Kaavaselostus, Pataluodon rantaraitin ja
Työ 1661 10.12.2014, täydennetty 18.3.2015 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS PATALUODON RANTARAITIN JA RANTAKORTTELEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo KrakLK Nähtävillä KH KV Lainvoima 6.3.2014 16.12.2014 § 310 15.1.2015 – 16.2.2015 1 PATALUODON RANTARAI TIN JA RANTAKORTTELEIDEN ASEMAKAAVAN MU UTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Joensuun kaupungin Rantakylän (11) kaupunginosan kortteleita 1116, 1129, 11181, 11190 ja 11191 sekä katu- ja virkistysalueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu Joensuun kaupungin Rantakylän (11) kaupunginosan korttelit 1116, 1129, 11181, 11190 ja 11191 sekä katu- ja virkistysalueet. Kaavoitusohjelman työ nro 1661 Joensuu 10.12.2014, täydennykset 18.3.2015 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 2 TIIVISTELMÄ ...................................................................................................... 3 LÄHTÖKOHDAT ................................................................................................ 4 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA............................................................................. 4 2.1.1 Alueen yleiskuvaus .......................................................................................................................... 4 2.1.2 Luonnonympäristö......................................................................................................................... 4 2.1.3 Rakennettu ympäristö .................................................................................................................. 4 2.1.4 Maanomistus ................................................................................................................................... 5 2.2 SUUNNITTELUTILANNE .................................................................................................................. 5 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset......................................... 5 3 TAVOITTEET ...................................................................................................... 8 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE.................................................................................. 8 3.2 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ....................................................................................................... 8 3.2.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ............................................................................... 8 3.2.2 Tavoitteiden tarkentuminen suunnittelun aikana ................................................................ 10 4 5 VAIHTOEHDOT.................................................................................................10 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU .................................................... 11 5.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT ........................................................... 11 5.2 ALUEVARAUKSET............................................................................................................................ 11 5.2.1 Korttelialueet ................................................................................................................................ 11 5.3 KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET ......................................................................................... 14 5.3.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ................................................................................. 14 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja maisemaan ........................................................................................ 14 6 7 TOTEUTUS ........................................................................................................15 SUUNNITTELUVAIHEET ..................................................................................15 TILASTOLOMAKE HANKEKORTTI LIITTEET 1. 2. 3. 4. 5. 6. Asemakaavaehdotus 10.12.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS-vaiheen lausunnot ja mielipiteet sekä kaavoituksen vastineet niihin Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet sekä kaavoituksen vastineet niihin Alustava luonnos rantaraitista korttelin 1116 kohdalla Asemakaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset sekä kaavoituksen vastineet niihin 3 1 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen perustelut Kaupungin yleiskaavoissa on ollut vuosikymmeniä rantoja myötäilevä ulkoilureitti Utrasta Noljakkaan. Reitistä on rakennettu osia mm. osuus Utrasta Muikuntien päähän. Tällä kaavamuutoksella ratkaistaan ulkoilureitin sijainti Muikuntieltä Pataluodonpuistoon. Korttelin 11191 osalta asemakaavan muutos perustuu Väinö ja Maire Kerosen perikunnan hakemukseen. Hakemuksessa esitetään, että korttelia 11191 laajennetaan noin 700 m2. Asemakaavassa kyseinen alue on puistoaluetta, joka on perikunnan omistuksessa. Saadun mielipiteen ja selvitysten perusteella kaava-alue laajennettiin kortteleihin 1116, 1129, 11181 ja 11190. Kaikissa kortteleissa tehokkuusluku ja kerrosluku harmonisoidaan. Niiden tehokkuusluvuksi esitetään e=0.25 ja kerrosluvuksi II. Kaavaprosessi Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen ilmoitus kaavan vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä kolme viikkoa 6.3.–28.3.2014. Kaavamuutoksen yleisötilaisuus oli 12.3.2014. Tilaisuudessa oli 19 kuntalaista. Kaavaluonnos oli nähtävillä 16.10.–7.11. Luonnosvaiheen yleisötilaisuus pidettiin 22.10. Tilaisuudessa oli 40 osallistujaa. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 15.1.2015 – 16.2.2015. Museoviraston lausunnon pohjalta muinaisjäännöstä koskevaa määräystä muutettiin. Kaavan saunarakennuksen kokoa koskevaa määräystä muutettiin ELYkeskukselle luonnosvaiheen vastineessa lausutun mukaisesti. Saunarakennuksen ala muutettiin 30 neliömetristä 25 neliömetriin. Täydennykset ja muutokset selostukseen on tehty kursiivilla. Toteuttaminen Ulkoiluraitti on tarkoitus toteuttaa heti asemakaavan saatua lainvoiman. Kaavaehdotus, liite 1 11 10 yy 63 5:35 7 kt 9 6 kt kt 60 57 5:181 79 7 74 58 0 10 20 30 40 50 10 21 u 1107 3 at 4 5:148 nk 6 78 59 100 sm-1 pp PATALUODONPUISTO 8 10 149 1 79 12 5:168 1113 7 6 9 11 6 8 78 kt 14 9 8 2 12 3 29 6 13 55 5:194 3 14 15 kt 7 56 5:220 II 1 e=0.25k t kt 26 7 5 6 26 23 3 25 kt 25 12 28 30 a4 kuj 4 kt 12 u 1116 AO 2 13 4 n 3 kt lk p o21 20 n he kt JaAn3 kKaUr 2 iA HAaR kt A1IK H 30 7 5 14 Ha 12 6 5:171 6 1115 60 8 1 13 23 1116 148 5 24 19 6 15 6 kt 51 57 7 3 16 5 139 50 1 27 23 7 9 58 5 59 29 8 kt 18 10 25 ir Ti 1 8 28 1 60 30 5:181 78 20 2 6 21 II 11181 e=0.25 5 6 11 9 9 1 1 kt 10 15 1 10 29 11 16 12 2 11 6 2 9 3 3 4 4 20 19 11184 8 3 10 5 11185 14 11-9 903- 1 159 13 2 9 18 32 8 31 61 21 15 31 1 33 19 10 18 W 18 11182 7 34 2 20 VL 92 19 1129 9 11 8 kt 13 27 25 Suo 35 6 6 17 20 pp 19 91 12 8 5 9 23 1 14 13 24 1 5 89 78 18 62 21 15 4 13 1 14 12 2 2 3 kt 1 11 4 10 3 kt 4 16 19 7 17 90 63 6 5 3 8 5 kt 4 8 5 9 6 16 14 1 6 8 7 43 15 II 10 64 16 18 5 11 9 4 4 7 7 kt 8 2 3 2 5 6 5:45 8 8 20 7 28 6 4 13 4 /1129 e=0.25 II 1 5 1 16 12 13 14 3 2 1 66 7 9 5 4 3 kt 1 4 78 3 10 kt 11 12 6 kt kt 2 11 10 9 11192 11193 65 1 12 13 14 15 11-9903-472 11191 11191 AO 2 3 51 6944800 15 4 16 5 6 7 11 11189 1 27 3-3 -990 e=0.25 17 111903 11190AO 2 y 5 ntie 9 6 11188 4 9 10 5 ONKIMIEHENPUISTO 1 84 7 3 ie int äsk i p ä2 88 37 Ves 14 8 15 11 4 11187 3 10 2 ok 3 12 4 11186 Ru 11 14 3 90 2 2 13 1 12 1 14 3 2 atu 6 konk ku 36 e=0.25 II 2 10 10 16 kt 11183 1 6 15 8 1129 AO 17 6 7 78 M 5:197 28 26 7 11 4 5 12 7 8 6 11 RANTAKYLÄ 2 11181 AO 27 6 11 18 1114 24 24 17 7 2 18 17 kt 4 22 6 14 12 13 11 14 15 5 1 1117 12 13 12 kt 11 17 10 HEN TIE 19 20 5 uk 11-9903-34 9 10 16 HAN 12 K ka ui 25 18 9 45 9 163 7 5 9 e 11 4 7 6 10 11-9903-27 164 5:174 5:173 165 154 22 4 27 nh 5:147 3 56 5 8 158 161 5:175 104 7 2 11180 18 8 1 Ha e nti 11 u 2 42 43 847 46 5 4 5:176 162 155 16 21 1 28 17 kt ku 14 45 at pol 44 15 nk lan -32 15 pä kt 9 3 1106 2 kt 3 156 tie 4 11 2 4 tie kt 1 157 5 10 en 12 2 11 4 3 17 nh 1 1 2 1 Ha 82 6 5 3 1 se n ne 6 5 83 10 2 u 4 3 83 1 ut 46 Kiis 903 80 Jo 311-9 81 lk 90 81 1 9 1- 80 po tu 79 an nka VESIPÄÄSKYNTIE uko LIITE 1 1/4 491600 1 1 7 LIITE 1 2/4 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AO 0050000 Erillispientalojen korttelialue. VL 0340000 Lähivirkistysalue. W 0810000 Vesialue. 0820000 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 0830000 Kaupungin- tai kunnanosan raja. 0840000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 0850000 Osa-alueen raja. 0860000 Ohjeellinen osa-alueen raja. 4 11 RAN 0880000 Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 0910000 Kaupungin- tai kunnanosan numero. 0920000 Kaupungin- tai kunnanosan nimi. 11191 0930000 Korttelin numero. ONKIMIEHEN 0950000 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. II e=0.25 1000000 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 1050000 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. 1130000 Rakennusala. LIITE 1 3/4 uk 1330100 Urheilukenttä 1360000 Katu. pp sm-1 1500200 Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen. 1830001 Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista tulee pyytää Museoviraston lausunto. YLEISET MÄÄRÄYKSET: 1. Asuinrakennusta ei saa rakentaa neljää metriä ja talousrakennusta kahta metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa. 2. Rakennuksissa on oltava harjakatto. 3. Rakennusten julkisivumateriaalina on käytettävä puuta peittomaalattuna, tiiltä tai rappausta tai niiden yhdistelmää. 4. Rakennusten lattiatason alin korkeusasema on oltava vähintään +78.85 mmpy. 5. Tontille saa rakennusalan ulkopuolelle vähintään neljän metrin päähän tontin rajoista rakentaa saunarakennuksen jonka ala saa olla enintään 25 m2. Saunarakennuksen kerrosala sisältyy rakennusoikeuteen. 6. Tontit on aidattava kaikilta rajoiltaan. 7. Ranta-alueelle saa sijoittaa laitureita. Sijoittaminen edellyttää sopimusta maanomistajan kanssa ja toimenpidelupaa rakennusjärjestyksen edellyttämällä tavalla. 8. Pataluodonpuiston ulkoilureitin suunnittelussa on huomioitava alueella olevat juoksuhaudat. AUTOPAIKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: Tontille on varattava puolitoista autopaikkaa asuntoa kohden, kuitenkin vähintään kaksi autopaikkaa tonttia kohden. LIITE 1 4/4 MUUTOS 18.03.2015 sm merkintä muutettu sm-1 merkinnäksi. Yleisistä määräyksistä kohtaa 5 muutettu. Pohjakartta kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Timo Lajunen kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies JOENSUUN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, yhdyskuntasuunnittelu Rantakylän 11 kaupunginosan kortteleiden 1116, 1129, 11181, 11190 ja 11191 sekä katuvirkistys- ja vesialueiden asemakaavan muutos. Pataluodon rantaraitti KRAKLK KH Näht KV Pvm 10.12.2014 Asemakaavan voimaantulo Mk 1:2000 Suunn. Jukka Ropponen Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Heini Sorsa Arkisto 11 / 1661 4 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Rantakylän kaupunginosassa noin 3.7 km:n etäisyydellä kaupungin keskustasta koilliseen. Pataluodon alue on ollut asuinaluetta 1930-luvulta alkaen. Hanhentien ja Joutsenentien asuinrakennukset on rakennettu pääosin toisen maailmansodan jälkeen. Joutsenentien itäpuolella oli silloin maanviljelysaluetta. Alueen ensimmäinen asemakaava valmistui 1963. Se oli suurelta osin vain olevan tilanteen merkitsemistä asemakaavakarttaan. Voimassa oleva asemakaava on pääosin vahvistettu vuonna 1978. Tällä asemakaavalla alueelle mahdollistettiin merkittävä pientalojen lisärakentaminen. Alue rakennettiin heti asemakaavan vahvistumisen jälkeisinä vuosina. Alueen rakennukset ovat pääosin yksikerroksisia tiliverhottuja omakotitaloja. Kaava-alueen pinta-ala on noin 19 ha. 2.1.2 Luonnonympäristö Pataluodon alue on loivasti pohjoiseen päin nousevaa aluetta. Kaavaalueella maapinnan taso on noin 77-81 mmpy. Pataluodon puistossa kasvaa mäntymetsää. Metsällä on arvoa kokonaisuutena – ei yksittäisinä puina. Alueella ei ole merkittäviä luonnonarvoja, joten luontoselvityksen tekeminen ei ole tarpeen. Maaperä on löyhärakenteista ja routivaa silttiä, jossa esiintyy hienohiekka- ja savikerroksia. Maaperä soveltuu parhaiten pientalovaltaiseen rakentamiseen, jolloin perustukset ja lattiat voidaan yleensä toteuttaa maavaraisina. Routasuojaus on tarpeen. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alueen kaikilla tonteilla on omakotitalo. Vanhimmat rakennukset ovat 1930-luvulta ja uusimmat tältä vuosikymmeneltä. Asuinrakennusten koko vaihtelee pienistä mökeistä (25 k-m2) suuriin omakotitaloihin (350 k-m2). Kortteleiden ja Pielisjoen välinen alue on ollut rantaniittyä. Rantaa on täytetty 1980-luvulla ajamalla soraa Hanhentien päässä olevan laiturin 5 rakentamisen yhteydessä. Ranta-alueen leveys vaihtelee 5 metristä 35 metriin. Pataluodonpuistossa on kiinteä muinaisjäännös (muinainen asuinpaikka). Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä siitä on seuraava maininta. ”Asuinpaikka sijaitsee Pielisjoen pohjoisrannalla Rantakylässä, missä pienehkö puro laskee jokeen ja missä on yleinen uimaranta. Törmälle, etenkin puron länsipuolelle on ajettu kerros hienoa soraa ilmeisesti viemäritöiden yhteydessä. Tämän vuoksi puron länsipuolelta on vaikea enää havaita selkeästi kvartsi-iskosten levintää ja asuinpaikan laajuutta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille puron itärannan törmästä ja poluilta, joissa maan pinta on kulunut. Löydöt sijoittuvat törmän yläosaan ja lähinnä sen lounaaseen pistävään kärkeen. Kivikautisen asuinpaikan ympäristöön on rakennettu linnoitteita, jotka kuuluvat Salpalinjan puolustusketjuun, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Pielisjokeen laskevan puron itäpuolella, uimarannan pohjoispuolella on kangasmetsässä 10 m maahan kaivettua taisteluhautaa sekä kaksi mahdollista tuliasemakuoppaa. Linnoitteita on osin täytetty.” Muinaisjäännöstä selvitettiin syksyn aikana. Selvityksen perusteella alueen rajausta tarkennettiin kaavaehdotukseen. Samassa yhteydessä selvitettiin taisteluhauta. Se todettiin olevan tuhoutunut ja sortunut jäänne eikä sitä esitetä suojeltavaksi. Asemakaavan lisättiin kuitenkin määräys, että taiteluhauta on otettava huomioon ulkoilureitin suunnittelussa. 2.1.4 Maanomistus Kaikki tontin ovat yksityisomistuksessa. Viheralueet ovat suurelta osin kaupungin omistuksessa. Korttelien 1116 ja 11191 kohdalla viheraluetta on myös yksityisomistuksessa. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava: Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1., 2.ja 3. vaiheen maakuntakaavat. 4. vaiheen maakuntakaavan luonnos oli nähtävillä kesän 2014 aikana. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta, A. Joensuun seudun yleiskaava 2020: Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty seutuvaltuustossa. 2.12.2008. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen 29.12.2009 ja yleiskaava on tullut voimaan 14.1.2010. Yleiskaavassa kaava-alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Merkinnällä osoitetaan asumiskäyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin. 6 AP-merkinnät voivat sisältää myös asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja, alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintialueita, alueen asukkaita palvelevia virkistys- ja puistoalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita. Alueelle voi myös sijoittaa sellaisia työpaikkoja, joiden tuottama liikenne, ympäristöhäiriöt ja päästöt vertautuvat alueen asumisen tuottamiin. Alueen yksityiskohtainen maankäyttö ratkaistaan asemakaavalla. Asemakaava-alueen halki itä-länsisuuntaisesti on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Tällä merkinnällä osoitetaan laajempia kuin paikallisia tarpeita palvelevia viheralueita yhdistäviä keskeisiä ulkoilureittejä. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 2020. Kaava-alue sinisellä katkoviivalla. Asemakaava: -Pataluodonpuiston asemakaava on vahvistettu sisäasianministeriössä 13.2.1963. Asemakaava oli väliaikaisluontoinen, ja sen tarkoituksena oli ensisijaisesti silloisten olosuhteiden säilyttäminen. - kortteleiden 1116, 11181(osa), 11190(osa) ja 11191 sekä virkistysalueen osan asemakaava on vahvistettu sisäasianministeriössä 25.9.1978 - kortteleiden 1129 ja 11190(osa) sekä virkistysalueen osan asemakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 7.6.1995 - korttelin 11181(osa) on hyväksytty kaupunginhallituksessa 4.8.1997. 