SUBARAKNOIDAALIVUODOSTA SELVINNEIDEN POTILAIDEN KLIINISET PIIRTEET JA VALLITSEVUUS ITÄ-SUOMEN VÄESTÖSSÄ Anu Meriläinen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / Neurokirurgia Marraskuu 2014 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen koulutusohjelma Meriläinen Anu: Subaraknoidaalivuodosta selvinneiden potilaiden kliiniset piirteet ja vallitsevuus Itä-Suomen väestössä Tutkielma, 26 sivua Ohjaaja: dosentti, neurokirurgian erikoislääkäri Mikael von und zu Fraunberg Marraskuu 2014 Avainsanat: sakkulaarinen aivovaltimoaneurysma; subaraknoidaalivuoto; selviytyjä; vallitsevuus; kliiniset piirteet. Sakkulaarisia aivovaltimoaneurysmia (sIA) kehittyy elämän aikana 2 %:lle väestöstä. Aivovaltimoaneurysman seinämän repeäminen aiheuttaa lähes kaikki aneurysmaattisista subaraknoidaalivuodoista (aSAV), joka on lähinnä työikäistä väestöä koskeva kriittinen systeeminen tila. SAV:sta voi seurata lisääntynyttä pitkäaikaissairastavuutta ja -kuolleisuutta, esimerkiksi epilepsian, masennuksen, dementian, sunttikomplikaatioiden, hypotalaamisten ja aivolisäkkeen sairauksien sekä aivoverisuonitapahtumien kautta. Subaraknoidaalivuodosta selvinneiden potilaiden vallitsevuutta arvioivia väestöpohjaisia tutkimuksia ei ole aiemmin julkaistu. Kuopion Aivovaltimoaneurysmarekisteri sisältää tiedot kaikista Kuopion yliopistolliseen sairaalaan (KYS) vuodesta 1980 lähtien toimitetuista potilaista, joilla on vuotanut tai vuotamaton sIA. Tässä tutkimuksessa selvitettiin vähintään 12 kuukautta SAV:n jälkeen hengissä olleiden potilaiden lukumäärä ja kliiniset ominaispiirteet itäsuomalaisessa väestössä vuonna 2008. Tutkimuskohortti koostui 2284 sIA-SAV-potilaasta, jotka saivat vuodon 1. tammikuuta 1980 ja 31. joulukuuta 2007 välisenä aikana. Tietojen perusteella tarkasteltiin potilaiden kumulatiivista määrää, kuolleisuutta ja suhteellista elossa oloa KYS:n vastuualueen väestössä. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen vähintään 12 kuukautta SAV:n jälkeen selvinneiden ja 31. joulukuuta 2008 elossa olleiden 1252 potilaan kliinistä vointia. Riippumattomia kuolleisuutta ennustavia riskitekijöitä vuosi aneurysmaattisen subaraknoidaalivuodon jälkeen olivat miessukupuoli, korkea ikä, vuotaneen aneurysman sijainti kallonpohjavaltimon haarautumiskohdassa, Hunt & Hess-luokka IV tai V ja keskivaikea tai vaikea hydrokefalus. 1252 SAV-selviytyjästä 81 % oli itsenäisiä tai työssäkäyviä, 68 % sijoittui Glasgow Outcome Scale (GOS)-luokkaan V ja 19 % luokkaan IV 3 kuukauden kohdalla seurannassa SAV:n jälkeen. Seurannassa vuoden kohdalla 76 % potilaista sijoittui GOS-luokkaan V ja 19 % luokkaan IV. 11 %:lla potilaista oli sunttiriippuvainen hydrokefalus. Vuonna 2008 elossa olleiden SAV:sta selvinneiden potilaiden määräksi KYS:n vastuualueella arvioitiin 1400, jonka perusteella vallitsevuuden laskettiin olevan 165 / 100 000 potilasta. UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Faculty of Health Sciences School of Medicine Meriläinen Anu: Prevalence and clinical features of aneurysmal subarachnoid hemorrhage survivors in a defined Eastern Finnish population Thesis, 26 pages Tutor: adjunct professor, neurosurgeon Mikael von und zu Fraunberg November 2014 Key words: saccular intracranial aneurysm; subarachnoid hemorrhage; survivors; prevalence; clinical features. Saccular intracranial aneurysms (sIAs) develop in 2 % of the population. Rupture of the sIA wall causes almost all cases of aneurysmal subarachnoid hemorrhage (aSAH). The sequelae of aSAH may also cause long-term morbidity and mortality, for example through epilepsy, depression, dementia, shunt complications, hypothalamic and hypophyseal disorders, or cerebrovascular events. Acute aSAH is a critical and complex systemic condition that affects working age population. To our knowledge, no population-based estimates of the prevalence and morbidity of survivors of aneurysmal SAH have been published. We estimated for the year 2008 the number and distribution of clinical characteristics of 12-month survivors of aSAH in a defined population. Kuopio sIA Database includes all ruptured and unruptured sIA cases admitted to KUH since 1980. The research cohort consists of 2.284 sIA-SAH patients between January 1, 1980, and December 31, 2007, to investigate their cumulative rate, death rate, and survival rate among the KUH catchment population. In addition, the 1.252 one-year survivors alive in December 31, 2008, were studied for the distribution of their clinical condition after sIA-SAH. Independent risk factors for mortality one year after aSAH were male sex, high age, site of ruptured aneurysm in BAbif, H&H grade IV and V and moderate or severe hydrocephalus. 81 % of one-year survivors alive at 2008 were independent or able to work 3 months post-aSAH and 68 % had GOS score V and 19 % GOS score IV. At one year follow-up 76 % of patients had GOS score V and 19 % GOS score IV. 11 % of patients had shunt. Estimated number of survivors of aSAH in KUH catchment population at 2008 is 1400, yielding a prevalence of 165 / 100 000 patients. SISÄLLYS 1. JOHDANTO………………………………………………………………………………...5 2. TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN TAUSTA…………………………………………....7 3. AINEISTO JA MENETELMÄT………………………………………………………........8 3.1. KYS:n vastuualueen väestö………………………………………………………...8 3.2. Kuopion Aivovaltimoaneurysmarekisteri (http://www.uef.fi/ns).............................8 3.3. Tutkimuskohortti ja seurantatiedot……..