Metsästystutkinto koulutus Osa 2
Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit Koonnut: Kauko Karjalainen 8.2.2015 Pekka Kustulan asettaman riistakameran ottama kuva hirvestä nuolukivellä. Riistakameran asettamiseen maastoon tarvitset maanomistajalta luvan (myös valtionmaille) Metsästystutkinto koulutus Osa 2 - riistaekologia ja riistanhoito metsästysmuodot hyvät metsästäjätavat haavoittuneen riistanhaku ja saaliinkäsittely Päivitetty ajan tasalle 6.2.2015. Palaute tästä koulutuspaketista sähköpostilla ka.karjalainen(ät)pp.inet.fi 1 Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit Koonnut: Kauko Karjalainen RIISTAEKOLOGIA JA RIISTANHOITO 8.2.2015 Riistaekologia Yleistä: käsittelee riistaeläinten ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita (ei sairauksia) riistaeläimiin kuuluu 26 lintulajia ja 34 nisäkäslajia riistaeläintä tulee metsästää kestävän käytön periaatteella metsästyksen tulee jäljitellä luontaisten kuolevuustekijöiden toimintaa luonnossa metsästys painotettava yksilöihin, joiden menestymismahdollisuudet ovat muita heikommat Riistaeläinten sopeutuminen: sopeutuminen ympäristötekijöihin: lumi, pakkanen, vähäravinteinen talviravinto, talvivarastojen kerääminen, talviuni, lisääntymistapahtumien ajoittuminen sopeutuminen toisiin lajeihin: kasvit ja kasvisyöjät, peto – saalistussuhde, erikoistuminen saaliskohteisiin kilpailu ravintokohteista, pesä – ja suojapaikoista luonnonvalinta: poistaa heikoimmin menestyviä yksilöitä Riistakantojen tiheys: syntyvyys > tulomuutto <> kuolevuus > lähtömuutto = oltava tasapainossa riistalaskennat - käytetään apuna metsästystä suunniteltaessa (yksilömäärä, kannan rakenne, tiheys, sukupuolijakauma) riistakolmiolaskenta (talvi, kesä) lasketaan kesällä metsäkanalintuja ja talvella lisäksi muidenkin riistaeläimien lumijäljet hirvilaskennat: maa- ja lentolaskenta, sekä metsästäjien havaintokortit vesilintujen pistelaskenta suurpetoseuranta (suurpetoyhdyshenkilöverkosto) Riistakantojen vaihtelut luonnon aiheuttama vaihtelu ihmisen aiheuttama vaihtelu Luonnonvaihtelu: pohjoisilla alueilla suuria jaksottaisia vaihteluja metsäkanalinnuilla vesilintuja selväpiirteisempi muutaman vuoden välein (6-7 v) toistuva jaksottainen kannanvaihtelu metsäkanalintujen lisääntymisteho on parhaimmillaan kannanvaihtelun nousuvaiheen aikana lintujen ja nisäkkäiden sukupuolijakauma on syntymähetkellä muutaman prosentin verran koiras- / urosvoittoinen esim. 1000 kuoriutuneesta metsonpojasta on seuraava keväänä jäljellä enää 150 yksilöä myyräkantojen huippu kolmen – neljän vuoden välein > monet pienpedot ja petolinnut osoittavat samaa jaksottaisuutta yleispätevää selitystä ei ole, mahdollisia syitä (ravinnon määrä, laatu, pedot, sairaudet) Populaatio tiheys ilmoittaa yksilöiden lukumäärän / pinta-alaa kohden Metsäkanalintujen kannanvaihtelu Metsäkanalinnuilla kannan vaihtelun väli 6-7 vuotta Selvitä kannanvaihtelu diasta (dia ei tässä ole kuvana) Hirvikannan vaihtelu - ihminen säätelee hirvikantaa - suurpedoilla on paikallista vaikutusta Selvitä kannanvaihtelu diasta (dia ei tässä ole kuvana) 2 Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit 8.2.2015 Koonnut: Kauko Karjalainen Riistakanta: saman lajin tietyllä alueella elävät yksilöt muodostavat populaation= kyseisen lajin paikallisen riistakannan populaatiotiheys = ilmoittaa yksilöiden lukumäärän pinta-alaa kohden Riistanhoito (lisätään riistan tuottoa) 1. Pitkävaikutteiset toimenpiteet: elinympäristön säilyttäminen ja parantaminen - vesilinnut, metsänriista ja peltoriista - siirtoistutukset 2. Lyhytvaikutteiset toimenpiteet: - riistapellot, riistan ruokinta, riistaistutukset, pesimälaitteet, tarhakasvatus/istutukset - pienpetojen- ja varislintukantojen säätely, metsästysjärjestellyt Vesilintujen elinympäristö ja hoito Elinympäristö avovesi, ravintokasvit (-eläimet), suoja vaatimukset erilaisia puoli- ja kokosukeltajilla ja hanhilla Pitkävaikutteiset toimenpiteet vedenpinnan nosto umpeenkasvaneiden vesialueiden aukotus (vesilintujen viihtyvyyden parantaminen, pesimäolosuhteinen parantaminen ja ravinnonsaannin helpottuminen) savenottokuoppien kunnostus turvetuotantoalueiden jälkikäyttö Lyhytvaikutteiset toimenpiteet pienpeto- ja varislintukantojen säätely - minkkiloukut, varishäkit ja muut pyyntilaitteet pesimälaitteet esim. telkän pönttö tarhaus ja istutus ruokinta - lepo- ja ruokintalautat - rantariistapellot esim. sorsalle ohraa metsästysjärjestelyt Metson elinympäristö ja hoito Metsolle tärkein puulaji on mänty (syö talvella männyn hakoja) Elinympäristö Havupuuvaltaiset varttuneet (vanhat) metsät ja suot. Soidinpaikka on yleensä keski-ikäisessä tai, sitä vanhemmassa havupuu valtaisissa metsissä. Elinympäristö vaihtelee vuodenaikojen ja sukupuolen mukaan uroslinnusta käytetään nimeä metso ja naaraslinnusta myös nimiä koppelo sekä naarasmetso Pitkävaikutteiset toimenpiteet soidinpaikkojen varovainen käsittely metsähakkuissa Hakomis mäntyjen ja haaparyhmien säilyttäminen Lyhytvaikutteiset toimenpiteet talviruokinta vilja ja sora (ruokintapaikka kerää myös petoja alueelle) pienpetopyynti, metsästysjärjestelyt Teeren elinympäristö ja hoito Teerelle tärkein puulaji on koivu (syö talvella koivun urpuja) Elinympäristö Reuna-alueet (vesistöt, hakkuuaukot, suot, pellot) nuoret ja keski-ikäiset mänty – koivusekametsät (koivua vähintään 10–20 %) soidin paikat soilla, pelloilla tai järven jäällä Pitkävaikutteiset toimenpiteet koivuryhmiä elin-, soidin- ja ruokintapaikkojen reuna-alueille turvataan talviravinnon saanti (koivun urpujen ja silmujen saanti) 3 Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit Koonnut: Kauko Karjalainen katajien säästäminen Lyhytvaikutteiset toimenpiteet talviruokinta vilja ja sora (ruokintapaikka kerää myös petoja alueelle) pienpetopyynti, metsästysjärjestelyt 8.2.2015 Pyyn elinympäristö ja hoito Pyyn tärkeimmät puulajit ovat kuusi ja leppä Elinympäristö Leppää kasvavat kuusivaltaiset tai mänty – koivumetsät (myös pihlaja tärkeä), nuoret ja keski-ikäiset metsät, sekä vesistöjen ja purojen läheisyys Pitkävaikutteiset toimenpiteet leppien ja pihlajien säästäminen metsien käsittelyssä rantojen ja puronvarsien leppien säästäminen ja pihlajaa mahdollisiin aukkopaikkoihin Lyhytvaikutteiset