7 Ote voimassa olevasta asemakaavasta Rakennusjärjestys: Kaupunginvaltuuston 25.1.2010 hyväksymä rakennusjärjestys tuli voimaan 1.4.2010. Pohjakartta: Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakenneyksikön laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavassa 1:2000. Rakennuskiellot: Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n mukaista rakennuskieltoa. Joensuun strategiat: - Joensuun pääkaupunkistrategia ”Rajaton tulevaisuus” on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.6.2013 - Joensuun kaupungin maapoliittinen ohjelma 2013 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 30.9.2013 - Maankäytön toteutusohjelma 2014 ja väestöennuste on hyväksyttykaupunginhallituksessa 1.9.2014 - Kaupunkirakenneohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 4.11.2013 - kaupungin palveluohjelmat (strategian toteuttamisohjelmat on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 31.3.2014 Maaperäselvitys, Havetec Oy, 1984. Suunnittelualue kuuluu rakennettavuudeltaan selvityksen IV-luokkaan, ks. kohta 2.1.2 Muut suunnitelmat, selvitykset: - Joensuun viherkaava, luonnos 19.2.2014 - Museoviraston muinaisjäännösrekisteri - Pataluodon muinaisjäännösalueen tutkimus, Mikroliitti 2015 8 3 3.1 TAVOITTEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Kaupungin yleiskaavoissa on ollut vuosikymmeniä rantoja myötäilevä ulkoilureitti Utrasta Noljakkaan. Reitistä on rakennettu osia mm. osuus Utrasta Muikuntien päähän. Tällä kaavamuutoksella ratkaistaan ulkoilureitin sijainti Muikuntieltä Kuikankadulle. Korttelin 11191 osalta asemakaavan muutos perustuu Väinö ja Maire Kerosen perikunnan hakemukseen. Hakemuksessa esitetään, että korttelia 11191 laajennetaan noin 700 m2. Asemakaavassa kyseinen alue on puistoaluetta, joka on perikunnan omistuksessa. Saadun mielipiteen ja selvitysten perusteella kaava-alue laajennettiin kortteleihin 1116, 1129, 11181 ja 11190. Kaikissa kortteleissa tehokkuusluku ja kerrosluku harmonisoidaan. Niiden tehokkuusluvuksi esitetään e=0.25 ja kerrosluvuksi II. Kaava-alueelle on myönnetty kolme poikkeamislupaa rakennusoikeuden ylitykselle. Myös tämä puoltaa kaavaalueen laajennusta nyt esillä olevassa muodossa. 3.2 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.2.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Joensuun kaupunkistrategia ”Rajaton tulevaisuus” on laadittu vuosille 2013-2016. Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian 17.6.2013 (§104). Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Yliopisto- ja korkeakoulukaupunki ponnistaa rohkeasti eteenpäin omiin vahvuuksiin luottaen. Venäläiset matkailijat, symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan 100 000 asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Keskeisten osaamista, yritystoimintaa ja aluekehittämistä edistävien tahojen kumppanuusyhteistyö on säännönmukaista, kiinteää ja yhteisiin päämääriin sitoutunutta. Strategiaan sisältyy 16 päämäärää, joista neljä on nimetty kaupungin menestymisen kannalta kriittisiksi. Päämäärien valinnoilla tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia, uudistetaan toimintatapoja sekä luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle. Kriittisiksi päämääriksi on nimetty 1) yritysystävällisyys, 2) vetovoima, 3) hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja 4) toimintatapojen ja tuotannon uusiminen. 9 Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät. Muut päämäärät liittyvät kaupungin talouden tasapainottamiseen, yhteistoimintaverkostoihin, henkilöstön osaamiseen ja johtamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen. Strategiset hankkeet sisältävät kasvusopimuksessa määritellyn symmetrisen kaupungin toteuttamista, saavutettavuuden ja liikennöitävyyden parantamista, venäläisten matkailijoiden nykyistä parempaa huomiointia ja ammattikorkeakoulun toimiluvan vakinaistamisen. Strategian toteuttamisohjelmat Strategiaa toteutetaan erilaisten ohjelmien avulla. Kaupunkirakennelautakunnan valmistelemia ohjelmia ovat kaupunkirakenneohjelma, maapoliittinen ohjelma ja maankäytön toteutusohjelma (MATO-20). Kaavoja laadittaessa tulevat huomioitaviksi myös ikäryhmittäiset palveluohjelmat, joita ovat lasten ja nuorten, työikäisten ja ikääntyvien palveluohjelmat. Palveluohjelmat on hyväksytty 31.3.2014. Muut ohjelmat on hyväksytty vuonna 2013. Kaupunkirakenneohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään strategiassa esitettyjen tavoitteiden konkreettiseen toteuttamiseen kaupunkiympäristössä. Maapoliittisella ohjelmalla luodaan keskeiset linjaukset maanhankinnalle, tontinluovutukselle ja kaupungin toiminnalle sopimuskumppanina maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. MATO-20 ohjelmalla pyritään ohjaamaan aiempaa paremmin maankäytön ja palveluverkon yhteensovittamista siten, että yhdyskuntarakentaminen etenee toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla. Samalla parannetaan eri toimijoiden edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin ja pyritään kokonaisvaltaisesti kaupungin kannalta edulliseen maankäytön toteutukseen. Kaupunkirakennelautakunnan toiminnalliset tavoitteet. Tarkennettu vuoden 2015 talousarvioissa. - Laaditaan toimenpideohjelma Symmetrisen kaupungin kehitysvision toteuttamiseksi - Kaupunkikeskuksen ympäristöä parannetaan - Kaupunkikeskuksen liikenneolosuhteita parannetaan ja vahvistetaan joukkoliikenteen kilpailukykyä - Asumiselle ja työpaikoille tarjotaan vaihtoehtoisia suuntia - Kehitetään elinvoimaisia taajamia ja kyliä - Viherkaavalla parannetaan virkistysalueiden suunnitelmallista kehittämistä sekä selkeytetään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia - Kävelyä ja pyöräilyä edistetään määrätietoisesti - Maankäytön toteutusohjelmasta muodostuu vakiintunut työkalu asumisen ja palveluverkon yhteensovittamiseen - Toimintajärjestelmiä kehitetään ja etsitään keinoja tuottavuuden parantamiseen 10 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yhteisen yleiskaavan laatimisen keskeisenä tavoitteena on ollut suunnitella toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun maankäyttö yleispiirteisellä tasolla yhtenä kokonaisuutena ja siten hallita paremmin seudun kehittymistä vetovoimaiseksi, kilpailukykyiseksi ja yhdyskuntarakenteeltaan tarkoituksenmukaiseksi. Vahvistetussa yleiskaavassa kaava-alue on osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi,AP. Yleiskaavaan sisältyy tavoite rantaa seurailevan ulkoilureitin toteuttamisesta. 3.2.2 Tavoitteiden tarkentuminen suunnittelun aikana Kaavamuutosalue on laajentunut kaavaprosessin aikana. Kaavaalueeseen on liitetty korttelit 1116, 1129, 11181 ja 11190 sekä Pataluodonpuisto. Kortteleiden osalta kaavamerkinnät yhtenäistetään Pataluodon alueen muiden kortteleiden kanssa. Asemakaavassa ulkoilureitti on tarkoituksenmukaista jatkaa Kuikankadulle. Tästä johtuen Pataluodonpuisto on mukaan kaavamuutoksessa. 4 VAIHTOEHDOT Kaavaprosessin aikana ulkoilureitin sijaintia tarkasteltiin korttelin 1116 kohdalla. Toinen vaihtoehto oli kääntää ulkoilureitti katuverkkoon ja kuljettaa se Hanhentien ja Haikarakujan kautta. Kaavassa esitettyyn vaihtoehtoon päädyttiin koska se sijoittuu johdonmukaisesti Pielisjoen läheisyyteen ja sen alue on jo kaavoitettu virkistyskäyttöön. Myös useissa lausunnoissa painotettiin ulkoilureitin sijaintia nimenomaan joen rannalla. Laadittua asemakaavaluonnosta verrataan voimassa olevaan asemakaavaan. Muutoksia arvioidaan oheisen taulukon mukaisesti. Taulukosta voidaan nähdä, että asemakaavan käyttötarkoituksissa ei tapahdu muutoksia. Rakennusoikeuden nousu on noin 24%. Taulukko täydennetään VOIMASSA OLEVA ASEMAKAAVA RakenPintaTonttinusala (ha) tehokkuus oikeus (k-m2) AO-korttelialue 2.80 e= 0.21 Virkistysalueet 6.90 Katualue Vesialue ASEMAKAAVAMUUTOS Pinta-ala (m2) Tonttitehokkuus Rakennusoikeus (km2) 7200 5800 2.88 e=0.25 - - 6.85 - - 0.16 - - 0.19 - - 9.20 - - 9.15 - - 11 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 5.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Kaavaratkaisu on kaavamuutoksen tavoitteiden mukainen. Ulkoilureitti esitetään välille Muikuntien jatke – Kuikankatu. Reitti kulkee aivan Pielisjoen vieressä. Reitin toteuttamisen kannalta ongelmallisin kohta on korttelin 1116 kohdalla. Korttelin yhden tontin kohdalla on yksityisen omistuksessa olevaa virkistysaluetta. Tämä alue on ollut asemakaavassa yli 50 vuotta virkistysalueena, mutta sitä ei ole lunastettu kaupungille. Korttelin muut omistajat ovat ottaneet kaupungin omistamaa virkistysaluetta omaan käyttöönsä rakentamalla sille laitureita ja aitoja ilman lupia. Yleisellä tasolla kaavamuutoksella luodaan edellytyksiä viihtyisälle, kaikkien käytössä olevalle esteettömälle ympäristölle. Korttelin 1116 asukkaiden kokema elinympäristön heikkeneminen on perusteltua, koska näin saadaan parannettua koko kaupunginosan virkistysreittiyhteyksiä jokivarressa. Lisäksi kaikki korttelin 1116 maanomistajat ovat tienneet, että heidän tontin ja Pielisjoen välissä on asemakaavassa puistoalue. Korttelin 11191 kohdalla ulkoilureitti tulee yksityisen maalle, mutta heidän kanssa asia on sovittu että kaupunki lunastaa heidän maaalueensa. Kaikkien kortteleiden kerrosluku ja tonttitehokkuusluku yhtenäistetään alueen muiden kortteleiden kanssa. Kerrosluvuksi esitetään kaksi ja tonttitehokkuusluvuksi e=0.25. Kaava-alueella on 21 tonttia. Niistä kolmelle on myönnetty poikkeamislupa tontin rakennusoikeudesta. Nämä poikkeamisluvat ovat ennakkotapauksina kaava-alueen muille tonteille, joten on tarkoituksenmukaista muuttaa asemakaava ja vähentää poikkeamislupien tarvetta. Kaava-alueelle on mattolaituri ja venepaikkoja. Mattolaituri on tarkoitus purkaa lähivuosina. Mattolaiturien osalta kaupunki on johdonmukaisesti poistanut Pielisjoessa olevat mattolaiturin niiden tullessa käyttöikänsä loppuun. Kaupungin ylläpitämät pienvenepaikat siirtyvät Saimaan Satamat Oy:n hallintaan ja ne on tarkoitus keskittää suurempiin yksiköihin. Kaavaehdotuksessa ei siten ole merkintää venevalkamasta tai mahdollisuudesta rakentaa mattolaituri. 5.2 ALUEVARAUKSET 5.2.1 Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue, AO Korttelin 11191 etelärajaa siirretään 10–15 metriä Pielisjoelle päin. Muutos on mahdollista koska korttelin eteläraja on muita kortteleita kauempana Pielisjoesta. Kaavassa korttelin 11191 eteläraja tulee korttelin 11190 etelärajan kohdalle. Muutoksella vähennetään kaupungin lunastettavan alueen osuutta ja toteutetaan maanomistajien kaava- 12 muutoshakemuksessa esitetty toive. Muiden kortteleiden rajat säilyvät entisellään. Tonttitehokkuusluvuksi esitetään e=0.25. Tämä muutos koskee kortteleita 1116, 1129, 11190 ja 11191. Kerrosluvuksi esitetään kaksi. Tältä osin muutos koskee kortteleita 11181, 11190 ja 11191. Asemakaavamääräykset on päivitetty nykyisen kaavoituskäytännön mukaiseksi ja niiden määrää on vähennetty. Näin mahdollistetaan omaleimaisten talojen rakentaminen. Virkistysalueet Virkistysalue on asemakaavaehdotuksessa merkinnällä VL (lähivirkistysalue). Merkinnällä osoitetaan virkistys- ja ulkoilukäyttöön tarkoitetut, lähinnä taajamarakenteen sisäiset tai siihen välittömästi liittyvät alueet, joita ei ole tarkoitus rakentaa varsinaisiksi puistoiksi. Vuoden 1963 asemakaavassa virkistysalue on merkinnällä PL (luonnontilassa säilytettävä puistoalue). Vuoden 1978 asemakaavassa virkistysalue on merkinnällä P (puistoalue). Nykyisessä kaavoituskäytännössä puisto tarkoittaa rakennettua puistoa. Kaavaehdotuksessa olevia virkistysalueita ei ole tarkoitus rakentaa muuten kuin ulkoilureitin osalta, joten on tarkoituksenmukaista muuttaa kaavamerkintä lähivirkistysalueeksi. Korttelin 11191 kohdalla virkistysalue pienenee noin 750 m2 koska alue liitetään kyseiseen kortteliin. Muutoksella ei heikennetä ulkoilureitin rakentamismahdollisuuksia eikä virkistysalueen muutakaan käyttöä. Muilta osin virkistysalueiden rajauksiin ei tule muutoksia. Pataluodonpuisto lisättiin kaava-alueeseen koska oli tarkoituksenmukaista jatkaa ulkoilureitti Kuikankadulle. Pataluodonpuiston asemakaava on yli 50 vuotta vanha joten tämäkin puolsi puiston ottamista asemakaavaan. Virkistysalueen läpi itä-länsisuuntaisesti on merkitty ulkoilureitti. Merkinnällä osoitetaan ulkoilureitin sijainti virkistysalueella. Reitti on osa Utrasta kaupunki keskustaan ja edelleen Joensuun länsiosiin jatkuvaa reittiä. Tämä reitti on ollut kaupungin suunnitelmissa ainakin 1970luvalta alkaen. Sitä on vuosien kuluessa rakennettu osissa. Reitin rakentamisen helpottamiseksi laajennetaan virkistysaluetta noin 300 m2 Pielisjoen vesialueelle. Tältä osin reitin toteuttaminen edellyttää kaavan lisäksi vesilain mukaista rakentamislupaa. Ulkoilureitin tarve oli esillä jo 1978 vahvistettua asemakaavaa valmisteltaessa. Silloin ulkoilureittejä ei ollut tapana merkitä asemakaavakarttoihin. Pidettiin itsestään selvänä, että ulkoilureittejä voitiin rakentaa puistoihin. Vuoden 1978 asemakaavan kaavaselostuksessa asia todettiin maininnalla, että katualueella olevia kevyen liikenteen väyliä täydentävät puistoissa olevat jalankulku- ja pyörätiet. Vuosien saatossa käytäntö on muuttunut. Nykyisin kevyenliikenteen tai ulkoilureittejä ei rakenneta jos niistä ole merkintää asemakaavakartassa. Tämä on 13 osaltaan viivästyttänyt reitin rakentamista nyt kaavoitettavalle alueelle. vuonna 1978 vahvistetun asemakaavan havaintokuva Pataluodonpuistoon on lisätty urheilukenttä ja ulkoilureitti rannasta Ranta-Mutalantielle. Urheilukentän kohdalla on alueella pitkään toiminut lentopallokenttä. Uusi ulkoilureitti parantaa yhteyksiä Rantakylän keskustaan. Katualueet Katualueisiin ei tule muutoksia. Muinaismuistoalue, sm Merkinnällä on merkitty museoviraston muinaismuistorekisterissä oleva kivikautinen asuinpaikka, jonka sijainti on tarkennettu tänä syksynä tehdyillä kaivauksilla. Kaikki muinaismuistot ovat suojeltuja ilman kaavamerkintääkin. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista tulee pyytää Museoviraston lausunto. 14 5.3 KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain voimassa oleva asemakaava ja asemakaavamuutoksen mahdollistama tilanne. 5.3.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos ei aiheuta muutoksia rakennettuihin katuihin. Kaavamuutoksen myötä alueelta poistuvat mattolaituri ja pienveneiden maapaikat. Tämä ei johdu pelkästään kaavamuutoksesta vaan suurelta osin kaupungin muista päätöksistä. Rakennusoikeuden lisääntyminen mahdollistaa tehokkaamman maankäytön. Esitetty rakennusoikeus (e=0.25) on yleisesti Joensuussa omakotitonteilla käytetty. Kaavamuutos ei muuta alueen väljää luonnetta. 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Hanhentieltä itään päin oleva ranta-alue on jo nyt ulkoilijoiden käytössä joten sen alueen luontoon ja maisemaan ei kohdistu muutoksia, ks. kaavaselostuksen kansi. Hanhentien ja Kuikankadun väliseltä osalta maisemaa joudutaan vähäisesti muokkaamaan. Korttelin 1116 kohdalla joudutaan täyttämään ulkoilureitin kohtaa koska se nousee noin puoli metriä nykyisen maanpinnan yläpuolelle. Täytöt tapahtuvat pääosin voimassa olevan asemakaavan puistoalueella. Nykyisen asemakaavan vesialueelle täyttö ulottuu noin 10 m2:n osalta. Pataluodonpuistossa ulkoilureitin rakentaminen johtaa joidenkin puiston puiden poistamiseen ja rummun rakentamiseen puistossa olevan puron kohdalle. Nykyisessä asemakaavassa Pataluodonpuisto on luonnontilassa säilytettävää puistoa. Asemakaavan muutos tulee muuttamaan alueen luonnetta kaavallisesti. Pataluodonpuistossa on jo monia polkuja. Ulkoilureitti voidaan suunnitella niin, että se sijoittuu oleviin polkuihin ja näin säilytetään mahdollisimman paljon puustoa. Mahdollista puuston poistoa korvataan sillä, että voimassa olevassa asemakaavassa oleva pallokenttävaraus poistetaan. Sen poistaminen korvaa monin verroin ulkoilureitin kohdalta poistettavan puuston. Alueelta ei ole tiedossa erityisiä luonnonarvoja joten kaavamuutoksen mahdollistama rakentamisella ei ole haitallisia vaikutuksia luontoon. Maisemallisesti asemakaavan muutos ei ole merkittävä. 5.3.3 Muut vaikutukset Vaikutukset liikenteeseen Kaavamuutos tulee pieneltä osin vähentämään ajoneuvoliikennettä kesällä Hanhentiellä kun venepaikat ja mattolaituri poistuvat. Kaavamuutos ei aiheuta muutoksia olemassa oleviin kevyen liikenteen reitteihin. 15 Kaavamuutos parantaa olennaisesti ulkoilumahdollisuuksia kun rantoja myötäilevä ulkoilureitti toteutetaan. Hanhentien ja Muikuntien välisellä alueella on polku jota käytetään ulkoiluun. Polku on syntynyt käytön seurauksena. Koska reittiä ei ole rakennettu niin monille ulkoilijoille on epäselvää voidaanko sitä pitkin kävellä vai kuuluuko alue viereisiin tontteihin. Asemakaava mahdollistaa kunnollisen ulkoilureitin rakentamisen ja näin parantaa ulkoilusta saatavaa mielihyvää. Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Ulkoilureitin rakentaminen aiheuttaa kaupungille kustannuksia mutta parantaa huomattavasti esteettömän ulkoilun mahdollisuuksia. Ulkoilun positiiviset kansanterveydelliset vaikutukset ovat merkittävät. Vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta teknisen huollon järjestämiseen. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin ja eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Kortteleiden 1129, 11181, 11190 ja 11191 asukkaat ovat tottuneet, että heidän tontin ja Pielisjoen välisellä alueella on ulkoilijoita. Korttelin 1116 asukkaat tulevat kokemaan, että heidän elinympäristönsä olosuhteet muuttuvat huonommiksi kuin nyt. Ulkoilureitin rakentaminen parantaa lähiympäristön muiden asukkaiden liikunta ja ulkoilumahdollisuuksia. Näin se lisää asukkaiden tasaarvoista mahdollisuutta positiivisiin ulkoilukokemuksiin Pielisjoen rannalla. Yritysvaikutukset Kaavamuutoksella ei ole mainittavia yritysvaikutuksia. 6 TOTEUTUS Ulkoilureitti on tarkoitus toteuttaa heti asemakaavan saatua lainvoiman. 7 SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Kaupungin yleiskaavoissa on ollut vuosikymmeniä rantoja myötäilevä ulkoilureitti Utrasta Noljakkaan. Reitistä on rakennettu osia mm. osuus Utrasta Muikuntien päähän. Tällä kaavamuutoksella ratkaistaan ulkoilureitin sijainti Muikuntieltä Pataluodonpuistoon. Kaavahankkeen aktivoitui kun keväällä 2013 tuli ilmi, että korttelin 1116 tontin 1 kohdalle kaupungin omistamalle puistoalueelle oltiin rakentamassa aitaa ja laituria ilman lupaa. Kaavoituksessa käytyjen keskustelujen pohjalta päätettiin käynnistää asemakaavan muutos, jossa ratkaistaan ulkoilureitin sijainti Pataluodon alueella. Korttelin 11191 osalta asemakaavan muutos perustuu Väinö ja Maire Kerosen perikunnan hakemukseen. Hakemuksessa esitetään, että korttelia 11191 laajennetaan noin 700 m2 (kaavaluonnoksessa laajennus 16 noin 750 m2). Asemakaavassa ko. alue on puistoaluetta joka on peri- on kunnan omistuksessa. OAS-vaiheessa saadun mielipiteen johdosta kaava-alue laajennettiin kortteleihin 1116, 1129, 11181 ja 11190. Kaikissa kortteleissa tehokkuusluku ja kerrosluku harmonisoidaan. Niiden tehokkuusluvuksi esitetään e=0.25 ja kerrosluvuksi II. Kaavamuutoksen vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen ilmoitus kaavan vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä kolme viikkoa 6.3.