Uusin Halolehti pdf
halo 1 halo valtakunnallinen hankintalehti halolehti.fi Lue Halolehteä myös verkossa Valtakunnallinen hankintojen ja logistiikan ammattilehti Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen: Hankintojen strateginen johtaminen Leijona Catering Oy:n toimitusjohtaja Ritva Paavonsalo: Tiivis yhteistyö on tärkeää hankintojen kehittämisessä Projektikoordinaattori Iris Pasternack: Sairaalalaitehankintoja suunnitellaan kansainvälisesti Hankintalakiesitys ei tullut ajoissa! Lain voimaantulo voi viivästyä 2 halo valtakunnallinen hankintalehti OneOrder Uniikki yhdistelmä Tarjoamme ainutlaatuisen yhdistelmän tietoturvallisia ICT-ratkaisuja ja -palveluja: – Tietoturva – Tietoverkot – Konesali Kysy lisää: sales@cygate.fi Jos koskettaa... www.walkimedical.fi 3 halo valtakunnallinen hankintalehti U T Sivu 8 Pääkirjoitus Jari Koskinen toimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto ry usi hankintalaki Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistelussa oleva hankintalain uudistus ei mitä todennäköisimmin valmistu odotetussa aikataulussa. Koska hallitus ei esitellyt lakiuudistusta eduskunnalle viikolla 49, kuten oli ajateltu, vaan esittelee sen vasta alkutalvesta kuten ministeriö ennakoi, ei uusi laki todennäköisesti ehdi astua voimaan ennen direktiivien voimaansaattamisajan päättymistä ensi vuoden huhtikuussa, toteaa johtava lakimies Katariina Huikko. Sivu 6 ulevaisuuden kuntakuvat U Piirros: Tussitaikurit Oy Suomalaiset kunnat ovat talouden taantuman ja Sote -uudistuksen myllerryksissä olemassaolonsa ratkaisukysymysten edessä. Kuntien tulevaisuuden näkymiä on pohdittu Kuntaliiton johtamassa USO -projektissa, missä kunnat ovat voineet itse analysoida toimintaansa kohdistuvia muutosvoimia. Kunnat näkivät USO -projektin selvityksessä kuntalaiset osaamisen, kasvun ja kehittymisen voimavarana. Sivu 7 lkoistamisella vähän rajoja Tilastokeskuksen pitkän aikavälin seurannan ja Kuntaliiton alkuvuodesta tekemän kyselyn mukaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalveluiden ostot ovat edelleen kasvussa, mutta kasvu on hidastunut. Suomen Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön lakimies Jean-Tibor IsoMauno kertoo, että palvelutuotanto on lähtökohtaisesti kunnan vapaassa päätösvallassa. S Sivu 15 airaalalaitehankinnat Kuopion yliopistollinen sairaala hankki noin kolme vuotta sitten 3,2 miljoonaa euroa maksaneen robottiohjatun CyberKnife -sädehoitolaitteen. Se on toistaiseksi kallein KYSin lt-hankinta. Vastaavia laitteita ei ole käytössä muissa pohjoismaissa. Lähimmät löytyvät Saksasta, Italiasta, Englannista, Belgiasta, Sveitsistä ja Ranskasta, kertoo KYSin Syöpäkeskuksen vt. ylifyysikko Jan Seppälä Jari Koskinen Hankintojen strateginen johtaminen ja sen merkitys Kunnat käyttävät tällä hetkellä suurinta hankintavolyymia Suomessa. Hankintailmoituksia koskevien tilastojen mukaan kuntien ja kuntataustaisten toimijoiden hankintailmoituksia on vuosittain yli 9200 kpl (vrt. kaiken kaikkiaan hankintailmoituksia HILMAssa vuosittain n. 18000 kpl).Tästä puuttuvat luonnollisesti pienhankinnat, joita ei ilmoiteta HILMAssa. Kuntien ja kuntataustaisten toimijoiden hankintavolyymi on vuosittain yli 17 Mrd€, mikä on hieman yli puolet kaikista Suomen julkisista hankinnoista (vrt. Suomessa kaikki hankinnat n. 32 Mrd€/vuosi). Todellinen volyymi on paljon suurempi ja siksi olisi paikallaan pohtia, tulisiko luoda järjestelmä, johon kaikki hankinnat isoista pieniin rekisteröitäisiin. Vähän niin kuin rakennuslupien ilmoittamisessa VRK:lle tapahtuu. Koska ostovoima on suuri, onkin kunnissa tärkeää pysähtyä miettimään sitä, miten tätä volyymia johdetaan. Uusi, viime toukokuussa voimaan tullut kuntalaki painottaa kokonaisvaltaisen johtamisen näkökulmaa. Laissa esitellään uusi käsite, kunnan toiminta, mikä tarkoittaa käytännössä kaikkea sitä toimintaa, missä kunta on mukana. Toiminta kattaa perinteisen omassa organisaatiossa toimimisen, mutta myös konsernin toiminnan, osallistumisen kuntien yhteistoimintaan, kunnan tekemät sopimukset, omistukset sekä rahoittamiseen perustuvan toiminnan. Näin ollen hankintalain mukaiset ostopalvelusopimuksetkin on huomioitava entistä tarkemmin osana kunnan toimintaa. Hankintoja on syytä pohtia strategisesti. Kannattaa tarkastella, minkälai- sia sopimuksia esim. ostopalvelusopimuksia kunnassa on ja miltä ne näyttävät kunnan riskienhallinnan näkökulmasta. Hälytyskellon pitää soida silloin, jos esimerkiksi jokin järjestämisvastuulla oleva kokonaisuus on yhden toimittajan varassa ja sopimuksessa on ollut häiriötilanteita mm. niin, että hinnat ovat ennakoimattomasti alkaneet nousta tai palvelun laatu ei vastaa tarjouspyynnön vaatimuksia. Silloin kunnalla pitäisi aina olla varasuunnitelma, jos sopimus jouduttaisiin päättämään ennen sopimuskauden loppua. Uuden kuntalain mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla kuntastrategia. Ajatuksena tämä ei ole uusi, mutta lain tasolla on. Kuntastrategiaa on uuden lain mukaan ajateltava laajasti siten, että siinä huomioidaan mm. palveluihin ja hankintoihin liittyvät strategiset linjaukset. Suuren ostovoiman ja volyymin avulla voidaan saatavien hintaetujen lisäksi haluttaessa edistää muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumista hankintasopimusten osana. Näitä tavoitteita voivat olla esimerkiksi ympäristötavoitteet, esim. ympäristöystävällisten materiaalien osalta taikka sosiaaliset tavoitteet, esim. työttömien työllistäminen osana palvelusopimusta. Strategisissa linjauksissa voidaan painottaa myös innovaatioiden edistämistä taikka alueellisen elinvoiman näkökulmaa. Kirjo on laaja ja haastava. Esim. innovaatiohankinnat ja niiden toteuttaminen vaatii osaamista ja käytännön esimerkkejä. Yksi viesti on selvä: ilman strategisten linjausten tekemistä eivät tavoitteet voi toteutua, eikä operatiivinen hankintatoimi pysty tehokkaasti toimimaan. Hankintoja on osattava ja uskallettava johtaa strategisesti. 