biotalous aloittaa uuden aikakauden suomessa - Keski
WWW.KSKAUPPAKAMARI.FI KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARIN LEHTI 3/2015 JAAKKO LAAJAVA: LÄKSYT TEHTÄVÄ ENNEN MAAILMAN MARKKINOILLE MENOA ›› 12 JOHTORYHMÄ ON KOKO ORGANISAATION PEILI ›› 24 ESA KAINULAINEN: SATTUMAN KAUTTA OMALLE URALLE ›› 8 KEHU KAVERIA YHTEISTYÖLLÄ VAHVEMPAA VAIKUTTAMISTA ››20 BIOTALOUS ALOITTAA UUDEN AIKAKAUDEN SUOMESSA ››16 LASKUTUSPALVELULLA HELPPOUTTA REKRYTOINTIIN YHTEISTYÖTÄ JULKISISSA HANKINNOISSA KAUPPAKAMARI 1 Dextra huolehtii työntekijöistäsi Kotimainen Dextra Työterveys on yrityksen tärkeä yhteistyökumppani. Toimimme lähellä asiakasta, yrityksen yksilöllisten tarpeiden pohjalta ja budjettia noudattaen. Panostamme varhaiseen vaikuttamiseen aktiivisin toimintamallein sekä nopeaan hoitoketjuun. Hyödynnämme markkinoiden monipuolisinta online-terveysjohtamisen raportointijärjestelmää, joka auttaa kartoittamaan työkykyyn liittyviä riskejä ja tukee asiakkaan johtamisjärjestelmää. Meiltä saa myös paikkakuntakohtaiset, alueelliset ja valtakunnalliset sopimusratkaisut työterveysraportointitietoineen. Lääkärikeskus Dextran uusi toimipiste avataan Jyväskylän Cygnaeuksenkadulla keväällä 2015. Aluemyyntijohtaja Vesa Numminen Puh. 0400 906 448 vesa.numminen@dextra.fi Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Työterveyssihteeri Teija Nylund Puh. 0400 910 201 teija.nylund@pihlajalinna.fi Osa kotimaista Pihlajalinna-konsernia Pihlajalinna-konserni on Suomen suurin kotimaisessa omistuksessa oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja. Pihlajalinna on perustettu vuonna 2001. Sen omistajina ovat yhtiön henkilökunta, Keskinäinen Vakuutusyhtiö LähiTapiola sekä suomalainen rahasto. Pihlajalinna-konserni tuottaa laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita kunnille ja korkeatasoisia yksityispalveluita Dextra Lääkärikeskuksissa, Hammasklinikoilla ja Sairaaloissa ympäri Suomen. Yhtiössä työskentelee yli 2000 terveydenhuollon ammattilaista. 2 KAUPPAKAMARI Tutustu palveluihimme www.dextra.fi PÄÄKIRJOITUS YHTEISTYÖN JA KASVUN SYKSY KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARIN ja Keski-Suomen Yrittäjien 140 luottamushenkilöä kokoontui yhteiseen Valiokuntaräjähdykseen 14. elokuuta Peurungassa. Olimme ensimmäistä kertaa yhdessä koolla ja suunnittelemassa yhdessä ensi vuoden toimintaa ja vaikuttamissuunnitelmaa. Yrittäjät ja yritysjohtajat olivat vilpittömän iloisia siitä yhteistyöstä, jota nämä kaksi elinkeinoelämän järjestöä ovat jo vuosia tehneet. Yhteistyötä tullaan tiivistämään entisestään ja jo ensi vuodeksi asetamme vaikuttamissuunnitelmamme kärjeksi yhdessä sovitun päämäärän. YKSI OSOITUS yhteistyön tiivistymisestä on muutto Technopoliksen Innova 2:een katutasoon yhteiseen 200 neliömetrin avokonttoriin. Keski-Suomen kauppakamarin, Keski-Suomen Yrittäjien ja Kasvu Openin tiimeissä tekee 1.10. avattavassa toimistossa töitä yhteensä 17 henkilöä. KASVU OPEN tuo yli 900 kokeneen yritysjohtajan osaamisen kasvunälkäisten yritysten tueksi. Vuoden 2015 aikana on järjestetty lähes sata tapahtumapäivää ympäri Suomea aina Turusta Kajaaniin, Vaasasta Joensuun ja Helsingistä Ouluun. Kaikkiaan 635 yritystä haki mukaan sparraukseen. Vuosien työ kantaa hedelmää, sillä Keski-Suomi oli hienosti toisella sijalla heti pääkaupunkiseudun jälkeen hakemusten määrässä. PÄÄKAUPUNKISEUDULTA FINAALIIN tiensä raivasi 12 yritystä, Keski-Suomesta 11, Pohjois-Pohjanmaalta 9, VarsinaisSuomesta 7, Satakunnasta 6 yritystä ja Kainuusta 5 yritystä. Finaalissa yritykset kilpailevat kahdessa sarjassa. Start again -yrityssarjaan, joka on tarkoitettu jo toimiville yrityksille, valittiin 42 yritystä ja Start up ja Spinn off -sarjaan 34 yritystä. Loput neljä finaalipaikkaa täydentyvät, kun Fast Track Energyn ja Metsä Groupin Biotalous Kasvupolkujen voittajat selviävät 8. ja 10. syyskuuta. Vuoden positiivisin businesstapahtuma Kasvu Open Karnevaali järjestetään Jyväskylän Paviljongissa 22.23.10.2015. Sinne kannattaa ehdottomasti tulla mukaan haistelemaan kasvunnälkää ja verkostoitumaan! ULJAS VALKEINEN toimitusjohtaja Kasvu Open johtaja YHTEISIIN TILOIHIN MUUTTO TIIVISTÄÄ KAUPPAKAMARIN JA YRITTÄJIEN YHTEISTYÖTÄ. LYHYESTI LUKUINA - BIOTALOUS (LÄHDE: WWW.BIOTALOUS.FI) 50 45 30 VUOTEEN 2030 MENNESSÄ TARVITSEMME VUOTEEN 2030 MENNESSÄ TARVITSEM- VUOTEEN 2030 MENNESSÄ TARVIT- 50 % enemmän ruokaa. Biotalouden avulla tavoitellaan entistä turvallisempaa ruokaa, joka on viljelty, lannoitettu ja jalostettu vähentämällä ilmastokuormitusta ja lisäämällä terveysvaikutuksia. me 45 % enemmän energiaa. Suomi on bioenergian tuotannon edelläkävijä. Uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta on Suomessa lähes 35 prosenttia. Puu on tärkein energian tuotantomme raaka-aine. semme 30 % enemmän vettä. Luonnon palvelut ylläpitävät yhteiskuntaamme. Ekosysteemien toimintojen ja rakenteiden turvaaminen on kestävän biotalouden edellytys. KAUPPAKAMARI 3 VUODEN 2015 HUIPENNUS KASVUN KARNEVAALI JYVÄSKYLÄN PAVILJONKI 22.-23.10.2015 Yritystaivaan kirkkaimmat tähdet, kasvunälkäisimmät yritykset ja huippupuhujat, joita et muualla kohtaa! Varmista paikkasi heidän joukossaan osallistumalla Kasvun Karnevaaliin! ASENNETTA, OIVALLUKSIA JA UUSIA KONTAKTEJA. OSTA LIPPU JA TUTUSTU OHJELMAAN kasvuopen.fi/karnevaali 4 KAUPPAKAMARI SISÄLTÖ 3/2015 SEURAA MEITÄ FACEBOOK / TWITTER / LINKEDIN / YOUTUBE JULKAISIJA KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI SEPÄNKATU 4 40100 JYVÄSKYLÄ OSOITTEENMUUTOKSET PUH. 050 439 6170 VIIVI.SUVANTO@ KAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA ULJAS VALKEINEN TOIMITUS VIIVI SUVANTO HANNA REINI ULLA SEPPÄLÄ KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY TAITTO VIIVI SUVANTO KUVAPANKIT PIXHILL ILMOITUSMYYNTI ULJAS VALKEINEN PUH. 050 568 8555 ILMESTYY HELMI-, TOUKO-, SYYS-, JA MARRASKUUSSA PAINO JYVÄSSEUDUN PAINO ISSN 2342-0340 Johtoryhmät muotoutuvat ja kehittyvät vuorovaikutuksen kautta. JÄSENKENTTÄ 7 UUSI JÄSEN Laskutuspalvelulla helppoutta rekrytointiin 8 URAPOLKU Jyväskylän lentoaseman päällikkö Esa Kainulainen 10 KOMPASSI ETENE!-hanke yhteistyön muotoja etsimässä 24 ELINKEINOELÄMÄ TIETOJA JA TAITOJA 12 HENKILÖ Läksyt tehtävä huolella ennen maailman markkinoille menoa 9 VINKKI Yritys aktiivisena toimijana julkisissa hankinnoissa 16 TEEMA Biotalous aloittaa uuden aikakauden Suomessa 24 ALUEELTA Johtoryhmä on koko organisaation peili 22 TILASTO Johtaako kilpailijan mainonta harhaan? 27 LAKIMIEHET VASTAAVAT Ammattilaiset apuna varojen väärinkäytön ja korruption torjumisessa 20 KEHU KAVERIA Yhteistyöllä vahvempaa vaikuttamista 26 KOULUTUSKALENTERI Kehitä omaa ja yrityksesi osaamista KANNEN KUVA ANNI REENPÄÄ VUOROVAIKUTUS ON MERKITTÄVÄSSÄ ROOLISSA TYÖYHTEISÖSSÄ. Beneresin yrittäjäkaksikko Minna Pusa ja Seija Oksanen. 31 KAUPPAKAMARI 5 KIRJA NYT PUHUTTAA ONNISTU KASVUYRITTÄJÄNÄ TUNNISTA YRITTÄJÄN tutkitusti suurimmat sudenkuopat ja menesty! Miksi yksi yritys löytää paikkansa markkinoilta ja asiakkaiden sydämistä mutta toinen ei? Miten kahdella kohtalaisesti pärjäävällä yrittäjällä on täysin erilaiset kokemukset arjen yrittämisestä: yksi raahautuu uupuneena päivästä toiseen, kun taas toinen ei innostuksissaan malttaisi pitää paussia tai lomaa. Miksi yksi yritys pystyy veloittamaan TUNNISTA YRITTÄJÄN SUDENKUOPAT JA MENESTY! jatkuvasti kannattavalla tavalla, kun taas toinen ei? Näiden – ja monien muiden - kysymysten takaa löytyy psykologisia mekanismeja. Nämä yrittäjyyden taustalla vaikuttavat ”psykologiset painovoimalait” ovat luonteeltaan usein paljaalla silmällä näkymättömiä, ajallisesti pysyviä ja valintoihin vaikuttavia. Pitkän linjan ansioituneet yrittäjät ovat usein oppineet tuntemaan kokemuksen kautta nämä viisaudet, mutta yleensä tapauskohtaisten tarinoiden muodossa – usein hekään eivät tunne vaikuttavia ainesosia, yleistettävissä muodoissa. Kirjassa yhdistyy käytännönläheisellä tavalla yrittäjyyden, myynnin ja markkinoinnin psykologia – sekä monet muut menestyksen kannalta merkittävät teemat päätöksenteon vinoumista itsensä johtamiseen. Kirjan avulla yrittäjä tai yrittäjyyttä harkitseva voi muuttaa oman ainutkertaisuutensa yrityksen ainutkertaisuudeksi yhdistäen omat valttikorttinsa ja markkinan mahdollisuudet. 