1. No category

aa #
t
te #
en #
ä
ä
ni
TULEVAISUUSUSKO
k e s k u s t a n u o r
p u h e e n j o h t a j
Me Keskustanuoret olemme
puoluetta aina askeleen edellä. Emme
jää vain odottamaan, vaan rakennamme
ihmisen näköistä tulevaisuutta. Olen valmis
astumaan Keskustanuorten etulinjaan
taistelemaan inhimillisen politiikan puolesta.
AATEVERSTAS
Keskustanuoret on itsenäinen aateverstas, joka
vaikuttaa tavoitteellisesti yhteiskuntaan ja puolueen
politiikan sisältöihin. Iso osa puolueen uusista avauksista
on saanut alkunsa Keskustanuorten aatetyöstä. Haluan
pitää huolen siitä, että niin on myös tulevaisuudessa.
OSALLISUUS
Työnteko, vahva luontosuhde ja oikeus vaikuttaa
yhteiskuntaan luovat osallisuutta. Keskustavaikuttajat ovat avainasemassa siinä, että kaikki
pääsevät osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
Aion pistää persoonani peliin, innostaa
osallistumaan ja luoda mahdollisuuksia
vaikuttaa niin Keskustanuorissa kuin
yhteiskunnassa ylipäätään.
h i l k k a k e m p p i
Sisällysluetteloon
.
f i
–
facebook: hilkka kemppi
–
twitter
/
/
instagram
2
t e n
a k s i
tul
ev
ais
uu
den
teki
jä
hilkka kemppi keskustanuorten puheenjohtajaksi
/
sc:
@hilukemppi
Sisällysluetteloon
3
Sisällys
4
5 6 9 10 11
12 14
16
27
28
30
66
72
77
78
Puheenjohtajan tervehdys
Ohjelma
Info
Salon kartta
Pohjapiirros
Esityslista
Liittariopas
Menettelytapajärjestys
Toimintasuunnitelma 2016
Talousarvio
Toimintakertomus
Aloitteet
Kulttuuripoliittinen linjaus
Maahanmuuttopoliittinen linjaus
Varsinaissuomalaisten laulu
Maamme
Puheenjohtajan tervehdys
Keskustanuorten syksy tiivistyy
Salon juhlaliittokokoukseen tapahtumarikkaan vuoden jälkeen.
Eduskuntavaalien jälkeen maa on
uudessa asennossa. Tänä viikonloppuna nuorkeskustalainen liike
on koolla arvioimassa paikkaamme
siinä.
Järjestönä Keskustanuoret on taitekohdassa. Neljän oppositiovuoden
jälkeen keskusta on ponnistanut
kovien aikojen pääministeripuolueeksi. Osa hallitusvastuun tuomista
päätöksistä on ollut nuorkeskustalaisille kitkeriä niellä. Silti moni
pitkäaikainen tavoite maakuntahallinnosta perustulokokeiluun etenee.
Yksi tämän kokouksen tärkeimpiä
tehtäviä on määritellä nuorisoliiton
suhdetta hallitukseen.
Viikonloppu on katettu kukkuroilleen politiikkaa. Yli kahdeksankymmenen aloitteen lisäksi
Sisällysluetteloon
liittokokouksen käsiteltävänä on
Keskustanuorten linja ajankohtaiseen pakolaiskriisiin ja kulttuuripolitiikkaan.
Elävä kulttuuri on sekä kansakunnan juuri että ihmisenä täydellistymisen väline. Kulttuuripoliittisessa
ohjelmassa maalataan uudistuvista
kirjastoista kunnan elinvoiman
tiloja ja esitetään keinoja kansainvälisten elokuvatuotantojen kotiuttamiseksi Suomeen.
Maahanmuuttoa käsittelevässä
linjauksessa esitetään ratkaisuja
pakolaiskriisiin Suomessa, Euroopan
tasolla ja lähtömaissa. Linjauksen
pohjana on inhimillisyys ja oikeudenmukaisuus. Ihmissalakuljettajien
reitit on katkaistava ja apu ulotettava kaikista hädänalaisimmille.
Kotimaassa painopiste on turvapaikkahakemusten ripeässä käsittelyssä
ja sujuvassa kotoutumisessa.
4
Tässä kokouksessa liitto valitsee
myös uuden johdon. Keskustanuoret on kasvatusjärjestö. Kukaan ei
lähde täältä samanlaisena kuin tuli.
Rauta rautaa hioo, ihminen ihmistä. 70-vuotiaan nuorisojärjestön
sukupolvien virtaan astuminen on
ollut kunniatehtävä. Salosta lähtien
tuoreet voimat johtavat nuorkeskustaa kohti uutta.
Antoisaa juhlaliittokokousta!
Teppo Säkkinen
Puheenjohtaja
Ohjelma
23.10. PERJANTAI
25.10. SUNNUNTAI
18.00 Majoittuminen koulumajoituksessa ja hotellilla alkaa
20:00 Liiton hallituksen kokous
21:30 Liittohallitusehdokkaiden paneeli Salon VPK-talolla,
Asemakatu 3
09:00 Aamupala koulumajoittujille (hotellimajoittujien
aamupalat hotellin aikataulun mukaisesti)
10:00 Kokous jatkuu
8. Vuoden 2016 toimintasuunnitelmasta päättäminen
9. Tilintarkastajien palkkioista, hallituksen jäsenten ja
eri kokouksiin lähtevien edustajien matkakorvauksista ja
palkkioista päättäminen
10. Vuonna 2016 kannettavista jäsenmaksuista päättäminen
11. Vuoden 2016 tulo- ja menoarvioista päättäminen
12. Kulttuuripoliittisesta linjauksesta päättäminen
13. Maahanmuuttopoliittisesta linjauksesta päättäminen
14. Liiton puheenjohtajan valinta kaudelle 2016–2017
15. Liiton kahden varapuheenjohtajan valinta kaudelle
2016–2017
16. Viiden alle 30-vuotiaan varsinaisen jäsenen valinta
kaksivuotiskaudeksi 2016–2017 liiton hallitukseen
17. Ansiomerkkien jako
18. Kahden alle 30-vuotiaan varajäsenen valinta liiton
hallitukseen vuodeksi 2016
19. Edustajaehdokkaan valinta Keskustan Opiskelijaliiton
liittohallitukseen
20. Suomen Keskustan, Keskustan Opiskelijaliiton ja
toiminnanjohtajien edustajien valinta liiton hallitukseen
21. Liiton strategian väliarviointi
22. Liittokokousaloitteista päättäminen
23. Keskustanuorten valtuuskunnan asettaminen
24. Kahden tilintarkastajan ja heidän varahenkilöiden valinta
25. Liiton edustajaehdokkaan ja varaedustajaehdokkaan
valinta Suomen Keskusta r.p:n puoluehallitukseen vuosille
2016-2017
26. Muut asiat, jotka liittokokous päättää ottaa käsiteltäväksi
27. Kokouksen päättäminen
24.10. LAUANTAI
08:30 Aamupala koulumajoittujille (hotellimajoittujien
aamupalat hotellin aikataulun mukaisesti)
9:00-13:00 Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus
kokouspaikalla
10:00 Liittokokous alkaa
1. Kokouksen avaus, Teppo Säkkinen
2. Kokouksen osanottajien, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden
toteaminen
3. Tervehdykset
4. Kokouksen järjestäytyminen
5. Kokouksen esityslistan ja järjestyssäännön hyväksyminen
6. Valiokuntien asettaminen
7. Yleis- ja lähetekeskustelu
7.1 Poliittiset ja järjestölliset asiat
- Keskustanuorten puheenjohtajan Teppo Säkkisen puhe
- Keskustanuorten pääsihteeri Jussi Sallisen puhe
7.2 Henkilövaalien esitykset
7.3. Henkilövaalien puheet
12:30 Kokous keskeytetään
12:30 Järjestäytyminen lippumarssia varten
12:45- 13:30 Lippumarssi Salon keskustaan ja takaisin
13.30-14.30 Lounas
13:30 Menettelytapavaliokunnan kokous heti kokouspaikalle
palattua
14:15 Kokous jatkuu
n. 16:30 Kokous keskeytetään
17:00- 19:00 Valiokuntien kokoukset ammattiopistolla
- Järjestövaliokunta (järjestölliset aloitteet,
toimintasuunnitelma, talousarvio)
- Linjausvaliokunta (maahanmuuttopoliittinen linjaus ja
kulttuuripoliittinen linjaus)
- Poliittinen valiokunta (poliittiset aloitteet)
20:00 Illallinen ja kaupungin tervehdys ammattiopistolla
-Kaupungin tervehdys
-Illallinen
21:00 alkaen Puheenjohtajaehdokkaiden paneeli ja
varapuheenjohtajaehdokkaiden paneeli kokoussalissa
Paneelin jälkeen vanha kunnon limudisko ammattiopistolla
00:30 Poistuminen ammattiopiston yleisistä tiloista, joko
nukkumaan tai jatkoille
Jatkot Sokos Hotel Rikalan yökerhossa
Sisällysluetteloon
13:00-14:00 Lounas
14:00 Kokous jatkuu
18:00 Kokous päättyy
5
Info
Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen liittokokous 24.-25.10.2015
Salon Seudun Ammattiopisto, Venemestarinkatu 35
Liittokokous on Suomen Keskustanuoret ry:n ylin päättävä elin. Liittokokoukseen voivat Suomen Keskustanuoret ry:n jäsenyhdistykset (piirit, osastot ja aluejärjestöt) lähettää edustajiaan liiton sääntöjen mukaisesti. Kokousta voi tulla myös vain seuraamaan. Liittokokous linjaa Keskustanuorten poliittisia ja järjestöllisiä tavoitteita ja
valitsee hallituksen jäseniä.
Majoitus
Koulumajoitus tapahtuu Salon seudun ammattiopistolla, luokkatiloissa. Koulumajoituksessa ei ole tarjolla sänkyjä tai muita majoitustarvikkeita. Majoittujat vastaavat omista välineistään: makuupusseista, patjoista, lakanoista
yms. Koulumajoittujille on varattu suihkut ja wc:t.
Koulumajoituksessa on molempina öinä kaksi valvojaa.
Perjantain myöhäisten koulumajoittujien tulee ilmoittaa saapumisaikansa Leena Siirille. Koulumajoituksen
ilmoittautuminen ammattiopiston aulassa päättyy klo 24, jonka jälkeen saapuvien tulee ilmoittaa myöhäisestä
tulostaan ETUKÄTEEN Leena Siirille (leena.siiri@keskustanuoret.fi, 0447514256).
Hotellimajoitus järjestetään kahdessa eri hotellissa: Sokos Hotel Rikalassa (Asemakatu 15) sekä Cumulus Hotel
Salossa (Länsiranta 10). Saat tiedon hotellistasi sähköpostitse ennen liittokokousviikonloppua.
HUOM! Hotellihuoneet vapautuvat saapumispäivänäsi käyttöösi klo 15.00. Hotellihuoneet on luovutettava sunnuntaina klo 12 mennessä. Matkatavaroille on säilytyspiste hotellilla. Jos saavut hotellille myöhään illalla, respan
ovet aukeavat summerilla.
Reception: Sokos Hotel Rikala +358 2 7744 100, Cumulus Hotel Salo +358 2 211 4500
Ilmoittautumisessa esitetyt huonekaveritoiveet pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon.
Ruokailut
Koulumajoittujien kaikki ruokailut järjestetään Salon ammattiopistolla.
Hotellimajoittujat nauttivat aamupalan hotellin ravintolassa. Muutoin hotellimajoittujien ja päiväkävijöiden
ruokailut järjestetään ammattiopiston ruokasalissa.
Ilmoittautumisen yhteydessä esitetyt erityisruokavaliot otetaan huomioon. Muistathan kysyä erikoisruokavalioista keittiöhenkilökunnalta, jos ruuista tulee jotakin kysyttävää.
Perjantaina Sokos Hotel tarjoaa kokousvieraille illallista alennettuun hintaan. Mainitse illallista tilatessasi Keskustanuoret ja saat -10% alennuksen a la carte -listan ruuista.
Ammattiopiston kahviosta on mahdollisuus ostaa kahvia, teetä, virvokkeita ja pientä syötävää molempina kokouspäivinä.
Pysäköinti
Hotellien yhteydestä löytyy runsaasti maksutonta parkkitilaa, myös busseille.
Kokouspaikalla maksuton pysäköinti tapahtuu ammattiopiston parkkipaikalla.
Kokouspaikka
Kokous pidetään ammattiopistolla, juhlasalissa.
Valiokunnat sekä liittohallitus kokoontuvat henkilökuntaravintolassa ja auditoriossa.
Sisällysluetteloon
6
Valtakirjojen tarkastus
Virallisten edustajien tulee ilmoittautua kokouspaikalla lauantaina 24.10. klo 9.00-13.00. Mukana tulee olla valtakirja tai pöytäkirjanote. Ilmoittautumisen yhteydessä edustaja saa myös äänestysliput ja kokousmateriaalin. Epäviralliset edustajat voivat ilmoittautua kokouksen infopisteellä koko viikonlopun ajan.
Info
Liittokokouksen infopiste sijaitsee kokoussalin välittömässä läheisyydessä.
Tunniste
Valtakirjojen tarkastuksen ja ilmoittautumisen yhteydessä saat rannekkeen, jota on turvallisuussyistä pidettävä koko
viikonloppu. Lisäksi saat kaulassa pidettävän tunnisteen, joka helpottaa keskustelua uusien tuttavuuksien kanssa.
Ranneke toimii myös sisäänpääsynä iltaohjelmaan ja alennuslippuna Rikala Night Clubin sisäänpääsyssä.
Kokouksen seuraaminen
Kokousta voi seurata kokoussalissa tai virtuaalitupaillan tavoin netin välityksellä.
Henkilövalinnat
Liittohallitusehdokkaita voi käydä tenttaamassa perjantai-iltana 23.10 Vapaapalokunnan talolla (kts. iltaohjelma).
Puheenjohtajaehdokkaiden paneeli järjestetään lauantaina 24.10. noin klo 21.00 alkaen ammattiopiston juhlasalissa. Liittokokous valitsee Keskustanuorten uuden puheenjohtajiston sekä viisi liittohallituksen jäsentä sunnuntaina
25.10. äänestyksissä.
HUOM! Pidä huolta äänestyslapuistasi, sillä uusia ei saa.
Nettiyhteys kokouspaikalla
Kokouspaikalla on käytettävissä langaton netti.
Ehdokkaiden esittelypisteet
Liittokokouksen ehdokkaiden esittelypisteet sijaitsevat kokoussalin takaosassa. On toivottavaa, että takaosassa ei
kuitenkaan käydä äänekästä keskustelua.
Kekkosen Haarikka
Kekkosen Haarikka on jälleen kaksiosainen. Ensimmäinen arvioitava suoritus on perinteisesti piirien viralliset puheenvuorot kokoussalissa.
Toinen osa tapahtuu sosiaalisen median kanavissa Twitterissä ja Instagramissa. Some-kilpailun teema julkistetaan
Keskustanuorten sosiaalisen median kanavissa liittokokousviikolla.
Instagram- ja Twitter -sovellusten osalta piirit laitetaan paremmuusjärjestykseen kiinnostavuuden, oivaltavuuden
sekä teeman käytön perusteella. Päivityksissä täytyy käyttää aihetunnistetta #kekkosenhaarikka ja huomioida, että
esim. Instagram-tili on julkinen, jotta tuomarit voivat päivityksen nähdä. Kisassa huomioidaan la 24.10. klo 20 mennessä tehdyt päivitykset. Piirin nimi tulee ilmetä jollain tavalla twiitistä tai kuvasta, mutta niiden ei tarvitse tulla
piirin viralliselta tililtä. Päivityksien tulee olla laadukkaita, eli spämmääminen alentaa piirin sijoitusta kilpailussa.
Sijoitusten määräytymisessä puheella on 50%, Instagramilla 25% ja Twitterillä 25% painoarvo. Näiden perusteella
lasketaan piirin sijoitus tässä osakilpailussa.
Lippumarssi
Juhlavuoden lippumarssi Salon ammattiopistolta Salon keskustorille järjestäytyy lauantaina 24.10. klo 12.30. Lippumarssi lähtee liikkeelle 12.45. Sopikaa piirinne airueet ennen lippumarssia. Kansallispukuja ei tarvita. Muistakaa
ottaa mukaan piirinne lippu. Piirien järjestys seuraavien airueiden jälkeen vapaa: 1) Suomen lippu, 2) Liiton lippu ja
Sisällysluetteloon
7
3) Varsinais-Suomen lippu. Marssin aikana lauletaan Maamme –laulu sekä Nälkämaan laulu. Laulujen sanoja on
saatavilla kokouspaikan infopisteellä.
Lippumarssi päättyy Salon torille, jossa meitä vastassa on Salon seudun kunnallisjärjestön toritilaisuus. Lyhyen
torilla olon jälkeen palaamme koululle ennalta sovittujen piirien busseilla takaisin liittokokouspaikalle. Myös
käveleminen takaisin on mahdollista.
Iltaohjelma
Perjantai-iltana on mahdollista tavata liittohallitusehdokkaita Vapaapalokunnan talolla klo 20-01 osoitteessa
Asemakatu 3. Varsinaisen liittohallitusehdokkaiden paneeli alkaa kello 21:30 ja kestää noin tunnin.
Lauantaina iltaohjelma alkaa klo 20.00 illallisella ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tervehdyksellä ammattiopiston tiloissa. Klo 21.00 järjestettävän puheenjohtajaehdokkaiden paneelin jälkeen ammattiopiston juhlasali
muuntuu perinteiseksi limudiscoksi. Ammattiopiston yleisistä tiloista poistutaan klo 00.30 mennessä.
Lauantaina iltaohjelman jatkopaikkana toimii Rikala Night Club. Sisäänkäynti tapahtuu yömaailman ovesta,
Turuntien puolelta. Sisäänpääsy liittokokousrannekkeella 3€ (ei oikeuta jonon ohitukseen).
Ensiapu
Ensiaputilanteessa voit olla yhteydessä ensiapuvastaaviin: Tuomas Meriniemeen (050 389 7258)
ja Jussi Sallinen (050 575 4118).
Yleinen turvallisuus
Liittokokouksen turvallisuudesta vastaa Henri Tahkola 0405359081
Tupakointi
Kokouspaikan tupakointipaikat on Salon ammattiopiston sisäpihalla.
Saunat
Hotellien saunat ovat lämpimänä hotellivieraille perjantaina klo 19-22.00 ja lauantaina klo 17-19.30.
Etäisyydet
Salon ammattiopistolta
• Rautatieasemalle 1km
• Keskustorille 1,5km
• Cumulus Hotel 1,1km
• Sokos Hotel Rikala 900m
• Vapaapalokunnan talolle 1km
Lisätietoja
Kokouksen käsiteltävistä asioista ja kokouksen kulusta: Jussi Sallinen, 050 575 4118.
Majoitusasiat: Leena Siiri 044 7514256
Muut kokousasiat: (mm. ruokailut, iltaohjelma) Emmi Korkalainen 040 829 0189
Sisällysluetteloon
8
Salon kartta
Kartta on luettamissa myös selaimella osoitteesta: goo.gl/WqBHPu
Sisällysluetteloon
9
Pohjapiirros
Äänestyspaikat
1
5
2
Ruokasali
Liikuntasali
3
4
Auditorio
Ruokasali 2
Tupakkapaikka
Lippumarssi
kokoontuminen
Pääovi
Ilmoittautuminen
Pääsisäänkäynti
parkkipaikalta
Äänestyspaikat vaaleissa
1. Helsinki, Kymenlaakso, Uusimaa, Varsinais-Suomi
2. Häme, Etelä-Karjala, Pirkanmaa
3. Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo,
Keski-Suomi
4. Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Itä-Savo
5. Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa
Sisällysluetteloon
10
Suomen Keskustanuorten
liittokokouksen 2015 esityslista
1. Kokouksen avaus, puheenjohtaja Teppo Säkkinen
2. Kokouksen osanottajien, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
a. Liittokokous kutsutaan koolle liiton järjestölehdessä
tai Suomen Keskusta rp:n pää-äänenkannattajassa julkaistulla tiedonannolla vähintään kahta (2)
kuukautta ennen varsinaisen liittokokouksen alkamista sekä vähintään yhtä (1) kuukautta ennen
ylimääräisen liittokokouksen alkamista
3. Kokouksen järjestäytyminen
a. Valitaan kokoukselle
i. Kolme puheenjohtajaa
ii. Pääsihteeri ja kaksi muuta sihteeriä
iii. Kaksi pöytäkirjantarkastajaa
iv. Viisi ääntenlaskijaa
4. Tervehdykset
5. Kokouksen esityslistan ja menettelytapajärjestyksen hyväksyminen
6. Valiokuntien asettaminen
Menettelytapajärjestyksen mukaisesti asetetaan neljä valiokuntaa:
• poliittinen valiokunta
• menettelytapavaliokunta
• järjestövaliokunta
• linjausvaliokunta
7. Yleis- ja lähetekeskustelu
7.1 Poliittiset ja järjestölliset asiat sekä henkilövaalien esitykset
7.2 Henkilövaalien puheet
8. Vuoden 2016 toimintasuunnitelmasta päättäminen
9. Tilintarkastajien palkkioista, hallituksen jäsenten ja eri kokouksiin lähtevien edustajien
matkakorvauksista ja palkkioista päättäminen
10. Vuonna 2016 kannettavista jäsenmaksuista päättäminen
11. Vuoden 2016 tulo- ja menoarvioista päättäminen
12. Kulttuuripoliittisesta linjauksesta päättäminen
13. Maahanmuuttopoliittisesta linjauksesta päättäminen
14. Liiton puheenjohtajan valinta kaudelle 2016–2017
15. Liiton kahden varapuheenjohtajan valinta kaudelle 2016–2017
16. Viiden alle 30-vuotiaan varsinaisen jäsenen valinta kaksivuotiskaudeksi 2016–2017 liiton
hallitukseen
17. Ansiomerkkien jako
18. Kahden alle 30-vuotiaan varajäsenen valinta liiton hallitukseen vuodeksi 2016
19. Edustajaehdokkaan valinta Keskustan Opiskelijaliiton liittohallitukseen
20. Suomen Keskustan, Keskustan Opiskelijaliiton ja toiminnanjohtajien edustajien valinta liiton
hallitukseen
21. Liiton strategian väliarviointi
22. Liittokokousaloitteista päättäminen
23. Keskustanuorten valtuuskunnan asettaminen
24. Kahden tilintarkastajan ja heidän varahenkilöiden valinta
25. Liiton edustajaehdokkaan ja varaedustajaehdokkaan valinta Suomen Keskusta r.p:n
puoluehallitukseen vuosille 2016-2017
26. Muut asiat, jotka liittokokous päättää ottaa käsiteltäväksi
27. Kokouksen päättäminen
Sisällysluetteloon
11
Liittariopas
Yleiskeskustelun aikana tehdyt esitykset käsitellään valiokunnissa. Jos esityksen tehnyt henkilö kokee, että valiokunta on ottanut esityksen huomioon, voi hän vetää
oman esityksensä pois. Jos näin taas ei ole, niin esitys
jää valiokunnan käsittelystä tai vastakkaisesta kannasta
huolimatta voimaan ja siitä äänestetään.
Suomen Keskustanuoret ry:n liittokokous 2015
Ohjeita liittokokousedustajille
1. Tervetuloa liittokokoukseen
Suomen Keskustanuoret ry:llä on vuodessa kaksi sääntömääräistä yleistä kokousta. Keväällä valtuuskunta, jossa
on kolme edustajaa/piiri + liiton puheenjohtajista sekä
syksyllä liittokokous. Käsittelyssä ovat samat asiat kuin
vaikkapa osastojen ja piirien kevät- ja syyskokouksissakin.
Jos esitystä ei ole tehty yleiskeskustelun aikana, ei valiokunta ole sitä voinut käsitellä, ja silloin se on esitettävä
kyseisessä asian kohdassa. Jos sitä kannatetaan, niin se
otetaan käsittelyyn ja siitä äänestetään.
Usein valiokunnan kanta koetaan merkityksellisemmäksi kuin yksittäisen edustajan kanta. Siksi kannattaakin
tehdä omat esityksensä yleiskeskustelun aikana ja pyrkiä
saamaan myös valiokunta samalle kannalle esimerkiksi
osallistumalla itse kyseisen valiokunnan työskentelyyn.
Yleiskeskustelun aikana tehtyjä esityksiä on myös muilla
kokousedustajilla enemmän aikaa miettiä, kuin vasta
kyseisessä asiankohdassa tehtyjä esityksiä. Tämä kaikki
takaa esityksen tekijälle paremmat mahdollisuudet saada kantansa hyväksytyksi kokouksessa.
Suomen Keskustanuoret ry:tä kutsutaan myös liitoksi.
Liitolla tarkoitetaan sitä, että kaikki Keskustanuorten
osastot, aluejärjestöt ja piirit ovat Suomen Keskustanuoret ry:n jäseniä. Näin liitolla ei ole yhtään henkilöjäsentä, vaan Keskustanuorten jäsenet ovat jonkun
Keskustanuorten piirin tai osaston jäseniä. Tämän
takia kaikilla Keskustanuorten jäsenillä ei ole myöskään
automaattisesti virallista edustusoikeutta (oikeutta
tehdä esityksiä ja äänestää) liittokokouksessa. Jokaisella piirillä, osastolla ja aluejärjestöllä on oikeus asettaa
tietty määrä edustajia liittokokoukseen jäsenmääränsä
pohjalta. Tästä määrätään liiton säännöissä.
Yleiskeskustelu
Asiaa koskeva esitys
- Virallisena edustajana voit tehdä mitä tahansa asiaa
koskevan esityksen.
- Jotta esitystä voidaan käsitellä tarvitsee väh. 1
virallisen kokousedustajan sitä kannattaa.
Piirit, osastot, aluejärjestöt ovat nimenneet omat edustajansa liittokokoukseen ja todistuksena tästä pitää liittokokoukseen osallistuvalla edustajalla olla mukanaan
liiton viralliselle pohjalle tehty valtakirja tai ote kyseisen
kokouksen pöytäkirjasta.
Valiokunnan käsittely
Valiokunta käsittelee esityksen
- Virallisena edustajana voit osallistua valiokunnan työskentelyyn.
Tässä oppaassa on ohjeita, joiden avulla liittokokousedustajan toimiminen on selkeämpää, kuten myös sen
seuraaminen.
Kyseinen asiankohta
Valiokunnan esitys
- Jos esitys tyydyttää sinua, voit vetää oman yleiskeskustelun aikana tekemäsi esityksen pois.
- Jos esitys ei tyydytä sinua, voit jättää esityksesi voimaan
ja se käsitellään ja siitä tarvittaessa äänestetään.
2. Päätöksenteko liittokokouksessa
Kaikista kokouksessa olevista asioista voi tehdä kuka tahansa virallinen edustaja esityksiä joko yleiskeskustelun
aikana tai kyseisessä asiankohdassa.
Esitys
- Jos et tehnyt yleiskeskustelun aikana esityksiä ja jos et ole
tyytyväinen valiokunnan esitykseen tai jos asia tulee mieleesi vasta nyt,
voit tehdä asiaa koskevan esityksen.
- Jos esitystäsi nyt joku virallinen edustaja kannattaa se käsitellään ja siitä
äänestetään tarvittaessa.
Jotta asioihin liittyvät esitykset voidaan ottaa huomioon, on jonkun toisen virallisen edustajan kannatettava tehtyä esitystä. Muutoin esitys raukeaa, eikä sitä
käsitellä.
Päätös
Katso taulukko 1.
Taulukko 1. Päätöksenteko ja esitykset liittokokouksessa.
Henkilöitä esitettäessä kannatusta ei tarvita, vaan esitys
otetaan huomioon ilmankin.
2.1 Asioista äänestäminen liittokokouksessa
Jos esitys on muutos- tai vastaesitys (kuten virallisten
edustajien esitykset käytännössä liittokokouksessa aina
ovat, koska hallitus on jo tehnyt varsinaiset esitykset)
tai jos esityksiä on monia, niistä äänestetään.
Sisällysluetteloon
H enkilöä koskeva esitys
- Virallisena edustajana voit esittää henkilöä
mihin tahansa käsittelyssä olevaan vaaliin.
- Esityksesi käsitellään sellaisenaan eli
se ei vaadi kannatusta.
Aluksi puheenjohtaja toteaa, mitkä tulevat olemaan
äänestyksen eri vaiheet:
12
- Äänestystavasta päättäminen
- Äänestysjärjestyksestä päättäminen
- Äänestäminen
- Tuloksen toteaminen
Ainoastaan kokouksen puheenjohtajalla on oikeus
julistaa vaalin tai äänestyksen tulos. Puheenjohtaja
tulee vahvistuttamaan tuloksen, eli kertomaan annetun
äänimäärän sekä äänten jakautumisen. Lopuksi puheenjohtaja julistaa päätöksen. Tässä vaiheessa kokouksen edustajilla on mahdollisuus jättää eriävä mielipide
päätöksestä. Lopuksi puheenjohtaja päättää asiakohdan
käsittelyn.
2.1.1 Ehdotusten toteaminen ja tarkastaminen
Puheenjohtaja tulee ennen äänestystä luettelemaan
tehdyt ehdotukset ja niiden tekijät ja kannattajat ja että
tämän jälkeen tulet tiedustelemaan onko selostus oikea.
2.2 Henkilövaali liittokokouksessa
Tässä vaiheessa on mahdollisuus kokouksen osallistujilla
tehdä korjauksia tai täsmennyksiä.
Menettely on pitkälti sama kuin asioista äänestettäessä.
1. Puheenjohtaja avaa käsiteltävän kohdan
2. menettelytapavaliokunnan edustaja esittää kokoukselle vaalimenettelyn
3. Puheenjohtaja avaa keskustelun vaalimenettelystä
4. päätetään vaalimenettelystä
5. puheenjohtaja toistaa kertoo miten vaali tapahtuu
esim. mitä lippua käytetään ja miten monta nimeä kirjoitetaan sekä äänestyspaikat
6. Ääntenlaskijat sekä avustavat toimihenkilöt (esim.
toiminnanjohtajat) siirtyvät äänestyspaikoille.
Äänestyspaikalla on valmiina äänestyslistat sekä vaaliuurnat
7. Muut kuin viralliset kokousedustajat sekä vaalitoimihenkilöt poistetaan vaalihuoneesta.
8. Puheenjohtaja julistaa vaalirauhan
Vaalihuoneeseen ei oteta enää myöhästyneitä virallisia
kokousedustajia äänestämään
9. Suoritetaan vaali:
Vaalikelpoiset kokousedustajat täyttävät äänestyslipun
puheenjohtajan aikaisemmin antamien ohjeiden mukaisesti.
2.1.2 Äänestystavasta päättäminen
Kokouksen puheenjohtaja tai menettelytapavaliokunta
tekee aina ennen äänestystä esityksen äänestystavasta. Tämän jälkeen puheenjohtaja teetättää päätöksen
äänestystavasta, tällöin kokous päättää puheenjohtajan
esityksen pohjalta äänestystavasta yksinkertaisella
enemmistöllä.
2.1.3 Äänestysjärjestyksestä päätöksen teettäminen
Puheenjohtaja tekee ennen äänestyksiä esityksen siitä,
miten eri ehdotukset asetetaan vastakkain äänestyksessä ja kuinka lopullinen päätös syntyy.
2.1.4 Äänestys
Jos on päädytty äänestykseen avoimilla lipuilla, puheenjohtaja kertoo selvästi kunkin äänestyksen kohdalla vastakkain olevat esitykset, eli sen, mitä esitystä kannatetaan vihreällä JAA kortilla ja mitä punaisella EI kortilla.
Samoin jokaisessa äänestyksessä puheenjohtaja kertoo
selvästi milloin laput pitää nostaa ylös ja laskea alas.
Edustajat menevät piireittäin osoitetuille vaalipaikoille.
Vaalipaikalla on kaksi toimihenkilöä. Toinen heistä
huutaa ilmoittautumislistan mukaisessa järjestyksessä
kokousedustajat jättämään äänestyslippunsa uurnaan.
Toinen (yleensä ääntenlaskija) merkkaa listaan oikean
äänestysnumeron kohdalle lipun jätetyksi.
Äänestyksen aikana kaikkien salissa olevien on ehdottomasti istuttava paikallaan.
Jos päädytään suljettuun lippuäänestykseen puheenjohtaja selvittää ennen äänestystä tarkasti sen, mistä
äänestetään, mitä äänestyslappua käytetään sekä mitkä
ovat lappuun kirjoitettavat vaihtoehdot. Jos päädytään
suljettuun lippuäänestykseen, noudatetaan vaalin menettelytapaa.
Sisällysluetteloon
Lipun jättämisen jälkeen kokousedustaja poistuu vaalihuoneesta.
10. Puheenjohtaja julistaa äänestyksen jälkeen vaalin
päättyneeksi.
13
Menettelytapajärjestys
Suomen Keskustanuoret ry:n liittokokous 2015
1. Järjestäytyminen
Liittokokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, pääsihteeri ja kaksi (2) sihteeriä, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa sekä viisi (5) ääntenlaskijaa.
Liittokokous asettaa päätösten valmistelua varten seuraavat valiokunnat:
1) Menettelytapavaliokunta
- valtakirjojen tarkastaminen ja äänioikeutettujen toteaminen
- ehdotuksen tekeminen liiton puheenjohtajan vaalista
- ehdotuksen tekeminen liiton varapuheenjohtajien vaalista
- ehdotuksen tekeminen hallituksen viiden alle 30-vuotiaan varsinaisen jäsenen vaalista
- ehdotuksen tekeminen hallituksen kahden alle 30-vuotiaan varajäsenen vaalista
- ehdotuksen tekeminen Suomen Keskustan, Keskustan Opiskelijaliiton ja toiminnanjohtajien edustajista liiton hallituksessa
- ehdotuksen tekeminen liiton kahdesta (2) tilintarkastajasta, joista toisen tulee olla auktorisoitu ja
heille varatilintarkastajistaan,
- ehdotuksen tekeminen liiton edustajaehdokkaasta ja varaedustajaehdokkaasta puoluehallituksessa
- ehdotuksen tekeminen liiton edustajaehdokkaasta Keskustan Opiskelijaliiton hallitukseen
- ehdotuksen tekeminen muista tarvittavista menettelytavoista kokouksessa
2) Poliittinen valiokunta
- ehdotuksen tekeminen poliittisista aloitteista
3) Järjestö- ja talousvaliokunta
- ehdotuksen tekeminen liiton vuoden 2016 toimintasuunnitelmasta
- ehdotuksen tekeminen tilintarkastajien palkkioista, hallituksen jäsenten ja eri kokouksiin lähtevien
edustajien matkakorvauksista ja palkkioista
- ehdotuksen tekeminen vuonna 2016 kannettavista liiton jäsenmaksuista
- ehdotuksen tekeminen vuoden 2016 tulo- ja menoarviosta
- ehdotuksen tekeminen järjestöllisistä aloitteista
- ehdotuksen tekeminen strategian väliarvioinnista liiton strategiatyöryhmän esityksen pohjalta
4) Linjausvaliokunta
- ehdotuksen tekeminen Keskustanuorten maahanmuuttopoliittisesta linjauksesta
- ehdotuksen tekeminen Keskustanuorten kulttuuripoliittisesta linjauksesta
- ehdotuksen tekeminen näihin linjauksiin liittyvistä aloitteista, joita ei käsitellä poliittisessa valiokunnassa
2. Puheenvuorot
Puheenvuorot pyydetään kokouksen puheenjohtajalta kirjallisesti tarkoitusta varten varatuilla lipuilla.
Pyyntöön on merkittävä se työjärjestyksen kohta, mihin se pyydetään.
Piirijärjestön virallinen kannanotto käsiteltävään asiaan tai esitys päätökseksi voidaan esittää ennen
yksityisten edustajien puheenvuoroja, mikäli siitä on mainittu puheenvuoroa pyydettäessä. Asian esittäjille annetaan mahdollisuus lyhyihin vastauspuheenvuoroihin.
Piirijärjestön virallisen puheenvuoron saa ennen muita puheenvuoroja ja sen pituus on kaksi (2) minuuttia. Muiden puheenvuorojen pituus on yksi minuutti, ellei kokous erikseen toisin päätä. Kokous
voi myös päättää puheenvuorojen lukumääräisestä rajoittamisesta. Valiokuntien esityksiä käsiteltäessä
voidaan käyttää yhden (1) minuutin puheenvuoroja tehtäessä muutosesityksiä päätösehdotuksiin.
Henkilövaalien puheenvuorot ovat pituudeltaan korkeintaan viisi (5) minuuttia puheenjohtajaehdokkaille, neljä (4) minuuttia varapuheenjohtajaehdokkaille ja kolme (3) minuuttia hallitusehdokkaille
Sisällysluetteloon
14
sekä kaksi (2) minuuttia muille ehdokkaille.Mikäli henkilövaaleja koskevassa keskustelussa joku ehdotetuista haluaa käyttää puheenvuoron, niin se annetaan hänelle välittömästi ohi muiden pyydettyjen
puheenvuorojen. Puheenvuorot on esitettävä tarkoitukseen varatulta puhujapaikalta. Puheenvuoron
käyttäjän on pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. Ellei puhuja näin menettele, puheenjohtajan
tulee kehottaa häntä palaamaan asiaan. Muutoin puheenvuoro voidaan keskeyttää.
3. Äänestysmenettely
Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide,
johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa äänten mennessä tasan ratkaisee
arpa. Ennen äänestystä puheenjohtajan on ilmoitettava kannatetut ja kannattamatta jääneet ehdotukset. Puheenjohtaja tekee äänestysehdotuksen, jolloin käytettävissä ovat suljettu lippuäänestys tai avoin
äänestys valtakirjalla, jonka toiselle puolella on JAA ja toisella EI. Valiokuntien kannanotoista päätettäessä suoritetaan aina ensin koeäänestys. Käsittelyn
pohjana on liittokokouksen valiokunnan esitys. Mikäli liittokokous tyytyy puheenjohtajan tulkintaan
koe-äänestyksen tuloksesta, ei varsinaista äänestystä tarvitse suorittaa. Äänestys on suoritettava, kun
viisi kokousvaltuutettua sitä pyytää. Asiakysymyksiä käsiteltäessä voidaan äänestys suorittaa myös
suljetulla lippuäänestyksellä, jos viisi kokousvaltuutettua sitä pyytää.
4. Vaalimenettely
Vaali suoritetaan suljetuin lipuin numeroiduilla äänestyslipuilla, jollei kokous toisin päätä. Kokouksen
puheenjohtaja määrää valiokunnan esityksen pohjalta äänestysehdotusta tehdessään, mitä äänestyslippua vaalissa käytetään. Päätetyn äänestystavan vastaiset äänestysliput hylätään.
5. Vaalitoimitus
Liittokokouksen menettelytapavaliokunta toteaa äänioikeutetut kokousedustajat 24.10.2015 klo 13
mennessä jätettyjen valtakirjojen perusteella.
Avoimissa äänestyksissä kokouksen valitsemat ääntenlaskijat jakaantuvat kokoussalin eri puolille
voidakseen suorittaa ääntenlaskennan mahdollisimman nopeasti ja luotettavasti. Äänten laskeminen
tapahtuu kokouksen puheenjohtajiston valvonnassa.
Vaalit toimitetaan kokouksen puheenjohtajiston johdolla. Edustajat jättävät vaalilippunsa uurnaan nimenhuudon mukaan piiriryhmittäin siinä järjestyksessä kuin heidän nimensä on kirjoitettu virallisten
edustajien ilmoittautumisluetteloon. Luetteloon tehdään merkintä vaaliin osallistumisesta. Nimenhuudon ja osallistumismerkinnän suorittaa kokouksen sihteeristö
piirijärjestöjen toiminnanjohtajien avustamana. Puheenjohtaja julistaa vaalin päättyneeksi välittömästi
sen jälkeen, kun nimenhuuto on suoritettu loppuun. Tämän jälkeen ei vaaliin enää voi osallistua.
Äänestysliput sisältävä uurna luovutetaan vaalin päätyttyä ääntenlaskijoille, jotka aloittavat välittömästi äänten laskennan. Menettelytapavaliokunnan puheenjohtaja ilmoittaa vaalin tuloksen ja kokouksen puheenjohtaja tekee sen pohjalta päätösehdotuksen. Muilla henkilöillä ei ole vaalin tuloksen
ilmoitusoikeutta tai esitysoikeutta päätösehdotuksen tekemiseen.
6. Edustajien sijoittuminen kokoussaliin
Viralliset kokousedustajat sijoittuvat kokoussaliin varatuille paikoille. Edustajan on vältettävä tarpeetonta liikkumista kokouksen kuluessa ja pysyttävä ehdottomasti paikallaan avointen äänestysten
aikana ja odotettava omilla paikoillaan lippuäänestykseen osallistumista.
7. Liittokokouksen seuraaminen
Kutsuvieraat sekä liiton hallituksen jäsenet, jotka eivät ole virallisia edustajia, seuraavat kokousta heille
varatuilta paikoilta. Liittokokousta pääsevät seuraamaan myös Keskustanuorten ja Suomen Keskustan
jäsenet ja ulkopuoliset tiedotusvälineiden edustajat ja muut kiinnostuneet heille erikseen varatuille
paikoille. Liittokokousta voi tekniikan salliessa seurata myös sähköisillä menetelmillä.
Sisällysluetteloon
15
TOIMINTASUUNNITELMA 2016
Sisältö
1. YLEISTÄ
2. KESKUSTANUORTEN STRATEGIA
2.1 ARVOT
2.2 TOIMINTA-AJATUS
2.3 VISIO
3. KOHDERYHMÄAJATTELU
3.1 AKTIIVITOIMIJAT
3.2 PAIKALLISTOIMIJAT
3.3 NUORET VAIKUTTAJAT
3.4 UUDET NUORET
3.5 TUKIJÄSENET
4. KESKUSTANUORTEN VALTAKUNNALLINEN TAPAHTUMAKALENTERI
5. KESKUSTANUORTEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN
5.1 KESKUSTANUORTEN TOIMINNAN PÄÄPAINOPISTEALUEET
5.1.1 KUNTAVAALIT 2017
5.1.2 KESKUSTANUORTEN LUONTOVUOSI 2016
5.1.3 JÄSENYYDEN JA JÄRJESTÖN KEHITTÄMINEN
5.2 TOIMINTA TAVOITTEIDEN ETEEN
5.2.1 KESKUSTA R.P.
5.2.2 LÄHIJÄRJESTÖT
5.2.3 MUUT JÄRJESTÖT
5.2.4 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA
5.2.5 VAALIT
5.2.6 VERKOSTOITUMINEN
5.2.7 POLIITTINEN KAMPANJOINTI
6. NUORTEN AKTIIVISEEN KANSALAISUUTEEN KASVATTAMINEN
6.1 TAPAHTUMAT
6.1.1 LUMIMYRSKY
6.1.2 ELOKOULU
6.1.3 KESKUSTANUORTEN KESÄLEIRI
6.1.4 PUOLUEEN TILAISUUDET
6.1.5 KEKKOSEN HAARIKKA
6.2. KOULUTUS
6.2.1 UUDEN JÄSENEN KOULUTUS
6.2.2 PIIRIEN JOHTOKUNTAKOULUTUS ELI KENTTÄPÄIVÄT
6.2.3 POLITIIKAN AKATEMIAT
6.2.4 JOHTAJAPÄIVÄT
6.2.5 TYÖNTEKIJÄ-TAPAAMISET
6.2.6 PUHEENJOHTAJATAPAAMISET
6.2.7 UUDEN TYÖNTEKIJÄN KOULUTUS
6.2.8 LIITTOHALLITUKSEN KOULUTUS
6.2.9 POLITIIKAN TEKEMISEN TAIDOT
6.3 TOIMINTAMALLIT
6.3.1 KUNTAVAIKUTTAJIEN KOHTAAMISET
6.3.2 IDEAPAJAT JA ALOITEPAJAT
6.3.3 MONIKULTTUURINEN TOIMINTA
6.3.4 JÄSENHANKINTA 2015
6.3.5 OSASTOTOIMINNAN OPAS
6.4 TOIMINNAN SEURANTA
7. VIESTINTÄ
7.1 VIESTINTÄSUUNNITELMA
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
16
7.2 VIESTINTÄOPPAAT
7.3 TIEDOTTAMINEN
7.3.1 POLIITTINEN TIEDOTTAMINEN
7.3.2 KESKUSTANUORET.FI
7.3.3 SOSIAALISET MEDIAT
7.3.4 JUURI-LEHTI
7.4 MARKKINOINTI
7.4.1 BRÄNDI
7.4.2 MESSUT JA KESÄTAPAHTUMAT
8. HALLINTO
8.1 LIITTOKOKOUS
8.2 VALTUUSKUNTA
8.3 HALLITUS
8.4 TYÖVALIOKUNTA
8.5 TYÖRYHMÄT
8.6 LIITTOTOIMISTO
8.7 PIIRIN TYÖNTEKIJÄN SIIRTYMINEN LIITON
ALAISUUTEEN
9. TALOUS
9.1 TALOUS- JA HALLINTO-OSASTO
9.2 VARAINHANKINTA
9.3 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA
9.4 RAHOITUSHAKEMUKSET
TOIMINTASUUNNITELMA 2016
1. YLEISTÄ
Keskustanuorten toiminta vaalittomana vuonna 2016
keskittyy luonnon, oman jäsenistön ja nuorten kuntavaikuttamisen ympärille. Kuntavaalien muuttunut aikataulu
vuodelle 2017 antaa aiempaa enemmän aikaa valmistautua kuntavaaleihin, jolloin sekä ehdokashankintaan että
ehdokkaiden kouluttamiseen voidaan panostaa enemmän.
Keskustanuorille kuntavaaleihin valmistautuminen tarkoittaa myös valmistautumista uuden sote-rakenteen mukaiseen kuntakenttään ja poliittiseen ajatustyöhön tähän
liittyen. Millainen on tulevaisuuden kunta tilanteessa, kun
suuri osa päätösvallasta ja budjetista siirtyy kuntaa suuremmille itsehallinnollisille aluehallinnon tasoille? Kuinka
saamme paikallisyhteisöt uuteen kukoistukseen, millaiset
ovat uuden kunnan hyvinvointipalvelut? Teemme asian
ympärillä ajatustyötä ja kierrämme kaikki Suomen kunnat
aiheen tiimoilta.
Keskustanuoret suosittelee jäsenistölleen vuonna 2016
myös painumista pellolle, metsään, puistoon, saaristoon tai
tunturiin. Keskustanuorten luontovuosi 2016 nostaa esille
jäsenistömme laajan luontosuhteen ja nostaa esille harvemmin esille olevia poliittisia kysymyksiä. Jäsenistömme
monimuotoisuus tulee esille myös luontosuhteen erilaisuudessa ja esille nostettavissa politiikan teemoissa. Luvassa
on puhetta ainakin lemmikkieläimiin liittyvistä säädöksistä, petoeläimistä, luontomatkailusta ja kaupunkiluonnon
kehittämisestä.
Jäsenistömme monimuotoisuuteen perustuu myös tavoite
saada tarjottua vuonna 2016 enemmän entistä useammalle. Uudistamme nettisivumme ja verkkomaailmamme vas-
taamaan paremmin tämän hetken tarvetta. Toteutamme
jäsenkyselyn ja jäsenistön politiikkabarometrin. Otamme
käyttöömme uusia tapahtuma- ja koulutuskonsepteja, joista merkittävimpänä pitkään toiveissa ollut Keskustanuorten kesäleiri. Vuonna 2016 se toteutuu ja jäsenistön aktiivit
pääsevät näyttämään omaa osaamistaan ja parantamaan
maailmaa ajan kanssa.
2. KESKUSTANUORTEN STRATEGIA
Keskustanuorten strategia määrittelee järjestön toiminnan
keskeiset suuntaviivat ja suuntaa järjestön kehittämistä
seuraavan kymmenen vuoden ajalle. Toimintaa kehitetään
strategian mukaisena sujuvasti asteittain. Strategian toteuttaminen rakentuu vapaaehtoisuuden ja vastuullisuuden pohjalle.
Strategian toteutumista seurataan vuosittain Keskustanuorten valtuuskunnassa. Vuonna 2015 valtuuskunta asetti strategian puoliväliarviointia varten työryhmän. Työryhmän tuloksia ja esityksiä jatkotoimenpiteiksi käsitellään
2015 liittokokouksessa.
2.1 Arvot
Keskustanuorten arvot pohjautuvat ihmisyysaatteeseen.
Keskustanuorten mielestä yhteiskunnallisen päätöksenteon on oltava ihmisläheistä ja -lähtöistä. Emme määrittele
yhteiskunnan ja valtion tehtäviä pääomien hallitsemisen
näkökulmasta vaan ihmisen hyvinvoinnin, ihmisyyden, on
oltava kaiken yhteiskunnan kehittämisen päällimmäisenä
arvona.
Keskustanuorten aatteellinen pohja kumpuaa uskosta ihmiseen; ihminen on luonnostaan aktiivinen ja kehittymishaluinen toimija, jonka henkistä kasvua tulee tukea. Keskustanuorten mielestä ihmisten henkinen kehittyminen
eli sivistyminen, on lähtökohta koko yhteiskunnan kehittymiselle. Keskustanuoret korostavat ihmisten hyvinvoinnin henkistä puolta: mahdollisuutta itsensä kehittämiseen,
opiskeluun, työhön, harrastamiseen, itsensä ilmaisuun,
hyviin ihmissuhteisiin, aktiiviseen suvaitsevaisuuteen, vapauteen ja vastuuseen sekä elämänlaadun kohottamiseen.
Ihmisyysaatteesta kumpuavat neljä arvoamme:
-Yhteisöllisyys
-Yhdenvertaisuus
-
Kestävä kehitys
-Sivistys
2.2 Toiminta-ajatus
Toiminta-ajatus kuvaa järjestön perustarkoitusta ja se on
luonteeltaan pysyvä. Keskustanuorten toiminta -ajatus on:
Keskustanuoret kasvattaa vaikuttamaan.
Keskustanuorten toiminta-ajatusta täsmennetään järjestön ydintehtävillä:
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
17
Keskustanuoret kasvattavat nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen alkiolaisten arvojen pohjalta.
Keskustanuoret vaikuttavat arvojensa mukaisesti ympäröivään yhteiskuntaan paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja globaalilla tasolla.
2.3 Visio
Keskustanuoret on kasvattava vaikuttamisen väylä ja rakennamme aktiivisesti arvojemme mukaista yhteiskuntaa.
3. KOHDERYHMÄAJATTELU
Keskustanuorten jäsenet ja muut toimintoihin osallistuvat nuoret eivät ole yksi yhtenäinen joukko samanlaisine
tarpeineen ja odotuksineen. Kohderyhmät on toiminnan
suunnittelun apuväline ja yksi jäsen voi ”kuulua” moneenkin kohderyhmään. Keskustanuorten kohderyhmät on segmentoitu seuraavanlaisesti.
3.1 Aktiivitoimijat
Aktiivitoimijat ovat niitä Keskustanuorten toimijoita, jotka
yleensä ovat mukana Keskustanuorten piiri- ja liittotason
toiminnassa ja vaikuttavat Keskustanuorten sisällä ja ulkopuolella mm. Keskustanuorten edustuspaikkojen kautta.
3.2 Paikallistoimijat
Paikallistoimijat ovat niitä Keskustanuorten toimijoita,
jotka toteuttavat Keskustanuorten toimintaa osastoissa ja
osastojen erilaisissa toimintaryhmissä.
3.3 Nuoret vaikuttajat
Nuoret vaikuttajat ovat nuorkeskustalaisittain ajattelevia
alle 30-vuotiaita nuoria, jotka toimivat erilaisina vaikuttajina kuntien valtuustoissa, lautakunnissa, nuorisovaltuustoissa, erilaisissa yhdistysten ja yritysten hallituksissa tai
ovat ehdokkaina tällaisiin paikkoihin.
3.4 Uudet nuoret
Uusilla nuorilla tarkoitetaan nuoria, jotka eivät välttämättä ole ennen osallistuneet poliittisten nuorisojärjestöjen
toimintaan, mutta joilla on halu kehittää omia aktiivisen
kansalaisen tietoja ja taitoja ja toimia nuorena aktiivisena
kansalaisena.
3.5 Tukijäsenet
Tukijäsenet ovat niitä Keskustanuorten jäseniä, jotka haluavat olla Keskustanuoria, mutta eivät tällä hetkellä aktiivisesti osallistu Keskustanuorten toimintaan.
4. KESKUSTANUORTEN VALTAKUNNALLINEN
TAPAHTUMAKALENTERI
(Kurssien viikonloput vielä kalenterin ulkopuolella)
Johtokuntakoulutukset tammikuu
Puolueen politiikan puuhapäivät 5- 7.2.2016
Lumimyrsky 5.– 6.3.2016
Valtuuskunta 16.– 17.4.2016
Puoluekokous 10–12.6.2016
Johtajapäivät 13–14.8.2016
Elokoulu 10.–11.9.2016
Liittokokous 22. – 23.10.2016
Johtajapäivät 10. – 11.12.2016
5. KESKUSTANUORTEN YHTEISKUNNALLINEN
VAIKUTTAMINEN
Keskustanuoret vaikuttavat yhteiskunnassa politiikan
keinoin. Keskustanuoret ottavat aktiivisesti osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, seuraavat aikaansa ja tuovat
aloitteellisesti uusia kysymyksiä keskusteluun ja päätöksentekoon. Keskustanuoret konkretisoivat poliittisiin ohjelmiinsa ja tavoitteisiinsa kirjatut ajatukset käytännön
vaikuttamistyöksi ja osallistumiseksi. Keskustanuoret
vaikuttavat omien linjaustensa ja päätöstensä mukaisesti
politiikkaan. Keskustanuoret on aktiivinen ja vaikuttava
toimija nuorisojärjestökentässä sekä laajemmin kansalaisyhteiskunnassa.
