Järvenpään kaupungin tiedotuslehti, syksy 2015
JÄRVENPÄÄ Kaupungin tiedotuslehti syksy 2015 ä s n e t s i m h I n e n i näkö nki. kaupu Jean Sibeliusta juhlitaan niin Järvenpäässä kuin maailmallakin s. 2, 4–6 Parhaat kumppanit haussa Perhelän hankkeeseen s. 12 Aina on oikea ikä! Vinkkejä virkeään eläkeikään liitteestä s. 7–10 Julkinen tiedote ► PÄÄKIRJOITUS: Erkki Kukkonen, kaupunginjohtaja Syksyyn mennään myötätuulessa Järvenpää on kasvanut tänä vuonna nopeammin kuin muut kymmenen KUUMAkuntaa, eli Helsingin seudun kehyskunnat. Heinäkuuhun mennessä Järvenpään väkiluku on kasvanut 453:lla, eli kasvuprosentti on 1.1. Se vastaa kaupungin tavoitetta. Tämän jälkeen on toteutettu kaksi muuta lunastusta yksityisiltä maanomistajilta. Lunastuksilla on saatu Järvenpäässä raakamaata yhdyskuntarakentamiseen noin 140 hehtaaria. Tämän lisäksi on tehty myös jonkin verran vapaaehtoisia maakauppoja. Raakamaan hankkiminen on mahdollistanut sen, että kaupunki on voinut kaavoittaa maata ja sillä on ollut myytävänä riittävästi tontteja asuntorakentamiseen sekä yritysten tarpeisiin. Maanmyyntituloilla on pystytty maksamaan kunnallistekniikan rakentaminen, joten näitä kustannuksia ei ole tarvinnut kattaa verotuloilla. Esimerkkejä reippaan kasvun kohteista ovat Lepolan alueet sekä Pajala, joka nousee nyt kovaa vauhtia keskustan ja rautatieaseman kylkeen ja muovaa uutta kaupunkikuvaa. Merkittävä paikka on myös Boogie, eteläisen liittymän vieressä, oikoradan ja pääradan välissä. Siellä ovat jo maanrakennustyöt käynnissä. Boogie on 100 000 kerrosneliömetrin laajuinen kokonaisuus tilaa vievälle kaupalle ja logistiikalle sekä muun yritystoiminnan tarpeisiin. Lähitulevaisuudessa erityisen tärkeä asia on kaupunkikeskustan kehitys. Lokakuussa alkava niin sanotun Tupalankulman rakentuminen tulee muovaamaan kaupunkikuvaa näkyvällä ja uudella tavalla. Tupalankulmasta alkaa keskustan korkean rakentamisen aika. Ensimmäinen torni nousee 18 kerroksen korkeuteen. Kaupunkikeskustan kannalta tärkeintä on Perhelän korttelin rakentaminen. Kortteli on kaupungin omistuksessa, ja parhaillaan on meneillään kumppanuushaku, joka päättyy marraskuun alussa. Päätös kumppanista tehtäneen ensi vuoden helmikuussa. Tuolloin valittavan kumppanin kanssa alkaa korttelin suunnittelu. Viiden Keski-Uudenmaan kunnan yhdistymishanke kariutui syyskuussa. Tavoitteena oli, että jokaisessa viidessä kunnassa olisi kysytty kuntalaisten mielipidettä kuntaliitoksista. Olisi ollut toivottavaa, että kuntalaiset olisivat päässeet sanomaan kantansa asiaan. Valitettavasti kuntalaisten mielipide kuntaliitoksiin jäi nyt kysymättä. Sosiaali- ja terveydenhuollon, eli soteuudistuksen valmistelu oman alueellisen yksikön saamiseksi Keski-Uudellamaalla on edennyt hyvin. Tavoitteena on saada aikaan kustannustehokas ja lähipalvelut turvaava sote-tuotannon toteutus Keski-Uudellamaalla osana Uudenmaan itsehallintoaluetta. Hyvin valmistellulla esityksellään Keski-Uudenmaan kuusi kuntaa pääsevät neuvottelupöytiin syksyn aikana. Hyvää syksyä kaikille! Elokuussa Jannen synttäreillä varmaan kaikki kaupungissa olleet huomasivat, että Sibelius 150 -juhlavuosi on melkoisen hieno juttu. Juhlatunnelma Rantapuiston elokuvaillassa, ilotulituksessa, kävelykatu Jannen piknikillä ja Lauri Porran konsertissa oli aivan pilvissä, onnistuneen ohjelman ja tietenkin meitä viimein hellineen kesäsään ansiosta. Kiitos suurenmoisesta kaupunkijuhlasta kuuluu paitsi ideanikkareille ja järjestäjille, myös tuhansille aurinkoisille osallistujille, jotka tekivät riemukkaana joukkona juhlasta todella juhlaa! Säveltäjämestari Jean Sibelius teki lähtemättömän vaikutuksen paitsi kotikaupunkiinsa, myös maailman musiikkipiireihin, minkä osoittaa lukuisten kuorojen ja orkestereiden juhlakonsertit eri mantereilla. Lisäksi innokkaimmat fanit haluavat henkilökohtaisesti kulkea Sibeliuksen jalanjäljillä ja aistia hänen elämänsä tunnelmaa. Ainola, Aino Sibelius -näyttely ja Ahola ovatkin vastaanottaneet tällä kaudella ennätysmäärän yleisöä. Muun yleisön vanavedessä koko joukko kansainvälisiä toimittajiakin on tutustunut Sibeliuksen elämän merkkipaikkoihin. Heidän juttunsa välittävät maailmalle Sibelius-teemaisen elämysmatkailun ilosanomaa. Kansainvälisestä näkökulmasta juuri metsät, järvimaisemat, hiljaiset kaupunkikadut sekä taiteilijakotien tummuneiden hirsiseinien sisällä elämään puhkeavat taiteilijatarinat ovat suurta eksotiikkaa, jota kannattaa tulla kauempaakin katsomaan. Järvenpään kaupungille ja eri yhteisöillemme juhlavuoden ohjelmaan ja markkinointiin panostaminen on ollut investointi, joka kantaa hedelmää pitkään. Järvenpää on saanut Sibelius 150 -juhlavuodessa kulttuurikaupunki-brändiämme vahvistavaa julkisuutta enemmän kuin koskaan. Meillä on erinomainen matkailutuote, vuoden kotimaiseksi matkailukohteeksikin valittu Tuusulanjärvi taiteilijayhteisöineen. Jo matkailun edistäminen yksinkin on kannattava satsaus, sillä lomareissulaisilla on kukkaro höllässä ja yrityksemme hyötyvät lisäasiakkaista. Hyvällä maineella rakennetaan kuitenkin laajemminkin entistä 2 | Järvenpää • Syksy 2015 Juhlatunnelmissa Jannen synttäreillä Rantapuistossa. parempaa kaupunkia, sillä se houkuttelee meille myös uusia yrityksiä, asukkaita ja asiakaskuntaa. Syksyllä juhlintamme hieman hiljenee, mutta ei suinkaan lopu. Järvenpää-talon Sibelius-salissa kuullaan muun muassa korkealaatuinen Sibelius kotonaan -konserttien sarja ja Aino Sibelius -näyttelyn päätyttyä taidemuseolle kootaan uusi kiinnostava Sibeliuksen lapsenlapsen Juhana Blomstedtin Speleologiaa-näyttely. Itse olen aivan hurahtanut Sibeliusten tarinaan tämän vuoden aikana ja aion ottaa ilon irti myös tulevista tapahtumista. Minusta on tullut aikamoinen matkasaarnaaja vapaa-ajallakin, mutta se ei tunnu ketään haittaavan – päinvastoin ystäväni ovat kuunnelleet Sibelius-juttujani mielellään ja moni on saanut kipinän tulla Järvenpäässä käymään! Tätä suosittelen myös Sinulle: rohkaistu nauttimaan kulttuurikaupunkimme monipuolisista antimista ja kerro siitä muillekin, sillä hyvä kellohan kuuluu tunnetusti kauaksi. Iloista Sibelius 150 -juhlasyksyä toivottaen Anju Asunta Viestintäpäällikkö Järvenpään kaupungin tiedotuslehti, syksy 2015 Järvenpään kaupungin tiedotuslehti jaetaan Järvenpäässä jokaiseen kotiin. Lehteä saa myös kaupungin palvelupisteistä ja kirjastosta. Päätoimittaja: Anju Asunta Puh. 040 315 3511, anju.asunta@jarvenpaa.fi Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää Anju Asunta Tuula Alkula Miksi olemme nyt kasvu-uralla? Eniten tähän on vaikuttanut kaavoitetun maan tarjonta. Noin kymmenen vuotta sitten tehtiin ensimmäinen maanlunastus, eli niin sanottu pakkolunastus. Se tehtiin valtiolta – ja oli muuten ensimmäinen lunastus, jonka kunta kohdisti valtioon. Sibelius 150 -juhlavuodella kauaskantoiset vaikutukset Toimituskunta: Tuula Alkula Anju Asunta Riitta Murtokare Kristiina Laine Taitto: Grapica Oy / Pia Kauppinen Kannen kuva: Intoa elämään -hyvinvointikurssilaiset. Tuula Alkula Painos: 19 200 kpl Paino: Keski-Uusimaa Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy ISSN: 1797-1403 Ethän jät ä näit äkään luke matt a Taidemuseon syysohjelmassa rauhallista joogaa ja nauravia naperoita........................................ 5 Satu ruskeasta madosta................................ 6 Sosiaali- ja terveyskeskus Myllynkulma rakentumassa...................... 11 Skeittipuisto avataan Rantapuistossa...... 13 Entistä sujuvampaa esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä............ 13 Tontit kuntoon talvea vasten.................... 13 Nuorisotyössä vilkas syksy....................... 15 Astu musiikin maailmaan......................... 15 Tuula Alkula Aina on oikea ikä! Järvenpäässä tapahtuu.............................. 16 Eläkkeelle jäädessä elämä mullistuu, kun työelämä jää taakse ja päivät täyttyvät uusista asioista. Tämän lehden keskiaukeaman palveluliitteessä annamme vinkkejä vireisiin eläkepäiviin. Eläkeläiset kertovat omia kokemuksiaan siitä, miltä eläkkeelläolo tuntuu ja kuinka jopa yksi kurssi voi saada aikaan elämänmuutoksen. Liikuntaa, tietotekniikkaa, vapaaehtoistyötä; mahdollisuudet ovat monet. Järvenpäässä toimii myös aktiivinen eläkeläisneuvosto ja kymmenkunta eläkeläisjärjestöä. Mitäpä jos lähtisitkin mukaan niiden toimintaan? Aina on oikea ikä lähteä porukkaan mukaan ja oppia uutta. Ota keskiaukeaman liite itsellesi talteen ja hyödynnä vinkit! s. 7—10 TERVETULOA Sibeliuksen KOTIKAUPUNKIIN Järvenpäähän Parhaat kumppanit haussa Perhelän hankkeeseen Perhelään ruvetaan suunnittelemaan uutta uljasta Järvenpäätä porukassa ideoiden. Rakentaminen päästään aloittamaan noin 2018. Lue lisää s. 12 Elämyksellinen Sibelius 150 -juhlavuoden vietto jatkuu taidemuseossa ja Sibelius kotonaan -konserttisarjassa. Seuraa, twiittaa fiiliksiä ja lähetä kuvia Instagramiin: #sibelius150, #jarvenpaa, #järvenpää, #hyväjäke. Lue lisää s. 4—6, 16 Nyt liikkeelle! Liikunta tekee hyvää nuorille ja vanhoille. Hae vinkit kursseilta, liikuntainfosta tai vaikka Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen sivuilta. Lue lisää s. 10 ja 14. Tarve ja ajankohta ratkaisevat terveyskeskuspäivystykseen lähtemisen Jos et tiedä, pitäisikö lähteä ja minne, soita. Huomaa, että Järvenpään terveyspalvelunumerot muuttuvat 14.10.2015. Lue lisää s. 11 Kuntien yhdistymisselvitys kariutui Kunta toisensa jälkeen irtautui yhdistymisselvityksestä, ja Järvenpää jatkaneekin itsenäisenä kuntana. Yhteistyö naapurikuntien kanssa kuitenkin tiivistyy entisestään. Lue lisää s. 14 Järvenpää • Syksy 2015 | 3 ► TEKSTI: Anna Krohn, Sibelius-juhlavuoden pääsihteeri kautt a maailman Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuotta on vietetty näyttävästi Suomessa ja ulkomailla. Kaikkiaan eri puolilla maailmaa esitetään tänä vuonna juhlan kunniaksi yli 2 000 Sibelius-konserttia. Sibelius-sinfonioita esittävä kolmiviikkoinen festivaali Seattlessa mainosti itseään iskulauseella “Kuinka kuulet luonnon Sibeliuksen musiikissa?”. kahden Geneven-konsertin välissä Berliinin filharmonikkojen solistiksi Sibeliuksen viulukonserton esitykseen matineakonsertissa Ateenassa. Seattle Symphony / Brandon Patoc Photography Jean Sibelius -viulukilpailun voittajilla kysyntää Leonidas Kavakoksen lisäksi myös muut aikaisempien kansainvälisen Jean Sibelius -viulukilpailun voittajat kiertävät tänä vuonna maailmaa Sibeliuksen viulukonserton solistina. Voitto tässä kilpailussa on selvästi vaikuttanut heidän uraansa ja tekee heidät edelleen tämän hienon viulukonserton erityisosaajaksi. Tässä joukossa loistaa myös Pekka Kuusisto, jota The Guardian luonnehti viulistina, jolla on ”harvinainen kyky ennemminkin olla kuin esittää sitä musiikkia, jota hän soittaa”. USA:ssa Sibeliuksen sinfoniat ja viulukonsertto soitettiin festivaalilla Seattlessa maaliskuussa. Kapellimestarina Seattlessa oli Thomas Dausgaard ja viulusolistina Pekka Kuusisto. Myös muiden yhdysvaltalaisten orkestereiden ohjelmassa on ollut paljon Sibeliuksen musiikkia, useimmiten suomalaisten kapellimestareiden Osmo Vänskän, Sakari Oramon tai Susanna Mälkin johtamana. Seuraava merkittävä Sibelius-tapahtuma USA:ssa on Sibelius and Beyond -festivaali Buffalossa, New Yorkin osavaltiossa lokakuussa. Siihen yh- Berliner Philharmoniker / Holger Kettner Meillä tapahtumia on järjestetty erityisesti Sibeliuksen kotikaupungissa Järvenpäässä ja säveltäjän syntymäkaupungissa Hämeenlinnassa. Mutta muutkin kaupungit ovat aktiivisesti olleet mukana: Lahdessa järjestettiin perinteinen Sibelius-festivaali 31.8.