………………………………………….9 3.4. Muuttujat………………………………………………………………………….10 3.5. Tilastolliset menetelmät…………………………………………………………..10 3.6. Eettiset näkökohdat……………………………………………………….............10 4. TULOKSET…………………………………………………………………….................11 4.1. KYS:n vastuualueen väestö vuonna 2008..……………………………….............11 4.2. Tutkimuskohortti………………...……………………………………………......11 4.3. aSAV:sta selvinneiden potilaiden kliiniset piirteet KYS:n vastuuväestössä vuonna 2008……………………………………………………………………………….12 4.4. aSAV:sta selvinneiden potilaiden vallitsevuus Itä-Suomen väestössä…………...18 5. POHDINTA…………………………………………………………………………..........19 5.1. Tutkimuksen tulokset………………………………………………………..........19 5.2. Tutkimuksen vahvuudet ……………………………………………………….....20 5.3. Tutkimuksen heikkoudet……………………………………………………….....21 5.4. Tutkimustulosten merkitys………………………………………………………..21 5.5. Yhteenveto………………………………………………………………………..21 6. LÄHDELUETTELO………………………………………………………………............22 5 1. JOHDANTO Sakkulaarisia aivovaltimoaneurysmia kehittyy elämän aikana aivovaltimoiden haaroihin 2 %:lla väestöstä (Ronkainen, A. 1998). Aivovaltimoaneurysman seinämän repeäminen aiheuttaa lähes kaikki tavattavista aneurysmaattisista subaraknoidaalivuodoista (van Gijn, J. 2007). Akuutti aSAV on kriittinen ja monimutkainen systeeminen tila, joka koskee työikäistä väestöä (Bederson, J.B. 2009) (van Gijn, J. 2007) (Levine, J.M. 2009). Aneurysman seinämän repeämisen kannalta tärkeimpiä riskitekijöitä ovat tupakointi, korkea verenpaine, naissukupuoli ja alkoholin suurkulutus (Feigin, V.L. 2005) (van Gijn, J. 2007) (Juvela S. 2002) (Lindgren, A.E. 2014) (Rinkel, GJ. 1998). Potilaat tarvitsevat modernia neurotehohoitoa, jotta voidaan ehkäistä mahdollisia vuodon seurauksena syntyviä komplikaatioita, kuten uusintavuoto, hydrokefalus, kohonnut kallonsisäinen paine, viivästynyt iskeeminen aivovamma, kouristuskohtaukset, elektrolyyttihäiriöt, sydämen tai keuhkojen toimintahäiriö, ja terapeuttisten toimenpiteiden komplikaatiota (Bederson, J.B. 2009) (Levine, J.M. 2009). Potilaiden kuolleisuus on merkittävästi koholla ainakin vuoden SAV:n jälkeen (Guresir, E. 2008), ja kliininen kunto, aneurysman koko ja akuutti subduraalihematooma ovat akuutin (ensimmäiset 3 päivää) kuolleisuuden riippumattomia riskitekijöitä. Ikä, kliininen kunto sairaalahoitoon otettaessa, verenvuoto aivokammioihin tai aivokudokseen, jättianeurysman puhkeaminen, vuotaneen aneurysman sijainti sisemmässä kaulavaltimossa tai kallonpohjavaltimon haarautumiskohdassa ja akuutti hydrokefalus ovat subakuutin (4–30 päivää) ja viivästyneen (1–12 kuukautta) kuolleisuuden riippumattomia riskitekijöitä (Karamanakos P.N. 2011) (Niskanen, M.M. 1993) (Rosengart, A.J. 2007) (Wartenberg, K.E. 2006). Aneurysmaattinen subaraknoidaalivuoto voi aiheuttaa pitkäaikaissairastavuutta ja -kuolleisuutta esimerkiksi epilepsian, masennuksen, dementian, shunttikomplikaatioiden, hypotalaamisten ja aivolisäkkeen sairauksien sekä aivoverisuonitapahtumien kautta (Huttunen, T. 2011). Pitkäaikaisia väestöpohjaisia tutkimuksia edellä mainittujen tilojen ilmenemisestä aSAV-potilaiden keskuudessa ei ole aiemmin julkaistu. ISAT-kohortissa IsossaBritanniassa tehdyssä tutkimuksessa löytyi 1413 vuoden aSAV:n jälkeen elossa ollutta 6 potilasta, joista 144 menehtyi 9 vuoden seurannassa, kun odotettavissa oleva kuolemien lukumäärä olisi ollut normaalisti 92 (Molyneux, A.J. 2009). KYS:n Aivovaltimoaneurysmarekisterin pohjalta tehdyssä, 1746 vuoden SAV:n jälkeen elossa ollutta potilasta kattaneessa, tutkimuksessa todettiin 12 %:n ylikuolleisuus 15 vuoden kohdalla vastaavaan itäsuomalaiseen verrokkiväestöön suhteutettuna. Miessukupuoli, yli 64 vuoden ikä, vuotaneen aneurysman sijainti kallonpohjavaltimon haarautumiskohdassa, vaikea hydrokefalus tulovaiheessa, vuotokohdan tukkimiseen pyrkivän hoidon puuttuminen ja kuuluminen GOS-luokkaan II–IV seurannassa todettiin 12 kuukauden kohdalla aSAV:n jälkeen kuolleisuutta ennustaviksi riippumattomiksi riskitekijöiksi (Huttunen, T. 2011). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida aSAV:n jälkeen vähintään vuoden selvinneiden ja 2008 lopussa elossa olleiden potilaiden lukumäärää Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) vastuualueen väestössä ja kuvata kyseisen potilasjoukon kliiniset ominaispiirteet akuuttivaiheessa sairaalaan tullessa ja seurannan aikana. Lyhenteitä: aSAV, aneurysmaattinen subaraknoidaalivuoto; SAV, subaraknoidaalivuoto; sIA, sakkulaarinen aivovaltimoaneurysma; GOS, Glasgow Outcome Scale; H&H, Hunt & Hess Scale; ICH, aivoverenvuoto; IVH, aivokammioiden sisäinen verenvuoto 7 2. TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN TAUSTA Subaraknoidaalivuodon sairastaneiden ja siitä selvinneiden potilaiden vallitsevuutta ja sairaalloisuutta arvioivia väestöpohjaisia tutkimuksia ei ole käytännössä aiemmin julkaistu. Kuitenkin monien sairauksien (Acosta, A.A. 2011) (Williamson, R.M. 2011), kuten syövän (O´Connor, S.J. 