5.1 Keskustanuorten toiminnan pääpainopistealueet
Vuoden 2016 toiminnassa Keskustanuorilla on kolme pääpainopistettä: kuntavaalit 2017, Keskustanuorten luontovuosi ja oman jäsenistön tavoittaminen
5.1.1 Kuntavaalit 2017
Keskustanuoret aloittavat kuntavaaleihin valmistautumisen aktiivisella työllä jo vaalittomana vuonna 2016. Vuoden
2012 kuntavaaleissa alle 30-vuotiaita keskustalaisia ehdokkaita oli lähes tuhat, joten nyt voidaan hyvinkin tavoitella
nelinumeroista lukua nuorten ehdokkaiden määrässä.
Keskustanuoret toteuttaa vuonna 2016 suurkampanjan,
jossa järjestetään tilaisuus jokaisessa Suomen kunnassa.
Kampanjan tavoitteena on kertoa lähestyvistä kuntavaaleista, käydä nuorten kanssa keskustelua tulevaisuuden
kunnasta ja houkutella uusia jäseniä. Jos Paavo Väyrynen
voi kiertää yhden kampanjan aikana kaikki Suomen kunnat, ei tehtävä ole lainkaan mahdoton koko järjestön voimin. Suurkampanja toteutetaan yhteistyössä osastojen ja
piirien kanssa ja siinä hyödynnetään myös Kenubiiliä.
Vuoden 2016 syksyllä Keskustanuoret toteuttaa yhdessä
piirijärjestöjen ja muiden puoluejärjestöjen kanssa laajan
koulutuskokonaisuuden kuntavaaleissa ehdolle lähtemistä
harkitseville.
5.1.2 Keskustanuorten luontovuosi 2016
Keskustanuorten vuoden 2016 yhtenä teemana on luonto.
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
18
Olemme aiempina vuosina toteuttaneet laajan ohjelmatyön Vihreän kasvun parissa ja keskittyneet mm. biotalouden mahdollisuuksiin. Vuonna 2016 tuomme esille luontoa
sekä kohtuullisen luonnollista ja maanläheistä elämäntapaa laajasti eri tavoilla. Luonto on mukana arjessamme niin
kaupungeissa kuin maalla ja kiinnitämme huomioita niin
eräkysymyksiin kuin lemmikkieläimiä koskeviin poliittisiin
teemoihin. Luontovuosi näkyy yhtenäisenä kampanjabrändinä ja -mainontana läpi valtakunnan.
5.1.3 Jäsenyyden ja järjestön kehittäminen
Keskustanuoret tekee vuonna 2016 laajan jäsenistökyselyn, jonka kautta selvitetään jäsenistön toiveita järjestön
toiminnalle. Samalla tuodaan esille Keskustanuorten nykyistä toimintaa ja markkinoidaan koko vuoden tilaisuuksia. Jäsenistön tavoittamista tukevat kautta maan kulkeva
suurkiertue ja kesän 2016 puoluekokous. Jäsenkyselyn
pohjalta luodaan uusia toimintamalleja jatkuvan, tehostetun yhteydenpidon ylläpitämiseksi.
Keskustanuoret toteuttaa vuonna 2016 nettisivu-uudistuksen. Tämän kautta voimme entistä paremmin huomioida ja tuoda esille oman jäsenistömme laaja-alaisen toiminnan päätöksenteon eri tasoilla. Samalla voimme myös
toteuttaa jäsenistön politiikka-barometrin.
5.2 Toiminta tavoitteiden eteen
5.2.1 Keskusta R.P
5.2.1.1 Puoluekokous
Puoluekokouksessa on mukana mahdollisimman paljon
nuoria äänivaltaisia edustajia. Nuoria kannustetaan puhumaan puoluekokouksen yleiskeskustelussa ja Keskustanuoret valmistelee liiton aloitteet kärkiteemojensa mukaisesti.
Piirejä kannustetaan tekemään aloitteita.
Keskustanuoret tavoittelevat puoluekokouksessa useita
nuoria keskustalaisia puoluejohdon jäseniksi.
Keskustanuoret toteuttavat puoluekokouksessa kampanjan kuntavaalien moninaisista ehdokaslistoista sekä iloisen
yhteishenkeä nostavan tempauksen.
5.2.1.2 Puoluevaltuusto
Keskustanuoret vaikuttavat edustajiensa kautta puoluevaltuustossa. Puoluevaltuustossa
järjestetään nuorten edustajien tapaamiset, joissa käydään
läpi Keskustanuorten tavoitteita. Keskustanuoret osallistuvat aktiivisesti puoluevaltuuston toiminnan kehittämiseen.
Liitto tavoittelee mahdollisimman monia nuoria piirien
edustajiksi puoluevaltuustoon.
5.2.1.3 Puoluehallitus
Keskustanuorten puheenjohtaja kuuluu puoluehallitukseen, jossa hän toimii nuorkeskustalaisten aatteen puolestapuhujana. Keskustanuorten pääsihteerillä on läsnäolooikeus puoluehallituksessa.
5.2.1.4 Puolueen työvaliokunta
Keskustanuorten puheenjohtajalla on puhe- ja läsnäolooikeus puolueen työvaliokunnassa, jossa
hän vie Keskustanuorten tavoitteita eteenpäin.
5.2.1.5 Puolueen työryhmät
Keskustanuoret vaikuttaa puolueen työryhmissä, kuten
järjestötyön uudistamisen työryhmässä. Tuomme aktiivisten toimijoidemme kautta puolueen politiikan valmistelutyöhön nuorkeskustalaista näkökulmaa. Tavoittelemme
paikkaa jokaisesta puolueen merkittävästä poliittisesta
työryhmästä.
5.2.1.6 Eduskuntaryhmä
Keskustanuoret ovat tiiviissä yhteydessä Keskustan eduskuntaryhmään ja edistävät tavoitteitaan sitä kautta. Keskustanuorten puheenjohtajalla ja pääsihteerillä on ryhmäkokouksessa läsnäolo-oikeus. Keskustanuoret tapaa
aktiivisesti eduskunta-avustajien ryhmää.
5.2.1.7 Europarlamentaarikkoryhmä
Keskustanuoret vahvistaa yhteistyövuorovaikutustaan
Keskustan kolmeen europarlamentaarikkoon ja heidän
avustajatiimiinsä. Valittujen parlamentaarikkojen kanssa
tehdään yhteistyötä mm. puolueyhteisön harjoittelupankin ja vierailujen kautta.
5.2.2 Lähijärjestöt
5.2.2.1 Keskustaopiskelijat
Hyödynnetään yhteisiä resursseja erilaisten jäsenmateriaalien, tapahtumien ja koulutusten tuottamisessa. Keskustanuorilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus liittohallituksessa.
Keskustaopiskelijoiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä
erityisesti kansainvälisessä toiminnassa.
5.2.2.2 Vesaiset
Tuetaan Vesaisten juhlavuotta ja tuodaan esille yhteistyömahdollisuuksia Vesaisten leirien kautta.
5.2.2.3 Keskustanaiset
Toimitaan yhteistyössä mm. puolueen järjestöuudistuksen
osalta ja tehdään sopivilta osin yhteistyötä kuntavaaleihin
liittyvissä koulutuksissa ja puoluekokouksessa.
5.2.2.4 Maaseudun sivistysliitto
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
19
Hyödynnetään MSL:n järjestöpalveluita koulutuksellisena
asiantuntijana ja yhteistyökumppanina erilaisissa koulutushankkeissa.
5.2.3 Muut järjestöt
Keskustanuoret toimivat aktiivisesti yhteistyössä muiden
poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa esimerkiksi Suomen
Nuorisoyhteistyö Allianssin puitteissa. Lisäksi olemme
aktiivisesti jäsenjärjestönä mukana Suomen YK-Liitossa,
Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksessa KEPA:ssa, Suomen
Retkeilymajajärjestössä SRM:ssä, Kesälukioseurassa, Huoltoliitossa, Lomayhtymässä, Maaseudun Sivistysliitossa,
Suomenmaa-yhtiössä, Suomi-Venäjä-seurassa, Alkio-opistossa, Harrastajateatteriliitossa, Nuorisoasuntoliitossa,
Pohjola-Nordenissa, DEMO ry:ssa ja Eurooppanuorissa.
5.2.4 Kansainvälinen toiminta
Keskustanuorten kansainvälinen toiminta kuuluu koko
järjestölle. Kansainvälistä toimintaa ohjaa kv-ryhmä, joka
vastaa liiton poliittisen linjan edistämisestä kansainvälisissä järjestöissä. Ryhmän toimintaa ohjaa liittohallituksen
hyväksymä nuorkeskustalaisen kv-toiminnan ohjeistus.
Kv-ryhmä muodostuu Keskustanuorten ja Keskustaopiskelijoiden liittohallituksien alaisista kv-jaostoista, sekä muuten kansainvälisissä yhteyksissä toimivista aktiiveistamme.
Tavoitteena on vakiinnuttaa uudistuneen kv-ryhmän formaatti ja toimintatapa. Ryhmä määrittelee itselleen vuoden aluksi poliittiset tavoitteet.
Lisäksi liitto kouluttaa uusia toimijoitaan kansainvälisiin
toimintoihin ja tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden
laajentaa osaamistaan omilla erityisalueillaan kansainvälisissä koulutuksissa.
Keskustanuorten tavoitteena on vahvistaa aiempien vuosien kansainvälisen toiminnan innostus luontevaksi osaksi
toimintaa. Tätä vahvistamaan pohdimme mahdollisuuksia
uudistaa prosesseja ja valintamenettelyjä joilla toimijoitamme valitaan kokousedustajiksemme. Tavoitteena on
sitouttaa toimijoitamme, sekä samalla mahdollistaa niin
kokeneiden kuin uusien toimijoiden osallistuminen.
Vuoden 2016 aikana pyrimme avaamaan kahden välisiä
suhteita muihin eurooppalaisiin järjestöihin. Osallistumme
kutsuttaessa ja mahdollisuuksien mukaan heidän tapahtumiin, sekä vastavuoroisesti toivomme heitä vieraiksemme.
Kansainvälisyys säilyy vahvana osana vuosittaisia tapahtumiamme. Tavoitteena on myös toteuttaa liittohallituksen
ja kv-ryhmän yhteinen vierailu Brysseliin.
5.2.4.1 Pohjoismaiden Keskustanuoret NCF (Nordiska Centerungdomens Förbund)
Keskustanuoret osallistuu Pohjolan Keskustanuorten kahteen päätapahtumaan, alkuvuoden edustajakokoukseen ja
syksyiseen huippukokoukseen. Keskustanuorten edustajat
NCF:n hallituksessa toimivat aktiivisesti myös päätapahtu-
mien välillä.
Jatkamme vahvaa edustamista NCF hallituksessa, sekä esitämme kiinnostuksen isännöidä tulevia tapahtumia.
Keskustanuorten edustaja osallistuu syksyllä osana NCF:n
ryhmää Pohjoismaiden nuorten neuvoston kokoukseen.
5.2.4.2 Euroopan Liberaalinuoret LYMEC (European
Liberal Youth)
Keskustanuoret lähettää delegaation LYMEC:n keväällä ja
syksyllä järjestettäviin kongresseihin. Osallistumme mahdollisuuksien mukaan myös LYMEC:n seminaareihin ja tarjoamme tätä kautta toimijoillemme ja työntekijöillemme
mahdollisuuden kehittää osaamistaan.
Tavoitteenamme on vaikuttaa voimakkaasti LYMEC:n
poliittisiin linjauksiin. Keskustanuorten kv-ryhmä valmistelee päätöslauselmaehdotuksia linjauksiin. Olemme
aktiivisesti yhteydessä ja vaikuttamassa parlamentin keskiryhmän toimintaan. Osallistumme mahdollisuuksien
mukaan ALDE:n kokouksiin Keskustan delegaatiossa. Pyrimme myös jatkossa saamaan edustajiamme Lymec:n delegaatioon.
Tavoitteenamme on että Lymecin hallituksessa on suomalainen edustus myös kevään 2016 Virossa pidettävän vaalikokouksen jälkeen.
5.2.4.3 Maailman Liberaalinuoret IFLRY (International Federation of Liberal Youth)
Keskustanuoret lähettää mahdollisuuksien mukaan delegaation IFLRY:n vuosikokoukseen. Tarkoituksena on osallistua mahdollisuuksien mukaan myös IFLRY:n seminaareihin ja koulutuksiin.
5.2.5 Vaalit
5.2.5.1 Kuntavaalit
Tavoite:
Nostaa nuorten kiinnostusta lähteä ehdokkaaksi vaaleihin.
Toimenpide: Keskustanuoret toteuttaa koko maan kiertävän kampanjan kuntavaaleista sekä alueellisia koulutuksia
ehdokkuudesta kiinnostuneille nuorille.
Tavoite:
Suunnitella uutta, sote-uudistuksen jälkeistä toimintaa
kunnille
Toimenpide: Kiertueella kerätään nuorten toiveita tulevaisuuden kunnan toiminnalle.
Tavoite:
Keskustalle tulee monipuoliset listat vaaleihin
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
20
Toimenpide:
Keskustanuoret nostaa aiheesta tietoisuutta puoluekokouksessa ja tekee aktiivisesti töitä vähän politiikassa edustettujen ryhmien nostamiseksi listoille.
5.2.6 Verkoistoituminen
Tavoite:
Keskustanuorten tavoitteena on olla laajasti tunnettu ja arvostettu yhteistyökumppani ja vaikuttaja.
Toimenpide:
Keskustanuoret tapaa laajasti eri sidosryhmien toimijoita
sekä kutsuu kiinnostavia ja eri näkökulmia edustavia puhujia tilaisuuksiinsa sekä järjestävät vierailuja ja tutustumiskäyntejä mielenkiintoisiin kohteisiin. Pyrimme huomioimaan poliittisessa valmistelussa eri näkemykset ja
intressit. Erityisesti huolehdimme entisten keskustanuorten kautta tiedonsiirrosta uusille toimijoille. Tapaamme
vanhoja toimijoitamme puoluekokouksessa Seinäjoella.
5.2.7 Poliittinen kampanjointi
5.2.7.1 Uusi kunta
Tavoite: Luodaan nuorkeskustalainen näkemys uuden kunnan toiminnalle sote-uudistuksen jälkeiselle ajalle
Toimenpide: Keskustanuoret perustaa ajatuspajamaisesti
toimivan työryhmän pohtimaan uuden kunnan merkitystä
ja roolia käynnissä olevien muutoksien jälkeen. Työryhmä
hyödyntää työssään kierroksella kerättyjä nuorten toiveita.
Ryhmän työskentelyn lopputulos antaa pohjan Keskustanuorten kuntavaaliohjelmalle.
5.2.7.2 Luonnollista politiikkaa
Tavoite:
Luontovuoden aikana Keskustanuorten politiikan teon
sisällöissä, ulostuloissa ja koulutuksissa näkyvät laajasti
luontoteemat
Toimenpide:
Luontoteemaan kytkeytyvät politiikan akatemia. Piirejä
kannustetaan järjestämään omien toiveidensa mukaisia tilaisuuksia luontoon liittyen, niin että myös piirien välinen
yhteistyö ja monipuolinen luonnon esittely ja tutustuminen mahdollistuu.
5.2.7.4 Politiikan akatemiat ja muut valtakunnalliset
tapahtumat
Keskustanuorten tapahtumat toimivat aina politiikan tekemisen kanavoina. Koulutuksissa ja tapahtumissa käyty keskustelu on osa poliittista ideointiamme ja poliittisen linjan
luomista.
Tavoite:
Jokainen keskustanuori voi saada laadukasta poliittista
koulutusta ja olla osa poliittista valmistelua.
Toimenpide:
Koulutuksissa ja tapahtumien yhteydessä järjestetään työpajoja, keskusteluita tai muita vastaavia osuuksia, joiden
tuloksia käytetään poliittiseen valmisteluun. Kannustamme myös piirejä järjestämään vastaavia osuuksia ja hyödyntämään tuotoksia joko omassa valmistelussa tai toimittamaan ne liittotoimistolle.
5.2.7.5 Jäsenistön politiikkabarometrit
Tavoite:
Saadaan jäsenistöltä ajantasaista tietoa politiikan polttavista kysymyksistä.
Toimenpide:
Otetaan uudelleen käyttöön nettisivuilla ollut jäsenistön
politiikkabarometri, jonka kautta kerätään tietoja jäsenistön näkemyksistä poliittisista asioista. Toteutetaan tämän
vuoden 2015 aikana teknisten haasteiden takia toteuttamatta jäänyt asia uusien nettisivujen kautta.
6. NUORTEN AKTIIVISEEN KANSALAISUUTEEN
KASVATTAMINEN
Keskustanuorten tavoitteena on kasvattaa aktiivisia kansalaisia, joilla on halu, kyky ja mahdollisuus:
•
•
•
•
•
•
•
•
osallistua ja vaikuttaa
yhteiskunnalliseen ja poliittiseen vaikuttamiseen
kehittää omaa maailmakatsomustaan
olla vastuussa itsestään, muista, luonnosta ja elinympäristöstään
toimia suvaitsevaisesti ja monikulttuurisuutta edistäen
sivistää itseään
toimia kansainvälisesti
terveisiin elämäntapoihin
Toimenpide:
Keskustanuoret kasvattavat aktiiviseen kansalaisuuteen
erilaisten koulutusten ja tapahtumien avulla.
6.1 Tapahtumat
6.1.1 Lumimyrsky
Lumimyrsky on Keskustanuorten vauhdikas, jokavuotinen
talvitapahtuma, joka järjestetään 5.–6.3.2016.
Tavoite:
Lumimyrskyn tavoitteena on saada erityisesti uudet toimijat matalan kynnyksen periaatteella toimintaan mukaan.
Tilaisuudessa valmennetaan jäsenistöä kuntavaaliehdokkaiden hankkimiseen.
Toimenpide:
Lumimyrskyn ohjelma rakennetaan kampanjoinnin ja
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
21
ihmisten kohtaamisen ympärille, aatetta ja politiikkaa
unohtamatta. Käymme viikonlopun aikana läpi politiikan
viimeisimpiä käänteitä keskittyen ympäri Suomea koskettavien tulevien ongelmien ratkaisuun.
6.1.2 Elokoulu
Elokoulu on Keskustanuorten perinteinen syyskauden
avaava tapahtuma.
Tavoite:
Elokoulun tavoitteena on laajentaa Keskustanuorten laajan
jäsenistön osaamista politiikan sisällöistä ja järjestötoiminnasta. Elokoulu toimii myös keskustelufoorumina piiritoimijoille niin politiikan kuin järjestötehtävienkin saralla
Toimenpide:
Tapahtumassa huolehditaan erityisesti ensikertalaisten
mukaan ottamisesta poliittiseen keskusteluun. Osallistaminen tapahtuu mm. monenlaisissa työpajoissa ja pienryhmäkeskusteluissa. Vuoden teema päätetään kesällä ajankohtaisen poliittisen tilanteen mukaisesti. Toteutetaan
liittokokouksen 2015 aloitteen mukainen lavatanssikurssi.
6.1.3 Keskustanuorten kesäleiri
Tavoite:
Hyödynnetään jäsenistön omaehtoista innokkuutta politiikan sisältöjen ja taitojen opetteluun
Toimenpide:
Järjestetään kesällä noin nelipäiväinen leiri miellyttävässä ympäristössä, jossa Keskustanuoret tarjoaa puitteet ja
ohjelmarungon mutta osallistujat vastaavat tapahtuman
sisällöistä. Käytännössä leiriläiset itse valmistavat ruokansa ja leiriläisten joukosta ennakolta valikoituneet aktiivit
vastaavat toimiston laatiman rungon mukaisesti ohjelmasta. Esimerkiksi siis jos joku jäsen on erityisen kiinnostunut
turvallisuuspolitiikasta, vetää hän parin tunnin mittaisen
ryhmätyön/esitelmän aiheesta. Liittotoimisto tukee leirille
valmistautumista, mutta ei vastaa paikan päällä järjestelyistä.
6.1.4 Puolueen tilaisuudet
Keskustanuoret osallistuu aktiivisesti puolueen järjestämiin tilaisuuksiin omilla delegaatioillaan. Tilaisuuksista
merkittävimmät ovat puolueen politiikka- ja toimintapäivät, puoluekokous sekä puoluevaltuuston kokoukset. Keskustanuorilla on myös edustus puolueen työvaliokunnassa
ja puoluehallituksessa. Keskustanuorten työntekijät osallistuvat myös kaikkien keskustajärjestöjen yhteisille neuvottelupäiville.
Tavoite:
Keskustanuoret on vaikuttava ja näkyvä tekijä puolueen tilaisuuksissa ja päätöksentekoelimissä. Keskustanuoret vaikuttavat puolueen tilaisuuksien asiasisältöön ja nostavat
esiin nuorille tärkeitä teemoja.
Toimenpide:
Keskustanuoret osallistuu tapahtumiin laajalla ja asiantuntevalla joukolla sekä vaikuttaa niissä suunnitelmallisesti.
6.1.5 Kekkosen Haarikka
Kekkosen Haarikka on Keskustanuorten piirien välinen
leikkimielinen kilpailu presidentti Urho Kekkosen aikoinaan luovuttamasta kiertopalkinnosta. Kekkosen Haarikasta kilpaillaan Keskustanuorten valtakunnallisissa
tapahtumissa ja kiertopalkinto luovutetaan voittajalle liittokokouksessa 2016.
Tavoite:
Nostaa piirien yhteishenkeä koko vuoden kestävällä kilpailulla ja tuoda esille Keskustanuorten piilotettuja lahjakkuuksia. Kilpailulla tuotetaan lisäksi piireille ja liitolle
uudenlaista mainosmateriaalia. Kilpailulla pidetään yllä
vuosikymmenten mittaista perinnettä.
Toimenpide:
Kilpailun lajeja järjestetään Lumimyrskyssä, Elokoulussa ja
liittokokouksessa. Lajeissa huomioidaan paikkakunnan ja
tilaisuuden teemojen erityispiirteet. Lisäksi lajit tasapainotetaan niin, että kokonaiskilpailun voittoon tarvitaan niin
fyysistä kestävyyttä, älyllistä heittäytymistä kuin retorista
lahjakkuutta. Vuonna 2015 aloitettua, kesällä etäosallistumisena järjestettävää jokeri-tehtävää jatketaan vuonna
2016.
6.2. KOULUTUS
6.2.1 Uuden jäsenen koulutus
Keskustanuoret kehittävät uusille jäsenille suunnattua
perehdyttämiseen koulutus- ja toimintamallia, jota myös
osastot ja piirit voivat hyödyntää. Tavoitteena on madaltaa
uusien toimijoiden kynnystä lähteä mukaan keskustanuorten toimintaan ja tehdä perehdyttämisestä järjestelmällistä. Liitto tukee piirejä järjestämään yhteistyössä lähipiirien vähintään yhden uusien toimijoiden peruskoulutuksen
vuodessa.
Tavoite:
Vuonna 2016 järjestetään vähintään 5 alueellista tai piirikohtaista uusien iltaa.
Toimenpide:
Liitto tarjoaa piireille valmiin mallin, jota piirit voivat hyödyntää yksin tai yhteistyössä lähipiirien kanssa. Tapahtumien valmistelussa ja toteutuksessa ovat kiinteästi mukana
nykyiset aktiivit, jolloin varmistetaan tiedon siirtyminen
kokeneemmilta uusille. Yhtenäistetään uuden jäsenen tietopakettiin liittyvät tiedot liiton ja piirien yhteistyöllä.
Uuden jäsenen koulutukselle haetaan liiton aktiivitoimijoiden ulkopuolisia kouluttajia, esimerkiksi alumnien joukosta. Kouluttamisessa huomioidaan myös uusien jäsenten
henkilö- tai piirikohtaiset kiinnostuksen kohteet politiikan
ja vaikuttamistoiminnan saralla.
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
22
Uuden jäsenen vastaanottamiseen laaditaan liittokokoukseen 2015 tulleen aloitteen mukaisesti opas.
6.2.2 Piirien johtokuntakoulutus eli kenttäpäivät
Piirien johtokunnat koulutetaan tammikuun aikana. Koulutus rakentuu järjestötoiminnan perusteiden ympärille,
jossa aiheena on muun muassa johtokunnassa toimiminen,
puheenjohtajan ja sihteerin rooli, hallinnon ja talouden perusteet.
Tavoite:
Vuonna 2016 kenttäpäivät järjestetään alueellisina koulutuksina, joissa on mukana osallistujia jokaisesta Keskustanuorten piiristä. Osallistujat saavat johtokunnan työskentelyssä tarvittavia järjestötyön perustietoja ja – taitoja.
Toimenpide:
Kenttäpäivien sisältöä kehitetään aiempien vuosien palautteiden pohjalta. Jokaisen piirin tulee järjestää itse tai
yhdessä muiden piirien kanssa johtokuntakoulutus tammikuun 2016 aikana. Liittotoimistolta voi pyytää joko
tiettyyn aihealueeseen liittyvää täsmäkoulutusta tai koko
tilaisuuden organisointia. Näin huomioidaan piirien erityispiirteet ja tarpeet aiempaa paremmin.
6.2.3 Politiikan akatemiat
Politiikan akatemiat ovat viikonlopun mittaisia, eri aihealueisiin keskittyviä koulutuksia, jotka koostuvat korkeatasoisista alustuksista, ideapajoista ja keskustelusta.
Tavoitteena on kouluttaa osallistujia ja syventää heidän
osaamistaan. Samalla tarkoitus on käyttää viikonlopun
aikana syntyneitä ajatuksia Keskustanuorten poliittisessa
toiminnassa.
Viikonloput ovat tarkoitettu nuorkeskustalaisille toimijoille, sekä toiminnastamme kiinnostuneille, jotka haluavat syventää tuntemustaan kyseisen politiikan osa-alueen
ajankohtaisista asioista sekä haasteista, joita joudumme tulevaisuudessa kohtaamaan. Innostus ja kiinnostus aihetta
kohtaan ovat tärkeimpiä vaadittavia ominaisuuksia. Jokaiseen kurssiin ilmoittaudutaan erikseen, siten että osallistuja voi valita itselleen kiinnostavat aihe-alueet. Kurssien tavoitteena on lisätä osallistujien tieto-taito-tasoa, kasvattaa
myös ajattelemaan, kyseenalaistamaan ja keskustelemaan
syvällisesti. Kursseille ei ole pääsyvaatimuksia ja niille suositellaan osallistumista vaikka olisi suorittanutkin aiemmin politiikan akatemian kurssimuotoisena.
Tavoite:
Kouluttaa yhä isompi osa toimijoitamme intensiivisissä
koulutuskokonaisuuksissa eri politiikanaihealueisiin.
Toimenpide:
Järjestämme keväällä 2016 kaksi politiikan Akatemiaa Helsingissä ja syksyllä kolme politiikan akatemiaa halukkaiden
piirien alueella. Kevään akatemioiden teemoista päätöksen
tekee liittohallitus, syksyn teemoista liittohallitus yhdessä
järjestämispaikkakunnan piirin kanssa.
6.2.4 Johtajapäivät
Järjestetään perinteinen koulutus 12–13.12.2015 piirien
työntekijöille ja vuoden 2016 puheenjohtajille, jossa käydään läpi vuoden 2016 toimintaa ja politiikkaa. Järjestetään toinen tj-pj koulutus 6-7.8.2016.
Tavoite:
Vuoden 2016 toiminnanjohtajat ja puheenjohtajat (ml.
varapuheenjohtajat) saavat uuden vuoden hyvissä ajoin
käyntiin ja tj-pj-vpj-kolmikosta tulee aidosti tiimi, joka vie
asioita piirissä yhdessä eteenpäin. Samalla liiton ja piirien
yhteistyölle luodaan pohja, kun toimijat tutustuvat toisiinsa.
Toimenpide:
Järjestetään johtajapäivät vuoden 2015 lopulla, jotta piirissä tapahtuvalle omalle suunnittelulle ja toiminnan käynnistämiselle jää paremmin aikaa alkuvuonna. Koulutuksessa
painotetaan vapaaehtoisten kanssa tarvittavien taitojen
harjoittelua, ryhmäyttämismenetelmiä, tiedonkulkua piirien ja liiton välillä sekä vertaistukea piiritoimijoiden välillä.
Johtajapäivillä myös käydään läpi piirin ja liiton toimintasuunnitelman sekä talousarvion merkitys tulevan vuoden
suunnittelun kannalta. Lisäksi kehitetään keinoja piirien varainhankinnan tehostamiseksi. Järjestetään syksyn
2016 alkuun johtajapäivät, että liiton ja piirien toiminta
saadaan tehokkaasti käyntiin lomien jälkeen.
6.2.5 Työntekijä-tapaamiset
Tavoite:
Pitää kaikki Keskustanuorten työntekijät tietoisena ajankohtaisista asioista, ratkoa yksittäisiä ongelmakohtia ja
suunnitella Keskustanuorten toimintaa
Toimenpide:
Liiton ja piirien työntekijöiden tapaamisia järjestetään johtajapäivien lisäksi kaksi, joista toinen yhdessä muun puolueyhteisön kanssa. Lisäksi järjestetään videoneuvottelun
kautta työntekijätapaaminen joka kuukausi.
6.2.6 Puheenjohtajatapaamiset
Tiivistä yhteydenpitoa liiton ja piirien välillä edistetään
jatkamalla piirien puheenjohtajien ja liiton johdon yhteisiä tapaamisia. Tapaamissa annetaan vertaistukea piirien
johtamiseen, suunnitellaan liiton poliittista toimintaa sekä
käsitellään liiton ja piirien hallinnollisia asioita.
Tavoite:
Kokoontumiset tukevat puheenjohtajien kasvua johtamistehtävässään ja kehittävät Keskustanuorten toimintaa alueilla.
Toimenpide:
Tapaamisia pidetään valtakunnallisten tapahtumien yhteSisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
23
ydessä ja alkuvuodesta sovittavissa erillisissä tapaamisissa. Puheenjohtajien tapaamisissa keskustellaan laajemmin
tehtävässä jaksamisesta ja ajanhallinnan organisoinnista.
6.2.7 Uuden työntekijän koulutus
Keskustanuorten koulutus uusille piirien työntekijöille,
jossa käydään läpi liiton ja piirin välisiä asioita. Koulutukset järjestetään Helsingissä tai työntekijän kotipiirissä sitä
mukaan, kun uusia toiminnanjohtajia aloittaa tehtävissään.
Tavoite:
Uusi työntekijä perehdytetään hyvin tehtäväänsä.
Toimenpide:
Liittotoimiston henkilökunta perehdyttää uuden työntekijän toiminnanjohtajan tehtäviin ja keskeisiin tietoteknisiin
sovelluksiin. Huolehditaan mahdollisuuksien mukaisesti,
että väistyvällä toiminnanjohtajalla on varattu työaikaa
uuden toiminnanjohtajan kouluttamiseen, sillä työtehtävät
voivat vaihdella piirikohtaisesti. Uuden toiminnanjohtajan
työtä tukee toiminnanjohtajien verkosto.
6.2.8 Liittohallituksen koulutus
Tavoite:
Käynnistää liittohallituksen työ tehokkaasti ja luoda yhteinen käsitys Keskustanuorten vuoden tavoitteista.
Toimenpide:
Liittohallituksen ensimmäinen kokous 8–10.1.2016 keskittyy toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelman
laadintaan ja liittohallituksen kouluttamiseen.
6.2.9 Politiikan tekemisen taidot
Tavoite:
Saadaan jäsenistölle enemmän osaamista politiikan tekemisen perustaidoista kuten kirjoittamisesta ja esiintymisestä
Toimenpide:
Järjestetään keväällä 2016 muutaman kuukauden kestävä
kirjoituskurssi, jossa alku- ja lopputapaamisen välillä osallistujat omaehtoisesti kirjoittavat ja lähettävät tekstejään
kommentoitavaksi kurssin ohjaajille. Ohjaajat antavat yksilöllistä palautetta ja ohjaavat kirjoittajia oikeaan suuntaan. Järjestetään keväällä 2016 viikonlopun mittainen
puhe-koulutus, jossa parannetaan jäsenistön puhetaitoa,
poistetaan julkisen esiintymisen aiheuttamaan paniikkia ja
kehitytään ryhmässä.
6.3 Toimintamallit
6.3.1 Kuntavaikuttajien kohtaamiset
Puolueen ja nuorten valtakunnallisten tapahtumien yhteydessä pyritään myös kokoamaan yhteen nuoret kun-
tavaikuttajat eri puolilta Suomea. Kutsutaan paikallisia
kuntavaikuttajia kohtaamisiin Keskustanuorten kenttäkierroksen aikana. Erityisesti yritetään tuoda yhteen nuoria keskustalaisia kaupunkipäättäjiä joiden kautta muodostetaan Keskustanuorten kaupunkipoliittisia linjauksia.
Tavoite:
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
Sisällysluetteloon
24
6.3.2 Ideapajat ja aloitepajat
Keskustanuoret tuottaa Politiikan akatemioiden teemojen mukaisesti piirien, osastojen ja yksittäisten aktiivien
käyttöön pohjan poliittisesta ideapajasta, jota voi käyttää
sellaisenaan tai sovellettuna paikallistason tapahtuman
pohjana.
Ideapajat ovat matalan kynnyksen tapahtumia poliittisen
keskustelun käymiselle, jossa kaikki nuoret - uudet, vanhat
ja puolueeseen kuulumattomat – voivat käydä poliittista
keskustelua ja esittää mielipiteitään omien näkemystensä
pohjalta. Ideapajassa on tavoitteena tarjota pohjatietoja
politiikan eri osa-alueista sekä antaa virikkeitä poliittiseen
vaikuttamiseen.
Suosituimpia ideapajoja ovat olleet piireissä syksyisin toteutetut aloitepajat. Puoluekokousvuonna aloitepajoille on
tarvetta myös keväällä.
6.3.3 Monikulttuurinen toiminta
Keskustanuorten tavoite on saada maahanmuuttajataustaiset sekä muut monikulttuuriset nuoret mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Monikulttuuriseen toimintaan
löytyy ohjeet Keskustanuorten ohjepankista, josta löytyy
vuoden 2014 lopussa päivitetty monikulttuurisen toiminnan opas. Keskustanuoret kannustavat myös piirejä huomioimaan monikulttuurisuuden omassa toiminnassa.
Monikulttuurisuus huomioidaan Keskustanuorten toiminnassa kolmella eri tavoin:
1. Keskustanuoret pyrkivät madaltamaan niitä toiminnan
kynnyksiä, joita monikulttuuriset ja maahanmuuttajanuoret kohtaavat suomalaisessa järjestötoiminnassa. Tällaisia
kynnyksiä voi olla esimerkiksi heikko suomen kielen taito
tai tiedonpuute eri osallistumismahdollisuuksista.
2. Keskustanuoret pyrkivät tuomaan toimintansa lähelle
maahanmuuttajanuoria sekä muita monikulttuurisia nuoria ja kertomaan aktiivisesti nuorille Keskustanuorten tarjoamista toimintamahdollisuuksista.
3. Kynnyksen madaltamisen ja aktiivisen markkinoinnin
lisäksi nostamme monikulttuurisuuden eri tavoin toiminnassamme painopisteeksi. Monikulttuurinen painopiste
näkyy esim. monikulttuurisissa toimintaryhmissä, monikulttuurisissa tapahtumissa, Keskustanuorten koulutusteemoissa sekä Keskustanuorten poliittisten keskustelujen
areenoilla.
6.3.4 Jäsenhankinta 2015
Saadaan Keskustanuorille 500 uutta jäsentä vuoden aikana.
Toimenpide:
Keskustanuoret järjestää koko maan kiertävän kuntavaalien kierroskampanjan, jonka aikana tavoitellaan uusia jäseniä.
6.3.5 Osastotoiminnan opas
Tavoite:
Selkeyttää osastojen toimintaa, osastojen toiminnan elvyttämistä sekä lakkautettavien osastojen purkamista
Toimenpide:
Talvella 2016 laaditaan osastotoiminnan opas liittokokoukselle 2015 saapuneen aloitteen mukaisesti. Ohjeistuksessa
opastetaan perusasioihin yhdistystoiminnasta, Keskustan
ja Keskustanuorten järjestötoiminnasta sekä annetaan esimerkkejä hyvistä toimintatavoista.
6.4 Toiminnan seuranta
Piirien ja liiton toiminnan tuloksia seurataan läpi vuoden
sähköisellä toimintarekisterillä. Liittohallitus tekee tavoitteiden toteutumisesta ja omasta toiminnastaan itsearvioinnin kerran vuodessa.
7. VIESTINTÄ
7.1 Viestintäsuunnitelma
Vuosittain päivitettävä viestintäsuunnitelma täsmentää liiton sisäistä ja ulkoista viestintää. Suunnitelmaan kirjataan
viestinnän ohjeistukset ja vastuut.
7.2 Viestintäoppaat
Keskustanuorten liittotoimisto on valmistellut työntekijöille suunnatun viestintäoppaan. Opas sisältää ohjeita ja
vinkkejä viestinnän suunnitteluun, ulkoiseen ja sisäiseen
viestintään, tapahtumaviestintään, verkkoviestintään, sosiaalisen median kenttään sekä visuaaliseen viestintään.
Lisäksi liittotoimisto on laatinut toimijoille graafisen ohjeiston sekä Juuri -lehden ohjeistuksen, joita pidetään ajan
tasalla ja kehitetään. Yhteistyössä MSL:n kanssa järjestetään viestintäkoulutusta toiminnanjohtajille ja piirien aktiiveille.
Tavoite:
Yhtenäistää liiton ja piirien viestintää ja toteuttaa viestinnässä brändikäsikirjan mukaisia ohjeistuksia.
Toimenpide:
Annetaan piireille ohjeistuksia ja vinkkejä viestinnästä
viestintäsuunnitelman tai viestinnän ABC:n muodossa.
Luodaan tarvittaessa uusia ja päivitettyjä oppaita.
7.3 Tiedottaminen
7.3.1 Poliittinen tiedottaminen
Tavoite:
Saamme näkyvyyttä järjestölle ja sen poliittisille linjauksille. Pääsemme keskustelun keskipisteeseen.
Toimenpide:
Keskustanuoret tiedottavat politiikastaan medialle ja muille kohderyhmille. Poliittista tiedottamista lisätään myös
keskustanuoret.fi – sivuilla, Facebook-sivulla, Keskustanuorten Uutiskirjeessä sekä muiden mahdollisten poliittisten tiedotteiden muodoissa. Isommista asioista tiedotetaan
lehdistötilaisuuksissa. Seuraamme viestimme kuuluvuutta
mediaseurantapalvelulla.
Tavoite:
Viestitään poliittisista ohjelmista monipuolisesti
Toimenpide:
Liiton ohjelmista ja poliittisista linjauksista tehdään videoita ja kuvallista viestintää
7.3.2 Keskustanuoret.fi
Tavoite:
Keskustanuorten kotisivujen on tarkoitus palvella hyvin
yhtälailla omia toimijoita ja nykyisiä jäseniä sekä olla houkutteleva uusille, kiinnostuneille vierailijoille.
Toimenpide:
Keskustanuorten nettisivut uudistetaan täysin vuoden
2016, kieliversioita ja responsiivista skaalautuvuutta myöten. Mobiilikäyttäjät huomioidaan sivujen uudistuksen
myötä paremmin. Kalenteria selkeytetään ja sivuista pyritään tekemään piireille helppokäyttöisemmät.
7.3.3 Sosiaaliset mediat
Tavoite:
Keskustanuoret ovat mukana merkittävimmissä sosiaalisissa medioissa ja kehittävät uusia toimintatapoja, joissa
hyödynnetään verkon monimuotoisuutta. Keskustanuoret
haluavat viestiä itsestään sosiaalisen median avulla ja olla
samalla mukana keskustelussa ja sosiaalisen median kehityksessä.
Toimenpide:
Keskustanuoret tarkkailee aktiivisesti uusia sosiaalisia medioita ja ottaa niitä käyttöönsä, mikäli niiden koetaan tuovan lisäarvoa viestinnälle. Sosiaalisista medioista ja niiden
käytöstä pidetään koulutusta.
Tärkeimpänä sosiaalisena mediana päivitetään Keskustanuorten Facebook-sivua. Muita käytettäviä sosiaalisia
medioita ovat Twitter, Instagram, Youtube ja Snapchat.
Nettisivuilla on myös aktiivinen blogi, johon kirjoittavat
säännöllisesti hallituksen ja piirien toimijat.
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
25
7.3.4 Juuri-lehti
Juuri on nuorkeskustalainen aikakausilehti joka jaetaan ilmaiseksi kaikille jäsenille. Se välittää tietoa Keskustanuorten toiminnasta, politiikasta sekä ajankohtaisista asioista
kaikille jäsenille sekä toimii ulkoisen viestinnän kanavana.
Juuri ilmestyy neljä kertaa vuoden aikana ja siitä vastaavat päätoimittaja ja lehden toimitussihteerinä työskentelevä viestintäsuunnittelija. Juuren normaalipainos on noin
9000 kappaletta.
Tavoite:
Pidetään lehti laadukkaana ja kiinnostavana sekä omille jäsenille sekä ulkopuolisille. Lehdestä löydyttävä kovan politiikan lisäksi myös paljon lifestyle-tyyppisiä juttuja.
Toimenpide:
Juuren sisällössä painottuvat poliittiset ilmiöt ja Keskustanuorille tärkeät asiat, mutta se ei ole pelkästään poliittinen
julistaja vaan vakavasti otettava journalistinen väline ja oppimispaikka nuorille toimittajille.
Keskustanuoret laajentaa lehden toimittajakuntaa kouluttamalla yhteistyössä Suomenmaan ja Keskustan opiskelijaliiton kanssa toimittajia.
Juuren nettiversioon kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota ja sinne pyritään luomaan useasti päivittyvää, mielenkiintoista asiaa.
7.4 Markkinointi
7.4.1 Brändi
Keskustanuorten brändiuudistus ja ilmeen uudistus tehtiin vuoden 2012 aikana. Brändin kirkastamista jatketaan
muun muassa toimijoiden koulutuksilla sekä viestintämateriaalin uudistamisella. Uutta brändiä tuodaan esille
muun muassa vaatetuksessa, jakomateriaalissa sekä messu- ym. tapahtumailmeissä.
Tavoite:
Pidetään brändikäsikirjan mukaisesta yhtenäisestä viestinnän linjasta kiinni. Näyttäydytään houkuttelevana, lämminhenkisenä ja vastaanottavaisena järjestönä.
Toimenpide:
Keskustanuoret kehittävät markkinointiviestintäänsä
houkuttelevammaksi. Tavoitekuvan mukaista profiilia rakennetaan määrätietoisesti niin liitto- kuin piiritasolla.
Markkinointia toteutetaan suunnitelmallisesi sekä hyödynnetään uusia medioita. Keskustanuoret kiinnittää huomiota urbaanin ja maalaismaisen näkyvyyden tasapuoliseen huomiointiin brändiviestinnässään. Käydään brändin
elementtejä läpi liiton tapahtumien viestintäpajoissa.
7.4.2 Messut ja kesätapahtumat
Keskustanuoret osallistuu aktiivisesti valtakunnallisille ja
alueellisille messuille. Vuonna 2015 laaditaan messustrategia, jossa huomioidaan tärkeimmät kansalliset ja alueelliset
messut sekä linjataan Keskustanuorten osallistumisperusteista.
Tavoite:
Olemme nuorisojärjestöjen ja nuorten keskuudessa näkyviä. Messut tukevat jäsenhankintaamme ja tietoisuutta poliittisesta viestistämme.
Toimenpide:
Keskustanuoret osallistuvat valtakunnallisille Next Step
2.0 - ja Studia – messuille ja muille strategian mukaisille
messuille.
Keskustanuorilla on selkeä messuilme jota voi jakaa tarvittaessa myös piirien käyttöön. Laadimme messustrategian
ja tuemme messuilla tapahtuvaa toimintaa Kenubiilillä.
8. HALLINTO
8.1 Liittokokous
Lokakuussa, 22.–23.10.2016 järjestettävä liittokokous on
Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen kokous,
jonne liiton jäsenyhdistykset voivat lähettää edustajiaan.
Liiton jäsenjärjestöt voivat hakea liittokokouksen järjestämisoikeutta liittohallituksella. Liitto kiinnittää huomiota
liittokokouksen turvallisuuteen ja kouluttaa tarvittavan
määrän ensiapu – ja järjestysmiesvastaavia liittokokouspiirin toimijoista.
8.2 Valtuuskunta
Keväällä 16.–17.4.2016 järjestettävä valtuuskunta on Keskustanuorten sääntömääräinen kokous, jonne jokainen piiri voi lähettää edustajansa.
8.3 Hallitus
Keskustanuorten hallitus sopii kokouksistaan ja työskentelymalleistaan vuoden ensimmäisessä kokouksessaan.
8.4 Työvaliokunta
Keskustanuorten työvaliokunta toimii hallituksen työnyrkkinä erityisesti järjestöllisissä ja taloudellisissa asioissa.
Työvaliokunta sopii kokouksistaan ja työskentelymalleistaan vuoden ensimmäisessä kokouksessaan.
8.5 Työryhmät
Työryhmien tehtävänä on toimia hallituksen työskentelyn
apuvälineenä työryhmälle määrätystä aiheesta. Hallitus
asettaa tarpeelliseksi katsomansa poliittiset ja järjestölliset
työryhmät.
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
26
8.6 Liittotoimisto
Liittotoimiston tehtävänä on tehdä politiikkaa, toimintaa,
taloutta ja hallintoa koskevia esityksiä liittohallitukselle
sekä toimia liittohallituksen päätösten mukaisesti. Liittotoimisto organisoi ja ohjaa valtakunnallista toimintaa,
tuottaa palveluita jäsenilleen, pitää yllä yhteistyöverkostoa
sekä vastaa valtakunnallisesta viestinnästä. Liittotoimiston jäsenpalveluita ovat neuvonta, menetelmien tuottaminen, koulutus, materiaalin tuottaminen ja toimitus, talousja hallintopalvelut.
Liittotoimistoon voi kuulua myös Helsingin ulkopuolella
työskenteleviä työntekijöitä. Heidän työpanostaan käytetään piirien toiminnanjohtajan tehtävien lisäksi sopivissa
määrin liiton yhteisten koulutusten kehittämiseen sekä
muuhun järjestölliseen tai poliittiseen suunnittelutyöhön.
8.7 Piirin työntekijän siirtyminen liiton alaisuuteen
Strategian mukaisesti on mahdollista, että piirin työntekijän työsuhde siirtyy liittoon. Piirin työntekijä työskentelee
edelleen aikaisemman mukaisesti piiritoimistolla, mutta
hän on työsuhteessa piirin sijaan Suomen Keskustanuoriin.
9. TALOUS
9.1 Talous- ja hallinto-osasto
Liiton taloudesta huolehtii liiton omalla palkkalistalla oleva
talousylijohtaja. Yhdessä puolueen hallintojohtajan kanssa
he vastaavat myös lähes kaikkien piirien tilinkirjanpidosta
ja tilinpäätöksistä.
9.2 Varainhankinta
Varainhankinnan tarkoitus on vahvistaa Keskustanuorten
toimintaedellytyksiä ja lisätä itsenäisyyttä eri toimintojen
kohdalla. Varainhankinnan osalta liittohallitus pidetään
tietoisena tuottojen kehittymistä.
9.3 Sijoitus- ja rahoitustoiminta
Rahoitustuottoja haetaan eri sijoitustoimenpitein. Pääasiallisena sijoitusmuotona ovat vakaat rahastosijoitukset.
Sijoitus- ja rahoitustoiminnalla pyritään saamaan katetta
niin, että tuottoja voidaan ohjata varsinaiseen toimintaan.
Tärkeää on saada myös näillä toimilla pidettyä tase tasapainossa. Keskustanuoret huomioivat eettiset tekijät sijoitusja rahoitustoiminnassaan.
9.4 Rahoitushakemukset
Keskustanuoret hakevat vuodelle 2016 yleisavustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Piirijärjestöillemme jaamme
45% yleisavustuksen kokonaissummasta. Jako perustuu
Keskustanuorten itseohjausjärjestelmään jota kehitetään
piirien toiminnan kehittymisen mukaan.
TALOUSARVIO
”Liiton hallitus käsittelee liiton talousarviota 2016 kokouksessaan
23.10. Hallituksen kokoukseen tuleva talousarvio erillisenä liitteenä.”
Sisällysluetteloon
27
Hallituksen kertomus toiminnasta
1.1.2015–30.9.2015
Keskustanuorten vuosi 2015 rakentui voimakkaasti eduskuntavaalien ja Keskustanuorten juhlavuoden ympärille.
jestetty Keskustanuorten Lumimyrsky keräsi hyvin osallistujia
hakemaan uutta intoa kevään koitokseen. Leppoisan tapahtuman asiallisempana sisältönä julkaistiin Keskustanuorten
aluepoliittinen ohjelma, jota yhdessä piirien kanssa oli valmisteltu syksyn 2014 liittokokouksesta alkaen.
Alkuvuonna 2015 keskustanuoret kautta maan jalkautuivat
ihmisten pariin kertomaan Keskustanuorten vaihtoehdosta
yhteiskunnan uudistamiselle. Tavoittelimme eduskuntavaaleissa nuorten aktiivisuuden nostoa ja saimme 25 nuoren ehdokkaamme kautta laajan joukon nuoria mukaan vaalityöhön.
Lukuisten hyvien äänimäärien kruunuksi uuteen eduskuntaan
nousi kolme nuorta kansanedustajaa, kun liiton entinen puheenjohtaja Antti Kurvinen meni läpi Vaasan vaalipiiristä, liiton entinen hallituksen jäsen Katri Kulmuni Lapin vaalipiiristä
ja Keskustanuorten Keski-Suomen piirin entinen puheenjohtaja Petri Honkonen meni läpi kotimaakunnastaan. Yhteensä
Keskustan eduskuntaryhmässä on tällä vaalikaudella kuusi entistä Keskustanuorten puheenjohtajaa ja lukuisa määrä muita
entisiä aktiivejamme.
Eduskuntavaalien jälkeen kokoontunut Keskustanuorten valtuuskunta keskusteli vaalikampanjasta ja tavoitteista vaalien
jälkeiselle ajalle. Valtuuskunta päätti myös käynnistää strategian puoliväliarvion. Arvion käytännön toteuttamisesta vastaa
viisihenkinen työryhmä, joka on tehnyt laajan kyselyn strategian pääkohtien toteutumisesta piireille. Työryhmän tulokset
ja esitykset jatkotoimista käsitellään liittokokouksessa.
Hallitusneuvotteluiden aikana Keskustanuoret ja Keskustaopiskelijat kokosivat sitoutumattomista nuoriso- ja opiskelijajärjestöistä koostuvan joukon, jonka kanssa valmisteltiin
nuorten askelmerkit hallitusneuvottelijoille. Ehdotukset luovutettiin puheenjohtaja Sipilälle.
Nuoret ehdokkaamme keräsivät vaaleissa yhteensä 52733 ääntä. Nuorten ehdokkaiden äänimäärän keskiarvo oli 2109 ääntä, missä oli erittäin merkittävä nousu vuoden 2011 vaaleihin.
Nuoret ehdokkaamme keräsivät kahdeksan prosenttia kaikista
puolueen äänistä. Nuorten ehdokkaiden ylivoimainen ääniharava oli Katri Kulmuni, joka keräsi Lapista ääniä 9705.
Keskustanuorten koulutustoiminnalle vaalikevät teki hieman
taukoa, kun vaaleihin valmistautuvat koulutukset järjestettiin
jo hyvissä ajoin ennen viimeisiä kampanjaviikkoja. Jäsenistömme ei olisi ehtinyt osallistumaan koulutuksiin kiirettömämpien vuosien tapaan vaalikeväänä. Heti vaalien jälkeen
koulutustoiminta käynnistyi uudelleen, kun toukokuussa
pidettiin verokoulutus yhdessä Verohallinnon kanssa. Syyskuussa järjestettiin Elokoulu ja loka-marraskuussa tullaan
järjestämään kolme Politiikan akatemiaa eri puolella Suomea.
Valitettavasti eduskuntavaaliehdokkaille tarkoitettu jälkipurku ei toteutunut.
Eduskuntavaalien aikaan Keskustanuorten #Kenubiili kiersi ympäri Suomea. Biili herätti huomiota hyvässä ja pahassa,
kun sympaattista ulkokuorta ja teknisiä laitteistoja liikuttanut
moottorivanhus ei oikein meinannut jaksaa nykynuorten meiningissä mukana. Kilometrejä autolle tuli kuitenkin tuhansia
ja remontteja vain muutamia. Ulkomuotonsa ja laitteistojensa
takia auto oli kuitenkin monen vaalitapahtuman vetonaula.
Innostuneita kuvia ja videoita auton matkalta voi katsoa täältä: instagram.com/explore/tags/kenubiili/
Keskustanuorten vuoden 2015 toinen pääpainopiste on ollut
Keskustanuorten 70-vuotisen historian juhlallisuuksissa. Juhlavuoden kunniaksi on luotu on oma ilmeensä ja varsinaiset
juhlallisuudet alkoivat Kesäpäivillä Ähtärissä. Vuoden aikana
myös monet perustamisvuonna järjestäytyneet piirit ovat pitäneet omia 70-vuotisjuhliaan.