toimenpiteet talviruokinta vilja ja sora (ruokintapaikka kerää myös petoja alueelle) pienpetopyynti, metsästysjärjestelyt Riekon elinympäristö ja hoito Elinympäristö Pohjois-Suomessa tunturialueet ja suot, muualla myös havupuumetsät, hakkuualueet, nuoret taimikot ja soiden reuna-alueet Pitkävaikutteiset toimenpiteet kiiltolehtisten pajujen, hies-, raudus- ja vaivaiskoivujen suosiminen metsänhoidossa soidinpaikkojen turvaaminen ja rajoitettu ojitus Lyhytvaikutteiset toimenpiteet talviruokinta turvaaminen (pajukoiden vesominen, lehtipuiden kaato) pienpetopyynti, metsästysjärjestelyt Jäniksen elinympäristö ja hoito Elinympäristö Vesistöjen varret, pajukkoiset korvet, soiden ja peltojen reunat, vesakkoiset taimikot, nuoret metsät sekä kesanto- ja pakettipellot Pitkävaikutteiset toimenpiteet raidan, haavan, pihlajan ja pajujen säilyttäminen sekä pajukoiden vesominen ja taimikoiden viivästelty perkaus Lyhytvaikutteiset toimenpiteet lisäravinnon tarjoaminen (riistapellot, heinäntarjonta, viljaruokinta, haapojen kaato, suola/nuolukivet ja lehtikerput) haittaeläin kantojen säätely puiden kaatamiseen oltava maanomistajan lupa metsästysjärjestelyt Hirven elinympäristö ja hoito Elinympäristö kesä- ja talvilaitumet kosteat korpimaat, taimikot, vesistöjen rannat, metsäautoteiden varret ja ojitusalueet halutuimmat ravintopuut: pihlaja, pajut, haapa, kataja, koivu ja mänty Pitkävaikutteiset toimenpiteet lehtipuuston säästäminen mahdollisuuksien mukaan Lyhytvaikutteiset toimenpiteet riistapellot, nuolukivet, pajukoiden vesominen metsästysjärjestelyt · valikoiva metsästys, vasoja, uroksia ja naaraita sopivassa suhteessa Pienten hirvieläinten elinympäristö ja hoito Elinympäristö viljelysten lähialueet ja rehevät metsät 4 Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit 8.2.2015 Koonnut: Kauko Karjalainen Pitkävaikutteiset toimenpiteet siirtoistutukset (kantojen luonti), ravinto- ja suojakasvillisuuden säästäminen ja lisääminen Lyhytvaikutteiset toimenpiteet syys- ja kevätravinto riistapelloista (ruis, rehukaali, maa-artisokka, …) talviravinnon turvaaminen tukiruokinnalla (vilja, heinä, kerput, peruna, juurekset, vihannekset ja hedelmät) sekä suola- ja nuolukivet metsästysjärjestelyt · laskennat ja sopiva kaatomäärä valikoiva metsästys tuottavat eläimet säästetään Peltoriistan elinympäristö ja hoito (rusakko, fasaani, peltopyy) Elinympäristö peltoalueet ja niiden reunat, joutomaa- alueet (ojanvarret, savenottokuopat, kumpareet, sähkölinjat), Luonnonpellot kesantopellot sekä suojavyöhykkeet (rajoitettu lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö) Pitkävaikutteiset toimenpiteet joutomaa- alueiden suoja- ja ravintokasvi-istutukset Lyhytvaikutteiset toimenpiteet riistapellot, talviruokinta, tarhakasvatus ja istutus haittaeläinkantojen kurissapito metsästysjärjestelyt Riistaeläinten aiheuttamat vahingot (RVL) suurpetovahingot • suurpedon aiheuttama henkilövahinko korvataan tämän lain mukaan • suurpedon aiheuttamana: 1) viljelysvahinkona korvataan pellolle, puutarhalle, taimistoviljelmälle ja kootulle sadolle aiheutunut vahinko 2) eläinvahinkona korvataan