2011), osalta on pyritty arvioimaan niiden vallitsevuutta väestössä. Tämänkaltaiset arviot auttavat ohjaamaan resursseja näiden potilaiden seurantaan ja hoitoon. Väestöpohjaisia pitkäaikaisia seurantatutkimuksia aSAV:n epäsuotuisista lääketieteellisistä lopputulemista ja niiden sosioekonomisista seurauksista on julkaistu vain muutamia. sIAtauti on luonteeltaan monimutkainen, ja siihen vaikuttavat sekä genomiset että hankitut riskitekijät (Hardy, J. 2009) (Hindorff, L.A. 2009) (Ronkainen, A. 2001). Patomekanismi, jolla tiedetyt sIA-lokukset vaikuttavat aivovaltimoaneurysman muodostumiseen, sIAtaudin etenemiseen ja aneurysman seinämän repeytymiseen, on yhä epäselvä. Samanaikaisten sairauksien tutkiminen sIA-potilailla on tärkeää (Lindgren, A. 2013), koska silloin muiden sairauksien geneettisen taustan limittyminen sIA-taudin kanssa voi selkiintyä. SAV:n jälkeisestä monimuotoisesta sairaalloisuudesta huolimatta potilaille ei ole erityisiä avohoitoklinikoita, joissa olisi mahdollista tarttua heidän lääketieteellisiin ja sosioekonomisiin ongelmiinsa ja tukea samalla potilaiden kuntoutumista. 8 3. AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 KYS:n vastuualueen väestö Kuopion yliopistollisen sairaalan neurokirurgian klinikka palveli tutkimusajanjaksona 1980–2008 vuorokauden ympäri tarjoten ainoana yksikkönä Itä-Suomessa päivystyksellistä ja kiireetöntä neurokirurgista hoitoa KYS:n vastuualueen väestölle (Huttunen, T. 2010) (Huttunen, T. 2011). KYS:n vastuualueella on viisi keskussairaalaa, joissa on oma neurologinen yksikkö. Maantieteellinen alue pysyi muuttumattomana koko tutkimusajanjakson 1980–2008, vastuualueen väestön määrä pienentyi 863 726 henkilöstä 843 732 henkilöön, mediaani-ikä kasvoi 31 vuodesta 42 vuoteen miehillä ja naisilla vastaavasti 34 vuodesta 45 vuoteen, ja sukupuolijakauma pysyi ennallaan siten, että miesten osuus oli 49 % ja naisten 51 % (Tilastokeskus) (kuva 1). 3.2 Kuopion Aivovaltimoaneurysmarekisteri (http://www.uef.fi/ns) Kaikki selkäydinnestenäytteen avulla tai tietokonetomografialla (TT) diagnosoidun subaraknoidaalivuodon saaneet potilaat KYS:n vastuualueella toimitettiin päivystyksellisesti KYS:aan katetriangiografiaa ja hoitoa varten kuolevia ja erittäin iäkkäitä potilaita lukuunottamatta. Vuotamattomat aivovaltimoaneurysmat havaittiin pään kuvantamistutkimuksissa sattumalöydöksinä tai sIA-perheenjäsenten kuvantamisissa, ja kaikista potilaista tehtiin neurokirurgin konsultaatio kiireetöntä ennaltaehkäisevää aneurysman sulkua ajatellen. Löydökset varmennettiin varjoainekuvauksen avulla, joko pään magneettiangiografialla tai TT-angiografialla. Kummassakaan tapauksessa tarkkaa lukua negatiivisista löydöksistä ei voida esittää. KYS:n neurokirurgian klinikka ylläpitää tietokantaa kaikista KYS:aan vuonna 1980 tai sen jälkeen toimitetuista potilaista, joilla on todettu vuotanut tai vuotamaton aivovaltimoaneurysma (Huttunen, T. 2010) (Huttunen, T. 2011). Tietokanta on ollut prospektiivinen vuodesta 1990 lähtien, ja tätä aiemmat tapaukset on kirjattu tietokantaan sairaalan arkiston tietojen perusteella. Tietokannan ylläpidosta vastaa täysipäiväinen tutkimushoitaja, joka haastattelee kaikkia uusia potilaita sekä kerää ja kirjaa ohjelmaan muuttujina yksityiskoh- 9 taiset tiedot, kuten perhehistorian. sIA-perheestä puhutaan, kun perheessä on vähintään 2 ensimmäisen asteen sukulaista, joilla on todettu aivovaltimoaneurysma (Huttunen, T. 2010). Tietokannassa on potilaiden kliiniset tiedot sairaalassa toteutetuilta hoitojaksoilta ja seurantakäynneiltä. Kaikkien potilaiden kohdalla on etsitty tieto taudin lopputulemasta ja samanaikaisista sairauksista kansallisia rekistereitä hyödyntäen. Tieto potilaiden apteekista noutamista reseptilääkkeistä (1994–2008) on saatu Kansaneläkelaitokselta, sairausdiagnooseista (ICD-8– ICD-10; 1969–2008) Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, syöpädiagnooseista Syöpärekisteriltä ja kuolinsyydiagnooseista Tilastokeskukselta. Potilaiden ja heidän ensimmäisen asteen sukulaistensa syntymäajat ja -paikat on saatu Väestörekisterikeskukselta. Geneetikot täydentävät sIA-jättisukupuuta 297 nykyisestä tiedetystä sIA-perheestä ja heidän 41 000 sukulaisestaan ja esi-isistään seurakuntien asiakirjojen avulla 1500-luvulta asti. Ilmiasua, genetiikkaa ja itäsuomalaisen sIA-taudin lopputulemaa on analysoitu monissa paikallisissa ja yhteistyönä tehdyissä tutkimuksissa (Hardy, J. 2009) (Hindorff, L.A. 2009) (Ronkainen, A. 2001). 3.3 Tutkimuskohortti ja seurantatiedot Potilaat sisällytettiin tutkimukseen seuraavin ehdoin: henkilö on Suomen kansalainen ja asui KYS:n vastuualueella ensimmäisen subaraknoidaalivuodon aikaan; potilaan ensimmäinen aSAV tapahtui 1. tammikuuta 1980–31. joulukuuta 2007; potilas toimitettiin elossa KYS:aan; sIA tai useampia varmistettiin angiografialla tai ruumiinavauksessa. Potilas suljettiin tutkimuksen ulkopuolelle, mikäli vuotanut aneurysma oli tyypiltään jokin muu kuin sakkulaarinen (esim. fusiforminen, traumaattinen, mykoottinen). Kuolintodistukset ICD-9 tai ICD-10-koodeilla saatiin Tilastokeskukselta. Kaikkia potilaita seurattiin kuolinpäivään tai 31. joulukuuta 2008 saakka, eikä yhdenkään potilaan seuranta päättynyt ennenaikaisesti. 