Vaalikampanjan aikaan liiton järjestämä tapahtumatoiminta
hiljeni ja piirien järjestämien tilaisuuksien määrä kasvoi. Liitto
järjesti ennen puolueristeilyä talouspolitiikkaan pureutuneen
Politiikan akatemian. Vaalikampanjan keskellä Kuopiossa jär-
Sisällysluetteloon
28
Keskustanuorten työntekijöiden yhteiset tilaisuudet on vakiinnutettu ja kuukausittaiset videopalaverit on kesätaukoa
lukuun ottamatta järjestetty joka kuukausi. Elokuussa järjestimme Johtajapäivät, joille kokoontuivat piirien puheenjohtajistot, työntekijät ja liiton hallitus yhdessä suunnittelemaan
Keskustanuorten toimintaa syksylle ja vuodelle 2016. Rovaniemellä järjestetyn tilaisuuden antina oli myös paikalliseen
kulttuuriin ja arktiseen politiikkaan tutustuminen. Piirien ja
liiton toiminnan seuraamiseen on otettu käyttöön Opetus- ja
kulttuuriministeriön raportointilomakkeiden mukaiset seurantalomakkeet.
Hallituksen virallisten kannanottojen lisäksi hallituksen jäsenet ovat julkaisseet lukuisia tekstejä omissa nimissään. Keväällä annoimme julkaisukanavan sivuillamme kaikille nuorille
eduskuntavaaliehdokkaillemme. Syksyllä julkaisimme omalle
jäsenistöllemme tietopaketin pakolaiskriisin taustoista ja maahanmuuton faktoista. Piiriemme jäsenten aktiivisesta kirjoittamisesta kertoo lisäksi osaltaan se, että liittokokoukseen tuli
taas ennätysmäärä aloitteita, tällä kertaa käsittelyssä on yhteensä 89 aloitetta. Syksyn liittokokouksessa käsittelyssä ovat
käsittelyssä myös Keskustanuorten maahanmuuttopoliittinen
ja kulttuuripoliittinen linjaus. Näitä linjauksia on valmisteltu
yleisessä haussa olleiden työryhmien toimesta elo-syyskuu.
Piireihin on vuoden aikana pidetty yhteyttä laajasti ja liittojohto on kiertänyt useasti eri piireissä. Tammikuussa pääsihteeri
kiersi yhdessä puolueen varapuheenjohtaja Rehulan johtaman
ryhmän kanssa piireissä. Vaalien alla pääsihteeri vieraili Lappia
lukuunottamatta kaikissa piireissä ainakin kerran auttamassa
vaalityössä ja tarkkailemassa kuinka liiton antamaa tukea on
hyödynnetty eri puolella Suomea. Lisäksi liiton varapuheenjohtajat Asikainen ja Lahti sekä liittohallituksen jäsenet kiersivät aktiivisesti sekä vaalityön että piirien kevätkokouksien
tiimoilta piirejä. Syksyllä 2015 piirejä ovat liittohallituslaisten
lisäksi kiertäneet liiton puheenjohtajaehdokkaat.
Kansainvälisen toiminnan osalta Keskustanuoret ovat osallistuneet NCF:n, Lymecin ja IFLRY:n yleisiin kokouksiin sekä
koulutuksiin ja muodostaneet toimintaa uudistuneen nuorkeskustalaisen kv-ryhmän kautta. Vuoden tärkein kv-satsaus
on ollut lokakuun lopussa Helsingissä järjestettävä Lymecin
liittokokous. Järjestelyt tehdään yhdessä KOL:n ja Svensk
Ungdomin kanssa. Lisäksi kansainvälistä toimintaa on tehty
mm. Demo ry:n kanssa.
Syyskuun loppuun mennessä liittohallitus on kokoontunut 11
kertaa ja työvaliokunta kuusi kertaa. Liittotoimiston henkilöstö on säilynyt lähes samana kauden ajan, ainoastaan viestintäsuunnittelijana aloitti elokuun alusta Suzana Bincl Minna
Rantalan siirryttyä muihin tehtäviin.
Liitto on henkilöstövaihdoksiin tai järjestöllisiin asioihin liittyvien tiedotteiden lisäksi julkaissut yhdeksän virallista kannanottoa tai tiedotetta:
Keskustanuoret: Liikettä translain uudistamiseen
Keskustanuoret: Vähemmän kalsaritissuttelua, alkoholi virtaamaan ravintoloihin
Keskustanuoret haluaa energiaremontin
Keskustanuoret: Nuoria ehdokkaita kattavasti
Poliittiset nuorisojärjestöt haluavat perustulon hallitusohjelmaan
Kolme Keskustanuorta eduskuntaan
Kuusi Keskustanuorten puheenjohtajaa eduskuntaan
Keskustanuoret: Fennovoiman lupa ei läpihuutojuttu
Keskustanuoret: Uussuomalaisille kansallinen juhlapäivä
Sisällysluetteloon
29
ALOITTEET LIITTOKOKOUKSELLE 2015
Liiton sääntöjen 15§ kohdan 20 mukaisesti liittokokouksessa ”käsitellään asiat, jotka liiton jäsenet ovat viimeistään
kuukautta ennen liittokokousta hallitukselle kirjallisesti
esittäneet ja mitkä liittokokous päättää ottaa käsiteltäviksi.”
Liiton hallitukselle on tullut määräaikaan mennessä 89
aloitetta. Liittohallitus on valmistellut aloitteisiin ehdotuksen liittokokouksen vastauksiksi. Liittohallitus esittää
että aloitteet 1–65 käsitellään poliittisessa valiokunnassa,
aloitteet 66–87 järjestövaliokunnassa ja aloitteet 88–89
linjausvaliokunnassa.
POLIITTISET ALOITTEET
1. Lapin Keskustanuoret: Sote-alueet vaalipiirijaon
mukaan!
Suomeen ollaan luomassa uutta väliportaan hallintoa,
jonka ensimmäiseksi tehtäväksi tulee sote-palveluiden
järjestäminen. Itsehallintoalueelle tulee oma valtuusto ja
hallitus. Itsehallintoalueita tulee maksimissaan 19 kappaletta. Koska itsehallintoalueelle asetetaan vaaleissa valittu
valtuusto, tulisi vaalialueen olla kansanvaltaisesti selkeä.
Tämän vuoksi Sote-aluejaon tulisi heijastaa vaalipiirijakoa,
jolloin samojen rajojen sisäpuolelta valittaisiin sekä kansanedustajat että hallintoalueen valtuutetut. Tämä olisi
kansalaisille kaikkein helpoin ymmärrettävä malli. Muutos vaatisi vaalipiirien rajojen osittaista muuttamista sekä
suurten vaalipiirien, Savo-Karjalan sekä Kaakkois-Suomen
vaalipiirien jakamista pienemmiksi sote-vaalipiireiksi.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Keskustanuoret haluavat rakentaa kansanvaltaista aluedemokratiaa, jossa päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaista. Aloitteessa ehdotetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen
aluejaon perustaksi vaalipiirejä. Perustuslain 25 §:n mukaan
vaalipiirejä on Manner-Suomessa vähintään 12 ja enintään 18
sekä lisäksi Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri, josta valitaan
yksi kansanedustaja.
Keskustanuoret näkevät järkeväksi rakentaa ensin sote-alueet,
joiden mukaan myös eduskuntavaalien vaalipiirit muodostettaisiin. Keskustanuoret kannattavat vahvojen sote-alueiden
muodostamista maakuntajaon ja alueiden edunvalvonnallisen
yhteistyön pohjalta; väestöpohjan, taloudellisen kantokyvyn ja
infran perusteella, huomioiden alueiden identiteettierot ja kulttuuriperusta.
Sote-alueiden jälkeen aluehallinnon uudistamisen seuraavassa
vaiheessa sote-alueet laajenisivat itsehallinnollisiksi alueiksi,
jotka huolehtivat muun muassa toisen asteen koulutuksesta,
kaavoituksesta, julkisesta liikenteestä sekä aluekehityksestä.
Itsehallintoalueille siirtyisi tehtäviä sekä kunnista, maakuntaliitoista ja valtion nykyisestä aluehallinnosta elinkeino- ja
ympäristökeskuksista sekä aluehallintovirastoista. ItsehallinSisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
30
toalueilla ylintä valtaa käyttäisi kunnallisvaalien yhteydessä
suoralla vaalilla valittu valtuusto.
2. Lapin Keskustanuoret: Biolääketieteen byrokratiaa kevennettävä
Suomi on yksi biolääketieteen huippumaista, jolla on edellytykset olla alan johtava maa - mikäli byrokratia ei olisi
niin vahvasti tieteen tiellä. Keskustanuorina meille tärkeää on biotalous ja biotaloudesta puhuttaessa tulee muistaa
sen olevan myös muuta kuin metsää ja energiaa - lääkkeitä.
Mahdollisuudet tällä alalla ovat suuret, mutta byrokratian takia lupaprosessit ovat jäykkiä ja kestävät liian kauan.
Maassamme on tarvittavaa huippuosaamista, jonka avulla
voisimme viedä osaamistamme ulkomaille. Kuitenkin investointikilpailussa Suomi ei pärjää ja alan toimijat kokevat
byrokratian liian kankeaksi. Uusista lääkkeistä jopa kolmannes on biologisia lääkkeitä ja tuotekehittelyvaiheessa
prosenttiosuus on 40–60 prosenttia. Voimme yhä olla bioteknologian menestysmaa.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Metsä on ollut suomalaisille aina luonteva teollisuuden pohja,
miksei siis lääketieteenkin. Keskustanuoret näkevät biolääketieteen ja perinteisemmän lääketieteen tärkeänä tieteenalalla,
jonka asettumista Suomeen tulisi helpottaa. Lupaprosesseja
tulisi keventää tämän toteutumiseksi. Biolääketieteestä voisi
kehittyä tärkeä vientituote. Lisäksi Suomen laadukas koulutus
takaa osaajia tälle aina kasvavalle alalle.
3. Lapin Keskustanuoret: Keskustanuorten tuettava
Paavo Väyrysen aloitetta
Suomen kansan on päässyt suoraan sanomaan kantansa
Suomen EU-jäsenyyteen ainoastaan kerran vuonna 1995.
Nykyinen Y-sukupolvi ei kuitenkaan ole päässyt sanomaan
mielipidettään EU- tai edes euro-jäsenyyteen kertaakaan.
Moni keskustanuortenkaan jäsenistä ei ollut tuolloin vielä edes syntynyt. Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen
kansalaisaloitteen avulla kuitenkin tällainen mahdollisuus
mielipiteen ääneen sanomiseen toteutuisi. Itse kysymykseen siitä tulisiko Suomen eurojäsenyyden jatkua vai ei,
niin keskustanuorten ei tarvitse kantaansa muodostaa.
Tärkeintä on, että asia vihdoin saataisiin kansanvaltaisen
päätöksenteon piiriin, ja myös nuorelle sukupolvelle annettaisiin mahdollisuus sanoa sanottavansa asiasta.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Aloitteen laatijat nostavat esiin menettelyn, jolla Suomi päätti
vuonna 1999 aloittaa valmistelun euroalueeseen liittymiseksi
ilman kansanäänestystä. Keskustanuorten mielestä päätökselle olisi tuolloin pitänyt hakea mandaatti kansalaisilta ja silloinen hallitus toimi väärin. Nykyisin kuitenkin mielipidetiedusteluissa suurin osa suomalaisista kannattaa eurojäsenyyttä.
Kansanäänestyksellä eurojäsenyydestä olisi merkittäviä käytännön vaikutuksia Suomen talouteen. Vertailukohdaksi voi-
daan ottaa Iso-Britannian tuleva kansanäänestys EU-jäsenyydestä, joka on hallinnut maan poliittista keskustelua jo vuosia.
Valuutta on yksi talouden peruspalikoista. Epävarmuus siitä,
millä valuutalla Suomessa jatkossa toimittaisiin, lamauttaisi jo
ennestään heikosti pyöriviä Suomen talouden rattaita.
Liittokokous katsoo, että kansalaisaloite itsessään tuo tervetullutta keskustelua Suomen eurojäsenyyden vaikutuksista, tulevaisuudesta ja vaihtoehdoista ja kannustaa Keskustanuorten
jäseniä halutessaan allekirjoittamaan aloitteen.
4. Lapin Keskustanuoret: Ensimmäisen työntekijän
palkkaaminen kahdeksi vuodeksi alv-vähennyskelpoiseksi
Suomessa on ennennäkemätön työttömyys ja talouden tila
on heikko. Hallitus pyrkii edistämään työllisyyttä yritysten
työllistämistä parantamalla. Suurin osa Suomen yrityksistä
on yksinyrityksiä. Mikäli kaikki yksinyrittäjät palkkaisivat työntekijän, putoaisi työttömyysprosentti reippaasti.
Tämän vuoksi yksinyrittäjiä tulisi rohkaista työllistämään
yrittäjän lisäksi palkollinen. Yksi hyvä keino olisi ensimmäisen työntekijän palkkaamisen määräaikainen alv-vähennyskelpoisuus. Tällöin työntekijän palkkaamiskuluista
poistuisi vajaa neljännes, ja yrityksen ei tarvitsisi kasvattaa
liikevaihtoaan niin paljon tehdäkseen työntekijän palkkaamisesta kannattavaa. Valtion taloudelle tämä tulisi korkoineen takaisin työttömyyskustannusten alentumisena sekä
bruttokansantuotteen lisääntymisenä.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Aloite on linjassa Keskustanuorten pitkäaikaisen tavoitteen
kanssa alentaa työnantajansivutyökuluja, sekä parantamaan
Suomen työllisyystilannetta. ALV-kertymä tulisi esityksen mukaan tippumaan, mutta parantunut työttömyystilanne kompensoisi tilannetta.
5. Etelä-Savon Keskustanuoret: Mediakriittisyyttä
opetettava kouluissa
Suurin osa ihmisistä hankkii tietonsa nykyään netin keskustelupalstoilta ja sosiaalisesta mediasta. Koska tieto välittyy ihmiseltä toiselle, harva tulee tarkistaneeksi tietojen
todenperäisyyttä ja lähteitä. On henkilöitä, jotka pyrkivät
ainoastaan valheellisen tiedon levittämiseen. Myös iltapäivälehdet haalivat klikkauksia provosoivilla ja kärjistävillä
otsikoilla, jolloin ihmisille saattaa jäädä vääristynyt kuva
asioiden todellisuudesta.
Etelä-Savon Keskustanuoret vaatii, että opetussuunnitelman perusteissa mainittu mediakasvatus toteutuu siten,
että kouluissa opetetaan mediakriittisyyttä ja omaa ajattelua alakoulusta lähtien. Mediakriittisyyden opettamisella
lapsille ja nuorille annettaisiin eväät tulkita kriittisesti internetin sisältöä, sekä opetettaisiin havaitsemaan vääristynyttä tietoa. Tunneilla pitäisi myös paneutua sosiaaliseen
mediaan ja opettaa nuoria hyvään mediakäyttäytymiseen.
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
31
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Huoli medialukutaidon heikosta tilasta suomalaisessa yhteiskunnassa on hyvin aiheellinen. Mediakritiikin hallitseminen on
valveutuneen ja sivistyneen kansalaisuuden perusedellytyksiä.
Sosiaalisessa mediassa jaettavat sisällöt pohjautuvat valitettavan usein kirjoittajien henkilökohtaisiin mutu-tuntemuksiin
eivätkä luotettaviin lähteisiin. Lisäksi vihapuhe ja tahallinen
lukijoiden harhaanjohtaminen ovat ilmiöinä aivan liian yleisiä. Liittokokous uskoo, että mediakriittisyyden opettamisen
tulee olla opetuksessa useita oppiaineita läpileikkaava teema.
Mediakritiikin opetusta ei pidäkään sälyttää yksinomaa äidinkielen harteille, sillä oppiaine kärvistelee jo nykyään turhan
monenlaisten ilmiöiden opetusvastuun paineessa.
6. Etelä-Savon Keskustanuoret: Raideliikennettä
avattava asteittain kilpailulle
Etelä-Savon Keskustanuoret katsoo, että liikenne- ja viestintäministeriön päätös lopettaa junaliikenne maaliskuussa 2016 väleillä Joensuu-Nurmes, Varkaus-Joensuu,
Tampere-Keuruu sekä Jyväskylä- Haapamäki-Seinäjoki vaikeuttaa olennaisesti poikittaisliikennettä sekä haavoittaa
alueiden saavutettavuutta ja vetovoimaa. Lisäksi VR karsii
jo syksyllä 2015 vuoroja Savonlinnan ja Parikkalan välillä,
missä tehtiin vuositasolla noin 100 000 matkaa. Esimerkiksi Joensuun ja Varkauden välillä tehtiin vuonna 2014
noin 80 000 matkaa ja saman verran Seinäjoen ja Haapamäen rataosuudella. Haapamäen ja Jyväskylän välillä matkoja oli noin 70 000. Kaukoliikenteen matkojen määrä on
koko Suomen tasolla pysynyt suurin piirtein samalla tasolla
2000-luvun alusta alkaen. Lähiliikenteen määrissä on pientä kasvua.
Viimeistään bussiliikenteen avautuminen kilpailulle ja uusien palveluntarjoajien tuleminen markkinoille on osoittanut sen, että VR ei ole pystynyt vastaamaan kilpailuun ja
asiakkaiden tarpeisiin. Junalippujen hinnat ovat säilyneet
korkeina ja alennuskampanjat palvelevat varsin epätasaisesti matkustajia. VR:n hinnoittelua voi perustellusti kuvata kankeaksi.
Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että kaukoliikennettä
aletaan avaamaan asteittain kilpailulle. Kilpailun avaamisen ehtona on kuitenkin oltava se, että raideliikenne turvataan myös rataosuuksilla, joiden matkustajamäärät ovat vähäisempiä. Tämä edellyttää valtion osittaista tukea väleillä,
missä täysin markkinaehtoinen toiminta tulisi todennäköisesti olemaan kannattamatonta. Esimerkiksi Ruotsissa kilpailun avaaminen on lisännyt henkilöliikenteen matkustajamääriä, tuonut ostoliikenteessä kustannussäästöjä sekä
synnyttänyt raideliikenteeseen uusia palvelukonsepteja.
Haasteitakin toki on ollut, kuten myös muissa raideliikenteen vapauttaneissa EU-maissa.
Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että Keskustanuoret
suhtautuu myönteisesti kilpailun avaamiseen. Keskustanuorten tulee olla visioimassa raideliikenteen tulevaisuuden ratkaisuja. Alueiden saavutettavuus on elinvoima- ja
vetovoimatekijä, missä nopealla, turvallisella ja ekologisella raideliikenteellä on merkittävä rooli. Alueiden saavutettavuus on nähtävä myös demokratiakysymyksenä. Emme
voi hyväksyä alueiden saavutettavuuden rapauttamista
ajassa, jossa monipaikkaisuus, alueiden väliset yhteydet
ja kansainvälinen vuorovaikutus on tavoiteltavaa ja alati
voimistuvaa kehitystä. Itä-Suomi ei aio jäädä jälkeen tästä
kehityksestä.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Keskustanuoret näkevät että nopeina, ekologisina ja erilaisille
matkustajille sopivana liikennemuotona junayhteydet ovat tulevaisuudessa joukkojen liikennemuoto myös Suomessa. Haluamme kehittää suomalaista raideliikennettä koko maata, myös
haja-asutusalueita, palvelevaksi.
VR:n suunnittelema vuorojen karsinta uhkaa siirtää matkustajat ympäri Suomea raiteilta kumipyörille, sekä vaikeuttaa
ihmisten liikkumista. VR ja liikenne- ja viestintäministeriö
sopivat vuonna 2013 henkilöliikenteen monopoliaseman jatkamisesta vuoteen 2024 saakka. Monopolisopimuksen jatkoa
perusteltiin tuolloin muun muassa uusilla kalustoinvestoinneilla sekä sillä, ettei nykyinen rataverkko mahdollista kilpailevaa
toimintaa. Kilpailun kiristymisen ja vuorojen karsimisen seurauksena tilanne on kuitenkin radikaalisti muuttunut, mikä
antaa perusteet sopimuksen päivittämiselle.
Raideliikenteen avaamisessa kilpailulle tulee noudattaa malttia ja välttää Euroopassa tapahtuneet virheet. Esimerkiksi
VR:n yksityistäminen ei ole mielestämme järkevää. Vaikka
VR:n toimintaympäristössä kilpailu on kiristänyt, teki VR-konserni silti vuonna 2014 voittoa 90,4 miljoonaa euroa. Valtion
ollessa VR:n ainoa omistaja tuloutti se osinkonsa kokonaisuudessa valtiolle.
Valtion omistama ja myös sen tukema raideliikenne on kilpailun mahdollistamisesta huolimatta edelleen osittainen välttämättömyys, jotta kaikille suomalaisille taataan mahdollisuus
junaliikenteen käyttämiseen. Keskustanuoret eivät halua Suomeen tilannetta, jossa liikennöitsijät tarjoavat palveluja vain
Etelä-Suomen väkirikkailla alueilla. Raiteet tulee niin ikään
pitää edelleen valtion omistuksessa, vaikka yksityiset toimijat
niille tulisivatkin operoimaan. VR:n käytöstä poistamaa junakalustoa varten tulee perustaa kalustopankki, josta toimijoiden
on mahdollista vuokrata tai ostaa suomalaisille raideleveyksille
sopivia vaunuja ja junia.
Kiireellisinä työllisyyttä lisäävänä ja raideliikenteen houkuttelevuutta parantavina investointeina kuluvalla hallituskaudella
Keskustanuoret ehdottavat lisäksi tasoylikäytävien poistamista niiltä rataosuuksilta, joissa ylikäytäviä vielä on. Tämä nopeuttaisi matka-aikoja huomattavasti ja parantaisi junamatkustamisen kiinnostavuutta, suhteessa esimerkiksi nopeaan
lentoliikenteeseen. Lisäksi rataosuuksia pitää edelleen sähköistää.
Matkustajaraideliikenteen avautuessa kilpailulle tulisi kokeilla
myös uusia yhteysvälejä sellaisille osuuksille, joissa raiteet ovat
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
32
rakennettu mutta liikennöintiä ei tällä hetkellä ole. Tällaisia
välejä ovat esimerkiksi Joensuun ja Kuopion välinen rataosuus
sekä Oulu-Kajaani-Joensuu-Helsinki ratayhteyden avaaminen.
Tämä mahdollistaisi myös Venäjältä tulevien matkailijoiden
entistä sujuvamman raiteilla liikkumisen. Haluamme tehdä
Suomesta raideliikenteen solmukohdan, jossa Baltian-rata
jatkuu Tallinnan-tunnelin kautta Helsingistä Jäämerelle, ja
Keskipohjolan väylän, jossa rata Venäjältä Parikkalan ja Vaasan kautta jatkuu Ruotsiin ja Norjaan. (Vastaus on yhteinen
aloitteisiin 57).
7. Etelä-Savon Keskustanuoret: Vihapuhe hallintaan!
Suomen kahtiajakoisuus korostuu kriisitilanteissa. Internetin suomat vapaan keskustelun alustat lisäävät spekulointia ja mutu-tiedon levittämistä yhteisöissä. Vihapuheen ja möyhäämisen lisääntyminen yhteiskunnallisen
keskustelun kartalle johtaa asetelmaan, jossa kellään ei ole
turvallisuuden tunnetta. Vihapuheet tulee nähdä selkeänä
uhkana median ja yhteiskunnan kentällä. Aggressiivisten
ryhmittymien levittämät perättömät tiedot saavat mukaansa henkilöt, joiden tietopohja kyseiseen aiheeseen ei
riitä laajemman keskustelun seuraamiseen. Usein yksittäiset, esimerkiksi MV-sivuston linkittämät uutiset ovatkin
tehty harkitsematta yksityisyyden suojaa ja selkeästi kohuhakuisuuden pohjalta. Nämä uutiset tavoittavat yhä nuorempia ja alttiimpia tarkkailijoita sosiaalisen median kautta ja niiden tuoma maailmankuva saattaa seurata nuorta
läpi elämän.
Etelä-Savon keskustanuoret toivoo selkeää yhteiskunnallisen ilmapiirin rauhoittamista sananvapautta rajoittamattomilla keinoilla. Valvonnan lisääminen konkreettisin
resurssein, mediakritiikin, suvaitsevaisuuden, sekä selkeän
itsensä ilmaisun opettaminen jo alemmilla koulutusasteilla
voisi edistää rauhallisempaa yhteiskunnallista keskustelua.
Toisaalta yleissivistyksen vahvistaminen edistäisi omalta
osaltaan perättömien tietojen karsiutumista keskustelun
keskiöstä.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Keskustanuoret pitää vapaata viestintää ja sosiaalista mediaa
tärkeinä vaikuttamisen väylänä, joiden vaikuttavuus ja saavutettavuus ovat tulevaisuudessa kasvussa. Tiedon vapaa liikkuvuus mahdollistaa kuitenkin myös valheellisten ja harhaanjohtavien väitteiden leviämisen ennen näkemättömällä tavalla.
Erityisen huolestuttavaa on eri ihmisryhmiin kohdistuva vihapuhe, joka on jo siirtymässä sanoista tekoihin.
Tämän vuoksi eri medioita kuluttavien kansalaisten mediakriittisyys, lähdekritiikki ja sananvastuu ovat ensiarvoisen tärkeitä
ja mitä enenevissä määrin tulevaisuudessa. Kriittisyyden ja
vastuun tärkeyttä ja erilaisuuden ymmärtämistä tulee opettaa
laajasti ja opetuksen tulee saavuttaa ihmiset tasapuolisesti.
Valvonnan lisäämisellä Keskustanuoret tarkoittaa, että eri sosiaalisen median palveluiden ja muiden Internet-sivustojen on
tehostettava omavalvontaa: sivustojen tulee oma-aloitteisesti
ja aktiivisesti varmistaa julkaisujensa faktat ja lainmukaisuus
sekä valvoa sivustoilla käytävien julkisten keskustelujen sisältöä.
8. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: YK:n Kehitysvammaisten oikeuksien julistuksen ratifiointi
Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää YK:n kehitysvammaisten oikeuksien julistuksen ratifiointia. YK:n Kehitysvammaisten oikeuksien julistus on allekirjoitettu 156:n
maan toimesta, muun muassa Suomen, mutta se on ratifioitu vasta 133:ssa maassa joista Suomi ei ole yksi. Tähän
on saatava muutos, sillä kyse on perusihmisoikeuksista ja
maamme on tunnettu edelläkävijänä maailman ihmisoikeustilanteessa. Suomi on ottanut jo useita harppauksia
oikeaan suuntaan kehitysvammaisten oikeuksien suhteen
ratifioimalla osittain, mutta ryhtiliikettä tarvitaan silti.
Esimerkiksi 9. artiklaan kirjattu esteettömyys ei toteudu
jokaisessa julkisessa tilassa, sillä monessakaan ei ole saatavilla selkokielisiä, saatikka sitten pistekirjoituksella, kirjoitettuja opaskylttejä ja tämä asia olisi syytä korjata. Lisäksi muun muassa tiedonsaantia käsittelevän 21. artiklan
mukaisesti viittomakielen asemaa tulisi vahvistaa ja tukea,
sillä Suomessa on tälläkin hetkellä noin 3 100 suomalaista
viittomakieltä äidinkielenään puhuvaa. Heidän on vaikea
löytää palveluita, sillä usein kielitaidoksi vaaditaan vain
suomi ja ruotsi.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Keskustanuorten liittokokous Mikkelissä 2013 on hyväksynyt
aloitteen ”Keskustanuorten ja Keskusta vammaisten asialle”,
sekä puolue 2014 Turussa. Liittokokous on erityisesti samaa
mieltä aloitteen kanssa siinä että Suomen on oltava edelläkävijä ihmisoikeusasioissa ja tämä edellyttää mm. vammaissopimuksen ratifioimista sekä esteettömyyden ja viittomakielen
aseman parantamista.
9. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Nuorien ja
työssäkäyvien vastuuta vanhemmistaan on lisättävä
Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää, että nuorten ja
työssäkäyvien vastuuta vanhemmistaan tulisi lisätä. Nykyyhteiskunta muuttuu yhä enemmän yksilökeskeiseksi. Yhteisöllisyys, sekä lähimmäisistä ja perheestä välittäminen
näkyy yhä vähemmän arkipäiväisissä asioissa. Tulevaisuudessa väestön ikääntymisen myötä, Suomen valtion ja kuntien resurssit eivät riitä huolehtimaan suuresta ikääntyvien
sukupolvesta. Jotta vanhempiemme ei tarvitsisi elää vanhuuttaan laitoksissa, tarvitaan keinoja, joilla kannustetaan
nuoria ottamaan vastuuta vanhemmistaan.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Keskustanuorten Kohti luottamusyhteiskuntaa –periaateohjelma esittää aloitteen hengessä seuraavaa: ”Aikuisten lasten
vastuu vanhenevista vanhemmistaan tunnustetaan yhteiskunnallisena arvona ja asenteena. Elatusvelvollisuus kääntyy kohti vanhuutta siten, että aikuistuneet lapset ottavat enemmän
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
33
vastuuta vanhemmistaan. Verotuksella ja palvelumaksuilla
kannustetaan yhteisölliseen välittämiseen ja perheyhteyden
jatkamiseen myös elämän auringonlaskussa. Viime kädessä
säädyllinen vanhuus turvataan julkisilla varoilla omais- ja kotihoitoa tukemalla ja kehittämällä asumisosuuskuntia. Kukaan
ei saa jäädä yksin.” Tämän sanotun käänteisen elatusvelvollisuuden tiimoilta nousi myös julkista keskustelua 2014 helmikuussa, johon Keskustanuoret osaltaan otti osaa. Keskustanuoret jatkaa työtä.
10. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Hyönteiset
broilerirehuksi ei ulkomaista soijaa, vaan luonnollista ruokavaliota
Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää, että broilerit
ruokitaan vastedes hyönteisillä. Broileri tarvitsee kasvaakseen proteiinia, joka tällä hetkellä saadaan ulkomaisesta
soijasta. Me Keskustanuoret esitämme, että Suomessa
ryhdytään valmistamaan broilerirehua hyönteisistä. Hyönteisten kasvattaminen kuluttaa huomattavasti soijaa vähemmän luonnonvaroja. Hyönteiset kuuluvat siipikarjan
luonnolliseen ruokavalioon. Keskustanuoret näkee, että
broilerinrehun valmistaminen suomalaisista hyönteisistä
olisi huomattavasti ekologisempaa. Kotimainen rehuraakaaine myös lisäisi suomalaisen maatalouden omavaraisuusastetta.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Suomen valkuaisomavaraisuusaste on tällä hetkellä valitettavan alhainen, jolloin keinoja tuontisoijan korvaamiseksi on
haettava ennakkoluulottomasti. Hyönteisten lisäksi myös esimerkiksi palkokasvien viljelyn lisääminen sekä erilaisten teollisuuden sivujakeiden yhä tehokkaampi hyödyntäminen tarjoavat vaihtoehtoja tuntisoijalle. Soijan tuotanto on suurten,
monikansallisten yhtiöiden harjoittamaa bisnestä, jonka johdosta sademetsiä kaadetaan Etelä-Amerikassa yhä enemmän.
Aasian ja Afrikan nousevien talouksien kasvavaa valkuaistarvetta ei kyetä kestävästi tyydyttämään nykymenetelmin.
Broilerien lisäksi myös sian ja nautakarjan kasvatuksessa
tarvitaan valkuaista. Liittokokouksen mielestä myös näiden
eläinlajien rehustuksessa hyönteisproteiinin käyttäminen tulisi
sallia. Jokaiselle tilalle on kuitenkin sallittava oikeus päättää
käyttämiensä rehujen raaka-aineista itse. Lisäksi hyönteisproteiini on oiva valkuaisen lähde myös ihmisravintona.
11. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Veropakolaisilta hyvinvointivaltion palvelut pois
Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää julkisten hyvinvointivaltion palveluiden eväämistä yritysveropakolaisilta. Kun henkilö perustaa yrityksen ulkomaille, tekee
töitä Suomessa, mutta maksaa verot ulkomaille, Suomi ei
saa verotuloja. Silti yrittäjä perheineen voi käyttää suomalaisia hyvinvointipalveluita ilman verojen maksua. Tämä
koskee muun muassa kirjastopalveluita, terveydenhoitoa,
päivähoito-oikeutta, lapsilisiä, sekä mahdollisuutta kouluttautua ilmaiseksi. Veropakolaisella ei tulisi olla oikeuksia
käyttää hyväksi toisten verorahoilla maksamia palveluita hyväkseen. Tapaukset on käsiteltävä yksilökohtaisesti,
huomioiden esimerkiksi avo- tai aviopuolison asema ja hänen oikeutensa käyttää palveluita, yrittäjän verotuskunta
Suomessa tai ulkomailla, sekä nostaako henkilö yrityksestä
palkkaa.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Yrityksen perustaminen tai siirtäminen ulkomaille pelkän verohyödyn saamiseksi on väärin ja julkisen vallan tulisi pyrkiä
kaitsemaan sitä kaikin mahdollisin keinoin. Hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja turva kuuluvat kuitenkin kaikille suomalaisille ja Suomessa asuville. Perustuslaki turvaa kaikille
yhtäläiset oikeudet palveluihin ja sosiaaliturvaan. Yrityksen
perustamiselle ulkomaille voi olla useita syitä, eikä se tarkoita
automaattisesti veronkiertoa. Veroja kiertävät yksilöt ja yritykset tulee kuitenkin saada vastuuseen sekä lain ja kansainvälisten sopimusten teknisesti mahdollistamaa verojen välttelyä
tulee aktiivisesti rajoittaa ja torjua tukkimalla lainsäädännön
ja kansainvälisten sopimusten porsaanreikiä, lisäämällä rajat
ylittävää tietojen vaihtoa ja turvaamalla riittävät resurssit
harmaan talouden torjuntaan.
12. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Järjestelmäuudistus poliisille
Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää järjestelmäuudistusta poliisille. Poliisit kokivat muutama vuosi sitten
kovan säästökuurin ja poliisien määrää vähennettiin. Katukuvasta poliisit katosivat kansalaisten ulottumattomiin.
Nykyään on jopa harvinaisuus jos poliisi ratsaa henkilöauton. Sen sijaan yksi paikka, jossa poliiseja on vielä liiaksi
asti, on raskaan liikenteen seuranta.
Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää, että poliisien
resursseja siirrettäisiin enenevissä määrin seurantaa vaativiin tehtäviin, kuten liikennevalvontaan, puhalluskokeita
suorittamaan tai nopeusvalvonnan tehtäviin. Samalla tarkasteluun tulisi ottaa erilaisten lupaprosessien toimivuus ja
niihin lisähenkilökunnan resursointi.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Nykyisin vallitsevassa tilanteessa poliisin rajallisten resurssien
keskittäminen liikennevalvontaan on vaikeaa. Lisää poliiseja
tarvitaan muun muassa maahanmuuttoasioiden käsittelyyn,
mikä osaltaan rajoittaa liikennevalvontaan käytössä olevia resursseja. Lupapalveluiden toimivuutta on tarkasteltava kriittisesti. Sähköisten hakemusten käyttöönotto, toimintojen kehittäminen ja lupabyrokratian vähentäminen ovat keinoja jonojen
purkamiseen ja palveluiden parantamiseen.
13. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Maatalous
– ja metsänomistajien ALV-prosentin lasku kymmeneen prosenttiin
Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää maa- ja metsätaloutta koskevaa arvonlisäveroa laskettavaksi 24 %:sta
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
34
10 %:iin. Maatalouden arvonlisäveron laskulla pyritään
vähentämään maatalousyritysten riippuvuutta Euroopan
Unioniin ja Suomen myöntämiin maataloustukiin. Mikäli suomalaisia maatalousyrityksiä lopettaa toimintaansa
samaa tahtia kuin nykyisin, kotimaisten elintarvikkeiden
valikoima vähenee. Samalla häviävät työpaikat, eivätkä yritykset pysty tuottamaan kysyntää vastaavaa määrää, sillä
osa maatalousyrityksistä elää lainojen ja tukien varassa jo
muutenkin. Mikäli arvonlisäveroa laskettaisiin, viljan ja lihan myyntihinnan, olisi pysyttävä samana kuin ennenkin.
Maatalousyrittäjälle jäisi näin enemmän rahaa esimerkiksi
henkilöstön palkkaamiseen, lainojen maksuun, sekä toimintansa tehostamiseen.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Liittokokous yhtyy Etelä-Pohjanmaan Keskustanuorten huoleen maatalouden kannattavuudesta. PTT:n tutkimuksen
mukaan maatalouden yrittäjätulo on puolittunut kahdessa
vuodessa. Tänä vuonna yrittäjätulo on laskenut erityisesti kotieläintuotteiden hintojen laskun ja heikon sadon takia.
Liittokokous ei kuitenkaan näe arvonlisäveron suuruuden olevan syy maatilojen ahdinkoon. Investoivat maatilat saavat
arvonlisäverona maksetut eurot takaisin käyttöön arvonlisäveron palautuksen kautta. Maataloudesta ulosmyytävien tuotteiden arvonlisäveron alentaminen laskisi ostajan maksamaa
hintaa, mutta pienentäisi mahdollisuuksia arvonlisäveron
palautuksiin. Näin maatilojen maksama arvonlisävero kokonaisuudessaan voisi jopa nousta nykytilanteesta, kun kaikille
arvonlisäverollisille hankinnoille ei löydy vastaavaa määrää
arvonlisäverollisia myyntejä. Tämä olisi heikennys varsinkin
uuteen konekantaan panostaville tai ulkopuolisen siemenviljan
ja lannoitteiden varassa oleville maatiloille.
14. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Ikäihmisten
kotiturvallisuustarkastus lakisääteiseksi
Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää, että vanhuspalvelulakiin tulee lisätä pykälä, jonka mukaan kotona
asuville ikäihmisille tulisi tehdä kokonaisvaltainen kodinturvallisuustarkastus heidän asuessaan kotona. Kodinturvallisuustarkastus velvoitettaisiin suoritettavaksi kaikille
kuntien palveluita käyttäville. Tarkastuksen tavoitteena
on, että vanhus pystyisi asumaan pidempään kotona turvatuissa oloissa. Yhtenä tarkastuksen kohteena olisi mm. paloturvallisuus: oikeanlainen palo- ja häkävaroitin, alkusammutusvälineistö ja turvallinen poistumistie hätätilanteen
sattuessa. Tarkastus voitaisiin suorittaa normaalin kotipalvelukäynnin yhteydessä, asiakkuuden alettua kunnan tai
kaupungin palveluiden piirissä. Tällä hetkellä tarkastus on
vapaaehtoinen ja jää usein hoitamatta. Lakisääteisyydestä
huolimatta voitaisiin säilyttää tarkastuksesta kieltäytymisoikeus.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Keskustanuoret katsoo, että vanhusten turvallisuus on tärkeää
ja ikäihmisten kotona asumista on tuettava. Vanhuspalvelu-
laissa asetetaan kunnalle kuitenkin jo nyt velvollisuus selvittää
iäkkään henkilön palvelutarpeet muun muassa silloin, kun vanhus hakeutuu sosiaalipalvelujen piiriin tai, kun viranomainen
tekee sosiaalitoimelle ilmoituksen henkilön palveluntarpeesta.
Palveluntarpeiden selvittämisen yhteydessä on arvioitava
iäkkään henkilön toimintakyky ja selvitettävä, miltä osin iäkäs henkilö pystyy suoriutumaan tavanomaisista elämän toiminnoista asuin- ja toimintaympäristössään. Arvioinnissa on
otettava huomioon iäkkään henkilön toimintakyky sekä hänen
ympäristönsä esteettömyyteen, asumisensa turvallisuuteen ja
lähipalvelujensa saatavuuteen liittyvät tekijät. Kun kunnilla on
jo tällainen velvollisuus tarkastaa vanhusten asumisen turvallisuus, ei kuntien lakisääteisten tehtävien lisääminen erillisellä
kodinturvallisuustarkastuksen suorittamisella ole tarkoituksen
mukaista. Lisäksi pelkän lakisääteisen tarkastuksen suorittaminen itsessään lisää ikäihmisten hyvinvointia.
Lisäksi Keskustanuoret huomauttaa, että palovaroittimien sijoittaminen ja kunnossapito on asuntojen haltijoiden ja omistajien lakisääteinen tehtävä, mitä ei ole syytä sälyttää kuntien
tehtäväksi. Keskustanuoret kuitenkin kannustavaa ikäihmisten
omaisia ja esimerkiksi vapaapalokuntien vapaaehtoisia huolehtimaan siitä, että vanhukset ovat tietoisia lain vaatimuksista ja
vaatimuksia noudatetaan vanhusten asunnoissa.
15. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Kesälomien
siirtäminen viikon 24 viimeiselle arkipäivälle
Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää kesälomien aloitusta siirrettäväksi viikon 24 viimeiselle arkipäivälle. Esitys
kesälomien siirtämisestä kahdella viikolla voisi lisätä joustavuutta ja opetuksen järjestäjän päätäntävaltaa koulujen
lukuvuoden ja loma-aikojen järjestämisessä. Nykyisin kesälomat alkavat viikon 22 viimeisenä arkipäivänä, joka sijoittuu toukokuun lopulle tai kesäkuun alkuun. Koulujen alettua porrastetusti elokuun alussa on ollut huomattavissa
nuorisoväsymystä ja keskittymisvaikeuksia. Tämä saattaa
johtua siitä, että Ilmatieteen laitos on arvioinut elokuun
olevan kesäkuuta lämpimämpi kuukausi, jolloin lämpimät
päivät houkuttelevat ulos laistamaan opiskelusta.
Suomalaisissa korkeakouluissa kesälomat sijoittuvat juhannuksen ja syyskuun alun väliin. Korkeakoulujen lomat
toteuttavat hieman paremmin eurooppalaistyyppisiä lomaaikoja. Euroopassa kesälomat sijoittuvat heinä-elokuulle,
jolloin Suomenkin kesä on parhaimmillaan. Tämä aiheuttaa mm. sen että matkailuyritysten kesätyöntekijöiden on
palattava koulun penkille, kun yritysten pitäisi olla järjestämässä valmiutta eurooppalaisen matkailusesongin varalle.
Tämä vaikuttaa muidenkin alojen kesätyöntekijöihin, esimerkiksi maatiloilla syystöiden alkaessa ovat työntekijät
siirtyneet jo koulun penkeille.
Perusopetusasetuksen mukaan kouluvuodessa on oltava
190 työpäivää, vähennettynä mahdolliset keskelle työviikkoa osuvat juhlat kuten vappu ja itsenäisyyspäivä. Perusopetuksen kesälomien alkamisajankohdasta säädetään
Perusopetuslaissa (21.8.1998/628) ja sitä täydentävässä
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
35
Perusopetusasetuksessa (20.11.1998/852). Perusopetuslain 6. luvun 23 pykälän toisen momentin mukaan lukuvuoden koulutyön päättymisajankohdasta säädetään
asetuksella. Perusopetusasetuksen 1. luvun 7 pykälän
ensimmäisessä momentissa säädetään, että lukuvuoden
koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Eli
Perusopetuslaissa, täydennettynä Perusopetusasetuksella,
säädetään, että koulutyö päätetään vuosittain toukokuun
viimeisellä viikolla. Toinen määräävä kohta on 190 opetuspäivää, jotka voidaan suunnitella vähän vapaammin,
kunhan koulutyö päätetään asetuksen mukaan toukokuun
viimeisellä viikolla.
Kevätlukukausi on nykyisin syyslukukautta pidempi aiheuttaen sen, että sekä oppilaat että opettajat tuntevat itsensä väsyneiksi toukokuun lopulla. Voisiko kevätlukukauden
väsymystä torjua ajoittamalla lomia tasaisemmin kevätlukukaudelle? Koulujen talviloman lisäksi keväämmälle voisi
järjestää toisen lomaviikon esimerkiksi pääsiäisen yhteyteen. Lomien ajankohta ja pituus ovat opetuksen järjestäjän päätettävissä.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Keskustanuoret pitävät harkinnan arvoisena suomalaisten
koululaisten ja opiskelijoiden kokonaisvaltaista lomarytmin
uudelleen tarkastelua eurooppalaiseen tapaan. Tällöin koulut
alkaisivat vasta syyskuussa ja kevätlukukaudelle rakentuisi pidempi lomajakso. Muun muassa Virossa kouluilla on mahdollisuus pitää sekä talviloma- että kevätlomaviikko kevätlukukaudella. Tätä voidaan kokeilla alueellisesti.
Liittokokous kuitenkin huomauttaa että muutos ei ole yksiselitteinen. Kesäloman alun siirtäminen kahdella viikolla, tekee
kevätlukukaudesta pitkän suhteessa syyslukukauteen. Kevätlukukauden myöhentäminen ei ratkaise lasten ja vanhempien
kesälomien yhteensovittamisongelmia, sillä koulujen lomakausi olisi yhtä pitkä kuin nykyisin ja vanhempien loma lyhyempi.
Kesäloman aloittaminen myöhemmin vaatisi myös uudelleenjärjestelyjä koulujen yhteisvalintaan. Säiden mukaan lomien
muuttaminen ei yksistään ole riittävä syy, vaan loma-aikojen
siirtämisen perusteena tulee ennen kaikkea pedagogiset lähtökohdat. Oleellista on miettiä, paraneeko opetuksen laatu jollain tavalla, mikäli lomien ajankohtaa muutetaan nykyisestä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2005 tekemä selvitys
koululaisten loma-ajoista ei tue kesälomien siirtämistä. Koulun
työ- ja loma-ajat koskevat lähes kahta miljoonaa koululaista,
opiskelijaa ja heidän vanhempiaan. Koulujen työaikamuutoksilla on laajoja vaikutuksia esimerkiksi ylioppilaskirjoitusten,
toisen asteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen yhteisvalinnan sekä yliopistojen valintakokeiden aikatauluihin sekä
valtion ja kunnan talouden ja toiminnan suunnitteluun. Myös
periodien rytmitystä ja lomakausien aikataulutusta, esimerkiksi Joulun yli, on pohdittava uudelleen.
16. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Kalenteriin
liputuspäivä nuorisovaikuttajille
Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää nuorten vaikut-
tajien liputuspäivää. Nuorisovaikuttamisen suosio tuntuu
olevan yhteiskunnassamme melko pientä. Monet nuoret
kokevat radikalisoitumisen paremmaksi vaihtoehdoksi vaikuttaa sen sijaan että liityttäisiin nuorisovaltuustoon, opiskelijaliittoon tai poliittiseen nuorisojärjestöön.
Nuoria voitaisiin valistaa vaikuttamisen polulle vaaliviikkojen yhteydessä ja viettää nuorisovaikuttamisen viikkoa
joka huipentuisi perjantaina vietettävään nuorisovaikuttajien päivään, joka tulisi olemaan kansallinen liputuspäivä.
Nuorisovaikuttamisen viikko olisi verrattavissa tämän hetken sanomalehtiviikkoon, joka kannustaa nuoria lukemaan
ja arviomaan mediaa kriittisesti.
Nuorisovaikuttamisen viikolla tulisi eri opinahjoissa keskustella erilaisista vaikuttamisen kanavista ja vaikuttamisesta Euroopassa, Pohjoismaissa, Suomessa ja kunnallisella
tasolla. Viikon aikana kouluilla vierailisivat poliittiset vaikuttajat eri tahoilta ja nuoret saisivat esittää kysymyksiä
vaikuttamisesta. Nuorisovaikuttamisen teemaviikko olisi
jokavuotinen ja odotettu tapahtuma. Nuorisovaikuttamisen viikolla olisi toivottavasti vaikutus, jonka ansiosta nuoret eivät enää kysyisi, onko politiikka jotain syötävää.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Nuorisovaikuttamiselle ei tule perustaa omaa liputuspäivää.
Liittokokous kuitenkin kannattaa aloitteessa esitettyä nuorisovaikuttamisen viikosta. Keskustanuoret haluavat antaa
nuorille tietoa vaikuttamiskanavista ja kannustaa nuoria
vaikuttamaan. Oikea tavoite on tuoda nuorisovaikuttamisen
viikko kouluille, osaksi opetusta. Näin vaikuttaminen, nuorisovaikuttaminen tehdään tutuksi, opitaan vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä samalla tehdään tutuiksi poliittisia nuorisojärjestöjä ja puolueita.
17. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Arvolisäveron maksu maksuperusteiseksi
Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää myynnistä maksettavan veron tilittämistä valtiolle vasta sitten, kun myynnistä on tilitetty maksu yrittäjälle. Tällä hetkellä myyjä
joutuu maksamaan arvonlisäveron valtiolle vaikka myyntisuoritusta ei olisi saatukaan.
Suurin osa yrityksistä käyttää toiminnassaan suoriteperusteista kirjanpitoa, vain ammatinharjoittajilla on oikeus
laatia maksuperusteinen tilinpäätös. Tällä hetkellä suurin
osa yrityksistä käyttää kahdenkertaista kirjanpitoa ja kirjaa tapahtumat suoriteperusteisesti. Arvonlisävero maksetaan suoriteperusteen mukaan, ja arvonlisäveron maksu on
muutettava siten, että se tilitetään valtiolle vasta maksun
jälkeen. Muutoin kirjanpito tehtäisiin suoriteperusteisesti
kuten ennenkin.
Esimerkiksi jos myyjä myy tuotteen laskulla 30.9.2015,
yrittäjä kirjaa sen myynniksi syyskuun kirjanpitoon. Yleisesti ottaen Suomessa laskulla maksettaessa maksuaika
on yleensä sopimuksesta riippuen 7 – 30 päivää. Jos kaikSisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
36
ki menisi suunnitelmien mukaan, yrittäjä saa asiakkaalta
suorituksen viimeistään 30.10.2015. Syyskuun myynnin
arvonlisäveron yrittäjä tilittää verottajalle 12.11.2015.
Etenkin yritysten, niin suomalaisten kuin ulkomaistenkin,
maksukyky on Euroopan taloustilanteen muuttuessa heikentynyt. Laskuja ei makseta ajallaan vaan toisinaan myyjä
saa lähettää useamman maksuhuomautuksen ja usein saatavat siirtyvät myös perintään. Riippumatta siitä milloin
asiakas maksaa laskun arvonlisäveroineen myyjä joutuu
tilittämään Verohallinnolle myynnistä arvonlisäveron aina
noin 1,5 kuukauden päästä myyntikuusta. Kirjanpidollisesti tämä heikentää yrityksen likviditeettiä. Maksettavan
arvonlisäveron määrä ei muutu, ainoastaan maksuajankohta muuttuu. Esitystä ovat jo vuonna 2014 kannattaneet
SDP sekä Suomen Yrittäjät.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Liittokokous toteaa aloitteen olevan perusteltu erityisesti pienyrittäjien kannalta. Uskomme tämän parantavan pienten yritysten toimintaedellytyksiä ja maksukykyä.
18. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Lihavalmisteiden alkuperäismerkinnät, joutsenmerkki
Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää lihan alkuperämaan selkeää merkitsemistä lihavalmistepakkauksiin. Tällä
hetkellä on todella vaikea löytää kaupasta tarkkoja merkintöjä lihavalmisteiden kotimaisuudesta, vaikka Joutsenlipun puutteesta usein voi aavistaa lihan olevan ulkomailta, tulisi pakkauksissa silti olla merkintä alkuperämaasta.
Useat kuluttajat luulevat syövänsä kotimaista lihaa ostaessaan tunnettujen kotimaisten ruokatalojen tuotteita, näin
ei kuitenkaan aina ole. Esimerkiksi kinkkusuikaleista vain
murto-osa on kotimaisia.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Liittokokous yhtyy erityisesti aloitteen osaan, jossa vaaditaan
lihavalmisteiden alkuperämaan merkitsemistä pakkauksiin.
Liittokokous ei yhdy kuitenkaan aloitteessa olevaan viitteeseen siitä, että alkuperäismerkintä ilmaistaisiin Joutsenmerkin
kautta. Joutsenmerkki korostaa elinkaariajattelua, kuluttajan
ja ympäristön suhdetta sekä laatua. Se ei ole varsinainen alkuperän takaava merkintä.
Kohti vihreää kasvua -ohjelmassa linjataan, että ”kuluttajan
kannalta pakkausmerkinnät on tehtävä mahdollisimman selkeiksi. Jäljitettävyys lisää kuluttajien luottamusta kotimaisiin
elintarvikkeisiin. Harhaanjohtavien kotimaisuuteen viittaavien merkkien käyttö tulee kieltää. Vuonna 2014 hyväksytyssä
ohjelmassa on päätetty, että Hyvää Suomesta -merkki tulee
asettaa ainoaksi kotimaisuutta määritteleväksi merkiksi, ja sen
kustannuksia tulee alentaa pienille toimijoille.” Hyvää Suomesta -merkkiä käytetään, kun tuotteet on valmistettu Suomessa
ja niiden raaka-aineista vähintään 75 % on suomalaisia.
Evira edellyttää elintarvikkeiden pakkausmerkinnöiltä, että
elintarvikepakkauksessa ilmoitetaan valmistajan, pakkaajan
tai EU:ssa toimivan myyjän nimi ja osoite. Lisäksi tulee ilmoittaa tarkemmat tiedot alkuperästä, jos sen ilmoittamatta jättäminen voi johtaa ostajaa harhaan elintarvikkeen todellisen
alkuperän suhteen. Tarkoituksena on varmistaa, ettei ostaja
oleta elintarvikkeen olevan suomalaista alkuperää, jos se on
valmistettu muualla tai tuotu Suomeen muualta.
