. Rikoksista tuomittavat yleiset rangais- sikkö. Vankien terveydenhuollosta vastaa tukset ovat sakko, rikesakko, ehdollinen terveydenhuoltoyksikkö. tai ehdoton vankeus, valvontarangaistus, Vantaalla sijaitseva Rikosseuraamusalan koulutuskeskus järjestää vartijakoulutusta ja yhdyskuntapalvelu, nuorisorangaistus sekä alan täydennyskoulutusta. nuorten ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksena valvonta (15–20-vuotiaille). Ehdottomien vankeusrangaistusten ja sa- Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa kon muuntorangaistusten täytäntöönpanosta vastaavat vankilat. Vankilat huolehtivat myös tutkintavankeuden toimeenpanosta yhdessä Rangaistusajan tavoitteena on ohjata tuomit- poliisin kanssa. Yhdyskuntaseuraamusten tua kohti rikoksetonta elämää. Rangaistusaika täytäntöönpano on yhdyskuntaseuraamustoi- suunnitellaan ja toteutetaan niin, että tuo- mistojen vastuulla. mittu voi kehittää valmiuksiaan päästä kiinni uuteen elämään tuomionsa suorittamisen VANKEUSRANGAISTUS jälkeen. Kun tuomittu saa rangaistusaikanaan Vankeusrangaistus on joko määräaikainen tai harjaannusta elämänhallintaa tukevissa tai- elinkautinen. Määräajaksi tuomittu vankeus- doissa, on hänellä paremmat mahdollisuudet rangaistus on vähintään 14 päivää ja enintään rangaistuksen suoritettuaan sijoittua osaksi 12 vuotta. Yhdellä kertaa voidaan tuomita yhteiskuntaa sen täysivaltaisena jäsenenä. enintään 15 vuotta vankeutta. Jos tuomio on Rikosseuraamuslaitoksen strategia painot- määrätty elinkautisena, voi tuomittu vapau- taa siirtymistä kohti avoimempaa rangais- tua siitä aikaisintaan 12 vuoden vankilassa- 5 olon jälkeen. Vastaava aika alle 21-vuotiaana YHDYSKUNTAPALVELU tehdystä rikoksesta on 10 vuotta. Elin- Enintään kahdeksan kuukauden ehdoton kautisen ehdonalaisesta vapauttamisesta vankeusrangaistus muunnetaan tietyin edel- päättää Helsingin hovioikeus. Elinkautisesta lytyksin 14–240 tunnin mittaiseksi yhdys- voi vapautua myös tasavallan presidentin kuntapalveluksi, joka on valvonnan alaisena armahduksella. tehtävää palkatonta työtä. Yhdyskuntapalvelua voidaan määrätä myös yli kahdeksan EHDOLLINEN VANKEUS kuukauden mittaisen ehdollisen vankeus- Enintään kahden vuoden pituinen vankeus- rangaistuksen oheisseuraamuksena. Tällöin rangaistus voidaan tuomita ehdollisena. rangaistuksen pituus on enintään 90 tuntia. Ehdollisen vankeuden lisärangaistuksena voidaan tuomitulle määrätä sakkoja tai NUORISORANGAISTUS yhdyskuntapalvelua. Ehdollisesti rangaistulle Nuorisorangaistus on alle 18-vuotiaille rikok- määrätään 1–3 vuoden pituinen koeaika – jos sentekijöille tarkoitettu rangaistus. Siihen voi- tuomittu tekee koeaikana uuden rikoksen, daan tuomita 15–17-vuotias nuori, jolle sakko voidaan rangaistus panna täytäntöön van- katsotaan riittämättömäksi ja ehdoton vankeus kilassa. Alle 21-vuotiaana rikoksen tehnyt liian ankaraksi rangaistukseksi. Nuorisoran- voidaan ehdollisen rangaistuksen lisäksi gaistuksen pituus on korkeintaan 12 kuukautta, tuomita vuoden ja kolmen kuukauden ajaksi ja sen toimeenpano suunnitellaan yhteistyössä valvontaan. Yli puolet vankeusrangaistuksista nuoren ja hänen huoltajansa kanssa. Rikosseu- tuomitaan ehdollisina. raamuslaitos toimeenpanee nuorisorangaistuksen ja valvoo sen toteutumista. VALVONTARANGAISTUS Valvontarangaistus sijoittuu yhdyskuntapal- NUORTEN EHDOLLISEN VANKEUDEN velun ja ehdottoman vankeuden väliin. Sillä VALVONTA korvataan osa lyhyistä, enintään kuuden Ehdollisen rangaistuksen saanut alle 21-vuo- kuukauden ehdottomista vankeusrangaistuk- tias nuori voidaan tuomita ehdollisen tuomion sista ja se voidaan tuomita enintään kuuden lisäksi valvontaan, mikäli sen katsotaan edis- kuukauden mittaisena. tävän hänen sosiaalista selviytymistään ja eh- Valvontarangaistuksessa tuomittu suorittaa käisevän uusia rikoksia. Nuorten valvonnan tuomionsa kotonaan, jossa häntä