–28.3.2014. Kaavamuutoksen yleisötilaisuus oli 12.3.2014. Tilaisuudessa oli 19 kuntalaista. Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 16.10–7.11.2014. Luonnosvaiheen yleisötilaisuus pidettiin 22.10. Tilaisuudessa on 40 osallistujaa. Kaavaehdotus Kaavaehdotukseen tehtiin seuraavat tarkennukset - Tarkennettiin muinaisjäännösalueen rajausta - Lisättiin urheilukenttäalue - Lisättiin ulkoilureittiyhteys rannasta Ranta-Mutalantielle - Lisättiin yleinen määräys joka velvoittaa muinaisjäännösten ja juoksuhautojen paikan ennen rakennustoimenpiteitä pataluodonpuistossa Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 15.1.2015 – 16.2.2015. Ehdotuksesta saatu palaute ja vastineet palautteeseen ovat selostuksen liitteenä 6. Museoviraston lausunnon pohjalta muinaisjäännöstä koskevaa määräystä muutettiin. Myös kaavan saunarakennuksen kokoa koskevaa määräystä muutettiin ELY-keskukselle luonnosvaiheen vastineessa lausutun mukaisesti. Saunarakennuksen ala muutettiin 30 neliömetristä 25 neliömetriin. Kaavaehdotukseen nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset eivät ole olennaisia eikä ehdotusta ole siksi tarpeen asettaa uudelleen nähtäville (maankäyttö- ja rakennusasetus 895/1999 § 32). Kaavan laatija: Kartat: Jukka Ropponen Heini Sorsa Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 167 Joensuu Täyttämispvm Kaavan nimi Hyväksymispvm Pataluodon rantaraitti 09.12.2014 Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 06.03.2014 Hyväksymispykälä Generoitu kaavatunnus Kunnan kaavatunnus 1671661 19,0789 Kaava-alueen pinta-ala [ha] Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 19,0789 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Yhteensä 19,0790 100,0 7214 0,04 0,0000 1415 A yhteensä 2,8854 15,1 7214 0,25 0,0804 1415 6,8522 35,9 -0,0517 0,1901 1,0 0,0293 9,1513 48,0 -0,0580 Aluevaraukset Pinta-alan muut. Kerrosalan muut. [k[ha +/-] m² +/-] P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Alamerkinnät Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Yhteensä 19,0790 100,0 7214 0,04 0,0000 1415 A yhteensä 2,8854 15,1 7214 0,25 0,0804 1415 AO 2,8854 100,0 7214 0,25 0,0804 1415 V yhteensä 6,8522 35,9 -0,0517 VL 6,8522 100,0 0,3983 Aluevaraukset Pinta-alan muut. Kerrosalan muut. [k[ha +/-] m² +/-] P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä VU -0,4500 R yhteensä L yhteensä 0,1901 1,0 0,0293 Kadut 0,1901 100,0 0,0293 W yhteensä 9,1513 48,0 -0,0580 W 9,1513 100,0 -0,0580 E yhteensä S yhteensä M yhteensä PATALUODON RANTARAITIN JA RANTAKORTTELEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN HANKEKORTTI (kaavoitusohjelman työ nro 1661) SIJAINTIKARTTA OTE KAAVAKARTASTA Kaavahankkeen tavoitteet ja lähtökohdat Kaupungin yleiskaavoissa on ollut vuosikymmeniä rantoja myötäilevä ulkoilureitti Utrasta Noljakkaan. Reitistä on rakennettu osia mm. osuus Utrasta Muikuntien päähän. Tällä kaavamuutoksella ratkaistaan ulkoilureitin sijainti Muikuntieltä Pataluodonpuistoon. Korttelin 11191 osalta asemakaavan muutos perustuu Väinö ja Maire Kerosen perikunnan hakemukseen. Hakemuksessa esitetään, että korttelia 11191 laajennetaan noin 700 m2. Asemakaavassa kyseinen alue on puistoaluetta, joka on perikunnan omistuksessa. Maaperäolosuhteet Maaperä on löyhärakenteista ja routivaa silttiä, jossa esiintyy hienohiekka- ja savikerroksia. Maaperä soveltuu parhaiten pientalovaltaiseen rakentamiseen, jolloin perustukset ja lattiat voidaan yleensä toteuttaa maavaraisina. Routasuojaus on tarpeen. Kadut ja kevyen liikenteen väylät Alueella on valmis katuverkosto. Kaavamuutoksen myötä katuverkkoon ei tule muutoksia. Kaavamuutoksen tavoitteiden mukaisesti alueelle rakennetaan ulkoilureittiä. Kesällä se toiminee kevyen liikenteen väylän kaltaisesti. Vesihuolto ja viemärit Ei muutoksia. Sähkö- ja telekaapelointi Alueella olevaan nykyiseen sähkö- ja televerkkoon ei tule muutoksia. Kustannusarviot ulkoilureitti: Ulkoilureitin alustavat kustannukset koko kaava-alueelta ovat noin 100 000 euroa. Alustava rakentamisaikataulu: Ulkoilureitti rakennettaneen vuosina 2016-2017. Työ nro 1661 19.2.2014 LIITE 2 1/4 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS OSALLISTUMIS‐ JA ARVIOINTISUUNNITELMA PATALUODON RANTARAITTI JA KORTTELIN 11191 LAAJENNUS‐ ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos käsittää Rantakylän (11) kaupunginosan korttelin 1116 ja korttelin 11191 osan sekä katu‐ ja virkistysalueet. ■ SUUNNITTELUTEHTÄVÄ Kaupungin yleiskaavoissa on ollut vuosikymmeniä rantoja myötäilevä ulkoilureitti Utrasta Noljakkaan. Reitistä on rakennettu osia mm. osuus Utrasta Muikuntien päähän. Tällä kaavamuutoksella ratkaistaan ulkoilureitin sijainti Muikuntieltä Pataluodonpuistoon. Korttelin 11191 osalta asemakaavan muutos perustuu Väinö ja Maire Kerosen perikunnan hakemukseen. Hakemuksessa esitetään, että korttelia 11191 laajennetaan n. 700 m2. Asemakaavassa ko. alue on puisto‐ aluetta joka on perikunnan omistuksessa. Kaavamuutosalue saattaa laajentua Pataluodonpuistoon. LIITE 2 2/4 2 ■ SUUNNITTELUTILANNE Alueella on voimassa Pohjois‐Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1. ja 2. vaiheen maakuntakaavat. 3. vai‐ heen maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistettavana ja 4. vai‐ heen maakuntakaavan laatiminen on käynnistetty. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta,A. Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty seutuvaltuustossa 2.12.2008. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen 29.12.2009 ja yleiskaava on tullut voimaan 14.1.2010. Yleiskaavassa kaava‐alue on pientalovaltaista asuntoaluetta, AP. Merkinnällä osoitetaan asumiskäyttöön varattavat alu‐ eet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin. AP‐merkinnät voivat sisältää myös asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityi‐ siä palveluja, alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintialueita, alueen asuk‐ kaita palvelevia virkistys‐ ja puistoalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita. Alueelle voi myös sijoittaa sellaisia työpaikkoja, joiden tuottama lii‐ kenne, ympäristöhäiriöt ja päästöt vertautuvat alueen asumisen tuotta‐ miin. Alueen yksityiskohtainen maankäyttö on tarkoitus ratkaista asema‐ kaavalla. Rantaan on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Merkinnällä osoitetaan laa‐ jempia kuin paikallisia tarpeita palvelevia viheralueita yhdistäviä keskeisiä ulkoilureittejä. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta, ulkoilureitti on vihreä avoneliö Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu ‐ korttelit 1116 ja 11191 sekä niiden edessä olevan virkistys‐ ja vesialue, 25.9.1978 ‐ muu osa kaava‐aluetta, 7.6.1995 ■ ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain voimassa oleva asemakaava ja asemakaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Kaavatyön yhteydessä arvioi‐ daan kaavan toteuttamisen vaikutukset luonnonympäristöön, rakennettuun ympäristöön ja maisemaan, liikenteeseen sekä sosiaalisiin oloihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa. LIITE 2 3/4 3 ■ OSALLISET Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaa‐ va saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toi‐ mialaa suunnittelussa käsitellään: kaavaan lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yri‐ tykset Pohjois‐Karjalan ELY‐keskus, ympäristö ja luonnonvarat ‐vastuualue Joensuun kihlakunnan poliisilaitos Joensuun seudun luonnonystävät ry Fortum Sähkönsiirto Oy, TeliaSonera Oyj, Elisa Oyj Joensuun Rantakylä ry. Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt ■ AIKATAULU, OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Kaavatyö on käynnistynyt helmikuussa 2014. Osallistumis‐ ja arviointisuunni‐ telma pidetään nähtävillä 6.3.–28.3. 2014 alla ilmoitetuissa paikoissa. Yleisöti‐ laisuus pidetään keskiviikkona 12.3.2014 klo 18.00 Rantakylän auditoriossa os. Pataluodonkatu 2. Nähtävilloloajasta ja yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä sekä naapurustoon jaettavalla tiedotteella. Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä kesän 2014 aikana. Nähtävilläolo‐ ajasta ja tässä vaiheessa mahdollisesti järjestettävästä yleisötilaisuudesta il‐ moitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä sekä naapurustoon jaettavalla tie‐ dotteella. Kaupunkirakennelautakunta asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville. Eh‐ dotus pidetään nähtävillä 30 vrk syyskesällä 2014. Nähtävilläoloajasta ilmoite‐ taan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaa‐ vaehdotus tulee vuoden 2014 sysksyllä. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraa‐ vissa paikoissa: kaupunkirakenneyksikkö, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Internet: www.jns.fi/kaavoitus Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikköön, osoite Muuntamontie 5, 80100 Jo‐ ensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@jns.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Kuopi‐ on hallinto‐oikeuteen. LIITE 2 4/4 4 ■ YHTEYSHENKILÖT Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön yhdyskuntasuunnittelussa, Muuntamontie 5. Yhteyshenkilöt: ▪ asemakaavainsinööri Jukka Ropponen puh. 050 553 0407 tai sähköposti: jukka.ropponen@jns.fi ▪ suunnitteluavustaja Heini Sorsa puh. 050 4092128 tai sähköposti: heini.sorsa@jns.fi Internet‐sivu, josta voi seurata kaavoitusta: http://www.jns.fi/kaavoitus Asemakaavaprosessi LIITE 3 1/4 Pataluodon rantaraitti ym. asemakaavan muutos OAS-vaiheen lausunnot ja mielipiteet LAUSUNNOT: 1. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Rantakaistale on alueella voimassa olevassa asemakaavassa lähivirkistysaluetta (VL) ja puistoaluetta (P). Asemakaavaa ohjaavassa Joensuun seudun yleiskaavassa rantaan on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. ELY -keskus edellyttää, että yleiskaavan mukainen virkistysyhteys säilyy rantakaistaleella. Museovirasto on pyytänyt mahdollisuutta olla mukana kaikissa kaavahankkeissa, joten heidät tulee lisätä osallisiksi. Vastine: Ulkoilureitti ja viheryhteys ovat kaavaluonnoksessa yleiskaavan mukaisesti. Museovirasto merkitään osalliseksi ja siltä pyydetään lausunto luonnosvaiheessa. 2. Kaupungin ympäristönsuojelu Alueen keskeisimmät luonnonarvot liittyvät rantavyöhykkeeseen ja sen mahdolliseen rakentamisen. Kevyen liikenteen yhteyden jatkaminen rantaa myötäillen Pataluodonpuistoon tulee olla jatkosuunnittelun lähtökohtana. Vastine: Ulkoilureitti on kaavaluonnoksessa Pielisjoen pohjoisrantaa myötäillen. 3. Joensuun Rantakylä ry Pataluodon rantaraitin asemakaavan muutokselle on erinomainen sosiaalinen tilaus. Myönteisyyden kautta ihmisen historian kunnioittaminen Pataluodossa ansaitsee henkisyyden ja mielen avoimen juhlaraitin. Vastine: Ulkoilureitti on kaavaluonnoksessa Pielisjoen pohjoisrantaa myötäillen. MIELIPITEET: 1. Jouni ja Satu Korhonen Rantareitti kulkee meidän edestä ja toivoisimme sen jatkuvan rannan kautta. Perustelemme asiaa siten, että Joutsenentien kautta tulevat autot tietenkin omille tonteille ja rantaan venepaikoille jos siinä vielä kulkevat pyöräilijät ja jalan kulkijat aiheuttaa vaaratilanteita joita on ollut havaittavissa koko ajan. Kesällä autoja liikkuu todella paljon eikä kaikilla ole edes venepaikkaa vaan ajavat suhteellisen kovalla vauhdilla rantaan ja siihen mattolaiturille. Mattolaiturille ehdotamme purkamista, on jo melko huonossa kunnossa ja suurimmaksi osaksi nuorison ajanvietto käytössä ainakin kesällä. Mattolaiturin kautta olisi hyvä viedä ranta reitti eteenpäin Pataluodonpuistolle. LIITE 3 2/4 Veneiden tilanne olisi hyvä tarkistaa onko kaikilla maksettu paikka ja muutenkin olisi mielestämme hyvä siistiä rantaa, on kasattu mm. rikkoutuneita lavoja yms. roskaa. Vastine: Rantaraitti kulkee rantaa pitkin koko kaava-alueen osalla. Kaavaluonnoksessa ei ole merkintää mattolaiturista ja se poistuu lähivuosina. Veneiden maapaikat tulevat myös poistumaan lähivuosina joten niistä mahdollisesti aiheutuneet ongelmat poistuvat. Päätöstä venepaikkojen poistamisesta ei vielä ole. 2. Touko ja Riitta Joutsenvirta, Allan Mutanen ja Tommi Hirvonen Utrasta keskikaupungille johtava kevyen liikenteen väylä on ollut suunnitteilla ja rakenteilla jo vuosikymmenet. Suunnitelman toteutuksessa on haluttu myönteisellä ja rakentavalla tavalla kuulla ja ottaa huomioon myös alueen asukkaiden mielipiteet. Pataluodon asukkaiden osalta kuuleminen tapahtui keskeisesti jo ns. SOFY-projektin yhteydessä 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Projektiin liittyen koottiin erityinen Asukassuunnitteluryhmä, jonka tehtävänä oli laatia alueen "kehittämissuunnitelmat mm. asukaskyselyjen perusteella ". Näin myös tapahtui. Rantaväylän osalta asukassuunnitteluryhmän esitys oli seuraava: "Tuleva rantaväylä kulkisi Suokukonkatua ja Haikarankujaa pitkin Pataluodon puiston poikki, uimarannan kiertäen ja liittyisi Ranta-Mutalantien pyörätiehen. "Keskeinen ajatus oli, että ahkerassa käytössä oleva Pataluodon puiston ranta rauhoitettaisiin ja säilytettäisiin alueen asukkaiden uimaranta- ja virkistyskäytössä. Edellä olevaan nojautuen esitämme, että nyt toteutusvaiheeseensa tullut rantaraitti ohjataan Hanhentien alaosan ja Haikarakujan kautta Pataluodon puistoon. Näin sekä Suokukonkadun että rantaraitin kautta tuleva kevyt liikenne kulkisi Pataluodon puistossa jo pitkään käytössä ollutta valmista väylää pitkin Rantamutalantien kevyen liikenteen kaistalle, jota pitkin Rantaraitti joka tapauksessa puiston jälkeen jatkuu. Esittelijä nosti ehdotuksemme nähtäville 12.3.2014 Rantakylän auditoriossa pidetyssä yleisötilaisuudessa, jossa ei osallistujilta tullut tästä poikkeavia esityksiä. Tämä kertoo mielestämme sen, että edellä oleva SOFY-projetin esitys on edelleen ajantasainen perustuen myös siihen, että Hanhentie ja Haikarankuja ovat suojaisia ja hyvin hoidettuja väyliä myös talviaikaan. Mikäli rantaraitti ohjattaisiin tontilla 1116 sijaitsevien kolmen omakotitalon rantojen poikki, väylä päätyisi suoraan Pataluodon puiston edelleen ahkerassa käytössä olevalle uimarannalle. Osin erittäin ahtaan väylän, matalan rannan ja Pielisjoen vedenkorkeuden suurten vaihtelujen vuoksi jouduttaisiin tällöin varsin massiivisen kevyen liikenteen väylän ja raja-aitojen rakentamiseen. Kustannuksia nostaisi merkittävästi se, että osa väylän maaalueesta on yksityisomistuksessa. Ranta-alueen menettämisen seurauksena erityisesti tämän mutta myös kahden muun tontin arvo suorastaan romahtaisi. Tämä johtaisi todennäköisesti pitkällisiin oikeus- ja pakkolunastustoimiin, jollaisia Joensuun kaupunki on pe- LIITE 3 3/4 rinteisesti ilman hyvin perusteltuja ja painavia syitä pyrkinyt omien asukkaidensa kanssa välttämään. Rantaraitin toteutus silloin myös merkittävästi viivästyisi. Rantaraitin ohjaaminen esittämällämme tavalla on mielestämme luonteva, eturistiriidaton ja alueen asukkaiden mielipiteitä kunnioittava ratkaisu. Merkittävien säästöjen lisäksi se myös pikemmin lyhentää ja helpottaa väylää käyttävien kulkua Pataluodon puiston kautta Rantamutalantien kävely- ja pyöräilyreitille, jolle Rantaraitti joka tapauksessa Pataluodon puistosta esittelyn mukaan nousee. Vastine: Joensuun yleiskaavoissa on ollut jos vuodesta 1953 alkaen tavoitteen rantojen vapauttaminen rakentamisesta mahdollisimman yhtenäisen vihervyöhykkeen saamiseksi. Joensuun yleiskaavassa 1987 ja yleiskaavassa 2010 (valm. 1996) kaavakarttaan oli piirretty ulkoilureitti samoin kuin nyt voimassa olevassa yleiskaavassa. Aikojen kuluessa ja eri yhteyksissä reitin osalta on ollut erilaisia mielipiteitä. Mielipiteessä mainittu Pataluodon uimaranta ei ole enää käytössä, koska Pielisjoen virtausnopeus on tällä paikalla liian suuri. Mielipiteessä viitataan ns. SOFY-projektissa valmistuneeseen Rantakylän kehittämissuunnitelmaan. Projektin tavoitteena oli tuottaa kuntasuunnittelua täydentäviä suunnittelumenetelmiä asuinalueiden kehittämiseen. Rantakylän projektissa oli yhteissuunnitteluryhmä ja 10 alueellista ryhmää. Mielipiteen lainaus on yhden alueellisen työryhmän kannanotto. Yhteissuunnitteluryhmä vastasi koko alueen ehdotuksista. Yhteissuunnitteluryhmän ehdotus oli että ranta-alueesta suunnitellaan ja toteutetaan monipuolinen virkistys- ja harrastusalue. Jatketaan jokivarren kevyen liikenteen väylää Utran kirkolle saakka. Väylä rakennetaan maisemaa mukaillen ”rantabulevardiksi” puistoineen ja penkkeineen. Tämä sama esitys on nytkin kaavamuutoksen pohjana. Asemakaavamuutoksen yleisötilaisuudessa 12.3.2014 oli esillä kaksi vaihtoehtoa rantaraitin sijoituksen osalta korttelin 1116 kohdalla. On hyvän hallinnon mukaista, että erilaisia vaihtoehtoja tuodaan esille. Kun vaihtoehtoja esitellään eikä niistä käydä keskustelua, ei se merkitse, että jompikumpi vaihtoehto olisi tullut hyväksytyksi. Korttelin 1116 ja vesialueen välissä on asemakaavan mukainen puistoalue. Mielipiteessä esitetty väite, että rantaan sijoittuvat raitti ohjautuisi kolme omakotitalon rantojen poikki, ei pidä paikkaansa. Kaksi mielipiteen allekirjoittajista on omavaltaisesti aidannut puistoa ja ottanut kaupungin omistamaa maata käyttöönsä. Tällainen menettely ei tee alueista kyseisten tonttien rantoja. Väitteet tonttien arvon romahtamisesta perustuvat vääriin oletuksiin ja spekulaatioihin – tontilla, jolla ei ole rakentamista ohjaavan asemakaavan mukaista omaa rantaa, ei voi olla omarantaisen tontin arvoa. Lisäksi on otettava huomioon, että asemakaavan mukainen maankäyttö ja maanomistus eivät ole sama asia. 3. Eija Yletyinen LIITE 3 4/4 Ehdotan, että korttelin 11190 tontti 2 liitetään asemakaavan muutokseen. Ehdotan, että tontin 2 tai koko korttelin 11190 tonttitehokkuusluku nostetaan e=0.2S ja kerrosluku kahteen. Perustelut: -Tontin 2 rakennus on tyhjillään. Rakennus on tarkoitus purkaa lähivuosina ja rakentaa uusi asuinrakennus. Asemakaavan väljentäminen antaisi paremmat mahdollisuudet uudisrakentamisen suunnittelulle ja tontin tehokkaalle käyttämiselle. -Ympäristön monilla tonteilla on tehokkuuslukuna e=0.2S ja joillakin kerroslukuna kaksi. Korttelin 11190 asemakaavan muuttaminen ehdotetulla tavalla toisi tasapuolisuutta alueen tonteille. Vastine: Mielipiteen mukaisesti korttelin 11190 ja neljän muu korttelin tonttitehokkuusluku ja kerrosluku on muutettu esityksen mukaiseksi. Tällä edistetään alueen tontin haltijoiden yhdenvertaista kohtelua asemakaavassa. LIITE 4 1 / 13 Pataluodon rantaraitti ym. luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet Lausunnot 1. Pohjois-Karjalan ELY-keskus ELY-keskus pitää hyvänä, että Pielisjoen rantaan sijoittuvan ulkoilureitin jatkuvuus turvataan ja rantaa myötäileviä reitti yhteyksiä parannetaan. Kaavamääräysten mukaan tonteille saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle vähintään neljän metrin päähän tontin rajasta enintään 30 rn2:n suuruisen saunarakennuksen. ELY-keskus ei pidä hyvänä rakennusalan ulkopuolelle osoitettua rakennusoikeutta. Saunoille tulisi kaavakartalla osoittaa rakennusalat, joiden sijoittuminen tulisi tutkia tonttikohtaisesti. Tonttien etelärajojen osalta saunarakennuksen rakennusala tulisi pyrkiä osoittamaan kauemmaksi kuin neljä metriä tontin rajasta, ettei rakentaminen ohjautuisi liian lähelle rannan ulkoilureittiä. Saunan rakennusoikeus tulisi maanomistajien tasapuolisen kohtelun vuoksi olla enintään 25 k-m2, kuten hiljattain laaditussa Uittopäälliköntien kaavassa. Vastine: Lausunnon perusteella saunarakennusten kerrosalaksi on muutettu 25 m2. Erillisiä saunan rakennusaloja ei merkitä koska tonttien omistajilla on erilaiset ennakoimattomat tarpeet eikä kyse ole maisemaa merkittävästi muuttavasta rakentamisesta. 