4 halo valtakunnallinen hankintalehti ASIANTUNTEVAA PALVELUA LÄHELLÄ SINUA Toimivat apuvälineet parempaan hoitoon! Carital® Eko™ Mega™ Ainutlaatuiset automaattiset minimipainepatjat Korkealuokkaiset vaahtomuovipatjat Asentotyynyt & Asentohoidon apuvälineet Case™ Exact™ Tergo® Pro™ Muut Päänalustyynyt & Antidecubitustyynyt Istuintyynyt & Istumisen erikoistuotteet Ainutlaatuiset potilassiirron apuvälineet Erikoistuotteet potilaan ja hoitajan turvaksi Tuotteet vuodehoitoon & Pelastuslakanat Palvelut Vuokraus, huolto, leasing, koulutus, riskikartoitus Tutustu! www.medimattress.fi Tehdas Sertifioitu laatujärjestelmä ORGANISATION CERTIFIED BY ISO 13485 ORGANISATION CERTIFIED BY Haukilahdenkatu 4, 00550 Helsinki Puh. 0306 40 40 40 asiakaspalvelu@medimattress.fi www.medimattress.fi Sertifioitu ympäristöjärjestelmä ORGANISATION CERTIFIED BY ISO 13485 ORGANISATION CERTIFIED BY 5 halo valtakunnallinen hankintalehti Kolumni Ritva Paavonsalo Ruokapalvelu- ja ravintolatoiminnassa tiivis yhteistyö on tärkeää hankintojen kehittämisessä Ruokapalvelu- ja ravintolatoiminnassa varsinkin suurissa volyymeissä ja toimipaikkojen lukumäärässä vahva hankintaosaaminen sekä luotettavat ja osaavat logistiikkakumppanit ovat ratkaisevassa roolissa. Leijona Catering Oy on vuonna 2012 perustettu suomalainen ruoka- ja ravintolapalveluja tarjoava yritys, jonka kokemus ulottuu yli 100 vuoden taakse.Tarjoamme päivittäin yli 70 000 ateriaa ympäri Suomen. Juuremme ulottuvat Suomen itsenäistymisen aikaan, kun armeijan ruokahuolto perustettiin.Vastaamme edelleen Puolustusvoimien ruokahuollosta ja rinnalla tarjoamme henkilöstö- ja opiskelijaravintolapalveluita muulle valtionhallinnolle ja organisaatioille sekä yrityksille. Toimintamme laadun, sujuvuuden ja kustannustehokkuuden turvaamiseksi hankintaketjumme ehdoton toimitusvarmuus ja kumppaneiden luotettavuus on perusedellytys. Kilpailutamme hankinnat keskitetysti ja sopimukset koskevat valtakunnallisesti kaikkia toimipaikkoja. Tämä tuo meille kustannusetua, mutta myös mahdollisuuksia kehittää valikoimiamme ja tuotteitamme yhdessä tavarantoimittajien kanssa. Teemme yhteistyötä kumppaniemme kanssa jatkuvan parantamisen periaatteella ja tavoittelemme aina molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä. si edellytämme sitoutumista eettisten periaatteiden noudattamiseen. Seuraamme systemaattisesti kumppaneidemme suorituskykyä ja sopimusten toteutumista. Hankintaprosessimme on auditoitu vuonna 2013 ISO 9001 -sertifioinnin yhteydessä. Tavoitteemme on myös itse olla vastuullinen, kehittyvä ja haluttu yhteistyökumppani. Tuotteiden logistiikka on ulkoistettu tavarantoimittajille ja palveluntuottajille. Teemme kuljetusten osalta läheistä yhteistyötä kumppaneidemme kanssa tehokkuuden parantamiseksi ja ympäristörasituksen vähentämiseksi. Tarjoamme asiakkaillemme herkullista, puhdasta, ravitsevaa ja terveellistä ruokaa. Käyttämiemme raaka-aineiden kotimaisuusaste on erittäin korkea, ja niiden tuotanto-olosuhteet sekä koko hankintaketjumme vastuullisuus, turvallisuus ja läpinäkyvyys ovat meille korostuneen tärkeitä. Tämä onnistuu ja varmistuu tiiviillä yhteistyöllä ja jatkuvalla vuoropuhelulla tavarantoimittajien kanssa. Hyvien yhteistyösuhteiden avulla tarjoamme asiakkaillemme päivän parhaita hetkiä kotimaisen ja herkullisen ruoan ääressä. Kun asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme voivat hyvin, koko Suomi voi paremmin. Ritva Paavonsalo, toimitusjohtaja Leijona Catering Oy Odotamme kumppaneiltamme vahvaa osaamista, joustavuutta, jatkuvaa laadun parantamista sekä sopimusten kunnioittamista lakeja ja kestävän liiketoiminnan periaatteita noudattaen. Lisäk- Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa. Toukokuun lehti on Halolehden 15 -vuotisjuhlajulkaisu. Halolehti verkossa - www-halolehti.fi Kansikuva: KYSin uusi Kaarisairaala 2016 halo halo Ritva Paavonsalo ”Juuremme ulottuvat Suomen itsenäistymisen aikaan, kun armeijan ruokahuolto perustettiin.Vastaamme edelleen Puolustusvoimien ruokahuollosta ja rinnalla tarjoamme henkilöstö- ja opiskelijaravintolapalveluita muulle valtionhallinnolle ja organisaatioille sekä yrityksille.” Valtakunnallinen julkisten hankintojen lehti ISSN 2342-4591 Halolehti ilmestyy painetun lehden lisäksi verkkosivustona osoitteessa halolehti.fi pöytäkone--, tablet- ja älypuhelinsovelluksina. Lehti kertoo julkisista hankinnoista ja logistisista ratkaisuista Suomessa ja EU:ssa. Päätoimittaja Anssi Rajasärkkä Puh. 050 604 76 Tuottaja ja julkaisija Graafinen suunnittelu, sisältötuotanto ja taitto Sivumaailma Oy Antti Sokka halo@sivumaailma.fi Puh. 050 3418605 Seuraava numero julkaistaan toukokuussa 2016. Aineistopäivä kts. halolehti.fi/media Paino: Alma Manu Oy Tampere 6 halo valtakunnallinen hankintalehti Kunnat näkivät USO-projektin selvityksessä kuntalaiset osaamisen, kasvun ja kehittymisen voimavarana, kertoo Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun yliopistonlehtori Jenni Airaksinen (edessä vasemmalla). Tulevaisuuden kunnat pyrkivät kulkemaan omia polkujaan Kuntalaisten osallistumisella ja osaamisella suuri merkitys Suomalaiset kunnat ovat talouden taantuman ja Sote-uudistuksen myllerryksissä olemassaolonsa ratkaisukysymysten edessä. Kuntien tulevaisuuden näkymiä on pohdittu Kuntaliiton johtamassa USO-projektissa, missä kunnat ovat voineet itse analysoida toimintaansa kohdistuvia muutosvoimia. Kunnat jakaantuivat tarkastelussa pieniin ja keskikokoisiin kuntiin ja suuriin kaupunkeihin. - Oli merkittävää huomata, että kaikissa ryhmissä kunnat näkivät kuntalaiset osaamisen, kasvun ja kehittymisen voimavarana, kertoo Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun yliopistonlehtori Jenni Airaksinen. Airaksisen ohella käytännön projektityön johtajana toimi Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun professori Arto Haveri. ympäristönsä muutoksiin myös muokata omilla valinnoillaan toimintaympäristöään ja sen kehitystä. Tällaisen tietoisuuden lisääminen on olennaista Airaksisen mukaan sen takia, että kuntien rooli tulee muuttumaan jos Sote-uudistus toteutuu. - Joudutaan tilanteeseen, missä kunta joutuu itse määrittämään omaa tulevaisuuttaan, ja löytämään uuden merkityksen jostain muualta kuin nykyisistä toimintatavoista. - Eli jos valitaan esimerkiksi se, että keskitytään elinkeinoihin, se tarkoittaa sitä, että päätöksenteon pitää olla nopeaa ja ketterää ja elinkeinonäkökulmaan pitää keskittyä. Se taas voi tarkoittaa kaupungin johtamisessa erilaisia asioita. - Kyse on polusta, jossa voidaan tietyssä kohtaa valita niitä asioita, jotka tulevaisuudessa kumuloituvat. Kunnan oma vastuu kasvaa Myös katastrofi on mahdollinen Projektissa mukana olleet kunnat halusivat paitsi sopeuttaa toimintaansa Kuntakentän myllerryksessä on Airaksisen mukaan täysin mahdollista, että kaikki kunnat eivät löydä Sote-uudistuksessa rooliaan. - Siinä käy sitten varmaan niin, että sellaista kuntaa ei tarvita. Nämä kunnat liittyvät osaksi jotain muuta kuntaa. Pienten ja keskisuurten kuntien tekemissä skenaarioissa pohditaan myös sitä minkälaista uudistaminen on, saako uudistamisessa itse päättää vai ohjaako valtio uudistuksia.V altion rooli nähtiin voimakkaasti tulevaisuutta määräävänä tekijänä. Keskisuuret kunnat pohtivat myös tapahtuuko kehitys koko maassa, vai kiihtyykö keskittymiskehitys ja antaudutaanko sille, että kehitys tapahtuu vain kasvuseuduilla. - Kaupunkien aineistossa ei vastaavaa pohdintaa juurikaan tehty. Tässä näkyy kaupunkien vahva asema koko maan veturina: kaupungin näkevät, että heillä on merkitystä siinä, millainen maa Suomesta kokonaisuudessaan muodostuu. Lue koko Tulevaisuuden kuntakuvat -raportti halolehti.fi -sivustolta. USO-projekti ja kuntakuvat Suomalaisen kuntakentän tulevaisuuden näkymiä on pohdittu laajassa Suomen Kuntaliiton, FCG Konsultointi Oy:n vuosille 2015-16 ajoittuvassa USO-projektissa. Projektin yhtenä keskeisenä teemana on erilaisten kuntien rooli tulevaisuudessa. Tulevaisuuden kuntakuvat toteutettiin 30 osallistujakunnan ja -kaupungin poliittisen- ja ammatillisen johdon luovana prosessina. Kuntakuvia olivat luomassa USO-verkostokunnat: Forssa, Hausjärvi, Hollola, Juva, Jyväskylä, Järvenpää, Kannus, Kemijärvi, Kerava, Kokkola, Kouvola, Kuopio, Kuusamo, Lah- ti, Laitila, Lapua, Loppi, Loviisa, Nurmijärvi, Pudasjärvi, Rauma, Rautavaara, Riihimäki, Rovaniemi, Salo, Somero, Taivassalo, Utajärvi, Vantaa ja Ylöjärvi. Projektiin pääsivät mukaan kaikki siihen ilmoittautuneet kunnat. USO-projekti keskittyy toimikaudellaan 2015-2016 kolmeen teemaan: erilaisten kuntien rooliin tulevaisuudessa, kunnan toiminnan ja kuntakonsernin johtamiseen epävarmuuden ja monimutkaisuuden olosuhteissa sekä kestävään talouteen toiminnan perustana. 