10 3.4 Muuttujat Kliiniset muuttujat esitetään taulukossa 1. Diskreetit muuttujat esitetään osuuksina ja jatkuvat muuttujat mediaaneina. Muuttujia verrattiin käyttämällä Mann-Whitneyn U-testiä tai 2-testausta soveltuvin osin. Kaikki muuttujat, joiden P-arvo oli < 0,2 useampisuuntaisessa varianssianalyysissä, sisällytettiin logistiseen regressioanalyysiin, jotta saatiin selville ryhmien välillä riippumattomasti eronneet muuttujat. Käytössä oli SPSS- tilastointiohjelman versio 19.0 (SPSS, Inc, Chicago, IL). 3.5 Tilastolliset menetelmät KYS:aan subaraknoidaalivuodon takia hoitoon otettujen potilaiden kumulatiivinen lukumäärä vuosina 1980–2007 ja SAV:n jälkeen kuolleiden potilaiden kumulatiivinen lukumäärä laskettiin erikseen miesten ja naisten osalta. Sairaalahoitoon toimitettujen ja kuolleiden potilaiden kumulatiivisten lukumäärien ero kuvastaa SAV:sta selvinneiden potilaiden kumulatiivista määrää tutkimusväestössä (kuva 2). Neurokirurgian klinikan bioinformaatikko FT Mitja Kurjen asiantuntemusta apuna käyttäen ekstrapoloitiin sairaalaan otettujen ja kuolleiden potilaiden kumulatiivisista lukumääristä piirretyt käyrät, kunnes aSAV:sta selvinneiden potilaiden kumulatiivinen lukumäärä saavutti tasannevaiheen (kuva 3). Laskelmissa ei ole huomioitu niitä harvoja potilaita, joiden SAV tapahtui ennen vuotta 1980 ja jotka ovat yhä elossa 31. joulukuuta 2008. Tutkimuksessa selvitettiin aSAV:sta selvinneiden ja 31. joulukuuta 2008 elossa olevien potilaiden kliiniset piirteet, ja muuttujat valittiin yleisesti tiedettyjen SAV:sta selviytymiseen vaikuttavien tekijöiden perusteella. Selviytymistä ennustavien tekijöiden, ja epäsuoraan 2008 lopussa elossaoloa ennustavien tekijöiden, selvittämiseksi tehtiin Coxregressioanalyysi. 3.6 Eettiset näkökohdat Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta on antanut tutkimukselle puoltavan lausunnon. Tiedon kerääminen kansallisista rekistereistä suoritettiin Sosiaali- ja terveysministeriön hyväksynnän mukaisesti. 11 4. TULOKSET 4.1 KYS:n vastuualueen väestö vuonna 2008 Vuonna 2008 KYS:n vastuualueen väestö (843 732) koostui 416 362 miehestä, joiden mediaani-ikä oli 42 vuotta, ja 427 370 naisesta, joiden mediaani-ikä oli 45 vuotta. Väestön ikäjakauma on esitetty kuvassa 1. 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Miehet 1 7 13 19 25 31 37 43 49 55 61 67 73 79 85 91 97 Naiset -2 000 -4 000 -6 000 -8 000 KUVA 1. Kys:n vastuualueen väestön ikäjakauma. Miesten ja naisten lukumäärä ikäluokittain. 4.2 Tutkimuskohortti Vuosina 1980–2007 KYS:aan toimitettiin 306 familiaalista ja 1978 sporadista elossa olevaa SAV-potilasta, joiden lukumäärät ja kuolemat on esitetty erikseen kaikkien potilaiden, miesten ja naisten osalta kuvassa 2. 12 KUVA 2. KYS:aan 1980–2007 elossa toimitettujen SAV-potilaiden lukumäärä sekä kuolemat esitettynä kaikkien potilaiden, miesten ja naisten osalta. (Pisteviiva = sairaalaan toimitettujen aSAV-potilaiden kumulatiivinen lukumäärä, katkoviiva = aSAV-potilaiden kuolemien kumulatiivinen lukumäärä, yhtenäinen viiva = elossa olevien potilaiden kumulatiivinen lukumäärä.) 4.3 aSAV:sta selvinneiden potilaiden kliiniset piirteet KYS:n vastuualueen väestössä vuonna 2008 SAV:n jälkeen vähintään vuoden elossa olleiden ja 31. joulukuuta 2008 elossa olevien potilaiden kliiniset piirteet on esitetty taulukossa 1. Kaikkiaan ehdot täyttäviä potilaita löytyi 1252, joista naisia oli 693 (55 %) ja miehiä 559 (45 %). Mediaani-ikä SAV:n aikaan oli 51 vuotta, naisten 54 ja miesten 48 vuotta, kun taas mediaani-ikä 31. joulukuuta 2008 oli 48 vuotta, naisten 51 ja miesten 45 vuotta. 191 (15 %) potilaalla oli familiaalinen sIA-tauti. Seuranta-ajan mediaani aina SAV:sta 31. joulukuuta 2008 asti oli 13 vuotta. 13 Vähintään vuoden SAV:sta selvinneiden ja 2008 lopussa elossa olevien potilaiden kliinisen profiilin kuvaamiseksi käytettiin monimuuttuja-analyysiä (Cox-regressio), jonka avulla selvitettiin riippumattomat selviytymisen ennustetekijät. 2284 potilaan joukossa aSAV:sta selviytymistä ennustaneet tekijät olivat naissukupuoli, nuori ikä, H&H-luokka <IV, klipsaamalla toteutettu aneurysman sulku ja hydrokefaluksen ilmaantumattomuus. Vuotaneen sIA:n koko, familiaalisuus tai aivovaltimoaneurysmien lukumäärä eivät vaikuttaneet selviytymisennusteeseen (taulukko 1). Miespuoliset (HR: 1,5, CI: 1,3–1,7) ja iäkkäämmät potilaat (HR: 1,04, CI: 1,03–1,05) selviytyivät epätodennäköisemmin aSAV:sta. Vuotaneen sIA:n sijainti oli merkityksellinen vain, jos aneurysma sijaitsi kallonpohjavaltimon haarautumiskohdassa (HR: 1,52, CI: 1,10–2,09). Kuuluminen H&H-luokkaan I (HR: 1,00) oli vahva 1 vuoden selviytymisen indikaattori; kuuluminen H&H-luokkaan IV tai V (HR: 2,17, 5,35, CI: 1,53–3,07, 3,67– 7,80) oli yhteydessä suurempaan kuoleman riskiin ensimmäisen vuoden aikana aSAV:n jälkeen. Hydrokefaluksen ilmaantumattomuus ennusti parempaa todennäköisyyttä eloonjäämiselle vuosi subaraknoidaalivuodon jälkeen verrattuna potilaisiin, joille kehittyi keskivaikea (HR: 1,22, CI: 1,04–1,42) tai vaikea (HR: 1,38, CI: 1,08–1,77) hydrokefalus. Suurimmalla osalla vuoden aSAV:n jälkeen hengissä selvinneistä potilaista toimintakyky oli hyvä; 3 kuukautta SAV:n jälkeen 28 % potilaista oli itsenäisiä ja 53 % työssäkäyviä ja suurin osa potilaista sijoittui GOS-luokkaan V (68 %) tai IV (19 %). Karnofskyn suorituskykyasteikolla 38 % potilaista sai 80–100 pistettä ja Rankin-asteikolla 20 % sijoittui luokkaan 0 ja 14 % luokkaan I. Yhden vuoden kohdalla seurannassa 76 % potilaista sijoittui GOS-luokkaan V ja 19 % luokkaan IV ja 11 %:lla potilaista oli sunttiriippuvainen hydrokefalus. 