Valmistajalla tarkoitetaan puolestaan toimijaa, joka on jalostanut tai koostanut elintarvikkeen tai muulla käsittelyllä saattanut elintarvikkeen lopulliseen muotoonsa. Valmistuksella
tarkoitetaan elintarvikkeen yhdistämistä muihin ainesosiin,
kypsentämistä, säilömistä tai muuta vastaavaa käsittelyä. Koska valmistamisen käsite on hyvin laaja, valmistusmaa ei välttämättä tarkoita samaa kuin alkuperämaa.
19. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Suurpetojen
kannanhoidollisia kaatolupia lisättävä
Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää kannanhoidollisten pyyntilupien myöntöperusteita ja myöntämismäärien tarkastelua kriittisesti. Lupamääriä tulisi lisätä sellaisille alueille jossa suurpetojen kanta on runsas. Alueellisuus
pitäisi huomioida entistä paremmin ja valtakunnallisesti
käytössä olevia seurantajärjestelmiä tulisi kehittää entistä
paremmiksi ja tarkoituksenmukaisimmiksi. Kuluneenkin
vuoden aikana olemme mediassa saaneet lukea useasti, miten suurpedot ovat aiheuttaneet tuhoa esimerkiksi tuhoten
yrittäjien kasvattamat eläimet. Muun muassa susikanta on
aivan liian suuri, eikä poikkeuslupien myötä pystytä kaatamaan edes kaikkia häirikköyksilöitä. Myös susien kaatoluvat pitäisi saada järjestelmällisesti, mutta hallitusti kannanhoidollisen luvanmyönnön piiriin kuten karhu ja ilves.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Keskustanuoret katsoo, että suurpedot kuuluvat Suomen luotoon. Niiden kantoja on kuitenkin kyettävä sääntelemään
tarpeen mukaan. Suurpetojen aiheuttamat tuotanto- ja koiravahingot ovat merkittävä ongelma. Keskustanuoret katsoo
myös, että kannanhoidollisen metsästyksen jatkuminen myös
meneillään olevan kokeilun jälkeen tulee varmistaa. Suomen on
laadittava kansallinen suurpetostrategia, jossa määritellään
tulevaisuuden
kestävät määrät suurpetokannalle. Strategia tulee pohjustaa
kattavalla suurpetojen kannanarvioinnilla ja huomioiden alueelliset eroavaisuudet kannoissa.
20. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Nollatuntisopimuksien ehdot sisällytettävä työlakeihin
Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää nollatuntisopimuksia koskevia työehtoja sisällytettäväksi työlakeihin kuten työehtosopimuslakiin, työsuojelulakiin, työaikalakiin
sekä vuosilomalakiin. Tällä hetkellä työehtosopimuksissa
määritellään esimerkiksi tarvittaessa työhön kutsuttavan
henkilön, niin sanotun nollatuntilaisen, irtisanomisaika.
Alasta riippuen TES:ssa määritelty irtisanomisaika voi olla
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
37
jopa 3 kuukautta ja vaikka työntekijälle ei tarjottaisi työtunteja, hän ei saa tehdä töitä kilpailevalle yritykselle. Tämä
ei kannusta henkilöä työntekoon. Ongelmia esiintyy erityisesti muun muassa kaupan alalla, ravintola-alalla, sosiaalija terveysalalla sekä vartiointialalla. Nollatuntisopimuksia
ei silti saa sekoittaa vuokratyönä tehtäviin työtunteihin.
Vuokratyötä on mahdollista tehdä keikkaluontoisena mahdollisuuksien mukaan usealle eri yritykselle.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Keskustanuorten mielestä työelämän muuttuessa 0-työsopimusten ottaminen yhdenvertaiseksi mahdollisuudeksi muiden
työsopimusten joukossa on mahdollinen, joskaan ei riskitön.
Työntekijöiden oikeuksia ja mahdollisuuksia vaikuttaa sopijapuolena 0-työsopimuksen ehtoihin on korostettava ja ne on
tuotava selkeästi esiin. Työnantajan kannalta 0-työsopimus voi
olla järkevä tilanteissa, joissa ei varmuudella voi tietää tarjolla olevan työn määrää. 0-työsopimus on työnantajan kannalta
vuokratyöhön verrattuna parempi, koska vuokratyön hinta on
pääsääntöisesti korkeampi. Myös työtehtävä on tutulle työntekijälle helpompi ja tehokkaampi hoitaa kuin sattuman varaisesti tulevan vuokratyöntekijän.
Työntekijän näkökulmasta 0-työsopimus voi olla ainoa vaihtoehto solmia työsopimus esimerkiksi opiskelujen tai perheelämän yhteyteen. Yhteisesti tehty 0-työsopimus on hyvä vaihtoehto kun kumpikaan osapuoli ei voi sitoutua tiettyyn, edes
johonkin minimi, tuntimäärään. Työntekijällä tulee olla mahdollisuus jättää noudattamatta työhön tulokutsua, joka lisää
edelleen 0-työsopimuksen joustoa työntekijän näkökulmasta.
Aloitteeseen viitaten Keskustanuorten mielestä 0-työsopimuksen irtisanomisajalla tulee voida solmia uusi työsopimus.
21. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Lakkoilijoille
kaksi päivää palkatonta
Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää, että lakkoilijoille ensimmäiset kaksi lakkopäivää olisivat palkattomia.
Pääministeri Sipilän hallituksen esittämän säästöleikkausten myötä ovat ammattiyhdistysliikkeet nousseet varpailleen ja järjestävät poliittisia mielenilmauksia sekä lakkoja.
Suurin osa suomalaisista eivät ole tyytyväisiä säästöleikkausten aiheuttamiin ylityökorvausten puolituksiin, sunnuntaikorvausten alenemisiin eikä muihin leikkauksiin.
Laittomat ja lailliset lakot eivät tietenkään paranna tilannetta. Toki jokaisella ihmisellä on sananvapaus, eikä heiltä
sitä voi kieltää. Ehdotus lakkoilun vähenemiselle voisi olla
lakkoiluavustuksen siirtäminen suoraa valtiolle lakkoilijan
kukkaron sijasta. Lakkoavustus on tällä hetkellä verovapaata tuloa 16€ lakkopäivältä. Tuhannen lakkolaisen avustus
olisi jo 16 000€ ja kahdelta päivältä sitä kertyisi 32 000€.
Tuolla summalla säästettäisiin valtion kassaan rahaa. Rahan tarve on tänä päivänä ihmiselle niin suuri, että tällaisen pienen avustuksen pois jääminen hillitsisi suurempaa
mielenilmausta.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Nykyisellään lakkopäivän palkan maksaa ammattiliitto jäseniltään keräämistä varoista. Lakkopäivän palkasta ensimmäiset 16 euroa on sovittu kolmikannassa verovapaaksi. Loput
lakkopäivän palkasta on normaalia veronalaista tuloa. Keskustanuorten mielestä tulevaisuudessa ensimmäisen 16 euron
verovapaus tulisi poistaa ja koko lakkopäivän palkkaa tulee verottaa normaalin tuloverotuksen mukaisesti.
22. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Yhdeksän
kuukauden palvelusaika yhteneväiseksi korkeakoulujen alkuun
Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää että yhdeksän
kuukauden, eli 255 vuorokauden, varusmiespalvelusta lyhennettäisiin niin, että varusmiehet ehtisivät aloittamaan
koulunsa normaaliin aikaan. Yhdeksän kuukautta palvelevat, syyskuussa kotiutuvat, varusmiehet ovat syrjäytymisvaarassa. Varusmiesten kotiutumispäivä on liian myöhäinen suhteessa siihen milloin korkeakoulut aloittavat
lukukautensa. 15% vuosittain varusmiespalveluksen suorittavista henkilöistä palvelee yhdeksän kuukautta. Syyskuussa kotiutuvilla varusmiehillä menee syksyn opinnoista
ohi peräti kolme viikkoa. Kaikkia käytössä olevia lomapäiviä ei ole mahdollista eikä mielekästä varata täksi ajaksi.
Myöhäinen kotiutumispäivä lisää erityisesti nuorten miesten syrjäytymistä. Vuonna 2013 julkaistun ”Ohi on! Entä
sitten” -artikkelin mukaan joka seitsemäs varusmies kokee
tulevaisuutensa melko epävarmaksi. Ongelmia siis on. Olisi
yhteiskunnallisestikin tarkoituksenmukaista, että varusmiehet pääsisivät aloittamaan opinnot samaan aikaan kuin
muutkin, puhtaalta pöydältä. Mielestämme ei ole järkevää se, että varusmiehiä pidetään palveluksessa kiinni yli
korkeakoulujen alkamisen. Jokainen yhdeksän kuukautta
palvellut tietää, mitä viimeiset viikot palveluksessa pitävät
sisällään: odottamista ja turhaa oleilua. Mielestämme yhdeksän kuukauden varusmiespalveluksessa on tiivistämisen varaa, varsinkin loppupäässä, sen verran, että palvelusta pystyttäisiin lyhentämään.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Liittokokous toteaa aloitteen huomion olevan aiheellinen. Palvelusaikojen eriyttäminen toisistaan ei kuitenkaan ole mahdollista. Nykyiset 165, 255 ja 347 vuorokauden pituiset palvelusajat on rytmitetty yhteen. Ne tukevat toinen toistaan niin
koulutuksellisesti kuin koulutushenkilöstön työmäärän tasaajana. Keskustanuorten liittokokous näkee että oleellista olisi
pyrkiä rytmittämään palvelusaikojen alku ja päättyminen paremmin muun yhteiskunnan aikatauluihin. Nykyisillään talvella ja kesällä alkavat palvelusajat eivät vastaa aikataulua jolla
mm. korkeakoulumme toimivat.
23. Kymenlaakson Keskustanuoret: Lautamiesjärjestelmästä luovuttava
Käräjäoikeuksissa toimii tällä hetkellä kunnanvaltuustojen
valitsemattomia lautamiehiä eli maallikkotuomareita. Lautamiehet osallistuvat rikosasioiden ja maaoikeusasioiden
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
38
käsittelyyn ilman asiantuntemusta laista. Lautamiesten
käyttöä erityisesti rikosasioissa perustellaan sillä, että lautamiehet ovat omiaan lisäämään kansalaisten tuomioistuimia kohtaan tuntemaa luottamusta.
On kuitenkin perusteltua syytä epäillä, että ilman juridista asiantuntemusta annetut tuomiot heikentävät asianosaisten luottamusta tuomioiden oikeellisuuteen. Lisäksi
on huomioitava, että lautamiesten ollessa yksimielisiä on
heidän kantansa ratkaiseva, vaikka se olisi vastoin ammattituomarin näkemystä. Lautamiesten käytöstä luopuminen
palvelisikin erityisesti vaikeiden ja hankalien rikosasioiden
käsittelyä, edesauttaisi materiaalisesti oikeaan lopputulokseen päätymistä ja parantaisi oikeusturvaa. Lisäksi lautamiesjärjestelmä on kallis. Oikeushallintoon kohdistetaan
taloudellisessa taantumassa säästötoimia siten, ettei lautamiesjärjestelmään ole enää varaa. Oikeushallinnon toimivuuden turvaamiseksi on luovuttava lautamiesten käyttämisestä, jotta ammattituomareiden virkoihin jää enemmän
varoja. Näin ollen Kymenlaakson Keskustanuoret esittää,
että Suomen Keskustanuoret kannattaa lautamiesjärjestelmästä luopumista ja lautamiesten korvaamista ammattituomareilla tarvittavilta osin.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Keskustanuorten valtuuskunta 2013 on hyväksynyt oikeuspoliittisen linjauksen, joka esittää seuraavaa: ”Keskustanuoret
kannattaa maallikkotuomarien eli lautamiesten säilyttämistä osana suomalaisia käräjäoikeuksia. Lautamiehet lisäävät
kansan luottamusta oikeusjärjestelmään. On myös tutkittava,
olisiko pieniä riita-asioita mahdollista sovitella maallikkovetoisissa sovitteluelimissä.”
Suomalainen oikeusjärjestelmä pyrkii takaamaan osapuolien
tasapuolisen kohtelun. Tähän liittyy oikeus saada oikeusapua
sekä valittaa tuomiosta. Järjestelmä on oikeudenmukainen,
mutta aiheuttaa tästä johtuen myös suuria kustannuksia. Lautamiesten saamat nimelliset palkkiot ja korvaukset eivät ole syy
kasvaneisiin kuluihin, päinvastoin. Liittokokous myöntää, että
lautamieskokoonpano saattaa tuntua ja olla rasite ammattituomareille.
Lisäksi liittokokous haluaa muistuttaa lautamiesjärjestelmään
jo tehtyjä muutoksia. Nykyisellään yksinkertaisimmat käsittelyt toteutetaan yhden ammattituomarin toimesta (esim. rattijuopumukset) ja vaikeimmat sekä julkisuusarvoltaan suuret
käsittelyt kolmen ammattituomarin toimesta (esim. case Ulvilan surma). Lautamieskokoonpanolla, jossa on ammattituomari ja kolme lautamiestä, käsitellään maalaisjärkeä tarvitsevat tapaukset. Tällöin lautamiehet ovat juurikin oikea taho
tuomaan mukaan yleistä kansalaisnäkemystä ja palauttamaan
kansalaisten uskoa oikeusjärjestelmäämme.
24. Kymenlaakson keskustanuoret: Biomassaverolla
kilpailukykyä metsäteollisuudelle
Puulla on merkittävä osuus uusiutuvan energian tuotannossa ja se on yksi tärkeimmistä uusiutuvista raaka-aineis-
ta. Puu sitoo kasvaessaan hiilidioksidia ja toimii hiilinieluna aina tuotteiden elinkaaren loppuun asti. Kannustamalla
aktiivisempaan metsien myyntiin ja puun kiertoon, sidomme ilmastosta hiilidioksidia ja hillitsemme ilmastonmuutosta. Metsäteollisuuden kannattavuus on heikentynyt
paperin kysynnän heikentyessä ja tuotantokustannusten
kasvaessa. Tuotantokustannukset ovat nousseet merkittävästi muun muassa puun hinnan noustua Suomen siirryttyä pinta-alaperusteisesta metsän verotuksesta myyntiverotukseen. Tällöin metsänomistajien halukkuus myydä
metsää on laskenut, mikä on nostanut puun hintaa.
Kymenlaakson keskustanuoret esittää, että Suomen keskustanuoret kannattaa metsäverotuksen muuttamista
myyntiverotuksesta ”biomassaverotukseen”. Biomassaverolla tarkoitetaan tässä veroa, joka kerätään hyödyntämättömästä biomassasta. Biomassasta, joka ei edistä talouskasvua, työllisyyttä eikä kestävää kehitystä. Vero kasvaisi
metsän ikääntyessä ja metsänhoitotoimenpiteet olisivat
verovähennyskelpoisia. Suojelumetsät jätettäisiin verotuksen ulkopuolelle.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Metsäpohjaiset tuotteet ovat olleet ja tulevat olemaan Suomen
hyvinvoinnin yksi tärkeimmistä tukijaloista. Digitalisaation
edetessä ja toimintaympäristön muuttuessa yhä globaalimmaksi on suomalainen metsäteollisuuden osaaminen ja pohjoismainen korkealaatuinen puuraaka-aine pitänyt hyvin pintansa
eikä tulevaisuus tässä suhteessa näytä huolestuttavalta. Puusta tehtävien tuotteiden kirjo oikeastaan on vain kasvamaan
päin ja käyttökohteet monipuolistuvat. Suomen metsät kasvavat nykypäivänä enemmän kuin koskaan aiemmin. Samaan
aikaan metsäteollisuuden puunkäyttö on hienokselti vähentynyt erityisesti sellu- ja paperiteollisuuden osalta. Metsiemme
vuosittainen kestävä hakkuumäärä on jopa 20-30 miljoonaa
kiintokuutiota enemmän kuin mitä tällä hetkellä käytämme.
Vuosittainen puun kasvu on kaksinkertainen puunkäyttöön
nähden, joka on noin 50 miljoonaa kiintokuutiota vuodessa.
Ennätyssuuret metsiemme puuvarat antavat Keskustanuorten mielestä erinomaiset monimuotoisuutta korostavat käyttömahdollisuudet metsänomistajille oman metsänsä osalle.
Kaikki eivät halua hoitaa metsäänsä pelkästään taloudellisen
ajattelun pohjalta, johon biomassavero johtaisi. Keskustanuoret yhtyvät huoleen metsäteollisuuden kilpailukyvyn ylläpitämisestä, mutta näkevät suurimpina ongelmina puunsaatavuuteen muun muassa metsätilakokojen pienentymisen, tilojen
omistajien ikääntymisen sekä puunkäytön keskittymisen keskiseen ja eteläiseen Suomeen sekä metsänhoitotöiden rästit.
Keskustanuorten mielestä puunkäyttöä Suomessa on saatava
lisätyksi kestävällä pohjalla.
25. Kymenlaakson Keskustanuoret: Vessat vetämään
Suurin osa julkisten tilojen wc:istä on totuttu luokittelemaan sukupuolten mukaan: erilliset wc:t naisille ja miehille. Sukupuolittamattomat käymälätilat ovat jo kuitenkin
arkipäivää liikennevälineessä, osassa julkisia rakennuksia
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
39
ja erityisesti yksityisasunnoista. Tämä onkin viisasta tilojen käyttöä, sillä jonoja muodostuu vähemmän ja wc-tiloja
ylipäätään tarvitaan vähemmän.
Lisäksi Suomessa on myös yleisesti tunnustettu sukupuolisesti luokittelemattomien ihmisten olemassaolo. On
selvää, että kaikille sukupuolille avoimet vessat tuovat
helpotusta etenkin sukupuolisesti luokittelemattomien ihmisten elämään. Näin ollen Kymenlaakson Keskustanuoret
esittää, että Suomen Keskustanuoret kannattaa sukupuolten mukaan suunnattujen wc-tilojen muuttamista unisexwc:ksi silloin, kun se on mahdollista ilman kohtuuttomia
remontointitöitä, ja uusien wc-tilojen rakentamista kaikille
sukupuolille sopiviksi.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Unisex-vessoja tulisi olla käytettävissä julkisilla paikoilla nykyistä enemmän. Sukupuolisesti luokittelemattomat henkilöt
joutuvat tarpeettoman epämiellyttävän valinnan äärelle, jos
heidän on valittava joko naisten tai miesten wc. Sukupuolisesti luokittelemattomien henkilöiden pitää voida tuntea olonsa
hyväksytyiksi, kun he liikkuessaan kodin ulkopuolella. Unisexvessojen tulisi olla kuitenkin yksittäisiä huoneita sensitiivisyyssyistä. Toisten mielestä sermilliset unisex-vessat voivat nimittäin olla ahdistavia. Unisex-vessojen paremman tarjonnan
lisäksi liittokokous peräänkuuluttaa lastenhoitovarusteita yhä
useampiin miesten vessoihin.
26. Kymenlaakson Keskustanuoret: Vertikaaliviljelyä tuettava
Vertikaaliviljely on maanviljelyn muoto, jossa sadot kasvatetaan kerrostaloissa, erilaisissa rakennuksissa tai maan
alla perinteisen maanviljelyn sijaan. Perinteinen viljely ei
pysty ruokkimaan kasvavaa maailmanväestöä, kun taas
vertikaaliviljelyn merkittävin etu verrattuna tavalliseen
maanviljelyyn tulee suuremmista sadoista ja vertikaaliviljelyyn kuluvasta pienemmästä vesimäärästä. Esimerkiksi
japanilainen Mirai tuottaa 100 kertaa enemmän kasviksia per neliömetri 99 prosentilla vähemmän vettä. Lisäksi vesistöt eivät saastu, koska vertikaaliviljely ei tarvitse
lannoitteita, maaperää tai myrkkyjä. Vertikaaliviljely myös
vähentää tarvetta GMO-lajikkeiden käyttöönottoon.
Vertikaaliviljely takaa satoa ympäri vuoden poistaen lyhyen
kesän, kuivuuden ja huonon maaperän vaikutuksen satoon.
Tämä nostaa huoltovarmuutta ja vähentää samalla valtion
riippuvuutta muista maista. Lisäksi rakennukset hidastavat
tuholaiseläinparvien leviämistä. Vertikaaliviljely on ympäristöystävällistä ja takaa hyvän saatavuuden, koska ruoka
tuotetaan kaupungeissa, mikä pienentää kuljetuskustannuksia ja parantaa ilmanlaatua. Entistä peltoalaa vapautuu
muuhun käyttöön, kuten kansallispuistoiksi, metsiksi ja
kaupunkirakentamiseen.
Valitettavasti vertikaaliviljely ei ole vielä kustannustehokasta, mutta siitä saatavien ympäristöhyötyjen takia on
järkevää tukea vertikaaliviljelyä. Suomen tulisi olla edellä-
kävijämaa vertikaaliviljelyn osaamisessa ja tätä osaamista
voitaisiin myydä ulkomaille tai antaa kehitysapuna kuivuudesta kärsiville kehittyville maille. Vertikaaliviljely voisi
vähentää kuivuuden ja muiden luonnonkatastrofien vuoksi
pakolaiseksi lähtevien määrää. Lopulta alentuvat kustannukset ja kehittyvät menetelmät mahdollistavat vertikaaliviljelyn köyhimmissä maissa, minkä sivutuotteena syntynyt hyvinvoinnin nousu voi edistää maailmanrauhaa.
Kymenlaakson Keskustanuoret vaatii, että Suomen Keskustanuoret kannattaa, että valtio tukee vertikaaliviljelyn
perustutkimusta ja käyttöönottoa Suomessa.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Keskustanuoret esittävät, että rakennusmääräyksiä tulee
tarkastella ja muuttaa sellaisiksi, että ne mahdollistavat vertikaaliviljelyn. Keskustanuoret pitävät tärkeänä, että vertikaaliviljelyä pilotoidaan, jotta löydetään toteutuskeinoja vertikaaliviljelylle. Keskustanuoret eivät usko, että suora tuki on
paras keino edistää vertikaaliviljelyä. Liittokokous yhtyy aloitteessa olevaan esitykseen siitä, että vertikaaliviljelyn perustutkimusta tuetaan. Keskustanuoret katsoo, että vertikaaliviljely
voi olla yksi hyvä osaamisviennin tekijä. Liittokokous ei yhdy
kuitenkaan esitykseen vertikaaliviljelyn käyttöönoton tukemisesta tai varsinaiseen tuotannon tukemisesta.
27. Kymenlaakson Keskustanuoret: Kansanedustajien palkkiot sidottava keskipalkkaan
Kansanedustajien palkkion suuruus herättää ajoittain
keskustelua. Moni pitää epäoikeudenmukaisena sitä, että
kansanedustajien palkkio ei laske, kun muun kansan palkat
alenevat. Kansanedustajien palkkioista päättää palkkiotoimikunta, joka koostuu kolmesta henkilöstä. Kansanedustajien palkkio (24.9.2015) on 6.380 euroa kuukaudessa ja
yli 12 vuotta palvelleella kansanedustajalla 6.858 euroa
kuukaudessa. Kansanedustajan palkkion lisäksi mm. valiokuntien puheenjohtajille ja vähintään 3 hengen eduskuntaryhmien puheenjohtajille maksetaan lisäpalkkio.
Kymenlaakson Keskustanuorten mielestä palkkiotoimikunta ei ole muuttanut kansanedustajien palkkiota oikeudenmukaisesti suhteessa muiden suomalaisten palkkakehitykseen. Kymenlaakson Keskustanuoret vaatii, että
Suomen Keskustanuoret kannattaa palkkioiden suuruuden
määräytymistä automaattisesti suomalaisten keskipalkkojen mukaan palkkiotoimikunnan päättämällä kertoimella
– esimerkiksi 2 (200%) – korjattuna. Palkkiotoimikunta
päättäisi lisäpalkkiosta kuten tähänkin asti.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Kansanedustajien palkkioiden tulee kuvastaa tehtävän vaativuutta ja arvokkuutta. Nykyisellään palkkioiden on lukuisia
kansalaisia lähellä olevia henkilöitä pienempi ja esimerkiksi
suurin osa kunnanjohtajista saa kansanedustajan palkkiota
suurempaa palkkaa. Kansanedustajien palkkauksessa on tehty suuri tasokorotus vuosien 1995-2000 välissä. Nykyisellään
eduskunnan kolmehenkisen palkkiotoimikunnan tavoitteena
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
40
on, että kansanedustajien palkkion kehitys vastaa yleistä ansiokehitystä. Ensi vuoden osalta kansanedustajien palkkiot tulevat kuitenkin jäämään selkeästi yleisestä ansiokehityksestä,
jos eduskunta jättää puhemiehistön esityksen mukaisesti osan
palkastaan nostamatta. Palkkion sitominen yleiseen kehitykseen nostaisi siis palkkioita enemmän kuin tämän hetkinen
joustava malli.
28. Kouvolan Keskustanuoret: Suomen pysyttävä eurossa
Viime aikoina euro on puhuttanut suomalaisia: pitäisikö
rahaliitosta erota vai pitäisikö mennä kohti liittovaltiota?
Euro on tuonut mukanaan ongelmia – esimerkiksi sen, että
emme voi enää devalvoida valuuttaamme. Olisi kuitenkin
typerää olettaa että kaikki ongelmamme johtuisivat eurosta tai, että eurosta eroaminen pelastaisi Suomen talouden.
Suomen talouden suurimmat ongelmat ovat muualla kuin
eurossa. Syitä ovat mm. Nokian romahdus ja Venäjän viennin lopahtaminen.
Euroopan Unionin jäsenvaltioiden pankkien valvonnan ja
sääntelyn pitää olla yhtenäistä. On hyvä että pankkiunioni
on perustettu tätä tehtävää hoitamaan. Meidän ei kuitenkaan pidä tyytyä uskomaan, että pankkiunioni nykyisellään
riittää. On tärkeää miettiä, onko pankkiunionista muotoutumassa vain uusi byrokratiahirviö. Pitää myös pohtia,
onko pankkien rahoittama kriisinratkaisurahasto tarpeeksi suuri, jos joudumme kriisiin, jossa useat pankit joutuvat
toimintakyvyttömiksi. On mietittävä, mikä on sopiva sääntelyn taso kestävää talouskasvua rahoittavalle pankkijärjestelmälle. Sääntelyä ja valvontaa miettiessä on syytä ottaa
huomioon suurten- ja pienten pankkien (esim. suomalaiset
säästöpankit) erot.
On järkevämpää kehittää rahaliittoa paremmaksi kuin erota siitä. Vasta jos rahaliiton kehittämisessä ei onnistuta, on
syytä harkita siitä eroamista. Suomen tulee jatkossa määritellä rajat, joiden yli se ei ole valmis menemään liittovaltiokehityksessä, ja nämä rajat tulee kertoa selvästi kaikille
rahaliiton jäsenmaille. Näin ollen Kouvolan Keskustanuoret vaatii, että Suomen Keskustanuoret toistaiseksi kannattavat Suomen pysymistä eurossa ja samalla Euroopan
unionin poliittisessa ytimessä.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Eurojäsenyys on hyödyttänyt Suomea, mutta ei ongelmitta.
Euroalueen tulevaisuudesta käytävä keskustelu on eurokriisin
liudentuessa välttämätöntä.
Keskustanuoret ovat huolestuneita esimerkiksi Ranskan presidentin ehdotuksesta, jossa euroalueelle perustettaisiin oma
hallitus ja budjetti. Minkään euromaan kansalaiset eivät ole
antaneet mandaattia liittovaltion rakentamiseksi euroalueesta. Euroalueen kehittämisen on tapahduttava ensi kädessä hallitusten välisenä yhteistyönä. Suomen on aktiivisesti haettava
yhteistä näkemystä samanmielisten valtioiden kanssa.
Eurovaluutan vakauden ylläpito on viime vuosina koetellut
kansalaisten oikeudentuntoa, mutta sillä on vältetty talouskriisin kärjistyminen. Yhteisvaluutta edellyttää myös osin yhteistä
talouspolitiikkaa. Jotta tukipaketteja ei enää jatkossa tarvittaisi, on euromaiden julkisen talouden kestettävä säännöllinen
läpivalaisu. Vastuullinen taloudenpito on myös viime kädessä
jokaisen valtion itsemääräämisoikeuden paras tae.
Keskustanuoret pitää aloitteessa kuvatun mukaista pankkiunionia kannatettavana, mutta ei kannata esimerkiksi koko
euroalueen yhteistä talletussuojaa. Kansalliset talletussuojat
kannustavat pitämään huolta kunkin maan pankkisektorin vakavaraisuudesta.
Euroalueen nykyinen laajuus ei voi olla kiveen hakattu. Euroalueen vakauden vuoksi sekä yksittäisten valtioiden yhteiskuntajärjestyksen tähden on luotava menettely, jonka kautta
euromaa voi hallitusti siirtyä omaan valuuttaan. Joidenkin
kriisimaiden kohdalla tämä voisi olla loputtomia tukipaketteja
parempi vaihtoehto.
29. Kouvolan Keskustanuoret: Metropolikaupungilla
vetovoimaa koko Suomeen
Turismin tuomat tulot ja työpaikat ovat Suomelle tärkeitä.
Turismia tarvitsevat erityisesti ravintolat, hotellit, matkailuala sekä kaupat. Helsinki on Suomen merkittävin ulkomaalaisten matkakohde ja sen vetovoimaa on lisättävä
tulevaisuudessa.
Miljoonaa asukasta voidaan pitää eräänlaisena merkkipaaluna kaupungille. Asukasmäärä tuo välittömästi kaupungille näkyvyyttä ja kiinnostavuutta, mistä toimii esimerkkinä
Euroopan monet miljoonakaupungit kuten Wien, Bryssel
ja Berliini. Itävaltaa voidaan pitää monessa asiassa Suomen
verrokkimaana, mutta pääkaupunkien näkyvyydessä Helsinki jää auttamatta kauas Wienin taakse.
Näin ollen Kouvolan keskustanuoret vaatii, että Suomen
Keskustanuoret kannattaa aloitetta Suomeen muodostettavasta Helsingin metropolikaupungista, joka muodostuisi
Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteenliittymästä. Metropolikaupungin muodostaminen otettaisiin Suomessa yhdeksi
kärkihankkeeksi. Elävien maakuntien lisäksi Suomi tarvitsee entistä vahvemman pääkaupungin!
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Helsingin vetovoimaisuuden kehittäminen on tärkeää, kun
kamppailemme turismituloista Itämeren verrokkikaupunkiemme kanssa. Suuremmat hallintoyksiköt eivät kuitenkaan automaattisesti vahvista alueen kilpailukykyä, vaan pahimmassa
tapauksessa kasautuva byrokratia hidastaa luovaa kehitystyötä. Nykyisin pääkaupunkiseudulla asuu noin 1 100 000 ihmistä, joten miljoonan asukkaan raja menee jo nykyään rikki ruuhka-Suomessa. Liittokokous uskoo, että Suomen kaupungeissa
tulisi ottaa mallia esimerkiksi Brysselistä tai Istanbulista, jotka
koostuvat monista pienistä kunnista. Näin voitaisiin turvata
paremmin päätöksenteon läheisyysperiaatteen toteutuminen
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
41
sekä paikallisdemokratia suurissa kaupungeissa.
30. Hämeen keskustanuoret: Katse tulevaisuuteen ja
maalaisjärki kunniaan
Suomessa lihatalous sekä maatalous ylipäätään ovat huonojen satokausien, suurten monopoliasemassa olevien kauppojen, teurastamoiden kasvavan ylivallan sekä tuottajahintojen jatkuvien laskujen vuoksi taitekohdassa. Taitekohtaa
synkentää erilainen byrokratiaviidakko, jota ihmisten on
vaikea enää hallita. Edellä mainittujen asioiden summa
on heikentänyt suomalaista kilpailukykyä niin ulko- kuin
sisämarkkinoilla. Nyt olisikin viimeistään herättävä ja ajateltava lähitulevaisuuden valtteja sekä uhkia. Kolme suurta
kokonaisuutta:
Kuinka taata tuoteturvallisuus jatkossakin? (Afrikkalainen
sikarutto, MRSA-bakteeri) Uutisissa on ollut paljon juttua
Virossa ja Venäjällä riehuvasta sikojen rutosta. Sen pääsy
Suomeen olisi ensisijassa pyrittävä estämään, ja on suunniteltava, kuinka varaudutaan ehkäisemään ruton leviäminen. On vain ajan kysymys, milloin täällä tautia todetaan,
ja silloin on turha jossitella, ”miksei siihen reagoitu”. Sen
puhkeaminen tulee katkaisemaan sen vähäisenkin viennin
ja sulkee aivan varmasti mahdollisen alkavan Kiinan viennin.
Suomen lainsäädäntö ja eläinsuojelumääräykset ovat tiukempia kuin muiden maiden. Tämä aiheuttaa Suomen tuotannon kilpailukyvyn heikkenemisen. Ei ole tasapuolista,
että tänne saa tuoda tuotteita, joiden tuottaminen täällä
olisi kiellettyä. Esimerkkinä sikojen hännäntypistys, mikä
on Suomessa kielletty. Tätä pitäisi korostaa ja tuoda julki
vientivalttina. Sen sijaan ulkomailta saa kuitenkin tuoda
Suomen markkinoille lihaa, jonka tuotannossa sikojen hännät typistetään hännänpurennan ehkäisemiseksi. Suomalaisen sianlihan tuotannosta löytyy paljon ammattimaista
osaamista tuottajien puolelta ja se näkyy myös tässä asiassa. Hännänpurenta saadaan kuriin hyvillä olosuhteilla, hoidolla, tarkkailulla sekä oikealla ruokinnalla. Tätä osaamista
ei pitäisi heittää hukkaan, eikä myöskään antaa periksi ulkomaiselle halpatuotannolle.
Kauppojen monopoliasema sekä niiden harjoittamat ”halpuutuskampanjat”.
Kauppojen ja teollisuuden kilpailu on liian vähäistä. Nykyinen järjestelmä on tehnyt pienyrittämisen mahdottomaksi
ja suuret firmat ovat päässeet valta-asemaan, jossa kilpailua ei juuri ole. Hinnoittelulla on saatu myös pienet tilat
ajettua pelistä pois ja tämä trendi jatkuu edelleen. Suomi
on menossa kohti hallitsematonta tilannetta. Pitäisi ymmärtää, että emme pysty kilpailemaan tuotannon määrässä
vaan huomio on kiinnitettävä tuotteen laatuun.
Haluaisimme käsitellä enemmän maatalouden suuria ongelmia ja vähentää ylimääräistä byrokratiaa. Meidän tulisi mahdollistaa yrittäminen sekä sukupolvienvaihdokset
uusin tavoin. Alkutuotannon kilpailukykyä on pyrittävä
parantamaan. Säädöksiä pitäisi tehdä sellaisten ihmisten,
jotka ovat perehtyneet asioihin ja omaavat käytännön kokemusta.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Suomalainen alkutuotanto ja erityisesti sikatalous elävät kohtalon vuosiaan, kun kilpailu kiristyy ja Euroopan markkinat
ovat sekaisin. Sipilän hallituksen tulee tehdä hartiavoimin töitä sen eteen, että suomalainen maatalouspolitiikka tukee, eikä
jarruta suomalaisen talonpojan pärjäämistä globaalissa pudotuspelissä.
Suomalaisen ruokaturvallisuuden suurin lähitulevaisuuden
uhka on Virossa jylläävä sikarutto, joka leviää villisikojen ja
ihmisten mukana yhä vääjäämättömämmin kohti pohjoista.
Baltian ja Suomen välillä liikkuvat maataloustyöntekijät, rekkaliikenne ja metsästysmatkailijat nostavat riskiä entisestään.
Tulliviranomaisten tulee lisätä tiedotusta ja tarkastuksia, jotta
tietoisuus taudista ja siihen liittyvistä riskeistä saadaan matkustajien tietoisuuteen. Taudin taltuttamiseksi tulee käynnistää viipymättä yhteiseurooppalainen operaatio, jossa tautia
kantavat villisiat kaadetaan hallitusti, sekä luonnosta löytyneet ruhot poistetaan. Tätä suosittelee myös Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA. Suomesta operaatioon
voisi lähettää esimerkiksi Keskustanuorten Eräkerhon.
Eläinsuojelulain ovat tärkeä perälauta eläinten hyvinvoinnin
turvaamiseksi, mutta emme saa sulkea silmiämme kansainväliseltä kilpailulta. Eläinten olot Suomessa ovat huipputasolla,
verrattuna kansainvälisiin kilpailijoihimme. Emme saa ajautua
Ruotsin tielle, jossa oma tuotanto ajetaan alas liian tiukoilla
normeilla, ja lopulta ostetaan heikoimmista oloista tulevaa
tuontilihaa. Sipilän hallituksen tulee viipymättä säätää laki,
jossa vaaditaan kaikelta maahan tuotavalta lihalta samojen
eläinsuojelullisten kriteerien täyttämistä, kuin suomalaiselta
lihalta.
31. Hämeen keskustanuoret: Maataloustukien maksamisen syy selvitettävä kuluttajille perusteellisesti
Maataloustuet ovat korvaus tuottajalle siitä kun hänen
tuottamansa alkutuote myydään todellisia tuotantokustannuksia alhaisemmalla hinnalla eteenpäin. Tuet eivät
siis ole ilmaista rahaa vaan sen eteen on tehty lujasti töitä.
Maataloustuet ovat siis yhtälailla tukea tavalliselle kuluttajalle, kun kotimaisen ruuan hinta pysyy kohtuullisena.
Kauppalaskun summa olisi huomattavasti korkeampi jos
tukijärjestelmää ei olisi.
Maataloustukien vaikutus meidän kaikkien elämään ei siltikään ole selvää suurimmalle osalle väestöstä. Vaadimmekin, että maajussien ajojahti asian tiimoilta on loputtava.
On alettava tosissaan miettiä keinoja asian selventämiseen
kuluttajille. Olisiko syytä saada ruokakauppojen kuitteihin
summa ”tuettomasta” ruuasta, jotta jokainen konkreettisesti näkisi miten maataloustuet hinnan muodostukseen
vaikuttavat.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
42
Liittokokous kuitenkin yhtyy aloitteen henkeen. On tärkeää, että kuluttajat tiedostavat maataloustukien vaikutuksen
kauppojen ruoan hintaan. Maataloustuilla alennetaan tuotteiden kuluttajahintoja ja tuetaan samalla maataloustuotannon
kannattavuutta. Maataloustuet hyödyttävät kumpaakin osapuolta, kuluttajaa ja viljelijää. Liittokokous ei voi kuitenkaan
suositella erillistä kuittimerkintää ruokatuotteille samalla kun
byrokratian pyritään purkamaan. Edunvalvontajärjestöjen
tehtävä on tuoda esille eri aloilla ilmentyviä epäkohtia.
32. Hämeen keskustanuoret: Ruokahävikki kuriin
MTT:n ruokahävikkitutkimuksen (2013) mukaan Suomessa heitettään henkilöä kohden 20-26 kiloa ruokaa roskiin.
Vuosittainen ruokahävikki on myös taloudellisesti merkittävä. Pelkästään Suomen kotitalouksissa heitetään ruokaa
hukkaan noin 500 miljoonan euron edestä vuosittain. Ruoan tuottaminen, kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat myös huomattavan määrän päästöjä, joten kun valmis ruoka päätyy roskiin, ovat päästöt syntyneet turhaan.
Ruokahävikki antaa siis myös yhteiskunnalle taloudellisen
taakan ja monien säädösten tukemisen lisäksi suuren ympäristöhaasteen.
Tuotanto- ja kulutusketjun erivaiheista löytyy monia syitä
ruokahävikin kasvamiseen. Jo tuotannossa tule vastaan
laatustandardit, jotka hipovat järjenvastaisesti millintarkkaan tuotteen laadun. Myös ylijäämäruokaan kouluissa
pitäisi ottaa ehdottomasti kantaa. Nyt syömäkelpoinen
ruoka, jonka sai ennen viedä sioille, joutaa nyt suoraan ruokailun päätteeksi biojätteeseen. Myös kauppojen säädökset
elintarvikkeista, joiden parasta ennen päivämäärä tulee
liian pian joutaa hävikkiin kauppojen hyllyille tulemisen
sijaan.
Toivomme Keskustanuorten liittokokousta ottamaan kantaa ja pohtimaan, miten ruokahävikki saataisiin kuriin ja
siihen malliin, että kuluttaja voisi käyttää hävikkituotteita
omalla vastuulla järkevin perustein, sillä FAO:n arvioinnin
mukaan maailmalaajuisesti ruokaa menee vuosittain hukkaan yhteensä 1300 miljoonaa tonnia, joka vastaa noin 2530% kaikesta maapallolla tuotetusta ruuasta. Tällä määrällä voisimme ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Keskustanuorten Kohti vihreää kasvua -ohjelmassa linjataan
ruokahävikistä seuraavasti: ”Kotimaisen elintarvikeketjun
ruokahävikki on vuodessa miltei 400 miljoonaa kiloa. Kotitalouksien osuus tästä on noin 130 miljoonaa kiloa. Yksityisten
kotitalouksien tuottama hävikki on saatava kuriin, sillä niiden
hävikki on elintarviketeollisuuttakin suurempi. Keinot on kohdistettava kulutustottumusten muuttamiseen ja etenkin kuluttajien tietoisuuden lisäämiseen siitä, millaiset ovat hävikin ympäristövaikutukset. Samalla voidaan pohtia myös ruokahävikin
käyttöä edelleen.
Eniten ruokahävikkiä syntyy MTT:n vuonna 2013 tekemän
tutkimuksen lapsiperheissä. Myös korkeammin koulutettujen
ja suhteellisen hyvätuloiset heittävät ruokaa usein pois. Alle
50-vuotiailla naisilla päätyy ruokaa roskiin useammin kuin
muilla ikäluokilla taikka miehillä. Tutkimuksen mukaan maantieteellisesti ruokahävikkiä syntyy enemmän Uudellamaalla
kuin muualla maassa. MTT:n mukaan ruokahävikkiä voidaan
vähentää paremmalla ostosten suunnittelulla, syömällä ensin
helposti pilaantuvat ruuat sekä pakastamalla ruokaa. Taloudelliset syyt toimivat myös hyvänä motivaation lähteenä.
Elintarviketeollisuudessa alun perin syömäkelpoista hävikkiä
syntyy 75–140 miljoonaa kiloa vuodessa. Tämä vastaa MTT:n
mukaan keskimäärin noin kolmea prosenttia elintarviketeollisuuden tuotantovolyymista. Keskustanuoret katsoo, että ruokahävikkiä voidaan pienentää, kun tunnistetaan syyt ja sitten
pyritään vaikuttamaan niihin. Esimerkiksi maa- ja kotitalousnaiset toteuttivat vuosina 2012–2013 Älä ruoki hukkaa -hankkeen. Hankkeessa koulutettiin, tiedotettiin, jaettiin vinkkejä
ja yritettiin muuttaa käyttäytymistä. Hankkeessa annettiin
neuvoja ruokatalouden suunnitteluun, elintarvikkeiden säilytykseen ja käsittelyyn, pakkausmerkintöjen lukemiseen sekä
tähteiden käyttöön. Pidämme toimintaa hyvänä käytäntönä,
jota kannattaisi jatkaa edelleen.
Ranska kielsi vuonna 2015 kauppoja tuottamasta ruokahävikkiä. Maan parlamentti hyväksyi lain, joka kieltää suuria supermarketteja tuottamasta enää ruokajätettä. Kaikki myymättä
jääneet, mutta edelleen syötäväksi kelpaavat elintarvikkeet
pitää vastaisuudessa lahjoittaa hyväntekeväisyyteen, eläinten
rehuksi tai kompostoitavaksi. Keskustanuoret kannattavat
Ranskan mallin mukaista lainsäädäntöä myös Suomeen.
Lainsäädäntö ei estä kauppoja lahjoittamasta ruokaa hyväntekeväisyyteen. Lisäksi hukkaruokaa voidaan käyttää esimerkiksi biokaasun ja etanolin valmistamiseen tai eläinten rehuksi.
Kouluruoan hävikin pienentämisestä hyvä esimerkki on Sitran
kokeilu tähdelounaskäytännöstä, jota on testattu mm. Kuopiossa. Tähdelounailla opiskelijaruokailusta jäänyt lounasruoka
myytiin huomattavan edulliseen hintaan koulun lähialueen
asukkaille.
33. Hämeen keskustanuoret: Käyrät kurkut ja rumat
porkkanat ruokakauppoihin
Euroopan unionin alueella on vahvistettu kymmenelle
eurooppalaisittain merkittävälle tuoreelle hedelmälle ja
vihannekselle laatuvaatimukset. Laatuvaatimuksissa tuotteet lajitellaan niiden ulkoisten ominaisuuksiensa perusteella luokkiin. Samat säännöt ovat voimassa kaikissa EU:n
jäsenmaissa, koskien myös alueen ulkopuolistenkin maiden vientiä ja tuontia. EU:n yhteisten laatuvaatimusten ulkopuolelle jää monia suomalaisille tärkeitä kasviksia, mutta niitä koskevat EU:n kaupanpitämisen yleisvaatimukset.
Mikäli tuotteet myydään laatuluokiteltuina, tulee ne luokitella laatustandardien mukaisesti.
Olemme tottuneet suuriin, yhdenmukaisiin ja kiiltäviin
kasviksiin. Suurin osa kaupassa myytävistä kasviksista on
vahattuja ja osa on saatettu jopa värjätä ulkonäön parantamiseksi. Ihmiskunnan historian aikana olemme oppiSisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
43
neet valikoimaan ruokamme myös näköaistin avulla. Nyt
tätä kykyä ollaan ottamassa meiltä pois. Miten pystymme
tunnistamaan kypsän ja ravinteikkaan kasviksen ruokakaupasta, ellei sen ulkonäköön pysty enää luottamaan? Jos
vertaat luomuhyllyllä myytävää kasvista tehotuotettuun
kasvikseen, niin se saattaa näyttää huonolaatuiselta, vaikka viimeaikaisten tutkimusten mukaan se voi olla ravinteikkaampaa.
Hämeen Keskustanuoret kannustaa Keskustanuorten liittokokousta yhtymään ajatukseen, että viljelijät saisivat
entistä paremmin myyntiin myös ”väärän” mallisia porkkanoita ja muita ulkoisesti 2-luokan juureksia ja vihanneksia.
Voimme omilla kulutustottumuksillamme olla kääntämässä yleistä trendiä siihen suuntaa, että nykyään jätteeksi
päätyvät valtavat määrät syömäkelpoisia vihanneksia päätyisi jatkossa syötäväksi.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Liittokokous on samaa mieltä siitä, että myös 2-luokan juurekset ja vihannekset tulee säilyttää kaupan valikoimissa. Käyriä
kurkkuja ja porkkanoita on jo löytynyt kauppojen tuotevalikoimista jossa niitä on myyty hieman alemmalla kilohinnalla kuin
1-luokan kasviksia. Käyriä kurkkuja on käytetty myös esimerkiksi suurkeittiöiden raaka-aineena ja niiden käyttöä tulee hyödyntää jatkossakin jotta ne eivät joudu suoraan hävikkiin.
Eurooppalaisista laatuvaatimuksia on tullut symbolinen EU:n
ylisääntelylle. Euroopan parlamentin mukaan ”Vuoden 1988
”kurkkuasetus” ja vuoden 1999 ”porkkana-asetus” asettivat
lukuisten vastaavien EU-lakien ohella Euroopan laajuisia laatuvaatimuksia (ekstraluokka, I ja II luokat) hedelmille ja vihanneksille. Yhteiseurooppalaisten sääntöjen tarkoituksena on ollut helpottaa hedelmien ja vihannesten varastointia, käsittelyä
ja kuljetusta sekä varmistaa niiden tuoreus matkalla pellolta
pöytään.
EU poisti niin sanotut kaupan pitämisen vaatimukset 1. heinäkuuta 2009 alkaen 26 tuotteelta, herkkusienet, herneet, kukkakaali, luumut, pavut, pinaatti ja porkkana mukaan lukien.
Muotopuolia vihanneksia ja hedelmiä näkyneekin jatkossa entistä enemmän kaupan hyllyillä ja torimyyjien laareissa. Kokoja muotovaatimukset säilyvät kuitenkin kymmenellä hedelmällä tai vihanneksella, joiden osuus EU:n kaupan arvosta on 75
%. Joukkoon kuuluvat niin omenat, mansikat kuin tomaatit.
EU-maat voivat kuitenkin sallia kaikenkokoisten ja -muotoisten hedelmien ja vihannesten myynnin, kunhan vaatimuksista
poikkeavat tuotteet erottuvat merkinnöiltään priimatavarasta.
Muotovaatimusten poistuminen on osa Euroopan unionin pyrkimyksiä vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa sääntelyä.
Lakien kumoaminen lisää myös kuluttajien valinnanvaraa – ja
säästää täysin syömäkelpoisen ruoan näiden suihin tunkion sijaan.
34. Helsingin Keskustanuoret: Valtion varustamotoiminnat on yhdistettävä
Osana valtion tilaaja- ja tuottajatoimintojen eriyttämistä
entinen Merenkulkulaitos ja Tielaitos lakkautettiin ja niiden toiminnot hajautettiin ja eriytettiin. Tilaajatoiminnot
siirrettiin perustettuun Liikennevirastoon. Tuottajatoiminnot yhtiöitettiin joko liikelaitostamisen kautta tai suoraan
eri osakeyhtiöiksi, mitkä valtio omistaa sataprosenttisesti.
Nämä yhtiöt hoitavat perusinfraan kuuluvia toimintoja,
kuten väylien ylläpitoa ja hoitoa, merimittausta, merikarttojen valmistamista, talvimerenkulun turvaamista sekä
ympärivuotisen öljyntorjuntavalmiuden, saariston yhteysalusliikenteen, luotsauspalvelut, aluspalvelutiedotteet ja
seurannan. Jokaisessa yhtiössä on oma hallinto, joka syö
paljon varoja ja resursseja. Näiden uusien yhtiöiden johtoihin ei ole palkattu alan varsinaisia osaajia ja ammattilaisia,
vaan ammattijohtajia, joiden prioriteetit ovat muualla kuin
hyvän, turvallisen ja osaavan palvelun tuottamisessa. Voittojen nimissä palveluiden ja turvallisuuden tasoa on tietoisesti heikennetty.
Valtion tulisi perustaa yksi valtio-omisteinen yhtiö, johon
kaikki edellä mainitut toiminnot ja valmis kalusto voitaisiin
sulauttaa. Menoja saadaan pienennettyä yhdellä hallinnolla.
Myös sisäinen synergia ja dynaamisuus saadaan maksimoitua, kun kaikki toiminnot tekevät yhteistyötä saman yhtiön
alaisuudessa. Kalliiden hallintojen purkamisen jälkeen voidaan varustamon varoja ohjata palvelujen ensiluokkaiseen
ja turvalliseen tuottamiseen.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Liittokokous jakaa aloitteen huolen Suomen omavaraisuudesta
varustamotoiminnan ja erityisesti jäänmurron osalta. Emme
kuitenkaan usko toimintojen yhdistämisen olevan tässä kohden
oikea ratkaisu. Liikennevirasto itsessään on tehnyt jo vaihtoehtoisia ratkaisuja tilaamalla jäänmurtajan suoraan itse, ja kilpailuttamalla avoimesti sen operoinnin ja järjestämällä ylläpidon
myymällä aluksen edelleen Arctia Shipping Oy:n tytäryhtiölle
Arctia Icebreaking Oy:lle.
Vaikka Arctia Shipping Oy:n toiminta ei kaikkineen ole ollut hyväksyttävää, haluaa Keskustanuoret jatkossakin säilyttää sen
omana yhtiönä. Tämä mahdollistaa jäänmurtajatoimintojen
kilpailuttamisen ja toiminta vastaa parhaiten näin muita alalla
toimivia varustamoja. Näin mahdollistuu myös valtion omistaman Arctia Shipping Oy:n kilpailun muiden varustamoiden
kanssa muilla markkinoilla ja vesialueilla. Suomalaisen jääosaamisen myyminen maailmalle on järkevää. Valtion olisi kuitenkin
otettava Arctia Shipping vahvempaan omistajaohjaukseen, ja
näin muun muassa estää yhtiön toiminta arktisilla alueilla ympäristölle haitallisessa toiminnassa. Samoin omistajaohjausta
olisi pitänyt käyttää jo aiemmin jäänmurtajien kotisatamasta
käydyn kilpailutuksen yhteydessä. Omistajaohjauksen pitää
toimia myös uusia aluksia hankittaessa. Keskustanuoret pitää
ehdottoman tärkeänä että Suomella itsellään on riittävä määrä
kalustoa jääntorjuntaan huoltovarmuus näkökulmalla; alusten
tulee ennen kaikkea palvella jäänmurtotarvetta.
35. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Keskustalaista
politiikkaa kaupunkeihin
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
44
Keskustalaisella ajatusmaailmalla ja politiikalla on vielä
runsaasti annettavaa kaupungeissamme. Esimerkiksi lähiöissä keskustalaisella näkemyksellä sivistyksestä ja itsensä
kehittämisestä, osallistumisesta ja toisista välittämisestä
on huutava pula. Keskustan menestyminen Oulun, Seinäjoen tai Kuopion kaltaisissa kaupungeissa osoittaa, että
puolueen sanomalle riittää kysyntää ja siihen luotetaan
tulevaisuuden rakentajana kaupungeissa siinä missä maaseudullakin. Toisaalta eräiden kaupunkien vaalimenestys
osoittaa, että tehtävää kaupunkikuvamme luomisessa vielä
riittää.