7 halo valtakunnallinen hankintalehti Kunnat ja kuntayhtymät ulkoistavat sosiaali- ja terveyspalvelujaan yhä enemmän Kunta voi ulkoistaa miltei kaikki palvelunsa Tilastokeskuksen pitkän aikavälin seurannan ja Kuntaliiton alkuvuodesta tekemän kyselyn mukaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalveluiden ostot ovat edelleen kasvussa, mutta kasvu on hidastunut. Joissakin kunnissa on jopa luovuttu ulkoistamisista ja palautettu toiminnot takaisin kunnan omaksi tuotannoksi. Suomen Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön lakimies Jean-Tibor IsoMauno kertoo, että palvelutuotanto on lähtökohtaisesti kunnan vapaassa päätösvallassa. - Kaikkea ei silti voi ulkoistaa, vaan kunnan on vastattava itse varsinaisesta viranomaistoiminnasta. Myöskään julkisen vallan käyttöä, kuten esimerkiksi terveydenhuollon asiakasmaksuista päättämistä ei voi ulkoistaa. Kehitysvammalain, päihdehuoltolain, tartuntatautilain, mielenterveyslain sekä lastensuojelulain määrittelemät pakkotoimet kuuluvat nekin lain mukaan viranhaltijoiden tehtäviksi. Ulkoistamisen hyötyjä kaunisteltu Kuntaliitossa on havaittu, että kunnat ovat osanneet ulkoistuksien yhteydessä säilyttää viranomaistehtävät kunnan omana toimintana, tai niiden hoitamisesta on sovittu toisen kunnan kanssa. - Sen sijaan ulkoistamisen markkinoinnissa olemme kuitenkin havainneet, että on kerrottu puolitotuuksia, joista kuntatoimijoille on syntynyt harhaanjohtavia käsityksiä ulkoistamisen hyödyistä. Näitä olemme pyrkineet parhaamme mukaan oikomaan. IsoMauno tähdentää, että yksityisiltä hankittavien ostopalveluiden tulee vastata sitä tasoa, jota edellytetään vastaavilta kunnallisilta palveluilta. - Tällä on haluttu turvata se, että kaikki julkisesti rahoitetut palvelut täyttävät samat laadulliset vähimmäisvaatimukset. Yksityisten palvelujen järjestämisestä ja valvonnasta säädetään yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa ja yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetussa laissa. Kyseiset säännökset koskevat myös kunnan yksityiseltä palveluntuottajalta ostamia palveluja. Uusia ulkoistuksia tulossa Kuntaliitto kysyi kaikilta manner -Suomen kunnilta ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueilta onko niillä suunnitelmia yksittäisen terveysaseman tai palvelukokonaisuuden siirtämisestä yksityiselle palveluntuottajalle. Yhteensä 34 vastaajaa kertoi, että heillä on suunnitelmia palveluiden ulkoistamisesta lähivuosina. Näistä kolme suunnitteli kokonaisulkoistuksia. - Ulkoistusten kilpailutuksissa tarjouspyynnöissä on huomioitava pakottavat laista johtuvat vaatimukset, minkä lisäksi hankintayksikkö yleensä asettaa tiettyjä laatuvaatimuksia ja voi pisteyttää joitakin lisävaatimuksia. Kuntien toimintaa muun muassa palvelutuotantojen osalta valvovat yleisten laillisuusvalvojien ohella aluehallintovirastot ja Valvira. Suomen Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön lakimies Jean-Tibor IsoMauno kertoo, että palvelutuotanto on lähtökohtaisesti kunnan vapaassa päätösvallassa. Kaikkea ei silti voi ulkoistaa. Piirros: Tussitaikurit Oy Kuntien jako kolmeen ryhmään Kunnat on jaettu selvityksessä pienin ja keskisuuriin kuntin ja kaupunkeihin. nelikenttien kautta. Esimerkiksi pienkunnissa kunnan tulevaisuuteen vaikuttaa onko kunnan kehitys ulkoa ohjattua vai omaehtoista. Keskikokoisessa kunnassa tulevaisuuteen vaikuttaa tapahtuuko kehitys vain kasvuseuduilla vai koko maassa. Tulevaisuuden kaupunkiin vaikuttaa uudistumisen kulttuuri, eli se onko uudistuminen varovaista vai tietoista rohkeaa etenemistä riskejä kaihtamatta. 8 halo valtakunnallinen hankintalehti Halolehti Kuntamarkkinoilla Uusi hankintalaki Kuntaliiton johtava lakimies Katariina Huikko, oikella, esitteli käsittelyssä olevaa uutta hankintalakia Kuntamarkkinoilla. Edessä vasemmalla lakimies Jonna Törnroos ja hankinta-asiantuntija Marko Rossi. Hankintalain uudistus viivästyy Suomessa Uusia direktiivejä joudutaan silti soveltamaan Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistelussa oleva hankintalain uudistus ei mitä todennäköisimmin valmistu odotetussa aikataulussa. Koska hallitus ei esitellyt lakiuudistusta eduskunnalle viikolla 49, kuten oli ajateltu, vaan esittelee sen vasta alkutalvesta kuten ministeriö ennakoi, ei uusi laki todennäköisesti ehdi astua voimaan ennen direktiivien voimaansaattamisajan päättymistä ensi vuoden huhtikuussa. - Näin ollen eteen voi tulla se, että direktiivien välittömän oikeusvaikutuksen periaatteen kautta osa direktiivin säännöksistä voi tulla sovellettavaksi, vaikka uudet lait eivät ole voimassa, toteaa Kuntaliiton johtava lakimies Katariina Huikko. Tilanne on hänen mielestään julkisten hankintojen tekemisen kannalta hyvin mielenkiintoinen. Merkittäviä muutoksia hankintamenettelyihin Tulossa oleva lakiuudistus pitää sisällään suuren määrän muutoksia. Suurin niistä on Huikon mukaan kansallisten hankintojen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintamenettelyissä. - Näissä ei nimittäin jatkossa säädellä lainkaan esimerkiksi käytettävistä menettelyistä. Laissa sanotaan, että hankintayksikkö voi valita menettelyn, joka on tarkoituksenmukainen hankinnan koon ja kohteen toteuttamiseksi. Muutos antaa valtavasti harkintavaltaa hankintayksiköille ja mahdollistaa täysin uudenlaisten hankintamenettelyjen tekemisen. - Toisaalta tarjoajat voivat olla ihmeissään, sillä hankintayksiköt saattavat kilpailuttaa keskenään hyvin erilaisilla menettelyillä. Kuntaliitolta oma suositus Kuntaliitto tulee Huikon mukaan antamaan oman suosituksensa siitä, minkälaisia asioita on hyvä huomioida uusissa menettelyissä ja miten voidaan taata se, että hankintojen yleiset periaatteet avoimuus, tasapuolisuus ja syrjimättömyys, sekä suhteellisuus toteutuvat. Neuvottelumenettely laajenee Kansallisten hankintojen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintamenettelyissä tapahtuvien