1252 aSAV-selviytyjästä 34 %:lla (427) oli käytössä verenpainelääkitys ja 12 %:lla (155) lääkehoito tyypin II diabetekseen (apteekista noudetut reseptilääkkeet 1994–2008). 2 %:lla potilaista oli diagnosoitu dementia ja 5 %:lla masennus (sairausdiagnoosit ICD-8–ICD-10; 1969–2008). 11 %:lla oli iskeemisen sydänsairauden diagnoosi, ja potilaista 5 % oli sairastanut akuutin sydäninfarktin ja 3 % aivoinfarktin. 14 TAULUKKO 1. aSAV-potilaiden kliiniset piirteet. TULOVAIHE % Potilaat Naiset Miehet Ikä (vuosia) Naiset 39 40–64 65 Miehet 39 40–64 65 aSAV:n ajankohta 1980–1989 1990–1999 2000–2007 sIA:n sijainti* AcomA A2–5 MCAbif ICA BAbif Muu Vuotaneen sIA:n koko (mm) <7 7–14 15–24 25 NA sIA-perheen jäsen Ei Kyllä 2 sIA:a Ei Kyllä ICH Ei Kyllä NA 2284 1221 1063 51 54 175 746 300 48 263 687 113 ELOSSA 31.12.2008 % RISKITIHEYKSIEN SUHDE KUOLLEISUUTEEN vaara luottamus p-arvo suhde väli 25 64 11 1252 693 559 48 51 136 448 109 45 185 355 19 796 876 612 35 38 27 329 490 433 26 39 35 1 (ref) 1,08 1,04 0,94-1,25 0,87-1,26 684 122 702 484 86 206 30 5 31 21 4 9 408 71 370 264 32 107 33 6 29 21 3 8 1 (ref) 1,01 1,12 1,21 1,52 1,05 1,003 0,74-1,39 0,93-1,36 1,00-1,47 1,10-2,09 0,81-1,36 0,99-1,02 773 1065 207 65 174 34 46 9 3 8 492 601 76 20 63 39 48 6 2 5 1978 306 87 13 1061 191 85 15 1 (ref) 0,83 0,67-1,03 1687 597 74 26 922 330 74 26 1 (ref) 1,05 0,91-1,23 1677 587 20 73 26 1 1013 236 3 81 19 0 1 (ref) 1,25 0,98-1,60 53 47 14 61 25 55 45 1 (ref) 1,50 1,04 1,30-1,73 1,03-1,05 <0,001 <0,001 19 65 16 33 64 3 0,012 15 TULOVAIHE % IVH Ei Kyllä NA Hunt & Hess I II III IV V Hoitomenetelmä Klipsaaminen Embolisaatio Muu toimenpide Konservatiivinen Hydrokefalus Ei Keskivaikea Vaikea NA ELOSSA 31.12.2008 % RISKITIHEYKSIEN SUHDE KUOLLEISUUTEEN vaara luottamus p-arvo suhde väli 1606 651 27 70 29 1 1004 245 3 80 20 0 1 (ref) 1,18 0,97-1,42 233 922 601 286 242 10 40 26 13 11 163 626 317 117 29 13 50 25 10 2 1 (ref) 0,93 1,24 2,17 5,35 0,68-1,25 0,90-1,72 1,53-3,07 3,67-7,80 <0,001 <0,001 1662 335 55 232 73 15 2 10 996 224 21 11 79 18 2 1 1 (ref) 1,33 2,13 8,11 1,04-1,69 1,44-3,16 6,32-10,2 0,024 <0,001 <0,001 1313 763 178 30 58 33 8 1 811 390 46 5 65 31 4 0 1 (ref) 1,22 1,38 1,04-1,42 1,08-1,77 0,013 0,010 *AcomA, etumainen yhdysvaltimo; A2–5, etumaisen aivovaltimon haarat 2–5; MCAbif, keskimmäisen aivovaltimon haarautumiskohta; ICA, sisempi kaulavaltimo; BAbif, kallonpohjavaltimon haarautumiskohta 16 TAULUKKO 2. aSAV:sta selvinneiden potilaiden diagnoosit ja toimintakyky 31.12.2008. 1252 SEURANTAPOTILAAN ICD-DIAGNOOSIT JA TOIMINTAKYKY 31.12.2008 Aika aSAV:sta (vuosia, mediaani) Nainen Mies Aika viimeisimmästä seurantakäynnistä (vuosia, mediaani) Ikä (vuosia, mediaani) Nainen Mies Toimintakyky 3 kuukautta / viimeisin seurantakäynti Itsenäinen Työssäkäyvä Pieni avuntarve Jatkuva avuntarve NA GOS 3 kuukautta / 1 vuosi V IV III II NA Karnofsky 3 kuukautta 0–40 50–70 80–100 NA Rankin 3 kuukautta 0 I II III IV V NA Suntti Ei Kyllä Neurologinen haitta Ei Kyllä NA Viivästyneitä komplikaatioita Ei Kyllä NA n % 13 12 14 8 61 63 59 351 / 377 659 / 746 88 / 96 114 / 32 40 / 2 28 / 30 53 / 60 7/8 9/2 3/0 850 / 947 240 / 233 118 / 69 1/3 43 / 0 68 / 76 19 / 19 9/5 0/0 4/0 22 106 473 651 2 8 38 52 257 172 76 56 33 10 648 20 14 6 4 3 1 52 1110 142 89 11 831 337 85 66 27 7 1060 68 124 85 5 10 17 1252 SEURANTAPOTILAAN ICD-DIAGNOOSIT JA TOIMINTAKYKY 31.12.2008 Samanaikaiset sairaudet* Psyykkiset sairaudet ja käyttäytymisen häiriöt dementia (F00-F03) masennus (F32-33, F34.1) Iskeemiset sydänsairaudet angina pectoris (I20.01-9, .81-9, .91-99) akuutti sydäninfarkti (I21) uusiva sydäninfarkti (I22) eräät sydäninfarktin tuoreet komplikaatiot (I23) muut akuutit iskeemiset sydänsairaudet (I24.0, .8-9) pitkäaikainen iskeeminen sydänsairaus (I25.0-2, .5, .8-9) Aivoverisuonisairaudet muu ei-traumaattinen kallonsisäinen verenvuoto (I62) aivoinfarkti (I63.0,5, .8-9) vaikea aivoverenkiertohäiriö, jota ei ole määritetty verenvuodoksi eikä infarktiksi (I64) aivoinfarktia aiheuttamattomat aivoihin verta tuovien valtimoiden tukkeumat tai ahtaumat (I65) aivoinfarktia aiheuttamattomat aivovaltimoiden tukkeumat ja ahtaumat (I66) Muut sairaudet hypopituitarismi (E23.0) ateroskleroosi (I70) polykystinen munuaissairaus, määrittelemätön (Q61.3) Reseptilääkkeet Verenpainetauti NA Diabetes II NA *sairausdiagnoosit 1969–2008 n % 90 29 66 136 63 61 5 0 3 78 50 14 34 0 7 2 5 11 5 5 0 0 0 6 4 1 3 0 3 0 0 0 35 0 34 1 3 0 3 0 427 570 155 2 34 46 12 0 18 4.4 aSAV:sta selvinneiden potilaiden vallitsevuus Itä-Suomen väestössä Sairaalahoitoon otettujen ja kuolleiden potilaiden kumulatiivisista lukumääristä piirretyt käyrät ekstrapoloitiin, kunnes aSAV:sta selvinneiden potilaiden kumulatiivinen lukumäärä saavutti tasannevaiheen (kuva 3). Arvioksi vuonna 2008 elossa olleiden aSAV:sta selviytyneiden potilaiden kokonaislukumäärästä saatiin 1400 +- 100, jolloin vallitsevuuden laskettiin olevan 165 / 100 000 asukasta. KUVA 3. Arvio subaraknoidaalivuodosta selvinneiden potilaiden lukumäärästä Kuopion yliopistollisen sairaalan 843 732 asukkaan vastuualueella. (Sininen viiva = sairaalaan toimitettujen aSAV-potilaiden kumulatiivinen lukumäärä, punainen viiva = aSAV-potilaiden kuolemien kumulatiivinen lukumäärä, vihreä viiva = elossa olevien potilaiden lukumäärä vuosittain, yhtenäinen viiva = data, katkoviiva = ennuste.) 