valvotaan järjestämisestä vastaavat yhdyskuntaseuraa- teknisin laittein. Periaatteena on, että valvon- mustoimistot. tarangaistus voidaan määrätä, mikäli se edistää rikoksentekijän sosiaalista selviytymistä Tuomiot täytäntöön suunnitelmallisesti ja edesauttaa uusien rikosten ehkäisemistä. Valvontarangaistukseen tuomitulla on monia velvoitteita, ja hänen on sitouduttava muun muassa jatkuvaan valvontaan ja päihteettö- Seuraamusten täytäntöönpano on suunnitel- myyteen sekä osallistuttava erilaisiin kun- mallinen, hallitusti etenevä prosessi. Vankeusrangaistusten täytäntöönpano touttaviin toimintoihin. Valvontarangaistus edellyttää lisäksi tuomitun asuinkumppanin alkaa tuomitulle tehtävästä arvioinnista, jota suostumusta sekä hänen asuntonsa soveltu- seuraavat rangaistuksen suorittaminen ja vuutta rangaistuksen täytäntöönpanoon. lopulta vapautuminen. Arvioinnin perusteella 6 Vankeusvankien päärikos vuosina 2005–2014 % 50 ................................................................................................................................. 45 ................................................................................................................................. 40 ................................................................................................................................. 35 ................................................................................................................................. 30 ................................................................................................................................. 25 ................................................................................................................................. 20 ................................................................................................................................. 15 ................................................................................................................................. 10 ................................................................................................................................. 5 ................................................................................................................................. 0 ................................................................................................................................. Ryöstö Omaisuus- Väkivalta- Liikenne- Huumausrikos rikos juopumus ainerikos 2005 2008 2011 2014 Muu Ulkomaalaisten vankeus- ja tutkintavankien keskimäärä ja osuus yhteensä kaikkien vankien keskimäärästä vuosina 1999–2014 500............................................................................................................................................................... % 20 450............................................................................................................................................................... 18 400............................................................................................................................................................... 16 350............................................................................................................................................................... 14 300............................................................................................................................................................... 12 250............................................................................................................................................................... 10 200............................................................................................................................................................... 