2. Museovirasto: Asuinkortteleiden ja Pielisjoen välinen alue on ollut rantaniittyä, leveys vaihtelee viidestä metristä 35 metriin. Kaavaratkaisussa ulkoilureitti viedään aivan Pielisjoen rantaan. Museovirasto pitää ratkaisua hyvänä, näin Pielisjoen rantaa seuraava ulkoilureitti eheytyy ja toteutuu varhaisten suunnitelmien mukaisesti. Vastine: Lausunnossa ei ole huomauttamista kaavaluonnokseen. Pataluodonpuistossa oleva muinaismuistokohde on tutkittu ja tutkimuksen perusteella kohteen rajausta on tarkennettu. Mielipiteet 1. Allan Mutanen, 14.10.2014 Muutimme Hanhentielle 1965 nykyisen asuntoni viereen ja olen asunut siitä asti Ranta-Mutalassa/ Rantakylässä ja nyt vuoden Haikarankujalla. 2011 perikunta laittoi myyntiin Haikarakujan tontin ja saimme siitä tehtyä kaupan. Omistan Kontiolahden puolella kaavoitetun joenrantatontin edelleen mutta valinta kodilleni oli Joensuu asua Pataluodossa "kehdosta hautaan" kiehtoi. Tontin myyjä oli viranomaisilta tiedustellut rakennusoikeutta ja samassa yhteydessä mahdollista vesijättö maan liittämistä tonttiin kaupunki oli ollut halukas neuvottelemaan asiasta! Kaupat tehtyäni otin yhteyttä ranta-asiassa ja sain vastauksia useammalta henkilöltä että estettä rannan myynnille ole! Timo Lajunen kertoi kaavamuutoksesta ja sen jälkeen tehdään kauppa poikkeuksena että Tommi Hirvosen ranta-alue pitää olla samassa kaava muutoksessa. Näinhän on toimittu myös Noljakassa Ässätiellä. LIITE 4 2 / 13 Rannan mahdollisesta kaupasta olen saanut sähköposteja joissa kerrotaan prosessin etenemisestä ja juridiikasta. Olen luottanut näihin tietoihin että jonakin päivänä kauppa syntyy. Toimin yrittäjänä 1967 perustetussa rakennusalalla toimivassa metallialan yrityksessä ja vuosikymmenien aikana hyväksi havaittujen yhteystyö kumppaneita apuna käyttäen aloin suunnitella uutta kotia. Arkkitehdiksi valikoitui Markku Korjonen jolla oli hahmoteltu talomalli josta muuttelimme tontille ja perheelle sopivan talon. Tarkoituksena oli, että Joensuulaiset rakentajat ja materiaali toimittajat kuvaisivat esitteisiinsä käytettyjä tuotteita ja voivat käyttää asiakkaita katsomassa pihaa ja taloa. Talo on erilainen kuin Joensuussa on ennen rakennettu. Aina kun tehdään erilaista se herättää keskustelua ja varmaankin ihastusta ja vihastusta! Rakennuslupa pysähtyi kaavoittajan pöydälle autokatoksen takia koska rakennusoikeus ei riittänyt? Autokatos vaatii rakennusoikeuden? Missään suunnittelijan aikaisemmissa kohteissa näin ei ole käynyt? Otimme palaverin kaavoittelijalle paikalla oli rakennustarkastaja minä ja rakentajat/ suunnittelija. Palaveri alkoi tosi epämiellyttävästi ja saimme osaksemme huonoa käytöstä? Tässä vaiheessa kaduin että olin rakentamassa Joensuuhun! Autotalli rakennus meni poikkeusluville ja saimme aikanaan rakennusluvan. Näin varmaankin piti toimia. Mutta auto katos vaatii rakennusoikeutta! Kaikki paikallaolijat ihmettelivät myös rakennustarkastaja ja antoi luvan jatkaa rakentamista. Rakennusviranomaisten kanssa yhteystyö oli mutkatonta ja palvelu tosi miellyttävää. Rakennus edistyi ja tuli ajatus pihakeittiöstä. Lupa hakemukseen lisäsimme aidan, jonka Markku Korjonen suunnitteli. Aita sijaitsee omistamallani maalla ja naapurini Touko Joutsenvirran maalla. Lupasin aidan rakentaa omilla kustannuksilla molempien naapureiden suostumuksella ja poistin vuosikymmeniä olleen metallisen verkkoaidan joka oli osittain kaatunut. Vanha aita oli tontin itäsivultakin jokeen asti joensuun kaupungin maalla. Muutama aitatolppa on kaupungin puolella niin kuin oli ollut vuosikymmeniä ja aidan rakentaja on kuollut ja kuopattu vanhasta aidasta on muistikuvia 1970 luvulta alueella asuvilla ja minulla. Laitureita on pitkin joenrantaa. Kyselin asukkailta jotka tunnen laiturinluvista ja sain useita vastauksia että teknisestä toimistosta ovat saaneet luvan tehdä laiturin. Jälleen suunnittelijan avustuksella sain asianmukaiset kuvat kun hän oli aikaisemmin piirtänyt Suokukonkadulle laiturin joka on ryhdikkäänä edelleen paikoillaan. Kuvien kanssa tekniseen toimistoon Muuntamontielle ja esittelin asiani rakennustarkastajalle joka oli paikalla ja sain luvan. Miten muuten olisin voinut toimia? En ole omistellut kaupungin omistamaa maata missään tapauksessa! Olen vaihtanut vain uuden aidan vanhan tilalle ja tehnyt laiturin luvalla rantaan. Sain tiedon 2013 Joensuu uutisista rantaraitin suunnitelmista ja otin yhteyttä puhelimella kaavoittajaan "verpaallisen" puhelun aikana sain jälleen kuulla asenteen minua kohtaan. Kaavaselostuksessa minua osoitetaan ja luvalla rakentamiani aitaa ja laituria syytetään rantaraitin LIITE 4 3 / 13 syyksi. Joka asianajajani mukaan sellaisena yleiseen levitykseen tullessa vaatii hänen toimenpiteitä. Kaavaluonnoksen lauseiden takia tulen saamaan mielipahan naapureille aiheuttamasta ongelmasta ja se ei ole oikein. Onko tämä käytös ja pompottelu yksilölle hyväksi ja yrittäjä ystävällinen Joensuu? Asia aikanaan kun saa julkisuutta vaikuttaa se tulevaan Joensuun rakentamiseen ja investointien käynnistymisiin Joensuun Kaupungissa. Ässätien asukkaiden kanssa kävin mielenkiintoisen keskustelun vastaavasta suunnitellusta rantaraitista joka olisi heidän kohdallaan vienyt kodista yksityisyyden ja laskenut kiinteistön arvoa. He kokivat kaavasuunnittelun kiusalliseksi ja kiusaamiseksi. Ässätielläkin on yksi tontti vesirajaan ja rantaraittia siihen ei rakennettu. Ennakkotapaus? Samoin Haikarankujalla on yksi tontti vesirajaan! Olisikohan Joensuussakin aika muuttaa vanhoja tapoja ja käyttäytymismallia. Jokainen täällä asuva ihminen on tärkeä ja samanarvoinen. Kyllä Joensuuhunkin pitää pystyä investoimaan turvallisesti. Monesti omakotitalo on perheen elämän suurin investointi, niin se on minullakin. Vastine: Mielipiteessä käydään laajasti läpi Mutasen rakennuspaikan hankintaa, rakennusten suunnittelua, rakennusluvan hakemista ja rakentamista. Laiturin osalta mielipiteessä on virheellinen tieto. Laiturilla ei ole rakennusjärjestyksen edellyttämää toimenpidelupaa eikä maanomistajan lupaa. Tosiasia on myös, että Mutanen on rakentanut kaupungin omistamalle puistoalueella aidan ilman rakennusjärjestyksen edellyttämää toimenpidelupaa ja maanomistajan lupaa. Asia on yksiselitteinen, rakennusten ja rakennelmien sijoittamiselle pitää olla maanomistajan lupa. Ennen rakennustoimenpiteisiin ryhtymistä pitää saada myös asiaan kuuluvat rakentamisen luvat. Rakentamisessa ei ole suullisia lupia. Tämän ovat Mutaselle ilmoittaneet sekä rakennustarkastaja että kaavoituspäällikkö. Mielipiteessä viitataan Ässätien alueen kaavoitukseen. Ässätiellä tonttien ja vesialueen välissä on viheraluetta. Yksikään tontti ei siellä ulotu vesialueeseen. Myös Pataluodon alueen asemakaavassa yksikään tontti ei ulotu vesialueeseen. Pitää myös huomioida, että kaava ja maanomistus ovat eri asia. Asemakaavoitusta ja rakentamista ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Mielipiteessä tuodaan esiin seikkoja, jotka eivät ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaan huomioon otettavia asemakaavaa valmisteltaessa. 2. Allan Mutanen 30.10.2015 Hankin Haikarankujan tontin omistukseeni 2011 ja käynnistin talon suunnittelun. Tontin myyjä oli ottanut selvää rakennusoikeudesta ja mahdollisuudesta liittää ranta-alue tonttiin kaupungin vastaus oli ollut myöntävä. Otin kaupan jälkeen yhteyttä ranta asiassa edelleen vastaus oli, ettei estettä ranta alueen myynnille ei ole. Kaupungin geodeetin neuvosta otin yhteyttä kaavoittajaan ja kerroin suunnitellusta tontti kaupasta ja kaavamuutoksesta muuttaa ranta-alue kaavassa tonttimaaksi kuten tapahtuu Ranta Mutalantien talojen kohdalla ja on tapahtunut aikaisemmin mm. Ässätiellä Noljakassa. LIITE 4 4 / 13 Rakennuslupa anomus pysähtyi kaavoittajaan ja epäkohteliaan palaverin jälkeen sain rakennusluvan talolle sillä erolla että autotallirakennus meni poikkeusluville. Suunnittelin rakennukset ja tontin koko ajan siinä uskossa että ranta alueen kauppa toteutuu ja suunniteltu ranta raitti ohjautuu Haikarankujan kautta. Olen koko ajan toiminut lähinaapurustossa tapahtuneitten ja hyväksyttyjen menettelytapojen mukaisesti. Sain rakennustarkastajalta sähköpostin 14.01.2014 jossa hän edelleen neuvoi ottaa yhteyden kaavoittajaan kaavamuutoksen takia että ranta-alueen voisi liittää tonttiin jonka jälkeen Timo Lajusen kanssa pitäisi tehdä maa-alueesta kauppa. Mielestäni koko kaavahanke perustuu virheelliselle ja väärin tulkitulle pohjalle. Kaavoituksen tulisi aina perustua sen omista lähtökohdista nouseviin syihin. Kaavaluonnoksessa rakennustarkastajan luvalla rakennettua laituria osoitetaan syyksi rantaraitille! Tässä näkyy asenteellisuus ja eräänlainen rankaisutoimi, jonka painopiste kohdistuu raskaalla tavalla myös Pataluodon asukkaisiin ja Haikarankujan naapureihin. Koen olevani julkisesti leimattu. Olen kasvanut ja viettänyt nuoruuteni Pataluodon alueella. Korttelimme sijaitsee vastapäätä Iiksenjoen suistoa ja olen saanut seurata, miten sekä suistoalue että koko jokialue tonttiemme kohdalla ovat lintujen levähdys ja ruokailu paikkoja. Hanhentien päässä oleva mattolaituri on jo pitkään ollut erinomainen paikka lintubongareille, jotka ovat tehneet havaintoja myös hyvin harvinaisista lajeista. Sekä Haikarankujaa pitkin että Ranta-Mutalantieltä käsin liikkuu nykyisin enenevässä määrin koirien ulkoiluttajia. Ei ole suotavaa, että rantaraitti ohjataan rantaa pitkin, jolloin koirat ja niiden haukku voi olennaisesti häiritä lintuja. Tästäkin näkökulmasta on perustelua, että rantaraitti ohjataan kyläläisten toivomalla tavalla eli Haikarankujaa pitkin. Tunnettua on, että kaavaluonnoksessa olevalla ranta-alueella sijaitsee myös arvokas arkeologinen kohde. On ristiriitaista että toisaalla Joensuussa on maanomistaja syytettynä oikeudessa rantaan ajetusta maa-aineksista! Haikarankujan kohdalla rantaraitti toteutuessaan vaatisi veden korkeuden muutoksen takia massiivisia maansiirtotöitä ja luonnollisen rannan täyttöä maa-aineksilla jolloin ranta siirtyisi ja joki kapenisi! Haikarakujan kohdalle suunniteltu reitti olisi kustannuksiltaan kallis ja vaatisi yksityisen maan pakkolunastusta. Olisi kaupungille edullisempaa ohjata reitti jo olemassa olevaa kaupungin ylläpitämää väylää joita pitkin on yhteys Pataluodonpuistoon. Joensuussa on ennakko tapaus vastaavasta rantaraitin suunnittelusta Ässätiellä, jota ei sinne rakennettu. Selvittäessäni kyseistä kaavaluonnosta tuli ilmi että suunnitellun reitin siirtäminen jo valmiina olevalle väylälle johtui siitä että kaupunki ei käyttänyt Ässätiellä pakkolunastus keinoa ja reitti olisi ollut liian kallis kustannuksiltaan. Tässäkin tapauksessa ohjattiin reitti jo rakennettua LIITE 4 5 / 13 väylää pitkin. Mielestäni Haikarankujalla pitäisi toimia samoin kuin Ässätiellä ja turvata kaupunkilaisten tasapuolinen kohtelu kaupunginosasta riippumatta! Joensuulaisten samanlainen kohtelu lisäisi Joensuun asunalueiden vetovoimaa ja rohkaisisi turvallisesti investoimaan tänne. Tällainen rehti ja tasavertainen kohtelu loisi edellytyksen työpaikkojen säilymiselle ja lisääntymiselle kaupungissamme. Suomen ylivoimaisesti suurin työnantaja: pienet ja keskisuuret yritykset. Ovat usein perheyrityksiä ja yrittäjä haluaa asua työpaikkansa lähellä ja mielellään hyvin, hyvällä ja rauhallisella asuinalueella jonne uskaltaa rakentaa ja investoida turvallisesti. Joensuulaisen 1967 perustetun perheyrityksen yrittäjänä valitsin asuinpaikaksi Joensuun Pataluodon. Muutimme Varkaudesta Hanhentie 14:sta nykyisen asuinpaikkani viereen vuonna 1965. Vastine: Mutanen on saanut rakennusluvan vuonna 2011 ja poikkeamisluvan vuonna 2012. Kesällä 2013 kaupungin rakennusvalvonnasta saatiin tietoja, että alueella oli tapahtunut luvatonta rakentamista. Kaavamuutos otettiin kaavoituskatsaukseen marraskuussa 2013 ja asemakaavan muutos käynnistyi maaliskuussa 2014. Kaavoituksessa ei ole tietoa, että mahdollisesta kaavamuutoksesta olisi keskusteltu ennen kesää 2013. Asemakaavan muutoksia ohjaa yleiskaava ja ne tehdään aina tapauskohtaisesti kulloistenkin olosuhteiden mukaan. Tämän vuoksi toisissa kaupunginosissa tapahtuneet kaavamuutokset eivät ole vertailukelpoisia. Mielipiteessä viitataan myös siihen, ettei Ässätiellä käytetty pakkolunastusta. Viittaus on oikea. Ässätiellä kaupunki oli maanomistaja ja myi valmiit kaavatontit yksityisille. Ei ollut tarvetta lunastuksille, koska kyse oli kaupungin maasta. Pataluoto ei ole erityinen lintualue eikä sitä siksi tee se, että ihmiset käyvät katselemassa lintuja siellä. Kaavoituksessa ei ole tietoa, että kaupunki olisi syytettynä rantaan ajetuista maa-aineksista. Suunniteltu rantaraitti tehdään noin puolen metrin täytöllä. Suurin osa täytöstä tehdään maalle, joten raitti ei tule kaventamaan Pielisjokea. 3. Mutalan Riento ry. Meitä on järjestöinä lähestytty asiassa huolena Pataluodon puistossa tiettävästi ainakin 60 vuoden ajan käytössä olleen liikuntapaikan menettämisen pelossa. Vetoammekin järjestönä, että kaavassa ja mahdollisessa toteutusvaiheessa turvataan Pataluodonpuistossa oleva perinteikäs lentopallokenttä ja lajin kesäisin vuosikymmeniä tällä kentällä jatkunut aktiivinen harrastusmahdollisuus. Vastine: Yhdistyksen huoli perustuu väärinkäsitykseen. Alueella olevaa lentopallokenttää ei olla hävittämässä. Lausunnon pohjalta merkitään selvyyden vuoksi nykyinen lentopallokenttä kaavakarttaan urheilu- ja virkistyspalvelujen alueena. 4. Tuoko ja Riitta Joutsenvirta Jätimme 17.3.2014 kaksi Pataluodon rantaraitin kaavoittamiseen liittyvää lausuntoa, joiden allekirjoittajina olivat myös muut korttelin 1116 asukkaat. Sofy-projektin yhteydessä toteutetun asu- LIITE 4 6 / 13 kaskyselyn tulokseen perustuen esitimme, että "tuleva Rantaväylä kulkisi Suokukonkatua ja Haikarankujaa pitkin Pataluodon puiston poikki, uimarannan kiertäen ja liittyisi Ranta-Mutalantien pyörätiehen. " Voimassa olevaan asemakaavaan sekä eräisiin lausuntoihin vedoten kaavaluonnos kuitenkin esittää, että rantaraitti ohjautuisi omistamamme ranta-alueen kautta. Esitys on mielestämme käsittämätön. Voimme rehellisesti todeta, että kaikki paikalla käyneet tuttavamme, joiden joukossa on ollut alan asiantuntijoita, ovat hämmästelleet suunnitelmaa. Uskomme, että seuraavat esille nostamamme näkökohdat valaisevat asiaa: 1. Kaavaluonnos ei huomioi, että tonttimme ulkorakennuksen joen puoleisessa päädyssä on rantasauna. Siinä ranta-alueemme on myös kapeimmillaan, vain muutaman metrin levyinen. Toteutuessaan kaavaluonnos estäisi tai ainakin suuresti rajoittaisi normaalia omarantaista saunomista. Myös rantaraitin käyttäjistä olisi hyvin epämiellyttävää, mikäli väylä kulkisi saunan portaiden ja vesirajan välistä. Tämän totesi myös paikan päällä pyynnöstäni käynyt kaupungin rakennustarkastaja. Oikeudesta rantasaunomiseen käytiin äskettäin pitkällinen kiista läheisellä Utran alueella. Tulos oli, että ranta-asukkaat saivat luvan saunojen rakentamiseen. Saunominen kuuluneekin suomalaisten "perusoikeuksiin" silloin, kun siihen tarjoutuu luonnollinen mahdollisuus. Kaavaluonnoksen mainitsema asumismukavuus heikkenee osaltamme aivan olennaisella tavalla, mikäli omarantainen vapaa saunominen estyy. 2. Kiinteistövälittäjän mukaan tonttimme arvo ilman ranta-aluetta laskisi kymmeniä tuhansia euroja, joten kyseeseen tulisi ranta-alueemme pakkolunastus. Kaupunki on tietoisesti välttänyt pakkolunastustoimia ilman erityisen painavia perusteita. Omaa tilannettamme vastaava ennakkotapaus viime vuosilta on Noljakan Ässätieltä. Sielläkin kaavailtiin virkistysreittiä useamman tontin rannan kautta. Yhden tontin osalta omistusoikeus ulottui kuitenkin vesirajaan eikä kaupunki käyttänyt pakkolunastusoikeutta. Edellytämme, että kaupungin kaikkia asukkaita kohdellaan tasapuolisesti eikä meidänkään osalta ryhdytä pakkolunastustoimiin. 