19 5. POHDINTA 5.1 Tutkimuksen tulokset 1. Väestöpohjaisia tutkimuksia aneurysmaattisesta subaraknoidaalivuodosta selvinneiden potilaiden määrästä väestössä on julkaistu vähän. aSAV:sta selviytyneiden potilaiden arvioitu kokonaislukumäärä vuoden 2008 lopussa KYS:n 843 732 asukkaan vastuualueen väestössä on 1400 +- 100 vallitsevuuden ollen 165 / 100 000 asukasta. 2. Tässä 2284 Kuopion Aneurysmarekisterin aSAV-potilaasta koostuvassa kohortissa oli 1745 vuoden aSAV:n jälkeen selvinnyttä potilasta, joista 1252 oli elossa 31. joulukuuta 2008. Riippumattomia kuolleisuuden riskitekijöitä välittömästi vuoden aSAV:n jälkeen olivat miessukupuoli, korkea ikä, vuotaneen aneurysman sijainti kallonpohjavaltimon haarautumiskohdassa, H&H-luokka IV–V ja keskivaikea tai vaikea hydrokefalus. 2284 potilaan kohortissa aSAV:sta selviytymistä ennustaneita tekijöitä olivat naissukupuoli, nuori ikä, H&H-luokka I–III, klipsaamalla toteutettu aneurysman sulkeminen ja hydrokefaluksen ilmaantumattomuus. Puolestaan vuotaneen sIA:n koolla, familiaalisuudella tai aivovaltimoaneurysmien lukumäärällä ei ollut vaikutusta selviytymisennusteeseen. 3. 31.12.2008 elossa olleesta 1252 aSAV:sta selviytyneestä potilaasta 34 %:lla (427) oli käytössä verenpainelääkitys ja 12 %:lla (155) lääkehoito tyypin II diabetekseen. 2 %:lla potilaista oli diagnosoitu dementia ja 5 %:lla masennus. 11 %:lla oli iskeemisen sydänsairauden diagnoosi. 5 % potilaista oli sairastanut akuutin sydäninfarktin ja 3 % akuutin aivoinfarktin. 11 %:lle aSAV-selviytyjistä oli asetettu suntti. Vuonna 2008 suomalaisessa väestössä verenpainetaudin esiintyvyys oli 16,3 %, diabeteksen 3,9 %, sepelvaltimotaudin 1,5 %, sydäninfarktin 0,4 % ja masennuksen 6,2 % (Tilastokeskus, 2009). Samanaikaisten sairauksien tutkiminen sIA-potilailla on tärkeää, koska silloin muiden sairauksien geneettisen taustan limittyminen sIA-taudin kanssa voi selkiintyä. 4. aSAV-selviytyjistä suurimmalla osalla toimintakyky palautui hyvin 3 kuukautta subaraknoidaalivuodon jälkeen. 81 % potilaista oli täysin itsenäisiä (351, 28 %) tai työssäkäyviä (659, 53 %) 3 kuukauden kuluttua vuodosta, ja 90 % kuului edellä mainittuihin ryhmiin viimeisimmän seurantakäynnin aikaan (mediaani 8 vuotta). GOS-asteikolla mitattuna yleisesti hyvän toipumisen merkkinä pidettyihin luokkiin IV (240, 19 %) – V (850, 68 %) kuu- 20 lui 87 % potilaista 3 kuukauden kuluttua vuodosta, ja 95 % 1 vuoden kuluttua. Karnofskyn suorituskykyasteikolla 38 % potilaista sai 80–100 pistettä 3 kuukauden kohdalla seurannassa, ja Rankin-asteikolla luokkaan 0 (257, 20 %) tai I (172, 14 %) kuului 34 % potilaista. 5.2 Tutkimuksen vahvuudet Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on yksi tämän tutkimuksen vahvuuksista. Vastuuväestön alueella palveli yksinomaan KYS:n neurokirurgian klinikka, mikä mahdollistaa valikoimattomien ja tasapuolisten kohorttien muodostamisen. Tarkka vakaana pysyvän populaation väestömäärän ja kuolleisuuden tilastointi, esimerkiksi käytännössä kaikkien kuolemien kuolinsyykoodien tilastointi, mahdollistavat määritellyn tautikohortin vertaamisen väestöön. Tutkimuksessa oli pitkä seuranta-aika vuodesta 1980 vuoteen 2007 kansallisten rekisterien tietoja hyödyntäen, eikä yhdenkään potilaan seuranta päättynyt ennenaikaisesti. Suomi on ollut vuosisatojen ajan maantieteellisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti eristetty alue (Peltonen, L. 1999). Mitokondriaalinen DNA osoittaa, etteivät suomalaiset merkittävästi eroa muista eurooppalaisista populaatioista (Lahermo, P. 1996). SNP- assosiaatioanalyysi (Salmela, E. 2008) ja Y-kromosomaaliset muunnokset (Lappalainen, T. 2006) viittaavat siihen, että Länsi- ja Itä-Suomella olevan osin eri väestöhistorian. Itäsuomalaiseen geenipooliin ovat vaikuttaneet eristäytyneisyys ja pieni esi-isien määrä (Peltonen, L. 1999). Tämän tutkimuksen kohortissa oli 244 familiaalista aneurysmaattisen subaraknoidaalivuodon saanutta potilasta, ja monella heistä on todennäköisesti yhteisiä esi-isiä 1500–1900-luvuilla itäsuomalaisen väestön pienen perustajajoukon takia (Peltonen, L. 1999). Tutkimus pohjautuu homogeeniseen itäsuomalaiseen väestöön, eikä saatuja tuloksia voi soveltaa suoraan monietnisiin populaatioihin ilman lisätutkimusta. 