muutosten ohella laajenee neuvottelumenettely huomattavasti. Lisäksi ehkä odotetuin muutos koskee dynaamista hankintajärjestelmää. - Neuvottelumenettelyjen käyttöala laajenee huomattavasti. Kiteytettynä voidaan todeta, että neuvottelumenettelyjä voidaan käyttää kaikissa muissa hankinnoissa paitsi jokapäiväisissä, toistuvissa tavarahankinnoissa. Neuvottelumenettelyn käyttöä kuitenkin säädellään uudessa laissa entistä tarkemmin. Lisäksi ero neuvottelumenettelyn ja kilpailullisen neuvottelumenettelyn välillä selkeytyy. - Dynaamista hankintajärjestelmää on yksinkertaistettu liittyen muun muassa sen perustamiseen ja kulkuun. Esimerkiksi alustavien tarjousten vaatimuksesta on luovuttu. Näin ollen järjestelmästä on tulossa oikein käyttökelpoinen. Dynaaminen hankintajärjestelmä on Huikon mukaan poikkeuksellinen suhteessa muihin hankintamenettelyihin sen avoimuuden vuoksi. - Järjestelmä ei sulje markkinoita ja näin alalle tulevat toimijatkin voivat hakeutua sen osaksi. Suomen rajallisten markkinoiden tilanteessa tämä on erittäin hyvä asia. Osissa kilpailutuksesta ja osatarjouksista arkipäivää Uudessa hankintalaissa otetaan kantaa myös hankintojen osiin jakamiseen. Huikon mukaan hankintayksikön tulisi aina EU:n kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa pohtia sitä, voidaanko hankinta kilpailuttaa osissa tai voisiko hankintakokonaisuuteen jättää osatarjouksia. - Mikäli hankintayksikkö ei tätä mahdollisuutta käytä, tulee sen perustella miksi sitä ei käytetä. Sääntö tulee suoraan direktiiveistä, joten kyseessä ei ole kansallinen keksintö. Taustalla on pk-yritysten parempi huomioiminen tarjouskilpailuissa. 9 halo valtakunnallinen hankintalehti Halvimman hinnan tilalle kokonaisutaloudellinen edullisuus Halvimman hinnan käyttäminen hankinnan ratkaisevana valintaperusteena on herättänyt keskustelua ja epäilyksiä siitä, että halvimmalla hinnalla ei saada laatua. Kuntaliiton johtava lakimies Katariina Huikko ei allekirjoita tätä olettamusta. - Yleinen harhaluulo on se, että jos valinta tehdään halvimman hinnan perusteella, ei hankinta sisällä lainkaan laatua. Kuitenkin laatu voidaan raken- Oikeustapaus: taa hankinnan sisään esimerkiksi korkeilla tarjoajan soveltuvuutta, kohteen vähimmäislaatua ja sopimusehtoja koskevilla edellytyksillä. Vastaavaa laatukeskustelua on käyty myös muissa EU -maissa. Keskustelu johti uusien hankintadirektiivien muotoilussa siihen, että jatkossa valintaperusteena on aina kokonaistaloudellinen edullisuus. - Sen osana voidaan käyttää halvinta hintaa, edullisimpia kustannuksia, mikä tarkoittaa käytännössä elinkaarimalleja, tai parasta hinta-laatusuhdetta. Suomessa esitettävä perustelut Suomessa haluttiin vielä korostaa asian merkitystä lisäämällä lakiin ehto, jonka mukaan hankintayksikön tulee esittää perustelut, jos se käyttää palveluhankinnoissa tai kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena halvinta hintaa. - Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hankintayksikön tulee kuvata miten laatu on rakennettu hankinnan sisään. Laatuun liittyvä keskustelu on syytä käydä mahdollisimman varhain valmistelun aikana, jolloin siihen voidaan vielä vaikuttaa ja pohtia erilaisia vaihtoehtoja. Nollahinta ei mennyt läpi Markkinaoikeuden ratkaistavaksi menneistä hankinnoista ehkä yksi erikoisimmista on se, kun eräs yritys tarjosi avoterveydenhuollwon lääkäri- ja vastaanottopalvelujen tuntihinnaksi 0 euroa. Koko hankinnan ennakoitu kokonaisarvo oli noin 15 miljoonaa euroa. Tapauksesta selvitti ajankohtaisena oikeustapauksena KL-Kuntahankintojen hankinta-asiantuntija Marko Rossi Kuntamarkkinoilla. - Ongelmana tässä oli nollahinnoittelun aiheuttama sanktioiden mitätöi- tyminen, joskin nollahinnoittelua ei ollut nimenomaisesti kielletty. Nollahinnoittelulla ei kuitenkaan ollut merkitystä tarjousten vertailtavuuteen. Tarjouspyynnössä pyydettiin muun ohella lääkäripalvelujen hinta vastaanottopalvelujen tuntihintana. Vastaanottopalveluihin oli toimitustakuun toteuttamatta jättämisen varalle määritelty euromääräinen sanktio, joka on sidottu palvelun tuntihintaan. Tarjoaja oli ilmoittanut lääkäripalvelujen hinnaksi vastaanottopalveluihin nolla euroa. Tarjous suljettiin tällä pe- rusteella puutteellisena tarjouskilpailun ulkopuolelle. MAO ja KH samoilla linjoilla Markkinaoikeus totesi päätöksessään, ettei tarjouksessa ilmoitettu hinnoittelu ole ollut riittävän yksiselitteinen ja tarjous on voitu siten sulkea tarjouskilpailusta hankintayksiköiden hankintavallan rajoissa. Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksessään, että hankintayksiköllä oli oikeus sulkea tarjouskilpailusta tar- jouspyynnön ehtoja vastaamaton tarjous myös siinä tilanteessa, että tarjouksen puutteellisuudella ei ole ollut merkitystä tarjousten vertailtavuuteen. Poissulkeminen katsottiin siten mahdolliseksi hankintayksikön sopimusoikeudellisen aseman turvaamiseksi. Lue koko tapauksen analyysi ja muut Marko Rossin esittämät oikeuskäytäntötapaukset halolehti.fi PALVELUKSESSANNE! Tevella Oy on päiväkotikalusteiden sopimustoimittaja Inspiraatiota ja ideoita työhösi! Valio ammattilaiset -palvelu on uudistunut! Food Service asiakkaillemme suunnattu Valio ammattilaiset -palvelu on uudistunut entistä monipuolisemmaksi ja helppokäyttöisemmäksi. Parempi hakutoiminto ja selkeämpi näkymä auttaa löytämään tiedot helpommin. Uudistunut tuote- ja reseptihaku inspiroi ja antaa ideoita omaan työhön. valio.fi/foodservice Materiaalipankissa löytyy laaja kattaus mm. Valion esitteitä ja myyntiä tukevaa materiaalia. 10 halo valtakunnallinen hankintalehti Halolehti Kuntamarkkinoilla Uusi hankintalaki Hankintasopimuksen muuttaminen tulee mahdolliseksi Uusi hankintalaki on tuomassa muutoksia myös hankintayksiköiden ja sopimustoimittajien välisiin suhteisiin sopimuskauden aikana. Kun aikaisemmin sopimuskauden aikaisiin muutoksiin suhtauduttiin varsin nihkeästi - hankintasopimuksen ja puitejärjestelyn muuttaminen ei ollut lähtökohtaisesti sallittua, mutta vähäiset muutokset hyväksyttiin - muuttuu käytäntö uuden hankintalain myötä. - Jos suunnitelmat toteutuvat, voidaan hankintasopimusten ja puitejärjestelyjä muuttaa tarkistuslausekkeiden, lisätöiden, lisäpalveluiden, tai ylimääräisten tavaratoimitusten, yllättävien olosuhdemuutosten ja kynnysarvojen osalta. Myös sopimuskumppanin vaihtaminen tulee mahdolliseksi. Kyseessä ei kuitenkaan saa olla sopimuksen merkittävä muutos, kertoo asianajaja OTT Marko Mononen Eversheds Asianajotoimisto Oy:stä. Alkuperäinen sopimus ratkaisee Alkuperäisellä sopimuksella on ratkaiseva merkitys hankintasopimuksen muuttamisessa kesken sopimuskauden. Jos sopimuksessa on esimerkiksi ennakoitu tarkistuslausekkeiden mahdolliset vaihtoehdot ja ne ovat selkeät ja yksiselitteiset, voidaan muutokset toteuttaa. Lisäksi edellytetään soveltamisalan ja luonteen määrittelyä ja mah- Halolehti toivottaa