–6.9., kaikki sinfoniat kuullaan sarjana vuoden aikana Tampereella, Helsingissä, Turussa ja kuultiinkin jo Heinäveden musiikkipäivillä kesäkuussa. Ulkomailla juhlinta alkoi Berliinissä tammikuun lopussa, jolloin Berliinin filharmonikot soittivat Sir Simon Rattlen johdolla kaikki sinfoniat ja viulukonserton Philharmonia-salissa. Samat konsertit toteutettiin helmikuun alussa Lontoossa Barbican Hallissa 10.–12.2. Kummassakin kaupungissa loppuunmyydyt konsertit olivat suuri menestys. Berliinin konserttien yhteydessä Sir Simon Rattlelle myönnettiin SibeliusSeuran Sibelius-mitali. Ajatus Sibeliuksen sinfonioiden sarjasta oli kapellimestarin 60-vuotislahja itselleen. Haastatteluissa Sir Simon Rattle on todennut, että Sibeliuksen sinfoniat eivät ole kaikkein tutuinta ohjelmistoa hänen orkesterilleen ja että niiden työstäminen esityskuntoon on ollut suuri haaste. Berliinin filharmonikot ovat soittaneet Sibeliusta myös näiden sarjojen lisäksi. Esimerkiksi vappupäivänä Leonidas Kavakos lennätettiin yksityiskoneella Seattlessa pidetyn Luminous Landscapes (Valoisat maisemat) -festivaalin johtajan kommentti kuvaa hyvin Sibelius 150 -juhlavuoden nostamaa innostusta maailmalla: “Olemme haltioissamme saadessamme juhlistaa Sibeliuksen ainutlaatuista sinfonista perintöä…” distetään amerikansuomalaisten perinteinen FinnFest-tapahtuma. Elokuussa järjestetty BBC Proms 2015 otti myös ohjelmaansa kaikki Sibeliuksen sinfoniat, viulukonserton, Tapiolan ja Kullervon juhlavuoden kunniaksi. Näin laajasti Promseilla on esitetty Sibeliuksen musiikkia viimeksi 1930-luvulla, jolloin se oli vahvasti esillä tässä tapahtumassa Sir Henry Woodin ansiosta. Tänä vuonna teokset kuultiin BBC:n sinfoniaorkesterin ja BBC:n skotlantilaisen sinfoniaorkesterin esittämänä, kapellimestareina Sakari Oramo, Osmo Vänskä ja Ilan Volkov. Viulukonserton solistina oli Julian Rachlin. Uutuuksia ja eksotiikkaa Berliinin filharmonikot uppoutuivat Sir Simon Rattlen johdolla Sibeliuksen sinfonioihin juhlavuoden alussa. 4 | Järvenpää • Kevät 2015 Seattle Symphony / Brandon Patoc Photography Sibeliuksen musiikki soi juhlavuonna Juhlavuoden yksi tavoite on ollut ajatus jatkuvasta luovuudesta, uuden musiikin saaminen ja esiintuominen sekä muusikoille että yleisölle. BBC osallistui omalta osaltaan tähän tilaamalla orkesteriteoksen Michael Finnissyltä. Promseilla kuultiin kantaesityksenä Finnissyn teos Janne. Eksoottisimpia Sibelius-juhlavuoden konserttipaikkoja on Dar es Salaam Tansaniassa. Siellä kuullaan syksyllä muun muassa Sibeliuksen viulukonsertto ja sovitus Porilaisten marssista paikallisen orkesterin ja kuoron esittämänä. Suomen suurlähetystö Dar es Salaamissa – kuten suurlähetystömme monissa muissakin paikoissa ulkomailla – on ollut aktiivisesti mukana auttamassa tiedotuksessa, nuottimateriaalien hankinnassa ja monissa muissa käytännön asioissa. Ulkoministeriön sekä Suomen kulttuuriinstituuttien apu Sibelius-juhlavuoden tapahtumien ja konserttien järjestämisessä eri puolilla maailmaa on ollut merkittävä. Varmasti tämän vuoden aikana saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää myös Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna 2017, koska juhlavuosissa on paljon yhteisiä piirteitä. On mielenkiintoista pohtia, mistä johtuu Sibeliuksen suuri suosio eri puolilla maailmaa. Kuinka on mahdollista, että Suomen kansallissäveltäjä edelleen puhuttelee ihmisiä riippumatta heidän kansalaisuudestaan tai kulttuuritaustastaan? Vastauksia on varmasti useitakin, ja artikkelissaan juhlavuoden juhlakirjassa Minä ja Sibelius kapellimestari Susanna Mälkki tarjoaa yhden: ”Sen täytyy olla säveltäjän absoluuttinen rehellisyys ilmaisussaan, hänen visionsa, joka on ollut aikaansa edellä ja joka on ajaton. Henkilökohtainen, josta tulee universaalia.” ► PS. M u pääs seokort illa et ed koko ullisest i v viera ilem uoden a ja m uide an meid n mu än ks. s seoissa, . 9. TEKSTI: Tuomas Ravea Sukuaan Sibelius Juhana Blomstedt — Speleologiaa Taidemuseossa 29.10.–31.1. Juhana Blomstedt (1937–2010) syntyi hyvin taiteelliseen perheeseen. Hänen isänsä oli arkkitehti ja professori Aulis Blomstedt ja äitinsä keraamikko Heidi o.s. Sibelius. Blomstedt opiskeli Suomen taideakatemiassa 1957–1961 opettajinaan Erkki Koponen, Tapani Raittila ja Sam Vanni. Vuodet 1966–1981 Blomstedt asui Pariisissa ja osallistui ahkerasti ulkomaisiin näyttelyihin. Hän onkin yksi Suomen tunnetuimpia taiteilijoita kansainvälisesti. Suomeen palattuaan hän toimi Kuvataideakatemiassa yliopettajana ja professorina. Blomstedt ehti vaikuttaa opettajana myös uudella mantereella, toimiessaan vuoden 1971–1972 vierailevana professorina Minneapolis of Art and Design’ssa. Blomstedt vaikutti suomalaiseen taideelämään viidenkymmenen vuoden ajan ja hänen töitään on lähes kaikissa merkittävissä taidekokoelmissa. Uran alkuaikoina hänen taiteessaan korostui konstruktiivinen ilmaisu, mutta myöhemmin hän irtautui siitä. Hänen teoksissaan saattaa havaita niin esittäviä kuin abstraktejakin aineksia. Teokset ammentavat aiheita ympäröivästä maailmasta, historiasta, väreistä ja antiikin mytologiasta. Monelle järvenpääläiselle Blomstedt saattaa olla hyvinkin tuttu taiteilija. Blomstedt kuului samaan taiteilijapiiriin Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä Jean ja Aino Sibeliuksen tyttärenpojan näyttely jatkaa Järvenpään Sibelius-juhlavuoden viettoa ja nostaa samalla esiin yhden merkittävimmistä suomalaisista abstraktin taiteen tekijöistä. Juhana Blomstedt, Speleologiaa, 1992, piirustus ja kollaasi pahville, yksityiskokoelma. Järvenpäässä vaikuttaneiden Paul Osipowin, Outi Ikkalan ja Seppo Kärkkäisen kanssa. Blomstedt, Ikkala ja Kärkkäinen osallistuivat kaikki muun muassa vuoden 1969 Helsingin taidehallin Nuorten näyttelyyn Tor Arnen ja Carolus Enckelin kanssa. Lisäksi Blomstedtin taidetta oli esillä KallioKuninkalassa vuosina 1978–1979 pidetyissä Art Tuusulanjärvi -yhteisnäyttelyissä. Järvenpään taidemuseon Juhana Blomstedt – Speleologiaa -näyttelyn kuratoi taidekriitikko Timo Valjakka. Aino ihastutti koko kansan käymään Järvenpään taidemuseossa! Daniel Nyblin / Museoviraston kuvakokoelmat Maaliskuusta lokakuuhun asti esillä ollut Aino Sibelius näyttely oli millä tahansa mittarilla laskettuna valtava menestys Järvenpäälle ja sen taidemuseolle. Muutaman vuoden takainen reilun 12 000 museovieraan kävijäennätys rikottiin jo elokuun puolivälissä. Kaikkien aikojen ensimmäinen Ainosta kertova näyttely, sekä ainutlaatuinen ja ennen näkemätön esineistö, tekivät yleisöön suuren vaikutuksen. Erityisen suosituiksi nousivat lastenlasten videohaastattelut ja niiden huokuma lämpö isovanhempia kohtaan. Eikä siinä vielä kaikki, sillä myös Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin kotitalossa Aholassa oli kaikkien aikojen kävijäkesä. Museossa kävi kesän aikana yli 6 000 museovierasta kuuntelemassa tarinoita Tuusulanjärven taiteilijayhteisöstä ja Sibeliuksista. Aino Sibelius, 1894 Speleologia Speleologia tarkoittaa virallisemmin määriteltynä luolien tieteellistä tutkimusta. Kuvainnollisesti sitä voisi tulkita myös alaspäin tai syvemmälle johonkin aiheeseen menemistä. Taidemuseon syysohjelmassa rauhallista joogaa ja nauravia naperoita Syksyn tullen taidemuseolla jatkuvat niin joogat kuin erilaiset lasten pajat. Marras–joulukuun taidejoogat perustuvat hathajoogaan ja ovat rauhallisia sekä lempeitä tunteja, jotka sopivat myös aloittelijoille. Lapsille luvassa on niin taaperoiden kuin naperoiden taidepajoja sekä jouluinen grafiikanpaja. Intohimoisimmille taiteenystäville on luvassa tietenkin näyttelyyn liittyvä Timo Valjakan taideluento Juhana Blomstedtista. Unohtaa ei kannata myöskään joka sunnuntaina klo 13 pidettäviä yleisöopastuksia. Järvenpään taidemuseo Järvenpään taidemuseo Kirjastokatu 8, 04400 Järvenpää puh. 040 315 3881 www.jarvenpaa.fi/taidemuseo taidemuseo@jarvenpaa.fi Avoinna loka–tammikuussa ke–su 10–17 Liput: 6/5/3 € KATSO TAIDEMUSE ON TAPAHTUMA T TAKAKANN ESTA! Järvenpää • Syksy 2015 | 5 ► TEKSTI: Anju Asunta Muistot Sibeliuksesta talteen Useissa muistoissa kuvataan säveltäjämestarin, paikallisten keskuudessa tuttavallisesti Sibeliuksen Jannen, ulkoiluja. Hän kulki säännöllisesti kävelyillä pitkin Ainolan lähistön tienvarsia, aina huoliteltu puku yllään, hattu päässään ja kävelykeppiinsä nojautuen. Se oli kaikille selvää, että mekkaloida ei hänen läheisyydessään saa. Usein hän kannustikin kohdalle sattuvia paitsi olemaan hiljaa, myös erityisesti kuuntelemaan. Ja Janne kuunteli itse tarkoin, jopa tuulenhuminoita puhelinlangoissa, korvan puhelinpylvääseen painaen, mikä kovasti kummastutti naapuruston poikia. Ainola oli arvokas paikka, jota lähestyttiin erilaisin pyynnöin vähän arkaillen. Ainolasta kuitenkin liikeni, usein palvelijoiden antamana, markka jos toinenkin erilaisiin keräyksiin. Ainolassa oltiin vieraanvaraisia ja lämpimiä muistoja on jäänyt kahvihetkistä, suuresta suklaarasiasta saaduista maistiaisista, makoisista omenoista ja jatkokäyttöön luovutetuista puisista sikarirasioista. Toisinaan Sibelius soittikin vierailleen, mistä nousi juhlava tunnelma, oli kuulija sitten aikuinen musiikin harrastaja tai lapsi. Monet Ainoon liittyvät muistot ovat peräisin puutarhasta tai Jannen hautapaadelta, missä hän vanhoilla päivillään kävi liki päivittäin. Häntä kuvataan rauhallisena, vaatimattomana ja huolehtivaisena emäntänä, joka mielellään esitteli puutarhaansa, Ainolaa ja miehensä työtä kuulijoille. Monelle tuolloin vielä lapselle jäi unohtumattomasti mieleen myös se kolea syksyn päivä, jolloin kaikki Järvenpään koululaiset seisoivat kunniakujassa ottamassa vastaan Helsingistä saapuvaa mustien autojen surusaattuetta. Tämä satu on yksi muistokeräyksessä saaduista aarteista. Sadun on kirjoittanut Mirja Pulli, o.s. Männikkö (1915–2012). Hänen tyttärensä lähetti sen muiden Sibelius-muistojen joukossa taidemuseolle. Sinun Sibelius-muistosi talteen Järvenpään taidemuseon Minun Sibeliukseni -muistitietokeräys tallentaa tarinoita Sibeliusten perheestä vuoden loppuun asti. Olitpa nähnyt sitten Sibeliuksen kävelyllä, vienyt Ainolaan kukkasia tai peruuttanut heidän postilaatikkonsa kumoon, juuri nyt on oikea hetki tallettaa muistosi museoon. Myös perheessä liikkuvat tarinat sopivat keräykseen mainiosti. Kirjoita tarinasi ylös ja toimita se museolle. Pieninkin muisto on meille aarre! Anju Asunta Sibelius 150 -juhlavuoden muistitietokeräys Sibeliusten perheestä jatkuu Järvenpään taidemuseolla vuoden loppuun asti. Taidemuseo onkin saanut tukun kiinnostavia muistoja, jotka kuvaavat hyvin aikalaisten suhtautumista Sibeliuksiin sekä Ainolan ympäristön arkea. Myös sinä voit liittää omat muistosi museon arkistoon. Aino Sibelius -näyttely on kirvoittanut taidemuseon vierailijoissa