6 KAUPPAKAMARI Keski-Suomen Kasvupolun Finaali keräsi väkeä Technopolikselle. Kasvu Open -finalisteista 11 Keski-Suomesta Keski-Suomesta valtakunnalliseen yrittäjyyskilpailuun haki ennätykselliset 74 yritystä, joista 11 valittiin finaaliin. Positiiviseen kasvun tunnelmaan pääsevät kaikki Kasvu Open Karnevaalissa 22. – 23. lokakuuta. SUOMEN SUURIN yritysten kasvun spar- rauskilpailu Kasvu Open tarjoaa yrityksille mahdollisuuden hioa omaa bisnesideaansa Suomen huippuasiantuntijoiden sparrauksessa. Tänä vuonna sparrataan lähes 450 yritystä 900 liike-elämän asiantuntijan talkoovoimin. Tänä vuonna toisen kerran valtakunnallisena järjestettyyn Kasvu Openiin haki ennätysmäärä yrityksiä ja ideoita, yhteensä 635 hakemusta. Start up -sarjaan haki kaiken kaikkiaan 210 ja Start Again -sarjaan 415 yritystä. ALUEELLISILTA KASVUPOLUILTA ja avoimen haun kautta on valittu jatkoon 80 kasvusuunnitelmallaan vakuuttanutta yritystä tai ideaa. Keski-Suomesta sparraukseen valitut 11 yritystä olivat 27 Crags, Ania-Eco Oy, BioGTS Oy, Hippo Terapiaklinikka Oy, Keuruskopio Oy, Medics 24 Videolääkäripalvelu, Netwell Oy, Showell, Cloudsweep, Ficonic Solutions Oy ja RECENART - Rese- arch Centre for Art. Kaikki finaaliin valitut yritykset on katsottavissa osoitteessa www.kasvuopen.fi. KASVU OPEN huipentuu Kasvu Open Karnevaaliin 22. - 23.10. Jyväskylän Paviljongissa. Torstaina 22.10. kilpailun 80 parasta kasvuideaa sparrataan viimeisellä kasvun Kiitoradalla, jonka jälkeen Madventureskaksikko Riku Rantala ja Tunna Milonoff jakavat maailmalta keräämäänsä seikkailuoppia. Illalla verkostoidutaan yhteisessä Kasvunkorjuu-iltajuhlassa. Koko Kasvu Open -matkan päättää Suomen liike-elämän huiput yhteen keräävä bisnesseminaari, jossa mielenkiintoisten paneelikeskustelujen lisäksi julkistetaan ja palkitaan vuoden 2015 Kasvu Open-voittajat. Se kokoaa yhteen Suomen kovimmat kasvajat, verkostoitujat, bisnesenkelit ja asiantuntijat. Lipun voi ostaa osoitteessa www.kasvuopen.fi/karnevaali. APPS- JA BLOGIVINKIT ZENTO SOLD OUT Opastusta ja apua strategian suunnitteluun, tavoitteelliseen viestintään, sometyökalujen käyttöön ja tulosten mittaamiseen. FLIPBOARD Mediashake Oy:n Sold Out -blogi on internet-markkinoinnista ja verkkoliiketoiminnasta kertova blogi. UUSI JÄSEN / ODEAL OY 8+1 SYYTÄ Laskutuspalvelulla helppoutta rekrytointiin ODEAL OY on laskutuspalvelua tarjoava yritys, joka mahdollistaa liiketoiminnan harjoittamisen ilman omaa yritystä. Käyttäjät laskuttavat toimeksiantajayritystä tehdystä työstä laskutuspalvelun kautta ilman oman yrityksen perustamista. Odeal on perustettu vastaamaan tarpeeseen löytää uusia keinoja työllistämiseen ja työllistymiseen. ”TYÖTTÖMYYDEN LISÄÄNTYESSÄ on keksittävä uusia keinoja työllistämisen ja työllistymisen helpottamiseksi. Esimerkiksi pienyrittäjälle rekrytoiminen voi olla haastavaa ja toisaalta työsuhdetta voi olla vaikea saada, joten se palvelee niin työntekijöitä kuin työnantajiakin”, kertoo Odealin KeskiSuomen asiakaskoordinaattori Annina Riihinen. LASKUTUSPALVELU SOPII lähes kaikille toimialoille. Palvelun kautta työskentelee niin myyjiä, konsultteja, hierojia kuin IT-alan osaajiakin. ”Kasvuyrityksille laskutuspalvelu on riskitön tapa kasvaa, sillä se ei sitouta mihinkään. Pienyrittäjät taas voivat henkilöstöhallinnan sijaan keskittyä olen- Flipboard on maksuton sähköinen lehti, jonka sisällön voit itse valita. Sen kautta voit seurata uutisia sekä Twitter- ja Facebook-virtaa. naiseen eli työntekemiseen. Palvelua on käytetty myös yrityksen myyntitilanteissa. YT-neuvottelujen jälkeisessä karenssissa työntekijän ottamiselle laskutuspalvelun kautta ei ole estettä”, kuvailee Riihinen. LASKUTUSPALVELU EI sitouta mihinkään, vaan kaikki hallinto hoituu laskutuspalvelun kautta. Se ei myöskään maksa yritykselle erikseen mitään, vaan palvelumaksu lähtee laskutettavasta summasta. Kaikki maksetaan yhdellä laskulla, eikä vakuutuksista tai muistakaan velvoitteista tarvitse huolehtia. ODEAL LIITTYI Keski-Suomen kauppakamarin jäseneksi Kauppakamarin verkostojen vuoksi. ”KAUPPAKAMARI ON aktiivisesti mukana erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa ja järjestää niitä itsekin, joten niissä on mahdollista kasvattaa omaa verkostoa. Odotan tutustumista muihin kauppakamarilaisiin verkostoitumistilaisuuksissa”, kertoi Riihinen. WWW.ODEAL.FI SAAT NÄKYVYYTTÄ JA LISÄÄ KONTAKTEJA, KUN NÄYT KAUPPAKAMARIN MAKSUTTOMISSA TILAISUUKSISSA, KOULUTUKSISSA JA JULKAISUISSA. KESKI-SUOMESSA OLLAAN edelläkävijöitä eteenpäin katsomisessa ja verkostojen luomisessa. Meillä on osaamista ja näkemystä ja viemme asioita rohkeasti eteenpäin. Suosittele kauppakamarin jäsenyyttä muillekin. 1. VERKOSTOIDU ja luo kontakteja alueen yrityspäättäjiin. 2. KEHITÄ osaamistasi ajankohtaisissa koulutuksissa. 3. NEUVOJA laki ja työsuhdeasioihin. 4. SAAT ajantasaista tietoa julkaisuissa, tiedotteissa ja uutiskirjeissä. 5. APUA ja asiakirjoja ulkomaankauppaan. 6. NÄKYVYYTTÄ ja lisää kontakteja, kun näyt kauppakamarin tilaisuuksissa ja julkaisuissa. 7. JOUKKOVOIMAA vaikuttamiseen. 8. EDULLISEMMAT jäsenetuhinnat koulutuksiin, Keskuskauppakamarin ansiomerkeihin ja ulkomaankaupan asiakirjoihin. Odeal Jyväskylän asiakaskoordinaattori Annina Riihinen KAUPPAKAMARI 7 URAPOLKU ESA KAINULAINEN Sattuman kautta omalle uralle Jyväskylän lentoaseman päällikkö Esa Kainulainen päätyi aivan eri ammattiin kuin mihin oli aluksi tähdännyt. Urapolku on edellyttänyt jatkuvaa itsensä kehittämistä. TÄRKEIN OPPI ENSIMMÄISESTÄ MISTÄ TEHTÄVISTÄ SIIRRYIT JYVÄSKYLÄN TYÖPAIKASTA? LENTOASEMAN PÄÄLLIKÖKSI? Oppiminen ja itsensä kehittäminen. Ensimmäinen työpaikka oli Hävittäjälentolaivue 31:ssä Karjalan lennostossa, jossa olin ensin lentoupseerina, sitten lennonopettajana ja lentueen päällikköna. Ensin piti itse oppia, sitten opettaa nuorempia ja lopuksi johtaa yksikköä. Se edellytti jatkuvaa itsensä kehittämistä. Ilmavoimien esikunnasta osastoesiupseerin ja vastuualueen päällikön tehtävästä. KUKA TAI MIKÄ ON ENITEN VAIKUTTANUT URAPOLKUUSI? Sattuma. Minusta piti tulla liikunnanopettaja, johon ammattiin olin koko lukioajan tähdännyt. Lukion loppuvaiheisiin sattuivat kutsunnat, joiden seurauksena pyrin vapaaehtoisesti lentoreserviupseerikurssille Kauhavalle, jonne myös pääsin. Pyrin ja pääsin myös liikunnalle. Ajattelin, että liikunnalle voi pyrkiä uudelleen, koska opiskeluoikeutta ei tuolloin voinut siirtää. Menin lentorukkiin ja sille tielle jäin. MIKÄ ON SINULLE TÄRKEINTÄ TYÖSSÄ? Asiakkaista ja henkilöstöstä huolehtiminen. Jyväskylän lentoasema on jo useamman vuoden sijoittunut kärkikastiin asiakastyytyväisyyskyselyjen tuloksissa. Hyvä tulos edellyttää kaikkien palveluketjussa työskentelevien henkilöiden asiakaslähtöistä palveluasennetta, joka puolestaan edellyttää hyvää yhteistoimintaa ja -henkeä. Henkilöstö on voimavara, josta on jatkuvasti huolehdittava. SEURAAVA TAVOITE OMALLA URAPOLULLA? Erityistä tavoitetta ei ole, mutta jos eteen sattuu mielenkiintoinen ja mahdollisesti haastavampi tehtävä, voin tarttua tilaisuuteen. Hankinta-asiamies Veli Puttonen YHTEISTYÖTÄ YRITYSTEN JA KUNTIEN VÄLILLE JULKISISSA HANKINNOISSA Hankinta-asiamiespalveluilla edistetään keskisuomalaisten ja pienempien yritysten mahdollisuuksia menestyä julkisissa hankinnoissa. Neuvonta- ja ohjauspalvelut on käynnistetty lisäämään hankintaosaamista kuntien hankintayksiköissä, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden tasolla sekä yrityksissä. Sen tarkoituksena on myös korostaa alueellista näkökulmaa sekä lisätä vuoropuhelua kuntien ja yritysten välillä. Hankintojen pilkkomisella pienempiin osiin keskisuomalaisilla, pienemmilläkin yrityksillä on paremmat mahdollisuudet osallistua julkisiin kilpailutuksiin. Hankinta-asiamies auttaa puolueettomasti muun muassa kunnan hankintasuunnittelussa, hankintaprosessin suunnittelussa, vaatimusten määrittelyssä sekä tarjouspyynnön ja tarjouksen laadinnassa. ”Hankkeessa edistetään ja tuetaan paikallisten yritysten mukaan pääsyä Keski-Suomen julkisiin hankintoihin ja sitä kautta pyritään pitämään eurot ja verotulot alueella”, kertoo Veli Puttonen. VAKIOT KOULUTUS Upseerin tutkinto ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA Hävittäjälentolaivue 31 Karjalan lennosto MERKITTÄVIN ASKEL URALLA Siirtyminen silloiseen Ilmailulaitokseen 2005 Lentoaseman päällikkö Esa Kainulainen 8 KAUPPAKAMARI MUISTA! Tuleen ei saa jäädä makaamaan HANKINTAILMOITUKSET LÖYDÄT HANKINTAASIAMIES.FISIVUSTOLTA. YRITYS AKTIIVISENA TOIMIJANA JULKISISSA HANKINNOISSA -KOULUTUKSESSA 24.9. PANEUDUTAAN YRITYKSEN MENESTYMISEEN JULKISISSA HANKINNOISSA. ASIANTUNTIJOINA HARRI KOSKINEN JA VELI PUTTONEN. VENÄJÄNKIELINEN MATKAILULEHTI ILMESTYY TAAS JOULUKUUSSA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUN kv-markkinointikonttori yhdessä matkailu- yritysten kanssa kokoaa taas yhteen keskisuomalaista matkailutarjontaa venäjän kielellä. Joulukuun alkupuolella julkaistava matkailulehti sisältää matkailukohteiden esittelyä, tietoa tapahtumista, ostosmahdollisuuksista ja nähtävyyksistä. Mukana on myös käytännön vinkkejä matkailijoille. Lehteä jaetaan muun muassa matkailukohteissa, raja-asemilla ja viisumikeskuksissa. Lisätietoa ja ilmoitusmyynti: projektipäällikkö Hanna Reini, hanna.reini@centralfinlandchamber.fi SINUN ANSIOSTASI Ansiomerkit ja kiittäminen ansiomerkit.fi KOMPASSI tional a n r e t In e Loung Onko yritykselläsi kansainvälistymiseen liittyviä kehittämishaasteita? ETENE!