hyvää joulua ja menestystä vuodelle 2016 Marko Mononen, oikealla, Jarkko Hankaa ja Maria Penttilä osallistuivat Kuntamarkkinoille Evershedsin osastolla. dollisten muutosolosuhteiden käyttöolosuhteet. Muutokselle tiukat kriteerit Hankintasopimuksen muuttaminen on mahdollista vain silloin, kun kyseessä ei ole merkittävä muutos. Muutos on merkittävä jos hankintasopimus tai puitejärjestely muuttuu huomattavasti verrattuna alkuperäiseen, tai jos uudet ehdot olisivat esimerkiksi mahdollistaneet jonkin toisen valitsemisen voittajaksi tai muutos on taloudellisesti edullisempi sopimuskumppanille, se laajentaa soveltu- misalaa huomattavasti tai toteuttaa sopimuskumppanin vaihtamisen ei sallitulla tavalla. Sopimuskumppanin vaihtamisesta määrätään erikseen, kuin myös lisäostoista ja yllättävästä olosuhdemuutoksesta. Pauliina Lautiainen: Halolehti Hankintalakia tulisi soveltaa vain täyttää 100 000 euroa ylittäviin hankintoihin 15 vuotta Pyrkimys luovaan Juhlanumero yhteistyöhön ilmestyy toukokuussa 2016 Turun kaupungin hankinta- ja logistiikkajohtajana pitkään toiminut Pauliina Lautiainen on sitä mieltä, että Työ- ja elinkeinoministeriön käsittelyssä parhaillaan olevaan hankintalakiin pitäisi tehdä sellaisia merkittäviä muutoksia, jotka lisäisivät julkisen sektorin ja yritysten välistä yhteistyötä. Tähän päästäisiin jos lakia ei sovellettaisi pienempiin hankintoihin. Kansallisten tavara- ja palveluhankintojen kynnysarvon nostaminen nykyisestä 30 000 eurosta 100 000 euroon vähentäisi turhaa byrokratiaa ja toisi joustoa hankintoihin. Samalla se vähentäisi hankintojen prosessikustannuksia. Lautiainen peräänkuuluttaa hankintayksiköiden ja paikallisten yritysten välille sellaista yhteistyötä, joka mahdollistaisi uutta luovan toimintakulttuurin. - Yhteistyö voisi olla esimerkiksi yhteistä sitoutumista uuden toimintamallin tai ratkaisun kehittämiseen johonkin palvelukokonaisuuteen. Julkisissa palveluissa hyödynnetään liian vähän yrityssektorin ja oppilaitosten osaamista. Mahdollisuuksia on rajattomasti, mikäli uskalletaan purkaa rajoituksia yhteistyön tekemiseltä. Lue koko juttu: halolehti.fi 11 halo valtakunnallinen hankintalehti Uusi hankintalaki parantaa työllistämistavoitteita Julkisissa hankinnoissa on haluttu edistää vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä hankintalain sosiaalisten kriteereiden kautta. Hankinnoissa on voitu edellyttää esimerkiksi ammatillista koulutusta työpaikalla, tai vammaisten palvelukseen ottamista. Uudessa valmistelussa olevassa hankintalaissa julkisten hankintojen kautta työllistettävien piiriä halutaan laajentaa. Vammaisten lisäksi työllistävien joukkoon voitaisiin hyväksyä muun muassa työttömät, heikommassa asemassa olevat vähemmistöt sekä sosiaalisesti syrjäytyneet, - Uuteen lakiin on tulossa varaamispykälä, jonka mukaan hankintoja voidaan varata suojatyökeskuksille ja muille toimijoille, joiden päätarkoituksena on vammaisten tai muiden heikommassa asemassa olevien henkilöiden integroiminen yhteiskuntaan ja työelämään, kertovat OTK, osakas Pilvi Takala ja KTM Laura Mäki PTCServices Oy:stä. - Lisäksi kyseeseen tulevat muutkin hankinnat, jotka tapahtuvat suojatyöohjelmien puitteissa, kunhan vähintään 30 prosenttia työkeskusten, muiden toimijoiden tai ohjelmien työntekijöistä on vammaisia tai muita heikommassa asemassa olevia työntekijöitä. Hollannissa onnistuttu hyvin Erityisen laajasti työllistämisvelvoitetta on onnistuttu toteuttamaan Hollannin kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Haagissa, missä julkisten hankintojen kautta on työllistetty viidessä vuodessa jo noin 3000 ihmistä. Työllistämisvelvoitetta on käytetty kaikissa yli 200 000 euron hankinnoissa. Pilvi Takalan mukaan hankintalain säädökset ovat Hollannissa lähtökohtaisesti sama kuin Suomessa. - Mutta siellä on käsittääkseni lähdetty rohkeammin liikkeelle kuin meillä. Lisäksi tahtotila on ollut selkeämpi ja tavoitteet kovempia ja niiden toteutumista on edellytetty ja seurattu. Työllistäminen strategiatasolle Laura Mäen mukaan hankintojen kautta työllistäminen onnistuu parhaiten, kun se on määritelty kunnan ja hankintayksikön sosiaalisissa strategioissa. Lisäksi toteutus vaatii yhteistyötä eri viranomaisten kanssa ja perehtymistä sosiaalisiin näkökulmiin liittyvään Laura Mäki (vasemmalla) ja Pilvi Takala kertoivat Kuntamarkkinoilla uudesta hankintalaista työllistämisen välineenä. substanssilainsäädäntöön, oppaisiin, aiempiin kokemuksiin ja ohjeisiin. - Strategisen suunnittelun tulee johtaa käytännön toteutukseen ja uuden oppimiseen. On päästävä prosessimalliin, jota voi monistaa uudestaan ja uudestaan. Joukkoliikennekilpailutuksissa voidaan tehdä kunnon säästöjä Julkisesti hankittujen tai korvattujen henkilökilpailutusten arvo on vuositasolla noin 1,5 miljardia euroa. Asianajaja KTM Marita Tapola Suomen Hankintajuristit Asianajotoimisto Oy:stä kertoo, että ajatuksella tehty aluekohtainen kuljetusten kokonaissuunnittelu voi tuoda toteutettujen pilottikohteiden mukaan 5-20 prosentin kilpailutuskohtaiset kustannussäästöt. - Tärkeintä on, että hankinnassa on pohdittu mistä juuri kyseisellä alueella säästöjä voisi syntyä. Säästöjä syntyy kokemustemme mukaan juuri siitä, että kuljetusten yhdistämismahdollisuuksia on pohdittu tosissaan, realistisesti ja kustannusvaikutukset huomioiden. Kustannukset nousussa Julkisten hankintojen kannalta ongelmallista on se, että henkilökuljetusten kustannukset kasvavat noin 10 prosentin vuosivauhdilla. - Suurin syy tähän on se, että lakisääteisiä kuljetuksia kilpailutetaan kalliina yksilökuljetuksina. Säästöjä saataisiin, jos yksilökuljetukset voitaisiin koordinoida paremmin joukkoliikenteeseen. Tällainen kuljetusten yhdistäminen takaisi myös harvemmin asutuilla seuduilla paremmin joukkoliikenteen säilymistä. Asiakas matkan yhdistelijä Tapola näkee kustannuksia tuovana tekijänä myös sen, että yksilökuljetusten käyttäjät saataisiin yhdistelemään matkojaan palveluntarjoajan opastuksella. - Tällöin kunnalle aikaansaadusta säästöstä voisi sovitun bonusjärjestelmän kautta tulla tuloja myös palvelun tarjoajalle. Haasteitahan syntyy paljon myös siitä, että toisiaan lähellä sijaitsevat kunnat saattavat olla hankintojen kanssa hyvinkin erilaisessa tahtotilassa esimerkiksi voimassa olevien sopimustensa tai uusien suunnitelmiensa kanssa. Asianajaja Marita Tapola Suomen Hankintajuristeista (keskellä) kertoi Kuntamarkkinoilla joukkoliikennekilpailutuksista. Kuvassa oikealla yrityksen markkinointipäällikkö Kiira Fischer. Asiaa helpottaisi jos onnistuneista joukkoliikennepiloteista tiedotettaisiin kunnille nykyistä enemmän. Valitusherkkää kilpailuttamista Laajat henkilöliikennekilpailutukset ovat osoittautuneet varsin valitusherkiksi. Tämä johtuu Tapolan mukaan siitä, että hankinnan kohde on määritelty puutteellisesti esimerkiksi reittimäärittelyjen osalta. Myös hintavertailussa huomioitavat tekijät ovat voineet jäädä puutteellisiksi. - Kuljetusten yhdistäminen ja keskittäminen voisi vaikuttaa myös kilpailutusten huolellisempaan valmisteluun. 