21 5.3 Tutkimuksen heikkoudet Tutkimuksessa ei ole ollut käytettävissä tietoa ennen vuotta 1980 sSAV:iin sairastuneista potilaista, joten tuolloin vuodosta selvinneiden ja 31.12.2008 elossa olleiden potilaiden lukumääräksi arvioitiin 100–150. KYS:aan 1980 lähtien toimitettujen aSAV-potilaiden ja kuolleiden aSAV-potilaiden kumulatiivisista lukumääristä piirretyt käyrät ekstrapoloitiin (kuvassa 3), kunnes aSAV:sta selvinneiden potilaiden kumulatiivinen lukumäärä saavutti tasannevaiheen. aSAV:sta selvinneiden potilaiden kumulatiivinen määrä on sairaalaan otettujen ja kuolleiden potilaiden kumulatiivisten lukumäärien erotus. Potilaat, jotka menehtyivät aneurysmaattiseen subaraknoidaalivuotoon ennen sairaalaan toimittamista, eivät vaikuta vallitsevuuteen, eivätkä myöskään potilaat, joilla vuoto on ollut niin pieni, ettei heille diagnoosin puuttumisen vuoksi ole tehty pään tietokonetomografiaa tai selkäydinnestetutkimusta. 5.4 Tutkimustulosten merkitys Tieto aSAV:sta selviytyneiden potilaiden vallitsevuudesta Itä-Suomen väestössä, selviytymisen ennustetekijöistä ja aSAV-potilaiden sairastavuudesta auttaa kohdentamaan terveydenhuollon resursseja, tunnistamaan myöhäisvaikutuksia ja järjestämään poliklinikkakontrolleja kohdennetusti. 5.5 Yhteenveto Aneurysmaattisesta subaraknoidaalivuodosta selvinneiden potilaiden vallitsevuus KYS:n vastuualueen väestössä on 165 / 100 000 asukasta. Tutkimuskohortissa aSAV:sta selviytymistä ennustaneita tekijöitä olivat naissukupuoli, nuori ikä, H&H-luokka I–III, aneurysman sulkeminen klipsaamalla ja hydrokefaluksen ilmaantumattomuus. Vuodosta selvinneillä potilailla esiintyi runsaasti sairastavuutta, etenkin sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia. 22 6. LÄHDELUETTELO Acosta AA, Samuels JA, Portman RJ, Redwine KM. Prevalence of Persistent Prehypertension in Adolescents. J Pediatr. 2011 Dec 6. PMID: 22153679 Bederson JB, Connolly ES Jr, Batjer HH, Dacey RG, Dion JE, Diringer MN, Duldner JE Jr, Harbaugh RE, Patel AB, Rosenwasser RH; American Heart Association. Guidelines for the management of aneurysmal subarachnoid hemorrhage: a statement for healthcare professionals from a special writing group of the Stroke Council, American Heart Association. Stroke. 2009 Jul;40(7):e518. PMID: 19164800 Bilguvar K, Yasuno K, Niemelä M, Ruigrok YM, von Und Zu Fraunberg M, van Duijn CM, van den Berg LH, Mane S, Mason CE, Choi M, Gaál E, Bayri Y, Kolb L, Arlier Z, Ravuri S, Ronkainen A, Tajima A, Laakso A, Hata A, Kasuya H, Koivisto T, Rinne J, Ohman J, Breteler MM, Wijmenga C, State MW, Rinkel GJ, Hernesniemi J, Jääskeläinen JE, Palotie A, Inoue I, Lifton RP, Günel M. Susceptibility loci for intracranial aneurysm in European and Japanese populations. Nat Genet. 2008 Dec;40(12):1472-7. Epub 2008 Nov 9. PMID: 18997786 Feigin VL, Rinkel GJ, Lawes CM, Algra A, Bennett DA, van Gijn J, Anderson CS. Risk factors for subarachnoid hemorrhage: an updated systematic review of epidemiological studies.Stroke. 2005 Dec;36(12):2773-80. PMID: 16282541 Fogelholm R, Hernesniemi J, Vapalahti M. Impact of early surgery on outcome after aneurysmal subarachnoid hemorrhage. A population-based study. Stroke. 1993 Nov;24(11):1649-54. PMID: 8236337 Güresir E, Beck J, Vatter H, Setzer M, Gerlach R, Seifert V, Raabe A. Subarachnoid hemorrhage and intracerebral hematoma: incidence, prognostic factors, and outcome. Neurosurgery. 2008 Dec;63(6):1088-93; discussion 1093-4. PMID: 19057320 Hardy J, Singleton A. N Engl J Med. Genomewide association studies and human disease. 2009 Apr 23;360(17):1759-68. Epub 2009 Apr 15. PMID: 19369657 23 Helgadottir A, Thorleifsson G, Magnusson KP, Grétarsdottir S, Steinthorsdottir V, Manolescu A, Jones GT, Rinkel GJ, Blankensteijn JD, Ronkainen A, Jääskeläinen JE, Kyo Y, Lenk GM, Sakalihasan N, Kostulas K, Gottsäter A, Flex A, Stefansson H, Hansen T, Andersen G, Weinsheimer S, Borch-Johnsen K, Jorgensen T, Shah SH, Quyyumi AA, Granger CB, Reilly MP, Austin H, Levey AI, Vaccarino V, Palsdottir E, Walters GB, Jonsdottir T, Snorradottir S, Magnusdottir D, Gudmundsson G, Ferrell RE, Sveinbjornsdottir S, Hernesniemi J, Niemelä M, Limet R, Andersen K, Sigurdsson G, Benediktsson R, Verhoeven EL, Teijink JA, Grobbee DE, Rader DJ, Collier DA, Pedersen O, Pola R, Hillert J, Lindblad B, Valdimarsson EM, Magnadottir HB, Wijmenga C, Tromp G, Baas AF, Ruigrok YM, van Rij AM, Kuivaniemi H, Powell JT, Matthiasson SE, Gulcher JR, Thorgeirsson G, Kong A, Thorsteinsdottir U, Stefansson K. Nat Genet. The same sequence variant on 9p21 associates with myocardial infarction, abdominal aortic aneurysm and intracranial aneurysm. 2008 Feb;40(2):217-24. Epub 2008 Jan 6. PMID: 18176561 Hernesniemi J, Vapalahti M, Niskanen M, Tapaninaho A, Kari A, Luukkonen M, Puranen M, Saari T, Rajpar M. One-year outcome in early aneurysm surgery: a 14 years experience. Acta Neurochir (Wien). 1993;122(1-2):1-10. PMID: 8333298 Hindorff LA, Sethupathy P, Junkins HA, Ramos EM, Mehta JP, Collins FS, Manolio TA. Potential etiologic and functional implications of genome-wide association loci for human diseases and traits. Proc Natl Acad Sci U S A. 2009 Jun 9;106(23):9362-7. Epub 2009 May 27. PMID: 19474294 Huttunen T, von und zu Fraunberg M, Frösen J, Lehecka M, Tromp G, Helin K, Koivisto T, Rinne J, Ronkainen A, Hernesniemi J, Jääskeläinen JE. Saccular intracranial aneurysm disease: distribution of site, size, and age suggests different etiologies for aneurysm formation and rupture in 316 familial and 1454 sporadic eastern Finnish patients. Neurosurgery. 