-HANKE YHTEISTYÖN MUOTOJA ETSIMÄSSÄ Monikulttuurisuus ja monitieteisyys innostivat pilottiyrityksiä mukaan ETENE!-hankkeeseen. Yrityksiä yhdistää kansainvälistymisen päämäärä. ETENE!-HANKE TÖRMÄYTTÄÄ ETENE! -hanke järjestää mahdollisuuden tavata korkeakoulujen monikulttuurisia opiskelijoita ja keskustella heidän kanssaan yhteistyömahdollisuuksista Nordic Business Forum Live Stream 2015 -tapahtuman yhteydessä. International Lounge 1.-2.10.2015 Paviljongissa. yritysten edustajia ja opiskelijoita molemminpuolisen hyödyn ja arvokkaiden kontaktien löytymiseksi. Yhteistyö käynnistettiin asiantuntijapooli – tapaamisilla, joiden ajatuksena oli keskustella ja ideoida yritysten kansainvälistymishaasteita. Tapaamisten suosituin aihe oli tavalla tai toisella vienti. Miten päästä uudelle markkina-alueelle, miten löytää yhteistyökumppaneita, jakelukanavia ja aikaa selvittää tarpeellista tietoa? MONET ULKOMAALAISISTA tutkinto-opiskelijoista haluaisivat jäädä valmistuttuaan Suomeen töihin. Haasteena ovat kontaktit yrityksiin ja riittävä suomenkielen taito, koska osaaminen ei ole ehtinyt opiskeluaikana vielä työelämän kielivaatimusten tasolle. Opiskeluaikana opiskelijat kokevat motivoivampana todelliset ongelmanratkaisut yrityksille kuin kirjaesimerkit. Myös opinnäytetöiden aiheet ja harjoittelumahdollisuudet ovat opiskelijoiden mielessä. Asiantuntijapoolien pohjalta yritysten caseja vietiin korkeakoulujen opintojaksototeutuksiin keväällä 2015. Ennen kesää yritykset vastaanottivat mm. kasvusuunnitelmia, listauksia mahdollisista jakelukanavista ja yhteistyökumppaneista sekäsuosituksia blogi- ja somenäkyvyydestä. TULEVANA SYKSYNÄ käynnistyvät tapahtumat, joissa keskisuomalaisten yritysten edustajilla on mahdollisuus tavata opiskelijoita kasvokkain, jopa ajanvarauksella, esimerkiksi tietyltä kielialueelta. Opiskelijoita eri maista osallistuu mm. Keski-Suomen kauppakamarin Venäjän vienti-iltaan 1.10 ja Nordic Business Forum Live Stream tapahtumaan 1.-2.10. ETENE!-HANKKEEN PILOTTIYRITYKSEKSI pääsee vielä mukaan. Hanketta rahoittaa yhteistyökumppaneiden lisäksi Euroopan sosiaalirahasto. Mukana pilotissa ovat Creamentors Oy, East Consulting Oy, Kurikka Timber Oy, Kytölä Oy, LH Lift Oy, Naturvention Oy, Nokka Oy, Personal Design Hat Oy, Pisla Oy ja TPA Andersson Oy. GALLUP OPISKELIJAT Mitä on hyvä johtaminen? JUTTA HÄKÄMIES Hyvä johtaminen on sitä, että kannustaa ja innostaa muita. Hyvä johtaja on esimerkkinä muille ja luotettava alaisilleen. Hyvää johtajuutta on myös olla tietyllä tavalla vaativa ja tietysti ammatillisesti pätevä. ROSA ROSLAKKA Hyvä johtajuus ilmenee oikeudenmukaisena ja tasapuolisena kohteluna. Hyvä johtaja osaa antaa rakentavaa palautetta ja kannustaa työntekijöitä sekä näkee kokonaisuuden. On myös tärkeää antaa positiivista palautetta. KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI MUUTTAA YHDESSÄ KESKI-SUOMEN YRITTÄJIEN KANSSA INNOVA 2:SEEN UUSIIN TILOIHIN KATUTASOON. MUUTTO MAHDOLLISTAA ENTISTÄ TIIVIIMMÄN YHTEISTYÖN. TERVETULOA TUTUSTUMAAN! Ohjelmassa mm. • Mielenkiintoisia puheenvuoroja, teemoina kilpailukyky, arvot ja markkinointi • Puhujina mm. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen • Seminaarin avaa Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto • Kasvu Open -voittajat kertovat oman menestystarinansa • Verkostoitumista • Vastuullinen työllistäjä -palkitseminen • Juhlapäivällinen • Stand up -esiintyjänä Mikko Vaismaa Osallistumismaksu on 120 euroa. Hinta sisältää kaiken ohjelman tarjoiluineen. ILMOITTAUDU Kauppakamarin nettisivuilla Läksyt tehtävä huolella ennen maailman markkinoille menoa TEKSTI PATRIK LINDFORS KUVAT ANNI REENPÄÄ / STT-LEHTIKUVA HENKILÖ Kansainvälisiltä markkinoilta löytyy mahdollisuuksia, vaikka poliittiset ja taloudelliset kriisit dominoivat uutisvirtaa. Vallitsevassa markkinatilanteessa korostuu veteraanidiplomaatti Jaakko Laajavan mukaan kaksi asiaa: oman yrityksen kilpailukyky ja kyky arvioida markkinoita. 12 KAUPPAKAMARI KAUPPAKAMARI 13 U JAAKKO LAAJAAVA TYÖTEHTÄVÄT Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden neuvonantaja Ulkoministeriön ulko- ja turvallisuuspoliittinen alivaltiosihteeri 2010-2015 Suurlähettiläs, Lontoo 2005-2010 UM:n alivaltiosihteeri 2001-2005 Suurlähettiläs, Washington, 1996-2001 UM:n poliittisen osaston päällikkö 1993-1996 Muita tehtäviä ulkoasiainhallinnossa 1971-1993 KOULUTUS B.A. Tukholman yliopisto M.A. Helsingin yliopisto Fellow, Harvard University 1985-86 PERHE Vaimo ja kolme aikuista lasta HARRASTUKSET Musiikki ja golf 14 KAUPPAKAMARI suuksia suomalaisille yrityksille: Kiinan tavoitteena lkomaille tähtäävän yrityksen tärkeim on siirtyä investointeja korostaneesta taloudesta piä kotitehtäviä on tehdä kunnollinen kotimaiseen kulutukseen”, sanoo Laajava. arvio kohdemaan markkinoista ja USA on toipunut finanssikriisistä ja maan talous taloudellisesta tilanteesta. on kasvanut vakaasti jo muutaman vuoden ajan. ”On syytä perehtyä kyseiseen maahan jopa Jaakko Laajavan neuvo yrityksille on, että niiden paikallisella tasolla. Yhtä olennaista on maan kannattaa huomioida, että USA on muuta kuin poliittisen tilanteen ymmärtäminen”, sanoo Jaakko pelkkä liittovaltio. Osavaltioiden lainsäädäntö ja Laajava, joka on toiminut alivaltiosihteerinä Suo taloudelliset rakenteet eroavat toisistaan. Kasvu ja men ulkoministeriössä sekä suurlähettiläänä muun teknologiakeskuksia löytyy muualtakin kuin Kali muassa Washingtonissa ja Lontoossa. Hän toimii forniasta. Esimerkiksi Teksasissa on kova kasvu ja tällä hetkellä Keskuskauppakamarin kansainvä investointivaihe, ja alueen listen asioiden neuvon hintataso on huomattavasti antajana. OLENNAISTA ON MAAN alhaisempi kuin Kaliforni Viime aikojen synkät POLIITTISEN TILANTEEN assa. uutiset ovat liittyneet var Laajava toivoo, että USA:n sinkin Eurooppaan, jossa YMMÄRTÄMINEN ja EU:n välinen TTIP Kreikan talousromahdus, kauppasopimus toteutuu. Ukrainan tilanne ja pako Se antaisi eurooppalaisille laiskriisi vievät päähuo yrityksille mahdollisuuden kilpailla muun muassa mion. Markkinatilanne on kuitenkin suhteellisen USA:n julkisen sektorin hankinnoista. vahva Suomen perinteisissä vientimaissa Saksassa, IsossaBritanniassa ja Ruotsissa. VENÄJÄ-RISKI TOTEUTUI ”Toimialoilla ja yrityksillä voi mennä hyvin, Venäjä näytti Vladimir Putinin ensimmäisen vaikka kansantaloudessa on ongelmia. Tärkeintä presidenttikauden aikana siirtyvän kohti vakaata on nähdä kokonaiskuva, ja etsiä eri markkinoilla markkinataloutta, joten maa vaikutti silloin hou tarjolla olevat mahdollisuudet”, sanoo Laajava. kuttelevalta investointikohteelta. Putinia pidettiin jopa talouskasvun takuumiehenä. KASVUA KIINAN IMUSSA Putinin näkemys on tällä hetkellä kuitenkin Afrikasta on kauan puhuttu seuraavana kasvavana se, että hänellä on historiallinen tehtävä palauttaa markkinana. Kehitys on ollut hidasta, ja monella Venäjän suuruus ja nostaa Venäjä vastapainoksi Afrikan maalla on vielä pitkä matka toimivaan USA:n hegemonialle kansainvälisellä näyttämöllä. markkinatalouteen. Edellytykset liiketoimin Tämä näkyy muun muassa poliittisena uhitteluna nan harjoittamiselle ovat Laajavan mukaan nyt ja sotatoimina ItäUkrainassa. kuitenkin oleellisesti parantuneet, osittain Kiinan Venäjän markkinoiden romahdus ja kauppaan tekemien investointien ansiosta. kohdistuvat sanktiot johtivat monen suomalaisen ”Moni Afrikan maa on päässyt kansainvälisen yrityksen osalta niin sanotun Venäjäriskin lau