12 halo valtakunnallinen hankintalehti Toivotamme hyvää joulua ja menestystä vuodelle 2016! Rauhallista joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta! FINNISH CONSULTING GROUP TYÖKÄSINEET TYÖASUT Rauhallista joulua! Tänä vuonna tuemme UN Womenin työtä naisten ja lasten hyväksi. Rauhallista Joulun aikaa www.priha.fi Hyvää joulua ja uutta vuotta! Suomen Radiologikeskus palvelut: - Radiologivuokraus Magneettikuvaus Etälausunnot ja puhelinkonsultaatio Mammografiaseulonnat Kuvantamispalvelut Röntgenyksikön ulkoistaminen Yhteystiedot: myynti puh 020 728 9986 / myynti@radiologikeskus.fi, rekrytointi 020 728 9987 / rekry@radiologikeskus.fi Blogi Korruptio julkisissa hankinnoissa Julkisuudessa on aika-ajoin ollut paljonkin esillä väite, että julkisiin hankintoihin on pesiytynyt laajaa korruptiota. Taisipa jokin kansainvälinen tutkimuskin nostaa suomalaisen sinänsä vähäisen korruption ainoaksi ongelmakohdaksi julkisiin hankintoihin liittyvän korruption. Takavuosilta tulee väistämättä mieleen kenties räikein esimerkki julkisiin hankkeisiin liittyneestä korruptiosta. Tuolloin elettiin 70-luvun loppupuolta ja 80-luvun alkua, kun Helsingin metroa rakennettiin. Korruptiovyyhdin keskiössä oli metrotoimiston johtaja Unto Valtanen, joka taisi saada tuntuvan tuomionkin härskistä oman edun tavoittelustaan. Vuonna 1982 nimitti presidentti Mauno Koivisto oikeuskansleriksi Kai Kortteen, joka otti heti tiukan linjan julkiseen korruptioon. Hänen aikanaan paalutettin korruption rajat yleisenä puheenpartena sanonnalla: ”kylmä makkara ja lämmin kalja eivät ole korruptiota, mutta kuuma makkara ja kylmä kalja ovat”. Tuo ajatusmalli johti siihen, että jopa tavanomaista vieraanvaraisuutta ei uskallettu ottaa vastaan. No aivan noin tarkkaa tilanne ei ollut kuin korkeintaan aivan tiukkapipoisimpien kohdalla, he kun kieltäytyivät jopa juomasta myyjän edustajan tarjoamaa kahvia. Pitkään julkisten hankintojen parissa toimineena virkamiehenä voin todeta, että varsinaiset hankintojen ammattilaiset eri hankintayksiköissä eivät minun tietääkseni ole koskaan olleet syytettynä korruptiosta. Ehkä jonkinlaisia etuuksia on saatu, mutta ne ovat tulleet yllätyksinä ja pyytämättä, kuten entiselle pääminsterille salaiset tiedot faxilla. Muiden ammattikuntien edustajat ovat sen sijaan olleet vahvasti esillä korruptiotapauksia selviteltäessä. Teknisissä hankinnoissa ja urakoissa sellaista käytäntöä on esiintynyt. Samoin asianlaita on myös sairaaloiden lääkehankintojen kohdalla. Ehkäpä lopuksi kerron pari tyypillistä esimerkiä teknisiin hankintoihin liittyvistä korruptiotapauksista, joista jotkut voivat tunnistaa itsensäkin. Kaupungin henkilökuntaan kuuluva henkilö vaatii omia hankintoja tehdessään saada hankinnat tehdyksi kaupungin hinnoin. Toisessa esimerkkitapauksessa takavuosilta erään kaupungin tekninen johtaja sai ilmaisen kutsukortin Hannoverin messuille Saksaan. Hän soitti kutsukortin lähettäjäfirmaan ja kysyi oliko heiltä unohtunut lentoliput pois, kun niitä ei ollut kutsukortin mukana. Ei hän ilman lentolippuja pysty kutsukortteja hyödyntämään. Seuraavassa postissa tulivat lentoliput ja tekninen johtaja oli itseensä ja varmaan myös ao. fir Anssi Rajasärkkä maan tyytyväinen. Summa summarum, pidän kuitenkin julkisiin hankintoihin liittyvää korruptiota vahvasti liioiteltuna. Todella harvassa ovat ne tapaukset, joissa hankintoja valmisteleva, kilpailuttava tai päättävä taho vaatii itselleen etuisuuksia myönteisen päätöksen vastapainoksi. Anssi Rajasärkkä, ex hankintajohtaja ja nykyinen oloneuvos. halo valtakunnallinen hankintalehti Parasta palvelua heti kättelyssä. Paikallisesti. Kaikki mitä toimistossasi tarvitset Dahl on LVI-tuotteiden, kunnallistekniikan ja teollisuuden putkituotteiden johtava tukkukauppa. Tavoitteemme on alan paras palvelu, osaaminen ja luotettavuus. Suomessa palvelemme sinua 30 palvelupisteessä kautta maan. www.StaplesAdvantage.fi Your Partner in Business, Processes and Systems SAP-osaamista vuodesta 1995 SAP-kokonaispalvelumallimme tukee organisaatiotasi SAP-järjestelmän kaikissa vaiheissa käyttöönotosta ylläpitoon ja jatkokehitykseen. Toimitamme myös SAP:n kiinteistönhallinta-, kiinteistönhuolto sekä hankintajärjestelmät nopeasti ja kustannustehokkaasti kaikenkokoisille yrityksille avaimet käteen –periaatteella. Jos olet kiinnostunut kuulemaan lisää tai sinulla on kysyttävää: Tommi Luoto, tommi.luoto@bps.fi, +358 40 574 1261. Puh: 09 5761 6100 | bpsconsulting@bps.fi | www.bps.fi Tilaa ja täsmää sopimushinnoin! 1600+ katalogitoimittajaa palvelun piirissä www.bosoy.fi Luotettavin tekninen tukkuliike* Tavaraa on ja palvelu pelaa. *Taloustutkimus Oy:n yritystutkimukset 2005, 2006, 2007, 2008, 2010, 2011, 2012, 2013. 13 14 halo valtakunnallinen hankintalehti 10 maata tekee yhteistyötä sairaalalaitehankintojen suunnittelussa Pyrkimyksenä parhaan mahdollisen potilashyödyn savuttaminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on ollut mukana EU:n rahoittamassa kymmenen eurooppalaisen maan sairaaloiden yhteisessä Adhophta -projektissa, jonka tarkoituksena on auttaa sairaaloita välttämän tehottomia hankintoja ja investoimaan suurimman potilashyödyn tuomiin teknologioihin. Adhophta -projektissa on luotu tietokanta, johon projektin jäsenet ovat vieneet omia arviointiraporttejaan. Tällä hetkellä niitä on runsaat 200. Tietokannassa on perustiedot tehdyistä ja suunnitteilla olevista arviointiraporteista. Aiheen rajauksen lisäksi kuvataan lyhyesti mihin lopputulokseen kyseinen sairaala on päätynyt. Suomea projektissa edustivat projektin johtaja Risto P Roine, tutkija Esa Halmesmäki ja projektin koordinaattorina toiminut erikoislääkäri Iris Pasternack. Kohti onnistuneita investointeja Sairaaloiden investointipäätöksiä perustellaan Suomessa varsin kirjavasti ja suppeasti. Kansallisten HTA -raporttien käyttö hankintojen perusteena on ollut harvinaista. Edes mini HTA -työkalun käyttö rutiininomaisiin hankintoihin ei ole yleistynyt juuri missään sairaalassa. HTA Terveydenhuollon menetelmien arviointi, englanniksi Health Technology Assessment, HTA, käsittää kaikki terveydenhuollon käytössä olevat lääkkeet, laitteet, toimenpiteet ja hallinnolliset tukijärjestelmät. Mini-HTA Mini-HTA on kaavake tai tarkistuslista, jossa esitetyillä kysymyksillä kartoitetaan arvioitavan menetelmän etuja ja haittoja. Lisäksi kartoitetaan menetelmän taloudellisia vaikutuksia sekä seurauksia potilaalle ja organisaatiolle. AdHopHTA Adopting Hospital Based Health Technology Assessment in EU AdHopHTA-hanke selvittää millä tavalla laitteita ja lääkkeitä hankitaan eurooppalaisiin sairaaloihin ja mitä tietoa päättäjät silloin tarvitsevat. Hankkeessa kootaan tietoa hyvistä