3. Tietojemme mukaan kaavoittaja esittää, että alempana jokivarressa olevia ranta-alueita liitetään tontteihin ja myydään tontin omistajille, koska ne ovat virkistysreitille liian ahtaita. Oikeustajumme vastaista on, että meiltä halutaan kuitenkin pakkolunastaa alue, joka asiantuntijankin mielestä on väylälle sopimaton ja erittäin ahdas. 4. Eräissä lausunnoissa vaadittua viheralueiden yhteyttä ei rantaraitin ohjaamisella rannan kautta saavuteta. Asemakaavaan ja karttoihin merkitystä Onkimiehen puistosta ei Pataluodon osalta paljaaksi raivattuna ole jäljellä muuta kuin nimi. Tämän vuoksi on samanarvoista kulkeeko reitti kahden viheralueen välillä rannan tai Haikarankujan kautta. Kyse on vain muutamasta kymmenestä metristä, joten mitään erityistä lisäarvoa rannan kautta ohjaamisella ei virkistysreitin käyttäjille saavuteta. LIITE 4 7 / 13 5. Rannan kautta rantaraitti ohjautuu suoraan uimarannalle. Vastoin kaavaluonnoksessa esitettyä väitettä, tonttimme viereinen uimaranta on täysin uintikelpoinen ja epävirallisena edelleen ahkerassa käytössä. Tämä todetaan myös netissä olevassa kaavoitusarkkitehti Katariina Surakan laatimassa Rantakylä-Utra -pyöräilyretken raportissa. Siinä ihastellaan lisäksi luonnonmukaisesti hoidettua Pataluodon puiston metsää, jonka keskeltä nykyinen Haikarankujaa pitkin tuleva reitti kulkee. Se johtaa myös lähes suoraan nyt suunnitellulle puron yli johtavalle sillalle. Tätä reittiä hyödyntämällä ei tarvitse raivata järeää metsää eikä poistaa palloilukenttävarausta. Lisäksi vältytään häiritsemästä Surakan raportissakin mainittua liksenjoen suiston lintualuetta sekä turvataan puistossa sijaitsevan arkeologisen kohteen koskemattomuus. 6. Rantaraitti ei ole rantaviivaraitti vaan väylä, joka kulkee Utrasta kohti keskustaa milloin lähellä rantaa milloin etäämmällä Pielisjoesta. Kaavaluonnoksen mukaan reitti ohjautuu Pataluodon puistosta Kuikankadulle ja siitä Rantamutalantien kevyen liikenteen väylälle eli varsin etäälle rannasta. Suoremmin, helpommin ja huomattavasti vähäisemmin kustannuksin samaan päädytään Haikarankujan kautta kulkevaa reittiä. 7. Lautakunnilla on tällä hetkellä tiukat säästövelvoitteet. Siksi on mielestämme käsittämätöntä, että kaavaluonnos esittää vaikeasti toteutettavaa ja erittäin kalliiksi tulevaa ratkaisua vesistörakentamisineen. Tarjolla oleva vaihtoehto on mielestämme kaikki näkökohdat huomioiden paljon parempi. Se on lähes sellaisenaan valmiina ja sitä myöten virkistysreitti on myös jo vuosikymmenten ajan ongelmitta ohjautunut. Lopuksi pari inhimillistä näkökulmaa Olemme vaimoni kanssa tehneet pääosan elämäntyötämme Joensuun kaupungin palveluksessa: minä Lyseon lukion opettajana ja rehtorina sekä vaimoni eri kouluissa terveydenhoitajana. Haikarankujalla olemme asuneet yli kolmekymmentä vuotta. Luontoa kunnioittaen olemme vaalineet ja hoitaneet tonttiamme sekä siihen liittyvää ranta-aluetta niin, että se olisi kaunis ja viihtyisä. Koemme, että ranta-alueemme pakkolunastus merkitsisi meille tunneperäisesti lähes samaa kuin kodista häätäminen. "Saunarantamme" menettämisen jälkeen kotimme ympäristöineen ei tuntuisi enää tutulta ja turvalliselta. Mielestämme kaavoittajan perusteet pakkolunastukselle eivät täytä niitä ehtoja, joita kaupunki on perinteisesti pakkolunastustoimilta edellyttänyt. Koemme myös, että pakkolunastus olisi eräänlainen " laillistettu omaisuuden takavarikointi." Kaavoituksen etenemisen myötä on tullut tuntu, että kaavoittaja haluaa ikään kuin "väkisin" raivata uuden väylän rantamme kautta vaikka käytettävissä on esittämämme ja mielestämme parempi vaihtoehto. Vastine: Lausunnossa mainitaan ns. Sofy-projekti. Tätä asiaa on käsitelty vireilletulovaiheen vastineessa. SOFY-projektissa valmistui Rantakylän kehittämissuunnitelma. Mielipiteen lainaus on yhden alueellisen työryhmän kannanotto. Yhteissuunnitteluryhmä vastasi koko alueen ehdotuksista. Yhteissuunnitteluryhmän ehdotus oli että ranta-alueesta suunnitellaan ja toteutetaan monipuolinen virkistys- ja harrastusalue. Jokivarren kevyen liikenteen väylää jatketaan Utran kirkolle saakka. Väylä rakennetaan maisemaa mukaillen ”rantabulevardiksi” puistoineen ja penkkeineen. Tämä sama esitys on nytkin kaavamuutoksen pohjana. LIITE 4 8 / 13 Joutsenvirran kanssa on käyty useita keskusteluja. Niissä on käynyt ilmi, että ostaessaan Haikarakujan tontin heillä oli tieto, että tontin ja Pielisjoen välinen alue on asemakaavassa viheraluetta. Tästä kiistattomana osoituksena on myös vuonna 1988 haettu asuinrakennuksen laajennuksen rakennuslupa, jossa hakijoina ovat Joutsenvirrat. Rakennusluvan asemapiirustuksessa rakentaminen on osoitettu nykyiselle asemakaavan mukaiselle tontille ja Pielisjoen ja tontin välissä on puisto ja polku. Joutsenviralla on täytynyt olla tieto siitä, että viheralue voidaan lunastaa ja rakentaa yleiseksi alueeksi. Kiinteistönvälittäjän arviot tontin arvosta ilman ranta-aluetta ovat turhia: tontti ei ole koskaan ollut rantaan rajoittuva. Asemakaavoitus tapahtuu maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ja sitä ohjaa kaupunginvaltuuston hyväksymä yleiskaava. Yleiskaavassa ulkoiluraitti kulkee Pataluodossa Pielisjoen rantaa myötäillen, mutta Mutalassa se kulkee katualueella. Asemakaavan valmistelu on siten tapahtunut valtuuston hyväksymän yleiskaavan mukaisesti. Asemakaavan muutokset tehdään aina tapauskohtaisesti kulloistenkin olosuhteiden mukaan. Tämän vuoksi toisissa kaupunginosissa tapahtuneet kaavamuutokset eivät ole vertailukelpoisia. Joensuun yleiskaavoissa on ollut jo vuodesta 1953 alkaen tavoitteen rantojen vapauttaminen rakentamisesta mahdollisimman yhtenäisen vihervyöhykkeen saamiseksi. Joensuun yleiskaavassa 1987 ja yleiskaavassa 2010 (valm. 1996) kaavakarttaan oli piirretty ulkoilureitti samoin kuin nyt voimassa olevassa yleiskaavassa. Mielipiteessä mainittu uimaranta ei ole virallinen uimaranta. Tällaisia epävirallisia uimapaikkoja on Pielisjoen varressa useita eivätkä ne voi olla tarkoituksenmukaisen maankäytön suunnittelun esteenä. Suunniteltu ulkoreitti on tarkoitus rakentaa hienovaraisesti puustoa säästäen eikä sillä ole mitään yhteyttä asemakaavasta poistettavaan pallokenttävaraukseen. Ulkoilureitin sijoituksessa turvataan muinaismuistokohteen koskemattomuus. Mielipiteessä tuodaan esiin seikkoja, jotka eivät ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaan huomioon otettavia asemakaavaa valmisteltaessa. 5. Leena ja Tenho Kettunen Pataluodon rantaraitin yleisötilaisuus oli 22.10.2014, jossa kaavan laatija Jukka Ropponen, esitteli rantaraittia. Hän kertoi, että Pataluodossa rantaraitti kulkisi ahkerassa käytössä olevan uimarannan kautta ja näin olen pilaavan rannan käytön. Sen vuoksi esitämme, että rantaraitti päättyisi puron itäpuolelle. Puron itäpuolella on jo valmiina tieyhteys Ranta-Mutalantielle sekä autoille P-alue. Ehdotamme, että puron itäpuolelle RantaMutalantieltä, laitetaan tienviitta RANTAAN, joka opastaisi lenkkeilijät puron itäpuolelta rannalle. Tien päästä, on luonteva yhteys Ranta-Mutalantien yli Rantakylän puistoalueelle. Pataluodon puistoalueelta on myös jatkoyhteys Ranta-Mutalantien kevyenliikenteen väylää pitkin Joensuun keskustaan. Mikäli rantaraitin rakentaminen toteutuu puron länsipuolelle, on purosta maan alitse johdettu betoniputkiyhteys Kuikankadun päähän poistettava ja rakennettava puroon riittävän suuri rumpu, joka jaksaa vetää purosta tulevat vedet ja sateella tulevat tulvavedet vapaasti puronsuulta Pielisjokeen. LIITE 4 9 / 13 Mahdollisen rantaraitin jatkuessa puron yli länsi puolelle, esitämme, että raitti jatkuisi eteenpäin luonnon-polkuna. Metsässä kulkee jo valmiina luonnonvaraiset leveät, kovapintaiset polut eri suuntiin, joista nykyisetkin liikkujat osaavat valita oman reittinsä. Puron ylityspaikan toivoisimme olevan nykyisellä paikalla. Kohdassa, johon jostakin syystä, on tämän syksyn aikana rakennettu kivipato. Mikäli suunniteltu kääntymispaikka Kuikankadun päähän toteutuu, koko Kuikankatu olisi uusittava. Nykyinen katu on liian korkeassa korossa Kuikankadun tontteihin nähden. Päällyskerroksia on vain ajansaatossa lisätty. Ymmärtääksemme, katuosasto ei ole luovuttanut Kuikankatua Joensuun kaupungille. Vastine: Asemakaavaehdotukseen on puron ylittävän reitin lisäksi merkitty pohjois-eteläsuuntainen ulkoilureittiyhteys Pataluodon puistoon. Se on luonteva yhteys Ranta-Mutalantien pohjoispuoleiselle kevyen liikenteen raitille. Pataluodonpuistossa olevan puron ylityksen yksityiskohdat ratkaistaan teknisen suunnittelun yhteydessä. Kaiken kaikkiaan suunniteltu ulkoilureitti rakennetaan hienovaraisesti luontoa kunnioittaen. Mielipiteessä mainittu Kuikankadun kääntöpaikka on jo voimassa olevassa asemakaavassa eikä kaavaan esitetä siltä osin muutoksia. Kääntöpaikkaa ei siis ole toteutettu vielä, mutta kaavassa sille on varattu tila. 6. Tommi Hirvonen Kaupunki on esittänyt, että ulkoilureitti Muikuntieltä Pataluodon puistoon kulkisi Hanhentieltä Pielisjoen rantaa pitkin Pataluodon puistoon. Reitin osalta on ollut kaksi vaihtoehtoa, joista toinen kulkisi Hanhentien ja Haikarankujan kautta puistoon. Kaupunki on kuitenkin päätynyt esittämään vaihtoehtoa, joka on huomattavasti korkeampi kustannuksiltaan, raskaampi rakennustyön osalta, kuormittaa enemmän Pielisjokea ja tämän lisäksi vaikuttaa kohtuuttomasti korttelin 1116 asukkaiden asumisrauhaan. On selvää, että jos kauan aikaa sitten rakennettujen omakotitalojen, joissa osassa asuu lapsiperheitäkin, etupihan välittömään läheisyyteen tehdään yleinen ulkoilureitti, aiheuttaa se kohtuuttoman paljon haittaa talojen asukkaille. Nuoriso käyttää tällaisia ranta-alueita ilta- ja yöaikaan kokoontumiseen ja aiheuttaa melua asukkaille. Tämä on todettu jo nytkin läheisen mattolaiturin osalta. Ulkoilureittejä ei pystytä valvomaan sen suhteen, ettei niitä pitkin ajettaisi esimerkiksi mopoilla, mikä aiheuttaa melua ja ympäristön pilaantumista, varsinkin kun se kohdistuu ilta- ja yöaikaan. Kaupungin tulee ottaa myös huomioon yleisten kulkuväylien roskaisuus, joka aiheuttaa tietenkin haittaa asukkaille mutta myös luonnolle. Nykyisellään korttelin 1116 asukkaat huolehtivat näiden kaupungin omistamien rantojen siisteydestä, vieläpä ilmaiseksi. Ei voida myöskään jättää huomiotta sitä, että asukkaiden rauha koko tontin osalta korttelissa 1116 on mennyttä, jos etu pihan edestä kulkee jatkossa suuri määrä ulkoilijoita. Tämä johtaa siihen, että rannan puolelle on välttämätöntä rakentaa aita ja näköeste, mikä tietenkin aiheuttaa näköalan menettämisen kauniille joelle. Tällä toimenpiteellä kaupunki käytännössä romahduttaa kyseisten tonttien arvon, vaikka se onkin vastauksessaan väittänyt, ettei ulkoilureitti voi vaikuttaa LIITE 4 10 / 13 tonttien arvoon, kun alue on kaavassa merkitty virkistysalueeksi. Virkistysalue ei kuitenkaan ole sama asia kuin yleinen kulkuväylä. Kaupungille olisi nykyisessä taloudellisessa tilanteessa järkevämpää käyttää olemassa olevia kevyen liikenteen väyliä yhteyden toteuttamisessa. Hanhentie ja Haikarankuja ovat olemassa olevia ja valmiiksi kaupungin ylläpitämiä väyliä, joita pitkin yhteys Pataluodonpuistoon saadaan toteutettua ilman lisäkustannuksia. Kaupungin asukkaana katson, että hankkeiden toteuttamisessa pitää pyrkiä järkevään kustannusten optimointiin, eikä viedä hankkeita eteenpäin "hinnalla millä hyvänsä". Joensuun kaupungilla on huomattavasti tärkeämpiäkin investointikohteita, kuin lyhyen ranta reitin rakentaminen kalliilla hinnalla. Joka tapauksessa kaupungin on esitettävä kustannuslaskelmat reitin toteuttamisesta eri vaihtoehdoissa. Ulkoilureitin rakentaminen rantaan vaatii järeitä maanrakennustöitä ja johtaa melu- ym. ympäristöhaittoihin alueen asukkaille. Kaupunki ei myöskään ole riittävällä tavalla tutkinut, mitä mahdollisia ympäristöriskejä rannan muokkaaminen aiheuttaisi Pielisjoelle. Kyseistä ranta-aluetta, joka tällä hetkellä on luonnonmukaisessa tilassa, käyttävät useat eläinlajit elinympäristönään. Jo aiemmin on asukkaiden puolelta tuotu esille, että kyseisessä kohdassa joen vedenpinnan taso vaihtelee vuosittain erittäin paljon, eli kevyillä vaihtoehdoilla ulkoilu reittiä ei saataisi rakennettua. Joen rannan täyttäminen ja luonnollisen veden korkeuden vaihtelun tuhoaminen, voi samalla johtaa esimerkiksi joutsenen, kärpän, minkin ja luonnon lohen elinympäristön tuhoutumiseen. Lisäselvityksiä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi on joka tapauksessa tehtävä, ennen kuin ranta-alueita voidaan ryhtyä muokkaamaan. Tässäkin olemassa olevien väylien käyttäminen säästäisi alueen asukkaita rakennustyön aiheuttamalta haitalta, pitäisi rannan luonnonmukaisemmassa tilassa ja pelastaisi kaupungissa jo harvinaisten eläinlajien elinympäristöt. Kaupunki on ilmoittanut, että kaava pyritään laittamaan täytäntöön mahdollisimman nopeasti sen voimaan tultua. Toteutusta saadaan nopeutettua huomattavasti, jos viimeinen osuus reitistä toteutetaan olemassa olevaa väylää pitkin Hanhentien ja Haikarankujan kautta. Kaavaehdotus rannan kautta tulee varmasti aiheuttamaan suuren määrän valituksia, jotka hidastavat kaavan toteuttamista eivätkä alueen asukkaat pääse nauttimaan ulkoilureitistä vielä pitkään aikaan. Pitkittyneet ja riitaisat kaavoitusasiat vaativat kaupungilta henkilöstöresursseja, jotka ovat pois kaikkien kaupungin asukkaiden eteen tehtävästä työstä. Valitsemalla kaavoituksessa ratkaisuja, jotka eivät kohtuuttomasti vaikeuta kaupungin asukkaiden elämää, voidaan resursseja ohjata oikeaan työhön. Kyseisessä kaavaehdotuksessa on vedottu siihen, että kaikilla alueen asukkailla tulee olla mahdollisuus nauttia Pielisjoen rantamaisemista. Kun ulkoilureitti toteutetaan Muikuntieltä rantaa pitkin Hanhentielle ja siitä Haikarankujan kautta Pata luodon puistoon, luodaan hieno rantaa pitkin kulkeva reitti, jonka toteutuksessa ei kuitenkaan turhaan käytetä kaupunkilaisten verorahoja, kaupungin henkilökunnan resursseja tai tuhota viimeisiä luonnollisia ranta-alueita kyseisellä alueella. Pieni osuus korttelin 1116 kohdalla ei tuo mitään merkittävää lisäetua Pielisjoen rantamaisemista nauttimisen kannalta, mutta valtava määrä haittaa korttelin asukkaille sillä aiheutetaan sekä hidastutetaan turhaan kaavan toteutumista. Nähdäkseni kaupungilla on velvollisuus valita tasavertaisista vaihtoehdoista se joka aiheuttaa vähemmän haittaa asukkaille ja on kaupungin kannalta järkevämpi. Muutoin kaupunki toimii väärien periaatteiden mukaisesti. LIITE 4 11 / 13 Yhteenvetona haluan tuoda esille seuraavat seikat, jotka puoltavat reitin toteuttamista Hanhentieltä Haikarankujan kautta Pataluodon puistoon: - Kaupungille edullisempaa - Ei kuormita herkkää joki luontoa ja aiheuta mahdollista ympäristön tuhoutumista - Nopeampaa, sekä rakennustöiden osalta että ennen kaikkea riitaisan kaavoitusprosessin välttämisen johdosta - Ei aiheuta kohtuutonta haittaa kaupungin asukkaille, jotka korttelissa 1116 asuvat - Johtaa kaikkien alueen asukkaiden ja koko kaupungin kannalta tehokkaampaan lopputulokseen, joka ei kuitenkaan millään tavoin merkittävästi heikennä mahdollisuutta nauttia Pielisjoen rantamaisemista. - Lisäksi haluan huomauttaa, että kaupungin perustelu, jonka mukaan reitti tulee johtaa rannan kautta korttelin 1116 kohdalla vain sen vuoksi, että tonttien omistajat ovat käyttäneet rantaa omaan virkistykseen, ei ole kestävä. Kaupunki voi puuttua esimerkiksi aitojen rakentamiseen huomattavasti kevyemmilläkin toimilla kuin nyt esitetty. Vastine: Kaavaehdotuksessa oleva ulkoilureitti on yleiskaavan mukainen. Kaupungin omistamalle maalle suunniteltu ulkoilureitti ei voi haitata kohtuuttomasti minkään tontin asumisrauhaa. Samalla etäisyydellä Hirvosen tontista liikkuvat nytkin katualueelle kulkevat. Hirvosen tontin itäpuolisella alueella on ulkoilureitti asutuksen ja rannan välissä. Tämän raitin käyttäjistä ei ole tullut valituksia eivätkä näiden tonttien omistajat ole rakentaneet korkeita aitoja tonttien suojaksi. Päinvastoin näiden tonttien asukkaat ovat halunneet säilyttää avoimen näkymän Pielisjoelle. Ei ole oletettavaa, että uuden ulkoilureitin käyttäjät alkaisivat käyttäytyä rauhattomasti korttelin 1116 kohdalla. Ulkoilureitin rakentamisesta tehdään päätökset vasta sen jälkeen, kun asemakaava on saanut lainvoiman. Ulkoilureitti pyritään tekemään hienovaraisesti luontoa kunnioittaen. Rakentaminen ei vaadi järeitä maanrakennustöitä eikä rakentaminen mitenkään vaaranna Pielisjokea. Alueelle ei ole erityisiä luonnonarvoja, joten lisäselvitysten tekemiseen ei ole aihetta. Kaavaprosessin aikana mielipiteitä pyritään ottamaan huomioon. Kaavan keskeisiä tavoitteita ei kuitenkaan voida syrjäyttää esimerkiksi valituksen pelossa. Maankäyttö- ja rakennuslaki takaa oikeuden muistutuksen ja valituksen tekemiseen. Asemakaavan muutosta on valmisteltu yleiskaavoissa jo kymmeniä vuosia sitten asetettujen ja tämän päivän kaavoihin asti säilytettyjen tavoitteiden pohjalta. Sillä, miten korttelin 1116 asukkaat ovat käyttäneet ranta-aluetta, ei ole ollut vaikutusta kaavaratkaisuun, mutta luvattomasti näin näkyvällä paikalla tehdyt rakentamistoimet ovat nostaneet ranta-alueen käytön ratkaisemisen ajankohtaiseksi ja välttämättömäksi. 