talouden piiriin erityisesti Kiinan raakaaine keamiseen. Kriisi kurittaa myös venäläisiä yhtiöitä, kysynnän tyydyttäjänä. Myös matkapuhelinten ja joiden intressi on, että maan tilanne palautuisi mobiiliteknologian yleistyminen on luonut mah normaaliksi. dollisuuksia liiketoiminnalle”, sanoo Laajava. ”Näkymät eivät ole kovin rohkaisevat. Paluu Osa Latinalaisen Amerikan maista on myös aikaan, jossa Venäjä ja länsi toimisivat yhteistyössä hyötynyt Kiinan kasvavasta raakaainekysynnästä. vaikuttaa tällä hetkellä melko kaukaiselta. Suomen Menestystarinoille on Laajavan mukaan mahdolli ainoa vaihtoehto toistaiseksi on noudattaa EU suuksia, mutta markkinoille pyrkivien yritysten on tasolla sovittuja pelisääntöjä ja pitää keskustelu otettava tosiasiat huomioon. yhteyksiä yllä”, sanoo Laajava. ”Monessa Latinalaisen Amerikan maassa rikol Globalisaatio on viimeisten vuosien aikana lisuus, korruptio ja populistinen talousajattelu ovat hidastunut, samaan aikaan kuin perinteinen vielä toimivan markkinatalouden esteenä.” geopolitiikkaajattelu on vahvistunut. Tämä näkyy Kiina on tällä hetkellä suuri kysymysmerkki. siinä, että maiden väliset voimasuhteet, luon Maa toimii maailmantalouden moottorina, mutta nonvarojen hallinta ja kiistat maaalueista saavat rakenteelliset ongelmat ovat valtavat. Talouskasvu suuremman painoarvon varsinkin suurvaltojen hyytyy, väestö vanhenee ja kustannustaso nousee. välisissä suhteissa. Jännitteet naapurivaltioiden kanssa lisäävät epä ”Melkein kaikki ongelmat, joihin pitäisi vaikut varmuutta. Esimerkiksi Kiinan ja Japanin välinen taa, ovat globaaleja. Hallitusten käytettävissä olevat luottamus on erittäin heikolla tasolla. keinot ovat kuitenkin suurimmilta osin paikallisia”, ”Kiinan taloudessa on kuitenkin tapahtumassa toteaa Laajava. merkittävä rakennemuutos, joka tarjoaa mahdolli Kasvumarkkinoinnin valmennusohjelma Onko sinullakin tuote kunnossa mutta kauppa voisi käydä paremmin? Tuloksekas myynti & markkinointi eivät vaadi ihmeitä! VISIO Ydinviesti ihmiset Mihin olemme matkalla? Millainen yritys olemme? Kuinka innostan heidät mukaan? Mikä on se yrityksesi unelma, johon toiminta perustuu ja jota viestit sidosryhmillesi? Mitkä ovat juuri sinun kilpailuetusi ja miten varmistat yrityksesi sekä sen tarjonnan jatkuvan kehityksen? Kuinka johdat muutosta ja välität ydinviestisi vakuuttavasti? Osallistumisvaihtoehdot Ilmoittaudu mukaan nyt! 1) Yrityksenä 2 940 € + alv Kolme henkilöä ryhmävalmennuspäivissä + yksi henkilökohtainen päivä. Yksityiskohtaisessa päivässä pureudutaan kunkin yrityksen omaan markkinointiin. Katso lisätietoja ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.bang.fi/valmentaudu tai Etelä- Savon, Keski-Suomen tai Kuopion alueen kauppakamareiden koulutuskalenterista. 2) Henkilönä 940 € + alv Yksi henkilö ryhmävalmennuspäivissä. Hinnat sisältävät kahvi- ja lounastarjoilut. Kysy lisää Pete Okkonen 050 346 7002 / pete.okkonen@bang.fi KAUPPAKAMARI 15 Biotalous aloittaa uuden aikakauden Suomessa Maan hallitus on asettanut biotalouden ja bioenergian kehittämisen strategiseksi tavoitteekseen. Hankkeeseen on seuraavina vuosina tulossa satojen miljoonien investoinnit. TEEMA TEKSTI HEINO YLISIPOLA KUVAT COLOURBOX 16 KAUPPAKAMARI H allituksen asettama biotaloushanke on erittäin kunnianhimoinen. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on sanonut, että jos kaikki menee nappiin, Suomeen voi syntyä jopa 100 000 uutta työpaikkaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Uusiutuvien luonnonvarojen käytöllä korvataan uusiutumattomia kuten kiivihiiltä ja öljyä. Hallitusohjelman tavoitteiden toteutuessa Suomen omavaraisuus energiassa nousisi yli 55 prosenttiin. Tässä tosin on mukana myös turve, jota kaikki tahot eivät lue uusiutuvaksi energiaksi. “Me elämme nyt uuden aikakauden murrosvaihetta niin Suomessa kuin globaalistikin. Luontaistalouden agraarivaltaisen yhteiskunnan jälkeen alkoi teollistumisen aikakausi, joka perustui fossiilisten luonnonvarojen käyttöön eli kivihiileen ja öljyyn. Nyt olemme siirtymässä talouden seuraavaan aaltoon eli biotalouteen, joka vähentää riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista, ehkäisee ekosysteemien köyhtymistä ja edistää talouskehitystä kestävällä pohjalla”, selvittää työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Mika Aalto talouden uutta ajanjaksoa, biotaloutta. Aalto muistuttaa, että maatalous eli metsätalous, maanviljelys ja kalastus ovat olleet jo tuhansia vuosia varhaista biotaloutta. Myös kiertotalous kuuluu talouden uuteen aaltoon eli tavoitteena on kierrättää kaikkia raaka-aineita mahdollisimman paljon. Tällä hetkellä biotalouden eli maatalouden, elintarviketeollisuuden, metsätalouden, rakentamisen, kemianteollisuuden, lääketeollisuuden, uusiutuvan energian, veden puhdistuksen ja biotalouspalveluiden liikevaihto on runsas 60 miljardia euroa ja koko biotalous työllistää noin 320 000 suomalaista. Tavoitteena on, että liikevaihto nousisi kymmenessä vuodessa 100 miljardiin euroon. “Liikevaihtotavoitetta on helpompi arvioida kuin työpaikkojen kasvua. Teollisuuden ja liiketoimintojen rakenne muuttuu. Työpaikkoja syntyy ja vanhoja korvautuu, mutta automaatio ja uudet teknologiat eivät synnytä teollisuuteen niin paljon uusia työpaikkoja kuin perinteisen teollistumisen aikoina”, arvioi Aalto. Raaka-aineen tuotannossa ja logistiikassa vaikutukset nähdään Aallon mukaan toki merkittävinä. Erilaisten biotalouden palveluiden merkitys painottuu uusissa työpaikoissa. Aalto muistuttaa, että valtaosa biotalou- den raaka-aineista ja uusista tuotantomahdollisuuksista sijaitsee pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten ulkopuolella, koko Suomen alueella. “Biotaloudelle ei ole juuri vaihtoehtoa, jos haluamme säilyttää Suomessa nykyisen elintasomme. Biotalouden kasvattaminen on hallituksen keskeinen tavoite työllisyyden ja kasvun aikaansaamiseksi.” SATOJEN MILJOONIEN EUROJEN INVESTOINNIT Tällä hetkellä Tekes sijoittaa 140-160 miljoonaa euroa vuodessa biotalouden tutkimus- ja kehitystoimintaan. VTT tekee biotalouteen liittyvää tutkimusta noin 35 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön energiaKAUPPAKAMARI 17 avustuksia kohdistuu biotalouteen liittyviin investointeihin arviolta noin 25 miljoonaa euroa vuodessa. ”Vuositasolla rahoitus nousee yhteensä noin 200 miljoonaan euroon. Se ei riitä, vaan lisää rahoitusta tarvitaan, jos kaikki kunnianhimoiset tavoitteet halutaan toteuttaa”, kertoo Aalto. Biotalous ja puhtaat ratkaisut ovat yksi hallituksen kärkihankkeista, johon suunnataan 300 miljoonaa euroa vuosina 2016-2018. Aallon mukaan biotalouden arvoketjut alkavat kohdata toisensa ja rajat teollisuudessa ovat hämärtymässä. Esimerkiksi ”Tavoitteet ovat hyvin kunnianhimoisia. Ne vaativat paljon työtä, rahaa ja myös ennakkoluulottomuutta”, painottaa Aalto. Hallitusohjelman mukaan suurimmat mahdollisuudet ovat nestemäisten biopolttoaineiden ja biokaasun kotimaisen tuotannon ja teknologian kasvattamisessa. Esimerkiksi hiilen käytöstä on tarkoitus luopua 2020-luvun aikana. Kymmenen vuoden strateginen tavoite on, että Suomi on bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä maailmassa. Hallitusohjelman mukaan Suomi voi parantaa vaihtotasettaan kestävien ratkaisujen kehittämisellä, käyttöönotolla sekä vien- ”BIOTALOUDELLE EI OLE JUURI VAIHTOEHTOA, JOS HALUAMME SÄILYTTÄÄ SUOMESSA NYKYISEN ELINTASOMME” metsäteollisuus on aikaisempaa enemmän kemianteollisuutta, kun Suomessa jalostetaan puuraaka-aineesta biodieseliä. ”Suomella on runsaasti biotalouden raaka-aineita, metsää ja osaamista, täällä kehitettyä teknologiaa, kansainvälisillä markkinoilla menestyviä yrityksiä ja myös niitä biotalouden yrityksiä, jotka ovat vasta kasvu-uransa alkupäässä. Kaikki maailman maat ovat samojen kehitysaskeleiden edessä. Jos me onnistumme, voi biotaloudessa aueta huomattavia vientimahdollisuuksia.” Tällä hetkellä yli puolet Suomen biotaloudesta on metsäbiotaloutta, eli hiukan yli 30 miljardia euroa. Suurin yksittäinen lohko on massa- ja paperiteollisuus vajaan 14 miljardin euron liikevaihdollaan. ”Suomessa metsätalouden bio-osuus on suurin Euroopassa, sillä Suomi on Euroopan metsäisin maa”, selvittää Aalto. LIIKENTEEN POLTTOAINEISSA UUSIUTUVAT 40 PROSENTTIIN nillä. Samalla kun omavaraisuus parantuu, syntyy uusia työpaikkoja ja Suomi saavuttaa ilmastotavoitteensa. Itämeri