menetelmien arviointikäytännöistä Euroopan sairaaloissa ja tehdään niiden pohjalta ohjeita ja työkaluja sairaaloille oman arviointitoiminnan kehittämiseksi. Adhophta -projektin vetäjänä toimi barcelonalaisen sairaalan lääkäri Laura Sampierto-Colom. Uutta tietoa arviointityöstä sairaaloille Juuri päättyneen projektin yksi tärkeimmistä tavoitteista on antaa tukea sairaaloita käyttämään aikaisempaa enemmän tutkittua tietoa investointiensa pohjaksi. Pasternack kuvaa Adhophta -projektin parhaita puolia näin: ”Se kuvasi ensimmäisen kerran sairaaloissa tehtävän menetelmänarviointityön eli- HTA -työn erikoispiirteet. Se toi HTA -työhön pragmaattisen aspektin ja korosti HTA -työn liittämistä suoraan investointisuunnitteluun ja johdon työkaluksi.” Kansallinen menetelmien arviointityö Suomessa ei Pasternackin mukaan ole tähän mennessä aina vastannut päättäjien tarvitsemiin kysymyksin, ne on tehty liian myöhään, tai ne ovat puuttuneet kokonaan. - Tästä syystä yhä useammassa sairaalassa on ryhdytty tekemään HTAtyötä itsenäisesti. Sairaalathan ovat paikkoja, joihin uudet terveydenhuollon menetelmät ensimmäisinä rantautuvat. Lyhyesti Adhophta -projektin kansainvälisessä tietokannassa voi käydä tarkistamassa onko joku muu sairaala juuri arvioinut tai suunnittelee saman teknologian arviointia, kertoo Iris Pasternack. - Adhophta -projektin kansainvälisessä tietokannassa voi käydä tarkistamassa onko joku muu sairaala juuri arvioinut tai suunnittelee saman teknologian arviointia. Päällekkäisen työn välttämiseksi kannattaa ottaa yhteyttä kyseiseen sairaalaan ja pyytää lisätietoja tai sopia selvitystyön tekemisestä yhdessä. Siinä säästyy rahaa ja aikaa. Pasternack painottaa, että yhteistyökään ei tuo valmiita ratkaisuja, sillä samasta ”evidenssistä” koottu raportti voi johtaa yhdessä sairaalassa investointipäätökseen ja toisessa ei. - Päätöksiä ei voi siis jakaa, mutta tiedon koosteita kyllä, sillä se on samaa pohjatietoa kaikille ja sen kokoaminen on työlästä. ta, osaamistasosta, tiloista, tietoinfrastruktuurista ja jo käytössä olevista vastaavista tai vertailukelpoisista menetelmistä. Oman tiedon merkitystä korostaa myös se, että Adhophta -tietokannassa olevia arviointiraportteja ei ole arvioitu tai pisteytetty. - Niiden laatu todennäköisesti vaihtelee paljonkin, mutta jos päädyn pyytämään vaikkapa Barcelonan sairaalan tekemän arviointiraportin, niin voin HTA -asiantuntijana itse arvioida raportin laatua. HTA -laadun arviointiin on projektissa tuotettu työkalu sairaaloissa tehtyjen HTA -arviointien laadun tarkistamiseen. (Adhophta Toolkit) Myös omaa tietoa tarvitaan Investointien arviointi puutteellista Uusi tietokanta tuo runsaasti hyödyllistä tietoja sairaalahankintojen pohjaksi, mutta hankinnan onnistuminen edellyttää myös paikallista tietoa. - Tarkoitan tällä muun muassa tietoa oman sairaalan henkilöresursseis- Järkevien uusinvestointien tekemistä sairaaloissa vaikeuttaa aikaisemmin tehtyjen investointien seuranta. Sitä ei Pasternackin mukaan juurikaan ole. Käyttömäärien, käyttöindikaatiodien, ja kustannusten seuranta AdHopHTA-hankkeeseen osallistuvat Barcelonan FCRB-sairaala, Espanja, IESE Business School, Navarran yliopisto, Espanja, Odensen yliopistosairaala, Tanska, Lausannen yliopistosairaala, Sveitsi, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Suomi, Tarton Yliopistosairaala,Viro, Rooman katolinen UCSC yliopisto, Italia, Ludwig Boltzmann instituutti LBI-HTA, Itävalta, Ankaran Numune-opetus- ja tutkimussairaala, Turkki sekä Norwegian Knowledge Centre for the Health Services, Norja. on aivan lapsen kengissä, vaikka tietoa kerätään sairaalan järjestelmiin. - Haastattelemani sairaalapäättäjät yksimielisesti haluaisivat lisätä menetelmien käyttöönoton monitorointia. Sairaaloiden pitää voida käyttää keräämiään tietoja teknologioiden käytöstä ja kustannuksista osana rutiinityötä, johtamista ja laadunhallintaa.Tällä hetkellä kyseisiin tietoihin pääsee käsiksi vain vaivalloisesti tutkimusprotokollien avulla ja eettisten toimikuntien lupien kanssa. Menetelmien käytön monitorointi on mielestäni järkevää johtamista ja laadun hallintaa. 15 halo valtakunnallinen hankintalehti KYS hankki huippumodernin sädehoitolaitteen Kallis hankinta on vastannut odotuksia Kuopion yliopistollinen sairaala hankki noin kolme vuotta sitten 3,2 miljoonaa euroa maksaneen robottiohjatun CyberKnife -sädehoitolaitteen. Se on toistaiseksi kallein KYSin lt-hankinta. Vastaavia laitteita ei ole käytössä muissa pohjoismaissa. Lähimmät löytyvät Saksasta, Italiasta, Englannista, Belgiasta, Sveitsistä ja Ranskasta. Hankinnan suunnittelun ja toteutuksen aikaan ei ollut käytettävissä Adhopta -projektin kaltaista tietokantaa, mistä syystä vastaava tieto oli hankittava alusta lähtien itse. KYSin Syöpäkeskuksen vt. ylifyysikko Jan Seppälä kertoo, että he tutustuivat heille mahdollisesti sopivien laitteiden ominaisuuksiin muun muassa vierailemalla klinikoissa, joissa stereotaktisia laitteita käytetään aktiivisesti. - CyberKnife -hoitolaitteeseen me tutustuimme Ranskan Lillessä sekä Toursissa. Lisäksi kävimme läpi ennen hankintaa eri käyttäjien kokemuksia heidän laitteensa käyttöönotosta, ominaisuuksista ja vaikutuksista klinikoissa ja saimme arvokasta tietoa eri hoitolaitteista. Kävimme tutustumassa stereotaktisiin sädehoitolaitteisiin myös kansainvälisissä konferensseissa ja tutustuimme alan kirjallisuuteen. Keskustelimme myös alan laitetoimittajien kanssa. Potilaille suuri hyöty Sädehoitolaitehankinta on Seppälän mukaan vastannut odotuksia. Sen tarkkuus on mahdollistanut suurten sädeannosten turvallisen toteutuksen. CyberKnife -hoitolaitteen etu muihin stereotaktisiin sädehoitolaitteisiin verrattuna on sen äärimmäinen tarkkuus, hoidonaikainen kuvantaminen sekä säteiden suuntaamisen mahdollisuudet. Sädetettävään kohteeseen voidaan suunnata mahdollisimman riskittömästä suunnasta hyvin suuria kerta-annoksia jopa 0,3 millimetrin tarkkuudella - Tarkkuus on tuonut mukanaan monenlaisia etuja. Laitteistolla voidaan muun muassa hoitaa sellaisia kasvaimia, jotka sijaintinsa puolesta soveltuvat huonosti kirurgiaan tai perinteiseen sädehoitoon. - Potilaan kannalta tämä näkyy vähentyneinä sädehoidon haittavaikutuksina, sillä epätarkkuusmarginaalit saadaan pidettyä minimaalisen pieninä. Lisäksi potilaiden sädehoitokäyntejä on saatu vähennettyä huomattavas- ”Uusilla toteutustekniikoilla kriittisiä elimiä pystytään väistämään entistä tehokkaammin, jolloin potilaille aiheutuvat sädehoidon mahdolliset haitat jäävät vähäisemmiksi. ” Potilaan kannalta uusi tekniikka näkyy vähentyneinä sädehoidon haittavaikutuksina, sillä epätarkkuusmarginaalit saadaan pidettyä minimaalisen pieninä, kertoo KYSin syöpäkeskusen vt. ylifyysikko Jan Seppälä. Kuvassa myös robottiohjattu CyberKnife -sädehoitolaitte. ti. Esimerkiksi eturauhassyövän hoidossa potilas käy hoidossa vain