kotieläimelle, viljellylle eläimelle, hunajasadolle sekä eläintenpitoon käytetyille aidoille, rakennuksille ja muille vastaaville rakenteille aiheutunut vahinko 3) irtaimistovahinkona korvataan muulle kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulle elottomalle irtaimistolle aiheutunut vahinko 4) porovahinkona korvataan porolle poronhoitolaissa tarkoitetulla poronhoitoalueella aiheutunut vahinko Riistaeläimen aiheuttamat vahingot (RVL) hirvieläinvahingot • hirvieläimen (pois lukien metsäkauris) aiheuttamana: 1) viljelysvahinkona korvataan pellolle, puutarhalle, taimistoviljelmälle ja kootulle sadolle aiheutunut vahinko 2) eläinvahinkona korvataan kotieläimille aiheutunut vahinko 3) metsävahinkona korvataan metsälle ja metsänviljelyaineistolle aiheutunut vahinko METSÄSTYSMUODOT Metsästys koiraa käyttäen Metsästys haukkuvilla lintukoirilla metsäkanalintujen metsästystä (metso, koppelo, teeri,) käytetään pääasiassa pystykorvaisia lintukoiria (Suomen pystykorva, pohjanpystykorva, …) koira etsii riistan ja karkotettuaan sen puuhun alkaa haukkua sitä metsästäjä hiipii haukulle saaliin etsiminen tunnistaminen riistalaukaus ei tiheitten oksien läpi pystykorvilla voidaan metsästää myös oravaa, näätää, hirveä, fasaania, … Metsästys ajavilla koirilla yleisimmät rodut: suomenajokoira, beagle, dreeveri, mäyräkoirat Suomenajokoira on eniten Suomessa käytetty ajavakoira koira etsii riistan jälkien perusteella, karkotettuaan ajaa sitä haukkuen metsästäjä hakeutuu passipaikkaan passipaikka valittava niin, että ampujalla on esteetön näköala tulevaan riistaan pensaan takana, kiven tms. päällä – jänis ja kettu eivät huomaa korkealla olevaa ampujaa pasissa on seisottava hiljaa, jopa joskus pitkäänkin 5 Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit 8.2.2015 Koonnut: Kauko Karjalainen Älä ammu luvatta vieraan koiran ajosta (koskee kaikkia metsästysmuotoja) Metsästys luolakoirilla yleisimmät rodut: terrierit, mäyräkoirat,.. rabiesrokotus joka vuosi, pahimmat raivotaudin levittäjät ovat kettu ja supikoira luolakoira tunkeutuu luolan sisälle, etsii riistan ja karkottaa sen metsästäjän ulottuville (kettu, supikoira, mäyrä, näätä,..) metsästyspaikat: rakennuksen alustat, maaluolat, kallioluolat, louhikot, kivien alustat luolien kaivamiseen tai lattioiden purkamiseen on oltava omistajan lupa jäljet korjataan passitus: suunnitelma etukäteen hiljaa passissa passitus niin ettei eläin näe ampujaa huomioitava koiran ja ampujien turvallisuus menoreikä koiramies tarkistaa muut reiät tukitaan / jätetään auki Metsästys seisovilla koirilla Eri kanakoirarodut (setterit, seisojat, ym.) Suomessa on eniten käytössä karkeakarvaisia ja lyhytkarvaisia saksanseisojia peltopyyn, fasaanin, metsäkanalintujen ja lehtokurpan metsästystä vaatii yhteistyötä koiran ja ohjaajan välillä. Koira hakee ohjattuna etumaastossa, kulkeminen vastatuuleen saatuaan vainun koira lähestyy riistaa lähelle sen pakoetäisyyttä koira ”naulaa” linnut lymyämään = seisonta käskystä koira ajaa linnut ylös ja jää paikalleen riistalaukauksen jälkeen koiralle noutolupa Älä ammu parveen, eikä emolintuja, ammu