saatetaan hyvään ekologiseen tilaan. ”Joillakin osa-alueilla Suomi on biotaloudessa maailman kärkeä, erityisesti metsäteollisuudessa, joka sekin on astumassa uuteen aikakauteen perinteisen sellun ja paperinvalmistuksen lisäksi. Uusiutuvissa biopolttoaineissa Suomi on ehdotonta maailman kärkeä, jopa Ruotsiakin edellä”, sanoo Aalto. RIITTÄVÄTKÖ RAAKA-AINEET? Suurimmat haasteet biotalouteen siirtymisessä ovat raaka-aineiden riittävyys ja logistiikka eli kuljetukset. Esimerkiksi metsästä saadaan tukkeja, kuitupuuta, energiapuuta ja lisäksi hakkuutähteet. Kuljetusmatkat eivät saa muodostua liian pitkiksi, siksi raakaaineen pitäisi löytyä 100–150 kilometrin säteellä tehtaasta. Siitä syystä alueellinen tasapainoisuus on tärkeä. ”Julkisella rahoituksella voimme kehittää hankkeita siihen pisteeseen, jossa kaupalliset rahoittajat voivat tulla mukaan riittävän turvallisin mielin. Jossain vaiheessa hankkeen pitää nousta kannattavaksi ja sille pitää löytyä myös markkinat”, sanoo Aalto. Hän muistuttaa, että Suomen pitää olla valppaana myös EU-vaikuttamisessa, jotta omia bioperäisiä raaka-aineita voidaan käyttää kestävällä tavalla. Aalto vakuuttaa, että Brysselin päättäjien kanssa on ainakin tähän saakka selvitty. ”Vaikuttaminen onnistuu parhaiten, kun esitämme Brysseliin yhtenäisiä ja perusteltuja kannanottoja asioihin. Myös jatkuva ennakkovaikuttaminen on tärkeää”, toteaa Aalto. METSÄTALOUS JA -TEOLLISUUS Metsävarojen käyttöä lisätään kestävästi Puuraaka-aine jalostetaan kotimaassa Puuperäisten liikennepolttoaineiden tuotantoedellytyksistä huolehditaan Pienpuun käyttöön perustuva uusiutuvan energian tuotanto turvataan VESI- JA KALAVARANTOIHIN PERUSTUVA LIIKETOIMINTA Vesivarojen tuotantopotentiaalia kasvatetaan Liikennepolttoaineissa hallituksen tavoitteena on nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Samalla polttoaineiden omavaraisuusaste on tarkoitus nostaa yli 50 prosenttiin. Turve on luvuissa mukana, vaikka kaikki tahot eivät pidä sitä uusiutuvana energiana. 18 KAUPPAKAMARI 18 KAUPPAKAMARI Vesi- ja kalavarojen sekä vesiviljelyn käyttöä lisätään ruuan, energian, ravinteiden ja hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Maaseudulle luodaan palveluita ja uusia työpaikkoja MAAILMAN ENSIMMÄINEN BIOJALOSTAMOKILPAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ JÄRJESTI VUOSI SITTEN KANSAINVÄLISEN BIOJALOSTAMOKILPAILUN, JOKA OLI LAATUAAN ENSIMMÄINEN MAAILMASSA. TARKOITUKSENA OLI ETSIÄ ENNAKKOLUULOTTOMASTI UUSIA BIOPOHJAISIA TUOTTEITA KULUTTAJAKÄYTTÖÖN. ESITYSTEN YHTEISARVO INVESTOINTEINA KOHOSI NOIN 1,5 MILJARDIIN EUROON. TEKSTI HEINO YLISIPOLA MAA- JA ELINTARVIKETALOUS Peltobiomassojen, eloperäisten jätteiden ja sivuvirtojen sekä lannan sisältämät ravinteet ja energia hyödynnetään kestävästi ja tehokkaasti Proteiiniomavaraisuutta parannetaan Maaseudulle luodaan palveluita ja uusia työpaikkoja BIOJALOSTAMOT JA YRITYSTOIMINTA Uusille biojalostamoille ja niiden ympärille syntyville yrityksille, jotka hyödyntävät toistensa sivuvirtoja, luodaan edellytyksiä Korkean lisäarvon tuotteiden kehittämistä tuetaan t&k:n avulla tavoitteena viennin lisääminen Yhteistyöalustojen avulla vauhditetaan biotalouspohjaisten yritysten liiketoimintaa Lähde: MMM VOITTAJAKSI KILPAILUSSA nousi Jyväskylässä toimiva Spinnova Oy, joka tekee puukuidusta lankaa. TOISEKSI KILPAILUSSA tuli Biovakka Suomi, joka valmistaa yhdyskuntajätteistä biokaasua, liikennepolttoaineita ja ravinteita. KOLMANNEKSI TULI Kemijärvi-konsortio, joka tavoittelee sellutuotteiden ja biokemikaalien valmistusta. Konsortio tutkii mahdollisuutta rakentaa uusi tehdas Kemijärvelle. ”MAAILMAN MITTAKAAVASSA biotalouden edelläkävijät löytyvät Euroopasta. Kärkimaita Suomen ohella ovat Ruotsi, Hollanti ja Saksa. Hollannilla on logistiikkaetu Suomeen verrattuna, koska sillä on isot maailmanluokan satamat bioraaka-aineiden tuontiin ja vientiin”, selvittää työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Mika Aalto. HÄN PAINOTTAA, että Suomessa biotaloudessa on meneillään monia tutkimushankkeita ja tuotantoa, kuten Nesteen ja UPM:n biodieseltehtaat. MYÖS HUOLTOASEMAKETJU St1 tekee elintarviketeollisuuden käymiskelpoisista jätteistä bioetanolia. St1 on investoimassa Kajaanissa bioetanolilaitokseen, joka käyttäisi raaka-aineenaan sahanpurua. Investoinnin arvioitu suuruus on 40 miljoonaa euroa, ja siihen on myönnetty 12 miljoonaa euroa TEM:in energiatukea. ”JOS KAIKKI suunnitelmat ja hankkeet toteutuvat, investointeja on tulossa yli neljä miljardia euroa. Esimerkiksi metsäteollisuus on hakemassa uutta toimintamuotoa, josta esimerkkinä Metsä Fibren Äänekoskelle rakennettava uuden sukupolven biotuotetehdas sekä sen ympärille koottava biotalouden yritysekosysteemi.” AALLON MUKAAN metsäteollisuus on ehdottomasti avainasemassa uusiutuvan energian tuottajana, 70-80 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta on peräisin metsäteollisuudesta. KAUPPAKAMARI KAUPPAKAMARI19 19 KEHU KAVERIA EMILIA KOIKKALAINEN Yhteistyöllä vahvempaa vaikuttamista MITÄ ODOTUKSIA OLI YHTEISESTÄ KESÄSEMINAARISTA? Odotuksena oli, että järjestössä aktiivisesti toimivat tutustuisivat toisiinsa paremmin ja löytäisivät yhteisen suunnan maakunnan kehittämiseksi. MITÄ HYÖTYÄ PÄIVÄSTÄ OLI? Päivässä yhteisen tekemisen meininki ja se, etteivät järjestöt kilpaile keskenään, vahvistui. Oli hyvä huomata, että yhteistyössä nähdään enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI YRITYS Koskenpään Huopatehdas Oy TOIMIALA, TUOTTEET, PALVELUT Suomen laajin huopavalikoima ja räätälöidyt ratkaisut. Palvelemme niin teollisuutta, desingereita kuin käsityöläisiäkin. YHTEISTYÖ MUIDEN YRITYSTEN KANSSA Verkostomainen yhteistyö antaa pienellekin yritykselle eväitä kasvuun ja kansainvälistymiseen. Tutustutaan toisiimme! www.huopaa.fi 20 KAUPPAKAMARI MILLAISTA YHTEISTYÖTÄ TOIVOISIT JATKOSSA? Toivoisin, että molempien organisaatioiden aktiiviset luottamushenkilöt tapaisivat jatkossa säännöllisemmin yhteisen rajapinnan löytämiseksi. TOIVOTKO YHTEISIÄ TILAISUUKSIA JÄRJESTETTÄVÄN JATKOSSAKIN? Kyllä toivon, kunhan niistä nousee työstöön erilaisia asioita luottamushenkilöiden kesken. PETRI SALMINEN Keski-Suomen kauppakamarin ja Keski-Suomen Yrittäjien yhteisessä Liekehtivässä kesäseminaarissa syntyi uusia avauksia yhteistyön kehittämiseksi. Yhteistyöhön suhtaudutaan molemmin puolin myönteisesti. TEKSTI VIIVI SUVANTO KUVAT MATIAS ULFVES, PETRI SALMISEN OMA KUVA MITÄ ODOTUKSIA OLI YHTEISESTÄ KESÄSEMINAARISTA? Lähdin tilaisuuteen avoimin mielin. Olin innostunut siitä, että Kauppakamarin ja Yrittäjien jäsenten vahvuudet voidaan yhdistää ja rakentaa yhteistyötä konkreettisesti. MITÄ HYÖTYÄ PÄIVÄSTÄ OLI? Päivästä syntyi tosi hyviä keskusteluja ja osaamisen tiedonjakelua puolin ja toisin sekä konkreettisia lupauksia ja askelia siitä, miten yhteistä asiaa voi viedä omalta osaltaan eteenpäin. MILLAISTA YHTEISTYÖTÄ TOIVOISIT JATKOSSA? Yhteistyö lähtee siitä, että jokainen pystyisi katsomaan omalta tontiltaan, miten voisi menestyä paremmin ja auttaa myös muita yrityksiä avaamalla uusia ovia esimerkiksi kansainvälistymiseen. Sitä kautta syntyisi pieniä, konkreettisia yhteistyökuvioita. KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT YRITYS Salminen & Tikka Oy TOIVOTKO YHTEISIÄ TILAISUUKSIA JÄRJESTETTÄVÄN JATKOSSAKIN? Kyllä, ehdottomasti. Kun annetaan keskusteluille tilaa ja haastetaan toinen toisiamme, niin syntyy yhteistä ymmärrystä ja yhteisiä tuloksia. TOIMIALA, TUOTTEET, PALVELUT Myynnin tehostaminen ja johtaminen, myynnin avainhenkilöiden rekrytointi YHTEISTYÖ MUIDEN YRITYSTEN KANSSA Tunnista vahvuutesi, niin voit tarjota osaamistasi ja yhteistyötä myös muille. www.salminen-tikka.fi KAUPPAKAMARI 21 TILASTO Johtaako kilpailijan mainonta harhaan? Jos kilpailijasi mainos mustamaalaa tai johtaa harhaan, on syytä reagoida nopeasti. Hakemus liiketapalautakunnalle on hyvä vaihtoehto riitatilanteessa. TEKSTI ADELE COUAVOUX GRAFIIKKA EVA-RIITTA ANTIKAINEN AINA EI ole helppoa tietää, onko oma tai kilpailijan mainos hyvän liiketavan mukainen. Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta antaa pyynnöstä lausuntoja yritysten hyvää liiketapaa koskevissa kiistoissa. Mainostaja voi pyytää ennakkolausuntoa suunnittelemastaan mainoskampanjasta tai lausuntoa kilpailijan menettelystä. Käsittely on aina luottamuksellinen. Se maksaa noin 2000 e ja kestää 2–3 kuukautta. “Markkinoinnin pelisäännöt pätevät myös verkossa, vaikka se välillä unohtuu. Yli 40 % käsitellyistä asioista liittyy harhaanjohtavaan tai totuudenvastaiseen markkinointiin. Hyvänä kakkosena tulee vertailevaa markkinointia koskevat kiistat”, kommentoi liiketapalautakunnan pääsihteeri Paula Paloranta. HARHAANJOHTAVA MARKKINOINTI ON YLEISIN KIISTAN AIHE 8 10 14 VERTAILEVA MARKKINOINTI JÄLJITTELY TOISEN MAINEEN JA TUNNETTUUDEN HYÖDYNTÄMINEN 8 MUUT KILPAILIJAN HALVENTAMINEN 18 % HARHAANJOHTAVA TAI TOTUUDENVASTAINEN MARKKINOINTI 40 Verkkoympäristössä kaikki sujuu niin nopeasti, että hyvän liiketavan noudattamisen vaatimus saattaa unohtua. Valtaosa kaikista rikkomuksista liittyy harhaanjohtavaan markkinointiin. MONIPUOLISTA KIISTANRATKAISUA 8% lausunnoista koskee kilpailijan mustamaalaamista. Eräässä tapauksessa mainostaja viittasi kilpailijansa maksuvaikeuksiin ja vihjasi sen menevän konkurssiin. Menettely todettiin hyvän liiketavan vastaiseksi. 2% kaikista liiketapalautakunnan käsittelemistä jutuista liittyy henkilön nimen, kuvan tai maineen hyväksikäyttöön. Ratkaistavana on ollut esim., oliko kuolleen henkilön kuvan käyttäminen mainoksessa sallittua. 40% käsitellyistä jutuista on koskenut harhaanjohtavaa markkinointia. ”Suomen laajin valikoima”tyyliset väitteet on kyettävä osoittamaan toteen riittävän puolueettomalla tutkimuksella. 22 KAUPPAKAMARI KAUPPAKAMARI 1 KOLUMNI PEKKA PIRTTIAHO ICT-YRITYKSET MUKAAN SUURIIN HANKKEISIIN ICT-VALIOKUNNASSA POHDITAAN, MITEN ICTYRITYKSET PÄÄSEVÄT VARHAISEMMASSA VAIHEESSA SAMAAN PÖYTÄÄN OSTAJIEN KANSSA JA SITÄ KAUTTA MUKAAN MYÖS MAAKUNNAN SUURIIN KÄRKIHANKKEISIIN. Me toimimme siellä, missä sinäkin. Olemme myös siellä, mihin olet matkalla. © 2015 Ernst & Young Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. MAAKUNNASSA ICTTOIMIJOIDEN KENTTÄ on vahva. ICT-yrityksiä on maakunnassa puolisen tuhatta, pääasiassa pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ja julkiset toimijat päälle. Valiokuntamme tarkoitus on kehittää toimialamme liiketoimintaedellytyksiä Keski-Suomessa, jotta yritykset pärjäisivät paremmin. Viime aikoina valiokunnan keskustelussa ja vaikuttamisessa on ollut kärkiteemana myynnin kehittäminen. • Tilintarkastuspalvelut • Lakipalvelut • Veropalvelut • Liikkeenjohdon konsultointi • Yritysjärjestelyt Tutustu myös perhe- ja kasvuyrityksille suunnattuihin palveluihimme. www.ey.com/kotimaa ICT JA DIGITALISAATIO OVAT YKKÖSROOLISSA MAAKUNNAN KÄRKIHANKKEISSA. PIENTEN ASIANTUNTIJAYRITYSTEN ONGELMA on usein, että emme ole ostajien kanssa samoilla foorumeilla. Olisikin hyvä koota yrityksiä saman sateenvarjon alle ja törmäyttää niitä paremmin ostajien kanssa. Tutustumme kyberturvallisuusmessuilla reverse pitching -menetelmään, jossa ensin ostajat pitchaavat yrityksille ja sen jälkeen yritykset ostajille, jolloin yritykset voivat tarjota parempia ratkaisuja ja ostajat taas viestiä paremmin tarpeistaan. Jos metodi toimii, vastaavia tilaisuuksia voidaan järjestää myös suurien hankkeiden, kuten Kankaan alueen, uuden sairaalan tai biotuotetehtaan hankkeiden kanssa. Näissäkin maakunnan kärkihankkeissa ICT ja digitalisaatio ovat ykkösroolissa. Tullisuunnittelulla säästöjä ja Intrastat 6.10. 8.30-16.00 Innova 1, Jyväskylä Aamupäivän tullisuunnittelu-osuus valottaa, millaisia suunnittelumahdollisuuksia liittyy tavaran maahantuontiin ja maastavientiin. Iltapäivän Intrastat-osuudessa käydään läpi mm. Intrastat-tietojen keruu ja muutokset. Hinta: Koko päivä 320 € + alv, puoli päivää 250 € +alv Lisätietoja nettisivuiltamme. Johtoryhmät muotoutuvat ja kehittyvät vuorovaikutuksen kautta. Kuva: Humapin kuva-arkisto. Johtoryhmä on koko organisaation peili ALUEELTA Johtoryhmiin kootaan yhä edelleen paljon yksilölajien harrastajia, vaikka todellisuus vaatisi joukkuepelaamista. TEKSTI HUMAP 24 KAUPPAKAMARI KUVAT TERO AHONEN JA HUMAPIN KUVA-ARKISTO Johtoryhmä on organisaation peili, joka vaikuttaa toiminnallaan koko organisaation kulttuuriin. Johtoryhmä on hierarkkisuuden, muodollisuuden, avoimuuden ja vuorovaikutuksen malliryhmä, eikä johtoryhmän kehittämistä voida koskaan pitää muusta organisaatiosta irrallisena. Johtoryhmän toimintaa kehitettäessä on kyse koko organisaation toiminnan uudistamisesta. Johtoryhmätyöskentely kiteytyy usein johtoryhmän kokouksiin. Parhaimmillaan kokous toimii yhteisen tahtotilan ja suunnan rakentajana, sekä johtoryhmän jäsenten energiapankkina. Monesti kokoukset koetaan kuitenkin tiedotustilaisuuksina, jossa kerrataan viime kuukauden numeroita. Humapin viestintä- ja vuorovaikutuskonsultti Eerika Hedman on väitöskirjatutkimuksessaan haastatellut kansainvälisten yritysten johtoryhmien jäseniä. Hedmanin tutkimustulokset osoittavat, että yllättävän harvoin johtoryhmillä jää aikaa strategiselle työlle. Moni johtoryhmä kokee näpertelevänsä aivan liikaa yksityiskohtaisten lillukanvarsien tasolla. Yksi keskeinen kysymys onkin, kuinka paljon johtoryhmässä on tehtävä konkreettisia päätöksiä ja kuinka JOHTORYHMÄN KEHITTÄMISTÄ EI VOIDA PITÄÄ MUUSTA ORGANISAATIOSTA IRRALLISENA. paljon olisi käytettävä aikaa yhteisen tahtotilan ja suunnan rakentamiseen. Humapin organisaatiokonsultti Matti Hirvasen kokemus johtoryhmän arjen haasteista kiteytyy juuri ryhmän yhteiseen ajankäyttöön. – Moni ryhmä kipuilee yhteisen ajankäytön kanssa. Samaan aikaan kun kaivataan enemmän aikaa kehittämistyölle, niin organisaation muutokset sysäävät asialistalle yhä enemmän hallinnollisia asioita. – Lähes jokainen johtoryhmä tekee työtään rutiininomaisesti loputtomia tulipaloja ratkaisten ja ottaen vastuulleen jokaisen pallon, joka organisaatiosta heitetään, Hu- Humapin Matti Hirvasen mielestä johtoryhmän on syytä säännöllisesti pohtia sitä, miten aikaa on käytetty ja miten sitä halutaan jatkossa käyttää. Kuva: Tero Ahonen mapin organisaatiokonsultti Vesa Purokuru selvittää. – Tällöin olen kokenut tehtäväkseni uskaltaa pysäyttää ryhmä kysymällä heidän perustehtäväänsä organisaatiossa. Sen pohjalta on myös rakennettava yhteistä käsitystä siitä, mihin olemme menossa. Purokurun mukaan yhteinen visio tai strateginen suunta ei ole jotain, joka kerran päätetään, vaan visiota on jumpattava ja tarkistettava matkan varrella jatkuvasti, minne olemme menossa. Johtoryhmätyö asettaa haasteensa yksittäiselle johtoryhmän jäsenelle. Toisaalta pitäisi seisoa organisaation yhteisen tavoitteen takana ja toisaalta edustaa omaa yksikköään, funktiota tai maataan. Hedman huomauttaa, että johtoryhmän jäsenten rooli ja vastuu johtoryhmässä ei välttämättä ole kaikille selvää. Konflikteja nousee esiin etenkin silloin, kun omalle funktiolle asetetut tavoitteet ovat ristiriidassa organisaation tavoitteen kanssa. Hedman havaitsi väitöskirjatutkimuksessaan saman tarinan nouseva esille useassa johtoryhmässä: johtoryhmässä on yksilölajien harrastajia, vaikka todellisuus vaatisi joukkuepelaamista. Haastatteluissa nousi esiin myös se, että joskus yksittäisen johtajan omat bonukset tuntuivat mielekkäämmältä kuin yhteisen maalin tavoittelu pitkällä tähtäimellä. - Fiksujen ja kokeneiden johtajien laittaminen yhteen johtoryhmäksi ei välttämättä tarkoita, että ryhmä toimisi automaattisesti hyvin. JOHTORYHMÄN KEHITTÄMISEN TUEKSI Johtoryhmät muotoutuvat ja kehittyvät vuorovaikutuksen kautta ja siksi johtoryhmän kehittämisessä on usein kyse johtoryhmän vuorovaikutuksen ja käytänteiden kehittämisestä. Pienikin näkökulman, työjärjestyksen tai työtavan muutos voi saada aikaan uusia oivalluksia. Havaintojemme mukaan tärkeitä johtoryhmän kehittämisen näkökulmia ovat: 1. MISTÄ johtoryhmässä puhutaan paljon ja mistä asioista taas ei ole sallittua puhua? Haastavien asioiden, tunnepuolen esiin nostaminen, sekä vastuullisen palautteen antaminen ovat tärkeitä johtoryhmätyön taitoja. 2. JOHTORYHMÄSSÄ on usein valtava määrä kokemusta ja osaamista. Välillä onkin hyvä pysähtyä yhteisten onnistumisten äärelle. Missä olemme onnistuneet? Mitä olemme tehneet hyvin? Mistä voimme olla ylpeitä? Onnistumisten huomaaminen antaa energiaa. 3. JOHTORYHMÄN jäsenillä ei välttämättä ole jaettua käsitystä yhteisestä suunnasta. Sen sijaan ryhmässä vallitsee monia eri käsityksiä, toiveita ja tavoitteita, jotka saattavat olla ristiriidassa keskenään. 