monia muistoja, museoamanuenssi Tuomas Ravea kertoo. Niitä voi kirjoittaa museossa myös suoraan paperille ja sujauttaa muistolaatikkoon. TOIMITA TARINASI • • • • paperilla taidemuseon muistolaatikkoon postitse: Järvenpään taidemuseo, PL 41, 04410 Järvenpää sähköpostitse: taidemuseo@jarvenpaa.fi verkkolomakkeella: www.jarvenpaa.fi/sibeliusmuisto Satu ruskeasta madosta Santeri Levas / Suomen valokuvataiteen museo Kevätaurinko nousi lämpimänä. Sen iloiset säteet työnsivät sumun pois Tuusulanjärven pinnasta. Sitten säteet sukelsivat rannan matalaan nurmikkoon. Siitä ne sitten etenivät metsän kylmään sammalikkoon. Ruskea mato heräsi talviunestaan. Se venytteli laihaa ruumistaan. Sitten se työnsi päänsä esiin sotkuisen sammaleen alta. Lähellä oleva talo välkkyi auringon valossa. Mato tunsi talon. Sen nimi oli Ainola. Arasti madon yläruumis kääntyi vasemmalta oikealle. Pian arkuus kuitenkin katosi, kun se huomasi tutut kuopat polun reunamalla. Ne olivat kepin tekemiä syvennyksiä. Matoa alkoi naurattaa. Se oli kiitollinen vanhalle miehelle, joka päivittäin kulki polkua pitkin. Viime kesänäkin mies oli suurilla kengillään silponut lehdet tasaiseksi massaksi. Se helpotti kulkua ja lehtien syöntiä joka kesä. Mies, joka näin avuliaasti auttoi polun auki pitämisessä ja helpotti madon vaellusta, oli suuri säveltäjämestari Sibelius. Jälleen taas kerran alkoi heidän yhteinen urakkansa polkua pitkin edeten metsän laidalle asti. Kerran mato oli vähällä tulla tallatuksi. Mestari oli arvaamatta astunut aivan polun reunalle ja kallistanut korvansa keinuvaan heinänkorteen. Matoraukka oli vahingossa jäänyt kengän pohjan ja koron väliseen syvennykseen. Jos Mestari olisi hiukankin siirtänyt jalkaansa, olisi mato likistynyt pohjan ja koron väliin. 6 | Järvenpää • Syksy 2015 Kun tuuli keinutteli heinänkortta, oli Mestari kumartunut sen säveltä kuuntelemaan. Kenkä kohosi madon päältä. Askeleet kiiruhtivat Ainolaan. Hetken päästä mato kuuli saman heinänkorren sävelet. Tällä kertaa ne kantautuivat Ainolasta, Mestarin soittaessa samoja säveleitä. Näin he yhdessä kulkivat joka päivä tutulla polulla. Aina välillä Mestari pysähtyi kuuntelemaan linnun laulua ja sirkan sirinää. Hän pysähtyi työmiehen eteen. Mies lopetti kivijalan hakkuun suurella moukarilla. Mutta Mestaripa halusikin kuunnella juuri kovaa kalkatusta, joka syntyi moukarin lyönnistä, kun se kalahti kiveen. Ainolan avatusta ikkunasta kuuluvat kauniit sävelet tuudittivat madon usein uneen kannon kupeeseen tai sammaleen syliin. Mutta eräänä aamuna ei soittoa kuulunutkaan. Mato odotti kärsivällisesti koko päivän. Mestari ei tullut yhteiselle polulle. Mato odotti ja odotti. Se valvoi koko yön. Seuraavan päivän ja koko viikon se odotti Mestaria. Terävät neulaset, joita putoili polulle, pistivät sen herkkää, niljakasta ihoa. Kukaan ei niitä enää tallannut. Jotain oli tapahtunut. Yllättäen maa alkoi täristä. Suuret lapiot suihkivat ja heittivät kiviä ja multaa. Madon sammalmattokin lensi vehnäpellon laitaan. Lintujen laulu lakkasi. Suuri musta kivipaasi kannettiin tumman metsän kylkeen. Sitten kaikki hiljeni. Vasta yöllä mato uskalsi lähteä katsomaan kiveä. Se oli vaarallisen liukas. Keskellä kiveä oli korkeita kohoumia. Ne olivat kirjaimia. Siinä oli Mestarin nimi. Vasta nyt mato ymmärsi mitä oli tapahtunut. Sen työkaveri oli kuollut. Yhteistyö oli loppunut. Vaikkei mato osannutkaan lukea, se vaistosi kaiken ja itki katkerasti. Sitten se ryhdistäytyi ja päätti ahertaa kaksin verroin enemmän. Ja niin se tekikin. Se puhdisti polun ja söi kaiken katoavaisen. Joka päivä se kuljetti yhden ruskean lehden ystävänsä haudalle, mustalle kivipaadelle, jossa luki Jean Sibelius. Mirja Pulli Aina on o ikea ikä TEKSTI ja KUVA: Tuula Alkula Ota liite talteen ► Eläkkeellä on aikaa harrastuksille ja perheelle Työvuodet ovat tulleet täyteen ja vihdoinkin koittavat hyvin ansaitut eläkepäivät. Työelämässä omaa vapaa-aikaa saattaa olla niukasti, mutta miten käy eläkkeelle jäädessä? Onko vapaata aikaa yhtäkkiä liikaakin? Kysyimme eläkkeelle jääneiltä Tuija Piloisilta ja Mirja Vakkurilta, miten heidän elämänsä muuttui, kun työpäivät vaihtuivat eläkepäiviksi. Mirja Vakkurin eläkeikä täyttyi jo viitisen vuotta sitten, mutta töistään hän on täysin irrottautunut vasta tänä vuonna. Mirjalla on ollut oma tilitoimisto ja hän on lopetellut toimintaa sitä mukaa, kun asiakasyritysten tilikaudet ovat päättyneet. Tuija Pilois jäi eläkkeelle vuonna 2011 Järvenpään kaupungilta, jossa hän toimi yli 20 vuotta lastentarhanopettajana. Millaista oli jäädä eläkkeelle ja mitä tuntemuksia se herätti? – Jäin ensin pitemmälle lomalle ja alussa tuntui, että lomallahan tässä vain ollaan. Ajattelin, että eikö aamuisin tarvitse todellakaan lähteä minnekään. Olen onnellinen, että sain jäädä terveenä eläkkeelle. Päätin, että kiire ei kuulu enää sanavarastooni, kertoo Tuija. – Eläkkeelle jäädessäni tein ensimmäisen kevään vielä tiiviisti töitä, mutta sen jälkeen aloin hiljentää tahtia. Nyt voin ottaa hidastusvaiheen päälle, aamulla herätä ja lukea lehteä rauhassa. Sanotaanhan, että maanantaina eläkeläinen miettii mitä tekisi, tiistaina milloin tekisi, keskiviikkona miten tehdään ja torstaina ehkä jo toteuttaa aikomuksensa, naurahtaa Mirja. Selkä kuntoon ja vapaaehtoistyötä Mirjan ja Tuijan kalenterit ovat täyttyneet tapahtumista, mutta molemmat pitävät huolen, että väliin jää myös tyhjiä kohtia. Mirja on touhunnut järjestöissä aina, mutta jotain myös muuttui, kun hän jäi vapaaherrattareksi. – Eläkkeelle jäädessäni liityin Järvenpään Kansallisiin Senioreihin ja tulin valituksi tämän vuoden alusta Järvenpään kirkkoneuvostoon. Tämän lisäksi olen ollut aina aktiivi Kinnarin pesiksessä, jossa toimin taloudenhoitajana, miesten ja naisten pelien kirjurina, tuomarina sekä naperopesiksen ohjaajana. Touhuan myös paljon Järvenpäässä asuvien lastenlasteni kanssa. Nyt olen pelannut golfia enemmän kuin koskaan. Tämä on tuonut positiivisen muutoksen, sillä selkäni on ensimmäistä kertaa täysin kunnossa! Golfin lisäksi olen liittynyt Keski-Uudenmaan Tanssiopiston 60+ -tanssiryhmään ja käyn kuntosalilla, hehkuttaa Mirja. Myös Tuijan elämään tuli muutoksia vapaapäivien koittaessa. Tuija on ollut aina koti-ihminen ja nauttii, kun on aikaa heittäytyä sohvalle kirjan ja koiran kanssa. Harrastuksia löytyy silti myös Tuijan viikkoohjelmasta. – Jumpan lisäksi olen aloittanut vesijumpan sekä liityin Keski-Uudenmaan senioriopettajiin ja Reumayhdistykseen, joiden kautta teemme retkiä ja osallistumme erilaisiin tapahtumiin. Olen aina ollut mu- Porukassa tutustuu ja saa ystäviä. 68-vuotiaat Mirja Vakkuri (vas.) ja Tuija Pilois eivät ehdi paljon keinutuolissa istumaan. Heidän eläkepäivänsä ovat täyttyneet mukavasta tekemisestä, mutta molemmat pitävät huolen, että lukulampullekin kotona on käyttöä ja heillä on aikaa vain olemiseen. kana vapaaehtoistyössä, kuten esimerkiksi Siskoissa ja Simoissa, ystäväpalvelussa sekä kulttuuriluotsina. Tämän lisäksi kauempana asuvat lastenlapset tarvitsevat mummin hoivaa aika ajoin. Jossain vaiheessa huomasin, että nyt toimintaa on ehkä vähän liikaa ja vähensin joitakin vapaaehtoistöitä, kertoo Tuija. Poimi tapahtumat paikallislehdistä ja netistä Mitä vinkkejä Tuija ja Mirja voisivat antaa eläkkeelle siirtyville tai niille eläkeläisille, jotka eivät löydä sisältöä päiviinsä? – Eläkeläisille löytyy paljon edullisia harrastuksia. Paikallislehdissä ja kaupungin internet-sivuilla eri yhdistykset ilmoittavat retkistään ja tapahtumistaan, joihin kannattaa lähteä vaikka yksinkin, sillä porukassa tutustuu ja saa ystäviä. Jos on haaveillut jostakin asiasta, mitä ei ole aiemmin pystynyt tai ollut aikaa tehdä, niin viimeistään nyt se kannattaa toteuttaa. Sitku-elämä (sitten kun minulla on aikaa…) kannattaa tässä vaiheessa jo lopettaa, tsemppaavat Tuija ja Mirja. Lopuksi Tuija korostaa, että koskaan työ ei saisi olla ensimmäisellä sijalla ihmisen arvoasteikossa, korkeintaan vasta kolmantena. Silloin on helppo luopua työstä ja siirtyä uusiin asioihin. Tuija huikkaa vielä, että Järvenpään Opisto voisi järjestää Eläkkeelle jäämisen alkeiskurssin, jossa kerrottaisiin muun muassa kaupungin ja yhdistysten palveluista ja eläkeläisten harrastusmahdollisuuksista. Työeläkekortilla alennuksia Tule keskiviikkokerhoon Myllytielle Kortin saavat työeläkelaitokseltaan ne henkilöt, jotka jäävät: vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyystai varhennetulle vanhuuseläkkeelle. Keskiviikkokerho on ikäihmisille suunnattu avoin ja maksuton kerho. Voit tulla mukaan, kun sinulle parhaiten sopii (ei ennakkoilmoittautumisia). Tapaamiset ovat keskiviikkoisin klo 10–12, Myllytien toimintakeskuksen luokassa, Myllytie 11, ellei toisin ole mainittu. • • • • Useat yritykset myöntävät alennuksia työeläkekortin haltijalle; mahdollisia eläkeläisalennuksia kannattaa siis tiedustella liikkeissä asioidessa. Eläkeläisalennuksen saa työeläkekorttia näyttämällä, mutta pyydettäessä myös henkilöllisyys on todistettava virallisella henkilökortilla. Tämä siksi, että työeläkekortti ei ole kuvallinen. Kysy alennuksia aina palveluja ostettaessa. VR, Matkahuolto ja kaupunkien ja kuntien palvelut myöntävät myös eläkeläisalennuksia. POIMINTOJA SYKSYN TAPAHTUMISTA 21.10. ”Tämän runon haluaisin kuulla”. Esittäjänä Sahan koulun Runosahurit, ohjaajana Eevamarja Luode, Myllytien toimintakeskuksen sali 25.11. Arjen turvallisuudesta ikäihmisille luennoi rikosylikonstaapeli Pasi Hyyryläinen, Myllytien toimintakeskuksen sali Tervetuloa mukaan! Kiinnosta vapaaehtoisako uus? Vapaaehtois to iminnassa mahdollisuu s auttaa muit sinulla on a, tutu ihmisiin ja op pia uutta. Ota stua uusiin yhteyttä Myllytien to imintakesk Anne Honka nen, p. 040 3 us 15 3 anne.honkan en@jarvenp 499 aa.fi Keski-Uude nm Soile-Maria Li aan Yhdistysverkosto ry soile-maria.li nnemäki, p. 045 129 70 nnemaki@yh 2 distysverkost 9 o.net Ota vinkkiliite talteen! • Syksy 2015 | 7 ► Aina o n o ike a ikä -messut senio re il TEKSTI: Leena Peltosaari le ke 11.11.20 15 klo 11-16 Järvenpää-ta lo (Hallintokatu 4) Eläkeläisjärjestöissä tarjolla mukanaoloa ja vaikuttamisen mahdollisuuksia Messuteem at Apua arkeen hyvinvointi, palvelut, apuvälineet , as kuntapalvelu t - Järvenpä uminen ja kodin turv all ä ja Tuusul a ja vapaa- isuus, Asiantuntija aika. -a lu stuksia, tie esityksiä ja to iskuja, näyt muotinäytö teilleasetta s! jia, Vireät järvenpääläiset eläkeläisjärjestöt tarjoavat monipuolisia harrastamisen mahdollisuuksia käsityökerhosta pilatekseen ja teatterimatkoista ulkomaan reissuihin. Yhdistysten kokouksissa alustukset yhteiskunnallisista ja paikallisista asioista ovat kiinnostavia tietoiskuja jäsenille. Järvenpäässä on noin 8 500 eläkeikäistä ja eläkeläisyhdistyksissä jäseniä reilut 1 500. Uudet jäsenet ovat tervetulleita nauttimaan mukavasta yhdessäolosta ja vaikuttamaan ikäihmisten asioihin Järvenpäässä. Yhdistykset ovat puolueisiin kuulumattomia, ja jokaisen toiminta perustuu järjestön omaan arvopohjaan. Tietoa yhdistysten toiminnasta saa parhaiten kotisivuilta tai ottamalla yhteyttä eläkeläisyhdistyksen edustajaan. Eläkeläisneuvosto ja eläkeläisjärjestöt paikallisina