2010 Apr;66(4):631-8; discussion 638. PMID:20190670 Huttunen T, von und Zu Fraunberg M, Koivisto T, Ronkainen A, Rinne J, Sankila R, Seppä K, Jääskeläinen JE. Long-term excess mortality of 244 familial and 1502 sporadic oneyear survivors of aneurysmal subarachnoid hemorrhage compared with a matched Eastern Finnish catchment population. Neurosurgery. 2011 Jan;68(1):20-7. PMID: 21099703 24 Juvela S. Natural history of unruptured intracranial aneurysms: risks for aneurysm formation, growth, and rupture. Acta Neurochir Suppl 2002;82:27-30. PMID: 12378985 Karamanakos PN, Von Und Zu Fraunberg M, Bendel S, Huttunen T, Kurki M, Hernesniemi J, Ronkainen A, Rinne J, Jaaskelainen JE, Koivisto T. Risk Factors for Three Phases of 12-Month Mortality in 1657 Patients from a Defined Population After Acute Aneurysmal Subarachnoid Hemorrhage. World Neurosurg. 2011 Nov 7 [Epub ahead of print]. PMID: 22120293 Lahermo P, Sajantila A, Sistonen P, et al. The genetic relationship between the Finns and the Finnish Saami (Lapps): analysis of nuclear DNA and mtDNA. Am J Hum Genet. 1996;58(6):1309-1322. PMID: 8651309 Lappalainen T, Koivumaki S, Salmela E, et al. Regional differences among the Finns: a Ychromosomal perspective. Gene. 2006;376(2):207-215. PMID: 16644145 Lehecka M, Niemelä M, Seppänen J, Lehto H, Koivisto T, Ronkainen A, Rinne J, Sankila R, Jääskeläinen J, Hernesniemi J. Neurosurgery. No long-term excess mortality in 280 patients with ruptured distal anterior cerebral artery aneurysms. 2007 Feb;60(2):235-40; discussion 240-1. PMID: 17290173 Levine JM. Critical care management of subarachnoid hemorrhage. Curr Treat Options Neurol. 2009 Mar;11(2):126-36. PMID: 19210915 Lindgren AE, Kurki MI, Riihinen A, Koivisto T, Ronkainen A, Rinne J, Hernesniemi J, Eriksson JG, Jääskeläinen JE, von und zu Fraunberg M. Hypertension predisposes to the formation of saccular intracranial aneurysms in 467 unruptured and 1053 ruptured patients in Eastern Finland. Ann Med. 2014 May;46(3):169-76. PMID: 24579936 Lindgren AE, Kurki MI, Riihinen A, Koivisto T, Ronkainen A, Rinne J, Hernesniemi J, Eriksson JG, Jääskeläinen JE, von und zu Fraunberg M. Type 2 diabetes and risk of rupture of saccular intracranial aneurysm in eastern Finland. Diabetes Care. 2013 Jul;36(7):2020-6. PMID: 23536581 25 Molyneux AJ, Kerr RS, Birks J, Ramzi N, Yarnold J, Sneade M, Rischmiller J; ISAT Collaborators. Risk of recurrent subarachnoid haemorrhage, death, or dependence and standardised mortality ratios after clipping or coiling of an intracranial aneurysm in the International Subarachnoid Aneurysm Trial (ISAT): long-term follow-up. Lancet Neurol. 2009 May;8(5):427-33. PMID: 19329361 Niskanen MM, Hernesniemi JA, Vapalahti MP, Kari A. One-year outcome in early aneurysm surgery: prediction of outcome. Acta Neurochir. 1993;123(1-2):25-32. PMID: 821327 O´Conner S.J. Review of the incidence, prevalence, mortality and causative factors for lung cancer in Europe. Eur.J.Cancer, 2011, 47 Suppl 3, S346-7, England. PMID: 21944010 Peltonen L, Jalanko A, Varilo T. Molecular genetics of the Finnish disease heritage. Hum Mol Genet. 1999;8(10):1913-1923. PMID: 10469845 Rinkel GJ, Djibuti M, Algra A, van Gijn J. Prevalence and risk of rupture of intracranial aneurysms: a systematic review. Stroke 1998;29:251-6. PMID 9445359 Ronkainen A, Niskanen M, Rinne J, Koivisto T, Hernesniemi J, Vapalahti M.Stroke. Evidence for excess long-term mortality after treated subarachnoid hemorrhage. 2001 Dec 1;32(12):2850-3. PMID: 11739986 Ronkainen A, Niskanen M, Piironen R, Hernesniemi J. Stroke. Familial subarachnoid hemorrhage. Outcome study. 1999 May;30(5):1099-102. PMID: 10229750 Ronkainen A, Miettinen H, Karkola K, Papinaho S, Vanninen R, Puranen M, Hernesniemi J. Risk of harboring an unruptured intracranial aneurysm. Stroke. 1998 Feb;29(2):359-62. PMID: 9472874 Rosengart AJ, Schultheiss KE, Tolentino J, Macdonald RL. Prognostic factors for outcome in patients with aneurysmal subarachnoid hemorrhage. Stroke. 2007 Aug;38(8):2315-21. PMID: 1756987 26 Salmela E, Lappalainen T, Fransson I, et al. Genome-wide analysis of single nucleotide polymorphisms uncovers population structure in Northern Europe. PLoS ONE. 2008;3(10):e3519. PMID: 18949038 Tilastokeskus. Suomen tilastollinen vuosikirja 2009. Helsinki: Multiprint Oy 2009, s. 512. van der Voet M, Olson JM, Kuivaniemi H, Dudek DM, Skunca M, Ronkainen A, Niemelä M, Jääskeläinen J, Hernesniemi J, Helin K, Leinonen E, Biswas M, Tromp G. Intracranial aneurysms in Finnish families: confirmation of linkage and refinement of the interval to chromosome 19q13.3. Am J Hum Genet. 2004 Mar;74(3):564-71. Epub 2004 Feb 6. PMID: 14872410 Van Gijn J, Kerr RS, Rinkel GJ. Subarachnoid haemorrhage. Lancet. 2007 Jan 27;369(9558):306-18. PMID: 17258671 Wartenberg KE, Schmidt JM, Claassen J, Temes RE, Frontera JA, Ostapkovich N, Parra A, Connolly ES, Mayer SA. Impact of medical complications on outcome after subarachnoid hemorrhage. Crit Care Med. 2006;34(3):617-23; quiz 624. PMID: 16521258 Williamson RM, Price JF, Hayes PC, Glancy S, Frier BM, Johnston GI, Reynolds RM, Strachan MW; on behalf of the Edinburgh Type 2 Diabetes Study Investigators. Prevalence and markers of advanced liver disease in type 2 diabetes. QJM. 2011 Dec 7. PMID: 22156706
© Copyright 2024