yksittäisiä lintuja kanakoiria käytetään myös noutajina kanakoirat voivat myös tiedottaa riistasta isännälleen ja viedä seisonnalle Metsästys noutavilla koirilla Labradorinnoutajat ja kultaiset noutajat yleisempiä vesilintujen metsästyksessä, myös muun riistan etsimisessä esim. verijälkien ajaminen koira odottaa metsästäjän vieressä odottaen noutokäskyä Metsästys liikkeelle ajavilla koirilla Spanielit ja noutajat yleisimpiä Koira risteilee haulikon kantaman etäisyydellä ja paikannettuaan riistan ajaa sen liikkeelle riistalaukauksen jälkeen noutaa ammutun riistaeläimen käskystä Metsästys ilman koiraa Metsästys jäljittämällä on seurataan äänettömästi riistaeläimen jälkiä talvikelillä onnistuu parhainten vaatii riistaeläinten elintapojen tuntemista metsäjäniksen, rusakon, ketun, supikoiran, näädän, minkin ja kärpän metsästystä Metsästys hiipimällä on vaatii hyvää kuulo- ja näköhavainnointia tiedettävä riistan olinpaikat tunnettava riistan elintavat hiipimällä voidaan metsästää metsäkanalintuja, kyyhkyjä ja vesilintuja Metsästys vahtimalla on torneista tai lavoilta tunnettava riistan elintavat ja maasto (ruokailupaikat, lento- ja kulkureitit, lepo- ja oleskelupaikat) voidaan metsästää: kaikkia hirvieläimiä, villisikaa, kyyhkyjä, lehtokurppaa, vesilintuja, jänistä, kettua ja supikoiraa minkkiä · vahtiminen tapahtuu lentoreiteiltä, ruokailupaikoilta yms. paikoilta metsästyslava: riistapellon, orasmaan tai muun ruokailupaikan tuntumaan 2-3 metrin korkeudelle katettu koju ampuma-aukolla, näkyvyys hyvä lisää turvallisuutta mahdollistaa saliin valikoinnin suunnitelman mukaan otollisin vahtimisaika iltapäivä ja iltahämärä tähtäinkiikarin käyttö suositeltavaa Tornit ja lavat lisäävät turvallisuutta, koska niistä ammutaan alaspäin luoti menee nopeasti maahan Suurriista kiväärin luodin kantama useita kilometrejä, jopa 5 km 6 Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit 8.2.2015 Koonnut: Kauko Karjalainen Haaskalta ampuminen on ketun, mäyrän ja supikoiran metsästykseen (kielletty karhun metsästyksessä) vahtipaikka: riihi, sauna tai lämmitettävä kettukorsu ota huomioon lähinaapurit haaska: kala- tai teurasjätteistä haaskanpidosta on ilmoitettava kunnaneläinlääkärille haaskana käytettävä naudan ruho tai sen osa tulee olla tarkastettu sopivalle etäisyydelle vahtipaikasta haaskan teko sulan maan aikana kaivetaan maahan 0,5-1 m syvyyteen ja peitetään peitteet poistetaan pakkasten tultua metsästys: vahtiminen aloitetaan, kun todetaan eläinten alkaneen käydä haaskalla, lumi maassa vahtipaikkaan iltahämärissä kuutamolla hyvä näkyvyys alkutalvesta saattaa tulla alkuillasta haulikko 3,5 – 4 mm haulit kiikarikivääri Karhun pyynti haaskalta kielletty karhun ajaminen tai ampuminen pesältä kielletty (MA 13 §) karhun ampuminen haaskalta tai pellolta ja ravintohoukuttimen käyttö kielletty (MA 13 §) Kuvilta ampuminen kyyhkyt: kuvista tehty parvi kyyhkyjen ruokailupellolle jos sato ei korjattu, omastajan lupa kyyhkyt istuvat mielellään reunapuihin metsästäjä piiloutuu puiden alle, ojaan tai kojuun paras lentoaika aamulla ja iltapäivällä ei ammuta yksin lentäviä – voivat olla