8 150............................................................................................................................................................... 6 100............................................................................................................................................................... 4 50 ............................................................................................................................................................... 2 0 ............................................................................................................................................................... 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Ulkomaalaisia vankeusvankeja keskimäärin Ulkomaalaisia tutkintavankeja keskimäärin Ulkomaalaisten vankeus- ja tutkintavankien osuus kaikista vangeista % tuomitulle tehdään rangaistusajan suunni- maan tarvittaviin testeihin päihteettömyyden telma, jonka tavoitteena on parantaa vangin kontrolloimiseksi. Näillä ns. sopimusosas- valmiuksia rikoksettomaan elämään. Vangin toilla päihteettömyyttä tuetaan muun muassa sijoituspaikkaan vaikuttavat henkilön toimin- erilaisin ohjelmin. Vuosittain vankiloissa ja ta- ja kuntoutustarpeet, rikoksen uusimisen avolaitoksissa tehdään yli 30 000 päihdetes- riskialttius sekä turvallisuustarpeet ja -uhat. tiä ja noin 30 erityistarkastusta kiellettyjen Pääsääntöisesti tuomittu pyritään sijoitta- aineiden ja esineiden löytämiseksi. Kaikissa maan mahdollisimman lähelle kotipaikkaan- suljetuissa vankiloissa on huumeiden etsin- sa. Päätöksen sijoituspaikasta tekee rikos- tään koulutettu koira. seuraamusalueen arviointikeskus. Mies- ja naisvangit sijoitetaan vankiloissa Vankeuslain mukaan vankeusrangaistus on eri asunto-osastoille. Hämeenlinnan lä- pantava toimeen viipymättä. Jos tuomittua ei hellä sijaitsevassa Vanajan avovankilassa tuomitsemisen yhteydessä määrätä vangituk- on perheosasto, jossa vankeusvangin on si, odottaa hän rangaistuksen täytäntöönpa- mahdollista asua pienen lapsensa kanssa. noa vapaudessa. Tuomittu voi hakea lykkäys- Tutkintavangeille lapsineen on pieni osasto tä vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoon Hämeenlinnan vankilassa. sosiaalisin, terveydellisin tai taloudellisin perustein. KESKIMÄÄRÄINEN VANKEUSAIKA Yhdyskuntaseuraamusten osalta Rikos- NOIN 10 KUUKAUTTA seuraamuslaitos laatii ennen seuraamuksen Suomen vankiluku oli tällä vuosituhannella määräämistä rikoksesta epäillystä henkilöstä korkeimmillaan 2000-luvun puolivälissä, jol- seuraamusselvityksen tuomioistuimelle. Myös loin vankimäärää kasvattivat tiukentunut ran- yhdyskuntaseuraamusten yhteydessä tehdään gaistuskäytäntö sekä väkivaltarikollisuuden rangaistusajan suunnitelma, jonka mukaan ja huumerikollisuuden kasvu. Tämän jälkeen tuomio pannaan täytäntöön. Suunnitelman vankien määrä on laskenut, ja keskimääräi- tavoitteena on edistää tuomitun sosiaalista nen vankiluku on noin 3 100. Elinkautisvanki- selviytymistä ja ehkäistä rikoksiin syyllistymis- en määrä on 2000-luvulla kaksinkertaistunut, tä. Suunnitelma laaditaan yhdessä tuomitun ja heitä on jo yli 200. Vankiloista vapautuvien kanssa, ja siinä määritellään tavoitteet ran- vankien keskimääräinen vankeusaika on gaistusajalle. Tavoitteina voivat olla esimerkik- hieman yli kymmenen kuukautta. si päihdeongelmien käsittely tai koulutus- tai työllisyystilanteen parantaminen. VÄKIVALTARIKOKSISTA TUOMITTUJEN MÄÄRÄ KASVANUT SULJETTU VANKILA Myös vankirakenne on muuttunut 2000-lu- VAI AVOLAITOS? vulla. Omaisuusrikoksista tuomittujen määrä Vanki suorittaa tuomionsa joko suljetussa on laskenut tasaisesti, kun taas väkivaltari- vankilassa tai avolaitoksessa. Avolaitoksiin koksista, ja erityisesti pahoinpitelyrikoksista sijoitetaan vankeja, joiden katsotaan sopeu- tuomittujen osuus on noussut. Henkirikok- tuvan suljettua laitosta vapaampiin oloihin. sista tuomittujen osuus on noin viidennes Avolaitoksiin sijoitettavilta edellytetään sitou- kaikista vangeista. Pitkäaikaisvankien osuus tumista päihteettömyyteen. on kasvanut, ja alle vuoden vankilassa olevien Myös suljetuissa laitoksissa vangit voivat osuus puolestaan laskenut. Ulkomaalaisten halutessaan asua osastolla, jossa he sitou- vankien osuus on noussut yli 15 prosenttiin. tuvat pyrkimään irti päihteistä ja osallistu- Kaikkien vankien keski-ikä on noin 37 vuotta. 