7. Anneli Kinnunen En hyväksy raitin sijaintia välillä Hanhentie Pataluodon puisto. Ei missään nimessä raittia Hirvosen, Mutasen, Joutsenvirran rannoille. En hyväksy Pataluodon puiston itärannan uimapoukaman tuhoamista. Olen asunut vuodesta 1980 Haikarankujalla ja nauttinut aamu-uinnista keväästä syksyyn em. uintipaikalla - jota käyttää moni rantakyläläinen. Raitti voi hyvin kulkea Haikarankujalla. LIITE 4 12 / 13 Olen naapurin kanssa valittanut monta kertaa kaupungille Haikarankujan kuoppaisuudesta -. ei ole rahaa korjaukseen nyt on "Ropposen raittiin". Vastine: Ehdotettu ulkoilureitti on yleiskaavan mukainen. Mielipiteessä mainittu uimapoukama ei ole virallinen uimapaikka, koska Pielisjoen virtaaman on niin suurta, ettei alueella voida sijoittaa uimarantaa. Mikään ei estä asukkaita uimasta alueella, mutta se tapahtuu omalla vastuulla. 8. Päivi ja Osmo Könönen Toivoisin ettei Pataluodon raittia rakennettaisi niin kuin on nyt suunniteltu vaan yleisen Pataluodon asukkaiden toivomuksen mukaisesti mukaillen. Toivoisin ettei alueella olevaa mattolaituria poisteta niin kauan kuin se on ehjä, koska sitä käytetään aktiivisesti maton pesuun kesäisin sekä mato-ongintaan. Olisi ikävää jos pienveneiden maapaikat poistuvat, koska useampi veneen omistaja käy kalastamassa ja veneilemässä Pielisjoella hyvinkin aktiivisesti kesällä nauttien luonnon kauneudesta ja rauhasta. Miksi tämä harrastus tulisi poistaa ja tilalle tuoda pyöräilyreitti ? Ehdottaisin että mattolaituri sekä pienveneiden maapaikka säilytetään vaikka reitin varteen rakennettaisiin suunniteltu rantaraitti. Itselläni on 2 koiraa jota olen ulkoiluttanut aktiivisesti tällä suunnitellulla rantaraitilla ja se toimii oikein hyvin. Siksi en näe mitään järkeä siinä että rantaraitti laitettaisiin kulkemaan rantaa pitkin näiden kolmen Haikarankujalla sijaitsevan omakotitalon osalta. Rantaraitti voisi kulkea kuten nyt Haikarankujaa pitkin metsän halki Ranta-Mutalantielle tai Haikarankujaa rantaan menevää polkua pitkin joen suuntaisesti niin että muinainen suojeltu alue kierrettäisiin. Uskoisin että tämä olisi myös taloudellisesti kannattavin ratkaisu. Keväällä vesi on sen verran korkealla että nykyisinkin Haikarankujalta rantaa pitkin Utransaareen ei pääse kastelematta jalkojaan Joutsenentien kohdalta oikealle että vasemmalle rannassa noin 10 m kumpaankin suuntaan ja tämä vaatisi huomattavia kustannuksia jotta suunniteltu raitti saataisiin tarpeeksi korkealle ettei vesi nousisi raitille ja ettei laivaliikenteestä johtuva veden korkeuden vaihtelu veisi rakennettua raitin hiekkoja veteen. Moni asukas, sekä lemmikit joka asuu Haikarankujan läheisyydessä käyttää Haikarankujan jälkeen rantaa uintipaikkanaan aktiivisesti päivittäin huhti-syyskuun ajan. Olisi tosi ikävää jos rantaa tehdään rantaraitti, sillä silloin rantaa ei enää voisi käyttää uintipaikkana. Sen lisäksi aika moni vanhempi käy lastensa kanssa ongella maalta käsin kesäisin joten tämäkin harrastus jäisi unholaan jos rantaraitti rakennetaan suunnitellusti. Monta kertaa virkavalta (poliisi ja palokunta) on joutunut käymään sammuttamassa nuotioita ja tulipaloja nyt suunnitellun rantaraitin ns. kääntöpaikan puoleisessa päässä. Uskoisin että tulipalot ja rähinäporukat tulevat lisääntymään ko. alueella jos sinne rakennetaan kunnon tie jota voi mopolla ja autolla ajella suoraan rantaan joka lisää myös meluhaittaa nyt rauhalliselle asuin alueelle. Vastine: Ulkoilureitin sijoitus on yleiskaavan mukainen ja sitä on painotettu kaavamuutoksesta saaduissa lausunnoissa. LIITE 4 13 / 13 Mattolaiturin purkaminen ei liity kaavamuutokseen. Kaupungin linja on, että vesistöissä olevista mattolaitureista luovutaan ja ne korvataan kuivalle maalle rakennettavilla, viemäröidyillä matonpesupaikoilla. Piensatamat ja –valkamat siirtyvät ensi vuonna Saimaan Satamat Oy:n hallintaan. Yhtiö tekee päätökset venepaikoista ajallaan. Tällä kaavamuutoksella ei tulla estämään venepaikkojen säilymistä alueella. Rantaraitti ja venepaikat voivat olla samalla alueella. Ulkoilureitti tullaan rakentamaan niin, että sen pinta tulee keskiyläveden yläpuolelle. Reitti rakennetaan niin kestävästi, etteivät vedenpinnan vaihtelut vaikuta sen rakenteisiin. Mielipiteessä mainittu uimapoukama ei ole virallinen uimapaikka koska Pielisjoen virtaaman on niin suurta, ettei alueella voida sijoittaa uimarantaa. Mikään ei estä asukkaista uimasta alueella mutta se tapahtuu omalla vastuulla. SrM 0-16 SrM 0-32 Sr N2 yhteensä 800 mm 50 mm 100 mm 650 mm 1:50 2000 B B C C LUONNOS yleissuunnitelma KLV 2573 Paula Lamminsalo 01 14 1:500, 1:100, 1:50 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTATEKNIIKKA Rantaraitti v.Hanhentie-Pataluodonpuisto A 13.10.2014 A 11. RANTAKYLÄ You created this PDF from an application that is not licensed to print to novaPDF printer (http://www.novapdf.com) Kulutuskerros Kantava kerros Jakava kerros Suodatinkangas RANTARAITIN RAKENNEKERROKSET Pataluodonpuisto e enti h n Ha LIITE 5 1/2 LEIKKAUKSET A-A 1:100 LIITE 5 2/2 +77.5 1:3 MHW JYNKKÄ 2005-2014 +76.32 oleva maanpinta 77.05 seulanpääkivet # 60-150 mm, paksuus 300 mm suodatinkangas N2 B-B 1:100 leikkimökki MHW JYNKKÄ 2005-2014 +76.32 saunarakennus +77.5 oleva maanpinta 77.56 1:3 seulanpääkivet # 60-150 mm, paksuus 300 mm suodatinkangas N2 C-C 1:100 +77.5 MHW JYNKKÄ 2005-2014 +76.32 oleva maanpinta 78.01 1:3 seulanpääkivet # 60-150 mm, paksuus 300 mm suodatinkangas N2 SUUNNITELMAT\11_RANTAKYLA\YS_Rantaraitti_Utra_keskusta\TULOSTUS\YLEISSUUNNITELMA.DWG You created this PDF from an application that is not licensed to print to novaPDF printer (http://www.novapdf.com) LIITE 6 1 / 18 PATALUODON RANTARAITTI YM. EHDOTUSVAIHEEN LAUSUNNOT JA MIELIPITEET Sisällys Lausunnot.......................................................................................................................................................... 2 1. Pohjois-Karjalan ELY-keskus ................................................................................................................ 2 2. Museovirasto: ........................................................................................................................................ 2 Mielipiteet ......................................................................................................................................................... 3 1. Allan Mutanen, 9.2.2015 ....................................................................................................................... 3 2. Tommi Hirvonen ja Allan Mutanen, 9.2.2015 ....................................................................................... 5 3. Tuoko ja Riitta Joutsenvirta .................................................................................................................. 9 4. Tommi Hirvonen ................................................................................................................................. 15 LIITE 6 2 / 18 Lausunnot 1. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa ulkoilureitin toteuttaminen Pielisjoen rannan virkistysalueelle. Reitti on osa Utrasta keskustaan jatkuvaa rantaraittia. Samalla kaava-alueen AO -tonttien tonttitehokkuutta on nostettu 0,2:sta 0,25:een. ELY keskus on kaavaluonnoksesta antamassa lausunnossaan 29.10.2014 esittänyt, että kaavan sallimille erillisille saunoille tulisi kaavakartalla osoittaa rakennusalat ja saunan rakennusoikeus tulisi maanomistajien tasapuolisen kohtelun vuoksi olla enintään 25 k-m2. Kaavaehdotukseen ei erillisiä saunan rakennusaloja ole osoitettu, mitä kaavan laatija on perustellut tonttien omistajien tarpeiden ennakoimattomuudella. Kaavan laatija toteaa vastineessaan, ettei ELY- keskuksen lausunnon perusteella saunarakennusten kerrosala on muutettu 25 m2:iin. Kaavakartalla saunarakennusten ala kuitenkin 30 m2. ELY -keskuksella ei ole kaavaehdotukseen muuta huomautettavaa. Vastine: Tekninen virhe korjataan. Saunarakennusten alaksi muutetaan 25 m2. 2. Museovirasto: Joensuun kaupunki pyytää Museoviraston lausuntoa Pataluodon rantaraitin ja rantakortteleiden asemakaavan muutoksen ehdotuksesta. Kaavatyössä täydennetään Pielisjoen rantoja myötäilevän ulkoilureitin kokonaissuunnitelmaa osuudella Muikuntieltä Noljakkaan. Suunnittelualueella sijaitsee kivikautinen asuinpaikka, kiinteä muinaisjäännös Pataluoto (muinaisjäännösrekisterissä numerolla 167010004). Lisäksi samalla alueella on 2. maailmansotaan liittyviä kenttälinnoitteita. Kaavatyöhän liittyen suunnittelualueella on tehty arkeologisen kulttuuriperinnän tarkkuusinventointi (Mikroliitti 2014). Raportti tulee liittää osaksi kaava-asiakirjoja. Sm-osa-alueen määräys tulee täydentää muotoon: "Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä Museoviraston lausunto.” Arkeologinen kulttuuriperintä koostuu muinaismuistolain rauhoittamien kiinteiden muinaisjäännösten ohella myös muista, rauhoitusta vailla olevista kulttuuriperintäkohteista. Tällaisiksi kulttuuriperintäkohteiksi tulkitaan muinaismuistolain ulkopuolelle jääviä paikkoja ja rakenteita, joiden säilyttäminen on perusteltua niiden historiallisen merkityksen ja kulttuuriperintäarvojen vuoksi. Yleisempiä kulttuuriperintäkohteita ovat käytössä pysyneet historialliset kylänpaikat ja merkittävimmät tiet sekä toisen maailmansodan aikaiset sotahistorialliset kohteet. Lisäksi kulttuuriperintäkohteiksi voidaan laskea muita historiallisesti erityisen arvokkaita 1800-luvun lopun ja 1900-Iuvun alun rakenteita. Kulttuu- LIITE 6 3 / 18 riperintäkohteet muistuttavat usein luonteeltaan kiinteitä muinaisjäännöksiä, joihin sisältyy myös arkeologinen intressi ja joita voidaan tutkia arkeologisin menetelmin. Näiden kohteiden suojeleminen on perusteltua kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilymisen kannalta. Suunnittelualueella todetut 2. maailmansodan aikaiset kenttälinnoitteet on merkittävä kaavaan kulttuuriperintökohteina. Ne voidaan osoittaa merkinnällä /s, jonka määräys on muotoa: "Toisen maailmansodan kohde: sotahistorialliset rakenteet on säilytettävä. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä Museoviraston lausunto." Kaavaselostukseen sivulle 5 on hyvä tarkentaa 2. maailmansodan maalinnoitteita koskeva teksti arkeologisen selvityksen mukaiseksi. Kaavan vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintään tulee todeta selostuksessa. Vastine: Muinaismuistoa koskeva määräys muutetaan lausunnossa esitetyn mukaiseksi. 2. maailmansodan maalinnoitetta koskeva teksti tarkennetaan arkeologisen selvityksen mukaiseksi. Kaavakartalle ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa 2. maailmansodan aikaisia kohteita. Joensuussa on paljon 2. maailmansodan aikaisia maalinotteita, jotka ovat paremmassa kunnossa, kuin nyt tuskin havaittavissa olevat juoksuhaudat. Mielipiteet 1. Allan Mutanen, 9.2.2015 Allan Mutaselta tuli kaavaehdotusvaiheessa muistutuksena uudelleen kaavaluonnosvaiheessa tullut mielipide. Hankin Haikarankujan tontin omistukseeni 2011 ja käynnistin talon suunnittelun. Tontin myyjä oli ottanut selvää rakennusoikeudesta ja mahdollisuudesta liittää ranta-alue tonttiin kaupungin vastaus oli ollut myöntävä. Otin kaupan jälkeen yhteyttä ranta-asiassa. Edelleen vastaus oli, että estettä ranta alueen myynnille ei ole. Kaupungingeodeetin neuvosta otin yhteyttä kaavoittajaan ja kerroin suunnitellusta tontti kaupasta ja kaavamuutoksesta muuttaa ranta-alue kaavassa tonttimaaksi kuten tapahtuu Ranta Mutalantien talojen kohdalla ja on tapahtunut aikaisemmin mm. Ässätiellä Noljakassa. Rakennuslupa anomus pysähtyi kaavoittajaan ja epäkohteliaan palaverin jälkeen sain rakennusluvan talolle sillä erolla että autotallirakennus meni poikkeusluville. Suunnittelin rakennukset ja tontin koko ajan siinä uskossa että ranta alueen kauppa toteutuu ja suunniteltu ranta raitti ohjautuu Haikarankujan kautta. Olen koko ajan toiminut lähinaapurustossa tapahtuneitten ja hyväksyttyjen menettelytapojen mukaisesti. Sain rakennustarkastajalta sähköpostin 14.01.2014 jossa hän edelleen neuvoi ottaa yhteyden kaavoittajaan kaavamuutoksen takia että ranta-alueen voisi liittää tonttiin jonka jälkeen Timo Lajusen kanssa pitäisi tehdä maa-alueesta kauppa. LIITE 6 4 / 18 Mielestäni koko kaavahanke perustuu virheelliselle ja väärin tulkitulle pohjalle. Kaavoituksen tulisi aina perustua sen omista lähtökohdista nouseviin syihin. Kaavaluonnoksessa rakennustarkastajan luvalla rakennettua laituria osoitetaan syyksi rantaraitille! Tässä näkyy aseenteellisuus ja eräänlainen rankaisutoimi, jonka painopiste kohdistuu raskaalla tavalla myös Pataluodon asukkaisiin ja Haikarankujan naapureihin. Koen olevani julkisesti leimattu. Olen kasvanut ja viettänyt nuoruuteni Pataluodon alueella. Korttelimme sijaitsee vastapäätä Iiksenjoen suistoa ja olen saanut seurata, miten sekä suistoalue että koko jokialue tonttiemme kohdalla ovat lintujen levähdys ja ruokailu paikkoja. Hanhentien päässä oleva mattolaituri on jo pitkään ollut erinomainen paikka lintubongareille, jotka ovat tehneet havaintoja myös hyvin harvinaisista lajeista. Sekä Haikarankujaa pitkin että Rantamutalantieltä käsin liikkuu nykyisin enenevässä määrin koirien ulkoiluttajia. Ei ole suotavaa, että rantaraitti ohjataan rantaa pitkin, jolloin koirat ja niiden haukku voi olennaisesti häiritä lintuja. Tästäkin näkökulmasta on perustelua, että rantaraitti ohjataan kyläläisten toivomalla tavalla eli Haikarankujaa pitkin. Tunnettua on, että kaavaluonnoksessa olevalla rantaalueella sijaitsee myös arvokas arkeologinen kohde. On ristiriitaista että toisaalla Joensuussa on maanomistaja syytettynä oikeudessa rantaan ajetusta maa-aineksista! Haikarankujan kohdalla rantaraitti toteutuessaan vaatisi veden korkeuden muutoksen takia massiivisia maansiirtotöitä ja luonnollisen rannan täyttöä maa-aineksilla jolloin ranta siirsyisi ja joki kapenisi! Haikarakujan kohdalle suunniteltu reitti olisi kustannuksiltaan kallis ja vaatisi yksityisen maan pakkolunastusta. Olisi kaupungille edullisempaa ohjata reitti jo olemassa olevaa kaupungin ylläpitämää väylää joita pitkin on yhteys Pataluodonpuistoon. Joensuussa on ennakko tapaus vastaavasta rantaraitin suunnittelusta Ässätiellä, jota ei sinne rakennettu. Selvittäessäni kyseistä kaavaluonnosta tuli ilmi että suunnitellun reitin siirtäminen jo valmiina olevalle väylälle johtui siitä että kaupunki ei käyttänyt Ässätiellä pakkolunastus keinoa ja reitti olisi ollut liian kallis kustannuksiltaan. Tässäkin tapauksessa ohjattiin reitti jo rakennettua väylää pitkin. Mielestäni Haikarankujalla pitäisi toimia samoin kuin Ässätiellä ja turvata kaupunkilaisten tasapuolinen kohtelu kaupunginosasta riippumatta! Joensuulaisten samanlainen kohtelu lisäisi Joensuun asunalueiden vetovoimaa ja rohkaisisi turvallisesti investoimaan tänne. Tälläinen rehti ja tasavertainen kohtelu loisi edellyksen työpaikkojen säilymiselle ja lisääntymiselle kaupungissamme. Suomen ylivoimaisesti suurin työnantaja: pienet ja keskisuuret yritykset. Ovat usein perheyrityksiä ja yrittäjä haluaa asua työpaikkansa lähellä ja mielellään hyvin, hyvällä ja rauhallisella asuinalueella jonne uskaltaa rakentaa ja investoida turvallisesti. Joensuulaisen 1967 perustetun perheyrityksen yrittäjänä valitsin asuinpaikaksi Joensuun Pataluodon. Muutimme Varkaudesta Hanhentie 14:sta nykyisen asuinpaikkani viereen vuonna 1965. LIITE 6 5 / 18 Vastine: Muistutus on sisällöltään vastaava kuin Mutasen lähettämä mielipide kaavan luonnosvaiheessa. Vastine mielipiteeseen on kaavaselostuksen liitteessä 4 otsikolla "1. Allan Mutanen 30.10.2015." 