vaikuttajina Järvenpäässä eläkeläisjärjestöjen edustajat ovat jäsenenä lakisääteisessä eläkeläisneuvostossa. Sen tehtävänä on toimia eläkeläisten edunvalvojana Järvenpään tarjoamien palvelujen kehittämisessä niin, että ikäihmisten tarpeet ja toiveet tulevat huomioon otetuiksi myös talouden tiukkoina aikoina. Eläkeläisneuvosto toimii aktiivisesti ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä vapaa-ajan palvelujen ja osallisuuden edistäjänä, senioreiden asumisen ja palveluasumisen kehittäjänä sekä turvallisuuteen ja liikenneturvallisuuteen vaikuttajana. Uusi sosiaali- ja terveyskeskus Myllynkulma, Myllytien toimintakeskus ja Hyvinvointikampus ovat erityisinä painoalueina tänä ja tulevina vuosina eläkeläisneuvoston toiminnassa. Esitykset, aloitteet ja työryhmissä mukana olo ovat toimivia vaikuttamisen kanavia. Apuvoimana kehittämistyössä on eläkeläisjärjestöjen jäsenistä koostettu kehittäjäyhteisö. Järvenpäässä kaupunki on ottanut eläkeläisneuvoston kehittäjäkumppaniksi, jota kuullaan ja jonka esitykset johtavat konkreettisiin toimenpiteisiin. Eläkeläisneuvosto on kuulolla Eläkeläisneuvosto kuulee mielellään, mitkä asiat ikäihmisiä askarruttavat ja ottaa vastaan ehdotuksia, joilla voidaan paran- Messujen jär jestäjinä Järvenpään kaupunki, Järvenpään Tuusulan ikä eläkeläisneu ihmisten ne vosto ja uvosto Tilaisuus o n maksuto n. Tervetu loa! taa järvenpääläisten ikäihmisten palveluja. Eläkeläisneuvoston yleinen sähköpostiosoite on elakelaisneuvosto.jarvenpaa@ gmail.com. Voit myös soittaa tai lähettää sähköpostia ohessa oleville eläkeneuvoston jäsenille. Paras tapa vaikuttamiseen on liittyä jäseneksi eläkeläisjärjestön paikallisyhdistykseen ja olla sitä kautta mukana kehittämässä sekä omaa että muiden ikäihmisten hyvinvointia Järvenpäässä. Eläkeläisneuvoston pöytäkirjat löytyvät osoitteessa www.jarvenpaa.fi/elakelaisneuvosto. Järvenpään eläkejärjestöt yhteystietoineen löydät Järvenpään kaupungin sivuilta yhdistykset.jarvenpaa.fi. Eläkeläisneuvoston jäsenet 2013–2016 Leena Peltosaari, pj. puh. 040 760 5479 peltosaari.leena@gmail.com Järvenpään kansalliset seniorit ry Toini Helenius, puh. 040 083 7539 Toini.Helenius@gmail.com Keski-Uudenmaan Työkyvyttömyyseläkkeensaajat ry Leo Hramoff, puh. (09) 286 272 airi.hramoff@elisanet.fi Järvenpään Eläkeläiset ry Martti Karulinna (vpj.), puh. 050 536 9514 martti.karulinna@gmail.com Järvenpään Kristilliset Eläkeläiset ry Marjaleena Lauronen, puh. 040 742 2032 lauronen.marjaleena@gmail.com Keski-Uudenmaan senioriopettajat ry Tuula Alkula Armo Puustinen, puh. 045 319 4666 armo.puustinen@kolumbus.fi Järvenpään Eläkkeensaajat ry Marja-Lisa Sundström, puh. 040 558 0170 Träskända Seniorer rf Niko Vanhatalo, puh. 040 532 2763 niko.vanhatalo@kolumbus.fi Eläkeliiton Järvenpään Yhdistys ry. ► TEKSTI: Katri Kakko Omaishoitajan ei tarvitse jäädä yksin Eläkeläisneuvosto kokoontui syyskuiseen kokoukseensa Myllytiellä. Eläkeläisneuvosto ottaa mielellään vastaan ehdotuksia, joilla voidaan parantaa järvenpääläisten ikäihmisten palveluja. Sähköpostiosoite on elakelaisneuvosto.jarvenpaa@gmail.com. Vanhustenviikolla monipuolista ohjelmaa Valtakunnallista Vanhustenviikkoa ”Tulevaisuutta rakentamaan” vietetään 5.–11.10.2015. Järvenpäässä viikko alkaa 5.10. klo 13 Järvenpää-talolla paikallisjuhlalla, johon laulua, naurua ja liikettä tuo Pirkko Mannola. Järvenpään kaupunki, seurakunta, yritykset ja yhdistykset järjestävät viikon aikana monipuolista ohjelmaa. Viikko tarjoaa ikäihmisille virkistystä, tietoa ja hyvää yhdessäoloa esimerkiksi musiikin, teatterin, elokuvien, luentojen, tietoiskujen parissa eri puolella kaupunkia. Vanhustenviikon ohjelma on saatavissa Myllytien toimintakeskuksesta, Järvenpään kaupungin internet-sivuilta sekä kirjastosta. 8 | Järvenpää • Syksy 2015 Ikääntyneen, sairaan tai vammaisen omaisen hoitaminen on vastuullinen ja arvokas tehtävä. Omaishoitajuus voi olla tietoinen valinta, mutta useimmiten omaishoitotilanne kehittyy vähitellen hiipien ja ehkä huomaamatta. Auttamisen muuttuessa päivittäiseksi ja yhä hoidollisemmaksi, on korkea aika herätä pohtimaan, saanko omaishoitajana tarvitsemani tuen ja avun? Omaishoitajalla on käytettävissään vankka tukiverkosto. Vertaisia löytyy Järvenpään ja Keski-Uudenmaan alueelta satamäärin ja erilaiset kolmannen sektorin ja kaupungin toiminnat ja palvelut ovat monipuolisesti omaishoitoperheen käytettävissä. Yksin voi olla vaikeaa hahmottaa tilannettaan ja mahdollisia tuen tarpeita ja tarjoajia. Omaishoidon tukikeskus ja palveluohjaus toimivat omaishoitajan tukena arjessa ja apuna palveluverkoston kokoamisessa. Omaishoitaja, ethän jää yksin? Omaishoidon tukikeskus Myllytie 11, 3. krs, puh. 040 315 3581 tai 040 315 3876 ► Ota liite talteen TEKSTI ja KUVA: Tuula Alkula ► Hyvinvointikurssi antoi potkua n e e s k o t u u m n ä m ä el Järvenpään kaupunki järjesti viime keväänä Intoa elämään -hyvinvointikurssin senioreille. Asiantuntijat kertoivat kurssilaisille uutta tietoa ravitsemuksesta, kodin turvallisuudesta, sosiaalisen suhteiden merkityksestä ja liikunnasta sekä kaupungin ikäihmisille tarjoamista palveluista. Tapaamisten aikana ryhmäläiset arvioivat, miten omassa elämässä on mahdollista lisätä hyvinvointia. Paino keveni ja liikunta lisääntyi Ota kulttuuriluotsi kaveriksesi tapahtumiin ja kulttuurikohteisiin! Kulttuuriluotsit ovat tehtäväänsä koulutettuja vapaaehtoisia, jotka toimivat ikäihmisten seurana ja saattajina paikallisissa kulttuuritapahtumissa ja -kohteissa. Luotsin kanssa ikäihminen voi turvallisesti vierailla esimerkiksi taidenäyttelyissä, museoissa, teatterissa, kirjastossa, konserteissa tai elokuvissa. Kulttuuriluotsin tilaaminen on ikäihmiselle maksutonta, mutta muut omat kulut, kuten pääsymaksut ja mahdolliset matkakulut, tilaaja maksaa itse. Kulttuuriluotsitoiminnassa mukana ovat Järvenpään taidemuseo, Ahola, Järvenpää-talo (kaupungin kulttuuri- ja tapahtumapalveluiden tuottamat tilaisuudet sekä Galleria Järnätti), Järvenpään kirjasto, Järvenpään Opisto, Järvenpään teatteri, Elokuvateatteri Studio123 sekä Järvenpään käsintekijät Villa Cooper. Kulttuuriluotsit saavat vapaan sisäänpääsyn luotsattavan seurassa sekä tutustumiskäyntejä ja opastusta tarjontaansa. Haluatko kulttuuriluotsiksi? Maksuton kulttuuriluotsikoulutus on tarkoitettu vapaaehtoisille, joilla on jo kokemusta vapaaehtoistoiminnasta ja ikäihmisten kanssa toimimisesta. Koulutuksia järjestetään tarpeen mukaan. Koulutuksen käyminen ei sido mihinkään, vaan keikoille voi lähteä silloin kun se itselle parhaiten sopii. Tilaa kulttuuriluotsi: Setlementti Louhelan avunvälitys puh. 040 767 3447 (ma–pe klo 10–14) Tauno Hurskainen (vas.) ja Viljo Smed vaihtavat mielellään keskenään kokemuksia Intoa elämään -kurssista. Syksyllä kurssille seuraa jatkoa kuukausittaisten tapaamisten merkeissä. Lisätietoja kulttuuriluotsin tilaamisesta ja kulttuuriluotsikoulutuksesta: Pirjo Heikkilä, puh. 050 362 3261, pirjo.heikkila@setlementtilouhela.fi Museokortilla museot tutuiksi! Kurssilla pohdittiin myös sosiaalisen suhteiden merkitystä ja korostettiin positiivista ajattelua. – Asioissa pitäisi nähdä aina se positiivinen puoli. Moni huokailee kotiin tulevista laskuista. Kannattaa kuitenkin ajatella laskua katsoessaan, mitä vastinetta on rahalleen saanut. Lisäksi me suomalaiset kuuntelemme mielellämme melankolista musiikkia, mitä jos vaihtaisimme sen iloisempaan rytmiin, vinkkaa Tauno. Miehet kannustavat myös muita osallistumaan kurssille ja eläkkeelle jäädessä hakeutumaan harrastusten pariin. Jos vain voimavaroja on, niin kotiin ei kannata jäädä yksin. Molemmat toteavat tyytyväisinä, että niin Järvenpään kaupungin kuin eläkejärjestöjenkin tavoitteena on tukea ikäihmisten mahdollisimman pitkään kotona pärjäämistä. Ryhmäläiset saivat kurssilla kaupungin liikunnanohjaajilta hyviä vinkkejä ikäihmisille soveltuvasta liikunnasta ja ravintoterapeutilta uusia eväitä terveelliseen ruokavalioon. Viljo harrastaa mökkeilyä ja pyöräilyä sekä muuta liikuntaa ja on aina ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen. Hän toimii Järvenpään Eläkkeensaajien puheenjohtajana ja on kaupunginvaltuuston sekä Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten lautakunnan jäsen. – Kyllä kurssilla oli vaikutusta elämäntapoihini. En enää lisää sokeria kahviini ja muutoinkin katson tarkemmalla silmällä, mitä syön. Vien oppeja ja vinkkejä eteenpäin muun muassa omaan eläkejärjestööni, Viljo kertoo. Ihmisen hyvinvointi koostuu monista tekijöistä. Voidaksemme hyvin meidän tulee liikkua riittävästi, levätä tarpeeksi Taunolla muutokset näkyivät selvemmin. ja syödä terveellisesti. Yleiseen hyvinvointiin vaikuttaa myös, Kilot ovat karisseet elopainosta reippaasti, miten onnelliseksi tunnemme itsemme. ja säännöllinen ateriarytmi ja liikunta ovat saaneet lisää jalansijaa. Tiesitkö, että Järvenpään kaupungin nettisivulla on – Olen korjannut syömistottumuksiani, Hoida itseäsi -sivu, jossa on paneuduttu hyvinvointiin liittyviin asioihin. Sivuilla voit myös testata muun muassa mikä heti alkoi näkyä painonpudotuksena. liikunta- ja syömistottumuksesi, energian tarpeesi, Lisäksi lähes päivittäin teen kävelylenkin painoindeksisi tai päihteiden käyttöäsi. Lemmenlaaksossa ja pojan kattoremontti piti aktiivisena kesän ajan. Alussa kun lisäsin Käy kurkkaamassa liikuntaa, huomasin, miten huonoksi kunto oli www.jarvenpaa.fi/hoidaitseasi. mennyt. Kyllä kunto äkkiä lähtee nousemaankin, kun sen eteen tekee jotakin, toteaa Tauno selvästi nyt elämäänsä tyytyväisenä. Museokortti on suomalaisten museoiden yhteislippu, joka on voimassa vuoden ajan ensimmäisestä käyttökerrasta alkaen. Kortti maksaa 54 €. Museokortilla pääsee lähes 200 museokohteeseen eri puolilla Suomea. Museokortti-museoissa voi poiketa kuinka monta kertaa tahansa. Järvenpäässä museokortilla pääset muun muassa Aholaan, Ainolaan ja Järvenpään taidemuseoon. Kortti on saatavilla kaikista järjestelmässä mukana olevista museoista, Museot.fi -verkkokaupasta ja Tiketti-lippupalvelusta. Tuula Alkula Intoa elämään -hyvinvointikurssi oli ensimmäinen laatuaan ja sille osallistui 24 eläkeläistä. Osallistujat kokoontuivat maanantaisin kuusi kertaa. Vinkkejä omaan elämäänsä tulivat kurssille hakemaan myös Tauno Hurskainen ja Viljo Smed, jotka ovat olleet jo useamman vuoden eläkkeellä. Tauno toimi työelämässä ollessaan hitsaus- ja rakennusalan yksityisyrittäjänä ja Viljo oli konduktöörinä, josta hän jäi eläkkeelle jo vuonna 1997. Mikä innosti miehet osallistumaan kurssille? – Toimin monta vuotta vaimoni omaishoitajana ja saatuani tiedon kurssista tytär kannusti minua osallistumaan. Omat elämäntavat ja syömiset olivat vähän repsahtaneet, aamupalan jälkeen saatoin vasta illalla syödä makkarapätkän. Kiloja oli tullut vuosien varrella lisää ja sekin antoi pontta, että asialle tarvitsisi tehdä jotakin, kertoo Tauno. – Innostuin kurssin sisällöstä saatuani siitä tiedon. Elämäntapani ovat aiemminkin olleet kutakuinkin kohdallaan, mutta halusin vahvistusta ja uusia virikkeitä omaan hyvinvointiini, toteaa Viljo. TEKSTI: Laura Sallinen Hoida itseäsi! Myös Järvenpään taidemuseosta voi ostaa museokortin, jolla pääsee