Pohjois-Savon Keskustanuorten mielestä keskustalainen
aate ja sanoma vaativat vielä soveltamisharjoitusta teoriasta käytäntöön kaupunkiympäristöissä. Miten esimerkiksi
kestävä luontosuhde tai ”köyhän asia” taipuvat asukaslukuaan ja pinta-alaansa kasvattaneelle uudelle kuntaliitoskunnalle? Avautuuko keskustalainen vaihtoehto suurten
kaupunkien potentiaalisille kannattajille nykyisten valtakunnallisten linjausten valossa? Pohjois-Savon Keskustanuoret esittävät kokonaisvaltaisen, tulevaisuutta visioivan,
tavoitteellisen kaupunkityön aloittamista Keskustanuorissa vuonna 2015 ja työn tuotosten hyödyntämistä tulevissa
kuntavaaleissa.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Keskustalainen kaupunkipolitiikka kaipaa päivitystä 2010-luvulle. Jopa kolme eri piiriä kokevat liittokokousaloitteissaan,
että nuorkeskustalaisella liikkeellä ei nykyisellään ole riittäviä
eväitä kamppailla kannatuksesta ja luottamuksesta Suomen
suurimmissa kaupungeissa. Ongelma oli havaittavissa viime
kevään eduskuntavaalien laimeassa menestyksessä eritoten
Helsingissä ja Uudenmaan suurissa kaupungeissa. Liittokokous
tunnistaa aloitteissa esitetyn huolen, jonka mukaan sanomamme ei tällä hetkellä puhuttele suurimpien kaupunkien asukkaita. Keskusta-aatetta tuleekin jatkossa sanoittaa vastaamaan
myös kaupunkielämästä kumpuaviin arjen haasteisiin ja kehitystarpeisiin. Erityisesti konkreettisille vaihtoehdoille on tilausta. Liittokokous suhtautuu myönteisesti toiveisiin Keskustanuorten oman kaupunkipoliittisen ohjelman tai linjapaperin
laatimisesta. Liittokokous esittää, että Salossa valittava järjestön johto ja liittohallitus saavat liittokokoukselta mandaatin päättää, kuinka kaupunkipoliittista työtä ryhdytään tekemään. (Vastaus on yhteinen aloitteisiin 47 ja 59.)
36. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Liikunnan harrastamisen mahdollisuuksia helpotettava
Suomalaisten nuorten liikunnan määrän vähäisyydestä on
mediassa ollut aika ajoin keskustelua. Ilmiö, jossa nuoret
jakautuvat yhä suuremmissa määrin niihin, jotka liikkuvat
paljon ja niihin, jotka liikkuvat liian vähän jos lainkaan,
huolestuttaa Pohjois-Savon Keskustanuoria.
Eräs liikuntaharrastuksen haasteeksi yhä useammin muodostuva asia nykyään on harrastamisen hinta. Liikuntaharrastamisen hinta uhkaa syventää entisestään sosiaalisia
eroja ja vaikuttaa esimerkiksi terveyserojen polarisoitumi-
seen jo lapsuusiästä alkaen. Pohjois-Savon Keskustanuoret
peräänkuuluttavatkin toimia tasa-arvoisten liikuntapalveluiden toteuttamiseksi kaikkialla Suomessa, myös näinä
taloudellisesti vaikeina aikoina. Panostukset liikkuvaan
väestöön on panostusta hyvinvoivaan tulevaisuuteen. Liikunnan edistämisen keinovalikoimaan kuuluvilla alhaisilla
liikuntapaikkojen käyttömaksuilla, riittävällä ja oikein kohdentuvalla urheiluseuratuella, koulujen liikuntakerhoilla
sekä esimerkiksi urheiluvälinekirjasto-toiminnalla tulee
taata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus liikunnan
harrastamiseen. Keskustanuorten tulee olla aloitteellisina
puolustamassa kaikkien oikeutta ja mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Aloitteessa ilmaistu huoli liikunnan harrastusmahdollisuuksien epätasa-arvoisesta jakautumisesta on tärkeä ja perusteltu.
Kuntatasolla on huomattavia eroja siinä, millaisia mahdollisuuksia lapsella tai nuorella on harrastaa erilaisia lajeja. Kunnissa tulee kiinnittää huomiota siihen, että lajivalikoima säilyy
riittävän monipuolisena eikä jotain yksittäistä lajia suosita liiaksi ylitse muiden.
Tiedämme, että sosioekonomisilla tekijöillä on yhteys terveyteen. Terveys- ja hyvinvointieroja tulee puolestaan pystyä
tasaamaan sekä kunnan että kolmannen sektorin keinoin.
Keskustanuoret pitää tärkeänä erityisesti hyväkuntoisten ja
maksuttomien ulkoliikuntapaikkojen (esim. luistelu-/jääkiekkokaukalo, yleisurheilukenttä, turvalliset kävelytiet, hiihtoladut) ylläpitoa sekä kohtuullisilla käyttäjämaksuilla toimivia
muita kunnallisia liikuntapalveluja (esim. uimahalli, kuntosali). Keskeistä on, että lapset ja nuoret omaksuvat liikunnan
osaksi arkipäivää. Siksi pidämme ilahduttavana hallituksen
”tunti liikuntaa päivässä” -ehdotusta. Liikunnan kansalaisjärjestötoiminta on arvokasta paikallista työtä, jota myös tuetaan
valtion taholta. Liikuntajärjestöt täydentävät kunnan liikuntatoimen palveluita. Täytyy myös muistaa, että toimeentulotuen
kautta voidaan tarvittaessa avustaa perhettä lasten ja nuorten
harrastus- ja virkistystoimintaa koskevissa kuluissa.
37. Varsinais-Suomen Keskustanuoret: Hauelle ylämitta
Uuden kalastusasetuksen ja uudistetun kalastuslain on
tarkoitus tulla voimaan vuonna 2016. Uudessa laissa ja kalastusasetuksessa on paljon hyvää, mutta haukea kohdellaan edelleen kuin roskakalaa. Kalastusasetusluonnoksessa
oli alun perin esitys, että hauelle asetettaisiin ylämitaksi
90cm. Tarkoitus oli suojella suurhaukia ja taata monimuotoinen sekä vahva haukikanta. Myöhemmin esitys poistui
luonnoksesta.
Toisin kuin on epäilty, niin hauet eivät rasita ns. jalokalakantoja syömällä esimerkiksi lohenpoikasia. Uuteen
kalastusasetukseen on saatava hauen ylämitta takaisin.
Ylämitan asettamisesta voittavat ympäristö, vapaa-ajan kalastajat sekä kalastusmatkailu, että kalastusoppaat. Ympäristön ja ekosysteemin kannalta suurhauet laskevat laadukSisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
45
kaampaa mätiä joista kasvaa uusia suurhaukia, eikä kanta
vääristy niin, että tulevaisuudessa olisi vain pieniä haukia.
Suurhauet taas kuluttavat enemmän särkikaloja ja ehkäisevät rehevöitymistä. Vapaa-ajan kalastajille ja kalastusalan
yrittäjille suurhaukien olemassaolo tarjoaa uusia elämyksiä
ja lisääntyviä kalastusmatkoja näiden elämysten toivossa.
Hauelle on asetettava ylämitta kestävien kalakantojen, vireän kalastusmatkailun ja lukuisten vapaa-ajan kalastajien
puolesta!
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Keskustanuoret kannattaa valtakunnallisten ylämittojen sijaan kalastuskuntien määrittelemiä vesistökohtaisia ylämittoja. Paikallinen omistajuus vesistöjen hoidossa on kalakantojen
hoitamisen kannalta oleellista. Tutkimukset ovat osoittaneet,
että perinteinen suurien haukien kalastaminen pienentää haukien kokoa. Ylämitan määrittäminen varmistaisi, että fyysisesti isoimmat hauet pääsisivät lisääntymään ja varmistaa haukikannan monimuotoisuus.
38. Varsinais-Suomen Keskustanuoret: Ulkomaalaisille rekoille tiemaksut
Yhä useammin tiellä tulee vastaan isoja ulkomaisia rekkoja
monista eri maista. Rekkojen kulkeminen on ehdottoman
hyvä merkki siitä, että kauppa käy, mutta rekat saattavat
myös käyttää Suomea läpikulkumaana. On selvää, että
eniten teitä rasittavat juuri isot ja raskaat rekat. VarsinaisSuomen Keskustanuoret esittävätkin, että Suomi alkaisi
keräämään ulkomaalaisilta kuljetusyrityksiltä tiemaksuja.
Tiemaksujen tarkoitus olisi yksinkertaisesti kerätä korvamerkittyä rahaa teiden ylläpitoon ja korjaukseen. Sähköinen tiemaksujärjestelmä Eurovinjet on käytössä jo mm.
Tanskassa, Ruotsissa ja Hollannissa ja näin ollen sama
järjestelmä olisi helppo tuoda Suomen käyttöön. Tiemaksujen avulla ulkomaalaiset kuljetusyritykset osallistuisivat
suomalaisten teiden ylläpidon kustannuksiin. Maksu ei tietenkään saisi olla niin suuri, että se vaikuttaisi kauppaan.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Suomen tieverkko on monilta osin melko rapistunut ja teiden
kunnossapitoon menee rahaa. Eurovinjetin eli sähköisen tiemaksun käyttöönottoa on ehdottanut myös SKAL ja järjestelmän avulla Suomi voisi kerätä ulkomaisilta kuljetusliikkeiltä
monta miljoonaa euroa tiemaksuja, koska Suomi on avain
Eurooppaan ja juuri logistinen solmukohta varsinkin itänaapurimme kannalta. Suomella ei ole loputtomiin varaa edes
perustieylläpitoon, koska talous ei ole toistaiseksi osoittanut
eheytymisen merkkejä.
Keskustanuoret näkevät, että rahoja voisi kerätä tieliikennettä
käyttäviltä rekoilta, mutta ne kerääntyneet varat käytettäisiin
suoraan takaisin tienpitoon korvamerkittynä. Ulkomaisten
kuljetusyrityksien on osallistuttava Suomen teiden ylläpitokustannuksiin, koska hekin käyttävät Suomen laajaa tieverkostoa.
39. Varsinais-Suomen Keskustanuoret: Keskusta-
nuorille eläinpoliittinen ohjelma
Sudet, merimetsot, valkoposkihanhet, minkit, liito-oravat
sekä monet muut eläimet ovat jatkuvasti pinnalla julkisessa
keskustelussa. Keskustelussa mielipiteitä esitetään kiivaasti niin tunne- kuin faktapohjaltakin. Jokaisella on varmasti
jokin mielipide asiaan. Varsinais-Suomen Keskustanuoret
esittävätkin, että Keskustanuorten liitto alkaisi työstämään eläinpoliittista ohjelmaa, jossa nämä kiistakysymykset ratkaistaisiin ja esitettäisiin konkreettisia ja sovittelevia
ratkaisuja eläinaiheisiin poliittisiin kysymyksiin.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Keskustanuoret viettää ensivuonna luonto-teemavuotta. Liittokokous esittää, että Salossa valittava järjestön johto ja liittohallitus saavat liittokokoukselta mandaatin päättää, kuinka
eläinpoliittista työtä ryhdytään tekemään. Ehdotus ohjelmatyön aloittamisesta on kannatettava, mutta tulevat ohjelmatyön suuntaviivat ja käynnistettävät ohjelmaprosessit määrittelee tuleva liittohallitus.
40. Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret: Metsästyksen profiilia on nostettava ja metsästyksen harrastamista on helpotettava Suomessa
Suomalainen, ikiaikainen metsästyskulttuuri on kriisissä.
Metsästyksen harrastamista vaikeuttaa jatkuvasti aselakiin
tehdyt kiristykset, sekä yleinen ilmapiiri, joka on laskenut
metsästyksen profiilia. Media uutisoi suuresti metsästykseen liittyvät negatiiviset tapaukset, mutta metsästyksen
luomat hyvät vaikutukset ja hyödyt eivät tule esille juuri
missään. Tämä vähentää nuorten, ja miksei vanhempienkin halua aloittaa metsästys hyvänä harrastuksena. Toinen
syy on aloittamisen vaikeus, ja tieto siitä, ettei tulevaisuudessakaan uusien aseiden hankkiminen ole helppoa johtuen liian tiukasta aseisiin liittyvästä byrokratiasta.
Tähän on saatava muutos. Metsästys on tärkeä niin harrastuksena, kuin suomalaisen yhteiskunnan toimivuudenkin kannalta. Maaseudulla yksi tärkeimpiä harrastuksia
on metsästys ja luonnossa liikkuminen. Metsästäjät myös
pitävät eläinkannat kurissa niiltä osin, kun se on tarpeen.
Esimerkiksi Suomen luontoon kuulumattomat eläimet,
kuten supikoirat tekisivät valtavaa tuhoa lintukannoille,
ellei supikantaa harvennettaisi aktiivisesti. Toinen hyvä
esimerkki on hirvenmetsästyksen aiheuttama hyöty tieliikenteelle. Ilman metsästystä hirvikannat räjähtäisivät käsiin, ja tieliikenteen sujuva toiminta olisi hirvivaaran takia
mahdotonta.
Keskustanuorten on perinteisten maaseudun, ja miksei
kaupunginkin luontoläheisten arvojensa mukaan alettava pitää huolta metsästyksen tulevaisuudesta. Julkaisuilla metsästyksen hyödyistä voidaan helposti tavoittaa iso
joukko kansalaisia ja nuoria, ja näin parantaa metsästyksen profiilia hyvänä asiana sekä yksilön, että yhteiskunnan
näkökulmasta. Keskustanuorten on osana byrokratianpurkutalkoita pyrittävä myös vaikuttamaan asebyrokratian
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
46
järkeistämiseen, jotta metsästyksen aloitus olisi nuorille
helpompaa.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Metsästys on yhteiskunnallisesti merkittävä harrastus. Metsästäjien tekemä työ riistakantojen parissa vaikuttaa monin
eri tavoin luontoon ja ihmisiin. Maa- ja metsätalousvahinkojen
torjunta pitämällä hirvieläinkannat kurissa, yhteistoiminta viranomaisten kanssa erityisesti suurriistavirka-avun muodossa
sekä tieteellisen tutkimuksen avustaminen on erittäin tärkeää
ja pohjautuu vapaa-ehtoisuudelle. Metsästyksen aloittaminen
on muuttunut monelle nuorelle hankalaksi. Osittain kyse on
vaikeutuneesta aselupabyrokratiasta, osittain metsästysmahdollisuuksien hankalasta saavutettavuudesta. Keskustanuoret
katsookin, että tärkeimmät toimet metsästyksen edistämiseksi
ovat aselupakäytäntöjen helpottaminen sekä valtion maiden
metsästyskäytön turvaamisen.
41. Oulun Keskustanuoret: Toimivat koulukuljetukset on taattava kaikille
Syrjäseuduilla järjestetään lapsille kuljetuksia kouluun monista pätevistä syistä. Näitä syitä ovat muun muassa pitkät
etäisyydet kyläkeskuksiin ja kouluihin sekä asutuksen jakautuneisuus kuntien sisällä. Koulukuljetukset koskettavat
joka viidettä kaikista oppivelvollisuuttaan suorittavista,
siis merkittävää ryhmää koululaisista. Perusopetuslain 32
§:ssä säädetään kunnan velvollisuudesta järjestää oppivelvollisuusikäisille oppilaille maksuton koulukuljetus.
Koulukuljetusten moninaisista ongelmista on myös puhuttu. Sääntely sekä käytännön toimien hitaus aiheuttavat
mm. sen, että lukujärjestykset sekä kuljetusaikataulut saattavat olla täysin solmussa lukukauden alussa. Julkishallinnon jäykkä kilpailutusvelvollisuus on johtanut siihen, että
jokaisella eri reitillä saattaa olla eri liikennöitsijä. Tämän
myötä kuljettaja ei tiedä kenet noutaa, eikä koululainen tiedä mihin bussiin mennä. Myös resurssipula on muodostunut ongelmaksi: Kunnan rahoitus on tiukassa, ja liikennöitsijän täytyy siten tehdä enemmän, vähemmillä resursseilla.
On erityisen tärkeää, että koulukuljetukset sujuvat moitteettomasti, sillä koululaisen oppivelvollisuuden suorittaminen on välttämätöntä ja lailla säädettyä. Mikäli kuljetukset eivät toimi, kontaktiopetus koulussa jää vähemmälle,
kun koululaiset eivät pääse kouluunsa. Kuljetusten epäonnistuminen johtaa myös kaupunkialueiden ja syrjäseutujen
eriarvoistumiskehitykseen, koska tällöin koululaiset eivät
ole samassa asemassa. Vaikeasta taloustilanteestamme
huolimatta emme saa heikentää yhtä yhteiskuntamme peruspilareista: Koulutusta ja sen saatavuutta kaikille.
Oulun Keskustanuoret täten esittävät liittokokoukselle,
että Keskustanuoret myötävaikuttaisivat mm. sääntelyn
purkamisen sekä kuntien saaman rahoituksen kautta siihen, että koulukuljetukset saataisiin tulevaisuudessa järjestettyä moitteettomasti kaikille sitä tarvitseville.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Tasapuolisen koulutuksen tarjoaminen oppivelvollisuusiässä
oleville asuinpaikasta riippumatta on keskustalaisen aatteen
mukaista. Byrokratian purku on myös yksi Keskustapuolueen
ajamista kärkihankkeista. Kilpailuttaminen ja säästöt eivät
automaattisesti aiheuta koululaisille ongelmia kouluun ehtimiselle eivätkä vähennä kontaktiopetuksen määrää toisiin
oppilaisiin verrattuna. Koulukyytien kyydeistä tulee tiedottaa
asianmukaisesti oppivelvollisuusiässä olevien huoltajia. Oppilaiden tulee myös tunnistaa mahdollisimman helposti oma
koulukuljetusvälineensä, oli kyseessä sitten normaali bussilinja
taikka järjestetty erillinen koulukuljetus. Kuntien säästöpaineet eivät saa rapauttaa uuden sukupolvemme tasapuolisen
peruskoulun käynnin mahdollisuuksia. Koulukuljetukset eivät
saa olla este tasapuoliselle kontaktiopetukselle oppivelvollisuusiässä oleville oppilaille.
42. Etelä- ja Itä-Savon Keskustanuoret: Parikkalaan
kansainvälinen rajanylityspaikka
Etelä- ja Itä-Savon Keskustanuoret esittävät, että Keskustanuoret järjestönä yhdessä aktiivitoimijoidensa kanssa
työskentelee sen puolesta, että Parikkalassa sijaitseva rajanylityspaikka kansainvälistettäisiin. Parikkalan rajanylityspaikka on perustettu 1996 ja palvelee tällä hetkellä
pienimuotoisesti pääasiassa teollisuuden kuljetuksia. Rajanylityksiä on vuositasolla noin 15 000 kappaletta. Rajanylityspaikan kansainvälistämisellä olisi merkittäviä aluetaloudellisia hyötyjä erityisesti matkailun saralla. Arvioiden
mukaan rajan ylittäjien volyymi jopa kahdeksan kertaistuisi kansainvälistämisen myötä.
Tällä hetkellä valmius kansainvälistämiseen on Venäjän
puolella jopa parempi kuin Suomessa. Etelä- ja Itä-Savon
Keskustanuorten mielestä tämän tyyppiset kahden väliset hankkeet olisivat omiaan pitämään yllä ja kehittämään
maidemme välisiä suhteita nykyisen pakotepolitiikan varjossa. Mahdollisella rajanylityspaikan kansainvälistämisellä olisi äärimmäisen suuri rooli koko Itä-Suomen tulevien
vuosien elinkeinopolitiikan mahdollisuuksien toteuttamisen kannalta.
Suunnitelmien mukaan Parikkalan rajanylityspaikka vaatisi Suomen puolella 2-3 miljoonan euron investoinnit sekä
suurin piirtein saman suuruiset vuosittaiset panostukset
käyttökuluissa. Vastaavasti uutta tulovirtaa Suomeen arvioidaan tulevan jopa 15 miljoonaa euroa vuodessa.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Suomen ja Venäjän väliset suhteet ovat perustuneet ihmisten
välisen arkiseen kanssakäymiseen sekä vilkkaisiin talous- ja
kauppasuhteisiin. Keskustanuoret näkevät, että etusijalla rajaalueiden kehityksessä on nykyisten jo olemassa olevien kansainvälisten rajanylityspaikkojen infrastruktuurin ja ylläpidon kehittäminen sekä tieyhteyksien ylläpito, unohtamatta kouluissa
tapahtuvaa sivistämistä kielen ja kulttuurin osalta. Kansainvälisesti on tärkeää ylläpitää vuoropuhelua vaikeissakin olossa
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
47
ja rajanaapureina käytännön asioissa on positiivista vuorovaikuttaa yhteistyön merkeissä, jota Parikkalan rajanylityspaikan
kehittämishanke edustaisi. Parikkalan suuntautuvasta pitkäaikaisesta investoinnista hyötyy ennenkaikkea aluetalous sekä
sillä tuetaan maiden välistä kauppaa sekä kanssakäymistä.
Keskustanuoret näkevät, että on hyvä taata valmius liikkuvuuden kasvuun, ja neuvotella Venäjän kanssa tarvittavasta
rahoituksesta uuden hankkeen toteutuksessa unohtamatta jo
käynnissä olevia hankkeita. Parikkalan kansainvälistäminen
voisi myös purkaa paineita muilta rajanylityspaikoilta, jolloin
liikkuminen olisi sujuvampaa rajan puolin ja toisin. Suomen
pitää myös huolehtia turvallisuusnäkökulmasta, joka perustuu
Tullin sekä Rajavartiolaitoksen resurssienhallintaan ja -riittävyyteen.
Keskustanuorten mielestä erityisesti itärajan talouden kehittymisen kannalta olisi hyvä vauhdittaa uusia aluekehitykseen
positiivisesti vaikuttavia tukitoimia. Sisäministeriön selvityksessäkin 11/2015 todetaan, että lisääntyvä itäliikkuvuus
kasvattaisi matkailualan, kaupan ja palveluiden kysyntää sekä
Suomeen suuntautuvia venäläisinvestointeja.
43. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Palkansaajat
samalle viivalle työttömyyden iskiessä!
Palkansaajien ansiosidonnainen työttömyysturva rahoitetaan lähes kokonaan (95%) kaikista palkkatyösuhteista
maksettavista lakisääteisistä työttömyysvakuutusmaksuista ja verovaroista. Vuonna 2014 ansioturvan rahoituksen
valtion osuus oli 42% (1 030 milj. €) ja työttömyysvakuutusmaksujen osuus 53% (1 306 milj. €). Työttömyyskassojen osuus ansioturvan rahoituksesta oli 5% (134 milj. €).
Ansiosidonnaisesta voi kuitenkin nauttia vain, jos on työttömyyskassan jäsen. Valtaosaksi kaikkien palkkatyöntekijöiden rahoittaman järjestelmän tulisi olla aidosti avoin ja
yhtäläinen kaikille. Ansiosidonnaista turvaa tuetaan lisäksi
työttömyyskassojen jäsenmaksujen verovähennysoikeudella. Tämä tekee järjestelmästä kaksinkertaisesti epäreilun niille, jotka eivät kuulu ammattiyhdistysliittoon tai
työttömyyskassoihin.
Esitämme, että työttömyyskassan jäsenyys ei olisi jatkossa kriteeri ansiosidonnaisen työttömyysturvan saamiselle.
Valtion tulee vastata kokonaisuudessaan (100%) työttömyysturvan ansiosidonnaisen osan rahoituksesta, sekä sen
jakamisesta. Tällöin työttömyyskassamaksujen osuus poistuisi. Kassamaksuilla kerättävä tulo korvattaisiin kaikilta
työntekijöiltä tasapuolisesti kerättävällä työttömyysvakuutuskassan osuudella tai vaihtoehtoisesti lyhentämällä ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Verotuloilla 95% -prosenttisesti kustannettava ansiosidonnainen työttömyysvakuutus tulisi siirtää Kelan hallinnoitavaksi. Tämä säästäisi rahaa hallintokustannuksissa ja kohtelisi
kaikkia palkansaajia tasavertaisesti. Siirto poistaisi myös kyt-
köksen ansiosidonnaisen turvan ja perusturvan välillä ja mahdollistaisi kaikista köyhimpien ihmisten toimeentulon kohentamisen ilman ansiosidonnaisen samanaikaista korottamista.
44. Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret: Perustulokokeilu Pohjois-Pohjanmaalle!
Suomen Keskusta on ollut halukas kokeilemaan perustulomallia alueellisesti. Pohjois- Pohjanmaan Keskustanuoret
toivovat, että kokeilu kohdistuisi maakuntaamme. Piirimme alue on ikärakenteeltaan Suomen nuorin ja sen myötä
myös nuorisotyöttömyys on huippulukemissa muuhun
Suomeen verratessa. Perustulon tavoitteena on yksinkertaistaa tukiviidakkoa sekä kannustaa vastaanottamaan
myös lyhytaikaisia työsuhteita. Perustulon idea on esitetty jo 1790-luvulla, mutta sitä ei ole kokeiltu missään päin
maailmaa. Nyt on jo korkea aika lopettaa puheet - ja kokeilla perustuloa käytännössä!
Sipilän viime syksynä antaman lausunnon mukaan kokeilualueeksi voisi sopi ”syrjäinen, korkean työttömyyden seutukunta, teollisen rakennemuutoksen kohteeksi joutunut
paikkakunta ja suuren kaupungin asuinalue, jossa on korkea työttömyys”. (Verkkouutiset 10.9.2014) Haluamme kokeilla perustulon toimivuutta alueella, josta saadaan laaja
ikäotanta ja jossa työttömyysaste on korkea. Hyviä kohteita kokeilulle olisivat esimerkiksi Iin kunta tai jokin Oulun
kaupunginosista.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Keskustanuoret eivät ota kantaa siihen, missä perustulokokeilu
järjestetään. Perustulo on ollut Keskustanuorten pitkäaikainen tavoite ja kokeilussa Keskustanuorille olennaista on, että
kokeilu on valmisteltu huolella ja että se toteutetaan sellaisella
tavalla, että se antaa parhaat mahdolliset tiedot ja lähtökohdat
koko maan kattavan perustulomallin rakentamiseen.
Keskustanuorille tärkeintä kokeiltavassa perustulomallissa on
se, että perustulo tekee työn vastaanottamisesta kannattavaa,
selkeyttää sosiaaliturvaa ja vapauttaa kansalaisen toimeentulon anelemisen kahleista.
Keskustan piirissä tarvitaan nyt laaja-alaista keskustelua
sosiaaliturvan kehittämisestä ja Keskustanuorten on oltava
keskustelussa aloitteellinen osapuoli. Keskustelu ja linjaustyö
ei saa jäädä pienen piirin kahvipöytäkeskusteluiden varaan,
vaan sen tulee olla avoin ja osallistava prosessi. Keskustelu sosiaaliturvan kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ei myöskään
saa jäädä pelkäksi perustulodebatiksi, vaan sen tulee käsitellä
erikseen. Perustulokokeilua valmisteltaessa aiheesta on käytävä laajamittaista keskustelua puolueen piirissä, myös keskustanuoria kuunnellen. (Vastaus on yhteinen aloitteisiin 58 ja 60).
45. Helsingin Keskustanuoret: Aloite työelämäpoliittisen ohjelmatyön käynnistämisestä
Työelämän ja työmarkkinoiden kiihtyvä murros näkyy
yhä selvemmin nuorten aikuisten arjessa. Epätyypilliset
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
48
työsuhteet ja toimeentulon pirstaloituminen pakottavat
työelämän rakenteiden muuttamiseen. Työelämän ja työvoimapolitiikan ristiriita on ilmeinen. Perustulon kaltaiset
toimeentuloon ja työllisyyteen liittyvät ratkaisut odottavat
läpimurtoaan vielä pitkään. Tarvitaan selkeitä näkemyksiä
ja suuntaviivoja työelämän kehittämisestä nuorten näkökulmasta.
Helsingin Keskustanuoret esittää, että liittohallitus käynnistää työelämäpoliittisen ohjelmatyön, jonka seurauksena
laaditaan nuorkeskustalaisia arvoja heijasteleva ohjelma.
Ohjelmatyöhön kutsutaan mukaan asiantuntijoina asiantuntijoita työelämän eri osa-alueilta. Ohjelman päämääräksi asetetaan vastata tarkemmin, millaisia muutoksia
nuorten työelämään liittyvissä rakenteissa tarvitaan sekä
mihin suuntaan Suomen työmarkkinakenttää tulisi kehittää. Samalla ohjelmatyön tavoitteeksi asetetaan nuorkeskustalaisen työmarkkinaedunvalvontanäkemyksen selkiyttäminen.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Työmarkkinapolitiikka on harmittavan vieras politiikansektori
niin keskustassa kuin keskustanuorissa. Perinpohjaista työelämän muutosta analysoivaa ja keskustalaisia vaihtoehtoja tarjoavaa ohjelmatyötä ei ole tehty. Keskustanuorten tehtävänä
on aktiiviseen ja vastuulliseen kansalaisuuteen kasvattaminen.
Myös työmarkkinapolitiikka, jos mikä, on keskustalaisten otettava haltuun nykyistä ja edellisiä vuosikymmeniä paremmin.
Ammattiyhdistysliike sen enempää kuin elinkeinoelämäkään ei
saa sanella politiikkaamme. Ehdotus ohjelmatyön aloittamisesta on kannatettava, mutta tulevat ohjelmatyön suuntaviivat ja
käynnistettävät ohjelmaprosessit määrittelee tuleva liittohallitus.
46. Helsingin Keskustanuoret: Huomiota aatteelliseen talouspolitiikkaan
Keskustanuorten on kaikin tavoin ylläpidettävä aatteellista
pohdintaa läsnä toiminnassaan ja politiikassaan. Suurien
talouspoliittisten suuntausten ymmärtäminen on aatteellisen pohdinnan ydintä. Keskustanuorten talousideologia
on määritelty periaateohjelmassa vuonna 2013 Mikkelissä.
Siinä on ansiokkaasti selitetty nuorkeskustalaisen talousnäkemyksen keskeiset piirteet: Sosiaalisesti ja ekologisesti
kestävä ylisukupolvinen markkinatalous, luottamukseen
perustuvat työmarkkinat, yrittäjyys, ahkeruustakuu ja valtion rooli talouden toimimattomuuteen puuttuvana tahona. Ytimenä on ajatus siitä, että talouden kasvu ei ole itseisarvo vaan tärkeää on sosiaalinen ja henkinen hyvinvointi,
sivistys, ihmisläheisyys ja yhteisöllisyys.
Valitettavasti hyvä talousideologia ei näy keskustanuorten
viestissä ja toiminnassa. Kuluvan vuoden aikana niin liitto kuin sen toimijat ovat puhuneet vain yksittäisistä näkökulmista, yksityiskohdista tai toimista sitomatta asiaa
nuorkeskustalaiseen talousaatteeseen. Onko liitollamme
valmiutta vastata kysymyksiin, miten pieni ihminen selviää markkinavoimien puristuksessa? Millaista talouskasvua
Suomi tarvitsee? Miten valtio voi puuttua talouden toimintaan? Mitä tarkoittaa taloudellinen tasa-arvo? Onko julkinen sektori liian suuri?
Keskustanuorten on pystyttävä ilmaisemaan taloudellinen
ajattelunsa jokaisen kannanottonsa taustalla. Tässä suhteessa olemme jääneet useaa muuta poliittista nuorisoliikettä jälkeen. Tämän perusteella Keskustanuorten tulee
kiinnittää huomiota aatteelliseen talouspolitiikkaan vahvemmin kannanotoissaan, tapahtumiensa sisällössä sekä
tuottamassaan materiaalissa. Periaateohjelmaa on toteutettava myös käytännössä.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Aloitteen nostama huomio on aiheellinen erityisesti tässä ajassa. Periaateohjelma toimii Keskustanuorten ajankohtaisen politiikan linjaamisen pohjana. Aloitteen esiin nostamana tullaan
vuoden 2016 toiminnassa panostamaan myös talouspoliittiseen keskusteluun ja perehtymiseen esimerkiksi teemasta järjestettävän Politiikan akatemian muodossa.
47. Helsingin Keskustanuoret: Keskustanuorten on
paalutettava kaupunkipoliittiset kantansa
Kaupunkipolitiikka on tällä vuosikymmenellä vahvistunut
niin kansallisella kuin paikallisella tasolla. Valtio on esimerkiksi aloittanut käytännön solmia kasvusopimuksia suurimpien kaupunkien kanssa, INKA-kaupunkiohjelman sekä
seutukaupunkiohjelman. Lisäksi liikenneinvestointeja sekä
koulutus- ja sosiaalipolitiikkaa on alettu suunnata vahvasti
kaupunkien erityistarpeet huomioiden.
Keskustan Opiskelijaliitto valmisteli vuonna 2014 ansiokkaan kaupunkipoliittisen ohjelman, josta myös Keskustanuoret voivat ottaa poliittiseen viestiinsä terävää sisältöä.
Keskustanuorten nykyisin voimassa oleva kaupunkipoliittinen linjapaperi on jo vanhentunut ja sisällöltään suppea.
Keskustanuorten on vuoden 2016 aikana perehdyttävä
kaupunkipolitiikkaan ja KOL:n ohjelmaan ja vahvistettava
oma kaupunkipoliittinen linja.
Liittokokous yhtyy aloitteiseen
Katso aloitevastaus 35.
48. Pirkanmaan Keskustanuoret: Eutanasiasta käytävä keskustelua
Keskustanuorten Pirkanmaan piiri esittää, että Keskustanuorten tulee ottaa kantaa eutanasiaan. Eutanasia tarkoittaa aktiivista toisen ihmisen elämän päättämistä hänen
omasta pyynnöstään. Passiivinen eutanasia tarkoittaa sitä,
että armosyistä, yleensä potilaan tahdosta, jätetään antamatta hoitoa niin että potilas menehtyy. Aktiivinen eutanasia tarkoittaa armosyistä tehtyä tekoa, joka aiheuttaa
potilaan menehtymisen. Eutanasia on laillistettu useissa
Euroopan maissa, Ruotsissa passiivinen eutanasia laillistettiin 2010. Hollannissa edellytyksenä on oikeustoimikelSisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
49
poisen potilaan vapaaehtoinen, toistuva ja selkeä pyyntö.
Joidenkin tutkimusten mukaan noin puolet Suomen lääkäreistä laillistaisi eutanasian ja lähes 75 % kansasta olisi
asiassa samaa mieltä. Tällä hetkellä Suomen laki ei käsittele
varsinaista eutanasiaa. Suomen lainsäädäntö käsittelee lähinnä avustettua itsemurha, jossa lääkärillä on oikeus tarjota kuolettava määrä lääkettä, jos potilas nauttii sen itse
tai kuolinapua, jossa esimerkiksi ruumiin toimintoja ylläpitävä hoito lakkautetaan.
Pirkanmaan Keskustanuorten mielestä ihmisen itsemääräämisoikeuteen kuuluu oikeus päättää omasta elämästään. Suomen perustuslaissa säädetään kärsimyksen lievityksestä ja hyvästä hoidosta kaikille, mutta kuoleman
edessä tämä ei usein aina toteudu. Laadukkaaseen saattohoitoon panostaminen on tärkeintä, mutta eutanasian laillistamisesta olisi aika käydä vakavaa keskustelua,
sillä parantumattomasti sairaiden inhimillinen kärsimys
on mittaamaton. Ehtona eutanasialle pitäisi olla ihmisen
täysissä voimissaan kirjoittama tahdonilmaus ja se, ettei
tahdonilmausta ole tehty painostuksen alla. Lisäksi vaadittaisiin vähintään kahden lääkärin mielipide potilaan tilasta. Lääkärin on todettava potilaan ennuste toivottomaksi.
Hollannissa lääkärillä ei ole velvollisuutta toteuttaa eutanasiaa eikä hoitajilla ole velvollisuutta avustaa siinä. Jos
eutanasiaa vakavasti harkittaisiin, pitäisi yhteiskunnassa
käydä perusteellinen keskustelu säädöksistä, jotta kaikenlaisilta väärinkäytöksiltä vältyttäisiin. Vakavasti sairaan
ihmisen pitäisi itse saada päättää, milloin hän kokee kärsimyksensä liian suureksi ja kun tilanteen paranemiseksi ei
ole olemassa toivoa, pitäisi eutanasian olla potilaan pyynnöstä valittavissa oleva ratkaisu. Kaikilla parantumattomasti sairailla pitäisi olla oikeus arvokkaaseen kuolemaan
ja päättää elämänsä päättymisestä laillisesti, joka ei tällä
hetkellä toteudu.
Keskustanuorten arvojen mukaan yhteiskunnallisen päätöksenteon on oltava ihmisläheistä ja ihmislähtöistä. Suurimman osan suomalaisista kannattaessa eutanasiaa, on
Keskustanuortenkin aika käydä vakava keskustelu kannastaan.
Keskustanuoret yhtyy aloitteeseen
Keskustanuoret katsoo, että kuolevan potilaan ensisijaisena
hoitona tulee nähdä laadukas saattohoito ja kivunlievitys niin,
että jokainen tarvitseva voi niitä saada. Kuitenkin ihmisen itsemääräämisoikeus on ehdottoman tärkeä arvo, ja sen voidaan
katsoa olevan osa ”yleisperusoikeutena” turvattua oikeutta
henkilökohtaiseen vapauteen. Ihmisen itsemääräämisoikeutta
kunnioittava hoitotahto sekä palliatiivinen hoito mahdollistavat jo nyt aktiivisesta hoidosta kieltäytymisen. Tilanteessa,
jossa saattohoidolla ei kyetä lievittämään parantumismahdollisuuden menettäneen terminaalipotilaan kärsimiä henkisiä
ja fyysisiä kärsimyksiä, tulisi ihmisen itsemääräämisoikeuden
mukaisena vaihtoehtona olla myös ihmisen kuolintoiveen kunnioittaminen.
Kuolinapu sisältää monia eettisiä kysymyksiä, jonka vuoksi se
tulisi kuolinavun saamisen edellytyksenä tulisi olla sietämätöntä kärsimystä kokevan, oikeustoimikelpoisen potilaan vapaaehtoinen, toistuva
ja selkeä pyyntö. Potilaan kokema sietämätön
kärsimys voi muodostua moniulotteisesta kokonaisuudesta,
jossa on ainakin yksi lääketieteellinen osatekijä. Lisäksi lääkärin tulisi todeta potilaan ennuste toivottomaksi. Edelleen asiassa tulee huomioida, että hoitohenkilökunta voi joutua potilaan
kuolinapupyynnön ääressä jyrkkään ristiriitaan oman maailmankatsomuksensa kanssa. Tämän vuoksi lääkäreille ei tulisi
asettaa velvollisuutta antaa kuolinapua eikä hoitajille velvollisuutta avustaa siinä.
49. Pirkanmaan Keskustanuoret: Suomen siirryttävä
Floridan yritysveromalliin
Pirkanmaan keskustanuoret katsoo, ettei yksityisessä
omistuksessa olevien pienten osakeyhtiöiden tarvitsisi
maksaa lainkaan veroja. Yhtiön voitto olisi omistajien ansiotuloa, joka verotettaisiin progressiivisesti ansiotulona.
Ero Viron malliin on se, että Virossa osakeyhtiöt maksavat
yhteisöveroa 21 prosentin verokannalla jakamastaan osingosta ja muusta voitonjaosta, mutta sielläkään yhtiöön jätettyjä voittoja ei veroteta.
Tällä hetkellä osakeyhtiöt maksavat ennakkoveron(ennakko)
tilikauden arvioidun verotettavan tulon perusteella ja sen
on vastattava mahdollisimman tarkoin tilikauden lopullista
veroa. Jos ennakko ei riitä kattamaan lopullista tuloveron
määrää, osakeyhtiön on maksettava puuttuva määrä jäännösverona. Osakeyhtiö voi hakea ennakkoon muutosta.
Yhteisöjen tuloveroprosentti on 20 prosenttia. Suomessa
on noin 300000 alle 20 hengen yritystä. Ennakkoveron lisäksi osakeyhtiöt maksavat tällä hetkellä yhteisöveroa sekä
voitostaan, ja jaettua osinkoa verotetaan pääomatulona.
Katsomme, että nykyjärjestelmä on periaatteellisessakin
mielessä arvojemme vastainen - kohtuuton.
Floridan yritysveromalli sopii Suomen tulevaisuuden kuvaan, varsinkin, jos Sipilän I hallituksen leikkaukset toteutuvat. Sen rakenne kannustaa yrityksiä investoimaan,
työllistämään ja kasvamaan. Malli suosii pk-yrityksiä. On
erityisen tärkeää huomata, että Floridan yritysveromalli
on yhteensopivampi tulevien perustulokonseptien kanssa,
koska se yksinkertaistaa yrittäjien sosiaaliturvaa. Viron
yritysveromalli on selvinnyt läpi EU:n ja kansainvälisten
säädösten seulasta. Emme näe syytä, miksei tämäkin. Kohtuus on yksi Keskustanuorten perusarvoista, ja tämä edustaa kohtuutta.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Suomessa on noin 170 000 yhden hengen yritystä joista suuri osa on toiminimiä ja esitys vastaa käytännössä toiminimen
verotusta. Tästä syystä liittokokous ei näe järkevänä, että luotaisiin kaksi samankaltaista verotusjärjestelmää. Aloitteessa ei
myöskään oteta huomioon omistavan yrittäjän verohelpotuksia, joiden johdosta korkea progressio nostaisi verotuksen useammalla korkeammaksi.
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
50
50. Pirkanmaan Keskustanuoret: Kolmikannasta
parlamentarismiin
Pirkanmaan Keskustanuoret esittävät, että Keskustanuoret ottavat kannakseen kolmikannasta luopumisen, aidon
parlamentaarisen demokratian vahvistamisen ja paikalliseen sopimiseen siirtymisen. Korporatistinen sopiminen
on jäykkä ja vanhakantainen tapa, joka väheksyy ihmisen
kykyä ajatella itse ja kehittyä. Korporatistinen sopimusmalli lisäksi lisää epäluottamusta ja antaa suuryrityksille
edullisen järjestelmän, jossa suuret resurssit luovat ylivoimaisia kilpailuetuja pienempiin yrityksiin nähden. Paikallinen sopiminen on tulevaisuuden mahdollisuus ja aidon
luottamuksen rakentamisen kivijalka. Parlamentarismi ei
voi olla jyrättävissä työmarkkinajärjestöjen toimesta. Parlamentti on kaikkia suomalaisia edustava toisin kun työmarkkinajärjestöt, jotka taistelevat vaan omien jäseniensä
puolesta.
Suomessa on pitkään ollut olemassa kolmikannaksi kutsuttu työmarkkinajärjestöjen ja Suomen parlamentaarisen
hallituksen välinen neuvottelutapa. Kolmikanta perustuu
siihen, että työmarkkinajärjestöt, kuten ammattiyhdistysliike ja Elinkeinoelämän keskusliitto osallistuvat neuvotteluihin Suomen hallituksen kanssa, jotka koskevat työmarkkinoita, tulopolitiikkaa ja työehtoja. Perinteisesti on
käsitetty, että ammattiyhdistysliike pyrkii varmistamaan
työntekijöiden edut ja suojelemaan työntekijöitä työnantajien mielivallalta. Elinkeinoelämän Keskusliitto taas on
perinteisesti edustanut työnantajien edunvalvontaa neuvotteluissa.
Sipilän ensimmäisen hallituksen alkutaival on ollut globaalien kriisien ja murrosten sävyttämä. Sekä taloudelliset,
että inhimilliset haasteet ovat todella kovat. Työmarkkinaetujärjestöt ovat osoittaneet, etteivät ne edes globaalin
murroksen aikana pysty joustamaan perinteisistä omia
edunsaajiaan koskevista eduista tai vaatimuksista. Etujärjestöt keskittyvät mielellään nälvimään toisiaan ja levittelemään epämääräistä tietoa, jonka tarkoituksena on aiheuttaa epäluottamusta kansalaisten keskuudessa ja horjuttaa
poliittisia vastustajia. Tämän on loputtava nyt!
Keskustanuoret! On jälleen aika olla edistyksen lipunkantajia ja olla valmiina uuteen huomiseen ja uuteen maailmaan. Luottamus on yhteiskuntamme menestysmoottori,
jonka aktivoinniksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Sosiaalidemokratian ja korporatismin näivettämästä maasta voi
vielä rakentaa huippukehittyneen ja modernin hyvinvointivaltion, jonka kolmikanta perustuu paikalliseen sopimiseen, luottamukseen ja yhteisövastuuseen.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Keskustanuoret antavat tukensa suomalaiselle sopimisyhteiskunnalle, mutta vaativat työmarkkinaosapuolilta joustavampaa ja ratkaisukeskeisempää otetta niille uskotun työmarkkinoiden vallan suhteen. Työmarkkinaosapuolten täytyy
uudistua ja edistää myös köyhän asiaa, ei tuijottaa yksisilmäi-
sesti saavutettuja etuja tai vaatia vain omille jäsenilleen lisää.
Historiallista aikajatkumoa tarkastellessa suomalainen sopimisen kulttuuri työmarkkinaosapuolten välillä on tuottanut
tuloksia. Se on parantanut työn tuottavuutta ja ollut ratkaisemassa tulonjakoon liittyviä kiistoja. Työmarkkinaratkaisuilla
on pidetty kiinni viime vuosina muun muassa palkkamaltista
sekä sovittu kaikkia suomalaisia koskevasta eläkeratkaisusta.
Ei voida siis väittää, etteivätkö työmarkkinaneuvottelut pystyisi tuottamaan tuloksia.
Keskustanuoret suhtautuvat paikalliseen sopimiseen myönteisesti, mutta muistuttavat, ettei mikään lainsäädäntö estä
jo nykyisinkin solmimasta työpaikoilla paikallisia työehtoja,
kunhan niiden minimitaso on kansallisen sopimuksen mukainen. Keskustanuorten periaateohjelmassa todetaan: ”Työelämään on luotava uudet pelisäännöt, jotka korostavat ihmistä.
Pelisääntöjen on oltava joustavat ja yhteiset, mutta siten, että
luottamus ja välittäminen ovat molemminpuolista. Työnantajalla on oltava luottamus siihen, että työ tehdään ja että se tehdään ammattitaidolla. Työntekijän on voitava luottaa siihen,
että työtä on ja että hän saa siitä kohtuullisen palkkion; hänen
on tunnettava olevansa luotettu osa työyhteisöä.”
51. Pirkanmaan Keskustanuoret: Mielenterveys Keskustanuorten agendalle
Pirkanmaan Keskustanuoret esittävät, että liiton tulisi
ottaa kantaa mielenterveyspalveluiden tilaan Suomessa.
Mielenterveydestä karsittiin 1990-luvun laman aikana ja
Keskustanuorten pitää olla äänessä puolustamassa yhteiskunnan heikompia. Erityisesti hereillä täytyy olla vaikuttamassa SOTE-uudistuksessa. Yhteiskunnan pahoinvointi
näkyy mm. siinä, että 500 000 eli joka kymmenes suomalainen syö mielialalääkkeitä. Jokainen mielenterveyden
edistämiseen sijoitettu euro tuottaa neljä euroa (lähde:
Mielenterveysseura). Opiskelijoiden mielenterveyspalvelut
ovat heikentyneet YTHS-leikkausten myötä, vaikka opintojen nopea edistyminen ja työssä pysymiseen voidaan investoida jo aiemmin. Suomessa tehdään vuosittain yli 1000
itsemurhaa.
Mielenterveystyö on inhimillinen tapa toteuttaa alkiolaista
ihmisyyspolitiikaa. Mielenterveys on usein alkuperäinen
syy erilaisille sosiaalisille ongelmille, jolloin pitkäjänteisellä mielenterveyspolitiikalla rakennamme inhimillisempää
Suomea ja elämää. Mielenterveys on aliarvostettu politikan
osa-alue ja Alkion hengessä olisi aika ottaa mielenterveysasiat keskustalaisuuden ajettavaksi.
Psykoterapiaan pääsyä pitäisi helpottaa. Tällä hetkellä 15
000 käyttää Kelan kustantamaa psykoterapia-kuntoutusta.
Määrä on liian pieni suhteessa tarpeeseen. Myös omakustanteiseen psykoterapiaan menoa pitäisi helpottaa esimerkiksi verohuojennuksin. Panostukset mielenterveyteen
pidentävät työuria, ennaltaehkäisevät sosiaalisia ongelmia,
ehkäisevät itsemurhia ja mielen hyvinvoinnin avulla saadaan aikaan parempaa maailmaa.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
51
Keskustanuorten on oltava aktiivisesti vaikuttamassa nuorten
sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden ja laadun puolesta SOTE-uudistuksessa. Riitävä resurssointi ennaltaehkäiseviin ja korjaaviin mielenterveyspalveluihin tulee olla tämän
vaikuttamistyön keskiössä. SOTE-uudistuksessa on pidettävä
huolta siitä, että mielenterveyspalvelut ovat aidosti saavutettavia kaikille nuorille. Tärkeä elementti saavutettavuuden
turvaamisessa on matalan kynnyksen maksuttomien mielenterveyspalveluiden tarjoaminen. Keskustanuoret vastustavat
mielenterveyspalveluiden käyntimaksujen kohtuuttomia korotuksia ja sovittujen, mutta käyttämättömien hoitokertojen
sakkomaksujen perintää.
52. Pirkanmaan Keskustanuoret: Nuuska luvanvaraiseen myyntiin
Pirkanmaan Keskustanuoret esittää nuuskan myymisen
ja luovuttamisen dekriminalisointia Suomessa. Nykyinen
nuuskakieltolaki mahdollistaa pimeän nuuskabisneksen,
verotulot jäävät Ruotsiin ja (kiistanalaiset) haitat jäävät
Suomeen. Nuuska pitäisi rinnastaa muihin tupakka/nikotiinituotteisiin ja myynti luvanvaraistaa. Samalla nuuskan
saamisesta ei tehtäisi hankalaa ja sen kulttimaine saattaisi
hävitä. Nuuskan myynti on sallittu Ruotsissa ja Norjassa
sekä osin Tanskassa. Pohjoismainen käytäntö olisi Suomeenkin vallan hyvä.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Keskustanuorten liittokokous 2014 Oulussa käsitteli nuuskanmyynnin sallimista, ja päätti alla olevan vastauksen mukaisesti
vastustaa: ”Suomeen ei tarvita uusia laillisia päihteitä aiheuttamaan riippuvuuksia ja terveyshaittoja. Tupakointia on pyritty rajoittamaan ja vähentämään lainsäädännöllä viime vuosina ja tässä onkin onnistuttu. Tutkimusten mukaan tupakointi
on vähentynyt huomattavasti ja esimerkiksi nuorten suhtautuminen tupakointiin on muuttunut selvästi kielteisemmäksi
viime vuosina. Kouluterveyskyselyn mukaan tyttöjen tupakointi on vähentynyt 2000- luvulla ja poikien tupakointi lähti
laskuun 2006 – 2007. Tässä tilanteessa olisikin erikoista, jos
ehdoin tahdoin lisättäisiin toisen päihteen käyttöä sallimalla
sen myynti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan nuuskan käyttö ei auta tupakoinnin lopettamiseen, kuten toisinaan
väitetään. Kouluterveyskysely vahvistaa tätä nuorten osalta,
sillä pelkkää nuuskaa käyttävät nuoret ovat harvassa, mutta
sekä nuuskaa että tupakkaa käyttää moni. Ruotsalaistutkimuksissa nuuskan käytön on havaittu aiheuttavan 2-tyypin
diabetesta sekä sydän- ja verisuonitauteja. Nuuska aiheuttaa
myös syöpää, kosmeettisia haittoja ja muita suu- ja hammasongelmia. Raskauden aikainen nuuskankäyttö lisää lapsen
kuoleman riskiä. Suomessa nuuskan käyttö on huomattavasti
vähäisempää kuin Ruotsissa, jossa nuuskan myynti on sallittu.
Ruotsalaismiehistä 29% käyttää päivittäin nuuskaa, kun taas
suomalaismiehistä vain 1,2 - 2,9%. Niinpä ei ole perusteltua
väittää, etteikö nuuskan myynnin sallimisella olisi vaikutusta
käyttäjämäärään. Kun otetaan huomioon nuuskankäytöstä aiheutuvat terveyshaitat, eivät sen myynnistä saatavat verotulot
ole tarpeeksi painava peruste myynnin aloittamiselle sen enempää taloudellisesti kuin inhimillisestikään.”
Liittokokous näkee perustelujen olevan edelleen riittävät ja oikeat.
53. Pirkanmaan Keskustanuoret: Opettajien palkkaus muutettava kokonaistyöaikaan perustuvaksi
Tällä hetkellä lähes jokaisen alan opettajan työtuntimäärä
on pilkottu moneen osaan. Opettajan varsinaisen opetustuntimäärän eli opetusvelvollisuustyöajan ja oppituntien
valmistelu- ja jälkitöiden tuntimäärän (30min per oppitunti) lisäksi opettajan työaikaan on laskettu tietty määrä niin
sanottua YT-aikaa, johon kuuluu mm. yhteydenpito koteihin. Näiden lisäksi opettajalle voidaan maksaa lisiä vaikkapa atk-laitteiden kunnossapidosta. Tämä lisä tulee maksettavaksi, oli työtä sitten enemmän kuin sille on laskettu
työaikaa, tai vastaavasti, jos lisätöitä ei kyseisellä viikolla
ole, ei opettaja silti käytännössä saisi käyttää tähän määrättyä työaikaa esimerkiksi vanhempainpalavereihin. Opetustyön murros on aiheuttanut myös sen, että opettajilla
on velvoitteinaan sellaisia tehtäviä, joihin ei ole laskettu
erillistä työaikaa.