2. Tommi Hirvonen ja Allan Mutanen, 9.2.2015 Korttelin 1116 asukkaat ovat tehneet useita muistutuksia asemakaavamuutoksesta, mutta muistutuksia ei ole otettu valmistelussa huomioon. Pyydämme kaupunginhallitusta tutustumaan ennen päätöksentekoa liitteenä oleviin muistutuksiin, jotka on kaupungille kaavoitusprosessin eri vaiheissa toimitettu. Kaupunkirakennelautakunnan, joka on asian esittämisestä kaupunginhallitukselle päättänyt, päätösesityksessä on mainittu, että (kaupunkirakennelautakunta § 310, 16.12.2014) ”mikäli asemakaavaa ja tonttijakoa vastaan ei tehdä muistutuksia… esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä… asemakaavan muutoksen ja tonttijaon.” Pidämme erittäin huolestuttavana kuntalaisen oikeusturvan näkökulmasta, että tekemiämme muistutuksia ei tässä ole otettu huomioon, vaan kaupunkirakennelautakunta niistä huolimatta ja niitä edes erikseen käsittelemättä päätti viedä asian eteenpäin kaupunginhallitukseen. Esitetyn vaihtoehdon käsittely Pidämme myös erittäin erikoisena kaupungin kaavavalmistelun osalta sitä, että pataluodon rantaraitin ja rantakortteleiden asemakaavan muutosasiassa korttelin 1116 asukkaille aiheutuvaa kohtuutonta haittaa on perusteltu muun muassa kaupungin strategialla, yleiskaavalla ja virkistysalueiden tarpeella kyseisellä alueella, ei kuitenkaan millään konkreettisella syyllä. Muistutuksissa on tuotu esille vaihtoehto reitin johtamisesta Hanhentien alaosan ja haikarankujan kautta, jolloin kohtuutonta haittaa asukkaille ei aiheutuisi. Tätä vaihtoehtoa ei valmistelussa ole aidosti otettu huomioon eikä siihen ole annettu asiallista vastausta muistutuksen tekijöille. On vaan todettu, että kaupungin maille rakennettu ulkoilureitti ei voi haitata kohtuuttomasti minkään tontin asumisrauhaa. Kaupunkirakennelautakunnassa jäsenet Kauko Salo, Ulla Mikkola, Hilkka Pulkkinen ja Maija Martikainen olivat asiaan perehtyneet ja esittivät asiallisesti asian palauttamista valmisteltavaksi siten, että reitti kulkee Hanhentien ja Haikarankujan kautta. Valitettavasti heidän perusteltua esitystään ei hyväksytty. Kuntalaisten yhdenvertainen kohtelu Tässä kaava-asiassa kuitenkin kaikista poikkeuksellisinta ja erikoisinta on täysin LIITE 6 6 / 18 vastaavanlaisessa tilanteessa olevien muutaman kilometrin päässä sijaitsevien rantatonttien aivan päinvastainen kohtelu. Kaava-asiassa Ranta-mutalan korttelit 1075 ja 1078 on valmisteltu kyseisten vastaavalla tavalla rantaan rajoittuvien tonttien kuin korttelissa 1116 osalta kaupungin omistaman ranta-alueen myymistä tonttien omistajille. Perusteet tälle ovat tismalleen samat joihin pataluodon rantaraitin kaava-asiassa korttelin 1116 asukkaat ovat vedonneet: (ranta-mutalan korttelit 1075 ja 1078 asemakaavan muutos, kaavaselostus, työ nro 1656) ”Tonttien ja rantaviivan välinen virkistysalue on niin kapea, että se mielletään tonttien pihaksi… Lähialueen asukkaat eivät käytä aluetta virkistäytymiseen. Jotta virkistysaluetta käytettäisiin virkistäytymiseen, sitä pitäisi leventää pengertämällä ja penkereelle pitäisi rakentaa ulkoilureitti. Kaupungilla ei ole resursseja eikä suurta intressiä ryhtyä tällaiseen hankkeeseen, koska panostukset saatuun hyötyyn nähden olisivat pieniä. Järkevin ratkaisu on muuttaa rannan virkistysalue tonttien osaksi. Pielisjoen ja Pyhäselän rannoilla kulkee monin paikoin ulkoilureittejä virkistysalueilla. Kyseessä olevan lyhyen ja kapean kaistan muuttaminen korttelialueeksi ei huononna kaupunkilaisten ulkoilumahdollisuuksia. Kaupunki ei pysty kustannustehokkaasti hoitamaan rannan puustoa virkistysalueen kapeuden vuoksi. Jos ranta olisi tonttien osana, niin tonttien omistajat hoitaisivat puustoa.” Kuinka voi olla mahdollista, että muutaman kilometrin päässä täysin samanlaisessa tilanteessa voidaan todeta, että kaupungilla ei ole resursseja ulkoilureitin rakentamiseen eikä se olisi hyötyyn nähden järkevää. Samoin on todettu, että ulkoilureittejä on riittävästi. On myös mainittu, että ranta-alue mielletään osaksi tonttia. Samaan aikaan pataluodon rantaraitin valmistelussa on todettu näin: (kaavaselostus, työ 1661) ”Ulkoilureitti pyritään tekemään hienovaraisesti luontoa kunnioittaen. Rakentaminen ei vaadi järeitä maanrakennustöitä eikä rakentaminen mitenkään vaaranna Pielisjokea.” Kaupungin kaavoituksen tulee perustua samaan kaupungin strategiaan ja kuntalaisten kohtelun tulee samanlaisissa tilanteissa olla yhdenvertaista. Tavallisen kuntalaisen ymmärrys ei riitä siihen, kuinka muutaman kilometrin säteellä voidaan todeta näin eri tavoin ulkoilualueiden riittävyydestä, kaupungin resursseista ja ennen kaikkea kohdella tontinomistajia näin eri tavoin. Kuinka viereisellä alueella tonttien arvo voidaan moninkertaistaa liittämällä rannat osaksi tontteja ja toisaalla romahduttaa tonttien arvo, kun aiemmin luonnontilainen ranta-alue muutetaan rajuin muutostöin yleiseksi ulkoilualueeksi. Myös kaupungin resurssit tuntuvat olevan hyvin erilaiset, kun toisaalla todetaan, ettei missään tapauksessa ole varaa rakentaa ulkoilureittejä vaan päinvastoin kaupungille on järkevämpää saada lisätuloja ranta-alueiden lunastuksien myötä. Ja toisaalla taas halutaan muutaman kymmenen metrin pätkä rantaa rakentaa ”hinnalla millä hyvänsä”. On LIITE 6 7 / 18 tuotu esille myös lehdistössä, että kyseisen lyhyen rantareitin rakentamiskustannukset olisivat yli 100 000 euroa. Luontoarvot Muistutuksissa on myös useaan kertaan tuotu ilmi huoli siitä, että rannan rakentamisen myötä tuhoutuu useiden rannalla elävien eläinten luonnollinen elinympäristö. Joutsen, luonnon lohi, kärppä ja minkki ovat kaikki kaupungissa enää hyvin harvinaisia asukkeja ja niiden elinympäristö tulisi pyrkiä säilyttämään. Riittävää selvitystä luonnonympäristöstä ei ole tehty, vaikka sitä on muistutuksissa vaadittu. Valmistelussa on hyvin ylimalkaisesti todettu, ettei alueella ole merkittäviä luonnonarvoja, joten luontoselvityksen tekeminen ei ole tarpeen. Ilmaisemme huolemme tästä vielä kerran ja toivomme, että myös luontoarvot otettaisiin huomioon kun herkästä jokiympäristöstä on kyse. Yhteenveto Pyydämme mitä kunnioittavimmin kaupunginhallitusta palauttamaan asemakaava-asian valmisteltavaksi siten, että reitti ohjataan kulkemaan Hanhentien ja Haikarankujan kautta ja että ranta-alueet korttelin 1116 kohdalta liitettäisiin ko. tontteihin kuten rantamutalankin kortteleissa. Seuraavat seikat puoltavat tätä vaihtoehtoa: - Kaupungille edullisempaa, ylimääräisiä resursseja ei tässä taloustilanteessa voi olla ja kaupungin kassaan tulisi päinvastoin lisätuloja. - Ei kuormita herkkää jokiluontoa eikä aiheuta mahdollista ympäristön tuhoutumista, alueella on merkittäviä luontoarvoja - Kuntalaisten mielipiteet ja esittämät vaihtoehdot aidosti huomioitaisiin - Ei aiheuta kohtuutonta haittaa kaupungin asukkaille, jotka korttelissa 1116 asuvat, mekin olemme kuitenkin kuntalaisia - Johtaa kaikkien alueen asukkaiden ja koko kaupungin kannalta tehokkaampaan lopputulokseen, joka ei kuitenkaan millään tavoin merkittävästi heikennä mahdollisuutta nauttia Pielisjoen rantamaisemista. Ulkoilureittejä on todettu olevan riittävästi. Vastine: Muistutuksentekijä on esittänyt huolensa siitä, että kaupunkirakennelautakunta olisi päättänyt esittää kaavan saattamista eteenpäin kaupunginhallituksen käsittelyyn ilman, että muistutuksia otetaan huomioon. Huoli on aiheeton. Kaavasta on sen aiemmissa valmisteluvaiheessa kuntalaisilla ollut mahdollisuus lausua mielipiteensä. Luonnosvaiheen mielipiteet on käyty läpi kaavaselostuksen liitteessä 4. Luonnosvaiheen mielipiteisiin annetut vastineet on hyväksytty kaavaehdotuksen nähtävillepanon yhteydessä. Vain nähtävillä olevasta kaavaehdotuksesta annettu palaute on muistutus. Siinä vaiheessa, kun kaupunkirakennelautakunta on päättänyt asettaa kaavaehdotuksen nähtäville, ei kaavasta ole näin ollen ollut olemassa muistutuksia. Kaavan laadinta on edennyt täysin normaalin etenemismallin mukaan ja lainmukaisesti. LIITE 6 8 / 18 Tämä nyt kaavaehdotuksen nähtävillä ollessa tullut kannanotto käsitellään muistutuksena. Muistutuksentekijöillä on näkemys, että rantaraitista aiheutuu kohtuutonta haittaa, eikä raitin rakentamiselle ole konkreettisia syitä. Syyt, tarpeet ja taustat reitille on kuitenkin käyty kaavaselostuksessa ja aiemmissa kaavan laatimisen vaiheissa läpi useaan kertaan. Muistutuksentekijöiden esittämä vaihtoehto rantaraitille on ollut kaavan laadinnan yhteydessä tarkastelussa, mutta ei ole yhtään pätevää syytä miksi vuosikymmeniä suunnitteilla ollut ja laadituissa kaavoissa mukana ollut, nytkin kaavassa esitetty ratkaisu pitäisi hylätä. Taustalla tässä kuitenkin on se, etteivät muistuttajat nyt kaavan myötä toteutettavan rantaraitin myötä enää pysty toimimaan omavaltaisesti ja lainvastaisesti käyttämällä kaupungin omistamaa yleisiin kaikkien kuntalaisten virkistyskäyttöön osoitettua aluetta omanaan. Nyt laadittavan kaavan alueella rantaraitti kulkee kymmenen muun asemakaavan mukaisen, aivan muistutuksentekijöiden tontteja vastaavan tontin ja rannan välissä. Näiden tonttien edustalle on kaavassa nyt osoitettu myös rantaraitti. Erona on se, etteivät näiden tonttien omistajat ole ottaneet kaupungin omistamaa aluetta omiin tarpeisiin, ja yleisen virkistyskäytön myötä alue onkin voinut vakiintua kulkureitiksi. Yksikään näiden tonttien omistajista ei ole kokenut osoitettua rantaraittia kohtuuttomaksi tai asumisrauhaa häiritseväksi. Myöskään alueella olevan polun käyttäjien aiheuttamia häiriöitä ei ole tullut tähän päivään mennessä tietoon. Kaupunkirakennelautakunnan kokouksessaan 16.12.2015 tekemä kaavaehdotuksen nähtävillepanoa koskeva päätös on ollut yksimielinen. Kyseisessä kokouksessa on tehty valmistellusta poikkeava esitys, jolle ei kuitenkaan äänestyksen myötä löytynyt riittävää kannatusta. Poikkeavaa esitystä kannattaneetkin ovat käydyn keskustelun myötä olleet lopulta yksimielisesti valmistellun esityksen kannalla. Muistutuksentekijät kokevat, ettei heitä ole kohdeltu yhdenvertaisesti samanaikaisesti Ranta-Mutalan kortteleihin 1075 ja 1078 laaditun kaavan rantatonttien omistajien kanssa. Vertailu valmistelussa olevaan Ranta-Mutalan ranta-alueen kaavaan ei ole relevanttia. Molemmilla nyt laadinnassa olevilla kaavoilla toteutetaan vuosikymmeniä yleiskaavoissa olleita linjauksia. Sekä Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa että Joensuun yleiskaavassa 2010 (valmistunut 1996) on ollut Pataluodon kohdalla rantaraitti. Sen sijaan kyseisissä yleiskaavoissa RantaMutalassa ei ole ollut reittiä. Ratkaisut ovat toisistaan poikkeavat, koska Ranta-Mutalassa tonttien ja vesialueen välissä ollut kaista on noin 400 metrin matkalta 2-6 metriä leveä. Nyt laaditussa Pataluodon asemakaavassa osoitettu puistokaista on kapeimmillaankin noin 15 metriä ja vain muutaman metrin matkalta. Ttästä voi ymmärtää kuinka erilaisista alueista on kyse. Tällä kaava-alueella rantaraitti kulkee useiden muidenkin tonttien ja rannan välistä (korttelit 11181, 1129, 11190 ja 11191). Siellä LIITE 6 9 / 18 rantaan sijoittuvan puistokaistan leveys on samaa luokkaa kuin muistutuksen tekijöiden kiinteistöjen kohdallakin. Näillä alueilla tontinomistajat ovat pysyneet tonteillaan ja rantaan on päässyt alueen ihmisten yleisen virkistyskäytön myötä muodostumaan luonnostaan rantaraitti, joka on aktiivisessa käytössä. Rantaraitti sopii hyvin tälle alueelle. Nyt laadittavan kaavan myötä tämä raitti rakennetaan parempikulkuiseksi. Muistutuksessa annetaan ymmärtää, että rantaraitin kustannukset kohdistuvat kokonaan tai suurelta osin muistutuksentekijöiden kiinteistöjen kohdalle. Näin ei ole. Myöskään se ei pidä paikkaansa, että kustannukset johtuisivat suurelta osin siitä, että ranta-aluetta joudutaan laajentamaan täyttämällä Pielisjokea. Suurin yksittäinen kustannus rantaraitilla on puron ylityskohdan rumpu. Rantaraitin suunnitelma on toteuttamiskelpoinen, ja raitti soveltuu maisemaan. Järeitä jokialueen täyttöjä ja pengerryksiä ei tarvita. Tämä käy ilmi kaavaselostuksen liitteenä olevasta rantaraitin yleissuunnitelmasta. Rantaraitin rakentamisen kustannukset ovat muistutuksentekijöiden kiinteistön kohdalla murto-osa suhteessa koko rantaraitin kustannuksiin. Rantaraitin kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 100 000€. Kaava-alueella rantaraitin pituus on yli 700 metriä. Muistutuksentekijöiden tonttien edustalla se kulkee noin 50 metrin matkalla. Muistutuksentekijät tuovat esiin huolen eläinten luonnollisesta elinympäristöstä rantaraitin rakentamisen myötä. Kuten aiemmin kaavan laatimisen yhteydessä on lausuttu, ulkoilureitti pyritään tekemään hienovaraisesti luontoa kunnioittaen. Rakentaminen ei vaadi järeitä maanrakennustöitä, eikä rakentaminen mitenkään vaaranna Pielisjokea. Alueelle ei ole erityisiä luonnonarvoja, joten lisäselvitysten tekemiseen ei ole aihetta. Selvityksiä ei tehdä selvittämisen ilosta, vaan taustalla tulee olla oikea tarve. 3. Tuoko ja Riitta Joutsenvirta Omistamme korttelissa 1116 sijaitsevan tontin lisäksi myös siihen liittyvän ja vesirajaan saakka ulottuvan kapean rantakaistaleen. Kaavaehdotuksen toteuttaminen edellyttäisi tämän piha-alueeksi mieltämämme ranta-alueen lunastamista kaupungille. Kaavoittajan esitys tuli meille täytenä yllätyksenä, koska kaupunki ei ole aiemmin ilmaissut tarvetta lunastaa ranta-aluettamme omistukseensa, vaikka siihen on tarjoutunut useita luonnollisia tilaisuuksia: 1. Vuonna 1978 kaupunki luovutti myyntiaikeissa olleille maa-alueen silloisille omistajille (Räikköset) asiakirjan, jonka mukaan heidän omistamansa maapalsta ulottui vesirajaan saakka. 2. Vuonna 1980 tällöin vielä maarekisterissä ollut alue siirtyi kaupan teossa meille. Kaupunki ei tällöin käyttänyt etuosto-oikeuttaan edes ranta-alueen osalta. 3. Vuonna 1988 haimme rakennuslupaa asuinrakennuksemme laajentamiseen. Tällöin osa maa-alastamme siirrettiin rakennustonttina tonttirekisteriin, koska koko alue LIITE 6 10 / 18 olisi ollut siihen tarkoitukseen liian suuri. Kaupunki ei tällöinkään tuntenut intressiä tai tarvetta lunastaa jäljelle jäänyttä kapeaa ranta-aluetta omistukseensa. Passiivisuus alueen hankinnassa osoittaa, että kaupunki on pitänyt rantakaistaletta aivan liian kapeana silloin jo suunnitteilla olleelle rantaraitin rakentamiselle sen kautta. Liian kapeaksi ja sopimattomaksi alueen totesi myös kesänä paikalla käynyt rakennustarkastaja. Samoin kaupunkirakennelautakunnan varapuheenjohtaja paikalla käytyään kirjoittaa lehtiartikkelissaan (Karjalaisen suora linja 24.12.2014), että rantaraitti rannan kautta ”ei mahdu ilman tosi tomeraa Pielisjoen rantaviivaan kajoamista.” Äänestettyään asiasta kaupunkirakennelautakunta kuitenkin kaavaluonnoksesta annettuja lausuntoja ja muistutuksia huomioonottamatta ja niitä erikseen käsittelemättä hyväksyi kaavoittajan ehdotuksen rantaraitin ohjaamisesta rantamme kautta. Oikeusturvamme kannalta pidämme menettelyä erittäin huolestuttavana. Hankkeen kustannusarvio on 100 000 euroa. Valtaosa kustannuksista aiheutuu siitä, että reittiä varten joudutaan ranta-aluetta laajentamaan täyttämällä ja pengertämällä Pielisjokea sekä raivaamaan Pataluodon puistoon rantaraitille uusi väylä. Molemmat toimet ovat jo ympäristösuojelun kannalta vähintäänkin arveluttavia. Lisäkustannuksia toisi myös ranta-alueemme (pakko)lunastus kaupungille. Samassa kokouksessa, jossa yllä oleva päätös tehtiin, käsiteltiin myös Ranta-Mutalassa Peilisjoen varrella sijaitsevien korttelien 1075 ja 1078 asemakaavamuutos. Päätökseksi tuli, että kortteleiden osalta valmistellaan niihin liittyvien, kaupungin omistamien kapeiden rantakaistaleiden myyntiä tonttien omistajille. Perusteluksi kirjattiin: ”Tonttien ja rantaviivan välinen virkistysalue on niin kapea, että se mielletään tonttien pihaksi …Jotta virkistysaluetta käytettäisiin virkistäytymiseen, sitä pitäisi leventää pengertämällä ja penkereelle pitäisi rakentaa ulkoilureitti. Kaupungilla ei ole resursseja eikä suurta intressiä ryhtyä tällaiseen hankkeeseen, koska panostukset sen hyötyyn nähden olisivat pieniä. Järkevin ratkaisu on muuttaa rannan virkistysalue tonttien osaksi.” Miten näin rajulla tavalla eriarvoistava kaupungin asukkaiden kohtelu voi olla mahdollista? Ranta-Mutalan osalta kaavoittaja toteaa, että kaupungilla ei ole ”resursseja eikä suurta intressiä” ryhtyä leventämällä ja pengertämällä rakentamaan rantaraittia. Omistamaamme, yhtä kapeaa ranta-aluetta uhkaa sen sijaan sekä lunastus että väylän leventämisen vaatimat järeät jokialueen täyttö- ja pengerrystyöt. Ne edellyttävät kaupungilta huomattavia resursseja sekä nostavat olennaisesti rantaraitin kustannuksia. Samalla vaikutetaan radikaalisti tonttien arvoihin: Ranta-Mutalassa arvot voivat jopa kertautua kun taas oman tonttimme arvo suorastaan romahtaa. Ranta-Mutalan osalta kaavoittaja toteaa, että rantaraitin rakentamiseen rannan kautta ei ole suurta intressiä, koska sen hyödyt olisivat vähäisiä. Mitään erityistä kaupungin intressiä, lisäarvoa tai ”hyötyä” reitin käyttäjille kaavoittaja ei ole myöskään oman korttelimme osalta osoittanut. LIITE 6 11 / 18 Tarjolla on esityksemme mukainen vaihtoehtoinen, erittäin edullinen ja reitin käyttäjien kannalta aivan yhtä hyvä ratkaisu. Kaupunginhallituksella on kokonaisvastuu verovarojen käytöstä. Lautakunnille asetetuilta säästövelvoitteilta putoaa pohja pois, mikäli yllä esitetyn kaltainen ja mielestämme täysin perusteeton verovarojen käyttö korttelin 1116 osalta rantaraitin rakentamisessa hyväksytään. Kaavahankkeen taustaa Kaavaehdotus toteaa: ”Kaavahanke aktivoitui kun keväällä 2013 tuli ilmi, että korttelin 1116 tontin 2 kohdalle kaupungin omistamalle puistoalueelle oltiin rakentamassa aitaa ja laituria ilman lupaa.” (s. 15) On syntynyt mielikuva, että hankkeen tavoitteena on ollut saada kaupungin omistamilla alueilla tapahtuvaa luvatonta rakentamista kuriin. Siksi reitti on haluttu ohjata rannan kautta ”hinnalla millä hyvänsä”. Kaavoitus ei kuitenkaan ole luvattoman rakentamisen suitsimiseen oikea keino varsinkaan, kun sen seuraamuksista joutuvat kärsimään myös täysin ulkopuoliset. Tilalle on löydettävissä kevyempiä ja tarkoitukseen soveliaampia rankaisutapoja. Yhteenvetona lainaamme edellä mainittua kaupunkirakennelautakunnan varapuheenjohtajan lehtikirjoitusta: ”Oli, miten oli, minusta Pataluodon rantaraitti kulkisi luontevasti Hanhentietä ja Haikarankujaan pitkin Pataluodon puistoon ilman jonninjoutavaa rahan haaskausta rantaväylän rakentamiseen kolmen rannalla olevan asumuksen kiusaksi semminkin, kun alajuoksulla Ranta-Mutalassa puretaan aiempia päätöksiä yhteisistä rannoista.” Muutosehdotus: Sinänsä hienoon Rantaraittiin teemme Pataluodon osalta seuraavan muutosehdotuksen: Pyydämme kunnioittavasti kaupunginhallitusta palauttamaan asemakaava-asian valmisteltavaksi siten, että reitti ohjataan nykyiseen tapaan kulkemaan Hanhentien alaosan ja Haikarankujan kautta Pataluodon puistoon sekä puistossa jo lähes valmiina olevaa väylää pitkin Ranta-Mutalantien kävely- ja pyöräilytielle. Tämän ehdotuksen toteutuksen myötä - kustannukset vähintäänkin puolittuvat ja säästövelvoitteet täyttyvät - reitin toteutukseen voidaan ryhtyä heti ilman pitkiä ja lopputuloksen kannalta epävarmoja lunastustoimia - Rantaraitti-nimitys säilyisi luontevana, sillä reitti kulkisi jokinäkymin vain muutaman kymmenen metrin päässä rantaviivasta niin kuin se joen ylävirran puolella useassa kohdin tekeekin Vastine: Muistutuksentekijä on luetellut kaupungin mahdollisia maanhankintatilaisuuksia alueelta ja vetänyt tästä ns. passiivisuudesta sellaisen johtopäätöksen, että kaupunki olisi pitänyt rantakaistaletta liian kapeana rantaraitin toteut- LIITE 6 12 / 18 tamiseen. Nyt laadittavan kaavan ja rantaraitin yleissuunnitelman myötä voidaan todeta, että rantakaistale on riittävän leveä raitille. Muistutuksentekijän esityksen mukaisesti vuonna 1978 vallinneen kiinteistöjaotuksen mukainen kiinteistö on ulottunut vesirajaan asti. Tässä yhteydessä viitataan kaupungin asiakirjaluovutukseen, millä ei ole mitään tekemistä kaupungin kiinteistön osto-oikeuden tai -velvollisuuden kanssa. Samana vuonna on vahvistunut asemakaava, jossa on osoitettu kiinteistön alueelle tontti ja yleiseen käyttötarkoitukseen osoitettu puistoalue. Toinen esiin nostettu ajankohta on vuodelta 1980, jolloin kiinteistö siirtyi nykyisille omistajilleen. Kaupungilla ei ole ollut tuolloin vuonna 1980 etuostooikeutta, kuten ei ole tänäkään päivänä alle 5000 m2 