yli 200 museoon, museoassistentti Pinja Petäjä muistuttaa. Järvenpää • Syksy 2015 | 9 ► Haluaisitko liikkua, mutta et tiedä, mistä aloittaa? TEKSTI ja KUVA: Tuula Alkula Juttele liikkumisen asiantuntijan kanssa Järvenpään liikuntamahdollisuuksista Aina on oikea ikä harrastaa ja liikkua Liike on lääkettä ja oppi ei ojaan kaada. Tutut sananlaskut pitävät paikkansa meille kaikille ikään katsomatta. Järvenpääläisiä kannustetaan liikkumaan ja jokaiselle löytyy sopiva liikuntaryhmä oman kuntonsa mukaan. Järvenpään Opisto tarjoaa virkeyttä ja hyvinvointia monipuolisine kursseineen. Liikkeellä kaiken ikää Liikuntapalveluiden starttikurssit ovat kaikenikäisille ja -kuntoisille. Voit valita mieleisesi ryhmän tai kokeilla kaikkia ryhmiä kauden aikana ja tutustua rauhassa eri liikuntamuotoihin. Tämän hetken ryhmät ovat: Kuntosalistartit, Kuntostartit, Kehonhuoltostartit ja Vesiliikuntastartit. Ilmoittaudu ja starttaa oma liikuntaharrastus. Kuntosalin vapaaharjoitteluvuorot liikuntakeskus Piirosella ovat tarkoitettu eläkeläisille ja erityisryhmille. Vapaaharjoitteluvuorot ovat valvottuja, mutta vuoroilla ei ole ohjausta. Aikataulun löydät uimahallin info-pisteeltä. Oletko kiinnostunut vesiliikunnasta, mutta et pysty sitoutumaan yhteen ryhmään kokonaiseksi kaudeksi? Ohjatun vesiliikuntatunnin ajaksi on mahdollisuus vuokrata paikka liikuntapalveluiden ja opiston ryhmistä. Vesiliikuntaryhmien viikkoaikataulun saat uimahallin infopisteeltä. Järvenpääläisten eläkeläisten liikuntakortti oikeuttaa eläkeläisten alennettujen etuuksien saamiseen. Kertakäynti tai kausiranneke mahdollistavat joko uinnin, kuntosalin tai molemmat. Kausirannekkeet ovat voimassa: kevätkauden (1.1.–kesäsulun alkuun) tai syyskauden (kesäsulun lopusta–31.12.). Aiemmin lunastetusta ja voimassaolevasta järvenpääläisten eläkeläisten uintikortista hyvitetään 5 euroa uutta liikuntakorttia hankittaessa vuoden 2015 aikana. Vahvista vanhaa tai opi uutta Järvenpään Opistossa Järvenpään Opiston kursseilta kaikenikäiset saavat iloa ja hyvinvointia arkeen. Järvenpään Opistossa voit harrastaa laidasta laitaan. Käsityökursseja löytyy mosaiikista tuunaukseen ja puutöistä ompeluun ja neulontaan. Kielten opiskelu on oivallista aivojumppaa, jonka avulla muisti ja mieli pysyvät vireinä. Tietotekniikan alalla opitaan tietotekniikan perusteita, internetin alkeita ja tutustutaan älypuhelimiin ja tabletteihin. Opiston liikuntakursseilla on turvallista ja mukavaa pitää huolta kunnostaan ja oppia uusia taitoja. Kuvataiteen kursseilla voi puolestaan löytää sen taiteellisen puolen itsestään. Opiston suosittujen yleisöluentojen aiheina on mm. historia, taidehistoria ja kulttuurien tuntemus sekä terveys ja hyvinvointi. Katso lisää Järvenpään Opiston kurssitarjonnasta Järvenpään kaupungin nettisivuilta: www.jarvenpaa.fi/jarvenpaanopisto. Alennusta kurssimaksuun saavat seniorit (yli 63 v.) ja eläkeläiset, joiden bruttotulot jäävät alle 1 300 € kuukaudessa. Opintosetelit jaetaan arpomalla. LIIKUNTAINFO to klo 14.30–16 p. 040 315 2542 (ei loma-aikoina) Liikkee llä iloa, ystäviä ja hyvää oloa! Kävelylle kaverin kanssa Oletko kiinnostunut ulkoilemaan ikäihmisen kanssa vai tarvitsetko itse kävelykaverin? Tule kävelykaveriksi kotona asuvalle ikäihmiselle. Kävelykaveritoiminnassa ulkoilet yhdessä sinulle nimetyn ikäihmisen kanssa sovittuna aikana oman aikataulusi puitteissa. Ulkoilu voi olla pieni kävelylenkki lähiympäristöön tai vain lähipuistossa istuskelu ja mukava jutustelu. Kävelykaverina toimiminen ei vaadi mitään erityistaitoja. Yhteinen ulkoilu tuo vaihtelua ja piristystä ikäihmisen elämään, tukee hänen fyysisen kunnon ylläpitoa ja saa lähtemään liikkeelle silloinkin, kun yksin liikkuminen ei innosta tai oikein onnistu. Lisätietoja asiasta saat Kristiina Laineelta, puh. 040 315 2944. Verkosto- ja kehittämisasiantuntija Kristiina Laine esittelee liiketunnistimella toimivaa muistutinta, jota voi lainata lainaamosta. Mukaan saa myös esitteitä, joissa on laitteiden hintoja ja hankintapaikkoja. Pysytkö mukana tietotekniikan virrassa? Tuula Alkula Tietotekniikka on mullistanut maailmamme ja sähköiset asiointipalvelut ovat lisääntyneet. Nykyään jokainen meistä tarvitsee ainakin tietotekniikan perustietoja eikä koskaan ole liian myöhäistä oppia uusia taitoja. Aina on oikea ikä sukeltaa myös bittien maailmaan. Lainaa laite ennen kuin ostat Myllytien toimintakeskuksen Hyvinvointiteknologialainaamosta (Myllytie 11), voit lainata hyvinvointiin liittyviä teknisiä laitteita kotiisi ja kokeilla niitä ennen kuin teet ostopäätöksen. Tule käymään lainaamossa, joka on avoinna perjantaisin klo 10–12 Myllytien toimintakeskuksen aulassa. Saat maksutonta opastusta laitteiden käyttöön ja laina-aika on kaksi viikkoa. Lainaamossa on toimintakykyä, kodin turvallisuutta, osallisuutta ja muistia tukevia laitteita, esimerkiksi digitaalinen ovisilmä, liiketunnistimella toimiva muistutin, kuunteluvahvistin, ovi- ja ikkunahälytin vastaanottimella sekä tablet-tietokone. Tablettitalkkarilta vinkkejä tabletin käyttöön Anna itsellesi aikaa ja tule harrastamaan! Ilmoittaudu mukaan Järvenpään Opiston kursseille www.jarvenpaa.fi/jarvenpaanopisto ja liikuntapalveluiden liikuntaryhmiin www.jarvenpaa.fi/liikunta. Ilmoittautua voit myös puhelimitse, puh. (09) 2719 2498. 10 | Järvenpää • Syksy 2015 Tablet-tietokoneen käyttö kiinnostaa, mutta miten päästä siinä alkuun? Tablettitalkkarit auttavat tabletin peruskäytössä Myllytien toimintakeskuksen kirjastossa, parittomien viikkojen perjantaisin klo 10–12 (9.10., 23.10., 6.11., 20.11. ja 4.12.). Otathan oman tablettisi mukaan. Neuvonta on maksutonta eikä siihen tarvitse varata aikaa. Omaatko hyvät atk-taidot ja haluatko itse opastaa muita tabletin saloihin vapaaehtoisena tablettitalkkarina? Kysyy lisää toimintakeskuksen neuvonnasta, puh. 040 315 2125. Atk-kerhossa tutustut tietokoneisiin Atk-kerho kokoontuu syksyllä torstaisin klo 10–13 Myllytien toimintakeskuksen kirjastossa. Tietokoneen käyttöä aloittelevat kokoontuvat klo 10–11.30, jonka jälkeen klo 11.30–13.00 ovat vuorossa enemmän konetta käyttäneet. Vielä ehdit mukaan – tule paikan päälle opettelemaan ja tutustumaan tietokoneisiin ja niiden käyttöön! Mari Karsio Tarve ja ajankohta ratkaisevat terveyskeskuspäivystykseen lähtemisen Kun sinulla tai läheiselläsi on lääkäriin lähdön tarve, arvioi tilannetta: onko kyseessä hätätilanne, vai tilanne joka vaatii kiireellistä huomiota ja todennäköisesti pahenisi hoidotta, vai paranisiko tilanne omahoidolla ja/tai varaamalla tavallisen vastaanottoajan? Myllynkulmaa ja Hyvinvointikampusta suunnitellaan myös hankkeiden yhteistapaamisissa. Sosiaali- ja terveyskeskus Myllynkulma rakentumassa Helsingintien varteen parhaillaan nousevaa uutta Myllynkulmaa ei voi olla huomaamatta – julistetaanhan jo suuren työmaan aidoissakin siinä syntyvän Suomen paras sosiaali- ja terveyskeskus. Näin uskalletaan luvata hankkeessa pilotoitujen uusimpien virtuaalisten ja vuorovaikutteisten suunnittelumenetelmien ansiosta. Sisustuksellisten yksityiskohtien suunnittelu jatkuu edelleen, mutta suuret linjat rupeavat jo näkymään ulkokuoressa ripeästi edistyvällä työmaalla. Toiminta Myllynkulmassa pyritään aloittamaan vuoden 2017 alussa. Hyvinvointikampus levittäytyy Myllynkulman ympäristöön Hyvinvointikampus on tulevan Myllynkulman lähiympäristöön, Pöytäalhon kaupunginosaan rakennettava asumis- ja palvelukeskittymä. Kortteliin rakennetaan laadukkaita asuntoja, vanhusten hoivayksikkö, päiväkoti ja perhekeskus. Alueen suunnittelu on käynnistetty kumppaneiden kanssa, joiksi haun pohjalta valittiin Jatke Oy, Avara Oy, Tyvene Oy, Helsingin diakonissalaitoksen Hoiva Oy ja Siren arkkitehdit. Suunnitteluporukkaan kuuluu myös ympärivuorokautisen päiväkodin rakentaja Mestaritoiminta Oy. Vetovastuussa hankkeessa on Järvenpään Kaupunkikehitys, tiiviissä yhteistyössä palvelualueiden ja Järvenpään Eläkeläisneuvoston kanssa. Myös kaupungin asukkaita ja yrittäjiä kutsutaan mukaan työpajoihin, joissa haudutellaan tulevan hyvinvointikampuksen luonnetta ja toimintopalettia. Ensimmäinen yleisötilaisuus pidettiin syyskuussa ja vuorovaikutteista työskentelytapaa jatketaan läpi hankkeen eri vaiheiden. Hyvinvointikampuksen rakentaminen päästäneen aloittamaan Myllynkulman valmistuttua, vuonna 2017. Jos on todellinen hätä, kuten kova puristava rintakipu, runsasta verenvuotoa tai äkilliseen päänsärkyyn liittyviä halvausoireita, kannattaa heti soittaa paikalle ambulanssi hätänumerosta 112, jolloin ammattiauttajat pääsevät välittömästi aloittamaan ensiavun ja ajamaan potilaan suoraan oikeaan hoitopaikkaan. Päivystykseen lähdetään, kun kyseessä ei ole aivan hätä, mutta potilas tarvitsee äkillisen sairastumisen, vamman tai pitkäaikaisen sairauden pahenemisen vuoksi välitöntä tai kiireellistä hoitoa tai sen arviointia. Päivystyshoitoa edellyttäviä oireita voivat ovat esimerkiksi vastasyntyneen lapsen kuume, vakavampien tapaturmien murtuma- tms. vammat, hengitysvaikeus tai äkillisesti alkanut kova vatsakipu. Päivällä Vanhankylänniemeen, illalla ja yöllä Hyvinkäälle Vanhankylänniemen terveyskeskuksen päivystysvastaanotto on avoinna joka päivä klo 8–20. Äkillisissä sairaustapauksissa potilaat voivat ilmoittautua suoraan päivystykseen sen aukioloaikoina. Monipuolisimmin Vanhankylänniemen päivystys palvelee potilaita arkisin klo 8–14, jolloin käytettävissä ovat myös laboratoriot, röntgen sekä mielenterveys- ja päihdeyksikön sairaanhoitaja. Päivystyksellistä arviota edellyttävissä tilanteissa kannattaa päivystykseen siis tulla tuolloin. Klo 14 jälkeen ja viikonloppuisin Vanhankylänniemen päivystyksessä hoidetaan äkillisesti sairastuneita ja tapaturmapotilaita, joiden terveydentila edellyttää hoitoa samana päivänä. Jos avuntarve ei ole välitön, klo 18 jälkeen kannattaa varmistaa päivystyksen potilastilanne soittamalla ennen saapumista puh. (09) 2719 3360. • Arkisin omahoito-ohjeita ja neuvontaa päivystysasioissa ja kiireettömissä ajanvarausasioissa saa Järvenpään terveysasemien palvelunumeroista (09) 2719 3676 ja (09) 2719 3666 ma, ti, to klo 8.15–15 ja ke–pe 8.15–14.30. Janne Lahti • HUOM! Puhelinmuutos 14.10. alkaen -- ajanvaraukset (09) 2719 3666 ma–pe klo 8.15–10 -- ohjaus ja neuvonta (09) 2719 3676 ma, ti, to klo 10–16 ja ke, pe 8.15–14.30. -- takaisinsoittopalvelu on käytössä arkisin klo 8.15–14. • Iltaisin klo 20 asti ja viikonloppuisin klo 8–20 kiireellisen hoidon ohjausta ja neuvontaa saa Järvenpään terveyskeskuspäivystyksestä puh. (09) 2719 3360. • Järvenpään terveyskeskuspäivystys (kiireellinen vastaanotto) Vanhankylänniemen terveyskeskuksessa osoitteessa Annitädintie, 04400 Järvenpää. Hyvinkään sairaalan yhteispäivystyksessä klo 20–08 hoidetaan pääsääntöisesti vain välitöntä hoitoa vaativia potilaita. Jos et ole aivan varma hoidon tarpeesta, soita ennen lähtöä Hyvinkään päivystykseen, puh. 019 4587 5700. Tuolloin sairaanhoitaja arvioi puhelimessa onko vamma tai vaiva sellainen, että se on hoidettava kiireellisesti ja antaa tarvittaessa hoito- ja toimintaohjeita. Mikäli lääkäri on tehnyt päivystyslähetteen, potilas voi mennä päivystykseen ilman puhelinsoittoa. • Yöpäivystyksen