Kyseinen työaikajärjestelmä kuormittaa hallintoa ja kankeutta käytännön koulutyötä. Kokonaistyöaikaan siirtyminen
joustavoittaisi opettajan työtä ja toisaalta säästäisi opetuksen järjestämisvelvollisilta selvää rahaa. Opetussuunnitelma ja sen tuntijako pitää huolen siitä että opetustuntien
määrä työsuhteessa täyttyy. Valmistelutuntien määrää ei
palkkauksessa tarvitsisi erikseen määritellä, sillä jokaisella
alalla tulee lähtökohtaisesti olla oletus siitä, että palkalliset
työtunnit käytetään työtehtävän optimaaliseen suoritukseen. Palkka määräytyisi työnimikeperustaisesti ja jokaiselle määriteltäisiin henkilökohtainen toimenkuva. Luottoaikaa ja YT-tunteja sisällytettäisiin tarpeelliseksi koettu
määrä opetustuntien lisäksi.
Malli on paitsi työtä joustavoittava, myös budjettiperusteisempi: kokonaistyöaikaisesta palkkauksesta on helpompi
laskea yhden opetustunnin (työtunnin) reaalikustannus ja
täten johtaa opetussuunnitelman tuntimäärien muutosten
vaikutus koulutoimen kokonaiskuluihin. Kokonaistyöaika
on jo käytössä opinto-ohjaajien palkkauksen perusteena.
Poikkeuksen kokonaistyöaikaisesti palkatusta opetushenkilöstöstä voisivat tehdä eritysopettajat, joiden työnkuvaan liittyy perinteistä luokanopettajaa laajemmat työtehtävät ja tehtävät, jotka eivät ole varsinaisia opetustyön osia.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Siirtyminen vuosityöaikaan voisi mahdollistaa sen, että kaikki opettajan tekemä työ saataisiin palkanmaksun perusteeksi.
Siirtyminen kokonaistyöaikaan huomioisi esimerkiksi ns. piilotyön tekemisen nykyistä järjestelmää paremmin. Tällä hetkellä
opettajan työaikaa säätelee lähes yksinomaan opetusvelvollisuus. Tämä estää työntekijän osaamisen täysimääräisen hyödyntämisen koulun kehittämisessä sekä jarruttaa opettajan
omaa ammatillista kehittymistä. Suomessa voisi toimia malli,
jossa opettajan kokonaistyöaika, opetusaika ja läsnäoloaika koulussa sovitaan viikkotasolla. Mahdolliset viikoittaiset
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
52
vaihtelut tasattaisiin vuositasolla. Liittokokous uskoo, että
kokonaistyöajan vaikutuksia voisi arvioida esimerkiksi laajan
kokeilun avulla.
54. Pirkanmaan Keskustanuoret: Stoppi jätevesiristeilyille
Pirkanmaan Keskustanuorten mielestä on pöyristyttävää,
että risteilyalukset saavat edelleen kaataa käsittelemätöntä jätevettä Itämereen. Piiri vaatii täyskieltoa tälle sisämertamme turmelevalle toiminnalle. Kiellon lisäksi toinen
hyväksyttävä vaihtoehto olisi edellyttää kaikilta Itämerellä
liikennöiviltä suuremmilta aluksilta jäteveden käsittelylaitteistoa, jolla käymäläjätevedestä poistetaan typpeä ja fosforia. Suomessa risteilyalusten suosimien satamien (Helsinki,
Turku, Maarianhamina, Kotka ja Kemi) varustukseen kuuluu nykyisellään riittävä jäteveden vastaanottokapasiteetti. Se ei kuitenkaan riitä, vaan muidenkin rantavaltioiden
on kannettava kortensa kekoon. Suomen hallituksen tulee
tehdä määrätietoista Itämeri-politiikkaa, jolla kaikki rantavaltiot taivutellaan sijoittamaan jätevedenkäsittelylaitteisiin ja satamien vastaanottopaikkoihin.
Nykyisessä kestämättömässä tilanteessa risteilyalukset
saavat kaataa käsittelemättömät jätevedet mereen noin
22 kilometrin (12 meripeninkulman) päässä rannikosta.
Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on kuitenkin jo
vuonna 2011 luokitellut Itämeren erityisalueeksi, missä
käsittelemätöntä jätevettä ei saa päästää mereen. Uudet
erityisaluemääräykset ovat jääneet sanahelinäksi, sillä rantavaltiot eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen uusista
yhtenäisistä käytännöistä. Erityisesti Venäjä on jarruttanut hanketta, jolla kohennettaisiin kovia kokeneen meren
tilaa. Maa ei ole ollut valmis raportoimaan muiden rantavaltioiden tapaan jätevesien vastaanottokapasiteetin riittävyydestä IMO:lle.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Keskustanuoret kantaa huolta Itämeren tilasta, toiminta on
tuomittavaa ja häpeällistä. Ratkaisuja on haettava sekä paikallisesti että kansainvälisellä tasolla. Monissa Itämeren pääsatamissa on mahdollisuus jäteveden tyhjentämiseen. Kuitenkin vain 30 prosenttia kansainvälisistä aluksista hyödyntää
satamien vastaanottopisteitä. Alusten omat käsittelylaitteistot
eivät tällä hetkellä pysty poistamaan jätevedestä kaikkia merta rehevöittäviä ravinteita. Suomen tulee jatkossakin ajaa Itämerelle alusjätevesikieltoa kansainvälisen merenkulkujärjestö
IMO:n kautta. Kieltoon on saatava sitoutumaan kaikki Itämerellä liikennöivät risteilijät, myös Venäläiset alukset. Alusten
käyttämillä polttoaineilla on jätevesiä huomattavasti suurempi vaikutus typpipäästöihin. Esimerkiksi raskaan polttoöljyn
korvaaminen nesteytetyllä maakaasulla vähentäisi päästöjä
huomattavasti. Itämeren suojelu on Suomelle mahdollisuus
hyödyntää omaa cleantech-osaamistaan.
55. Pirkanmaan Keskustanuoret: Valtion tuotettava
avoin digitaalisen oppimateriaalin alusta
Uusi hallitus panostaa peruskoulutuksen uudistamiseen
digitaalisten oppimisympäristöjen avulla. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan kärkihankkeissa mainitaan
panostukset uusiin oppimisympäristöihin ja digitaalisiin
materiaaleihin perusopetuksessa. Tälläkin hetkellä useissa
oppilaitoksissa on panostettu uudenlaiseen, digitaaliseen
opetustekniikkaan. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se,
että painotalot eivät juurikaan tuota oppikirjoja sähköisessä muodossa. Suomessa opetusmateriaalien markkinoita
hallitsee kaksi suurta kustannusyhtiötä. Avoimia, opetustarkoitukseen tehtyjä digiaineistoja on hyvin vähän ja materiaalit ovat hajanaisia. Yleensä niiden tarkoituksena ei
edes ole korvata paperiversiota vaan toimia kovakantisten
lisämateriaalina.
Digiympäristöt mahdollistavat opetusmateriaalin henkilökohtaistamisen. Materiaalista on mahdollista lohkoa osia
ja yhdistellä palasia toisiinsa. Materiaalin henkilökohtaistaminen parantaa oppimisvalmiuksia, kun materiaalipaketti voidaan räätälöidä palvelemaan tiettyjä oppimismekanismeja. Toisaalta materiaalin räätälöinti mahdollistaa
myös erilaiset painotukset kurssisisällöissä (ns. erikoistavat opinnot). Pirkanmaan Keskustanuoret esittää, että
valtion tulisi tuottaa avoin, digitaalisten oppimateriaalien
pilvipalvelin. Tämän digitaalisen oppimisympäristön käyttö perustuisi myytyihin lisensseihin: kunnat voivat ostaa
oikeudet eri oppiaineisiin ja samalla periaatteella esimerkiksi lukiolaiset voisivat ostaa palvelusta oikeudet tarvitsemiinsa kirjoihin. Jotta kahden kustantamon kilpailukyky ei
määrittele materiaalien hintoja, tulee digiympäristön olla
lähtökohtaisesti kaikille kirjoittajille avoin.
Yksi jarru avointen digialustojen luomiselle on ollut pelko
opetusmateriaalien laadun heikkenemisestä. Tämä pelko voitaisiin kuitenkin ohittaa siten, että opetushallitus
sertifioisi ne materiaalit, joiden sisällöt täyttävät opetussuunnitelman mukaiset kriteerit. Alustalle ei hyväksyttäisi
vajavaisia materiaaleja. Lyhyet materiaalipaketit hyväksyttäisiin siinä tapauksessa, että ne ovat jonkin oppiaineen
syventäviä kokonaisuuksia.
Toinen pelko on ollut kirjoittajien palkkojen romahtaminen. Esimerkkinä tähän voidaan mainita, että viime vuosina Yhdysvalloissa omakustanteiset kirjoittajat tienasivat
huomattavasti enemmän kuin perinteisten kustantamojen
kirjoittajat. Book on Demand GmdH:n (Manner-Euroopan
johtava digikustantamo) vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan omakustannekirjojen kirjoittajista 74,8%
oli tyytyväisiä digikustantamisen prosessiin. Ongelmaksi
kirjailijat kokivat kirjojen itsenäisen markkinoinnin. Tästä
ei kuitenkaan muodostuisi ongelmaa opetusmateriaalien
saralla, varsinkin, jos valmis materiaalialusta olisi opetushallituksen ylläpitämä. Tiivistettynä voidaankin sanoa,
että omakustantaminen demokratisoi kirjamarkkinoita.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Valtion ylläpitämä alusta digitaalisille oppimateriaaleille kokoaisi opetussuunnitelman mukaisen oppimateriaalin yhteen
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
53
paikkaan. Kunta voisi ostaa lisenssin haluamiinsa oppimateriaaleihin. Lukioissa tulisi siirtyä samaan käytäntöön, jolloin oppimateriaalit olisivat maksutta jokaisen opiskelijan saatavilla
lukulaitteen kautta.
56. Pirkanmaan Keskustanuoret: Viinit ruokakauppoihin
Pirkanmaan Keskustanuorten mielestä viinit tulisi sallia
vähittäiskauppojen tuotevalikoimaan. Nykyinen Alkon
monopoliasema rajoittaa tuotteiden saatavuutta sekä vaikuttaa negatiivisesti pientuottajien työllistämismahdollisuuksiin.
Haja-asutusalueilla, kuten Pohjois-Suomessa, alkoholituotteiden saatavuus on hyvin rajallista. Viinien tuonti vähittäiskauppoihin helpottaisi ihmisten arkea sekä tuottaisi
taloudellista voittoa mm. kyläkauppojen tapaisille pienille
kaupoille, joka edesauttaisi kauppojen säilymistä maaseudulla sekä parantaisi pienempien kauppojen kilpailukykyä.
Helppous sekä kilpailukyvyn parantuminen johtaisi mahdollisesti myös ulkomaan tuonnin laskuun ja näin ollen verotulojen nousuun.
Pirkanmaan Keskustanuoret uskovat kyseisen muutoksen
jatkavan Suomen alkoholikulttuurin muutosta oikeaan
suuntaan. Alkoholikulttuurin painotus väkevistä miedompiin tuotteisiin, kuten viinit ja oluet, vaikuttaisi positiivisesti kansanterveyteen sekä kannustaisi ihmisiä alkoholin
kohtuukäyttöön. Alkon säännöstelyn ei katsota kuuluvan
2010-luvulle. Myös pienpanimoiden sekä viinintuottajien
pääsy markkinoille helpottuisi, jolloin suomalaisten oluiden ja marjaviinien myynti saataisiin kasvuun ja näin ollen
työllisyys alalla parantuisi.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Keskustanuoret yhtyy aloitteen henkeen pientuottajien tukemisen osalta ja kannattaa kotimaisten mietojen alkoholijuomien,
viinien ja liköörien tilamyynnin vapauttamista. Keskustanuoret ei kuitenkaan kannata Alkon monopoliaseman purkamista.
Kaikki tutkimus ja tosielämän kokemus todistavat, että tarjonta lisää kysyntää. Jo tällä hetkellä alkoholin aiheuttamat
välittömät ja väilliset kustannukset kansantaloudelle ovat
6-7 miljardin luokkaa vuosittain. Suomalaiset yritykset, valtio
ja kunnat menettävät vuosittain 2 miljoonaa työpäivää alkoholin aiheuttamien sairaspoissaolojen vuoksi. Sekä myynnin
rajoittamisen että vapauttamisen kannattajat ovat yhdestä
asiasta samaa mieltä: suomalaisen päihteidenkäyttökulttuurin on muututtava terveempään suuntaan. On käytävä aktiivisiin toimiin suomalaisen alkoholikulttuurin muuttamiseksi,
toteutettava valistuskampanjoita ja tehtävä alkoholinkäytön
kohtuullisuudesta viesti, joka läpileikkaa niin julkisten kuin yksityistenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden, koulutusjärjestelmän ja työpaikkojen läpi. On myös pohdittava keinoja siirtää
alkoholin käyttö kodeista ravintoloihin, esimerkiksi ravintolassa tarjoiltavien alkoholijuomien alv-prosenttia laskemalla. Suomalainen ryyppäyskulttuuri ei muutu myyntiä vapauttamalla.
Viinien siirtäminen ruokakauppoihin supistaisi Alkon verkkoa
nykyisestä 350 liikkeestä 50-75 liikkeeseen. Keskusteltaessa
viinien siirtämisestä maitokauppoihin keskustellaan siis myös
väkevien alkoholijuomien siirtämisestä ruokakauppojen hyllyille. Monopolia ei samanaikaisesti voida säilyttää ja purkaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemän tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta ei kannata
väkevien viinojen myynnin vapauttamista.
Viinin myynnin vapauttamista perustellaan usein myös sanomalla, että suomalaista alkoholipolitiikka ei voida tehdä ongelmakäyttäjien ehdoilla. Ottamatta kantaa siihen, kenen ehdoilla päihdepolitiikka tulisi tehdä, voidaan kuitenkin sanoa, että
suurin osa päihdehaitoista aiheutuu muille kuin ongelmakäyttäjille. THL:n mukaan päihteiden ongelmakäyttäjien piikkiin
voidaan laskea vain 22% miesten ja 12% naisten päihdehaittojen kokonaismäärästä.
57. Pirkanmaan Keskustanuoret: VR-monopoli purettava ja raideliikenne vapautettava kilpailulle
VR on ainoa suomalainen rautatieliikennöintiä harjoittava
yritys. Tämän yrityksen omistaa Suomen valtio 100% ja sillä on monopoliasema toimialalla. Lisäksi yhtiötä suojaavat
erilaiset raiteita ja liikennöintiä koskevat erityissopimukset, jotka estävät kilpailijoiden pääsyn toimialalle.
VR:n olemassaolon tarkoituksena tulisi kaiketi olla koko
maan kattavan raideliikenteen kannattava ylläpito, ekologinen matkustaminen, kustannustehokkuus, valtion tulokoneena toimiminen ja työllisyys. Nämä ovat osaltaan
kuitenkin utopiaa ja edellytyksiä näiden kaikkien saavuttamiseen ei monopolikorporaatiolla ole. Yhtiö natisee liitoksistaan ja sen johto on vuodesta toiseen toistanut samoja
virheitä. Liiketaloudellinen vaikuttavuus ja yhtiön tulokset
ovat surkeita siihen nähden, ettei yhtiöllä ole Suomessa
lainkaan kilpailijoita. Mammuttimainen konserni on pöhöttynyt ja valtionyhtiöiden tapaan huonosta omistajaohjauksesta kärsinyt. Erityisesti voidaan kyseenalaistaa
konsernin ylimmänjohdon panokset, mutta tehtävä ylläpitää VR monopolin kaltaista järjestelyä on epäkiitollinen.
Yhtiön surkea suorituskyky, toiminnan tehottomuus, jatkuvat junien myöhästelyt, kipurajalle kohonneet lippujen
hinnat ja työllistäjänä merkittävyyden laskeminen ovat jo
itsessään aimo nippu syitä aloittaa raideliikenteen vapauttamisen strategioiden luominen.
Pirkanmaan Keskustanuoret esittävät, että Keskustanuoret ottavat linjakseen VR-monopolista luopumisen. Yhtiön lopettaminen olisi ennen aikaista ja hätiköityä, mutta
vaihtoehtoisten yksityisten toimijoiden tulisi saada koittaa
siipiään Suomen rautateillä. Kokeilukulttuurin myötä tulee
etsiä uusia elinkeinoja yksityiseltä sektorilta ja raideliikenteen vapautus tulisi olla yksi niistä. Pirkanmaan Keskustanuoret peräänkuuluttavat, että vapautuksen tulee tapahtua koordinoidusti ja strategioiden tulee olla huippuunsa
hiottuja ennen minkäänlaisten toimenpiteiden aloitusta.
Uusien toimijoiden liiketoimintamallit, strategiat, yhtiömuodot, kalusto, laitteet, henkilöstö ja koko organisaatio
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
54
tulee olla paperilla esitettynä, ennen raideliikenteen vapautustoimien aloittamista. Monopolin hätiköidyllä purulla
voidaan aiheuttaa huomattavaa vahinkoa alueiden ja maakuntien taloudelle. Tästä syystä tulee vapauttamisen olla
koordinoitu ja hyvin johdettu.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Katso aloitevastaus 6.
58. Uudenmaan Keskustanuoret: Konkretiaa perustulokokeiluun
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan on kirjoitettu perustulokokeilusta kaksi sanaa, se on päätetty
toteuttaa. Kokeilun on määrä astua voimaan vuoden 2017
alusta, mutta sen sisällöstä ei ole keskusteltu ainakaan julkisesti sen tarkemmin.
Jotta perustulokokeilu voitaisiin toteuttaa, tulee määritellä millaista perustulomallia kokeilussa käytetään, onko
se perustuslain mukainen, missä kunnissa se on mahdollista toteuttaa jne. Näitä kysymyksiä varten tulisi perustaa työryhmä, joka antaa konkreettisia vastauksia näihin
kysymyksiin. Uudenmaan Keskustanuoret kannattaa negatiivisen tuloveron perustulomallia. Perustulon määräksi
tulee asettaa sellainen summa, joka kannustaa työntekoon
kotiin jäämisen sijaan. Keskustanuoret ajaa aktiivisesti negatiiviseen tuloveroon perustuvaa perustulokokeilua.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Katso aloitevastaus 44.
59. Uudenmaan Keskustanuoret: Keskustanuorille
kaupunkipoliittinen ohjelma
Keskusta uskoo hajauttamisen voimaan ja maakuntien
elinvoimaisuuteen. Kuitenkin kaupunkien merkitys on yhteiskunnassamme suuri ja tulee lähitulevaisuudessa kasvamaan. Meillä on kaupungeissa selkeä ongelma: emme osaa
puhutella kaupunkilaisväestöä. Kun Vihreät ja Kokoomus
niittävät kaupunkien äänisatoa itselleen, me olemme talkoista ulkona. Emme osaa sanoa kaupunkilaisille mitä tarjottavaa meillä on. Ongelmaan on havahduttava nyt.
Kun vaalitoreilla kävelee vastaan espoolainen, hän saattaa
kysyä, miksi kaupunkilaisen pitäisi äänestää Keskustaa.
Emme saa tyytyä selittelyyn, vaan meillä pitää olla vastaus.
Jotain konkreettista. Uudenmaan Keskustanuoret haluaa
nuorkeskustalaisen kaupunkipoliittisen ohjelman. Monelle on vieras ajatus, että keskustalaiset ottaisivat ohjelmatyöllä kantaa kaupunkialueiden tulevaisuuteen ja kehittämiseen. Yllätetään heidät! Osoitetaan epäilijöillekin, että
Keskustan kaupunkipoliittinen ohjelma on jotain aivan
muuta kuin kaupunkien alasajo. Rakennetaan yhdessä kaupungeille nuorkeskustalainen tulevaisuus. Keskustanuoret
perustaa työryhmän, joka valmistelee kaupunkipoliittisen
ohjelman hyväksyttäväksi liittokokoukseen 2016.
Liittokokous yhtyy aloitteiseen
Katso aloitevastaus 35.
60. Kainuun Keskustanuoret: Perustuloa kokeiltava
Kainuussa
Suomen nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on rakennettu vanhakantaiselle pohjalle, eikä se enää vastaa muuttuneen yhteiskunnan tarpeita. Nykyinen, pahimmillaan jopa
uuvuttava, järjestelmä ei edistä perustuslaillista oikeutta
ihmisarvoiseen elämään. Päästäksemme kansalaisille päänvaivaa aiheuttavasta byrokratiasotkusta eroon on Suomen
siirryttävä perustulojärjestelmään.
Suuria yhteiskunnallisia muutoksia tehtäessä on kuitenkin syytä ensin kokeilla järjestelmän toimivuutta. Kainuun
maakunta olisi oivallinen alue kokeilla perustulojärjestelmää, sillä väestöpohja on sopivan kokoinen. Lisäksi Kainuussa ollaan jo totuttu kokeilukulttuuriin, esimerkiksi
vuosien 2004–2012 hallintokokeilun myötä. ”Kainuun
mallista” saatiin hyviä tuloksia etenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämispuolelta. Tämän kokeilun myötä Suomeen ollaankin nyt valtakunnallisesti ajamassa vastaavaa
sote-mallia. Keskustanuorten Kainuun piiri esittää, että
perustuloa kokeillaan Kainuun maakunnassa. Nyt on uuden Kainuun mallin aika.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Katso aloitevastaus 44.
61. Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret: Liikunnanopetuksen järjestäminen ei tarvitse säätelyä ryhmämuodoista
Keskustanuoret linjasi viime liittokokouksessa kannattavansa oppilaiden jakamista sekaryhmiin peruskoulujen
liikunnan opetuksessa. Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret
ei halua lisätä kouluopetuksen säätelyä, vaan säilyttää koulukohtaisen vapauden liikuntaryhmien muodostamiseen.
Erityisen tärkeää onkin nähdä, että kouluissa työskentelee
päivittäin suuri joukko oppimisen ja opettamisen asiantuntijoita. Heillä on kaikki edellytykset järjestää opetus sujuvasti, huomioiden erityisesti se, että opetussuunnitelmien
perusteissa mainitut tavoitteet toteutuvat.
Liikunnanopetuksen järjestämisestä linjataan 1.8.2016
voimaan astuvassa peruskoulujen opetussuunnitelmassa muun muassa näin: ”Liikunnan opetuksen tehtävänä
on vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin tukemalla fyysistä,
sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä sekä myönteistä
suhtautumista omaan kehoon. Oppiaineessa tärkeitä ovat
yksittäisiin liikuntatunteihin liittyvät positiiviset kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan tukeminen. Oppitunneilla korostuvat kehollisuus, fyysinen aktiivisuus ja
yhdessä tekeminen. Liikunnan avulla edistetään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttä sekä tuetaan kulttuurista moninaisuutta.”
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
55
Kuten opetussuunnitelman perusteista huomataan, Opetushallitus ohjaa jo nykyisellään siihen, että opetus järjestetään turvallisesti, paikalliset olosuhteet huomioiden.
Tavoitteissa korostetaan erityisesti opetuksen päämääränä oppilaiden monipuolista osaamista ja tuntemusta liikunnan eri osa-alueilla (mm. taidot ja tiedot). On tärkeää
huomata, että perusteissa ei oteta kantaa siihen, mitä lajeja
kunkin opetusryhmän tulisi harrastaa tai kuinka opetusryhmät tulisi jakaa. Tärkeää on, että opetus on sisällöltään
monipuolista sekä kannustaa ja motivoi liikkumaan koko
elämän ajan.
Suomi on luottamusyhteiskunta. Meidän tulee luottaa siihen, että liikunnanopettajat ja rehtorit osaavat järjestää
opetuksen luontevasti ja joustavasti kulloisenkin tilanteen
mukaan. Esimerkiksi pienissä kyläkouluissa ei ole edes tällä
hetkellä mahdollisuutta jakaa jaa luokkia erillisiin ryhmiin.
Toisaalla taas esimerkiksi ryhmädynamiikasta johtuen jako
tyttö- ja poikaryhmiin voi olla liikunnassa erittäin tarpeellista.
Jyväskylän yliopistossa tehdyssä Pro Gradu –tutkielmassa
todetaan, että valtaosa tutkimukseen osallistuneista oppilaista koki viihtyvänsä paremmin sukupuolten mukaan jaetuissa ryhmissä kuin sekaryhmissä. Havaittavissa oli myös
se, että opettajat kuuntelevat oppilaiden toiveita mieluisista lajeista ja järjestävät opetusta ne huomioiden. (Kurppa J.
2011) Siksi koemme, että Keskustanuorten tehtävä ei ole lisätä byrokratiaa ja normeja, vaan on luotettava siihen, että
opetusalan ammattilaiset huomioivat ja osaavat soveltaa
voimaan tulevan opetussuunnitelman perusteita.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Aloitteessa mainitun mukaisesti, Keskustanuorten liittokokous 2014 Oulussa käsitteli koululiikunnan toteuttamisesta sekaryhmissä, ja päätti alla olevan vastauksen mukaisesti yhtyä
aloitteeseen: ” Jokainen lapsi ja nuori on yksilö, jolla on omat
fyysiset ja henkiset ominaisuutensa ja liikunnalliset kiinnostuksensa. Pojat eivät ole samasta muotista veistettyjä, kuten
eivät tytötkään. Molemmista sukupuolista löytyy niitä, jotka
haluavat liikkua vauhdikkaasti ja niitä, jotka ovat rauhallisempia. Koululiikunnassa ei pitäisi erotella sukupuolen mukaan,
vaan tarvittaessa järjestää erilaisia ryhmiä joustavien opetusjärjestelyjen ja samanaikaisopetuksen turvin.”
Liittokokous näkee perustelujen olevan edelleen pätevät, ja korostaa aiemman aloitevastauksen mukaisesti jokaisen lapsen
erilaisuutta sukupuolesta välittämättä.
62. Keski-Suomen Keskustanuoret: Suomalaista hyvinvointivaltiota ei tule muuttaa vapaaehtoisuuteen
perustuvaksi
Viime aikoina julkisessa keskustelussa on usein vedottu
vapaaehtoisuuteen. Pääministeri Sipilä pyysi yhteiskuntasopimusneuvottelujen yhteydessä rikkailta vapaaehtoista
osallistumista “talkoisiin”. TV-puheessaan pääministeri
vetosi yrittäjien isänmaallisuuteen kansakunnan hyväksi.
Liikenneministeriksi nimitettiin keväällä Anne Berner, jonka tausta on vahvasti kolmannen sektorin aktiivisuuteen
perustuvassa Lastensairaala-hankkeessa. Pääministeri aikoo antaa oman Kempeleen kotinsa maahanmuuttajien
käyttöön.
Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiomallissa päävastuu
etuuksien ja palvelujen järjestämisessä on valtiolla. Valtiokeskeisen hyvinvointivaltiomme avulla olemme kehittyneet yhdeksi maailman parhaista valtioista. Tämä malli
on säilytettävä, eikä sitä tule kehittää kolmannen sektorin
toimijoiden tai ihmisten hyvän tahdon varaan. Hyväntekeväisyyteen itsessään tulee kannustaa, mutta hyvinvointivaltion pelastajaksi siitä ei ole.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Aloitteen henki hyvinvointivaltion puolustamisesta on ajankohtainen, mutta siinä nostetut henkilöihin menevä arvostelu
ja henkilökohtaisia ratkaisuja vähättelevä sävy on paheksuttava. Keskustanuoret näkevät, että kansalaisyhteiskuntaan
kuuluva auttamishalu ja hyvinvointivaltio ovat toisiaan tukevia tekijöitä, eivät vastakohtia. Tutkimusten mukaan tasaista tulonjakoa, ihmisten ja alueiden välistä tasa-arvoa sekä
universaaleja sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluja edistävä
hyvinvointivaltio luo vapaaehtoisuutta. Toisin sanoen, hyvinvoinnin lisääntyessä myös kansalaisten auttamishalu kasvaa.
Hyvinvointivaltiolla on edelleen kansalaisten laaja kannatus,
mutta samaan aikaan näemme, ettei pelkkä kansantulon kasvattaminen enää lisää ihmisten hyvinvointia. Siksi tarvitaan
niin julkista jaettua vastuuta, vapaaehtoisuutta, lähiyhteisöjä,
perheitä kuin yksilön vastuuta omasta itsestään.
Keskustanuorten periaateohjelmassa vuodelta 2013 lanseerataan visiomme luottamusyhteiskunnasta: ”Hyvinvointivaltion perustan murtumisen seurauksena hyvinvointilupauksen
lunastaminen nykymallilla on muodostunut mahdottomaksi.
Jatkuvaan talouskasvuun sidottu järjestelmä on haavoittunut
pitkittyneen nollakasvun ajassa. Valtiokeskeisen hyvinvointimallin pohja, jatkuva materialististen tarpeiden tyydyttäminen, on kestämätön esiin nousseiden ympäristöhaasteiden ja
sosiaalisen apatian myötä. Rapistuvan julkisen turvaverkon
peruskorjauksen ohessa tarvitaan rinnakkaisia järjestelmiä,
jotka perustuvat elinvoimaisten yhteisöjen sekä ydinperhettä
laajemman lähipiirin varaan.”
Historiallista taustaa: Suomessa valtion syntyyn vaikuttivat
voimakkaasti kansallisuusaate, työnväenliike ja kirkolliset
liikkeet. Myös kunnallishallinto on syntynyt kansalaisyhteiskunnan perustalle, kun paikallishallinto rakentui kuntalaisten
vapaaehtoiselle osallistumiselle eli ns. maallikkohallinnolle.
Järjestöt tuottivat aluksi monia hyvinvointipalveluja, jotka sittemmin siirtyivät kuntien tehtäväksi.
63. Keski-Suomen Keskustanuoret: Rikkaiden osallistamista Suomi-talkoisiin lisättävä
Suomen taloudellinen tilanne on moneen kertaan todettu
hankalaksi. Tilanteen parantamiseksi pääministeri Sipilä
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
56
on lanseerannut talkoo-käsitteen. Yhteiskuntasopimusneuvottelujen kariuduttua on ajauduttu jyrkkään vastakkainasetteluun SAK vastaan hallitus. Tämän vastakkainasettelun purkamiseksi on syytä osallistaa työnantajapuoli
mukaan talkoisiin entistä voimakkaammin.
Hallitus teki pieniä kosmeettisia toimenpiteitä, joilla se
pyrkii osoittamaan, että myös rikkaiden tulee osallistua
Suomen pelastamiseen. Prosentin korotus pääomatuloveroon ja solidaarisuusveron alarajan lasku on tarkoitus
toteuttaa kahden vuoden määräajalle. Näiden toimenpiteiden tulisi olla pysyviä, kuten ovat työntekijäpuoleen kohdistuvat pakkotoimetkin.
Näiden kahden pienen toimenpiteen lisäksi olisi syytä tarkastella muita verotuksen keinoja. Suomessa aikoinaan
voimassa ollut varallisuusvero voisi olla yksi mahdollisuus
toteuttaa rikkaiden verotusta. Varallisuusvero voisi olla
myös ratkaisu, jonka avulla hankalaksi koettu perintövero voitaisiin poistaa. Viime vuosina Suomesta on lähtenyt
useita “veropakolaisia” muun muassa Ruotsiin ja Portugaliin. Veropakolaisuuden ehkäisemiseksi tulisi tarkastella
mahdollista jäähyväisveron asettamista. Olisi myös syytä
tarkastella pääomatuloverotuksen ja ansiotuloverotuksen
yhdistämistä, tai progression lisäämistä niissä ylimmissä
veroluokissa. Lisäksi pääomatuloveroon olisi ehkä syytä lisätä yksi nykyistä 30000 korkeampi veroluokka.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Hyvinvointivaltioperiaatteen mukaisesti tulee parempiosaisten maksaa veroja enemmän kuin heikompiosaisten. Verotusta
pohdittaessa on kuitenkin verrattava verotustasoamme suhteessa kilpailijamaihin, sekä huolehdittava työnteon verotuksen kannustavuudesta. Jäähyväisvero tulisi ottaa käyttöön
veropakolaisten osallistamiseksi kansallisiin taloustalkoisiin.
Pääomatuloveroon ja solidaarisuusveroon tehdyt kiristykset
tulee asettaa pysyviksi, jotta valtion verotuottoja saadaan kerättyä lisää oikeudenmukaisella tavalla.
Liittokokous ei kannata varallisuusveron palauttamista. Omaisuuden kireämpi verottaminen on yleisellä tasolla kannatettavaa, sillä omaisuusvarannot ovat edelleen varsin pienen suomalaisjoukon omistuksessa. Varallisuusvero kohdistuu kuitenkin
olemassa olevaan varallisuuteen riippumatta sen tuottavuudesta. Esimerkiksi maa- ja metsätalousmaata kohdeltaisiin
varallisuusveron piirissä samalla tavalla, kuin kiinteistöjä tai
osakkeita. Omaisuuden verottaminen on kannatettavaa nykymuotoisesti, jossa omaisuuden eri luokkia verotetaan eri
tavalla: kiinteistövero, osinkovero ja pääomavero ovat nykymuodossaan toimivia verotusmuotoja, joiden puitteissa oikeudenmukaista veropolitiikkaa voidaan harjoittaa.
Perintövero ei nykymuodossaan ole toimiva, sillä se ajaa perinteisiä suomalaisia perheyhtiöitä ulkomaille tai sijoitusyhtiöiden käsiin. Ongelma koskee hyvin pientä yritysryhmää, mutta
se on ratkaistavissa pidentämällä perintöveron perintäaikoja.
Perintövero tuottaa valtion kassaan verotuloja yli 600 miljoonaa euroa vuodessa. Perintöveron progressiivisuus tekee siitä
nykymuodossaan varsin toimivan verovälineen: 100 000 euron
perinnöstä joutuu maksamaan perintöveroa 9500 euroa ja miljoonan euron perinnöstä 159 500 euroa, kun perijä on lähisukulainen. Maksettavia summia voidaan pitää varsin kohtuullisina.
64. Keski-Suomen Keskustanuoret: Sosiaali- ja terveysalan julkisten palvelujen kilpailutuksen ongelmiin
puututtava
Sosiaali- ja terveysalan julkisten palvelujen kilpailutuksen
ongelmiin on puututtava. Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämisen ja kilpailuttamisen myötä on päässyt
syntymään ongelmia julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen, erityisesti ikäihmisten palvelujen, tuotannossa. Kilpailutuksiin ovat osallistuneet monikansalliset suuryritykset,
jotka valtaavat alueellisia markkinoita ostamalla pienempiä
alan toimijoita. Kilpailutuksiin osallistuessaan nämä suuret
yritykset polkevat palvelun hinnan alas. Tämä on mahdollista, koska yritys tuottaa muilla markkina-alueilla voittoa.
Voittaessaan kilpailutuksen suuri yritys saavuttaa ikään
kuin monopoliaseman, jolloin muut alueen toimijat joutuvat joko lakkauttamaan toimintansa, tai myymään toiminnan kyseiselle yritykselle. Seuraaville kilpailutuskierroksille
ei välttämättä ole tarjolla enää muita vaihtoehtoja kuin kyseinen suuri toimija, jolloin käytännössä toimijan on mahdollista määritellä se hinta, jolla kunta joutuu ostamaan
palvelun.
Suuret yritykset käyttävät kilpailutusta hyväkseen ja haittaavat samalla erityisesti alueen pienten ja keskisuurten
yritysten toimintaa. Kilpailutuksessa häviäjinä saattavat
olla myös palveluja tuottavat kolmannen sektorin järjestötoimijat. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailutuksessa ja
ulkoistamisessa on aikaisempaa voimakkaammin huomioitava alueen pk-yritykset sekä järjestötoimijat. Tämä tapahtuu parhaiten kilpailutuksen perusteisiin puuttumalla:
huomioimalla kokonaisvaltaisemmin palveluja tuottavien
tahojen alueelle kohdistuvat myönteiset vaikutukset (tunnettavuus, tuttuus, työllistämisvaikutukset, taloudelliset
vaikutukset). Palvelun hinnan lisäksi olisi tarkasteltava
palvelun laatua entistä kokonaisvaltaisemmin. Paikallisia
toimijoita tulisi kohdella erityisasemassa lähipalvelujen
tuottajina. Lisäksi kilpailutuksessa tulisi huomioida erikokoiset toimijat kilpailuttamalla entistä pienempiä kokonaisuuksia.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tärkeimpiä ja resursseiltaan
merkittävimpiä julkisen sektorin ylläpitämiä palveluita. Julkisella sektorilla tarkoitetaan palvelua jonka kunta tai valtio
kustantaa sekä järjestää itse. Palvelun resursseista päätetään
kunnallisessa tai valtiollisessa elimessä. Julkisen sektorin ylläpitämä palvelu ei tavoittele voittoa, toisin kuin vapailla markkinoilla toimivat yksityiset palveluntuottajat. Uusliberalistisen
suuntauksen mukaan katsotaan, että julkinen palvelutuotanto
on tehotonta. Samoin uskotaan, että yksityistäminen ja kilpailuttaminen johtaisi aina edullisempaan tuotantoon. TälSisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
57
le ei kuitenkaan ole kiistatonta tieteellistä näyttöä. Joissain
tapauksissa palveluiden kilpailuttaminen tuo kustannuksia
alas, joissain palveluissa hinnat päinvastoin nousevat. Jotta
kilpailulla haettu hyöty, eli alhaiset hinnat saavutetaan, markkinoilla on oltava olemassa useita vaihtoehtoisia tuottajia. Jos
markkinoita ei ole, ei tätä taloudellisuusperustetta yksityisten
palvelujen käytölle ole myöskään olemassa. On kyseenalaista,
kuinka paljon sosiaali- ja terveyspalvelujen markkinoilla riittää
kilpailua, esimerkiksi haja-asutusalueilla.
Suomen sosiaali- ja terveys RY:n (SOSTE) tekemässä sosiaalibarometrissa 2013 noin puolet sosiaali- ja terveysjohtajista toteaa palvelujen ostamisen lisänneen kustannuksia neljän viime
vuoden aikana, vaikka palvelujen laatua pidetäänkin yleisesti
hyvänä. Runsaan kymmenesosan mukaan ostopalvelujen avulla on säästetty. 13 % ilmoittaa ostopalvelujen aluksi tuottaneen säästöjä ja myöhemmin nostaneen palvelukustannuksia.
Samassa kyselyssä lähes puolet terveyskeskusten johtajista ja
joka kolmas sosiaalijohtaja kertoo oman alansa palveluissa tapahtuneen keskittymistä suurille yksityisille palveluntuottajille.
Keskustanuorten mielestä sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailutusta on reiluutettava. Isoissa palveluhankinnoissa tulee olla
mahdollisuus osittaa hankinta, jotta myös pienillä toimijoilla
olisi mahdollisuus osallistua kilpailutukseen. Tarjousten tekemiseen on oltava riittävän pitkä määräaika, jotta myös pienet
tuottajat voivat osallistua. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa tulee painottaa laatua ja tarjousten täydentäminen ja
täsmentäminen hankintayksikön pyynnöstä tulisi mahdollistaa
sekä pienten ja keskisuurten yritysten menestymistä julkisissa
hankinnoissa tulisi seurata kansallisesti. Keskustan tulee ajaa
velvoittavaa lainsäädäntöä, jolla vahvistetaan se, ettei sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa hinta ei saa olla ainoa
ratkaiseva tekijä. Lisäksi hankintamenettelyyn tulee luoda selkeämmät säännöt ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioimiseksi.
65. Keski-Suomen Keskustanuoret: Tieteen riippumattomuus ja julkinen rahoitus turvattava
Hallitusohjelmassa on maininta tieteen julkisen rahoituksen vähentämisestä ja siirtymisestä kohti yksityistä rahoitusta. Julkisen rahoituksen turvaaminen on kuitenkin
tärkeää sellaisilla aloilla, joiden harjoittaman tutkimustoiminnan tuloksena ei synny varsinaisia innovaatioita.
Siirtyminen kohti yksityisen rahoituksen mallia asettaa
etusijalle tekniset tieteenalat, joiden tutkimustuloksista on
saatavissa eniten suoraa taloudellista hyötyä. Uuden tiedon
löytäminen on itsessään arvokasta. Ilman perustutkimuksen turvaamista soveltavassa tutkimuksessakaan tuskin
päästään käsiksi parhaisiin innovaatioihin.
Syyskuussa kansallista huomiota herätti Jyväskylän yliopiston päätös poistaa aiemmin julkaisemansa linkit tutkija Jouni Tillin pääministerin TV-puhetta käsitelleeseen
retoriikka-analyysiin sosiaalisen median kanavistaan. Kyseessä oli selvästi retoriikka-analyysi. Jatkossa on pidettävä huolta, että akateemisissa piireissä saa julkaista myös
valtaapitäviin tahoihin kriittisesti suhtautuvaa tutkimusta.
Yhdistettynä yksityisen rahoituksen osuuden kasvuun tieteen rahoituksessa Tillin artikkelin sensurointi herättää
pohtimaan tieteen vapauden tulevaisuutta. Tasapuolisen
julkisen rahoituksen ja tieteellisen julkaisunvapauden avulla turvataan tieteelle ja sitä kautta myös yhteiskunnalle
mahdollisuus moniääniseen keskusteluun.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Koulutuksen ja tieteen rahoittaminen kuuluu hyvinvointivaltion perustehtäviin. Yksityisen rahoituksen lisääminen ja sen
keräämisen mahdollistaminen korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille ei saa heikentää tieteen riippumattomuutta ja tieteen
tekemisen eettisiä ohjesääntöjä. Yhteiskunnan velvollisuus on
tukea tutkimusta, jonka tavoitteena on uuden tiedon tuottaminen, vaikka sillä ei välitöntä kaupallista merkitystä olisikaan.
On erityisen tärkeää, että valtio takaa toimintaedellytykset
sellaiselle tutkimukselle, joka tuottaa tietoa yhteiskunnan epäkohdista ja arvoi tehtyä politiikkaa ja sen vaikutuksia.
JÄRJESTÖLLISET ALOITTEET
66. Lapin Keskustanuoret: Lakkautetaan valtuuskunta!
Keskustanuorten valtuuskunta on vanhanaikainen ja aiheuttaa byrokratiaa niin liitossa kuin piireissä. Tämän vuoksi
valtuuskunta tulisi lakkauttaa ja tilalle luoda uudenlainen
tapahtuma, jonne kaikki Keskustanuoret olisivat tervetulleita. Mikäli valtuuskunnasta ei haluttaisi luopua, tulisi se
muuttaa yhden päivän mittaiseksi ja siellä äänivaltaisia olisi vain 1/piiri.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Valtuuskunnasta on muodostunut vuosien aikana Keskustanuorille merkittävä poliittisen ja järjestöllisen keskustelun paikka. Vuonna 2014 valtuuskunnassa päätettiin suhtautumisesta
puolueen sääntöuudistukseen ja jäsenmaksukäytäntöihin sekä
käynnistettiin Vihreän talouden ohjelmatyö. Vuonna 2015 valtuuskunta oli heti vaalien jälkeen merkittävä mahdollisuus keskustella vaalivoiton jälkeisestä elämästä ja hallitusvastuuseen
menemisestä. Valtuuskunnan lakkauttaminen olisi merkittävä
heikennys kansanvaltaiselle järjestötyölle sekä jäsenten ja piirien äänivallalle.
67. Lapin Keskustanuoret: Kenubiili 2.0 ja nakkikioskivaunut liitolle!
Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Mikään ei estä ikuisesti. Keskustanuorten liiton tulisi tehdä investointiohjelma uuden
Kenubiilin hankkimiseksi sen jälkeen, kun vanha on tullut
käyttökelvottomaksi. Uusi Kenubiili olisi vähintään vuosimallia 1995 ja sillä tulisi voida saada ylinopeussakot myös
100km/h nopeusrajoitusalueella. Tämän lisäksi Keskustanuorten liiton tulisi hankkia täyden kampanjavarustuksen
nakkikioskivaunuja, ”Kenuvaunuja”, kiertämään ympäri
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
58
Suomea. Vaunut olisi helppo kuljettaa henkilöauton perässä, kuitenkin pikku-e lainsäädäntö vetoauton koon mukaan
huomioiden. Kenuvaunuista ei koituisi suuria kiinteitä kuluja ja ne olisi helppo kuljettaa paikasta ja tapahtumasta
toiseen. Vaunut voisi varustaa asianmukaisella varustuksella.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Kenubiili on ollut vuonna 2015 piristävä tapa Keskustanuorten
kampanjoinnille. Tuhannet iloiset ja vähemmän iloiset kilometrit ovat varmasti jääneet jäsenistön mieleen ja kampanjan satona on tullut paljon hyvää kuvamateriaalia. Erityisen tärkeää
on ollut auton näyttävä ulkoasu, sisätiloille käyttöä on ollut
vähemmän.
Liittokokouksessa käsittelyssä olevassa budjetissa Kenubiilille
on varattu vuodelle 2016 muutamia tuhansia euroja. Auton
tekninen käyttöikä alkaa varsinkin moottorin osalta olla lopuillaan ja auton jatkuva käyttö vaatisi suurempia taloudellisia panostuksia kunnostukseen. Auto laitetaan syksyn kiertueen jälkeen talviteloilleen ja vuoden 2016 liittohallitus päättää talven
aikana auton jatkosta. Vaihtoehtona on myös auton myyminen
tai osien irrottaminen ja auton museointi.
68. Lapin Keskustanuoret: Osastoeuro osaston lakkauttamispöytäkirjasta
Keskustanuorilla on liikaa toimimattomia osastoja. Osastojen lakkauttaminen vaatii työtä ja tuskaa asiamiehen
osalta, kun kokoukset täytyy pitää, paperiasiat hoitaa kuntoon ja pankkitilit metsästää. Tämän vuoksi osaston lakkauttamispöytäkirjaa vastaan tulisi piirin saa osastoeuro.
Tämä tukisi taloudellisesti osastojen lakkauttamisia, jotka
vaativat ajan lisäksi myös resursseja. Tämä olisi vain kertatoimi, joka edistäisi turhien kuolleiden keskustanuorten
osastojen olemassaoloa mahdollisia ABC-huoltoaseman
kokouksia varten. Samalla järjestön rakenne selkiytyisi ja
tiedot olisivat osastoissakin helpommin ajan tasalla.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Aloitteen esittämä toimintatapa on ollut voimassa vuoden
2014 valtuuskunnasta alkaen kun osastoeuron määräksi päätettiin 40 euroa per osasto per vuosi. Piirit hakevat osastoeuroja seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä liitolta
ilmoittamalla edellisenä vuonna viralliset kokoukset pitäneiden
osastojen lukumäärän. Piiri voi tilittää osastoeurot eteenpäin
osastoille.
69. Etelä-Savon Keskustanuoret: Keskustanuorten
oma mobiilisovellus
Etelä-Savon Keskustanuoret esittää suunniteltavaksi Keskustanuorten oman mobiilisovelluksen. Haluamme, että
Keskustanuoret kehittää jatkuvasti toimintatapojaan ja
täten lanseeraa nuorisopuolueista ensimmäisenä oman
mobiilisovelluksen, “KenuApp”. Mobiilisovellus toimisi
työkaluna erityisesti Keskustanuorten omille toimijoille, ja
sitä voitaisiin kehittää myös muille puolueen toiminnasta
ja poliittisesta aktiivisuudesta kiinnostuneille.
Sovelluksessa Keskustanuorten tapahtumat ympäri Suomen päivittyvät yhteiseen Googlen tapaiseen kalenteriin.
Tapahtumat ovat myös etsittävissä maantieteellisen sijainnin perusteella. Liiton tapahtumien aikataulut, uutiset,
muut ajankohtaiset päivitykset ja Juuren näköislehti päivittyvät mobiilisovellukseen ja sieltä löytyvät mahdollisesti kuvagalleria sekä “KenuChat”. KenuAppissa on helposti
saatavalla myös piirien, liittohallituksen ja liiton työntekijöiden yhteystiedot sekä mahdolliset henkilöesittelyt.
Katsomme, että yhä digitalisoituvassa älypuhelinajassa,
jossa helppokäyttöisyys on valttia, on oman mobiilisovellus välttämätön Keskustanuorten tapaiselle edelläkävijälle.
Koemme, että sovellus lisäisi kentän aktiivisuutta, helpottaisi viestintää ja toisi lisää yhteisöllisyyttä keskuuteemme.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Keskustanuoret uudistaa aloitteen 69 mukaisesti nettisivunsa
paremmin mobiilikäyttöön soveltuvaksi vuoden 2016 aikana.
Uudistuksen yhteydessä selvitetään monia aloitteen mukaisia
esityksiä, kuten Google-kalenterin käyttämistä Keskustanuorten yhteisenä kalenterina. Yhden uuden mobiilisovelluksen sijaan nettisivu-uudistus tehdään pitäen mielessä kokonaan uusi
toimintatapa, jossa Keskustanuorten tuottamia sisältöjä saa
helpommin ladattua suoraan erilaisiin mobiilisovelluksiin.
70. Etelä-Savon Keskustanuoret: Nettisivut helpommiksi ja piireille tukea päivittämiseen
Etelä-Savon Keskustanuoret katsoo, että Keskustanuorten
nettisivujen tulisi ottaa kilpailukykyloikka muiden vastaavien järjestöjen sivuihin nähden. Vaikka nykyaikana sosiaalinen media ja mobiilisovellukset ovat tärkeitä kanavia
ja mahdollistajia, pitävät nettisivut edelleen pintansa tärkeimpänä tiedonvälityskanavana. Johtavan digipuolueen
nuorisojärjestön nettisivujen pitäisi olla elävät ja tiiviissä
yhteydessä sosiaalisen median kanssa. Kuvia toiminnasta
tulisi välittyä nettisivuille piirien Instagram-tilin kautta, lyhyitä satunnaisia ajatuksia Twitter-tilin avulla ja ajankohtaisia uutisia Facebook-päivitysten myötä. Tällä hetkellä
viimeisin on käytössä boksina nettisivuilla.
Etelä-Savon Keskustanuoret vaatii helpommin päivitettäviä nettisivuja. Liiton tulee opastaa ja tukea piirejä käytännön päivitystyössä. Erityisesti vuoden vaihtuessa vaaditaan systemaattisuutta, että piirien sivuille päivittyvät
ajankohtaiset tiedot johtokunnasta ja toiminnasta heti
tammikuun aikana. Tätä työtä helpottamaan voisi harkita
erilaisia sivupohjia, joita olisi helppo käyttää ja erityisesti
lisätä kuvia. Nettisivuilla tulisi olla myös kalenteri, johon
kootaan piirien ja liiton tapahtumat helposti silmäiltävään
muotoon - nykyinen tapahtumalistaus ei ole riittävä.
Nettisivujen loogisuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Keinotekoiset tapahtuma-luokitukset ovat hankalia, kun tapahtuma voi olla yhtä aikaa niin hupia kuin hyötyäkin. Ei
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
59
ole myöskään toimivaa, että www.keskustanuoret.fi/tapahtumat vie Kainuun piirin tapahtuma-sivulle. Tätä linkkiä
liitto on huomaamattaan käyttänyt valtakunnallisten tapahtumien yhteydessä ainakin Facebook-viestinnässään.
Nämä ovat yksittäisiä esimerkkejä, jotka kuvaavat sivujemme nykyistä tilaa.
Etelä-Savon Keskustanuoret vaatii Keskustanuorten nettisivujen uudistamista siten, että ne ovat entistä loogisemmat ja helppokäyttöisemmät niin päivittäjälle kuin kävijällekin, ja että sosiaalisen median sisältö on näkyvissä myös
nettisivuilla. Lisäksi Etelä-Savon Keskustanuoret odottaa
liitolta enemmän tukea piireissä tehtävään päivitystyöhön.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Nettisivujen uudistus on budjetoitu vuoden 2016 talousarvioon
ja suunnittelu on aloitettu jo syksyllä 2015. Aloitteen huomiot
otetaan huomioon nettisivu-uudistuksessa. (Vastaus on yhteinen aloitteisiin 68).
71. Etelä-Savon Keskustanuoret: Aloitteiden toteutumisen seuranta
Keskustanuorten piirit ja osastot tekevät vuosittain kymmeniä järjestöllisiä ja poliittisia aloitteita liittokokoukselle.
Aloitteiden tarkoituksena on uudistaa Keskustanuorten
toimintaa sekä nostaa keskusteluun tärkeitä poliittisia avauksia. Keskustanuorissa käydään kuitenkin harmittavan
vähän liittokokouksen jälkeen keskustelua aloitteiden toimeenpanosta ja toteumasta.
Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että käytännöksi otetaan aloitteiden toimeenpanon tilannekatsauksen läpikäynti keväisin pidettävän valtuuskunnan yhteydessä. Tarkoitamme tilannekatsauksella kevytmuotoista kertomusta
siitä, mitä aloitteita on edistetty ja millä tavoin sekä mitkä
ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Koemme, että tilannekatsaus auttaisi toimijoita hahmottamaan aloitteiden
merkityksen Keskustanuorten toiminnassa, lisäisi aloitteiden tekemisen mielekkyyttä ja kasvattaisi luottamusta tätä
vaikutusmekanismia kohtaan.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Liiton valtuuskunta on vuonna 2015 todennut vastaavaan
aloitteeseen vastauksena ja liittokokous yhtyy tähän vastaukseen: ”Keskustanuorten liittokokouksen aloitemäärä on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Aloitteiden tekemistä varten
liittotoimisto on koonnut vuosien 2013 ja 2014 hyväksytyt
aloitevastaukset Keskustanuorten nettisivuille. Aloitteita tulee
piireiltä lukuisista eri aiheista ja suurin osa aloitteista on poliittisia. Varsin moni on sisällöltään sellaisia, jonka toteutuminen
ei ole vain Keskustanuorista kiinni, vaan vaatii työtä eduskunnassa ja kunnissa. Näiden aloitteiden osalta aloitevastauksen
usein määrittelevät vain Keskustanuorten linjaa johonkin asiakysymykseen, eivät tarkkaa toimintasuuntaa niiden toteuttamiselle. Tällaisia aloitteita voidaan edistää sopivan tilaisuuden
sattuessa niin puoluehallituksessa kuin julkisessa keskustelus-
sa.”
Toiminnan selkeyttämiseksi liittotoimistolla on pyritty huomioimaan järjestölliset aloitteet jo valmiiksi toimintasuunnitelmaan, jolloin niiden seuraaminen on helppoa toimintakertomuksen kautta. Liittohallitus voi antaa lyhytsanaisen
vastauksen tehtyihin aloitteisiin toimintakertomuksen yhteydessä. Jos aloitteisiin halutaan tarkat vastaukset tehdystä
työstä, on aloiteisiin luotava tarkka muotovaatimus, jonka
mukaisesti aloitteet on laadittava. Tällöin myös poliittisissa
aloitteissa tulisi selkeästi käydä ilmi millaisiin toimenpiteisiin
hallituksen on ryhdyttävä aloitteen toteuttamiseksi.
72. Etelä-Savon Keskustanuoret: Lavatanssikurssi
Keskustanuorten valtakunnalliseen tapahtumaan
Kesäisistä talkoiluista Syvälahden tanssilavalla innostuneena Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että Keskustanuoret järjestäisi lyhyen lavatanssien kurssin valtakunnallisen
tapahtuman yhteydessä. Etelä-Savon Keskustanuoret on
useiden valtakunnallisten tapahtumien yhteydessä huomannut, että Keskustanuorten jäsenistön piirissä on innokkuutta tanssimiseen ja nimenomaan myös perinteisiin
paritansseihin. Turhan usein kuitenkin tanssit jätetään
tanssimatta, kun ei osata askeleita. Lyhyt lavatanssikurssi
tukisi myös luontevasti liikunnallista elämäntapaa ja antaisi lisää mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Kurssi toimisi myös hauskana iltaohjelmana valtakunnallisen tapahtuman yhteydessä.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Asia kirjataan toimintasuunnitelmaan ja liittokokous toivoo
piirien huomioivan tämän hakiessaan vuoden 2016 tilaisuuksia.
73. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Liittojohdolle säännöllisyyttä piirien kiertämiseen
Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää, että liittojohto kiertäisi jokaisen suomen Keskustanuorten piirin vuosittain riippumatta sen jäsenmäärästä tai aktiivisuudesta.
Tämä lisäisi viestintää ja yhteistyötä liitosta piireihin, sekä
piireistä liittoon. Säännölliset tapaamiset edesauttaisivat
aluepoliittisissa kysymyksissä tai linjauksissa, mutta myös
yhteistyön rakentamisessa valtakunnallisesti, sekä piirien
kesken.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Aloitteen huomio on tärkeä muistutus piirien kiertämisen tärkeydestä. Aloite on huomioitu Keskustanuorten toimintasuunnitelmassa.
74. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Kannanotot
ja julkilausumat monipuolisemmiksi liitossa
Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää, että liitto kiinnittää huomiota entistä enemmän julkilausumiinsa ja kanSisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
nanottoihinsa. Julkilausumien ja kannanottojen tulisi olla
esimerkiksi vuositasolla tarkasteltaessa monipuolisia, sekä
monenlaisiin kysymyksiin kantaaottavia tai linjaavia kirjoituksia.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Liittokokous yhtyy aloitteeseen ja kannustaa jäsenistöä ja piirien aktiiveja esittämään liittojohdolle aktiivisesti erilaisia ulostuloja.
75. Helsingin Keskustanuoret: Keskustanuorten on
aloitettava jatkuva benchmarking-toiminta liiton sisällä
Keskustanuorten liitossa on vuosia puhuttu piirien tukemisesta ja niiden välisen toiminnan vahvistamisesta. Taustalla ovat erilaiset piirikohtaiset haasteet kuten toimijoiden
tai resurssien puute, poliittisen vaikuttamisen vaikeus,
viestintä, jäsenhankinta tai yhteydenpito sidosryhmiin.
Ongelmat ovat yhteisiä ja toistuvat vuodesta toiseen.
Vanha fraasi ”Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen” tulee
ottaa ohjenuoraksi. Keskustanuorten liiton on alettava
järjestää säännöllisiä benchmarking-työpajoja, johon piirijärjestöjä kannustetaan valmistelemaan esitys ja infomateriaali omista hyvistä toimintatavoistaan tai onnistuneesta
projektista. Tuloksena voisi olla esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan jäsenhankintamalli, Kainuun ohjeet alueelliseen
politiikkaan tai Varsinais-Suomen idioottivarmat askeleet
puolueen piirin valtaamiseen. Työpajat olisi hyvä järjestää
osana liiton tapahtumia.
Osallistumisesta ja esityksen pitämisestä voisi antaa piirille
sopivan palkkion esimerkiksi rahallisena, materiaalina tai
mahdollisuutena kirjoittaa artikkeli Juuri-lehteen. Benchmarking-työpajojen tavoitteena tulee olla tuottaa kirjallista
materiaalia ja konkreettisia malleja, joita voidaan oikeasti
hyödyntää piireissä vuosien ajan.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Liittokokouksessa käsittelyssä oleva liiton strategian väliarviointikysely antaa liittotoimistolle näkemyksen piirien välisistä eroista ja kehittämiskohteista. Näin liitto voi myös ohjata
tietyistä ongelmista kärsivät piirit kohtaamaan erinomaisia
ratkaisuja samoihin ongelmiin kehittäneiden piirien luo. Piirien valmistelemien työpajojen tuotoksia voidaan ottaa mukaan
liiton tapahtumiin vuonna 2016.
76. Helsingin Keskustanuoret: Sukupuolten tasa-arvo taattava Keskustan kuntavaaliehdokaslistoilla
Naisten osuus sekä Suomen Keskustan että Keskustanuorten päättävissä elimissä on ollut ja on edelleen pysynyt huolestuttavan alhaisena niin valtakunnallisella tasolla kuin
piireissä paikallisosastoissa. Keskustanuorten 70-vuotisen
historian aikana järjestöllä on vain kahden vuoden ajan ollut naispuheenjohtaja. Eduskuntavaaleissa 2015 huomat-
tiin keskustan ehdokaslistojen sulkeutuessa, että naisten
osuus ehdokkaista jäi joissakin vaalipiireissä jopa häpeällisen alhaiseksi. Pitkälti tämä ehdokaslistojen kokoonpano
johti siihen, että keskustan eduskuntaryhmän 49 kansanedustajasta vain 14 on naisia.
Helsingin Keskustanuoret vaatii, että Keskustanuorissa
sekä liittotasolla, piireissä että paikallisesti kiinnitetään
jatkossa huomiota molempien sukupuolten osuuteen päättävissä elimissä. On tärkeää tehdä pitkäjänteistä työtä
naisten lukumäärän kasvattamiseksi järjestön aktiivitoiminnassa. Keskustanuorissa toimiminen kasvattaa ja valmistaa esimerkiksi asettumaan ehdolle tulevissa kunta-,
eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa.
Konkreettisia toimia tarvitaan myös vaaliehdokkaiden
rekrytoimisessa. Erityisesti kuntavaalien 2017 ehdokashankinnassa on jo hyvissä ajoin seurattava eri sukupuolien ehdokkaiden osuutta ehdokaslistoilla. Molempien sukupuolten kattava edustus ehdokkaiden joukossa edistää
puolueen vaalimenestystä. Jos kunnassa on hankaluuksia
rekrytoida jommankumman sukupuolen ehdokkaita, paikallisten Keskustanuorten on hyvissä ajoin oltava yhteydessä liittotasoon. Liitolla on oltava valmius auttaa paikallisia
toimijoitaan ehdokkaiden rekrytoinnissa. Näillä toimenpiteillä pyritään takaamaan molempien sukupuolten kattava
edustus ehdokaslistoilla.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Naisten osuus keskustalaisista ehdokkaista ja luottamushenkilöistä on saatava nousuun. Naisten vähäisempi määrä näkyy
myös kannattajakuntamme rakenteessa. Monipuolinen ehdokaslista on avain moniäänisen politiikan toteuttamiseen ja vaalimenestykseen. Liiton ja piirien resurssit paikalliseen ehdokashankintaan tulevissa kunnallisvaaleissa ovat varsin rajalliset.
Tukea jokaiselle paikkakunnalle ei pystytä takaamaan, mutta
apua annetaan mahdollisimman paljon annettujen resurssien
puitteissa.
Ratkaiseva tasa-arvotyö kuntavaalien ehdokaslistojen monipuolistamiseksi tehdään paikallistasolla, osastoissa ja kunnallisjärjestöissä. Keskustanuorten tulee yhdessä Keskustanaisten
kanssa toteuttaa Seinäjoen Puoluekokouksessa tasa-arvokampanja, jossa puhutaan monipuolisten ehdokaslistojen puolesta.
Tämä on vaikuttavin tapa saavuttaa keskeiset toimijat, jotka
pystyvät tilanteen korjaamaan. Lisäksi Keskustanuorten tulee
aktiivisesti työskennellä perheellisten kunnan luottamushenkilöiden toiminnan helpottamiseksi. Luottamushenkilöille tulee
tarjota kunnissa mahdollisuus päivähoitoon luottamuselinten kokousten ajaksi. Päivähoitoa voitaisiin tarjota, mikäli se
sopii hoitajien suunniteltuihin työvuoroihin eikä lapsiryhmän
sallittu koko ylity. Niiden lasten kohdalta, joilla on voimassa
oleva päivähoitopaikka, noudatetaan päivähoidon normaalia
hoitoaikojen varauskäytäntöä. Tällä konkreettisella toimella
madallettaisiin erityisesti perheellisten mahdollisuutta osallistua kunnalliseen päätöksentekoon. Mallia on esitetty toteutettavaksi esimerkiksi Enontekiön kunnassa.
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
61
77. Pohjois-Savon keskustanuoret: Keskustanuoret
tarvitsevat intran
Keskustanuoret ry:llä ei ole käytössään intraa, johon pääsisivät käsiksi työntekijät ja jäsenet. Intran puuttuminen vaikeuttaa järjestöön tulleiden uusien jäsenten sitouttamista
ja mukaan pääsemistä toimintaan.
Pohjois-Savon keskustanuoret vaativat intran käyttöönottoa osana järjestöuudistuksia. Intrassa voisi olla kootusti
uuden toimijan paketteja, josta vastaliittynyt jäsen löytäisi helposti tarvitsemansa tiedot, sekä ohjeita ja mahdollisuuksia niin Keskustanuoret ry:n työntekijöille kuin aktiivisille toimijoillekin, kuten piirien johtokunnille. Intraa voi
hyödyntää myös kommunikointivälineenä ja valmistelutyökaluna johtokuntien työssä.
Yhtenäinen toiminta piirien välillä edistäisi järjestön toimintaa ja osaamista. Intra voisi olla osaltaan ratkaisu tässä
asiassa, sillä tällä hetkellä esimerkiksi piirien johtokunta ei
pääse tarkastelemaan kaikkia tarvittavia asiakirjoja ilman
toiminnanjohtajaa. Intran käyttöönotto vähentäisi myös
sähköpostiliikennettä, mikä helpottaisi etenkin työntekijöitä.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Keskustanuorten toiminta on julkista ja useiden tuhansien ihmisten liitossa asiakirjojen piilottaminen salasanan taakse on
turhaa. Liitto on pyrkinyt laittamaan tarvittavan materiaalin
liiton internetsivuille, erityisesti sen toimijalle osioon. Jos liitolle halutaan ottaa intra-käyttöön, voidaan puolueen politiikkaverkkoa hyödyntää tähän tarkoitukseen.
78. Varsinais-Suomen Keskustanuoret: Keskustanuorten nettisivut myös ruotsiksi ja englanniksi
Keskustanuorten internetsivuostolla tulisi olla tärkein tieto saatavilla myös ruotsiksi ja englanniksi. Etusivu, sekä
olennaisimmat poliittiset sisällöt tulisi olla saatavilla myös
ruotsiksi ja englanniksi. Ollakseen kansainvälisesti uskottava poliittinen nuorisojärjestö, keskustanuorten tulee
tarjota tietoa myös englannin kielellä. On tärkeää, että poliittinen viestimme tavoittaa myös muut kuin ainoastaan
suomea puhuvat. Englanninkielisestä infosta hyötyisivät
ainakin vaihto-opiskelijat ja maahanmuuttajat sekä muuta
puolueesta kiinnostuneet. Suomi on kaksikielinen maa, ja
ruotsinkielinen vähemmistömme on merkittävä. Olisi tärkeää, että informaatio löytyisi sivustolta myös toisella kotimaisella kielellä.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Lisäksi liittokokous patistaa liiton toimistoa ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin internet-sivujen uudistamiseksi ja
osittaisten kieliversioiden tekemiseksi. Piirien velvoitteita kielikäännöksistä ei tehdä.
79. Itä-Savon Keskustanuoret: Säännönmukaisuutta
uuden jäsenen mukaan ottamiseen
Itä-Savon Keskustanuoret esittää, että liiton johdolla laaditaan piireille ohjeistus uuden jäsenen vastaanottamiseen.
Käytännössä ohjeistus olisi käytössä aina, kun piiriin tai
piirin alaisiin osastoihin liittyisi uusi jäsen. Tällä hetkellä
Keskustanuorilla ei ole olemassa ns. ”rautalankamallia”,
jonka avulla vähemmän aikaakin toiminnassa olleet osaisivat takuuvarmasti kohdata ja toivottaa tervetulleeksi uuden jäsenen järjestöömme. Juuri jäseneksi liittyneen toimijan osalta ensimmäiset viikot ovat avainasemassa, että
henkilö saataisiin kiinnostumaan ja lähtemään aktiivisesti
toimintaamme mukaan. Rautalankamallin avulla alueellisia
eroja jäsenhankintaan liittyen saataisiin purettua ja yhdessä hyväksi todettuja ideoita hyödynnettyä myös muualla
valtakunnallisesti entistä paremmin. Malli ratkaisisi myös
suoraan ongelman, että esimerkiksi messuilla naapuripiirin
puolelle jäseneksi liittyneelle voitaisiin antaa samanlainen
ohjeistus toimintatavoista piireistä huolimatta. Uudelle
jäsenelle voisi kertoa tapahtumassa esimerkiksi piirin toiminnanjohtajan ottavan yhteyttä pikapuolin ja sopivan tapaamista paikallisten toimijoiden kanssa.
Jäseneksi ryhtyneeseen olisi otettava yhteyttä pikaisesti
jollain henkilökohtaisella tavalla piirin sekä mahdollisesti myös osaston taholta jos osasto on toimiva. Pelkästään
Juuri-lehden tai Suomenmaan Sentterin ilmestyminen ei
riitä. Henkilökohtainen kontaktikaan ei pitäisi olla mahdoton toteuttaa toiminnanjohtajan tai puheenjohtajan toimesta. Esityksemme kautta meillä olisi mahdollista saada
useampia reippaita toimijoita kansanliikkeeseemme, joista
kasvaisi tulevaisuuden vastuunkantajia.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Ohjeistus valmistellaan toimintasuunnitelman mukaisesti kevään 2016 aikana.
80. Pirkanmaan Keskustanuoret: Keskustanuorille
sosiaalisen median pelisäännöt
Sosiaalinen media antaa näkyvyyttä, yhteenkuuluvuutta
ja tarttumapintaa keskustelulle Keskustanuorten kentällä
ja sen ulkopuolella. Sekunneissa tapahtuva informaation
vaihto voikin olla hedelmällistä monelta osin, mutta aiheuttaa myös tarkoittamatonta vahinkoa. Käyttäjien omaan
harkintakykyyn on hyvä luottaa, mutta kenttää tulee ohjeistaa välttämään huolimattomuutta netissä esimerkiksi
toisille epäedullisina, jopa haitallisina kuvina. Rajat tulee
asettaa kaikkien yhteisen hyvän puolesta.
Pirkanmaan keskustanuoret peräänkuuluttaa liiton puolelta selkeää ohjeistusta sosiaalisen median käyttöön sekä
yleisissä, että suljetuissa tapahtumissa ja yhteisillä sosiaalisen median sivustoilla. Esitämme, että liitto kannustaa yhä
jakamaan kuvia, tunnelmia ja tietoa tapahtumista. Kuitenkin tarvitaan yhteiset säännöt, joiden puitteissa sosiaalisen
median kanssakäyntiä harjoitetaan. Näin huolehditaan kaikille turvallinen, mukava ympäristö olla Keskustanuorten
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
62
tapahtumissa ja edistetään vapaata keskustelua sivustoilla.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Liittokokous yhtyy aloitteen henkeen, mutta näkee tärkeänä
että liiton jäsenten sananvapautta ei rajoiteta. Sosiaalisen
median ohjeistuksessa pärjätään hyvin kohteliaalla toistemme
huomioinnilla ja yleisellä nettietiketillä.
81. Pirkanmaan Keskustanuoret: Lisää linjapaperityöskentelyä
Pirkanmaan Keskustanuorten mielestä linjapapereiden
laatimisesta tulee tehdä keskeinen työkalu liiton kannanmuodostuksessa. Pirkanmaalaiset kiittelevät liittoa siitä,
että se päätti kuluneen vuoden aikana laittaa alulle kaksi
linjapaperiprojektia. Näillä hankkeilla vastattiin notkeasti
kentän toiveeseen vahvistaa keskustanuorten osaamista
maahanmuuton ja kulttuurin saralla.
Linjapaperityöskentelyn mielekkyys piilee Pirkanmaan
Keskustanuorten mielestä sen kenttää osallistavassa luonteessa. Keskustanuorten laajan kentän osaamista kannattaa ja pitää käyttää kantojen muodostamisessa. Avoin haku
työryhmiin nykyisen käytännön mukaan kannattaa säilyttää. Liittohallituksella tai sen yksittäisillä jäsenillä tulee olla
koordinoiva ja tiedottava rooli linjapaperin laatimisessa.
Ohjelmien kirjoittaminen on erottamaton osa poliittisen
nuorisojärjestön tehtäväkenttää. Monelle nuorelle osallistuminen linjapaperin laatimiseen voi kuitenkin olla matalamman kynnyksen takana. Linjapaperi on suppeampi ja
nopeampi prosessi. Sen voi myös laatia nopeammalla aikataululla kuin ohjelman. Onnistuessaan valmiista linjapaperista voisi tehdä noston tiedotusvälineille. Näin parannetaan keskustanuorten näkyvyyttä medioissa.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Ohjelmatyö on äärettömän tärkeä osa poliittisen nuorisojärjestön toimintaa. Yhdessä aloitteiden kanssa ohjelmat ja linjaukset määrittelevät järjestön poliittista linjaa pitkälle tulevaisuuteen. Ne yhdessä ovat myös selkärankana ja evästysreppuna
nykyisellään kovin kiireisessä poliittisessa ilmapiirissä, jossa
asiat nousevat esiin ja keskusteluun nopeammin kuin sienet
syyssateen kastelemassa metsässä. Nostettaessa näkökulmia
niin ohjelmista, linjauksista kuin aloitteista liiton poliittisiksi
tavoitteiksi on liiton johdolla sekä liittohallituksella ensisijainen rooli. Kaikkea vastaan ei vain yksinkertaisesti ole mahdollista taistella, vaan on valittava taistelut, joissa nuorkeskustalainen aatos on kirkkaampi ja parempi kuin kenenkään muun.
Ohjelmien ja linjauksien synnyttämiseen on Keskustanuorten
korkein päättäväelin, liittokokous, avainasemassa. Linjausja ohjelmatyön tulee palvella ja vastata niitä aiheita joista on
halua ja valmiutta keskustella kentällä. Ylhäältä saneltu ohjelmatyö ei ole ratkaisu. Siksi uusien ohjelmien ja linjauksien syntymiseen on liittokokouksen antamat ohjeistukset ja terveiset
äärettömän tärkeä tekijä; ilman niitä ei ohjelmia synny, eikä
uusia ohjelmatyöprosesseja aloiteta. Myös liittohallituksella on
mahdollisuus päättää ohjelmatyön aloittamisesta. Ja myös liittohallitukselle on mahdollista osoittaa milloin tahansa aloite.
Jotta poliittisella ohjelmalla tai linjauksella on riittävä painoarvo, on sen myös oltava liittokokouksen hyväksymä. Liittokokous edustaa tässä mielessä koko kentänääntä vahvimmalla
mahdollisella tavalla.
Ohjelmien ja linjauksien valmistelun osalta vuosi siis rytmittyykin liittokokouksen ympärille. Ohjelmatyön, tai edes
linjauksen valmistelu vaatii suuren määrän työtunteja sekä
useiden vapaaehtoisten toimijoiden sitoutumisen. Siksi valmisteluprosesseja on jatkuvasti syytä uudistaa ja muokata kunkin
ohjelman tarpeen mukaiseksi. Monivaiheinen, monen tekijän,
kenttää laajasti kuunteleva sekä selkeästi vedetty projekti on
ohjelmatyön kannalta kriittinen osa sen toimivuutta. Lankoja
on paljon, ja niiden kaikkien on oltava hallussa.
Liittokokous haluaa teroittaa Keskustanuorten poliittisten linjausten kaavan. Aloitteet toimivat kentältä tulevana ohjeistuksena ja poliittisena evästysreppuna. Ohjelmat ovat kattavia ja
laajasti toteutettuja kokonaisuuksia, joissa pyritään maalaamaan kokonaisvaltainen nuorkeskustelainen näkemys valitun
politiikkalohkon tilasta nyt ja suunnasta johon sen halutaan
kulkevan. Ohjelmat ovat aina liittokokouksen hyväksymiä ja
periaatteessa myös liittokokouksen alulle laittamia. Linjaukset
ovat yhteen ajankohtaiseen aiheeseen uppoutuvia hieman kevyempiä poliittisia ohjelmatöitä, joilla pyritään kuitenkin saamaan kattava nuorkeskustalainen näkökulma aiheeseen.
82. Kainuun Keskustanuoret: Liiton luotava toimintaohjeet osastojen elvyttämiseksi ja purkamiseksi
Puolueessa tehtiin pari vuotta sitten massiivista järjestöuudistusta, jonka myötä mm. tyhjänpanttina seisoskelevia
paikallisyhdistyksiä purettiin. Myös Keskustanuorissa pyrittiin lakaisemaan turhia osastoja kartalta pois. Järjestöuudistus on kuitenkin edelleen kesken ja vanhoja osastoja
löytyy yhdistysrekisteristä vielä lukuisia. Toisaalta kentältä
löytyy myös halua elvyttää unohduksiin painuneita osastoja, esimerkiksi kun joltakin tietyltä paikkakunnalta on löytynyt useita toiminnasta innostuneita aktiiveja. Vuosiksi,
ellei jopa vuosikymmeniksi, lepäämään jääneen osaston
elvytys tai purkaminen voi kuitenkin olla vaikeaa, etenkin
kun kukaan ei tiedä mistä pitäisi aloittaa.
Osastoille on liiton toimesta luotu vuosikokouspaketit ja
mallisäännöt, jotka ovat hyödyllisiä osastojen toiminnassa, mutta ne eivät auta toimimatonta osastoa. Puuttuva
ohjeistus aiheuttaa harmaita hiuksia jäsenistölle, puhumattakaan piirien toiminnanjohtajista. Keskustanuorten
Kainuun piiri esittää, että Keskustanuorten liitto luo nimenomaan keskustanuorille räätälöidyt selkeät toimintaohjeet osaston purkamisesta, osaston toiminnan uudelleen
käynnistämisestä, osastojen yhdistymisestä ja osaston liittymisestä toiseen osastoon.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
63
Liiton toimintasuunnitelmaan on kirjattu osastotoiminnan
ohjeistuksen laatiminen. Samalla liittokokous ottaa huomioon,
että täydellistä joka paikkaan ja tilanteeseen soveltuvaa ohjeistusta varsinkaan osastojen lakkauttamisesta ei voi tehdä, sillä
erityisesti pankkien käytännöt osastojen lakkauttamiseen liittyvissä asioissa poikkeavat toisistaan. (Vastaus yhteinen aloitteeseen 86)
83. Kainuun Keskustanuoret: Liittosihteerin valinta
palautettava liittokokoukselle
Keskustanuoret hyväksyi neljä vuotta sitten sääntömuutoksen, jonka myötä liittosihteerimallista siirryttiin pääsihteerimalliin. Tämä tarkoitti sitä, että liittosihteerin valinta
siirrettiin liittokokoukselta liittohallituksen päätettäväksi.
Tämä päätös oli virhe. Elitistinen pääsihteerimalli ei edistä
kansanvaltaisen liikkeen periaatteita. Siksi onkin selkeintä,
että järjestöllisissä asioissa valtaa käyttää jäsenistön valitsema henkilö, liittosihteeri. Keskustanuorten Kainuun piiri
esittää, että Keskustanuoret aloittaa välittömästi sääntömuutosprosessin, jonka myötä liittosihteerin valinta palaa
takaisin sille päätöksentekoelimelle mille se kuuluukin, eli
liittokokoukselle.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Liiton taloudesta ja hallinnosta vastaavan henkilön muutos
liittokokouksen valitsemasta liittosihteeristä liittohallituksen
palkkaamaan pääsihteeriin perustuu Suomen Keskustanuorten
strategiaan, jonka liittokokous hyväksyi vuonna 2010. Vuoden
2011 liittokokous hyväksyi sääntömuutoksen, jonka myötä siirryttiin liittokokouksen valitsemasta liittosihteeristä pääsihteeriin. Muutos toimeenpantiin vuonna 2012.
84. Kainuun Keskustanuoret: Keskustanuorten nettisivuista mobiiliversio
Internetiä käytetään nykyisin lukuisin eri tavoin ja internet-selailu etenkin mobiililaitteilla kasvaa koko ajan. Siksi
onkin tärkeää, että internet-sivut ovat helposti käytettäviä
myös mobiililaitteilla. Keskustanuorten viime liittokokouksen aloitevastauksessa nro 54 linjataan näin: ”Nykyiset
internetsivut ovat toimivat ja ajantasaiset, mutta mutta
niistä ei ole saatavilla erillistä mobiiliversiota. Älypuhelinkäytettävyyden helpottamiseksi liittokokous velvoittaa
liittotoimiston korjaamaan asian vuoden 2015 aikana.”
Keskustanuorten Kainuun piiri haluaa tiedustella Keskustanuorten liittotoimistolta, miten mobiiliversion hankinnassa on edistytty. Mobiiliversiota ei ainakaan vielä ole,
joten vaadimme liittotoimistoa järjestämään asian, kuten
viime liittokokouksessa on päätetty.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Nettisivujen uudistus on budjetoitu vuoden 2016 talousarvioon
ja suunnittelu on aloitettu jo syksyllä 2015. Aloitteen huomiot
otetaan huomioon nettisivu-uudistuksessa.
85. Kainuun Keskustanuoret: Kekkosen Haarikka
luovutettava Kainuun piirille
Keskustanuorten Kainuun piiri on vuosikausia yrittänyt
voittaa Kekkosen Haarikan. Piiri on voittanut tänä vuonna
molemmat osakilpailut, sekä Lumimyrskyssä että Elokoulussa. Pelkästään jo näiden osakilpailuvoittojen vuoksi piiri
ansaitsee Kekkosen Haarikan.
Liittotoimiston väki yrittää väittää kyseessä olevan leikkimielinen kilpailu, vaikka sitä se ei missään nimessä ole. Selkänahat vereslihalla olemme tehneet töitä voittojen eteen.
Pitkäjänteisestä yrittämisestä pitäisi sinänsä jo palkita.
Keskustanuorten Kainuun piiri esittää, että mikäli emme
pisteiden perusteella voita tämän vuoden Kekkosen Haarikkaa, liittokokous myöntää kuitenkin voiton Kainuun
piirille.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Lake Placid, 17.2.1980. Suomalainen hiihtojättiläinen on
tehnyt huikea ajan loppukirissä ja odottaa maaliviivalla ruotsalaisen hiihtäjälegendan viimeisiä kilometrejä. Aika on kova,
mutta ruotsalainen on loppumetreillä vielä kovempi. Silmät
kostuvat maaliviivalla, kun voitto karkaa sadasosasekunnin
erolla naapurille.
Helsinki, 7.5.2003. Teemu Selänne viimeistelee hattutempun
toisessa erässä ja Suomi syöksyy historialliseen 5-1 johtoon
Ruotsia vastaan. Juhlat ovat valtoimenaan, kaikkien aikojen
tuskalle on tulossa päätös. Mutta. Niin, se mutta. Vain 20 minuuttia myöhemmin Per-Johan Axelsson laittaa kiekon lipuen
maaliin. Maali oli Ruotsin kuudes. Selkäranka murtui.
Jo nämä kaksi esimerkkiä osoittavat, miten käy kun voittoon
uskoo liian aikaisin. Leikkimielinenkään kilpailu ei ole ohi ennen kuin viimeisetkin pisteet on laskettu. Juha Sipilän lapsenlapsen Aaron sanoin ”totta kai ne hävis, nehän lopetti pelaamisen jo viisi minuuttia ennen loppua”
Santeri Alkiota mukaillen liittokokous toteaa kannattavansa
kilpailun vapautta, mutta ei keinottelun vapautta, saatikka
sitten Kekkosen Haarikan tuloskeinottelun vapautta. Liittokokous kannustaa Kainuun piiriä loppuun asti yrittämiseen
ja viimeiseen asti kamppailuun. Urho Kaleva Kekkosen nimeä
kantava kilpailun henki vaatii reilua peliä joka käydään kisaareenoilla, ei elitistisissä kabineteissa.
86. Kälviän Keskustanuorten paikallisosasto: Paikallisosastojen aktivointi
Paikallisosastot ovat aina olleet tärkeä osa Keskustanuorten toimintaa. Keskustalainen politiikka on aina ollut lähellä ihmistä, ja yksi Keskustalaisuuden perusarvoista onkin
usko ihmisyyteen. Kuluneiden vuosien aikana puolueemme
nuorisojärjestö on jäänyt jälkeen näkyvyydessä verrattuna
muihin nuorisojärjestöihin. On elintärkeää, että Keskusta
säilyttää näkyvyytensä nuorten keskuudessa jotta voimme pysyä jäsen määrältä väkirikkaimpana puolueena alati
muuttuvassa maailmassa. Paikallisosastot kykenisivät ratSisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
64
kaisemaan ongelman joka liittyy näkyvyyteen lähellä yhteisöä ja sen jäseniä. On aika aktivoida paikallisosastot joiden
toiminta on vuosien saatossa hiipunut.
Mahdollisesti aktiivisilla ja innokkailla nuorilla ei ole tietoa paikallisosaston toiminnasta tai mahdollisesti uusien
paikallisosastojen perustamisesta. Meillä on omakohtaista
kokemusta paikallisosastojen aktivoimisesta ja sen toiminnan aloittamisen ongelmista ja hankaluudesta. Meillä on
ollut hankaluuksia esimerkiksi talousasioissa ja toimintasääntöjen sekä toiminnan keksimisen kanssa. Onneksi me
olemme saaneet toiminnan aloitettua kunniakkaasti piirin
toiminnanjohtajan, Keskustanuorten piirijärjestön ja Keskustapuolueen paikallisosaston avustuksella. Muilla paikkakunnilla ei välttämättä ole mahdollisuutta tällaiseen tukeen, joten Keskustanuorten paikallisosastojen toiminnan
aloittaminen on vaikeaa.
Joillakin Keskustanuorten paikallisosastoilla ei ole taloudellisia resursseja järjestää toimintaa, mutta kolikossa on
myös toinen puoli. Joillakin nuorten paikallisosastoilla
voi olla isoja taloudellisia varoja ja/tai kiinteitä omistuksia. Esimerkkejä taloudellisista omaisuuksista ovat tanssilavat, mökit ja mahdolliset osakkeet. Tämä varallisuus ei
hyödytä ketään jos ne kuuluvat hiipuneille osastoille joilla
ei ole toimintaa. Koemme, että selkeät toimintaohjeet (ei
tällä hetkellä voimassa olevat toimintasäännöt) toiminnan
aloittamiselle toisi paikallisosastojen aktivointiin selkeyttä. Säännöt olisivat itse nuorille, joissa olisi selkeitä ohjeita
talouden selvittämiseen ja hallitsemiseen sekä johtokunnan jäsenten kokoamiseen sekä ensimmäisen kokouksen
pitämiseen.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Katso aloitevastaus 82.
87. Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret: Liiton kannanotoista Instagram-videoita
Sosiaalisen median merkitys poliittisten nuorisojärjestöjen
näkyvyydessä kasvaa jatkuvasti. Facebookissa, Instagramissa ja nykyään jopa Snapchatissä kilpaillaan seuraajista
ja tykkääjistä. Sosiaalisessa mediassa järjestön tulee jatkuvasti hahmottaa uusia ilmiöitä ja keinoja tavoittaa nuoria
siellä missä nuoret ovat.
Yksilöiden käyttäytyminen sosiaalisessa mediassa suuntautuu entistä enemmän nopeaan selailuun, minkä takia
meidän tärkeiksi kokemiamme tiedotteita ja kannanottoja
lukee entistä vähemmän järjestön ulkopuolisia nuoria. Poliittiselta jargonialta kuulostavat otsikot eivät vedä lukijoita puoleensa, vaikka sisältö saattaisikin olla todella mielenkiintoista.
Edellä mainittu kehitys on ehkä väistämätöntä, mutta
Keski-Pohjanmaan piiri ehdottaa, että tekemällä liiton
kannanotoista/tiedotteista (15 sekuntia pitkiä) videoita
Instagramiin, kehitämme uuden kanavan tuoda poliittista
sisältöämme helposti nuorten saataville. Videot kuvattaisiin pääsääntöisesti liiton puheenjohtajiston jäsenestä esittelemässä uutta artikkelia, “raflaavasti” ja puoleensavetävästi. Tämän lisäksi videolla esitetyn artikkelin www-linkki
lisättäisiin Keskustanuorten Instagram-profiilin tietoihin.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Videotuotantoa tulee lisätä juurikin tällaisiin tarpeisiin.
On ensisijaisen tärkeää on muistaa kuvatessa videon hyvä
laatu ja selkeys. Pituus on ehdottomasti pidettävä maksimissaan 30 sekunnissa. Videoita on järkevää Instagramin
lisäksi/sijasta tuottaa myös Facebookiin josta on huomattavasti helpompaa päästä linkin kautta käsitteillä olevaan
aloitteeseen. Myös jakaminen on Facebookin kautta helpompaa joka lisää näinollen katsojien määrää. Videot on
hyvä toimittaa Suzana Binclille ennen julkaisua jolloin niihin voidaan lisätä esimerkiksi keskustanuorten logo videoohjelmalla.
LINJAUSALOITTEET
88. Lapin Keskustanuoret: Turvapaikanhakijat heti
työelämään
Suomeen saapuva turvapaikanhakija haluaa ensi sijassa
elää normaalisti tehden työtä ja kehittäen itseään ihmisenä. Tähän on annettava mahdollisuus. Turvapaikanhakijoiden osaaminen ja kielitaito ei kuitenkaan useassa tapauksessa kohtaa sitä, mitä suomalainen työelämä vaatii.
Tämän vuoksi heitä tulisi voida palkata töihin työehtosopimuksista poiketen. Moni yrittäjä voisi ottaa yritykseensä
hanttihommiin maahan saapuneen, mutta tämä on mahdotonta voimassaolevan työehtosopimuslainsäädännön
vuoksi. Myös kisällimäinen oppiminen mahdollistuisi tämän avulla.
Ilman työtä maahan jäävillä on suuri riski joutua passivoivan sosiaaliturvajärjestelmän piiriin, jolloin työtä ei haluta
hakea ja yhteiskuntaan integroituminen epäonnistuu. Tästä voi seurata jengiytymistä, rikollisuutta tai jopa pahimmassa tapauksessa radikalisoitumista ja suomalaisen yhteiskuntarauhan rikkomista. Tätä tulee ehkäistä ottamalla
työ vahvaksi osaksi kotouttamispolitiikkaa keinolla millä
hyvänsä.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Pääsy osalliseksi työelämää on turvapaikan saaneelle monesti
paras tapa kotoutua uuteen yhteiskuntaan. Työ ei ole vain toimeentulon lähde, vaan se antaa myös merkityksellistä sisältöä
yksilön elämään esimerkiksi sosiaalisten suhteiden muodossa.
Turvapaikan saaneiden kotoutumiseen tulee kiinnittää Suomessa nykyistä enemmän huomiota, jotta suuret tulijamäärät
saadaan integroitumaan. Työehtosopimuksista poikkeaminen
voi tulla kyseeseen, kun pyritään lisäämään vapaiden työpaikkojen määrää. Järjestely ei kuitenkaan voi olla pysyvä, vaan
sille on määriteltävä jonkinlainen määräaikaiskesto. Vaikka
työntekijäkustannuksia pyritään madaltamaan, tulee yksilön
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
65
oikeudet turvata. Keskustanuorten maahanmuuttopoliittinen
työryhmä on valmistellut liittokokoukselle linjapaperin, jossa esitetään keinoja pakolaisten integroinnin tehostamiseksi.
Aloite vastauksineen on huomioitu osana maahanmuuttopoliittisen ohjelman valmistelua.
89. Lapin Keskustanuoret: Maahanmuuton painopisteeksi maahanmuuton syiden poistaminen
Maahanmuuton perimmäisiin syihin on puututtava vaikuttamalla ihmisten elinolosuhteisiin maissa, joista he ovat
lähdössä Eurooppaan. Jotta ihmiset pysyvät kotimaassaan,
on siellä oltava toivoa tulevaisuudesta. Keskeisintä tässä
on etsiä rauhanomaisia ratkaisuja aseellisiin konflikteihin.
Lähtömaan olosuhteiden lisäksi on puututtava pakolaisleirien olosuhteisiin ja panostaa niissä elinoloihin ja aktiviteetteihin kuten lasten koulunkäyntiin. Näiltä pakolaisleireillä tulisi selvittää hakijoiden oikeus turvapaikkaan ja
näin hallita tämän hetken kriisiä. EU:n jäsenvaltiot ottaisivat omien kiintiöidensä mukaan vastaan näitä turvapaikkaan oikeutettuja hallitusti.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Tulevaisuuden pakolaiskriisejä on hoidettava huomattavasti
hallitummin kuin nykyistä turvapaikanhakijasumaa. Pakolaisuuden johdonmukainen ja pitkäjänteinen hoito vaativat
riittävää resursointia, jolla turvataan ihmisarvoinen elämä
pakolaisleirillä. Samalla Suomen on jatkuvasti työskenneltävä
ennaltaehkäisevien kehitysyhteistyöprojektien kautta maailman potentiaalisilla kriisialueilla. Aloitteessa mainittu lasten
koulunkäynnin tukeminen on ensiarvoisen tärkeää. Suomen
kärkitavoitteina tulee olla myös sananvapauskasvatuksen ja
taloudellisen toimeliaisuuden lisääminen. Keskustanuorten
maahanmuuttopoliittinen linjapaperi on samoilla linjoilla Lapin Keskustanuorten kaavaileman EU-valtioiden yhteisen taakanjakoperiaatteen kanssa. Aloite vastauksineen on huomioitu
osana maahanmuuttopoliittisen ohjelman valmistelua.
KULTTUURIPOLIITTINEN LINJAUS
Johdanto
Keskustanuorten kulttuuripolitiikka nousee yhteisestä
arvopohjastamme: yhteisöllisyydestä, yhdenvertaisuudesta, sivistyksestä ja kestävästä kehityksestä. Keskustanuorille kulttuuri on arvo itsessään. Kulttuuri on sukupolvia
ja kansakuntaa yhdistävä juuri sekä kansakunnan sivistyksen lähde. Santeri Alkion ajatusta henkisestä kasvusta
mukaillen näemme kulttuurin voimistavan ihmistä ja yhteisöä. Nuorkeskustalainen kulttuurinäkemys ammentaa
voimansa paikallisuudesta ja kansalaisten toimijuudesta.
Ajattelemme, että kulttuurin tulee näkyä kansalaisille niin
puistoissa, kadunkulmissa, leikkikentillä kuin mobiililaitteissa. Kulttuurin “osallistumisen” tulee olla kansalaiselle
helppoa. Suomalaisen kulttuurin moninaisuus kansainvälisine vaikutteineen on rikkaus, mitä opimme arvostamaan
arkipäiväisillä toistuvilla kohtaamisilla - yhteisen dialogin
kautta.
Itseisarvon lisäksi näemme arvona myös kulttuurin merkityksen ja mahdollisuuden taloudelle. Kulttuuriala työllistää
tällä hetkellä noin 85 000 ja kulttuuriviennissä on valtava
kasvupotentiaali, mikäli yritysten tuki- ja neuvontajärjestelmän puutteet saadaan korjattua ja tekijänoikeuksiin liittyvät ongelmakohdat ratkaistua.
Juha Sipilän I hallituksen ohjelma sisältää kaksi selkeästi
kulttuuria koskevaa kärkihanketta. Toinen kärkihankkeista
kohdentuu taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantamiseen. Kärkihankkeen tavoitteena on vahvistaa lasten ja
nuorten luovuutta sekä lisätä taiteen perusopetusta ja kulttuuritoimintaa. Hallituksen tavoitteen mukaan kulttuurin
hyvinvointimahdollisuudet pyritään tunnistamaan aiempaa paremmin. Kulttuuri aiotaan tuoda lähemmäs jokaista
suomalaista edistämällä julkisissa tiloissa ja laitoksissa esillä olevaa taidetta. Toinen kulttuuritoimintaan keskeisesti
vaikuttavista kärkihankkeista on julkisten palvelujen digitalisointi. Esitämme tässä linjapaperissa nuorkeskustalaisia sisältöjä kärkihankkeiden toteuttamiseen.
Heterogeeninen ammattilaisten joukko
Kulttuurialan toimijoiden joukko on hyvin heterogeeninen.
Kulttuurin ammattilaiset työskentelevät niin yrittäjinä,
freelancereina, palkansaajina kuin vapaina ammatinharjoittajina. Heidän tulonmuodostuksensa on siten monitahoinen, mikä politiikan näkökulmasta edellyttää toimenpiteiden kirjavuutta eri ryhmien tarpeisiin. Kaikki eivät
suinkaan saa toimeentuloaan kulttuurin parista kokonaisuudessaan, vaan kulttuurialalla on paljon osa-aikaisuutta
ja tilapäisesti työskenteleviä. Monet työskentelevät kulttuurin parissa myös täysin vapaaehtoisesti ilman työtuloja.
Valtion kulttuurin käyttämät määrärahat ovat vuositasolla
noin 430 miljoonaa euroa ja rahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta. Kulttuurin osuus on 0,85
% valtion budjetista. Valtaosa rahoituksesta on peräisin
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
66
Veikkausvoittovahoista. Noin 60 % tästä “kulttuuribudjetista” suunnataan kansallisille taide- ja kulttuurilaitoksille
ja kunnille lakisääteisinä valtionosuuksina ja avustuksina.
Lisäksi OKM käyttää n. 9 % budjetista taiteilijatukeen ja
muuhun taiteen ja kulttuurin edistämiseen (33 %). Noin
10 % taiteilijoille apurahat ovat pääasiallinen tulonlähde.
Suuntaus on ollut se, että valtion apurahojen määrä vähenee, kun taas yksityisten säätiöiden ja rahoittajien osuus
nousee. Kulttuurimäärärahoja tulee koskemaan lähivuosina miljoonien eurojen leikkaukset, joista osa on perua jo
edellisen hallituskauden päätöksistä.
Uudistuvan rahoituksen purot
Valtio luo mahdollisuuden edistyksen mahdollisuuksille koko maassa. Edistykseen tähtäävän toiminnan täytyy
puolestaan olla pitkäjänteistä. Keskustanuoret näkevät,
että kunnissa tehtävä monitoimijainen kulttuurityö on
kansalaislähtöisen, alhaalta ylöspäin lähtevän toiminnan
perusta. Keskustanuorten mielestä kulttuurialalle suuntautuvassa valtion rahoituksessa on priorisoitava:
- valtionosuuden piiriin hyväksyttyjen teattereiden, museoiden ja orkestereiden rahoitusta
- läänintaiteilijajärjestelmän kehittämistä taiteellisen toiminnan pitkäjänteisyyden takaamiseksi alueilla
- kuntien valtionosuuksien kautta taiteen perusopetusta,
kirjastojen rahoitusta sekä kunnan yleistä kulttuuritoimintaa ja toimijoille myönnettäviä avustuksia
- kulttuurivientiä edistäviä toimia
- kuntien taide- ja tiederesidenssien tukemista. Residensseinä voivat toimia esimerkiksi liitoskuntien entiset kunnantalot
- työssäkäyvien kulttuurinkäyttöä on tuettava kulttuurisetelien veroedulla jatkossakin
Kulttuuria koskevassa keskustelussa tulee muistaa, että
käyttäjät maksavat huomattavan osan kulttuuripalvelujen
ylläpidosta. Näin on erityisesti teattereiden, museoiden ja
orkestereiden kohdalla, joiden kohdalla käyttäjien maksuosuus on vuositasolla yli 100 miljoonaa euroa. Keskustanuoret esittää, että julkista rahaa saavien kulttuuripalveluiden kohdalla palvelusta on saatava vähintään 30 % alennus,
mikäli henkilö on työtön, opiskelija tai eläkeläinen. Tämä
tukee kulttuurin hyvinvointivaikutuksen kohdistamista
henkilöille, joille siitä on odotettavissa eniten hyötyä.
Julkinen sektori on noudattanut heikosti nk. prosenttiperiaatetta, jonka mukaan julkisella tuella teitä, julkisia rakennuksia tai asuntoja rakennettaessa tulisi yksi prosentti
investointikuluista sijoittaa taiteeseen. Hallituksen yhtenä
kärkihankkeena on nyt kulttuurin ja taiteen saavutettavuus. Kulttuuria halutaan tuoda lähemmäksi kansalaista
tuomalla taide julkisiin tiloihin. Keskustanuoret vetoaa
kuntiin, että ne noudattavat hankinnoissaan prosenttiperiaatetta. Keskustanuoret pitävät hyvänä myös hallitusohjelmaan kirjattu tavoitetta laajentaa prosenttiperiaatetta
yhteistyössä sosiaali - ja terveydenhuollon kanssa.
Kulttuuri on tärkeä osa kunnallista palveluntuotantoa.
Keskustanuoret näkevät etenkin green care’n ja kulttuurin
yhdistämisessä suuria hyvinvointia lisääviä mahdollisuuksia. Esimerkiksi vanhusten palvelutalojen rakennus- ja korjausvaiheissa tulisi suunnitelmiin sisällyttää sellaisten toiminnallisten ym. tilojen tai paikkojen perustaminen, millä
tuetaan asiakkaiden hyvinvointia sekä mahdollistetaan ulkopuolisten toimijoiden mahdollisuus käyttää tiloja. Tämä
tarkoittaa esimerkiksi viihtyisiä ulkoilumahdollisuuksia ja
harrastustiloja. Toisaalta esimerkiksi julkisten rakennusten
kokoushuoneita olisi mahdollista muuntaa hyvinvointia lisääviksi viher- tai taidehuoneiksi.
Keskustanuoret pitää tärkeänä että julkisesti tuotetun kulttuurituotannon lisäksi edistetään liiketoiminnallisesti kannattavaa kulttuuritarjontaa. Valtionrahoituksen prioriteettikohteet on esitetty edellä. Keskustanuoret esittää, että
kulttuuritoiminnan rahoituksen painopistettä siirretään
yksityisen rahoituksen, säätiöiden rahoituksen ja joukkorahoituksen suuntaan. Globaali kulttuuritoiminta tarvitsee
myös kansainvälisiä rahoitusmalleja, joista esimerkiksi voidaan nostaa Kickstarter sekä kotimainen Mesenaatti.
Lainsäädännöllisinä uudistuksina Keskustanuoret esittää,
että arvonlisäverovapaan, taiteeseen liittyvän myyntitulon
ylärajaa nostetaan 8 500 eurosta 15 000 euroaan.
Sosiaali- ja eläketurvan näkökulmasta erityisesti vapaat
taiteilijat ovat hankalassa asemassa. Heidän tulonsa voivat
olla MYEL -valtuutettuja apurahatuloja, YEL-vakuutettua
muun taiteellisen toiminnan tuloa tai alarajan alle jäävää
täysin vakuuttamatonta tuloa. Riittävän eläkkeen kerryttämiseksi pitää taiteilijan ymmärtää vakuutta itsensä ja olla
valmis maksamaan joskus myös normaalia suurempaa vakuutusmaksua.
Suomen lähes 60 taidemuseossa pidetään vuosittain keskimäärin 500 näyttelyä, jotka edellyttävät huomattavaa työpanosta. Kuvataiteilijoiden kuuluu saada korvaus tehdystä
työstä. Taidemuseot eivät tekijänoikeuskorvausten lisäksi
maksa kuvataiteilijoille juuri mitään palkkiota näyttelyjen
tekemisestä. Siksi Keskustanuoret esittää, että Suomessa
tulee ottaa käyttään Ruotsin MU-sopimusta (Medverkansoch utställningsersättning) vastaava sopimus kuvataitelijoiden ja museoiden välille. Sopimus takaa taiteilijoille
palkan tai palkkion sekä teosten esittelystä että näyttelyn
eteen tehdystä työstä valtion rahoittamissa museoissa. Sopimus selkiyttäisi merkittävästi esimerkiksi nuorten kuvataiteilijoiden toimeentuloa sekä kannustaisi taiteen tekemiseen.
Tapahtumajärjestäjän asetettuja lupavaatimuksia on
järkeistettävä
Taiteen tuottaminen ei ole pelkästään ammattilaisten käsissä. Taiteen ja kulttuurin saatavuutta voi parantaa myös
helpottamalla ”harrastelijoiden” toimintaa. Juuri lainsäädäntö on se, joka aiheuttaa eniten hankaluuksia tapahtumien järjestämisessä. Pahimmillaan pitää hakea lupia poSisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
67
liisilta, rakennusviranomaisilta, ympäristöviranomaisilta,
pelastusviranomaisilta sekä aluehallintoviranomaisilta.
Lupaviidakko ei ole kovin innostava ammattilaisille eikä
varsinkaan harrastajille, jotka haluaisivat hyvää hyvyyttään tuottaa iloa kanssaihmisilleen. Keskustanuoret vaatii,
että erityisesti pienten kulttuuritapahtumien järjestämistä
on helpotettava ja esimerkiksi tilapäisten kylttien lupamenettelystä on luovuttava.
Suomeen on luotava yhteinen tapahtuma.fi-portaali, jonka
kautta haetaan keskitetysti lupia kaikilta viranomaisilta.
Portaalissa eri viranomaisten järjestelmät saatettaisiin yhteen, ja viranomaiset saisivat keskitetysti tietoa tulevista
tapahtumista. Tällöin tapahtumien järjestäminen helpottuisi merkittävästi.
Tapahtumien järjestyksenvalvojakäytäntöjä tulee yksinkertaistaa. Tapahtumien järjestyksenvalvojajärjestelyihin tulisi edellyttää poliisin kannanottoa vasta silloin, kun tapahtumien osallistujamäärä ylittää 500 henkilöä. Tapahtumien
nyrkkisääntönä tulee olla, että yli 100 hengen tapahtumiin
osoitetaan yksi järjestyksenvalvoja 100 henkilöä kohden.
Eviran linjauksen mukaan pienimuotoisen, ei-elinkeinotoimintana järjestettävän tilapäisen elintarvikemyynnin
järjestämiseen ei tarvitse tehdä ilmoitusta. Myös kuntien
ympäristöviranomaisten tulee noudattaa samaa linjaa.
Myös näitä koskevat elintarvikelain yleiset vaatimukset
hygieniasta ja vastuu valmistettujen elintarvikkeiden elintarviketurvallisuudesta säilyy.
Kulttuuriperintö
Kulttuuriperinnön koetaan olevan tärkeä osa kansakunnan
identiteettiä ja edellytys kansakunnan itseymmärrykselle.
Kulttuuriperintömme ja kulttuurimaisemamme ovat myös
jälkipolviemme oikeus. Meidän tulee varmistaa, että rakennuskulttuurimme koostuu kerroksellisesti eri-ikäisistä
rakennuksista. Museoviraston avustusten hakemista tulisi
nopeuttaa ja ehtoja helpottaa.
Näemme vanhoilla päärakennuksilla kulttuurillista arvoa,
mutta pitäisi tunnustaa myös pihapiirikokonaisuuden kulttuuriarvo ja tukea pihapiirien kunnostamista kokonaisuutena. Päärakennuksen historia koostuu myös sen ympärillä
olevista apurakennuksista. Rakennusten entisöinnissä tulisi nähdä myös yritysmaailman tilatarpeet ja mahdollistaa
esimerkiksi uusien oviaukkojen tekeminen. Keskustanuoret esittävät, että Museoviraston avustus olisi myönnettävissä tapauskohtaisesti myös isompiin muutoksiin, jos ne
toteutetaan perinteisin menetelmin. Rakennukset ovat
aina eläneet tarpeen mukaan, miksei siis nykyisinkin.