9 Yhdyskuntaseuraamukset suoritetaan vapaudessa vangeista on päihdeongelma. Lyhyemmissä päihdeohjelmissa vankeja motivoidaan päihteettömään elämäntapaan. Pidemmissä Merkittävä osa – noin neljännes – tuomiore- ryhmämuotoisissa ohjelmissa rikoksetonta ja kisteriin merkityistä tuomioista suoritetaan päihteetöntä elämäntapaa tuetaan monimuo- vapaudessa yhdyskuntaseuraamuksina. toisemmin. Uusintarikollisuuden ehkäisyyn Yhdyskuntaseuraamuksista tavallisin on tähtäävät ohjelmat ovat joko yleisohjelmia tai yhdyskuntapalvelu. Siihen tuomittujen yleisin tarkoitettu tiettyyn rikokseen syyllistyneille, rikos on törkeä rattijuopumus. Muita yhdys- esimerkiksi väkivalta- tai seksuaalirikolli- kuntaseuraamuksia ovat valvontarangaistus sille. Näissä ohjelmissa pyritään lisäämään ja ehdonalaiseen vapauteen päästettyjen tuomitun ongelmanratkaisu- ja vuorovai- valvonta sekä nuorille ehdollisen vankeuden kutustaitoja sekä vaikuttamaan tuomitun oheisseuraamuksena tuomittu valvonta. ajatteluun ja sitä kautta käyttäytymiseen. YLEISHYÖDYLLISTÄ TYÖTÄ YHTEISKUNNALLE tuksen ensisijainen tavoite on ylläpitää ja Yhdyskuntapalveluun tuomittu tekee palka- lisätä sosiaalisia valmiuksia ja arkielämän tonta yleishyödyllistä työtä vapaa-aikanaan. taitoja. Sosiaalisia taitoja kehittävillä ohjel- Rikosseuraamuslaitos vastaa yhdyskuntapal- milla on tärkeä rooli myös uusintarikollisuu- velupaikan hankkimisesta ja valvoo rangais- den ehkäisyssä. Vankia tukevaa toimintaa tuksen suorittamista. järjestetään myös yhteistyössä kuntien ja Vangeille suunnatun sosiaalisen kuntou- Yhdyskuntapalvelu suoritetaan useimmiten useiden kolmannen sektorin toimijoiden, kunnan palveluksessa, erilaisissa yhdistyk- mm. seurakuntien ja erilaisten vapaaehtois- sissä tai seurakunnissa. Yhdyskuntapalvelu järjestöjen kanssa. voi olla esimerkiksi urheilukenttien kunnossapito- tai puistotöitä. Työskentelyaika YHDYSKUNTASEURAAMUKSISSA on yleensä kaksi kertaa viikossa, 3–4 tuntia KUNTOUTUS YKSILÖKESKEISTÄ kerrallaan. Yhdyskuntaseuraamustyössä käytettävät toimintaohjelmat ovat vankiloissa toteutet- Kuntoutuksella kohti rikoksetonta elämää tavia ohjelmia lyhytkestoisempia ja painottuvat yksilömuotoisiin, motivoiviin ohjelmiin. Yhdyskuntaseuraamustyön kuntouttavissa ohjelmissa keskitytään – rikoksesta riippuen Kuntouttavat ohjelmat ovat tärkeä osa sekä – esimerkiksi elämänmuutosten motivointiin, vankeusrangaistuksia että yhdyskuntaseu- suuttumuksen hallintaan tai päihteettömyy- raamuksia suorittavien tuomioita. teen ajoneuvon kuljettamisessa. VANKI SAA MONIPUOLISTA KUNTOUTUSTA le suunnattujen ohjelmien etuna on, että Vankiloissa toteutetaan useita kuntouttavia tuomitut pääsevät harjoittelemaan ohjel- ohjelmia, jotka voidaan jakaa päihdekuntou- missa oppimiaan taitoja osana yhteiskuntaa. tusohjelmiin, uusintarikollisuutta ehkäise- Ohjelmien toteuttamisessa on huomioitava viin ohjelmiin sekä muuhun sosiaaliseen se, että yhdyskuntaseuraamuksiin tuomitut kuntoutukseen. voivat rangaistusta suorittaessaan käyttää Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavil- Merkittävä osa vankiloiden kuntoutuksesta on päihdekuntoutusta, sillä suurella osalla myös yhteiskunnan yleisiä hoito- ja kuntoutuspalveluita. 10 Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden päärikos vuosina 2008–2014 % 50 .......................................................................................................................................................... 