tilannearviot ja neuvonta klo 20–08 Hyvinkään sairaalan päivystyksessä, puh. 019 4587 5700. • Hyvinkään sairaalan yöpäivystys osoitteessa Sairaalankatu 1, 05850 Hyvinkää. Päivystykseen saapuneet potilaat hoidetaan niin Järvenpäässä kuin Hyvinkäälläkin kiireellisyysjärjestyksessä, sairaanhoitajan tekemän hoidon tarpeen arvioinnin mukaisesti. Päivystyshoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan samana päivänä lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolla. Tilanteen mukaan potilas voi myös saada kotihoito-ohjeita ja tarvittaessa ohjauksen jatkohoitoon terveysasemalle kiireettömälle vastaanotolle. Taustalla päivystysasetuksen muutos Järvenpäässä elokuussa toteutettujen päivystysmuutosten taustalla on vuoden 2015 alussa voimaan tullut uusi päivystysasetus, jolla on luotu valtakunnallisesti yhtenäiset kriteerit potilaiden kiireelliselle hoidolle. Asetuksella pyritään parantamaan päivystyshoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Käytännössä muutos näkyy ympäri Suomen erityisesti siinä, että perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys on keskitetty yhteispäivystyksiin ja aluesairaalat toimivat selkeämmin perusterveydenhuollon tukiyksikköinä. Syyskuun alussa Myllynkulman työmaalla rakennettiin vesikattoa. Samaan aikaan työmaalla ahkeroitiin elementtiasennuksien ja erilaisten taloteknisten töiden parissa. Järvenpää • Syksy 2015 | 11 ► TEKSTI: Anju Asunta t i n a p p m u k t a a Parh haussa Perhelän hankkeeseen Aikoinaan maalaiskylään puutalojen keskelle rakennettu funkistyylinen Osuuskauppa Perhelän kivitalo oli hieno tuulahdus suuren maailman meiningistä. Vanhan osuuskaupan ympärille rakennettu Perhelän kortteli Sibeliuksenkadun, Mannilantien ja Helsingintien kulmauksessa on nykyisillekin järvenpääläisille hyvin tuttu; siinähän se on aina ollut, junasta tullessa koti- tai kauppamatkan varrella, heti asemanmäen alapuolella. Juuri sijainti tekee Perhelästä nykyään myös valtakunnallisesti kiinnostavan uudistuskohteen, sillä pääkaupungin, junaaseman ja järven läheisyys sekä korkean rakentamisen salliva keskustan osayleiskaava ovat sellaista herkkua, mistä rakentajat eivät monessa kohteessa pääse nauttimaan. Perhelä voidaan hyvien kumppaneiden kanssa nostaa uuteen kukoistukseen, suuren maailman malliin. Perhelää onkin jo verrattu vielä piirun suuremmassa mittakaavassa Helsingin Kalasatamassa käynnissä olevaan REDI-hankkeeseen. Tavoitteena monipuolinen ja laadukas keskustakokonaisuus Perhelään toivotaan laadukasta, tyylikästä ja monikäyttöistä rakennuskokonaisuutta, jossa olisi kauppakeskustyyppistä liike- tilaa, muita toimitiloja ja asuntoja. Tämän mittaluokan hankkeeseen tarvitaan innovatiivisia ideoijia ja toisaalta vankan talouden omaavia investoijia. Rakennuksiin ja niiden toimintoihin voi kyllä toivoa yhtä hyvää ja kahta kaunista, mutta hanke voidaan toteuttaa ainoastaan taloudellisesti kannattavana. Siksi erinomaisten kumppaneiden ja toimintakonseptien löytäminen 2.11.2015 asti jatkuvassa kumppanuushaussa on ensiarvoisen tärkeää. – Mitään tiettyä ratkaisua ei ole vielä lyöty lukkoon, kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila korostaa. – Keskustan osayleiskaava 2030 mahdollistaa alueelle korkean rakentamisen, ja pinta-alan tehokas käyttö on myös kannattavuuden varmistamisen kannalta tärkeää. Olemme neuvotelleet kiinteistönomistajien kanssa myös mahdollisuudesta ulottaa uudisrakentamista viereiseen kortteliin, jossa nykyään toimivat muun muassa Osuuspankki sekä Kulmakonditoria. Alustavasti on pohdittu esimerkiksi sitä, voitaisiinko korttelit yhdistää rakentamalla tiloja myös kävelykadun kohdalle jättämällä kuitenkin kevyen liikenteen yhteys auki rakennuksen alla tai sisällä. Toimintakonseptiideoinnissa pitää myös ottaa huomioon maanpäällisten pysäköintilaitosten ja katujen perusparannuksen tarve, Holmila kuvailee laajaa suunnittelukokonaisuutta. Jorma Hauta-ahon perhearkisto Järvenpään kaupunkikuvassa halutaan säilyttää eri aikakausien rakentamistapojen mukana tuomaa kerroksellisuutta. Niinpä oman kiinnostavan haasteensa Perhelän tulevalle suunnittelulle tuo tavoite säilyttää vanhan osuuskaupan funkis-julkisivu osana tulevaa kokonaisuutta. 12 | Järvenpää • Syksy 2015 Lentokuva Vallas Oy 2014 Vuosikausia takkuillut Perhelän alueen kehittämishanke on viimein saanut taas ilmaa siipien alle. Toisin kuin aiemmissa yrityksissä, nyt kaupunki omistaa uudistuksen kohteena olevat kiinteistöt, mikä suuresti helpottaa etenemistä. Parhaillaan käynnissä olevassa kumppanuushaussa etsitään innovatiivisia kumppaneita suunnittelemaan ja rakentamaan uutta uljasta Järvenpäätä. Järvenpään keskustan kaupunkikuva tulee muuttumaan paljon tulevina vuosina. Tupalan kulmassa aloitetaan korkeampi rakentaminen jo tänä syksynä (merkitty nuolella). Myös Perhelän kortteliin ja sen lähialueille (ympyröity) kaavaillaan korkeaa rakentamista, sopivasti liikeja asuintilaa yhdistellen. Perhelän hankkeen kumppanuushaku • Haku on käynnissä 2.11.2015 asti • Kaikki valintaohjelman ehdot täyttävät yritykset ja yhteistyökonsortiot voivat osallistua hakuun • Hakumenettelystä ei makseta palkkioita • Kumppaniehdokkaiden arviointivaihe mm. asukaskuulemisineen käynnissä talven aikana • Päätökset kumppaneista helmi–maaliskuussa 2016 • Suunnittelu ja asemakaavamuutokset maaliskuusta 2016 lokakuuhun 2017 • Uuden Perhelän rakentaminen alkaa 2018 • Haun järjestäjänä Järvenpään kaupunki • Yhteistyötahoina Keski-Uudenmaan Osuuspankki, Nordic Tower East (Asset) Oy sekä muita alueen kiinteistönomistajia, Sykettä ja Sinfoniaa ry ja Järvenpään yrittäjät ry. Tutustu lisää ja hae kumppaniksi: www.jarvenpaa.fi/Perhela Kumppaneiden kanssa suunnitteluun käsiksi ensi keväänä Kun kumppanuushakuaika päättyy marraskuussa, rupeaa arviointiryhmä laittamaan ehdotuksia järjestykseen laatukriteerien pohjalta. Tarvittaessa arviointiryhmä käy tarkentavia neuvotteluja kumppaniehdokkaiden kanssa. Myös asukkaiden mielipidettä ehdotuksista tullaan kysymään. Tavoitteena on saada ehdotusten arviointi valmiiksi vuoden 2016 alkupuolella, jotta yhteinen suunnitteluprosessi kumppanien kanssa pääsisi alkamaan ensi keväänä. Suunnitelmat ja asemakaavanmuutokset on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2017, jolloin ensimmäiset maankaivamiset voisivat alkaa jo vuoden 2017 lopulla. – Toivomme, että löydämme sellaiset kumppanit, joiden kanssa pääsemme hy- vässä yhteistyössä luomaan kokonaisvaltaisen rakennussuunnitelman, missä kaupunkikuvalliset, arkkitehtoniset, toiminnalliset, tekniset ja taloudelliset vaatimukset ovat tasapainossa. Haluamme Perhelään houkuttelevia ja Järvenpään keskustaa elävöittäviä liike-, toimisto- ja palvelutiloja sekä viihtyisiä asuntoja. Pyrimme tekemään Perhelästä kaupallisen veturin ja maamerkin, joka se voisi sijaintinsa puolesta olla, kaavoitusjohtaja Sampo Perttula luettelee. – Paljonhan meillä jo onkin erinomaisia aihioita tulevalle Perhelälle, mutta toivottavasti kumppanuushausta nousee esiin myös aivan ennenkuulumattomia toimintakonseptiehdotuksia, sillä tässä on kaikki mahdollisuudet auki upeille ideoille, Perttula haaveilee. Laura Pekkanen ► TEKSTIT: Anju Asunta Skeittipuisto avataan Rantapuistossa Rantapuiston reunamilla nähdään pian Olliet ja Kickflipit, kun skeittipuisto valmistuu ja saadaan käyttöön. Lokakuussa avattava skeittiparkki on osa Rantapuiston kokonaisvaltaista kehittämistä. Sen suunnittelusta vastasi maamme johtava skeittipuistosuunnittelija Janne Saario. Myös scoottaajien tarpeet otettiin suunnittelussa huomioon. Paikallinen pitkän linjan harrastaja Janne Lappalainen on uudesta liikuntapaikasta enemmän kuin mielissään. – Sen jälkeen, kun lukion vastapäätä sijainnut parkki purettiin, on Järvenpäästä puuttunut kunnollinen paikka. Kaupunki kuunteli kiitettävästi skeittareita koko suunnitteluprosessin aikana. Saimme esittää Saariolle näkemyksiämme ja toiveitamme, Lappalainen kertoo. Skeittipuiston avajaisia juhlitaan näillä näkymin 10.10. klo 12–16. Mukana toteutuksessa ovat Nuorisotyön ja Kaupunkikehityksen lisäksi Kulttuuripalvelut, Nuorisovaltuusto sekä paikalliset yrittäjät. Essi Hämäläinen Syyskuussa Rantapuistossa vielä valettiin lokakuussa käyttöön otettavia skeittiramppeja. OPS 2016 -työssä etsitään uusia hyvän oppimisen keinoja. Entistä sujuvampaa esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä Järvenpäässä, kuten muuallakin Suomessa, valmistaudutaan uuden opetussuunnitelman (OPS 2016) ensi syksyllä tapahtuvaan käyttöönottoon. Meneillään oleva järvenpääläinen opetussuunnitelmatyö antaa paikallisen mausteen valtakunnallisille esija perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteille. – Yksi keskeinen tavoitteemme on luoda ehyempää, maailman ilmiöiden yhteyden ymmärtämiseen tähtäävää opetusta. Nykykoulussa oppilaille ei välttämättä välity asioiden välinen yhteys, vaan maailma näyttäytyy helposti pirstaleisena, työtä koordinoiva Kyrölän koulun rehtori Tiina Liimatainen selvittää. Eheyttä ja yhtenäisyyttä tavoitellaan myös lapsen oppimispolkuun varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Esiopetuksen ja perusopetuksen opettajat työstävätkin parhaillaan ehdotustaan järvenpääläiseksi toimintatavaksi, ja lokakuun lopulla asia tuodaan laajemman joukon kommentoitavaksi. Yhtenäisemmän oppimispolun kannalta konkreettisin muutos tapahtuu koulun arjessa, kun esiopettajat ja luokanopettajat yhdistävät voimansa. Yhä useampi esiopetusryhmä toimii nykyään koulun tiloissa, mikä mahdollistaa lasten entistä joustavamman oppimispolun lapsen kulloistenkin tarpeiden mukaan. – Esimerkiksi lukemisessa jo pitkälle edistynyt eskarilainen voi löytää mielekästä hommaa naapurin ekaluokasta, ja toisaalta ekaluokkalainen voi tarvittaessa osallistua vaikkapa matematiikan taitoja vahvistavaan toimintaan eskareiden kanssa. Eskareiden leikkitilat voivat myös tarvittaessa olla tärkeä virkistys- ja hyvänolon keidas sitä tarvitsevalle ekaluokkalaiselle, Liimatainen havainnollistaa yhteistyön etuja. Kaupungissa on edelleen myös päiväkotien tiloissa toimivia esiopetusryhmiä. Näiden ryhmien ja koulujen yhteistyötä kehitetään samalla periaatteella. Tänä vuonna kehittämistyötä on tukemassa valtiolta saadun avustuksen turvin palkatut asiantuntijat, joiden tehtävänä on omalla osaamisellaan kannustaa kaikki koulut ja päiväkodit hyvään yhteiseen toimintaan. OPS-juna etenee Järvenpäässä Järvenpäässä paikallista opetussuunnitelmaa tehdään kouluilla yhdessä vanhempien, oppilaiden ja opettajien kanssa. OPS-junan matkaa voi seurata Järvenpään kaupungin nettisivuilta. Junan vaunu värittyy vihreäksi aina sen mukaan, miten työ Järvenpäässä etenee kohti maalia. Seuraa OPS-junaa www.jarvenpaa.fi/opetussuunnitelma Tontit kuntoon talvea vasten Vaikka rehevä kasvusto pihoilla ja pientareilla on usein silmän ilo, se ei saa aiheuttaa haittaa tai vaaratilanteita kadunkäyttäjille. Tontin omistajien kannattaakin nyt ennen lumien tuloa katsastaa oman tontin reuna-alueet turvallisuuden ja hoidettavuuden näkökulmasta: ovathan näkymät liikennemerkeille selkeät, ajolinjat lumiauroille puskattomat ja pihateiden ojarummut avoimena? Anju Asunta