vielä pesiviä vesilinnut: kuvat ankkuroidaan veteen parvena paikoilleen hanhenkuvat maalle oleskelu- ja ruokailupaikoille metsästäjä kätkeytyy paras lentoaika varhain aamulla ja myöhään illalla paras tulos syysmuuton aikana kuvat ampujasta 15-20 metrin päähän mieti ampumamatkat etukäteen sopiva ampumamatka 20-30 metriä Myös metsäkanalintuja voidaan ampua kuvilta, sopii parhainten teerelle (säästä kuitenkin parhaat teerikukot) Varislinnut houkuttimena huuhkajan tai kanahaukan kuva kuva näkyvälle paikalle ennen auringonnousua, ampuja vahtikojussa –siirrettävä käyttökelpoinen (koju telttakankaasta, suojaverkosta tms.) varikset aktiivisia aamuvarhaisella saatu hyöty moninkertainen varislintujen vähentäminen on riistanhoitoa mahdollisuus käyttää noutavaa koiraa Muista varislintujen pesintärauhoitus ja nyt ei enää saa käyttää ääntä synnyttävää koneellista laitetta Äänihoukuttelu soveltuu parhaiten pyyn metsästykseen yksinäisen metsästäjän metsästysmuoto jäljitellään pyypillillä pyyn vihellystä pyy tulee häätämään tunkeilijaa reviiriltään metsästäjän osattava maastoutua, vahinkojen välttämiseksi syytä käyttää värikästä päähinettä paras pillitysaika aamuvarhainen ja ilta ketun houkuttelu metsäniityiltä ja pelloilta, joissa esiintyy hiiriä ja myyriä hiiren vikinää muistuttavalla äänellä kettu houkutellaan ampumaetäisyydelle haulikkorihla käyttökelpoinen ase myös sorsia, teeriä ja variksia voidaan houkutella paikalle pillillä tai ääntä matkimalla ääntä synnyttävää koneellista laitetta ei saa käyttää apuna hirvieläinten, riistalintujen, metsäjäniksen, euroopanmajavan, suden, karhun, hillerin, saukon, näädän, ilveksen, itämeren norpan, kirjohylkeen eikä hallin metsästyksessä. Eikä myöskään enää rauhoittamattomien lintujen ja eläinten pyynnissä (muuttui 1.6.2013) Ajoketjumetsästys Seuruemetsästystä suunniteltava ennakkoon passipaikat ja ampumasektorit passipaikat arvotaan ajoketju ajaa ääntä pitäen riistan passiketjussa odottavien metsästäjien lähettyville ajomiehillä oltava maastosta erottuva vaatetus ajon alkaminen, eteneminen ja loppuminen voidaan ilmoittaa metsästystorvella soveltuu metsäjäniksen, rusakon, fasaanin, ketun ja hirvieläinten metsästykseen 7 Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit 8.2.2015 Koonnut: Kauko Karjalainen Metsästys lippusiimalla Ketun ja suden pyyntiin lippusiima: nailonsiimasta sitomalla n. 60 senttimetrin välein ohuita kangassuikaleita liput värikkäitä – erottuvat lumisesta maastossa siiman pituus 2-3 km tehon parantamiseksi voidaan hajustaa kelalle tai reppuun metsästys: kettu kierretään jälkien perusteella ensin laajaan kierrokseen (tiet, peltoaukeat, ladut) kierros pienennetään “katkomalla” ja kierretään siimalla kaksi metsästäjää samasta pisteestä eri suuntiin siima kiinnitetään puihin, risuihin tms. passipaikat tuulen alta ja tulojäljiltä jäjittäjä ajaa ketun ylös ampujien saataville Elävä pyydystävät laitteet ilveksen, majavien, piisamin, tarhatun naalin, ketun, supikoiran, kärpän, minkin, hillerin, näädän, mäyrän, saukon, itämeren norpan ja hallin sekä rauhoittamattomien eläinten pyydystämiseen loukun tai muun