45 .......................................................................................................................................................... 40 .......................................................................................................................................................... 35 .......................................................................................................................................................... 30 .......................................................................................................................................................... 25 .......................................................................................................................................................... 20 .......................................................................................................................................................... 15 .......................................................................................................................................................... 10 .......................................................................................................................................................... 5 .......................................................................................................................................................... 0 .......................................................................................................................................................... Henkeen ja Huumaus- Liikenne- Liikenne- Omaisuus- SeksuaaliMuu juopumus terveyteen ainerikos rikos rikos rikos kohdistuva 2008 2010 2012 2014 Vankien ajankäytön jakautuminen arkipäivisin vuonna 2014 8% 13 % Tuotanto 9% Kiinteistötoimi Avolaitostyöt ja siviilityö Taloushuolto 6% 39 % 3% Koulutus Muut aktiivitoiminnot Sairaus 7% 4% 11 % Toimintaan sijoittamatta Muu passiiviaika Arki on arkea vankilassakin avovankiloissakin matkapuhelinten käyttö on rajoitettua. Vieraita vanki voi ottaa vastaan tapaamista varten varattuina aikoina Vangit saavat vankilassa päivittäisen ruoan vankilan tapaamistiloissa tai perhetapaa- ja vaatetuksen. Vanki voi käyttää myös omia mishuoneissa. Suurin osa tapaamisista on vaatteitaan, mutta tätä voidaan rajoittaa valvottuja. vankilan järjestyksen tai työturvallisuuden Tietyin ehdoin vangille voidaan myöntää vuoksi. Jos vanki käyttää omia vaatteitaan, poistumislupa. Pääsääntöisesti luvan voi on hänen itse huollettava ne. Avolaitoksissa saada, kun vankila-ajasta on suoritettu vangeilla on aina omat vaatteet. kaksi kolmasosaa. Poistumisluvan saa Vapaa-aikanaan vangin täytyy huolehtia enintään kolmeksi vuorokaudeksi kahden asuintilojensa ja muiden oleskelutilojen kuukauden aikana. Lupa voidaan myön- siisteydestä sekä muista puhtaanapito- ja tää myös saatettuna. Elinkautisvangille taloustöistä. Vanki voi viettää vapaa-aikaansa poistumislupa voidaan myöntää vähintään myös yhdessä muiden vankien kanssa kahdeksan vankilassaolovuoden jälkeen, esimerkiksi kirjastossa, askarrellen tai erityistilanteessa aikaisemmin. liikunnan parissa. Vangeilla on mahdollisuus ulkoilla vähintään tunti päivässä. Vankiloissa on tilat myös uskonnonharjoitukseen. Suljetuissa vankiloissa toimii laitosmyy- Vankiloissa tehdään työtä ja opiskellaan mälä, josta vangit voivat ostaa henkilökohtaiseen käyttöön tarvitsemiaan tavaroita, kuten Vankilassa vangit ovat velvollisia tekemään hygieniatuotteita, elintarvikkeita ja tupakkaa. työtä tai osallistumaan koulutukseen tai Avovankiloissa vangit voivat hankkia tarvit- muuhun toimintaan. Erilaisten toimintojen semansa tavarat joko myymäläautosta tai tarkoituksena on vahvistaa vangin valmiuksia valvotusti lähikaupasta. rikoksettomaan elämäntapaan, eli parantaa