Pihan lumikasat houkuttelevat lapsia pulkkaleikkeihin, mutta aikuisten tehtävä on varmistaa niiden turvallisuus; laskulinjat eivät saa johtaa tielle eivätkä kasat saa olla liikenteelle näköesteenä. Syksyn lehtiharavointihommista päästään pian lumitöihin. Lunta saattaa kertyä talven aikana yllättävän paljon ja se on säilytettävä omalla tontilla tai vietävä maksullisena lastina lumenkaatopaikalle. Juuri syksyllä onkin hyvä hetki miettiä, mihin lumikasat mahtuvat niin, että ne eivät vahingoita pihan kasvillisuutta tai muodosta turvallisuutta vaarantavia näköesteitä. Järvenpään järjestää pientaloalueiden jalkakäytävien auraamisen isolla kalustolla katujen kunnossapitoluokkien mukaisessa järjestyksessä. Myös tontinomistajalle jää kuitenkin hommia lumiaura-ajojen jälkeen; lumivallit on poistettava ja tarvittaessa tietä voi paikallisesti hiekoittaa. Tärkeintä siinäkin on jalkamiehen perspektiivistä varmistaa, että tiellä kulkeminen sujuu esteettä ja turvallisesti. Tontinomistajan tehtävät syksyllä ja talvella • Roskien ja pudonneiden lehtien poistaminen tonttirajasta kadun keskilinjaan asti (enintään 15 metriä). • Tonttiin välittömästi rajoittuvan viherkaistan ja ojan puhtaanapito, sekä kasvillisuuden siistinä pitäminen (enintään kolmen metrin päähän tonttirajasta). • Jalkakäytävällä haittaavan lumen ja jään poisto sekä liukkauden torjunta hiekoittamalla. • Lumivallien poistaminen jalkakäytävältä tai sen reunasta. Järvenpään Vesi muutti Seutulantaloon Järvenpään Vesi muutti syyskuussa Seutulantalolle Järvenpään kaupungin teknisen palvelukeskuksen tiloihin. Uusi käyntiosoite on Seutulantie 12, mutta postiosoite säilyy ennallaan: Järvenpään Vesi, PL 41, 04401 Järvenpää. Tervetuloa asioimaan vesikysymyksissä! Lisätietoja: www.jarvenpaa.fi/ tontinomistajan_tehtavat ja www.jarvenpaa.fi/ talvikunnossapito Järvenpää • Syksy 2015 | 13 ► TEKSTI ja KUVA: Anju Asunta Kuusi KUUMA-kuntaa yhteistyössä kehittämään sote-alueyksikköä Vaikka kuntien yhdistymiselle ei löytynytkään kannatusta, Keski-Uudenmaan kunnat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula haluavat yhdessä pureutua sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Järvenpään kaupunginvaltuusto päätti äänestämällä kokouksessaan 21.9., että Järvenpää jatkaa osaltaan yhdistymisselvitystä ja järjestää kuntalaiskuulemisen, mikäli mukana pysyy ainakin kolme kuntaa. Järvenpää olisi halunnut kuulla asukkaitaan – yhdistymisselvitys kariutui Järvenpää on ollut maaliskuusta 2013 alkaen mukana Keski-Uudenmaan kuntien kuntarakennelain mukaisessa yhdistymisselvityksessä, viime vaiheessa yhdessä Hyvinkään, Mäntsälän, Pornaisten ja Tuusulan kanssa. Valtuuston kokouksessa 21.9.2015 Järvenpää päätti jatkosta ehdollisena: mikäli alle 3 kuntaa jää yhdistymisselvitykseen, Järvenpää irtautuu hankkeesta. Varsin todennäköisesti Järvenpää siis jatkaa matkaa kohti tulevien vuosien haasteita itsenäisenä kaupunkina. 14 | Järvenpää • Syksy 2015 Valtakunnallisella tasolla sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamishankkeessa (sote) pyritään integroimaan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä perus- ja erikoissairaanhoito toisiinsa toimivaksi kokonaisuudeksi, eriyttämään palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuuta toisistaan, kaventamaan kansalaisten terveyseroja ja hillitsemään kustannuksia. Valtakunnallisessa uudistuksessa kaavailtu Uudenmaan sote-itsehallintoalue tulisi olemaan jättimäinen kokonaisuus yli 50 000 sote-ammattilaisineen ja satoine palvelupisteineen. Keski-Uudenmaan kun- Tutustu yhdistymismateriaaleihin! Osoitteesta www.kuuma.fi löytyy esimerkiksi • Keski-Uudenmaan Sote-selvitys raportti 2015 liitteineen • Keski-Uudenmaan kuntien päivitetty yhdistymisselvityksen loppuraportti • Runsaasti muuta tietoa yhdistymisselvityksestä vaikutti Järvenpään valtuustokokouksen aikaan 21.9. huteralta, Järvenpäässä päätettiin asiasta ehdollisena: mikäli ainakin kolme kuntaa jatkaa selvityksessä, Järvenpää järjestää asiasta kuntalaisilleen kuulemisen, ja mikäli alle kolme kuntaa jatkaa, Järvenpääkin irtautuu yhdistymisselvityksestä. Tämän jutun kirjoittamishetkellä Mäntsälän ja Pornaisten kuntien lopulliset päätökset ovat vielä tekemättä, mutta todennäköisesti Keski-Uudenmaan kaupunkisuunnitelmat joudutaan toistaiseksi kuoppaamaan. – Vaikuttaa siltä, että Suomen nykyinen hallitus aikoo ajaa maaliin sote-uudistuksen, mikä tarkoittaa sitä, että merkittävä osa kuntien tehtävistä siirtyy sote-alueiden vastuulle. Erityisesti tässä tilanteessa, kun tehtävät ovat vähentymässä, olisi mielestäni ollut järkevää miettiä isompana kuntana jäljelle jäävien tehtävien tehokasta toteuttamista. Järvenpää on kuitenkin sikäli hyvässä tilanteessa, että meillä ollaan jo pitkällä toimintatapojen kehittämisessä ja taloudellisessa tehostamisessa, joten kyllä me löydämme hyvät keinot toimia itsenäisenä kaupunkinakin, kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen lupaa. Omalla alueyksiköllä merkittäviä säästöjä Selvityshenkilö Rolf Paqvalin suosittaa, että Keski-Uudenmaan kunnat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula aloittavat alueyksikön perustamistoimet mahdollisimman pian, vaikka sote-uudistus toteutuisikin vasta vuonna 2019. Sote-palvelu- ja hallintorakenne kehittyisi näin jo etukäteen, ja ainakin osa säästötavoitteista saavutettaisiin. Järjestämällä palvelut samaan alueyksikköön Keski-Uudellamaalla on mahdollista saavuttaa 3–7 %:n vuosittainen sote-kustannusten säästö, eli 22–49 miljoonaa euroa. Lisäksi Paqvalin arvioi, että kun palvelut harmonisoidaan alueella kuntien parhaisiin käytäntöihin, saavutetaan ainakin kolmen prosentin vuotuinen säästö. Järvenpään kaupunginvaltuusto perehtyi syyskuussa sote-palveluiden uudistamishankkeeseen erillisessä infotilaisuudessa sekä kokouksessaan 21.9. Lähikuntien tiivis yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä saikin monilta valtuutetuilta lämpimän kannatuksen, ja valtuusto sitoutui päätöksellään sote-valmistelun jatkamiseen, perustuen alueyksikkömalliin Uudellamaalla yhteistyössä muiden kuntien, STM:n, HUSin, Etevan ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Ulos luontoon! Järvenpää kuuluu Uudenmaan virkistysalueyhdistykseen, jolla kymmeniä merenrantaja metsäretkikohteita luonnonkauniilla paikoilla eri puolilla Uusimaata. Tutustu tarjontaan ja etsi mieleisesi suosikkipaikka virkistäytymiseen, rentoutumiseen ja harrastamiseen luonnon helmassa. www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi Grapica Oy Alun perin osallistuneiden kahdeksan kunnan valtuustot totesivat lokakuun 2014 kokouksissaan silloisen yhdistymisselvityksen loppuraportin pohjalta, että yhdistymisselvitys on tehty kuntarakennelain mukaisesti. Jo tuolloin Nurmijärvi jättäytyi selvityksestä pois, ja muut valtuustot jatkoivat etenemistä selvityksen piirissä hyväksyen yhdistymisen edellyttämät talous- ja henkilöstökriteerit. Kerava pudottautui pois selvityksestä tammikuussa 2015 ja Sipoo maaliskuussa 2015. Yhdistymisselvityksen poliittinen ohjausryhmä päätti siksi päivittää yhdistymisselvityksen loppuraportin viiden selvitykseen jääneen kunnan tiedoilla ja käynnistää yhdistymissopimusluonnoksen valmistelun. Tavoitteena oli, että osallistujakuntien valtuustot päättäisivät syyskuussa 2015 jatkaa päivitetyn loppuraportin tietojen pohjalta yhdistymissopimusluonnoksen valmistelua ja toteuttaisivat marras– joulukuussa kuntalaisten kuulemisen yhdistymisestä. Lopulliset päätökset yhdistymissopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä oli ajateltu tehtävän mukana olevien kuntien valtuustoissa helmikuussa 2016. Toisin kuitenkin kävi. Hyvinkään kaupunginvaltuuston kokouksessa 14.9.2015 äänestettiin kumoon yhdistymisen kansalaiskuulemista koskeva esitys ja päätettiin, että Hyvinkää ei jatka Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksessä. Viikkoa myöhemmin Tuusula päätti irtautumisesta ja Mäntsäläkin valmistautui siihen. Järvenpään valtuusto oli kokouksessaan 21.9. pettynyt muiden kuntien kantaan irtautua hankkeesta ennen kuntalaiskuulemista. Koska yhdistymisselvityksen jatko Paqvalin: ”Sote-uudistuksen tavoitteet saavutetaan Uudellamaalla vahvoilla alueyksiköillä.” nat ovatkin olleet aloitteellisia siinä, että ovat selvityshenkilönsä, kaupunkineuvos Rolf Paqvalinin johdolla ehdottamassa, että Uudellemaalle perustettaisiin vahvoja, varsin itsenäisiä alueyksiköitä, jotka huolehtisivat perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja perustason erikoissairaanhoidon tuotannosta. Näistä Keski-Uudenmaan kuusi kuntaa muodostaisivat yhden. Ehdotuksella pyritään erityisesti turvaamaan sitä, että kuntalaiset eivät joutuisi valtakunnallisen sote-uudistuksen maksumiehiksi eikä alueemme palvelurakenne heikkenisi. Nuorisotyössä vilkas syksy, osallistu! ► TEKSTI: Juha-Pekka Putkonen Jäken nuorisolle on monenlaista ohjattua toimintaa ja virikettä tarjolla. Kannattaa vaan lähteä rohkeasti mukaan hakemaan uusia kavereita ja vaikka taitojakin. Järvenpään nuorisotalot avasivat ovensa tuttuun tapaan syyskuun alusta. Taloilla tehdään paljon nuorien omista ideoista lähteviä asioita. Suosittuja toimintoja ovat olleet muun muassa erilaiset leipomis- ja ruoanlaittorupeamat, peliturnaukset, askartelut sekä leikkimieliset skabat. Jokaiselta nuorisotilalta löytyy vähintään yksi biljardipöytä, pingispöytä ja pelikonsoli. Varustukseen kuuluu myös runsaasti lauta- ja korttipelejä, askartelu-, väritys- ja piirtämismateriaaleja sekä telkkari videoineen. Nuorisotalojen toimintaa ohjaa nuorisotyön henkilökunta niin, että taloilla on aina paikalla ainakin kaksi kivaa ja luotettavaa aikuista. Suunnitelmissa on myös aloittaa loka– marraskuussa Pop Up -nuorkka Perhelään tyhjäksi jääneeseen liikekiinteistöön, missä paikalla olisi muutamana iltapäivänä viikossa nuorisotyön ammattilaiset valmiina keskustelemaan ja kuuntelemaan. Pysy kuulolla tästä: www.jarvenpaa.fi/ nuorisotalot. Tervetuloa mukaan! Myllytien ja Loimun nuorisotalot auki: • 5.–6.-luokkalaiset varnut ke klo 15.30–16.30, pe klo 16–18.30 • 7. lk–17-vuotiaat ma, ke klo 18–21, pe klo 19–23, la klo 18–22 Jampan nuorisotalo auki: • 5.–6.-luokkalaiset varnut ti klo 15.30–16.30 ja pe klo 16–18.30 • 7. lk–17-vuotiaat ma, ti klo 18–21, pe klo 19–23, la klo 18–22. Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto Anju Asunta Nuorisovaltuusto aktiivisena Järvenpään uusin nuorisovaltuusto on saanut puheenjohtajansa Aki Saarikosken johdolla kosolti aikaan ensimmäisenä toimintavuotenaan. Aki kävi muun muassa syyskuussa kaupunginhallituksen kokouksessa viemässä viestiä aikuispäättäjille kesätyöpaikkojen lisäämiseksi Järvenpäässä. Nuorisovaltuuston mielestä paikallisten yritysten tukeminen kesätyöllistäjänä on upea asia, mutta siitä tiedottamista tulee tehostaa eri tavoin. Nuorisovaltuusto pitää myös tärkeänä, että paikallisen järjestötoiminnan avustuksia ei saa leikata vaan näiden toimintaedellytykset on turvattava. Höntsäliikunnan riemua yläkoululaisille velvoitetaan aloittamaan yläkouluikäisille tarkoitetun ei-kilpahenkisen liikuntamahdollisuuden. Nuorisotyö toteuttaa nyt hanketta kaupungin liikuntapalveluiden kanssa. Syyskuun lopussa aloitettu, pitkälti osanottajiensa näköinen toiminta on vasta alkuvaiheessa, mutta se koettu erittäin tärkeäksi. – Suuri osa yläkoululaista pitää koululiikuntaa liian kilpailuhenkisenä ja tarvetta tällaiselle leikkimieliselle ”höntsälle” löytyy, varsinkin kun aloite tuli juuri Kartanon yläkoulun oppilaskunnalta. Yhdessä toimintaan osallistuvien kanssa pyrimme löytämään hauskoja tapoja lisätä liikuntaa ja tavoittamaan nekin nuoret, joilta viikottainen liikunta meinaa unohtua, nuorisotyön liikunnanohjaaja Tommi Lappi valottaa. Järvenpään ikioma, kiitelty vaikuttamismalli – Lasten ja Nuorten Ääni – palkitsi viime huhtikuussa 5 000 eurolla Kartanon koulun esityksen, jossa kaupunkia Syysmenot Jäken nuorille! 