Rakennuskantamme vanhimmat rakennukset ovat hirsisiä
ja hirsirakentaminen vaatii erityisosaamista. Säilyttääksemme tätä kulttuuriperintöä, tulisi rakennuspuolen opetuksessa olla mahdollisuus valita laajemmin rakennuskonservatoinnin kursseja. Lisäksi alan oppisopimustoimintaa
tulisi tukea enemmän. Rakennuskonservointi on laaja ala,
jonka oppii vain työkokemuksen kautta ja oppisopimuksena tietotaito siirtyisi parhaiten nuoremmille sukupolville.
Menetämme kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoisia rakennustekniikoita, jos taidot eivät siirry eteenpäin käytännön läheisesti. Keskustanuoret esittävät, että rakennuskonservatoinnin oppisopimustoimintaa tulee tukea ja
kehittää alan vaatimukset huomioiden.
Kulttuurimaisemia ovat maatalousmaisemat, perinnemaisemat, kaupunkimaisemat ja taajamien sekä teollisuuden
kulttuurimaisemat. Erityisen arvokkaita ovat näistä esimerkiksi vanhat puutaloalueet ja yhtenäiset peltomaisemat. Lisäksi maaseudun kulttuurimaisema voidaan jakaa
maatalouden tuotantomaiseen sekä vanhan maatalouden
synnyttämiin perinnemaisemiin. Maatalouden tilakokojen
kasvaessa maatalouden perinnemaisemat ovat merkittävästi vähentyneet. Keskustanuoret näkevät tärkeänä, että
maanomistajia kannustetaan perinnemaisemien ylläpitämiseen maatalousyrittäjien ja kuntien kanssa yhteistyönä.
Maisemat ovat syntyneet ihmisen ja luonnon pitkän vuorovaikutuksen tuloksena. Niihin liittyy erityisiä historiallisia
ja kulttuurisia arvoja. Suomalaisen maaseudun edustavimmat kulttuurimaisemat kartoitettiin ensimmäisen kerran
vuonna 1995. Tällä hetkellä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisemakohteet on päivitetty jo lähes
koko maan alueella. Inventointiaineisto on kulttuurisesti
arvokas kokonaisuus ja sen hyödyntämisessä on laajat
mahdollisuudet etenkin matkailu-, luonto- ja palveluyrittäjille.
Taiteen ja kulttuurin perusopetusta uudistetuin keinoin
Taidekasvatuksen tavoitteena ei ole tehdä jokaisesta ammattitaiteilijaa. Taiteen tekeminen ja siitä nauttiminen luo
hyvinvointia ja auttaa ymmärtämään itseä ja toisia, myös
erilaisia kulttuureja. Kaikilla aloilla tarvitaan luovuutta ja
ongelmanratkaisukykyä.
Hallituksen tavoitteena on parantaa taiteen ja kulttuurin
saavutettavuutta ja vahvistaa lasten ja nuorten luovuutta.
Hallitusohjelmassa luvataan lisätä taiteen perusopetusta
ja parantaa opetuksen saatavuutta taiteenalakohtaisesti
maan eri osissa.
393 oppilaitoksen tarjoamaan taiteen perusopetukseen
osallistuu viikoittain 126 000 lasta ja nuorta. Lähes puolet taiteen perusopetuksen oppilaista opiskelee musiikkia,
vastakohtaisesti esim. arkkitehtuurin opetusta on tarjolla
vain kolmella paikkakunnalla koko maassa.
Laaja oppimäärä antaa tilaisuuden syventyä pitkäjänteisesti tiettyyn taiteenalaan ja antaa valmiuksia taiteen ammattiopintoihin ja elinikäiseen harrastamiseen. Useimpien taiteenalojen laajan oppimäärän opetusta tarjolla vain
suurimmissa kaupungeissa. Vaatii asianmukaiset tilat, välineet, asiantuntevat opettajat eli rahaa järjestämiseen ja
riittävän oppilaspohjan.
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
68
Tällä hetkellä taiteen perusopetuksessa vallitsee alueellinen epätasa-arvo: Suurimmissa kaupungeissa lapsilla mahdollisuus opiskella muotoilua, pelisuunnittelua tai vaikka
robotiikkaa, kun taas pienemmillä paikkakunnilla vaihtoehtoja on huomattavasti vähemmän.
Määrärahan lisääminen opetustuntiperusteiseen valtionosuuteen mahdollistaisi laajan oppimäärän opetuksen lisäämisen keskisuurissa maaseutukaupungeissa. Ympäryskuntiin voitaisiin perustaa sivutoimipisteitä ja oppilaille
suunnitella henkilökohtaiset opintopolut, joiden kautta
luodaan mahdollisuus osallistua laajan oppimäärän opetukseen.
Keskustanuoret esittävät opetuksen monipuolistamisen
tueksi lukiodiplomijärjestelmän laajentamista. Uudessa
mallissa toisen asteen opiskelijan olisi mahdollista suorittaa valinnaiset taideopetuksen kurssit esimerkiksi kansalaisopistossa, avoimen yliopiston opetuksena taikka muun
paikkakunnan tarjoaman opetuksen yhteydessä. Omaan
koulutuspaikkaan riittäisi hyväksilukuun taitajadiplomi,
jonka suorittamiseksi opiskelijan on täytynyt osoittaa taitojen kehittyminen. Taitajadiplomin myöntäisi opetuksen
antanut taho. Opetuksen rahoituksen järjestäisi OKM.
Peruskoulussa tulisi olla samankaltainen mahdollisuus sisällyttää omiin opintoihin omaa harrastuneisuutta kuin
toisella asteella. Peruskoulussa tulisi olla oma versio taitajadiplomista.
Kunnat, taidekoulut ja järjestöt voivat tehdä yhteistyötä
esimerkiksi tarjoamalla iltapäiväkerho- ja harrastustoimintaa koulujen tiloissa tai heti koulupäivän jälkeen. Taideopetuksen laaja saavutettavuus antaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden saada kosketus taiteen maailmaan ja
kipinän harrastamiseen huolimatta vanhempien kiinnostuksesta tai harrastuneisuudesta.
Valtion rahoitus pitää taideharrastuksen saavutettavana
jokaiselle, sillä kuntien heikko taloustilanne helposti nostaa oppilasmaksuja. Kunnissa on nähtävä taideopetuksen
merkitys ja panostettava siihen tiukasta taloustilanteesta
huolimatta.
Taidealojen ammattiin johtavaa koulutusta järjestetään
ammattikouluissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Korkealaatuinen taiteen opetus on nähtävä arvokkaana,
mutta taidealojen koulutuspaikat on suhteutettava työvoiman tarpeeseen.
Elokuva-alalle tuotantokannustimia
Suomen elokuvasäätiö myöntää tukea elokuvien ammattimaiseen tuotantoon, esittämiseen ja levittämiseen sekä
kulttuuriviennin tarpeisiin. Vuonna 2015 tämä tuki oli 23
miljoonaa euroa ja rahoitus tuli kokonaisuudessaan veikkausvoittovaroista.
Elokuva on jatkuvasti kasvava, kansainvälinen toimiala.
Suuri kansainvälinen elokuvatuotanto voi tuoda miljoonia
maahan, jossa se kuvataan. Suomesta löytyy kaikki tarvittava osaaminen suurtuotantojen houkutteluun. Tällä hetkellä Suomessa kuvaaminen on kuitenkin erittäin kallista
verrattuna halvemman työvoiman maihin, ja niihin Euroopan maihin, joissa tuotantokannustimet ovat jo käytössä.
Jopa kotimaiset tuotannot ovat siirtyneet ulkomaille halvempien tuotantokustannusten perässä.
Keskustanuoret esittää, että Suomeen perustetaan tai elokuvasäätiön yhteyteen luodaan järjestelmä, jossa elokuvatuotannoille voidaan myöntää esimerkiksi 20 % osittaispalautus kuluista, jotka on käytetty Suomessa tehtyihin
palveluostoihin ja suomalaisen työvoiman palkkaamiseen.
Järjestelmä vaatii rahallista lisäpanostusta kulttuurituotannon tukemiseen, mutta rahoituksesta osa voisi olla elokuvasäätiön rahoituksen uudelleensuuntamista. Keskustanuoret uskoo, että tuotantokannustimien käyttöönotto
toisi Suomeen merkittäviä kansainvälisiä elokuvatuotantoja ja uusia tulovirtoja.
Pohjoismaissa tuotantokannustimet ovat tällä hetkellä
käytössä ainoastaan Islannissa. Norja ottaa kannustimet
käyttöön vuonna 2016. Euroopassa kannustimet ovat tällä
hetkellä käytössä 17 maassa, kannustimien käyttöönotosta
on ainoastaan positiivisia kokemuksia.
AV-alan ja alueellisten hyötyjen lisäksi tuotantokannustimilla voidaan kasvattaa IP-oikeuksien (intellectual
property) arvoa sekä laajentaa kehittyneen teknologiaosaamisemme hyödyntämistä. Pelialan tapaan teknologiaosaamistamme voisi hyödyntää paljon nykyistä enemmän
esimerkiksi elokuvien ja TV-tuotantojen jälkitöissä, kuten
erikoistehosteiden tuottamisessa.
Elokuvatuotanto ei työllistä ainoastaan elokuvan työryhmässä toimivia. Etenkin majoitus- ja ravintolapalvelut hyötyvät alueella kuvattavasta tuotannosta. Jos elokuva nousee ilmiöksi, jatkuu rahavirta matkailutuloina. Tuotantojen
saaminen Suomeen lisäisi myös elokuvamatkailukohteita
Suomessa. Lisäksi olemassa olevia elokuvamatkailukohteita tulisi mainostaa enemmän.
Kirjastot, lainaamoista kunnan elinvoiman tilaksi
Kirjastopalvelut ovat kiinteä osa suomalaista sivistystä ja
oppimista. Kunnallisella- ja muulla kirjastolaitoksella on
historiallinen rooli suomalaisen demokratian, tasa-arvon
ja alueellisen monipuolisuuden kehityksessä. Kaikille avoimen ja maksuttoman kirjastolaitoksen seurauksena kirjastojen käyttöaste on Suomessa yksi maailman korkeimmista. Kirjastojen muu tapahtumatoiminta kasvaa jatkuvasti.
Suomalaisen yhteiskunnan muutoksen seurauksena perinteisten kirjastopalveluiden ylläpitäminen on käynyt paikoin
raskaaksi. Monissa kunnissa kirjasto- ja tietopalveluiden
järjestäminen on taloudellisesti haastavaa, vaikka samalla
tiedostetaan niiden sivistysarvo. Myös digitalisaation läpilyönti haastaa perinteisen ajatuksen kirjastolaitoksesta: ESisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
69
kirjat tekevät tuloaan yleisiin kirjastojen kokoelmiin.
Keskustanuoret haluaa ylläpitää suomalaista kirjastolaitosta uudistamalla sitä rohkeasti. Kuntien kirjastopalveluja
koskevaa lainsäädäntöä on tarkasteltava ennakkoluulottomasti niin, että maksuttomat palvelut voidaan jatkossakin
turvata.
Kirjastojen digitalisaatioon panostamisen avulla Suomi
nostetaan e-kirjastojen kärkimaaksi. Nuorilla käyttäjillä on
tässä kehityksessä keskeinen tiennäyttäjän rooli. Digitalisaation seurauksena kirjaston ei enää tarvitse olla pelkkä
fyysinen tila, vaan jokaisen älylaitteessa toimiva palvelu.
Kunnallisena palveluna hankitaan e-kirjojen ja äänikirjojen
lisenssejä.
Kirjojen ja tallenteiden digitalisointi ei saa merkitä kirjastojen katoamista. Kirjastoista on kehitettävä määrätietoisesti monipalvelutiloja, jotka palvelevat kaikkia ikäryhmiä
ja edistävät osaltaan alueellista kulttuuritoimintaa ja elinvoimaisuutta.
Jatkossa voimme puhua kirjastoista kunnan elinvoimatilana tai elinvoiman tilana. “Kirjasto” on se paikka, jossa
paikallisella harrastajateatterilla on esiintymistila, paikallisella yhdistyksellä kokoustila ja paikallisella yrittäjällä
videoneuvottelumahdollisuus toiselle puolelle maailmaa.
“Kirjasto” ei myöskään lainaisi enää ainoastaan kirjoja tai
myöntäisi lukuoikeuksia, vaan toimisi tavaralainaamona.
Paikallisradiot
Suomalaisen paikallisradiokentän luonnollista kehittymistä on viime vuosina estänyt monikansalliset mediatalot,
koska paikallisradiotaajuudet on valjastettu suurten radioketjujen käyttöön ja sisältö tuotettu keskitetysti ilman
paikallisuuden henkeä. Liikenne ja viestintävaliokunnan
mietinnössä (LiVM 10/2014 vp) todetaan, että paikallisradiotoiminta on huomattavalta osin keskittynyt ja paikallisen identiteetin kannalta tärkeän paikallisen ohjelmasisällön määrä on selkeästi vähentynyt.
Uuden tietoyhteiskuntakaaren myötä paikallisuusvaatimuksia ei ole esitetty laisinkaan. Tilanne on johtanut siihen, että Suomessa aitojen paikallisradioiden määrä on ollut koko ajan vähenevä eikä uusia toimijoita ole tullut alalle.
Uusi tietoyhteiskuntakaari ei huomioi aitoa paikallisradiotoimintaa, sananvapautta, moniarvoisuutta, ohjelmistosisältöä, vähemmistöjä ja merkittävyyttä. Aiemmin radio- ja
tv-laki sisälsivät nämä vaatimukset.
Keskustanuorten mielestä tietoyhteiskuntakaarta on täydennettävä paikallisradiotoimintaa tukevilla asetuksilla ja
saatettava ne toimilupaehtoihin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että toimilupaehtoihin sisällytetään vaatimus
paikallisuudesta. Uudet toimintatavat elvyttäisivät paikallisradiotoiminnan Suomessa: alalle syntyisi merkittävä
määrä radioalan työpaikkoja, sananvapaus lisääntyisi, radioiden alueellinen merkitys korostuisi alueiden elinkeino-,
kulttuuri- ja matkailutoiminnassa, paikallinen identiteetti
vahvistuisi ja paikallisradiot sekä valtakunnalliset radiot
kehittyisivät omilla vahvuuksillaan.
Luovan talouden vientimarkkinat
Rovio, Duudsonit, Supercell, Paola Suhonen, Nightwish ja
Marimekko ovat osoittaneet suomalaisten kyvyn synnyttää luovuudesta tuote tai palvelu, joka pärjää kansainvälisillä markkinoilla. Suomessa itää varmasti tuhansia samankaltaisia unelmia, jotka odottavat kypsymistä.
Luovien tuotteiden ja palveluiden viennin arvo globaaleilla
markkinoilla oli vuonna 2008 UNCTAD:n (2010) mukaan
noin 592 Yhdysvaltain dollaria. Suomen osalta kulttuuritavaroiden viennin arvo oli 600 miljoona euroa ja kulttuuripalveluiden 100 miljoonaa euroa vuonna 2005 (OKM
2008).
Keskustanuoret esittää, että:
- yritysneuvonnassa (esim. Yritys-Suomi, Team Finland,
kuntien elinkeinoasiamiehet) panostetaan kulttuurialan
tuntemukseen, josta yrittäjät ovat raportoineet huomattavia puutteita. Lähdemme ajatuksesta, ettei joka kunnassa
tule olla luovan talouden asiantuntijaa, mutta ohjauskyky
osaamisen pariin täytyy löytyä. Tuhansien ideoiden jalostaminen tai realisoituminen tuotteiksi ja palveluiksi ei onnistu, mikäli kulttuurialan yrittäjillä ei ole saatavilla asiantuntevaa neuvonta-apua.
- suomalaisilla tekijänoikeuksien haltijoilla tulee olla mahdollisuus säilyttää tuotteidensa oikeudet. Tämän toteutumiseksi tarvitaan pääoma- ja muita sijoituksia esimerkiksi
tuotekehityksen yhteydessä, jottei yritys joudu olosuhteiden pakosta myymään tai luovuttamaan oikeuksia kansainvälisille toimijoille.
-kulttuuriin osoitetuissa valtion määrärahoissa ja valtion
tukemassa hanketoiminnassa priorisoidaan kulttuurivientiä vauhdittavia aloitteita
- kulttuuriviennin mahdollisuuksia katsotaan koko maan
laajuisesti. Kulttuuriviennin veturialueina ajatellaan tällä
hetkellä pitkälti Helsinkiä tai pääkaupunkiseutua laajemmin. Keskustanuoret korostaa, että Suomessa on useita
kansainvälisesti kiinnostavia alueita ja kulttuuritapahtumia (mm. Sodankylän filmifestivaalit, Savonlinnan Oopperajuhlat), jotka voivat toimia viennin alueellisina moottoreina.
Kulttuurimatkailu
Suomi on kulttuuririkas maa, ja eri alueiden kulttuurierot
voivat olla melko suuria ominaispiirteineen. Kulttuurimatkailun voi ajatella olevan keskeinen osa Suomi-kuvaa maailmalla. Suomen valtion tulisi panostaa kulttuurimatkailun
kehittämiseen nykyistä enemmän.
Suomi pitäisi saada kiinnostavammaksi sekä ulkomaalaisten että suomalaisten matkailijoiden silmissä. Suomea tulisi siis markkinoida ulkomaalaisille paljon nykyistä enemmän. Suomeen saapuville turisteille tulisi tarjota enemmän
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
70
mahdollisuuksia tutustua sekä Suomen maaseudun kauniiseen luontoon, että kaupunkien kulttuuriin.
Matkailun lisääntyminen vaatii Suomelta tunnettuuden
lisäämistä sekä riittävän ainutlaatuisten kohteiden kehittämistä, esiintuomista ja luomista. Matkailua ei voida rakentaa vain suurten yksiköiden varaan, vaan tarvitsemme
monenlaisia kokonaisuuksia, monenlaisille matkailijoille ja
kuluttajille. Alalla toimii niin yhden henkilön työllistäviä
kuin kymmeniä tai jopa satoja työllistäviä yrityksiä, kaikille on tilaa ja kaikkia tarvitaan. Hiljaisuus, yksilöllisyys ja
luonnonmukaisuus ovat asioita, joita erityisesti maaseutumatkailulta haetaan, kulttuurimatkailua unohtamatta.
Tekijänoikeudet
Teoksen tekijällä on oikeus määrätä sen käytöstä. Tekijänoikeus turvaa lainkeinoin tekijän, eli teoksen omistajan,
oikeudet. Keskustanuoret näkee tekijänoikeudet tärkeänä
osana taiteilijoiden oikeutena työlleen ja mahdollisuudella
ansaita sillä. Tekijänoikeudet koskettavat yhä isompaa osaa
elämäämme: kirjat, elokuvat, koulutusmateriaali, musiikki,
kartat, tietokoneohjelmat, valokuvat ja taide vain pääpiirteissään mainittuina.
Tekijänoikeuslakia on muutettu vuosien mittaan useita
kertoja. Muutokset ovat tehneet laista vaikeaselkoisen ja
ajasta jäljessään olevan. Tekijänoikeuslakia muutettaessa
tulisi korostaa tekijänoikeuksien haltijoiden asemaa eikä
tekijänoikeusteollisuuden ja tekijänoikeusoikeuksia hallinnoivien järjestöjen intressejä. Tekijänoikeuslaki tulisi
perusteellisesti päivittää vastaamaan tietoyhteiskunnan
haasteita, sillä se on tietoyhteiskunnan yksi keskeisistä perustuslaeista. Keskustanuoret esittää, että tekijänoikeuslaki tulisi uudistaa ja selkeyttää siten, että lakeja tulkitseva
tekijänoikeusneuvosto tulisi tarpeettomaksi. Tällöin ratkaisut tekisivät tuomioistuimet ennakkoratkaisujen perusteella.
Tekijänoikeuskysymyksien selventäminen on kuitenkin
tärkeää. Lainsäädäntö on suuren haasteen edessä. Kuluttajien kulutustottumukset kehittyvät nopeammin kuin palveluiden tuottajat pystyvät luomaan uusia, tekijänoikeuslainsäädännönmukaisia palveluita. Vaikka uskomme, että yhä
useampi kuluttaja tietää laillisen ja laittoman kopioinnin
ja käytön eroavaisuuden, ei tietämättömyyttä syntyneistä
väärinkäytöksistä ole vältytty. Niistä on myös harmittavan
usein seurannut yliampuvia rangaistuksia. Tekijänoikeusrikkomuksissa tulisi hyödyntää tapauskohtaista arviointia
enemmän. Niissä tulisi olla merkitystä teon tahallisuudella
ja onko rikkomus tehty ansaintatarkoituksessa.
Tämän päivän haasteet koskevat erityisesti elokuvien ja
sarjojen julkaisua. Nettiyhteyden kautta katsottuna ne eivät toteuta samoja sopimuksia kuin televisiolähetykset tai
fyysiset julkaisut (DVD, Blu-ray). Kuvan ohessa elokuvat ja
sarjat sisältävät myös ääntä, joka on usein musiikkia, jota
osaltaan koskettavat omat tekijänoikeudelliset kysymykset. Haasteensa tuo myös eri maiden eroavat tekijänoikeus
lainsäädännöt sekä käytännöt. Taiteilijoiden osalta ongelmia tuottaa oikeus käyttää muiden taiteilijoiden materiaalia omissa teoksessaan.
Taloudellisessa näkökulmassa haaste on esimerkiksi muusikon osalta syntyvät tekijänoikeuspalkkiot; muusikko
saattaa valmistella uutta levyään useamman vuoden ilman
ansioita, mutta ansaita levyn julkaisuvuonna hyvinkin. Verotus kuitenkin kohtelee jokaista vuotta erikseen. Esitämme mahdollisuutta pidentää taiteilijoiden verotuskautta
tasaamaan työn luonteeseen liittyviä kohtuuttomia verotusvaihteluita. Tekijänoikeuspalkkiot on tällöin nähtävä
ansiotulona, josta kertyy eläkettä.
Taiteilija, joka saa tekijänoikeustuloja, ei välttämättä tienaa
taiteestaan muulla tavoin tai muu toiminta ei ole taloudellisesti merkittävää. Tekijänoikeustuloja ei kuitenkaan huomioida missään sosiaalietuuksissa tuloina. Tämä heikentää
taiteilijan sosiaaliturvaa esimerkiksi sairauden kohdatessa,
perhettä perustettaessa ja eläkeiän saapuessa. Keskustanuoret esittää, että tekijänoikeustulot huomioitaisiin sosiaalietuuksia määritettäessä. Tämä turvasi taiteilijoiden
sosiaaliturvan elämän muutoksissa ja kannustaisi taiteen
tekemiseen.
Tekijänoikeuslainsäädäntöä on yksinkertaistettava niin kuluttajan kuin taiteilijan näkökulmasta. On varmistettava
että kuluttajilla on riittävä käsitys ja ymmärrys tekijänoikeuksien toteutumisesta ja käyttämisestä. Maalaisjärjen
pitää olla sallittua myös tässä, eikä lainsäädäntä saa ylittää
kuluttajan oikeustajua. Piratismin on jatkossakin oltava
tuomittavaa.
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
71
MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN LINJAUS
Johdanto
Pohjolan perukoilta kaukaisia kriisejä kiikaroinut Suomi on historiaa. Pakolaisten vyöry natisuttaa Euroopan
liitoksia aina Italian rannoilta Lapissa virtaavalle Tornionjoelle saakka. Maahamme saapuu kuluvan vuoden aikana
mahdollisesti jopa 50 000 turvapaikanhakijaa, jotka pakenevat muun muassa vainoa ja näköalattomuutta, sotaa
ja aseellisten ryhmien pakkorekrytointeja. Tulijat ovat
suomalaisille muistutus siitä, kuinka arvokasta yhteiskuntarauha on.
Viidettä vuotta Lähi-idässä pauhaava sota ajaa ihmisiä
hakeutumaan turvaan mitä epätoivoisimmin keinoin.
Turvapaikanhakijoiden määrät ovat ampaisseet nousuun,
sillä Turkin ja Syyrian rajoilla toimivien pakolaisleirien
olot heikkenevät ja talvi tekee tuloaan. Yhä useamman
turvapaikanhakijan silmissä Suomi siintää ensisijaisena
kohdemaana.
Keskustanuoret vieroksuu pakolaiskriisin laukaisemaa
yhteiskunnallisen keskustelun vastakkainasettelua, jossa
rajoja vaaditaan joko suljettaviksi tai avattaviksi apposelleen. Vieraan pelosta kumpuava kammo kanavoituu
vihapuheen lietsontana ja rasistiset tempaukset ovat yhä
yleisempiä. Myönteisesti maahantulijoihin suhtautuvat
puolestaan viljelevät hanakasti rasisti-leimaa ja kärjistävät
arkaa ilmapiiriä. Keskustanuoret etsii populististen ääripäiden välissä kulkevaa tolkun tietä.
Talouden alhossa suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointilupaus on vaakalaudalla. Leikkauslistojen aikana on ymmärrettävää, että rajallisten yhteisten varojen jakaminen
pakolaisten kanssa voi herättää epäreiluuden tuntemuksia.
Turvapaikkajärjestelmän ylläpidolla ja kotouttamisella
on toki hintansa, mutta piittaamattomuus ja huolimattomuus ovat lopulta kalliimpi vaihtoehto.
Nuorkeskustalainen liike suhtautuu avarakatseisesti
erilaisiin kulttuureihin. Isänmaallisuus ja suomalaisuus
ovat arvoja, jotka jo nykypäivänä yhdistävät eri etnisistä
taustoista tulevia ihmisiä yhteen. Keskustanuoret uskovat
sydämen sivistykseen, jonka edellytyksenä ovat terve uteliaisuus, halu oppia kanssaihmiseltä sekä jatkuva itsensä
kehittäminen.
Tämä linjatyö kumpuaa kiihkottoman ja rakentavan
maahanmuuttopoliittisen keskustelun tarpeesta. Työssä
pyritään esittämään realistisia ehdotuksia turvapaikanhakujärjestelmän uudistamiseksi sekä turvapaikan saaneiden
kotouttamiseksi. Lisäksi Keskustanuoret haluaa muistuttaa, etteivät pakolaisvirrat ole ohimenevä ilmiö. Esimerkiksi aavikoituminen ja muut äärimmäiset sääilmiöt voivat
tulevaisuudessa laukaista ilmastopakolaisten vaelluksen
kohti pohjoista pallonpuoliskoa.
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
72
Kehitysyhteistyöllä merkitystä
Turvapaikanhakijoiden kasvava määrä koettelee talousvaikeuksissa kärvisteleviä Euroopan valtioita. Nykyisten vastaanottajamaiden tulee jatkossa suunnata enemmän tukea
pakolaiskriisien ennaltaehkäisyyn. Lähialueiden horjuvia
yhteiskuntia tulee tukea, jotta ihmisten ei tarvitsisi jättää
kotiseutujaan. Vakauden parhaimmat takeet ovat vahva ja
hyvin toimiva demokratia sekä kestävätalous. Romahtaneessa yhteiskunnassa ihminen ei voi suunnitella tulevaisuuttaan. Näköalattomuus on ääriliikkeiden menestyksen
perusedellytys.
Heiveröisen demokratian vahvistamista potentiaalisissa
kriisimaissa tulee tukea kehitysavun kautta. Esimerkiksi suomalaisten eduskuntapuolueiden yhteistyöjärjestö
Demo ry tekee vaikuttavaa demokratianedistämistyötä useissa kumppanimaissa. Tunisiassa Demo on ollut
mukana perustamassa Rauhan Nobel-palkinnon saanutta
politiikkakoulua, jossa sadat nuoret poliitikot oppivat monipuoluedemokratian perusteita ja taitoja toimia yhteistyössä yli puoluerajojen.
Keskustanuoret katsoo, että apua tulee enenevissä määrin
suunnata myös paikallisen yrittäjyyden tukemiseen. Yrittäjyyttä voidaan tukea antamalla yhteisöille pääomaa, jota
he voivat jakaa mikrolainoina. Kun mikrolainoista saatavat
korot kasvattavat esimerkiksi niin sanotun kyläpankin
omaa pääomaa, sitä voidaan edelleen jakaa alueen yrittäjille. Yrittäjyyden edistäminen vaatii myös koulutusta.
Suomalaisia yrityksiä tulee kannustaa harjoittamaan ja
rahoittamaan vastuullista liiketoimintaa kehittyvissä
maissa. Finnfundin kautta voidaan edistää taloudellista
ja sosiaalista kehitystä sijoittamalla suomalaisyritysten ja
niiden yhteistyökumppaneiden hankkeisiin kehittyvissä
maissa. Keskustanuoret kannattaa hallituksen esitystä
Finnfundin pääomittamisesta.
Tukea ennen kriisin syntymistä
Rauhanvälitys on kaikista edullisin tapa taltuttaa jo
puhjenneita kriisejä. Suomalaisen rauhanvälitystyön
eritysalue voisi Keskustanuorten mielestä olla uskollisten
ja paikallisten johtajien osallistaminen rauhanprosesseihin
ja neuvotteluihin. Hauraissa valtioissa he käyttävät usein
suurempaa valtaa kuin virallisen hallinnon edustajat ja
ovat siten avainasemassa kestävän rauhan saavuttamiseksi.
Lähihistorian suurin pakolaiskriisi osoittaa, että kriisien
ennaltaehkäisyssä ei ole onnistuttu eikä pakolaisvirtojen
kasvuun osattu varautua. Keskustanuoret esittää, että
suurin osa pakolaisista tulisi kriisin syttyessä, sijoittaa
rajanaapurimaissa ylläpidettäville pakolaisleireille. Turkin
ja Euroopan unionin kaavailema turvavyöhyke Syyrian
rajalle on esimerkki toivottavasti yhteistyöstä.
Suomen ja koko EU:n olisi järkevää kohdentaa resursseja
pakolaisleirien olosuhteiden parantamiseen, jotta elämä
leireillä olisi inhimillisempää. Esimerkiksi toimiva vesi- ja
ruokahuolto, suoja sääolosuhteilta, perusterveydenhoito
ja lasten koulunkäyntimahdollisuus tekevät leirien olosuhteista siedettävämpiä. Tällöin myös harvempi lähtisi
epätoivoiselle matkalle kohti Eurooppaa. Tällä hetkellä
Turkki, Jordania, Libanon ja Irak ovat tarjonneet turvapaikan jo yli 3,6 miljoonalle syyrialaiselle, mutta nyt niiden
kantokyky alkaa loppua. Yksin Libanon on vastaanottanut
yli miljoona syyrialaispakolaista. Kansainvälisen yhteisön
tulee osallistua tähän taakanjakoon. Pakolaisleirit ovat
kuitenkin vain väliaikainen ratkaisu, sillä ihmisiä ei voi
pitää leireillä loputtomiin.
Usein kriisien taustalla on leivän loppuminen, paikalliset
ympäristöongelmat ja muuttoliike maalta kaupunkeihin.
Hauraiden maiden ruokaturvasta on kannettava huolta. Osa tätä on paikallisten toimijoiden kouluttaminen
huolehtimaan maaperän hyvinvoinnista ja niukkojen
vesivarojen paremmasta hyödyntämisestä. Useat kehittyvät maat ovat riippuvaisia tuontiruoasta, sillä niiden oma
elintarvikejalostus on hyvin alkeellista. Tällöin jalostuksesta saatava lisäarvo valuu muualle. Ulkopuolelta tuodun
ruoka-avun sijaan on tuettava kohdemaan omaa tuotantoa
ostamalla tuilla paikallisia tuotteita ja kuljetettava niitä
seuduille, joilla kärsitään ruokapulasta. Näin voidaan
tukea paikallisen ruoantuotannon kehitystä.
Vastuu laajemmille hartioille
Keskustanuoret peräänkuuluttaa globaalia vastuuta pakolaiskriisin ratkaisuun. Tällä hetkellä kriisin paine kasautuu
muutaman aktiivisen valtion kontolle, kun esimerkiksi
Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Australia pakoilevat vastuuta.
Nämä valtiot ottavat yhteensä vähemmän turvapaikanhakijoita kuin piskuinen Suomi. Lisäksi Persianlahden
vauraat maat väistävät velvollisuuksiaan lähialueensa
kriisistä. Tähän olisi YK:n pakolaisjärjestön välittömästi
puututtava.
Nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että turvapaikkaa voi
hakea vain kohdemaan maaperällä. Täten edellytetään,
että pakolaiset matkustavat vaarallisia ja laittomia reittejä
toiselle puolelle maanosaa, jotta he voivat hakea turvapaikkaa. Tämä vaatimus luo kysynnän ihmissalakuljetukselle ja olemme siten välillisesti vastuussa Välimeren
rantaan ajautuneista uhreista. Nykyisessä järjestelmässä
turvapaikanhakijoiksi pääsevät vain ne, jotka selviytyvät
vaarallisesta ja laittomasta matkasta halki Euroopan.
Usein turvapaikkaa hakevat siis nuoret, hyväkuntoiset
miehet. Tilanne on kestämätön.
Keskustanuoret esittää, että jatkossa valtaosa Eurooppaan
saapuvista pakolaisista on otettava suoraan pakolaisleireiltä kaikista hädänalaisempien auttamiseksi. Tämän
toteuttamiseksi jokaisen EU-maan on liityttävä YK:n
pakolaisjärjestö UNHCR:n kiintiöpakolaisjärjestelmään ja
sitouduttava vastaanottamaan leireiltä kantokykynsä muSisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
73
kainen määrä pakolaisia. Kriisin jatkuessa tämä tarkoittaa
jokaisessa maassa tuntuvasti suurempia pakolaiskiintiöitä
kuin tähän asti.
YK:n kiintiöpakolaisjärjestelmässä UNHCR valikoi pakolaisleireillä heidät, joiden kohdalla täyttyvät kansainvälisen suojelun ja uudelleen sijoittamisen tarpeet sekä
vastaanoton ja kotoutumisen edellytykset.
Tämän jälkeen kunkin maan maahanmuuttoviranomainen valitsee vastaanotettavat pakolaiset asiakirjojen ja
haastatteluiden perusteella. Vaihtoehtoisesti UNHCR:n
kiintiöpakolaisjärjestelmän puitteisiin voitaisiin luoda
EU:n laajuinen ohjelma, jossa yhteinen maahanmuuttoviranomainen suorittaa taustaselvitykset ja osoittaa kullekin
pakolaissaseman saaneelle vastaanottajamaan.
Suuren Eurooppaan saapuneen turvapaikanhakijamäärän
hallitsemiseksi kannatamme EU-tason taakanjakojärjestelmää, jonka avulla EU:n alueelle saapuneet turvapaikanhakijat jaettaisiin tasaisesti. Taakanjaon kriteereinä voisivat
olla esimerkiksi eri EU-maiden väkiluvut ja bruttokansantuote. Näin vältyttäisiin niin kutsutulta turvapaikkaturismilta. Turvapaikkaturismi-termillä on julkisuudessa
kuvattu tilannetta, jossa turvapaikkaa haetaan juuri Pohjoismaista, koska sosiaalietuudet ovat täällä kattavammat
kuin Etelä-Euroopassa.
Pakolaiskriisi luo painetta eniten eteläisen Euroopan
maihin, joten taakanjakojärjestelmä kuormittaisi Pohjoista
ja Itäistä Eurooppaa aiempaa enemmän. Mekanismin olisi
kuitenkin syytä olla pysyvä, sillä tulevaisuudessa pakolaisvirrat voivat tulla Välimeren ja Balkanin sijaan myös
Venäjän kautta itärajallemme. Tällöin Suomen kaltaiselle
pienelle valtiolle on etua siitä, että valmiit taakkaa jakavat
järjestelmät ovat olemassa. On tärkeää huomata, että
pakolaisten määrä todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa
ympäristöongelmien seurauksena.
Jos onnistumme luomaan toimivan laillisen järjestelmän,
meillä on edellytykset katkaista laiton maahantulo. Suomen rajojen sulkemista tärkeämpänä Keskustanuoret näkee keskisen Välimeren reitin katkaisemisen, jolla estetään
laiton saapuminen EU-alueelle. Ihmissalakuljetuksesta on
tullut yksi järjestäytyneen rikollisuuden tuottoisimmista
haaroista. Monet salakuljettajat myös maksavat aseellisille ryhmille veroja suojelua vastaan ja rahoittavat siten
epävakautta lähtömaissa ja kulkureitillä. Keskustanuoret
kannattaa EU:n yhteisen rajavalvonnan vahvistamista
ja kriisinhallintaoperaatiota, jonka tavoite on pysäyttää salakuljettajien lautat lähtösatamiinsa. Operaatio edellyttää
YK:n turvallisuusneuvoston mandaattia.
Kriisissä ei oikotietä
Pitkällä tähtäimellä Keskustanuoret näkee vapaan liikkuvuuden edelleen tavoiteltavana arvona, mutta rajatarkastukset voidaan ottaa käyttöön akuutin kriisin ratkaisemiseksi. On tärkeää tietää, ketä maamme rajojen sisäpuolella
oleskelee. Suomen tulee kuitenkin heti tilanteen salliessa
palata noudattamaan normaaleja Schengenin sopimuksen
ehtoja.
Pakolaiskriisin ratkaisemiseen Suomen päässä ei ole
oikoteitä. Maahanmuuttovirasto tarvitsee riittävän
rahoituksen, jotta vastaanottokeskuksia voidaan perustaa
lisää. Ensisijaisesti tulisi pysyä vapaaehtoisuuden tiellä,
mutta tarvittaessa vastaanottokeskus pitää edelleen voida
perustaa kunnan vastustuksesta huolimatta. Tässä Keskustanuoret peräänkuuluttaa kunnilta yhteisvastuullisuutta; mikäli yksi kunta vastustelee, joutuvat muut kunnat
kantamaan suuremman osan vastuusta.
Turvapaikan saaneita tulee aktiivisesti hajasijoittaa ympäri Suomea. Tarvitsemme siis taakanjakoa myös omien
rajojemme sisällä. Turvapaikan saaneille tuleekin osoittaa
kotikunta. Turvapaikkaan liittyvien sosiaalietuuksien
tulee olla sidoksissa oleskeluluvan saaneelle osoitettuun
kuntaan. Henkilöillä on kuitenkin aina oltava oikeus
muuttaa muualle esimerkiksi työpaikan perässä. Tällöin
valtiolla ei kuitenkaan olisi enää velvollisuutta ylläpitää
yhtä laajaa sosiaaliturvaa kuin aikaisemmin.
Keskustanuoret katsoo, että Suomessa vallitsevan turvapaikanhakijoiden lupa-asioiden ja pakolaisten perheenyhdistämishakemusten ruuhkan purkamiseksi pitäisi luoda
jatkokäsittelylupajärjestelmä. Se olisi hallinto-oikeuksiin
sopiva järjestelmä, joka vastaisi valitusten käsittelystä.
Jatkokäsittelylupajärjestelmä voidaan luoda yleisistä
tuomioistuimista tutun kaavan pohjalta. Tällaisella järjestelmällä voidaan pitää hakemusten käsittelyn painopiste
Maahanmuuttovirastolla ja vähentää hallintotuomioistuinten ruuhkaa. Samalla hakemusten käsittelyajat
saadaan pidettyä mahdollisimman lyhyinä, kun perusteettomat valitukset ulkomaalaisasioissa karsiutuvat pois
hallinto-oikeuksista.
Tällä hetkellä vain alle puolet turvapaikkaa hakeneista saa
luvan jäädä maahan. Maahanmuuttoviraston ja hallintooikeuksien lupaseulaa voikin pitää kohtuullisen tarkkana,
erityisesti sen jälkeen kun Maahanmuuttovirasto on arvioinut uudelleen Somalian ja Irakin turvallisuustilanteet.
Keskustanuoret kannattaa turvallisten maiden ja alueiden
listaa. Näiltä alueilta saapuvien turvapaikanhakijoiden
hakemusten käsittely voitaisiin toteuttaa nopeutetusti.
Kielteisen päätöksen saaneiden palautus on toteutettava
ripeästi. Keskustanuoret korostaa, että turvapaikanhakujärjestelmä on vainoa ja sotaa pakenevia varten, ei taloudellisen siirtolaisuuden väylä.
Kohti parempaa kotouttamista
On kaikkien etu, että hakemukset käsitellään tehokkaasti.
Keskustanuoret haluaa minimoida vastaanottokeskuksissa passiivisesti vietettävän ajan, sillä kuukausikaupalla
epätietoisuudessa eläminen on henkisesti raskasta ja voi
sairastuttaa psyykkisesti. Lisäksi turvapaikanhakijoiden
toimettomat kuukaudet aiheuttavat kuluja yhteiskunnalle. Kun kriittisin turvapaikkahakemusten suma saadaan
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
74
setvittyä, pitää oleskeluluvan saaneille mahdollistaa pääsy
kotouttamispalveluihin, koulutukseen ja työhön.
Oleskeluluvan saaneiden kotouttamista tulee Suomessa tehostaa. Nykyisin Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimisto)
sekä kuntien ja kaupunkien maahanmuuttopalvelut tarjoavat maahanmuuttajille mahdollisuuden alkukartoitukseen
ja kotouttamissuunnitelman laatimiseen. TE-toimiston
alkukartoitus on kuitenkin saatavissa vain, jos pakolainen
sitä itse pyytää. Keskustanuoret katsoo, että työelämään
siirtymistä tukeva alkukartoitus ja kotouttamissuunnitelma tulee tarjota jokaiselle täysi-ikäiselle pakolaiselle,
ilman että henkilö joutuu sitä itse pyytämään.
Kotouttamissuunnitelman lisäksi TE-toimistojen tulee
tarjota jokaiselle täysi-ikäiselle ja työkykyiselle pakolaiselle
työelämään valmentavaa koulutusta. Kotouttamiskoulutus
sisältäisi yksilöllistä suomen tai ruotsin kielen ja viestintätaitojen opiskelua, yhteiskunta- ja työelämätaitojen
opettelua, työharjoittelua sekä henkilökohtaisen ammatillisen suunnitelman laatimista. Tällaiseen koulutukseen
osallistuminen tulisi asettaa täysi-ikäisten pakolaisten velvollisuudeksi, jonka perusteeton laiminlyöminen johtaisi
sosiaaliturvatason pienentämiseen. Ihmisten yhdenvertaisuudesta ei kuitenkaan saa tinkiä. Koulutukseen osallistuminen on täysikäisen pakolaisen velvollisuus. Suunnitelman tekeminen ja työllistymisen tai koulutuksen piiriin
pääsemisen edistäminen oikeuttavat pakolaiset työmarkkinatukeen samalla tavalla kuin kantasuomalaisetkin.
Keskustanuoret näkee, että alaikäisten ja työkyvyttömien
pakolaisten kotouttamiskoulutuksesta vastaavat jatkossakin kunnat ja kaupungit valtion tuella. Lapset on saatava
nopealla aikataululla kielikylpyyn ja heille tulee opettaa
perustiedot suomalaisista tavoista, jotta he voivat siirtyä
osaamistaan ja ikäänsä vastaaville luokille.
Kotouttamisen tukena
Myös erinäisillä kansalaisyhteiskunnan yhdistyksillä ja
järjestöillä riittää työnsarkaa pakolaisten kotouttamisessa. Kolmannen sektorin kautta voidaan koordinoida
monissa suomalaisissa herännyttä auttamishalua. Jo
kotoutuneiden uussuomalaisten osallistuminen Suomeen
saapuneiden pakolaisten kotouttamisessa olisi erittäin
tärkeää. Kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten toimintaa
tulee kehittää avoimeksi. Maahanmuuttajat ja pakolaiset ovat aktiivisia talkoolaisia, vapaaehtoisia ja tulevia
järjestötoimijoita. Heidät tulee ottaa mukaan paikalliseen
toimintaan, on kyse sitten kyläyhdistyksestä tai Keskustanuorten toiminnasta
Vapaaehtoiset suomalaiset tukiperheet ovat jo osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi tukea pakolaisten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomen Punaisen
Ristin kouluttama tukiperhe on turvapaikanhakijalle tai
pakolaisaseman saaneelle osoitettu suomalainen henkilö
tai perhe, joka viettää vapaamuotoisesti aikaa pakolaisen
kanssa. Tukiperheet sopivat erityisesti lapsiperheiden ja
alaikäisten maahantulijoiden kotouttamiseen. Suomalaiset ovat jo osoittaneet olevansa halukkaita auttamaan
hädänalaisia ihmisiä, ja tämä auttamishalu tulisi valjastaa
entistä paremmin käyttöön. Koulutuksen järjestämistä
ei tule jättää vain SPR:n tehtäväksi, vaan myös kunnat ja
kaupungit voisivat järjestää koulutusta.
Mahdollisuudesta ryhtyä tukiperheeksi tulee tiedottaa
ihmisiä nykyistä paremmin ja tukiperhekoulutuksia tulee
pyrkiä tarjoamaan joka puolella Suomea.
Keskustalaiset luottamushenkilöt ovat avainasemassa
siinä, että turvapaikanhakijat ja pakolaiset pääsevät osaksi
suomalaista yhteiskuntaa. Uskomme, että osallisuuden
edellytyksenä on se, että paikallisyhteisöissä ymmärretään
pakolaiskysymyksen taustat ja merkitys. Pakolaisten määrä ja tilanteen ennakoimattomuus asettaa paikallisyhteisöt
merkittävän muutostilanteen eteen.
Paikallisyhteisöiltä tarvitaan nyt voimaa sopeutua muutokseen, tahtoa hyväksyä asia ja kykyä uudistua. Näemme,
että Keskustanuoret voi olla rakentamassa paikallisyhteisöjen uudistumiskykyä omissa kunnissaan yhdessä
muiden keskustalaisten vaikuttajien kanssa. Tarvitsemme
tekoja paikallisväestön ja pakolaisten kumppanuuden
rakentamiseksi, ennakkoluulojen purkamiseksi ja ristiriitojen ratkaisemiseksi. Kuntalaisia on ensinnäkin valmennettava ajatukseen turvapaikkakeskuksen avaamisesta.
Vaikka turvapaikanhakijan matka on ollut raskas, katsomme, että kunnassa olisi järjestettävä myös kuntalaisten ja
turvapaikanhakijoiden kohtaamisia. Esitämme pohdittavaksi, että turvapaikkakeskukseen tulleet valitsisivat
joukostaan henkilön, joka toimisi eräänlaisena edustajana,
yhteyshenkilönä tai vuorovaikutuksen lähettiläänä kuntalaisille päin.
Näemme, että uusi tilanne vaatii kunnan muutoskestävyyden vahvistamista, paikallisyhteisöjen kykyä uudistua
ja sopeutua sekä mahdollisuutta vaikuttaa uuden asian
äärellä. Pakolaisuuden intensiteetti vaatii uudenlaista
paikalliskehittämistä ja sen tulee kanavoitua osaksi kuntasuunnittelua. Vain sillä tavoin voimme ratkaista tilanteen
kestävällä ja inhimillisellä tavalla.
Nopeammin töihin
Pääseminen osalliseksi työelämää on aikuiselle monesti
paras tapa kotoutua uuteen yhteiskuntaan. Työ ei ole vain
toimeentulon lähde, vaan se antaa myös merkityksellistä
sisältöä yksilön elämään esimerkiksi sosiaalisten suhteiden muodossa. Hallituksen kaavailemat joustot turvapaikanhakijan työnteon helpottamiseksi ovat askel oikeaan
suuntaan. Keskustanuoret kannattaa kolmen ja kuuden
kuukauden työkarensseista luopumista kokeilumielessä.
Tällä hetkellä TE-toimistot edellyttävät, että maahanmuuttajalla on oltava asiakirja, jolla todistetaan suomalaisen henkilötunnuksen olemassaolo. Täysi-ikäisten
henkilöpaperillisten turvapaikanhakijoiden tulisi kuitenkin voida työskennellä ja hakeutua TE-toimiston työnSisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
75
välityspalveluiden piiriin heti turvapaikkahakemuksen
jättämisen jälkeen. Paperittomien turvapaikanhakijoiden
kohdalla edelliset tulee mahdollistaa viimeistään poliisin
selvitettyä turvapaikanhakijan henkilöllisyyttä matkareittikuulustelussa.
Turvapaikanhakijoissa ja pakolaisissa on korkeatasoisen
koulutuksen saaneita ammattilaisia, joiden tutkintojen
tunnustaminen pitäisi olla joustavaa. Tällä hetkellä tutkinnon tunnustamishakemuksen käsittely maksaa opetushallituksessa useita satoja euroja. Myös opetushallituksen
lausunto ulkomailla suoritetusta tutkinnosta maksaa yli
200 euroa. Tunnustamishakemuksen ja lausunnon kalleus
luovat esteitä kouluttautuneiden turvapaikanhakijoiden ja
pakolaisten tehokkaalle työllistymiselle. Tämän vuoksi on
alennettava maksuja niin, että palvelut ovat vastaanottorahalla toimeentulevien henkilöiden saavutettavissa. Lähtömaassaan koulutetun pakolaisen osaamista ei kannata
heittää hukkaan.
Suomeen saapuvien työllistymistä haittaa erityisesti kielimuuri – Suomessa työskentelevältä vaaditaan useimmiten
erinomaista suomen kielen taitoa. Yritysten ja työyhteisöjen tulisi pysähtyä miettimään, onko kaikilla työpaikoilla
tarkoituksenmukaista pitää kynsin ja hampain kiinni
suomen kielen vaatimuksesta. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa englanti on varteenotettava työkieli.
Tulevaisuudenkuva
Konfliktit vaativat yhä enemmän siviiliuhreja, vaikka
aseellisten kriisien määrä maailmassa on pysynyt viime
vuosikymmeninä jokseenkin samana. Syy konfliktien
tuhoisuuteen on siinä, että selkkaukset syttyvät valtioiden
sisällä erimielisten ryhmien välille ja siviilit jäävät kamppailun jalkoihin. Valtiollisten armeijoiden keskinäinen
välienselvittely on melko harvinaista.
EU-maiden tulee suunnata tukeaan juuri horjuvien yhteiskuntien vakauttamiseen. Esimerkiksi nuorisotyöttömyyden räjähtäminen käsiin on ajanut valtioita sekaannuksen
tilaan aina Egyptistä Syyriaan. Lisäksi vaarana on, että
kriisimaiden aivovuoto syö eväät yhteiskuntien tulevaisuuden menestykseltä.
Keskustanuorten mielestä reagoiminen nykytilanteeseen
ei riitä, vaan turvapaikanhakujärjestelmä on saatettava
kestävälle tasolle myös tulevaisuutta silmällä pitäen. Jos
ilmastonmuutosta ei saada hallintaan, kilpailu rajallisista luonnonvaroista kovenee. Pahimmassa tapauksessa
kuivuus ja tulvat estävät ruuantuotannon ja pakottavat
ihmiset etsimään parempia elinoloja. Jos näiden alueiden
elämisen edellytyksiä ei saada kohennettua, saattaa yhä
useampi ihminen suunnata kohti Eurooppaa paremman
elämän toivossa.
Uskomme, että koko suomalaisen yhteiskunnan on
ponnisteltava, jotta turvapaikan saaneet kotoutuvat
Pohjolaan. Maahantulijat odottavat saavansa mahdollisuu-
den kantaa kortensa yhteiseen kekoon. Samalla he myös
korjaavat vääristynyttä huoltosuhdettamme. Keskustanuoret uskoo, että jokaiselle ihmiselle on annettava eväät
kehittyä, menestyä ja tukea yhteisöään. Zacharias Topeliusta mukaillen näemme, että jokainen Suomea rakastava,
sen puolesta työtä tekevä ja sen lakia kunnioittava on yhtä
Suomen kansaa.
Sisällysluetteloon
1
2
3
4
5
6
7
76
Varsinaissuomalaisten laulu
Helky laulu Auran rantain
silmä kirkas salamoi,
kaiu maine kauas kantain
minkä kunto kansan voi!
Täällä Suomen synnyinmuistot,
täällä työn ja tiedon puistot
virttä vapauden soi
virttä vapauden soi.
:,: Helky laulu, kaiu maine,
virttä vapauden soi.:,:
Auran rantamilla tähti
syttyi päälle Suomenmaan,
Auran rantamilta lähti
onni maahan ihanaan:
Kristinuskon, tiedon valta
nosti heimot kaikkialta
turvaks armaan synnyinmaan
turvaks armaan synnyinmaan.
:,: Helky laulu, kaiu maine,
virttä vapauden soi.:,:
Puhkes uudet tertut tuomeen,
aika aatteet uudet toi,
Auran rantamilta Suomeen
koitti kirkas huomenkoi.
Täällä Suomen synnyinmuistot,
täällä työn ja tiedon puistot
virttä vapauden soi
virttä vapauden soi.
:,: Helky laulu, kaiu maine,
virttä vapauden soi.:,:
Väinö Kulo (Kolkkala)
- Toivo Louko
Sisällysluetteloon
77
Maamme
Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,
soi, sana kultainen.
Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä, rantaa rakkaampaa,
kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien.
Sun kukoistukses kuorestaan
se kerran puhkeaa,
viel lempemme saa hehkullaan
sun toivos, riemus nousemaan,
ja kerran, laulus synnyinmaa
korkeemman kaiun saa.
- Paavo Cajander
Sisällysluetteloon
78