hänen työ- ja toimintakykyään sekä tukea KÄYTTÄYTYMISSÄÄNNÖILLÄ päihteetöntä elämää. LUODAAN TURVALLISUUTTA Vankien on noudatettava vankilan järjes- TÖISSÄ VANKILASSA tyssääntöä sekä henkilökunnan kehotuksia – TAI SEN ULKOPUOLELLA ja käskyjä. Heidän on myös käyttäydyttävä Vankilassa tehtävän työn tavoitteena on asiallisesti henkilökuntaa, muita henkilöitä ylläpitää ja kehittää vangin ammattitaitoa ja toisia vankeja kohtaan. Jos vanki rikkoo ja työkykyä. Työtoiminta on olennainen osa vankilan järjestystä tai sääntöjä, hänelle vankien kuntoutusta ja kiinteä osa päiväoh- voidaan määrätä kurinpitorangaistus. Vakava jelmaa. Tietyin edellytyksin vanki voi käydä rikkomus siirretään poliisin tutkittavaksi. työssä vankilan ulkopuolella tai tehdä vankilassa työtä omaan lukuunsa. Siviilityötä tai VANKI VOI PITÄÄ YHTEYTTÄ omaa työtä tekevä vanki maksaa tuloistaan ULKOMAAILMAAN veroa sekä ylläpitokustannukset vankilalle. Vangit saavat tietyin edellytyksin olla puhe- Avolaitoksessa vangille maksetaan työstä linyhteydessä ja kirjeenvaihdossa laitoksen palkkaa, joka on veronalaista tuloa. Vankiloiden perinteisiä työaloja ovat ulkopuolelle. Suljetussa laitoksessa vanki ei saa käyttää omaa matkapuhelinta, ja puuteollisuus, metalliteollisuus ja maata- 13 lous. Myös huomattava osa vankilakiinteis- Vaiheittain vapauteen töjen hoito- ja kunnossapitotöistä tehdään vankityönä. Vankien valmistamia tuotteita EHDONALAINEN VAPAUS myydään vankilatuotemyymälöissä, joita on Vankeusrangaistukseen tuomittu voi päästä eri puolilla maata. ehdonalaiseen vapauteen, kun hän on suorittanut rangaistuksestaan kaksi kolmas- OPINNOISSA osaa. Alle 21-vuotiaana rikoksen tehneellä MONIA VAIHTOEHTOJA vastaava aika on puolet suoritetusta tuo- Vankilat järjestävät yhteistyössä lähiseudun miosta. Jos vanki ei ole rikosta edeltäneiden oppilaitosten kanssa monipuolista koulu- kolmen vuoden aikana ollut suorittamassa tusta. Vangeille on tarjolla niin ammatillista, vankeusrangaistusta, hänet päästetään valmentavaa kuin yleissivistävää koulutusta. ehdonalaiseen vapauteen suoritettuaan Korkeakoulu- ja yliopisto-opintoja vangit voi- rangaistuksesta puolet. Alle 21-vuotiaalla ri- vat suorittaa etäopiskeluna. Tietyin edellytyk- koksentekijällä vastaava aika on kolmasosa. sin vanki voi opiskella päivisin myös vankilan ulkopuolella olevassa oppilaitoksessa. KOEAIKA JA VALVONTA Opintoluvalla opiskelu laitoksen ulkopuolella Ehdonalaisesti vapauteen päässeelle mää- tapahtuu pääsääntöisesti avolaitoksista. Noin rätään enintään kolmen vuoden mittainen joka kymmenes vanki opiskelee päivittäin. koeaika. Hänet voidaan myös koeajaksi Opintotodistuksensa vangit saavat oppilai- määrätä valvontaan, jonka järjestämisestä ja tokselta, eikä siitä ilmene, että opinnot on toteuttamisesta vastaavat Rikosseuraamus- suoritettu vankilassa. laitoksen yhdyskuntaseuraamustoimistot. Jos ehdonalaisessa vapaudessa oleva tekee VANGEILLA ON OIKEUS koeaikana uuden rikoksen, tuomioistuin TERVEYDENHUOLTOON ratkaisee, menettääkö tuomittu samalla Vankien terveydentila ja työkyky arvioidaan ehdonalaisen vapautensa. sijoitusvaiheessa. Vangeilla on paljon terveysongelmia, ja vain puolet heistä on täysin VALVOTTU KOEVAPAUS työkykyisiä. Vankien terveyspalvelut järjes- Vanki voi päästä koevapauteen aikaisintaan tetään lainmukaisesti hoitotakuusäädöksiä puoli vuotta ennen ehdonalaista vapautta- noudattaen. mista. Koevapaus edellyttää vangilta päih- Vankien terveydenhuollosta vastaa teettömyyttä sekä muiden hänelle asetet- valtakunnallisesti toimiva terveydenhuolto- tavien ehtojen noudattamista. Koevapautta yksikkö, jonka pääpaikka on Hämeenlinna. varten laaditaan toimeenpanosuunnitelma. Terveydenhuoltoyksikkö työllistää yli 200 Koevapauden ehtojen noudattamista valvo- terveydenhuollon ammattilaista, jotka työs- taan useilla tavoilla. kentelevät vankiloiden poliklinikoilla sekä