12.10.–14.10. SYYSLEIRI 5.–6.-LUOKKALAISILLE KESÄRINTEELLÄ Keravan ja Järvenpään nuorisopalvelut järjestävät varnuille leirin syyslomaviikolla Kesärinteellä, Rusutjärven rannalla. Leirillä ei vaadita erityistaitoja, reipas mieli ja innostus riittävät. Leirillä majoitutaan sisätuvissa, tarjotaan päivittäinen aamiainen, kaksi lämmintä ateriaa sekä väli- ja iltapala. Leirimaksuun sisältyvät vakuutus, kuljetukset leiripaikalle ja takaisin, ruokailut, majoitus sekä jokapäiväinen monipuolinen leiriohjelma. Leirille mahtuu 40 lasta (20/kunta). Leirimaksu on 45 €, sisaralennuksella 30 €. Ilmoittautumiset: www.jarvenpaa.fi/nuoret PELITYTTÄÄKÖ? Syysloma ja tekemistä vailla? Tule pelaamaan yhdessä perheesi kanssa lautapelejä, pleikkaria, biljardia, ilmakiekkoa tai pingistä! Tarjolla on myös tietoa digitaalisesta pelaamisesta sekä mahdollisuus keskustella pelaamiseen liittyvistä asioista nuorisotyön ja perhetyön yksikön Tilkun työntekijöiden kanssa. ma 12.10. klo 15–18 Kyrölän nuorisotalo Loimu, Puistotie 27–29 ke 14.10. klo 15–18 Jampan nuorisotalo, Oksapolku 2 to 15.10. klo 15–18 Myllytien nuorisotalo, Myllytie 3 Voitte poiketa hetkeksi tai koko peliajaksi! Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista! Lisätietoja: perheohjaaja Emmi Kauppinen 040 315 3821, emmi.kauppinen@jarvenpaa.fi. 23.–25.10. VERTAISOHJAAJAKOULUTUS HYVINKÄÄLLÄ 13–17-vuotiaille järvenpääläisille tarkoitettu ilmainen viikonloppukurssi, missä opetellaan tulevaisuuden suunnittelua, vastuun kantamista sekä oman ja muiden toiminnan kehittämistä, niin että koulutuksen saaneet vertaisnuoret, ”vertsut”, voivat aktiivisesti toimia ja vaikuttaa omassa elinympäristössään. Ensimmäinen tapaaminen on to 8.10. klo 18–21 Myllytien nuorisotalolla. Kysy vapaista paikoista ja tulevista kursseista: nuorisotyöntekijät Jani Hoviaro puh. 040 315 2032 ja Jenny Poutiainen puh. 040 315 3835, etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi. 30.10. KLO 18–21 TOIMINTATORSTAI: HALLOWEENASKARTELUA JA LEIVONTAA MYLLYTIEN NUORISOTALOLLA Ilta on tarkoitettu kaikille 13–17-vuotiaille nuorille. Jos sinulla on idea, mitä haluaisit tehdä Halloween-teemaan liittyen, vinkkaa ihmeessä ohjaajille, niin osataan varata tarvittavat! Astu musiikin maailmaan! Keskisen Uudenmaan Musiikkiopistossa opiskelee tänäkin syksynä yli 1 000 oppilasta. Musiikkiopisto on väylä elinikäiseen musiikin harrastamisen iloon ja elämyksiin, ja se antaa valmiuksia myös ammattiopintoihin. Siellä voivat harrastaa kaikenikäiset, myös aikuiset ja seniorit! Vaikka syyslukukausi onkin jo täydessä vauhdissa, ehtii vielä hyvin mukaan. Avoimessa opetuksessa voivat opiskella kaikenikäiset. Myös suosituilla viikonloppukursseilla voi olla vielä tilaa: syyskauden piristykseksi tarjolla on muun muassa mandoliinin soiton, keikkamyynnin, kitarasäestyksen sekä musateknologian kurssit. Musiikkiopiston syksyn suosikkikonsertteihin kuuluvat perinteisesti Soivat Syysillat kahvilassa ke 7.10. ja to 8.10. klo 17–20 Keudan Puistolassa, missä nautitaan kahvilatunnelmasta hyvän musiikin parissa. Musiikkiopiston pianistit tekevät yhteistyötä Action painting -kurssilla Tuusulan kuvataidekoulun kanssa ja vierailevat Tuuskodossa ja Myllytien palvelukeskuksessa musisoiden ikäihmisille. Joulun tunnelmaan virittää perinteinen Joulu Soi Tuusulassa -konsertti. Kaikkiin konsertteihin on vapaa pääsy, tervetuloa! Musiikkiopiston Soiva Viikko on 9.–13.11., jolloin tarjolla on monipuolista ohjelmaa ja tapahtumia oppilaille ja kaikille musiikista kiinnostuneille. Viikon ohjelmassa on perinteisesti mm. soitin-, viihde-, tekniikka-, ja äänityspajoja oppilaille sekä kaikille konsertteja. Soivalla Viikolla pääsee erinomaisesti tutustumaan Musiikkiopiston monipuoliseen toimintaan ja harrastusmahdollisuuksiin. Ilmoittaudu tai kysy lisää www.kum.fi Musiikkiopiston toimisto avoinna ma–ke klo 13–15 ja to klo 14–17.30 (Seutulantie 8, Järvenpää) musiikkiopisto@jarvenpaa.fi, puh. 040 315 2803 Järvenpää • Syksy 2015 | 15 KONSERTIT JÄRVENPÄÄ-TALOSSA 21.10.–8.12. Sami Tirkkonen Ylioppilaskunnan laulajat Kaapo Kamu TAPIOLA SINFONIETTA: SIBELIUS JA PELIMANNIT KE 21.10. KLO 19 YLIOPPILASKUNNAN LAULAJAT: SIBELIUS A CAPPELLA TI 10.11. KLO 19 SIBELIUS-AKATEMIAN SINFONIAORKESTERI, JOHT. ATSO ALMILA: SIBELIUKSEN SYNTYMÄPÄIVÄN JUHLAKONSERTTI TI 8.12. KLO 19 Liput Järvenpää-talon lipunmyynnistä ja muista Lippupisteen myyntipisteistä. Lue lisää: www.jarvenpaa.fi/sibelius ► TEKSTI: Laura Sallinen Sibelius kotonaan -konserttisarja kruunaa säve ltäjämest arin juhlavuoden Jean Sibelius 150 -juhlavuoden tapahtumat Järvenpäässä huipentuvat Sibelius kotonaan -konserttisarjaan Järvenpää-talolla. Konserteissa kuullaan monipuolinen läpileikkaus säveltäjämestarin tuotannosta: kuoro- ja orkesteriteoksia nuoruudentöistä aina kypsän kauden sävellyksiin. Konserttisarja käynnistyi jo syyskuussa pianotaiteilija Janne Mertasen resitaalikonsertilla. Myöhemmin syksyllä sarjassa esiintyvät Tapiola Sinfonietta, Ylioppilaskunnan Laulajat sekä Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri. Lokakuun 21. päivänä Tapiola Sinfonietta tuo Sibelius-saliin Sibelius ja pelimannit -konsertin, jonka punaisena lankana kulkee suomalainen kansanmusiikkitraditio. Ohjelmassa on juurevaa pelimannimusiikkia Järvelän musiikkiperheen esittämänä, siitä innoituksensa saanut Pehr Henrik Nordgrenin Pelimannimuotokuvia, karjalaista runolaulua Ilona Korhosen intensiivisesti esittämänä sekä Sibeliuksen upea Viulukonsertto, solistinaan Pekka Kuusisto. Konsertit Järvenpäässä tapahtuu! Järvenpää-talo, Hallintokatu 4 21.10. klo 19 Sibelius ja pelimannit Järvenpää-talon Sibelius-salissa Sibelius kotonaan -sarjan konsertissa klassinen musiikki kohtaa kansanmusiikin. 29.10. klo 19 Verneri Pohjola Quartet Järvenpää-talon Juhani Aho -salissa 10.11. klo 19 Ylioppilaskunnan Laulajat: Sibelius a cappella Järvenpää-talon Sibelius-salissa Sibelius kotonaan -sarjan konsertissa väkevän mieskuoron tulkintoja. 5.12. klo 18 Kaikuja Ainolasta − Suuri Sibelius-juhlagaala Järvenpää-talon Sibelius-salissa 06.12. klo 14 Itsenäisyyspäivän juhlakonsertti Järvenpää-talon Sibelius-salissa 8.12. klo 19 Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri: Sibeliuksen syntymäpäivän juhlakonsertti Järvenpää-talon Sibelius-salissa Sibelius kotonaan -sarjan konsertissa kapellimestari Atso Almilan johdolla Mozartin Taikahuilua, Sibeliuksen 2. sinfoniaa sekä muita merkkiteoksia. Järvenpään teatteri Yksi maailman merkittävimmistä mieskuoroista, vuonna 1883 perustettu Ylioppilaskunnan Laulajat tunnetaan Sibeliuksen musiikin lähettiläänä: useimmat Sibeliuksen mieskuoroteoksista ovat YL:n tilaamia ja kantaesittämiä. Järvenpää-talon konsertissa 10. marraskuuta Sibeliuksen kuoromusiikki saa vivahteikkaan tulkinnan. Kuoroa johtaa Pasi Hyökki. Konserttisarja päättyy Sibeliuksen syntymäpäivän juhlakonserttiin 8. joulukuuta. Konsertissa soittaa Sibelius- Akatemian sinfoniaorkesteri johtajanaan Atso Almila. Ohjelmaan on valittu myös muuta kuin Sibeliusta: W.A. Mozartin Taikahuilu-oopperan alkusoitto, Felix Mendelssohnin Kesäyön unelma -alkusoitto sekä Richard Wagnerin Mestarilaulajat-alkusoitto. Syntymäpäiväkonsertin päätteeksi soi Sibeliuksen 2. sinfonia, hänen soitetuin ja levytetyin sinfoniansa, jota säveltäjä ja kriitikko Oskar Merikanto kuvaili vuonna 1902 kantaesityksen jälkeen seuraavasti: ”Jos siis tahtoisi parilla sanalla kuvailla, mitä sinfonia sisältää, kuuluisi se: rauhattoman ja surunvoittoisen temmellyksen kautta päästään päivänpaisteisille, toivoa ja uskallusta uhkuville kummuille!” Hallintokatu 4 31.10.–13.12. Hiirenloukku Järvenpään kellariteatterissa Järvenpään teatteri viettää Agatha Christien syntymän 125-juhlavuotta tuomalla näyttämölle kirjailijan maineikkaan murhamysteerin. Hiirenloukun ohjaa Seppo Halttunen. ”Tämän tyyppistä teatteria pääsee harvoin tekemään. Luvassa on jännittävä ja viihdyttävä esitys”, vakuuttaa Halttunen. www.jarvenpaanteatteri.fi Tapahtumat Kävelykatu Jannella 22.10.–24.10. Poikkea Putiikissa -kampanja Löydä oman kaupunkisi yritykset ja palvelut, tsekkaa tapahtumat ja tarjoukset! 28.11.–23.12. Tunnelmallinen joulutori myyntikojuineen 20.12. klo 9–15 Perinteiset joulumarkkinat Järvenpään taidemuseo Kirjastokatu 8 Aina sunnuntaisin klo 13 yleisöopastus 1.11. klo 14 Timo Valjakan luento: Juhana Blomstedt 7.11. klo 11 Taaperoiden taidepaja 1–2-vuotiaille 8.11. klo 11–18 Isänpäivä. Isät ilmaiseksi taidemuseoon 11.11. klo 18 Taidejooga 21.11. klo 11 Naperopaja yli 3-vuotiaille 25.11. klo 18 Taidejooga 27.11. Älä osta mitään -päivä. Vapaa pääsy 28.11. klo 12 Jouluinen grafiikkapaja lapsille 29.11. Tiernapojat ja Joulu taiteilijayhteisössä 2.12. klo 18 Taidejooga 9.12. klo 18 Taidejooga 12.12. klo 10–17 Lastenlauantai. Ohjelmaa lapsille 20.12. klo 10–17 Juhanan syntymäpäivä. Vapaa pääsy 6.1. Loppiainen museo auki 10.1. klo 14 Ajaton-kvartetin konsertti 16.1. klo 14 Alustus: taiteidenvälisyydestä – aleatorinen frustraatio, kitarataiteilija Timo Korhonen 17.1. klo 13 Taide-menu -opastus. Tule maistelemaan taidetta! 23.1. klo 10–17 Lastenlauantai. Ohjelmaa lapsille 31.1. klo 13 Taide-menu -opastus. Tule maistelemaan taidetta! Järvenpään kirjasto Kirjastokatu 8 13.10. klo 18–19.30 Muusikkotapaaminen – Matti Esko kirjaston Tyyni Tuulio -salissa 40 vuotta esiintynyt iskelmätähti Matti Esko kertoo Järvenpään Opiston ja kirjaston musiikkiosaston järjestämässä muusikkotapaamisessa muun muassa milloin ja miten hän kiinnostui musiikista, sekä mikä johdatti hänet musiikin ammattilaiseksi ja mikä iskelmässä viehättää. Matti Esko esittää tilaisuudessa muutaman kappaleen vuosien varrelta. 20.10. klo 18–19.30 Kirjailijavieraana Jussi Valtonen Muita tapahtumia 7.10. klo 18–19.30 Herkkyys voimavaraksi, psykologi Heli Heiskasen luento Järvenpää-talon Juhani Aho -salissa 12.10. ja 14.–15.10. klo 15–18 Syysloman peli-illat koko perheelle nuorisotaloilla, ks. s. 15 24.10. klo 10.30 ja 12 Syksyn muotinäytökset Studio 123:ssa 7.11. klo 11 Nukketeatteri Annos: Päärynäpoika Järvenpää-talon Juhani Aho -salissa Sydämellinen esitys kasvamisen kommelluksista yli 3-vuotiaille. 23.11. klo 10.30 ja 18 Taidekoulu Helmet esittää: Lumikuningatar-baletti Järvenpää-talon Sibelius-salissa Oikeudet muutoksiin pidätetään. Lisää tapahtumia: www.jarvenpaa.fi/tapahtumat, www.jarvenpaatalo.fi/tapahtumat, Facebook: Tapahtumat Järvenpää
© Copyright 2024