4. JOHTORYHMÄN on tärkeää huolehtia jatkuvasta oppimisesta, kehittämisestä sekä luottamuksen rakentamisesta. Se vaatii ryhmältä rohkeutta ottaa säännöllisesti aikaa oman toiminnan tarkasteluun. KAUPPAKAMARI 25 KALENTERI LUE LISÄÄ KOULUTUKSISTAMME WWW.KSKAUPPAKAMARI.FI/KOULUTUKSET 30.9. VAIKUTTAVAMPI HENKILÖKOHTAINEN VIESTINTÄ KÄSI YLÖS, jos olet joskus turhautunut kun työkaverit eivät tunnu ymmärtäneen ajatuksiasi ja ideat kaikuvat kuuroille korville? Koulutuksessa kehitetään niitä asioita, joista oikeasti vaikuttava henkilökohtainen viestintä syntyy. Koulutuksen vetää Edward Lynxin Suomen maajohtaja Joonas Pikkarainen. Kehitä henkilökohtaista viestintääsi inspiroivassa koulutuksessa. Kuvassa Edward Lynxin maajohtaja ja koulutuksen vetäjä Joonas Pikkarainen. LOKA 1 VIENTIKILLAN VENÄJÄ- ILTA LISÄTIETOJA hanna.reini@kauppakamari.fi 30.9. KLO 8.30-16.00 INNOVA 1, KOKOUSTILA AALTO, JYVÄSKYLÄ HINTA 320 € / 420 € + ALV 24 %. MARRAS 3 KASVUMARKKINOINTIVALMENNUS LISÄTIETOJA leena.raisanen@kauppakamari.fi JOULU 1 KONSERNITILINPÄÄTÖS Selkeä kuva konsernin taloudesta LISÄTIETOJA 5 leena.raisanen@kauppakamari.fi SELKEÄT RAPORTIT EXCELIN PIVOTILLA -verkkokoulutus LISÄTIETOJA 4 JOHTORYHMÄVALMENNUS LISÄTIETOJA leena.raisanen@kauppakamari.fi anne.juvonen@kauppakamari.fi 6 TULLISUUNNITTELULLA SÄÄSTÖJÄ JA INTRASTAT LISÄTIETOJA 5 leena.raisanen@kauppakamari.fi 8 RISKIENHALLINTAPÄIVÄ – JOHDON VASTUU leena.raisanen@kauppakamari.fi 22 27 29 KASVU OPEN KARNEVAALI 9 LEAN JA SUNPROFILE-VIERAILU LISÄTIETOJA LISÄTIETOJA leena.raisanen@kauppakamari.fi VISUAALISUUS EXCELISSÄ 26 KAUPPAKAMARI LISÄTIETOJA leena.raisanen@kauppakamari.fi 11 -verkkokoulutus anne.juvonen@kauppakamari.fi 17 VARMISTA KANNATTAVA 18 SIJOITUSKOULU JA PÖRSSI-ILTA 24 MUUTTUU? LISÄTIETOJA KAUPANTEKO leena.raisanen@kauppakamari.fi LISÄTIETOJA TILI JA VEROPÄIVÄ -KIERTUE IT2015-SOPIMUSEHDOT – MIKÄ -verkkokoulutus HHJ -KURSSI leena.raisanen@kauppakamari.fi 9 OFFICE 365 TYÖKALUT LISÄTIETOJA leena.raisanen@kauppakamari.fi LISÄTIETOJA anne.juvonen@kauppakamari.fi anne.juvonen@kauppakamari.fi LISÄTIETOJA -verkkokoulutus KAUPPAKAMARIAAMIAINEN: leena.raisanen@kauppakamari.fi 6 7 NÄPPÄRÄT EXCELIN MAKROT leena.raisanen@kauppakamari.fi RAKENNUSALAN ERITYISPIIRTEET leena.raisanen@kauppakamari.fi OFFICE 365 JA ÄLYKÄS TYÖ: KEVYT KOKOUS LISÄTIETOJA anne.juvonen@kauppakamari.fi 29 ENNAKKOPERINTÄ 2016 LISÄTIETOJA leena.raisanen@kauppakamari.fi KIRJANPITO TYÖSUHDEASIAT SOPIMUSASIAT VEROTUS YHTIÖOIKEUS MUU YRITYSJURIDIIKKA KHT Tapani Vuopala, toimitusjohtaja, DHS Oy Audit Partners Ammattilaiset avuksi varojen väärinkäytön ja korruption torjumiseen IFAC (International Federation of Accountants) julkaisi vuonna 2014 selvityksen, jonka mukaan noin 25 prosenttia vastaajista olivat nähneet työssään talousrikoksia, eritoten varojen väärinkäyttöä, petoksia ja lahjontaa. Uusia korruption vastaisia lakeja ja säännöksiä ehdotetaan lähes päivittäin kaikkialla maailmassa. LAKIEN JA säännösten käytännön merkit- tävyys on suuresti riippuvainen talouden raportoinnin ammattilaisten, ts. kirjanpitäjien ja tilintarkastajien tarkkanäköisyydestä ja heidän kyvystään huomata epäilyttävä toiminta. Tyypillisiä talousrikoksia ovat varojen väärinkäyttö, petokset ja lahjonta. MYÖS SUOMESSA viranomaiset odottavat talouden raportoinnin ja tilintarkastuksen ammattilaisilta tehokkaita toimia liittyen rahanpesun torjuntaan, varojen väärinkäyttöön ja korruptioon. Uusia, nykyistä pakottavampia säännöksiä, on tulossa mm. tilintarkastuslakiin. SISÄISEN VALVONNAN näkökulmasta taistelu varojen väärinkäyttöä vastaan on jatkuvaa. Valitettavasti yhden reiän tukkiminen johtaa usein uusien tapojen löytämiseen. Päätöksentekijää askarruttavia kysymyksiä ovat muun muassa, onko yrityksessä tunnistettu epäilyttävä käytäntö laiton, vai onko se vain erilainen tapa tehdä asioita? Onko yrityksessä käytännössä menettelytapoja, jotka ulkopuolisen silmin katsottuna näyttävät tukevan epäilyttäviä toimintatapoja? Onko epäilty korruptio iskostunut yritysten käytäntöihin, vai onko se yksittäisen ihmisen itsenäistä käyttäytymistä? TAISTELUSSA VAROJEN väärinkäyttöä, rahanpesua ja korruptiota vastaan on suositeltavaa tutustua ja perehtyä tavanomaisiin varojen väärinkäyttöä ja korruptiota kuvaaviin indikaattoreihin, joita esimerkiksi Isossa-Britanniassa julkaisee UK Serious Fraud Office. Suomessa esimerkiksi Poliisiammattikorkeakoulu julkaisee säännöl- lisesti tutkimuksia ja raportteja korruptioriskeistä sekä muista talousrikollisuuden muodoista. Perehtyminen korruptioriskiä kuvaaviin indikaattoreihin lisää talouden raportoinnin ja tilintarkastuksen ammattilaisten ammatillista skeptisyyttä, valppautta sekä luo ymmärrystä tunnistaa epätavallisia liiketapahtumia. IFACIN SELVITYKSESSÄ on varojen väärinkäytön ja korruption indikaattorit ryhmitelty liittyväksi maksuihin, tarjousprosessiin, yksittäisen henkilön toimintaan sekä yrityksen päätöksentekoon. Seuraavassa on kuvattu lyhyesti tyypillisiä esimerkkejä varojen väärinkäyttötilanteista: MAKSUT: EPÄNORMAALEJA käteismaksuja ei ole ehkä dokumentoitu. Maksuja on saatettu aikaistaa painostuksen avulla. Mihin poikkeuksellisen suuri komissio-osuus perustuu? Maksun jakaminen useammalle kuin yhdelle pankkitilille saattaa tarkoittaa, että lahjuksenanto on tapahtunut. TARJOUSPROSESSI: VAKIINTUNEIDEN tarjous- tai sopimusprosessien ohittaminen tai yhtiökäytännöistä poikkeaminen voivat olla sinänsä helposti tunnistettavissa. Niiden tunnistaminen vaikeutuu, mikäli henkilöroolien ja osastojen läpinäkyvyyttä ei ole varmistettu. Tiettyjen urakoitsijoiden epäoikeutettu suosiminen tarjoushetken aikana ja DD-tarkastusten puute saatetaan tunnistaa vain, jos oikeat kysymykset esitetään. HENKILÖN TOIMINTA: Henkilö, joka ei koskaan lomaile tai ei jätä sairautensa vuoksi tulematta töihin sekä vaatii itselleen tietyn roolin urakoitsijan kanssa, voi herättää epäilyksiä. Huolestumiseen voi olla syytä, mikäli henkilö tekee odottamattomia tai epäloogisia päätöksiä projekteissa tai sopimuksissa. Epätavallisen jouheva sopimusten, projektien tai muiden toimien edistyminen, joissa henkilöllä ei ole riittävästi tietotaitoa tai kokemusta voi myös kertoa, että kaikki ei ole kunnossa. YRITYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO: Puuttuvat dokumentit tai epäonnistuminen tapaamisten taltioinneissa saattavat kieliä epäilyttävistä käytännöistä. Institutioituneen korruption selättäminen voi olla vaikeaa, sillä vastassa voi olla moniakin työntekijöitä, jotka pitävät korruptiota hyväksyttävänä ja painostavat rehellisiä työntekijöitä muuttamaan käytöstään. Jos painostus tulee ylimmältä johdolta, sitä vastaan voi olla vieläkin vaikeampi taistella. Yksityisiä, ei-dokumentoituja tapaamisia urakoitsijoiden tai yritysten kanssa, joissa tarjotaan tai saadaan avokätisiä lahjoja tai ”helpotusmaksuja” saatetaan pitää hyväksyttävinä. TILINTARKASTUSYHTEISÖ DHS Oy Audit Partners on yksi johtavista asiantuntijaorganisaatioista Suomessa mitä tulee varojen väärinkäyttöön, rahanpesuun ja korruptioon liittyvien kysymysten selvittämiseen ja niiden ennaltaehkäisyyn. Asiantuntijamme ovat kokeneita tutkinnan ja varmennuksen ammattilaisia, joiden käytössä on ajanmukaiset tietovälineet poikkeuksellisten tapahtumien ja yhteyksien tunnistamiseen. WWW.DHSAUDIT.FI KAUPPAKAMARI 27 KAMARIKUULUMISIA KESKI-SUOMI MAAILMAN SAUNAMAAKUNNAKSI KESKI-SUOMI JULISTAUTUI 1.9. MAAILMAN SAUNAMAAKUNNAKSI. JYVÄSKYLÄ TOIMII MAAKUNNAN SAUNAPÄÄKAUPUNKINA. SAUNATUOTE ON YKSI MAAKUNNAN KÄRKIMATKAILUTUOTTEISTA, JOTEN SAUNAKULTTUURIA JA KESKI-SUOMI-BRÄNDIÄ ON TARKOITUS KEHITTÄÄ NIIN VAHVAKSI, ETTÄ KESKISUOMI VOI YLPEÄNÄ KANTAA SAUNAMAAKUNNAN ARVONIMEÄ JA TULLA TUNNETUKSI ERILAISISTA SAUNOISTAAN. Saunateltat pystytettiin Jyväskylän satamaan. Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto sinetöi saunamaakunnaksi julistautumisen. Tilaisuus keräsi väkeä runsain joukoin. Hyvät löylyt saatiin mm. Ultratecin mönkijän perässä vedettävässä saunassa. 28 KAUPPAKAMARI YHTEYSTIEDOT KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI SEPÄNKATU 4 40100 JYVÄSKYLÄ www.kskauppakamari.fi TOIMITUSJOHTAJA ULJAS VALKEINEN puh. 050 568 8555 uljas.valkeinen@kauppakamari.