vankisairaaloissa. Useimpien vankiloiden VAPAUTEEN VALMENTAMINEN yhteydessä toimii poliklinikka. Hämeen- Avolaitossijoituksen lisäksi vangille voidaan linnan vankilan yhteydessä toimivassa vankila-aikana antaa mahdollisuuksia vas- vankisairaalassa hoidetaan ja kuntoutetaan tuunottoon ja normaalielämän harjoitteluun ensisijaisesti somaattisesti sairaita vankeja. mm. vapauttamisyksikköön tai vapauteen Psykiatrinen vankisairaala toimii Turussa ja valmentavaan yksikköön sijoittamalla. Va- Vantaalla. pauttamisyksikössä pääpaino on vapauteen 14 Perustehtävämme Rikosseuraamuslaitos vastaa tutkintavankeuden toimeenpanosta sekä yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpanosta. Arvomme Ihmisarvon kunnioittaminen Oikeudenmukaisuus Usko ihmisen mahdollisuuksiin muuttua ja kasvaa Turvallisuus siirtymisen tehostettu valmistelu sekä tuet- Tasa-arvoinen ala tuna että itsenäisesti. Tehostettua vapauttamistoimintaa tehdään myös ulkopuolisten Rikosseuraamusala on tasa-arvoinen ala laitosten kanssa yhteistyössä. – viimeisten vuosien aikana naisten osuus Jokaisella rikosseuraamusalueella toimii henkilökunnasta on noussut yli 40 prosent- tukipartioita, joiden tehtäviin kuuluvat mm. tiin. Vankiloiden ja yhdyskuntaseuraamustoi- valvontarangaistuksen ja valvotun koe- mistojen johdossa naisten osuus on tätäkin vapauden valvonta- ja tukitehtävät sekä suurempi. Vankiloiden johtajista nykyisin jo opintoluvalla opiskelevien, siviilityössä yli puolet on naisia. Rikosseuraamuslaitok- käyvien ja vapauttamisyksikköön sijoitet- sen kaikkien työntekijöiden keski-ikä on noin tujen vankien valvontaan liittyvät tehtävät. 45 vuotta. Rikosseuraamusala työllistää kaikkiaan Tukipartiot tukevat ja ohjaavat tuomittua hänen pyrkimyksissään kohti rikoksetonta hieman alle 3 000 henkilöä, joista varti- elämää ja seuraavat hänen edistymistään. ointi- ja valvontatehtävissä työskentelee Partiot myös seuraavat tuomitun liikkumis- vajaa puolet. Hallintotehtävät työllistävät 9 ta ja pitävät häneen yhteyttä sekä valvovat prosenttia ja kuntoutustehtävät 8 prosenttia päihteettömyyttä. työntekijöistä. VANKILAKIERRE kentelee 7 prosenttia, eli hieman yli 200 PIENEN OSAN ONGELMA työntekijää Rikosseuraamuslaitoksen koko Noin 30 prosenttia vangeista on ensikerta- henkilöstöstä. Terveydenhuolto työllistää laisia. Heistä yli puolelle (60 %) ensimmäi- 7 prosenttia ja talous- ja kiinteistönhuolto nen kerta jää myös viimeiseksi, eivätkä he samoin 7 prosenttia. Työtoiminnan tehtävis- enää palaa vankilaan. Varsinaiseen vankila- sä työskentelee henkilöstöstä 6 prosenttia, kierteeseen heistä joutuu vain muutama. johtotehtävissä 3 prosenttia ja arviointityössä Yhdyskuntaseuraamustyön parissa työs- 2 prosenttia henkilökunnasta. YHDYSKUNTASEURAAMUSTYÖ TOIMII VÄLITTÄJÄNÄ RIKOSSEURAAMUSALAN TYÖTILANNE Yhdyskuntaseuraamukset pannaan täytän- ON HYVÄ töön siviilissä, minkä vuoksi tuomituilla on Uudistuneella rikosseuraamusalalla työl- mahdollisuus säilyttää sosiaaliset verkos- lisyystilanne on hyvä. Valvontahenkilöstö tonsa. Tuomittua ohjataan hakeutumaan työllistyy usein heti rikosseuraamusalan yhteiskunnan palvelujen piiriin. Tavoitteena tutkinnon suoritettuaan. on, että tuomion päättyessä tuomittu jatkaisi Vankiloiden valvontahenkilökunnasta naisia tarpeidensa mukaan kunnallisten palvelui- on tällä hetkellä noin viidennes. Vankein- den, esimerkiksi päihdepalveluiden asiak- hoitoalan koulutukseen osallistuvista on kaana. nykyisin naisia noin kolmasosa, joten naisten osuus valvontahenkilökunnasta kasvanee tulevaisuudessa. Rikosseuraamusalan tutkintokoulutusta sekä ammattitaitoa ylläpitävää, täydentävää ja lisäävää koulutusta antaa Rikosseuraamuslaitokseen kuuluva Rikosseuraamusalan koulutuskeskus (RSKK) Vantaalla. Vuonna 17 1976 perustetun koulutuskeskuksen yhteydessä toimii kriminologian alan tieteellinen Avoin täytäntöönpano suljettua