viisi kertaa, kun perinteinen ulkoinen sädehoito edellytti 38 käyntikertaa. Laitteiden kehitys nopeaa Sädehoidon laitekehitys on Seppälän mukaan viimeisen vuosikymmenen aikana ollut huimaa. - Säteilyn toteuttamistekniikat ovat kehittyneet valtavasti myös intensiteettimuokatun sädehoidon ja viimeisimpänä kaarimoduloidun sädehoidon myötä. Uusilla toteutustekniikoilla kriittisiä elimiä pystytään väistämään entistä tehokkaammin, jolloin potilaille aiheutuvat sädehoidon mahdolliset haitat jäävät vähäisemmiksi. Seppälä pitää suurimpana mullistuksena sitä, että sädehoidon annossuunnitelmat voidaan toteuttaa täysin tietokonealgometripohjaisesti. Annosoptimointialgoritmit etsivät käyttäjän asettamien rajoitteiden perusteella parhaat mahdolliset säteilyn suunnat ja niiden intensiteetit. - Myös sädehoidon tarkkuus ja kohdistustekniikat ovat parantuneet merkittävästi kuvantaohjatun sädehoidon kehittyessä kV -kuvantamisen suuntaan. Lisäksi sädehoidon kohteenmää- ritys on tarkentunut kehittyneiden kuvantamistekniikoiden, kuten MRI ja PET kuvantamisten käyttöönoton myötä. Seppälä pitää hyvänä myös sitä, että laitteiden ominaisuuksia voidaan nykyisin päivittää muun IT-teknologian tapaan. - Laitteiden kehityksen ohella on tärkeää, että niiden käyttäjien osaaminen pysyy koko ajan korkealla tasolla. Tämän takia me perehdymme aktiivisesti alan kansainvälisiin tieteellisiin julkaisuihin ja osallistumme kansainvälisiin konferensseihin. Sädehoitolaitteen elinikä on nykyään noin 10 vuotta. Huimaa kehitystä Kuvissa ensimmäisiä Kuopiossa käytettyjä sädehoitolaitteita. Ne perustuvat röntgensäteilyyn ja niiden teho oli vaatimaton. Kuvat: KYS Sairaalamuseon arkisto 16 halo valtakunnallinen hankintalehti Yritysinformaatio MediMattress Oy -kotimaisen teollisuusyrityksen hankintastrategia MediMattress Oy on kotimaiseen Carital-ryhmään kuuluva teollisuusyritys. Se palvelee terveydenhuollon kenttää erikoissairaanhoidosta pitkäaikaissairaanhoitoon. Yritys kehittää ja valmistaa tuotteensa Suomessa; kaikille tuotteille on myönnetty Avainlipputunnus. MediMattressin innovaatiot ja menestys perustuvat kliiniseen tutkimukseen, omaan tuotekehitykseen, teknologiaja valmistusosaamiseen sekä yhteistyöhön asiakkaiden ja toimittajien kanssa. MediMattress tekee innovaatioiden testauksessa ja tutkimustoiminnassa yhteistyötä maailman johtavien asiantuntijoiden kanssa. Kliinisen tutkimuksen tuloksia esitellään säännöllisesti kansainvälissä konferensseissa ja julkaisusarjoissa. Tarkoitus on tehdä yrityksen innovaatioita tunnetuiksi sekä ennen kaikkea tuottaa lakien vaatimaa näyttöä tuotteiden toimivuudesta. MediMattressin tuotteet ovat lain määrittelemiä CE -merkittyjä terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita. Ne ovat ratkaisuja ja apuvälineitä painehaavojen estämiseen, potilaiden siirtämiseen sekä levottomien potilaiden hoitamiseen. Ainutlaatuisia Carital -minimipainepatjoja käytetään erittäin sairaiden liikuntakyvyttömien potilaiden hoidossa. Korkealuokkaiset keskiriskin potilaille suunnitellut vaahtomuovipatjat ovat käytössä niin sairaaloissa kuin hoivayksiköissäkin. TergoGlide – siirtosuoja on hoitajan ergonominen apuväline. Se auttaa potilaan siirtämisessä, kääntämisessä ja nostamisessa. Pro-tuotteisto lisää psykiatrisessa hoidossa olevien potilaiden ja hoitajien turvallisuutta. Monet muut tuotteet täydentävät tuotevalikoiman. Helsingissä toimiva tehdas takaa asiakkaille nopeat ja luotettavat toimitukset. Laajan tuotevalikoiman lisäksi MediMattress valmistaa joustavasti myös erikoismittaiset ja räätälöidyt tuotteet. Leasingrahoituspalvelu helpottaa tuotteiden hankintaa, vuokraus- ja huoltopalveluiden kysyntä on kasvanut nopeasti. MediMattressin aluepäälliköt kouluttavat asiakkaitaan käyttämään tuotteita oikein. Asiakaspalvelu ja kotimainen tuotanto eivät jätä asiakkaita pulaan. MediMattressin tuotteet ja palvelut auttavat asiakkaita hoitamaan omaa työtään entistä helpommin ja paremmin. Kotimaassa MediMattress Oy palvelee asiakkaitaan Hangosta Inariin, vientimarkkinoilla yritys toimii asiantuntevien jakelijoiden kautta. Carital-ryhmän tuotteita käytetään yli 30 maassa. MediMattress Oy - Hankintatoimen perusperiaatteet Carital-konsernissa ostaminen perustuu huolella harkittuihin periaatteisiin. Tärkein niistä on kumppanuus valittujen korkeatasoisten tavara- palvelu- ja teknologiatoimittajien kanssa. Monien kanssa yhteistyötä on tehty jo 15 - 20 vuotta. MediMattress Oy on laatu- ja ympäristösertifioitu yritys. Se edellyttää toimittajiltaan tinkimätöntä käytännön laatua. Kaikkien Carital-ryhmän tärkeiden kumppaneiden laatujärjestelmät on sertifioitu, kurinalainen järjestelmä helpottaa yhteistyötä tuotekehityksestä reklamaatioiden hoitoon. Hankituille materiaaleille asetetaan jo toimialan vuoksi kovat kriteerit: materiaalien on oltava turvallisia niin tuotannossa kuin loppuasiakkaan käytössäkin. Tuotteiden elinkaarianalyysi on osa MediMattressin ympäristöjärjestelmää, asiakkaiden odottama tuotteen eliniän pituus vaikuttaa oleellisesti tuotespesifikaatioon ja sen myötä hankintoihin. Avainkumppanien kanssa kehitetään MediMattressin tuotteiden komponentteja yhdessä. Carital-ryhmä on toimittajien silmissä kiinnostava yhteistyökumppani, koska yritys tekee erittäin kunnianhimoista tuotekehitystyötä. Joskus mahdottomaltakin tuntuvia tuotekehitysloikkia on saatu aikaan siksi, että samaan porukkaan on saatu kerättyä eri alojen huippuammattilaiset. MediMattressin palvelulupaus asiakkailleen on haastava.Yritys pyrkii siihen, että se toimittaa arkipäivinä yksittäisen vakiotuotteen 24 tunnin sisällä Teksti: Hannu Saarinen toimitusjohtaja MediMattress Oy Carital Oy tilauksesta. Näin ollen toimittajiltakin voi odottaa nopeaa palvelua. Hinta on aina tärkeä asia. Hankinnoissa oikea hintataso varmistetaan pääsääntöisesti käyttämällä kahta tai kolmea toimittajaa. Jos tämä ei ole mahdollista, keskustellaan toimittajan kanssa avoimesti markkinatilanteesta ja siitä, millainen hankintahinta on markkinamahdollisuuksien kannalta mahdollinen. Lopulta asia on yksinkertainen: jos materiaalien, palvelujen tai teknologioiden hintataso ei ole kohdallaan, MediMattress on kilpailukyvytön ja kaikki osapuolet jäävät ilman kauppaa. Raha on kova konsultti. MediMattressille teknologian ostaminen on strategista puuhaa. Tuotantoteknologia vaikuttaa ratkaisevasti yrityksen toimintaan ja kustannuksiin. Teknologian hankinnassa painotetaan aina pidemmän tähtäyksen etua. Jos investoinnin takaisinmaksuaika on alle vuoden, on toimitusjohtaja vihainen siitä, ettei investointia tehty jo aiemmin. Investointi, jolla on 1-3 vuoden takaisinmaksuaika, toteutetaan epäröimättä. Jos taas joku investointi maksaa itsensä takaisin vasta yli kolmen vuoden kuluttua, hallituksen on syytä kokoontua pohtimaan tehdäänkö investointi vai ei. Lue koko juttu: www.halolehti.fi
© Copyright 2024