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ PIRJO MELASALMI puh. 050 555 3044 pirjo.melasalmi@kauppakamari.fi KOULUTUS- JA PALVELUPÄÄLLIKKÖ LEENA RÄISÄNEN puh. 050 555 9915 leena.raisanen@kauppakamari.fi KOULUTUSSIHTEERI ANNE JUVONEN puh. 050 555 2320 anne.juvonen@kauppakamari.fi Tilaisuudessa päästiin kokeilemaan myös saunajoogaa. YHTEYSPÄÄLLIKKÖ JAANA SEPPÄLÄ puh. 040 719 6862 jaana.seppala@kauppakamari.fi MARKKINOINTISUUNNITTELIJA VIIVI SUVANTO puh. 050 439 6170 viivi.suvanto@kauppakamari.fi SISÄLLÖNTUOTTAJA ENNI AITTILA puh. 050 463 1150 enni.aittila@kauppakamari.fi VIESTINTÄSUUNNITTELIJA MATIAS ULFVES puh. 050 373 3777 matias.ulfves@kauppakamari.fi Matkailuhallituksen puheenjohtaja Tiina Mäntyharju piti juhlapuheen. HARJOITTELIJA ULLA SEPPÄLÄ puh. 046 542 9423 ulla.seppala@kauppakamari.fi MYYNTINEUVOTTELIJA LAURA TUOMISTO puh. 050 342 5100 laura.tuomisto@kauppakamari.fi PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, KV-MARKKINOINTIKONTTORI HANNA REINI puh. 040 768 7469 hanna.reini@kauppakamari.fi MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ, KV-MARKKINOINTIKONTTORI ANNA ZABORNA puh. 0400 898 033 anna.zaborna@kauppakamari.fi Tilaisuudessa päästiin tutustumaan myös Houseboatiin. KAUPPAKAMARI 29 85 JÄSENESITTELYÄ HB-BETONITEOLLISUUS OY MUUTOSJOHTAMISTA HAASTAVASSA YMPÄRISTÖSSÄ HB-Betoniteollisuus on noussut jaloilleen vaikeista ajoista huolimatta. Muutosjohtamisella on ollut suuri merkitys yrityksen menestymisessä. SUKUPOLVENVAIHDOS HAASTAVASSA HB-BETONITEOLLISUUS OY on keski- suomalainen perheyritys, jonka juuret ulottuvat 1950-luvulle saakka Harjun Laasti Oy:ön. Yhtiön valmisbetoniautot ovat kuuluneet vahvasti jyväskyläläiseen kaupunkikuvaan jo vuosikymmenten ajan, ja valmisbetoni onkin ollut yhtiön toiminnan kulmakiviä yhtiön perustamisesta lähtien. Tosin nykyään päätuotteet löytyvät automatisoiduissa tuotantolaitoksissa valmistettavista ympäristöbetoni- ja harkkotuotteista. Toimialasektoreista myös mosaiikkilaatta- ja porrastuotanto muodostavat merkittävän osan yhtiön toimintaa. Markkinaalue kattaa koko Suomen lähialueineen, missä HB:n perinteikäs tuotemerkki on varsin hyvin tunnettu. LOPPUVUODESTA 2008 alkanut markkinamyllerrys yhdistettynä Suomen talouden rakennemuutokseen on luonut rakennustuoteteollisuudessa toimiville yrityksille uuden ja haastavan toimin30 KAUPPAKAMARI taympäristön. Liikevaihdot ovat olleet alan toimijoilla jo vuosia laskusuunnassa. Kokonaiskysynnän hiipuminen on luonut selvää ylikapasiteettia pääomavaltaiselle alalle. On ajauduttu tilanteeseen, jossa uudistuminen, innovaatiot ja toiminnan tehostaminen ovat olleet elinehtoja toimintakykyisen yritystoiminnan säilyttämiseksi. MYÖS HB-BETONITEOLLISUUDESSA oltiin suurten muutosten edessä tultaessa 2010-luvulle. Yhtiötä vuosikymmeniä johtanut Eero Nieminen siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi, ja hänen saappaisiinsa toimitusjohtajaksi astui tyttärensä Virpi Nieminen. Samanaikaisesti betonituotemarkkina oli rajussa laskussa ja kannattavuusongelmat vaivasivat yhtiötä. Vuosia jatkuneen noususuhdanteen myötä oli yhtiö laajentunut investointien ja yritysostojen kautta Suomen toiseksi suurimmaksi toimijaksi ympäristöbetoni- ja harkkosektorilla. Yhtiöllä onkin useita tuotantolaitoksia niin Jyväskylässä kuin Somerollakin. ympäristössä vaati aivan uudenlaista ajattelua. Heti alusta alkaen oli yhtiön johtoon siirtyneelle Virpi Niemiselle ja varatoimitusjohtaja Thomas Fiessingerille selvää, että nopeasti muuttuneeseen tilanteeseen olisi reagoitava. Uusia ajatusmalleja olisi otettava käyttöön ja yhtiön kilpailukyky saatava näin palautettua, joskus raskaitakin toimenpiteitä käyttäen. Yhtiön hallintoa supistettiin nopeasti ja johtoon siirtyneet Nieminen ja Fiessinger alkoivat toteuttaa yrityspolitiikkaa, johon kuului asioista nopea päättäminen ja turhan byrokratian karsiminen. ”KAIKKI YRITYKSEN osatoiminnot käytiin läpi ja uusia ajatusmalleja otettiin käyttöön. Joitain toimintoja jopa ”sisäistettiin” eli ulkoistuksista luovuttiin. Samoin luovuttiin kannattamattomista liiketoiminnoista ja keskitettiin voimavaroja ydinosaamisen ympärille. Innovaatiot ja jatkuva tuotekehitys ovat kuitenkin säilyneet tärkeässä roolissa ja niihin on muutosprosessin aikana jopa lisätty panostuksia”, kertoo toimitusjohtaja Virpi Nieminen. KOVISTA TOIMISTA huolimatta HB-Betoni on tahtonut säilyttää yhtiössä kaikkia työntekijöitä kunnioittavan yrityskulttuurin. Vaikeista asioista on aina neuvoteltu ja organisaatiota on pystytty mukauttamaan muuttuneeseen tilanteeseen ja toiminnan tasoon nähden ilman suurempi ongelmia. HB-Betoniteollisuus Oy on jälleen kannattava yhtiö. Yhtiö on kuitenkin toisenlainen HB kuin vuonna 2010. Se on liikkeissään notkeampi, organisaatioltaan muuttunut kannattava keskisuomalainen toimija. Samana on kuitenkin säilynyt HB:n henki ja laadultaan viiden tähden betonituotteet. WWW.HB.FI BENERES PAINOTTAA TYÖYHTEISÖN VUOROVAIKUTUSTA JA TEKEMISEN MEININKIÄ MYÖS OMASSA TYÖSSÄÄN. LIIKETOIMINTAOSAAMINEN YRITYSTEN KÄYTTÖÖN BENERES OY AUTTAA PKYRITYKSIÄ LÖYTÄMÄÄN OMAT KASVUN MAHDOLLISUUTENSA. TOIMINNAN TARKOITUKSENA ON TOIMINTAEDELLYTYSTEN JA OLOSUHTEIDEN SELVITYS JA TOIMINTASUUNNITELMA LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI. BENERES OY on jyväskyläläinen huhtikuus- sa perustettu konsultointiyritys, joka auttaa pk-yrityksiä löytämään omat kasvunmahdollisuutensa. Markkinointi, talous ja henkilöstöhallinto ovat yleensä tarkastelun kohteena. Koko yrityksen kentän tarkastelu ja edistäminen on toiminnan keskiössä. Myös pienempiin prosesseihin halutaan panostaa. ”Ensimmäiseksi tehdään tarvekartoitus. Toiminnan tarkoituksena on toimintaedellytysten ja olosuhteiden selvitys ja suunnitelman tekeminen liiketoiminnan kehittämiseksi. Autamme asiakkaitamme huomaamaan asioita, mistä voisi syntyä kasvua”, kertoo Beneres Oy:n toimitusjohtaja Minna Pusa. INNOKKAALLA YRITTÄJÄKAKSIKOLLA on samanlaiset arvot ihmisestä ja asiakaspalvelusta. Työskentely yhdessä on ollut helppoa. Toistensa ideoiden täydentäminen ja innostaminen on tärkeää. Osaamisen yhdistäminen tuntui alusta asti luontevalta. Työyhteisössä vuorovaikutus ja hyvä tekemisen meininki ovat lähellä yrittäjien sydäntä, joita he painottavat myös omassa liiketoiminnassaan. ”OIKEUDENMUKAINEN JOHTAMINEN, yhdessä sovitut pelisäännöt ja käytännöt lisäävät työntekijöiden luottamusta ja sitoutumista. Hyvin toimivassa työpaikassa työntekijät viihtyvät, voivat hyvin ja työskentelevät yhteisen tavoitteen eteen. Hyvä työilmapiiri on yrityksen voimavara, joka edistää yritystoiminnan tuloksellisuutta. Kannustavan työilmapiirin luominen ei ole erillinen projekti, vaan se muodostuu toimivista päivittäisistä käytännöistä. Asioita on hyvä katsoa useasta näkökulmasta päätöksiä tehtäessä”, kuvailee henkilöstöhallinnon asiantuntija Seija Oksanen. OMAN YRITYKSEN perustaminen lähti liikkeelle poltteesta auttaa yrityksiä liiketoiminnan eri osa-alueilla. Viimeinen potku oman yrityksen perustamiselle oli osallistuminen Kasvu Open Finaaliin viime lokakuussa. ”KASVU OPENIN bisnesseminaarissa oli loistavat ja asiantuntevat puhujat. Tunnelma oli innostava. Viimeisen päätöksen yrityksen perustamisesta tein juurikin tuossa tilaisuudessa. Sain sieltä uusia ja hyödyllisiä kontakteja. Lähden Kasvu Openin huipennukseen, Kasvun Karnevaaliin, ehdottomasti myös tänä vuonna ja suosittelen sitä muillekin” kertoo Oksanen. BENERES LIITTYI Kauppakamarin jäseneksi, sillä mielikuvat Keski-Suomen kauppakamarista olivat myönteisiä ja kokemusta Kauppakamarin toiminnasta oli entuudestaan. ”OLEMME KÄYNEET aikaisemmin kauppakamarin tilaisuuksissa, jotka ovat olleet aina todella laadukkaita. Sisältö on hyödyllistä ja koulutukset ovat tarpeellisia osaamisen kehittämisen kannalta. Koulutuksia etsiessäni katson ensimmäisenä kauppakamarin koulutustarjonnan, josta löytyykin useita tarpeellisia ja ajankohtaisia vaihtoehtoja. Kauppakamari tarkoittaa minulle yhtä kuin laatua. Sen lisäksi siellä työskentelee positiivista ja innostavaa henkilökuntaa”, perustelee Oksanen Kauppakamarin jäsenyyttä. VIIVI SUVANTO WWW.BENERES.FI KAUPPAKAMARI 31 KESKI-SUOMEN VIENTIKILTA VIENTIOSAAJIEN VERKOSTO Vientikilta on keskisuomalaisten kansainvälistä liiketoimintaa ja vientityötä harjoittavien tai kv-asioista kiinnostuneiden verkosto ja keskustelufoorumi. Perinteikäs toiminta on alkanut jo vuonna 1977 ja toiminta jatkuu edelleen elinvoimaisena. Tähän keskisuomalaiseen kvverkostoon kannattaa kuulua. Lisätietoa ja jäseneksi hakeminen: Hanna Reini Keski-Suomen kauppakamari 040 768 7469 hanna.reini@kauppakamari.fi www.centralfinlandchamber.fi/kauppakamari/vientikilta 32 KAUPPAKAMARI
© Copyright 2024