suuruisiin kiinteistökauppoihin. Rakennusluvan edellytyksenä on, että tontti on asemakaavan mukainen. Näin oli vuonna 1988 ja näin on nyt. Tämä kaavan mukainen tontti on muodostettu vuonna 1988. Tontti on voitu muodostaa kaavan mukaiseksi vain yhdellä tavalla eli siten kuin se on kaavakartassa osoitettu. Mitään muita alueita tonttiin ei ole ollut eikä ole mahdollista liittää. Kaupunki etenee maanhankinnassa maapoliittiseen ohjelmaan kirjattujen keinojen puitteissa. Ensisijaisesti pyritään vapaaehtoisiin kauppoihin. Kaupungin maapolitiikka ei ole ollut menneinä vuosikymmeninä riittävän jämerää ja johdonmukaista, josta syystä näitä yksityisessä omistuksessa olevia asemakaavan mukaisia puistoalueita löytyy. Toki kaupunki olisi voinut hakea nykyisen kaavan puitteissa puistoalueen lunastusta rantaraitin toteuttamiseksi. Tässä yhteydessä päädyttiin kuitenkin etenemään kaavoitus edellä, koska voimassa oleva asemakaava on vanha. Tämä on maanomistajan aseman turvaava menettely. Voimassa olevan kaavan perusteella käynnistetyssä lunastusmenettelyssä ratkaistavana olisi käytännössä ollut vain lunastuskorvauksen suuruus. Muistutuksessa viitataan rantaraitin toteuttamisen osalta rakennustarkastajan mahdollisesti lausumiin näkemyksiin ja kaupunkirakennelautakunnan varapuheenjohtajan lehtikirjoitukseen. Nämä ovat yksittäisiä mielipiteitä. Päätökset kaavoista tehdään luottamuselinten kokouksissa, tarvittaessa äänestämällä. Kaavan hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Kaavaehdotuksen liitteenä on yleissuunnitelma reitin osalta, joka osoittaa tässä yhteydessä velloneet epäilykset reitin toteuttamismahdollisuuksista turhiksi. Muistutuksessa annetaan ymmärtää, että rantaraitin kustannukset kohdistuvat LIITE 6 13 / 18 kokonaan tai suurelta osin muistutuksentekijöiden kiinteistöjen kohdalle. Näin ei ole. Myöskään se ei pidä paikkaansa, että kustannukset johtuisivat suurelta osin siitä, että ranta-aluetta joudutaan laajentamaan täyttämällä Pielisjokea. Suurin yksittäinen kustannus rantaraitilla on puron ylityskohdan rumpu. Rantaraitin yleissuunnitelmasta on havaittavissa, että suunnitelma on toteuttamiskelpoinen ja raitti soveltuu maisemaan. Järeitä täyttöjä ja pengerryksiä ei tarvita. Kuten laaditusta kaavasta on huomattavissa, rantaraitin rakentamisen kustannukset ovat muistutuksentekijöiden kiinteistön kohdalla vain murto-osa suhteessa koko rantaraitin kustannuksiin. Kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 100 000€. Kaava-alueella rantaraitin pituus on yli 700 metriä. Muistutuksentekijän tontin edustalla se kulkee noin 30 metrin matkalla. Muistutuksentekijät kokevat, ettei heitä ole kohdeltu yhdenvertaisesti samanaikaisesti Ranta-Mutalan kortteleihin 1075 ja 1078 laaditun kaavan rantatonttien omistajien kanssa. Tämä vertailu ei ole relevanttia. Molemmilla nyt laadinnassa olevilla kaavoilla toteutetaan vuosikymmeniä yleiskaavoissa olleita linjauksia. Sekä Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa että Joensuun yleiskaavassa 2010 (valmistunut 1996) on ollut Pataluodon kohdalla rantaraitti. Sen sijaan kyseisissä yleiskaavoissa Ranta-Mutalassa ei ole rannassa ollut reittiä. Ratkaisut ovat toisistaan poikkeavat, koska Ranta-Mutalassa tonttien ja vesialueen välissä ollut kaista on noin 400 metrin matkalta 2-6 metriä leveä. Nyt laaditussa Pataluodon asemakaavassa osoitettu puistokaista on kapeimmillaankin noin 15 metriä ja vain muutaman metrin matkalta. Tästä voi ymmärtää kuinka erilaisista alueista on kyse. Tällä kaava-alueella rantaraitti kulkee useiden muidenkin tonttien ja rannan välistä (korttelit 11181, 1129, 11190 ja 11191). Siellä rantaan sijoittuvan puistokaistan leveys on samaa luokkaa kuin muistutuksen tekijöiden kiinteistöjen kohdallakin. Näillä alueilla tontinomistajat ovat pysyneet tonteillaan ja rantaan on päässyt alueen ihmisten yleisen virkistyskäytön myötä muodostumaan luonnostaan rantaraitti, joka on aktiivisessa käytössä. Rantaraitti sopii hyvin tälle alueelle. Nyt laadittavan kaavan myötä tämä raitti rakennetaan parempikulkuiseksi. Tontin arvon tulee perustua faktoihin. Muistuttajan tontti ei ole nykyisessä kaavassa omarantainen. Muistuttajat omistavat tonttinsa ja Pielisjoen välissä puistoaluetta, jonka arvo on kymmeniä kertoja tontin arvoa matalampi. Mielenkiintoista onkin kysyä miten tontin arvo voi romahtaa rantaraitin myötä. Nykytilanteessakaan tontin mahdollisessa myyntitilanteessa myyjä ei ole voinut väittää etteikö rannan ja tontin välissä olisi yleisiin tarkoituksiin osoitettu puisto. Kuten LIITE 6 14 / 18 muista vastineista ja kaavaselostuksesta käy ilmi on suunniteltu reitti ollut tontin omistajan tiedossa. Muistutuksentekijä on mm. vuonna 1988 hakemansa rakennusluvan asemapiirroksessa osoittanut tontin ja rannan väliin asemapiirroksessa puiston ja polun alueella voimassa olevan kaavan hengessä. Nyt laadittavan kaavan ei voida mitenkään katsoa laskevan kaavan mukaisen tontin arvoa. Muistutuksessa otetaan kantaa, että hanke on perusteetonta verovarojen käyttöä. Perusteetonta ja vastuutonta olisi jättää toteuttamatta vuosikausia yleis- ja asemakaavoissa asukkaiden käyttöön osoitetun puisto ja ulkoilureitti. Verovarat tulevat käytetyiksi monen rantakyläläisen asukkaan iloksi ja hyödyksi, kun raitti rakennetaan jokimaiseman äärelle. Rantaraitin rakentamisen kustannukset ovat muistutuksentekijöiden kiinteistön kohdalla vain murto-osa suhteessa koko rantaraitin kustannuksiin. Kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 100 000€. Kaava-alueella rantaraitin pituus on yli 700 metriä. Muistutuksentekijän tontin edustalla se kulkee noin 30 metrin matkalla. Kaavan mukaisten virkistysalueiden lunastukseen ei liity mitään epävarmuustekijöitä. Kaupungilla on oikeus lunastaa asemakaavan mukaiset yleisiin tarkoituksiin osoitetut virkistysalueet. LIITE 6 15 / 18 4. Tommi Hirvonen Kaupunki on esittänyt, että ulkoilureitti Muikuntieltä Pataluodon puistoon kulkisi Hanhentieltä Pielisjoen rantaa pitkin Pataluodon puistoon. Reitin osalta on ollut kaksi vaihtoehtoa, joista toinen kulkisi Hanhentien ja Haikarankujan kautta puistoon. Kaupunki on kuitenkin päätynyt esittämään vaihtoehtoa, joka on huomattavasti korkeampi kustannuksiltaan, raskaampi rakennustyön osalta, kuormittaa enemmän Pielisjokea ja tämän lisäksi vaikuttaa kohtuuttomasti korttelin 1116 asukkaiden asumisrauhaan. Asumishaitta On selvää, että jos kauan aikaa sitten rakennettujen omakotitalojen, joissa osassa asuu lapsiperheitäkin, etupihan välittömään läheisyyteen tehdään yleinen ulkoilureitti, aiheuttaa se kohtuuttoman paljon haittaa talojen asukkaille. Nuoriso käyttää tällaisia ranta-alueita ilta- ja yöaikaan kokoontumiseen ja aiheuttaa melua asukkaille. Tämä on todettu jo nytkin läheisen mattolaiturin osalta. Ulkoilureittejä ei pystytä valvomaan sen suhteen, ettei niitä pitkin ajettaisi esimerkiksi mopoilla, mikä aiheuttaa melua ja ympäristön pilaantumista, varsinkin kun se kohdistuu ilta- ja yöaikaan. Kaupungin tulee ottaa myös huomioon yleisten kulkuväylien roskaisuus, joka aiheuttaa tietenkin haittaa asukkaille mutta myös luonnolle. Nykyisellään korttelin 1116 asukkaat huolehtivat näiden kaupungin omistamien rantojen siisteydestä, vieläpä ilmaiseksi. Ei voida myöskään jättää huomiotta sitä, että asukkaiden rauha koko tontin osalta korttelissa 1116 on mennyttä, jos etu pihan edestä kulkee jatkossa suuri määrä ulkoilijoita. Tämä johtaa siihen, että rannan puolelle on välttämätöntä rakentaa aita ja näköeste, mikä tietenkin aiheuttaa näköalan menettämisen kauniille joelle. Tällä toimenpiteellä kaupunki käytännössä romahduttaa kyseisten tonttien arvon, vaikka se onkin vastauksessaan väittänyt, ettei ulkoilureitti voi vaikuttaa tonttien arvoon, kun alue on kaavassa merkitty virkistysalueeksi. Virkistysalue ei kuitenkaan ole sama asia kuin yleinen kulkuväylä. Kustannukset Kaupungille olisi nykyisessä taloudellisessa tilanteessa järkevämpää käyttää olemassa olevia kevyen liikenteen väyliä yhteyden toteuttamisessa. Hanhentie ja Haikarankuja ovat olemassa olevia ja valmiiksi kaupungin ylläpitämiä väyliä, joita pitkin yhteys Pataluodonpuistoon saadaan toteutettua ilman lisäkustannuksia. Kaupungin asukkaana katson, että hankkeiden toteuttamisessa pitää pyrkiä järkevään kustannusten optimointiin, eikä viedä hankkeita eteenpäin "hinnalla millä hyvänsä". Joensuun kaupungilla on huomattavasti tärkeämpiäkin investointikohteita, kuin lyhyen ranta reitin rakentaminen kalliilla hinnalla. Joka tapauksessa kaupungin on esitettävä kustannuslaskelmat reitin toteuttamisesta eri vaihtoehdoissa. Ympäristöriskit Ulkoilureitin rakentaminen rantaan vaatii järeitä maanrakennustöitä ja johtaa melu- ym. ympäristöhaittoihin alueen asukkaille. Kaupunki ei myöskään ole riittävällä tavalla tutkinut, mitä mahdollisia ympäristöriskejä rannan muokkaaminen aiheuttaisi Pielisjoelle. Kyseistä ranta-aluetta, joka tällä hetkellä on luonnonmukaisessa tilassa, käyttävät useat eläinlajit elinympäristönään. Jo LIITE 6 16 / 18 aiemmin on asukkaiden puolelta tuotu esille, että kyseisessä kohdassa joen vedenpinnan taso vaihtelee vuosittain erittäin paljon, eli kevyillä vaihtoehdoilla ulkoilu reittiä ei saataisi rakennettua. Joen rannan täyttäminen ja luonnollisen veden korkeuden vaihtelun tuhoaminen, voi samalla johtaa esimerkiksi joutsenen, kärpän, minkin ja luonnon lohen elinympäristön tuhoutumiseen. Lisäselvityksiä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi on joka tapauksessa tehtävä, ennen kuin ranta-alueita voidaan ryhtyä muokkaamaan. Tässäkin olemassa olevien väylien käyttäminen säästäisi alueen asukkaita rakennustyön aiheuttamalta haitalta, pitäisi rannan luonnonmukaisemmassa tilassa ja pelastaisi kaupungissa jo harvinaisten eläinlajien elinympäristöt. Toteutusaikataulu Kaupunki on ilmoittanut, että kaava pyritään laittamaan täytäntöön mahdollisimman nopeasti sen voimaan tultua. Toteutusta saadaan nopeutettua huomattavasti, jos viimeinen osuus reitistä toteutetaan olemassa olevaa väylää pitkin Hanhentien ja Haikarankujan kautta. Kaavaehdotus rannan kautta tulee varmasti aiheuttamaan suuren määrän valituksia, jotka hidastavat kaavan toteuttamista eivätkä alueen asukkaat pääse nauttimaan ulkoilureitistä vielä pitkään aikaan. Pitkittyneet ja riitaisat kaavoitusasiat vaativat kaupungilta henkilöstöresursseja, jotka ovat pois kaikkien kaupungin asukkaiden eteen tehtävästä työstä. Valitsemalla kaavoituksessa ratkaisuja, jotka eivät kohtuuttomasti vaikeuta kaupungin asukkaiden elämää, voidaan resursseja ohjata oikeaan työhön. Virkistyskäyttö Kyseisessä kaavaehdotuksessa on vedottu siihen, että kaikilla alueen asukkailla tulee olla mahdollisuus nauttia Pielisjoen rantamaisemista. Kun ulkoilureitti toteutetaan Muikuntieltä rantaa pitkin Hanhentielle ja siitä Haikarankujan kautta Pata luodon puistoon, luodaan hieno rantaa pitkin kulkeva reitti, jonka toteutuksessa ei kuitenkaan turhaan käytetä kaupunkilaisten verorahoja, kaupungin henkilökunnan resursseja tai tuhota viimeisiä luonnollisia ranta-alueita kyseisellä alueella. Pieni osuus korttelin 1116 kohdalla ei tuo mitään merkittävää lisäetua Pielisjoen rantamaisemista nauttimisen kannalta, mutta valtava määrä haittaa korttelin asukkaille sillä aiheutetaan sekä hidastutetaan turhaan kaavan toteutumista. Nähdäkseni kaupungilla on velvollisuus valita tasavertaisista vaihtoehdoista se joka aiheuttaa vähemmän haittaa asukkaille ja on kaupungin kannalta järkevämpi. Muutoin kaupunki toimii väärien periaatteiden mukaisesti. Yhteenvetona haluan tuoda esille seuraavat seikat, jotka puoltavat reitin toteuttamista Hanhentieltä Haikarankujan kautta Pataluodon puistoon: - Kaupungille edullisempaa - Ei kuormita herkkää joki luontoa ja aiheuta mahdollista ympäristön tuhoutumista - Nopeampaa, sekä rakennustöiden osalta että ennen kaikkea riitaisan kaavoitusprosessin välttämisen johdosta - Ei aiheuta kohtuutonta haittaa kaupungin asukkaille, jotka korttelissa 1116 asuvat - Johtaa kaikkien alueen asukkaiden ja koko kaupungin kannalta tehokkaampaan lopputulokseen, joka ei kuitenkaan millään tavoin merkittävästi heikennä mahdollisuutta nauttia Pielisjoen rantamaisemista. LIITE 6 17 / 18 Muuta Lisäksi haluan huomauttaa, että kaupungin perustelu, jonka mukaan reitti tulee johtaa rannan kautta korttelin 1116 kohdalla vain sen vuoksi, että tonttien omistajat ovat käyttäneet rantaa omaan virkistykseen, ei ole kestävä. Kaupunki voi puuttua esimerkiksi aitojen rakentamiseen huomattavasti kevyemmilläkin toimilla kuin nyt esitetty. Vastine: Muistutuksentekijöillä on näkemys, että rantaraitista aiheutuu kohtuutonta haittaa. Muistutuksentekijä esittää myös vaihtoehtoista ratkaisua raitille. Esitetty vaihtoehto rantaraitille on ollut kaavan laadinnan yhteydessä tarkastelussa, mutta ei ole yhtään pätevää syytä miksi vuosikymmeniä suunnitteilla ollut ja laadituissa kaavoissa mukana ollut, nytkin kaavassa esitetty ratkaisu pitäisi hylätä. Taustalla tässä on kuitenkin se, että kaupungin omistaman yleisiin kaikkien kuntalaisten virkistyskäyttöön osoitetun alueen yleisen käytön mahdollisuudet paranee, eivätkä läheisten tonttien omistajat voi enää kaavan vastaisesti omia näitä alueita omiin tarpeisiinsa. Muistuttajan mukaan rantaraitin myötä hän joutuisi aitaamaan tonttinsa rannan puolelta. Tonttien aitaamisvelvoite sisältyy ilman raittiakin kaavaan. Velvoite koskee kaikkia tontin rajoja. Tällä pyritään juuri siihen, että tontin omistajalle käy yksiselitteisesti selväksi missä tontin rajat menevät ja toisekseen muille kuntalaisille missä yleisten alueiden rajat menevät. Muistutuksentekijä nostaa esiin useita mahdollisia häiriötilanteita alueella. Samat häiriömahdollisuudet ovat kaupungin kaikkien muidenkin satojen kilometrien pituisten kevyen liikenteen ja ulkoilureittien varsilla. Nyt laadittavan kaavan alueella rantaraitti kulkee kymmenen muun asemakaavan mukaisen, aivan muistutuksentekijöiden tontteja vastaavan tontin ja rannan välissä. Näiden tonttien edustalle on kaavassa osoitettu myös rantaraitti. Erona on se, etteivät näiden tonttien omistajat ole ottaneet kaupungin omistamaa aluetta omiin tarpeisiin, ja yleisen virkistyskäytön myötä alue onkin voinut vakiintua kulkureitiksi. Yksikään näiden tonttien omistajista ei ole kokenut osoitettua rantaraittia kohtuuttomaksi tai asumisrauhaa häiritseväksi. Myöskään alueella olevan polun käyttäjien aiheuttamia häiriöitä ei ole tullut tietoon. Muistuttajan näkemyksen mukaan raitilla on vaikutusta tontin arvoon. Tontin arvon tulee kuitenkin perustua faktoihin. Mielenkiintoista onkin kysyä miten tontin arvo voi romahtaa rantaraitin myötä. Nykytilanteessakaan tontin mahdollisessa myyntitilanteessa myyjä ei ole voinut väittää etteikö rannan ja tontin välissä olisi yleisiin tarkoituksiin osoitettu puisto. Nyt laadittavan kaavan ja kaavassa puistoon osoitetun rantaraitin ei voida mitenkään katsoa laskea kaavan mukaisen tontin arvoa. Muistutuksessa annetaan ymmärtää, että rantaraitin kustannukset kohdistuvat kokonaan tai suurelta osin muistutuksentekijän kiinteistöjen kohdalle. Näin ei ole. Suurin yksittäinen kustannus rantaraitilla on Pataluodonpuistossa olevan puron ylityskohdan rumpu. Rantaraitin suunnitelma on toteuttamiskelpoinen ja LIITE 6 18 / 18 raitti soveltuu maisemaan. Rantaraitin rakentamisen kustannukset ovat muistutuksentekijän kiinteistön kohdalla vain murto-osa suhteessa koko rantaraitin kustannuksiin. Rantaraitin kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 100 000€. Kaava-alueella rantaraitin pituus on yli 700 metriä. Muistutuksentekijän tonttien edustalla se kulkee noin 30 metrin matkalla. Suhteessa koko rantaraitin mittakaavaan ja kuinka suuresti se tulee palvelemaan alueen asukkaita, kustannukset muistutuksentekijän kiinteistön kohdalla ovat pienet. Muistutuksentekijä tuo esiin rantaraitin rakennusvaiheessa asukkaille koituvat melu- ja ympäristöhaitat, sekä huolen eläinten luonnollisesta elinympäristöstä rantaraitin rakentamisen myötä. Kuten aiemmin kaavan laatimisen yhteydessä on lausuttu, raitti pyritään tekemään hienovaraisesti luontoa kunnioittaen. Rakentaminen ei vaadi järeitä maanrakennustöitä, eikä rakentaminen mitenkään vaaranna Pielisjokea. Alueelle ei ole erityisiä luonnonarvoja, joten lisäselvitysten tekemiseen ei ole aihetta. Selvityksiä ei tehdä selvittämisen ilosta, vaan taustalla tulee olla oikea tarve. Muistutuksentekijän mukaan rantaraitti tulee aiheuttamaan suuren määrän valituksia, jotka hidastavat kaavan toteuttamista, eivätkä asukkaat pääse nauttimaan ulkoilureitistä vielä pitkään aikaan. Suomalaiseen oikeusjärjestelmään sisältyy mahdollisuus valittaa hallinnollisista päätöksistä. Jos valituksia tulee, ne käsitellään ja tämä vaatii aikansa. Valitusten käsittelyyn kuluva aika ei ole merkitsevä tekijä tässä ratkaisussa, koska tilanne on ollut käytännössä ratkaisematon jo vuosikymmenet. Tärkeää on saada kaava ratkaisuun ja toteuttaa ratkaisu viipymättä kaavan tultua lainvoimaiseksi. Kaavalla ei olla vaikeuttamassa kohtuuttomasti yhdenkään asukkaan elämää, vaikka muistutuksentekijä asian näin ilmoittaa kokevansa. Kaavalla ollaan mahdollistamassa tuhansien kuntalaisten ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet alueella. Kaavoituksella pyritään suunnittelemaan toimivaa ja viihtyisää kaupunkia. Koska maankäytön suunnittelu ja rakentaminen herättää mielenkiintoa joudutaan kaavoituksessa väistämättä joskus puntaroimaan yleisen edun ja yksittäisen asukkaan edun välillä. Kaava perustuu kaupungin pitkäaikaiseen tavoitteeseen rantaraitin toteuttamisesta mahdollisimman pitkällä yhtenäisellä matkalla mahdollisimman lähellä rantaa. Rantaraitti on ollut jo vuosikymmeniä Joensuun kaupungin yleiskaavoissa ja sitä on rakennettu vuosien saatossa vaiheittain.
© Copyright 2024