edullisempaa erikoiskirjasto. RSKK osallistuu aktiivisesti alan työelä- Rikosseuraamuslaitos käyttää rangaistus- män kehittämiseen ja uusintarikollisuutta ten täytäntöönpanoon vuosittain noin 243,3 vähentävien ohjelmien kouluttamiseen, (nettona 226,7) miljoonaa euroa. Tuottoja kehittämiseen ja arviointiin. Koulutuskeskus laitokselle kertyy muun muassa erilaisten toimii myös alansa pohjoismaisena tietokes- vankilatuotteiden myynnistä noin 16,6 kuksena ja osallistuu suunnitelmallisesti ja miljoonaa euroa vuodessa. Yhdyskuntaseuraamusten kustannukset aktiivisesti rikosseuraamusalan koulutusta koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön. Koska alan peruskoulutusta järjestää vain ovat huomattavasti vankeusrangaistusten kustannuksia edullisempia. Suljetuissa lai- yksi oppilaitos, voidaan koulutusmäärät toksissa vankipäivän hinta on noin 208 euroa, sopeuttaa kulloinkin vallitsevaan työllisyys- joka on noin 15-kertainen yhdyskuntapalve- tilanteeseen. Vuosittain rikosseuraamusalan lun toimeenpanosta koituviin kustannuksiin opinnot aloittaa useampi kymmenen uutta verrattuna. Neljä viidesosaa summasta opiskelijaa. koostuu henkilöstö- ja tilakustannuksista. Alan opintoja voi halutessaan jatkaa Laurea-ammattikorkeakoulussa Vantaal- Yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano maksaa noin 15 euroa päivä. la, jossa voi suorittaa rikosseuraamusalan Avolaitoksissa vankipäivän kustannukset ammattikorkeakoulututkinnon (sosionomi ovat noin 147 euroa (netto), eli noin kolman- AMK). Tutkinto antaa valmiudet alan vaativiin neksen suljettua laitospäivää vähemmän. asiantuntija- ja esimiestehtäviin. Yhdyskunta- Valvotun koevapauden vuorokausikustannuk- seuraamustyötä tekevät ovat yleensä ammat- set ovat noin 75 euroa. tikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Rikosseuraamuslaitos numeroina Rangaistusten täytäntöönpanon kulut vuodessa noin 243,3 (netto 226,7) milj. e Tulot vuodessa noin 16,6 milj. e Henkilökunnan määrä noin 2 900 Vankeja keskimäärin päivässä 3 097 josta naisvankeja 239 ulkomaalaisia vankeja 483 elinkautisvankeja 203 Yhdyskuntaseuraamusasiakkaita keskimäärin päivässä 3 137 Vankipäivän hinta suljetussa laitoksessa noin 208 e Vankipäivän hinta avolaitoksessa noin 147 e Päivän hinta valvotussa koevapaudessa noin 75 e Yhdyskuntapalvelun hinta päivässä noin 15 e Lähde: Rikosseuraamuslaitoksen toimintakertomus 2014 18 Vankilat ja yhdyskuntaseuraamustoimistot VANKILAT 1. Helsinki 2. Hämeenlinna 3. Jokela 4. Juuka 5. Kerava 6. Kestilä 7. Kuopio ja Kuopion vapauttamisyksikkö 8. Kylmäkoski 9. Käyrä 10. Laukaa 11. Mikkeli 12. Naarajärvi 13. Oulu ja Oulun vapauttamisyksikkö 14. Pelso 15. Pyhäselkä 16. Riihimäki 17. Satakunta (Köyliö ja Huittinen) 18. Sukeva 19. Sulkava 20. Suomenlinna 21. Turku 22. Vaasa 23. Vanaja (Vanaja ja Ojoinen) 24. Vantaa 25. Vilppula 26. Ylitornio 37 37 26 26 37 37 37 37 YHDYSKUNTASEURAAMUSTOIMISTOT JA TOIMIPISTEET 27. Helsinki 28. Hämeenlinna 29. Joensuu 30. Jyväskylä 31. Kouvola (Kouvola ja Lappeenranta) 32. Kuopio (Kuopio, Iisalmi ja Kajaani) 33. Lahti 34. Mikkeli (Mikkeli ja Savonlinna) 35. Oulu (Oulu ja Kokkola) 36. Pori 37. Rovaniemi (Rovaniemi, Kemi ja Kuusamo) 38. Tampere 39. Turku (Turku ja Ahvenanmaa) 40. Uusimaa (Espoo ja Vantaa) 41. Vaasa (Vaasa ja Seinäjoki) 3513 35 13 66 18 18 32 32 44 4122 22 42 3277 32 41 44 36 36 17 17 99 21 3921 39 ETELÄ-SUOMEN RIKOSSEURAAMUSALUE LÄNSI-SUOMEN RIKOSSEURAAMUSALUE ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN RIKOSSEURAAMUSALUE vankilat 32 32 35 35 10 10 30 30 25 25 39 39 14 14 yhdyskuntaseuraamustoimistot ja toimipisteet 38 38 88 12 12 3411 11 34 23 23 2822 28 16 16 33 33 33 55 4024 24 40 41 40 2711 27 20 20 41 29 29 15 15 19 19 31 31 31 31 34 36 Lintulahdenkuja 4 00530 Helsinki Puhelin: 029 56 88500 Faksi: 029 56 65444 Sähköposti: viestinta.rise@om.fi www.rikosseuraamus.fi