pyyntilaitteen on oltava sellainen, että eläin mahtuu siinä seisomaan ja makaamaan luonnollisessa asennossa ja rakenteeltaan sellainen, että eläin ei voi vahingoitaa siinä itseään Loukut: puiset (riuku, lauta), metalliset (tarhaverkko) Häkit: varishäkki (kana/ullakko- tai tarhaverkko) saa käyttää Riistakeskuksen luvalla koettava ainakin kerran vuorokaudessa loukussa oleva eläin lopetettava ampumalla aivoihin (niskalaukaus) ei savukaasulla tai hukuttamalla lopettamiseen käy myös pistooli, vaikka sillä ei saa varsinaisesti metsästää Jalkanarupyynti Ketun pyyntiin maaston ollessa lumipeitteinen jalkanarun silmukan halkaisijan tulee lauennena olla vähintään 30 mm asennetaan ketun jälkijonoon yksittäiseen jälkeen ja naamioidaan hyviä pyyntipaikkoja kettujen luontaiset kulkureitit, haaskat Koettava ainakin kerran vuorokaudessa Rauta- ja ansapyynti Vain rautojen, jotka aiheuttavat lauetessaan eläimen välittömän kuoleman (hetitappavien) rautojen käyttö on sallittu • Maalla hillerin, kärpän, minkin, näädän ja oravan sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyyntiin, läpimitta max. 20 cm • Veden alla majavien, minkin ja piisamin sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyyntiin, läpimitta max. 30 cm Ketun ja Supikoiran pyynnissä kielletty (muuttui 1.6.2013 alkaen) • eivät saa aiheuttaa vaaraa ihmisille, kotieläimille eivätkä rauhoitetuille eläimille (huom. suojaus) • pienille petoeläimille raudat koteloidaan joko puusta, laudasta tai minkkiverkosta tehtyyn suojukseen Rautapyynti vaatii ammattitaitoa – hanki tieto ensin • voidaan kokea metsästäjän harkinnan mukaan, koska tappavat turkiseläimen heti ansapyynti on sallittu vain riekon ja kiirunan pyyntiin Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa Piisamin metsästys Pyyntivälineet: hetitappavat raudat, haulikko tai pienoiskivääri merta ja polkuraudat kiellettyjä hetitappavat raudat asennetaan piisamin kulku käytäviin, peitetään päältäpäin johdeaita puista, risuista tms. ampuminen kyttäämällä piisamien pesä- ja ruokailupaikkojen läheisyydessä 8 Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit 8.2.2015 Koonnut: Kauko Karjalainen Hirvieläinten metsästys • Jos hirvieläimestä 50 % on ihmisravinnoksi kelpaamatonta, myöntää Suomen riistakeskus uuden pyyntiluvan • Ennen hirvenmetsästyksen aloittamista tehdään ilmoitus johtajasta ja varajohtajasta rhy:lle • Jos hirvieläin kaatuu toisen alueelle, ilmoitus metsästysoikeuden haltijalle Hirvenmetsästys koiraa käyttäen • sopivia ovat pystykorvarodut (Norjan harmaahirvikoira, jämtlannin pystykorva, karjalankarhukoira, eri laikarodut, käy myös Suomen pystykorva, pohjanpystykorva ..) • koira ja ohjaaja lähtevät vastatuuleen • kytketty koira, pysäyttävä, ajava koira säkäkorkeudeltaan enintään 28 cm • pysäyttävä koira haukkuu paikallaan olevaa tai kävelevää hirveä • passitus alueen reunoille Hirvieläinten ajometsästys • sopii myös peuran ja pienriistan metsästysmuodoksi • osa metsästäjistä muodostaa ajoketjun • passitus alueen reunoille • ampujien varottava ajomiehiä – ampumasektorit määrättävä (merkintä) • ajon pituus ei leveyttä suurempi • yhteydenpitoon radiopuhelimet tai metsästystorvet Hirvieläinten metsästys ajavaa koiraa käyttäen • säkäkorkeudeltaan enintään 28 cm metsäkaurista saa metsästää syyskuun viimeisestä lauantaista – tammikuun loppuun (ajavalla koiralla) • sopii valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästykseen • passitus eläinten käyttämille poluille ja muille kulkureiteille • lyhyt ampumaetäisyys • voidaan käyttää haulikon ns. täyteistä (ei hirvelle) • metsäkauriilla myös haulipatruuna Vahtiminen • onnistuu parhainten ruokailupaikoilla (pellot ja niiden reunamat) • ruokintapaikat • metsästyslavat, tornit tai erikseen vahtimismetsästykseen tarkoitetut passikopit • metsästyslava tai torni on hyvä passipaikka lisää turvallisuutta luoti menee nopeasti maahan • Äänihoukuttelua käytetään nykyisin myös hirvenpyynnissä esim. metsästäjä matkii naarashirven ääntä Hirvieläimen metsästyksessä käytettävät varusteet (MA 22 §) • Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästyksessä metsästykseen osallistuvien on käytettävä oranssinpunaista tai oranssia päähinettä tai päähineen suojusta ja ylävartalon peittävää vaatetta. • Oranssia tai oranssinpunaista väriä on oltava vähintään kaksi kolmasosaa vaatteen ja päähineen näkyvästä pinta-alasta. • Edellä 1 momentissa säädetty vaatimus ei kuitenkaan koske metsästäjää, joka metsästää rakennelman suojasta (esim. valkohäntäpeuran metsästys vahtimalla tornista). • Aikaisemmin käytössä ollutta punaista päähinettä ja vaatetta käyttää 31 päivään tammikuuta 2014 saakka. HYVÄT METSÄSTÄJÄTAVAT, HAAVOITTUNEEN RIISTAN HAKU JA SAALIIN KÄSITTELY Hyvät metsästystavat Metsästäjä on harrastuksensa mainosmies käyttäytyminen Metsästyksen perusasiat ja säännöt on tunnettava • eettisiä ohjeita metsästäjille: 1. Edistä toiminnallasi metsästyksen arvostusta. 2. Huolehdi kestävän käytön periaatteen toteutumisesta. 3. Osoita kunnioitusta riistaeläimille. 9 Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit Koonnut: Kauko Karjalainen 4. Kehitä tietojasi ja taitojasi. 5. Pidä huolta turvallisuudesta. 6. Huolehdi suhteista maanomistajiin. 7. Ota huomioon asutus ja muut luonnossa liikkujat. 8. Kunnioita muita metsästäjiä. 8.2.2015 Haavoittunut riista Haavoittunut riistaeläin on pyrittävä löytämään aikaa ja vaivaa säästämättä etsinnöissä on koira korvaamaton apu älä tietoisesti haavoita riistaa Älä ammu ! summittaisesti parveen liian kauas (haulikolla max 35 m) liian hämärässä tai pimeässä esteiden (risut, heinät) läpi riistan haavoittamista välttääksesi pidä yllä ampumataitoasi kohdista aseet ennen metsästyksen aloittamista ja käy ampumalla kokeilemassa sopivat panokset aseesi Haavoittuneen vesilinnun osumamerkit lintu putoaa myttynä –> hyvä osuma lintu kieppuu ilmassa ennen putoamista –> siipiosuma, lintu voi sukeltaa tai piiloutua lintu menettää hitaasti korkeuttaan tai nostaa korkeuttaan juuri enen putoamista –> huono osuma Haavoittuneen vesilinnun etsiminen putoamispaikka paikallistettava ja merkittävä, putoamispaikan lähellä irtohöyheniä haavoittunut vesilintu pyrkii usein rantaan tai maalle jos lintu elossa, ammutaaan viivyttelemättä uudelleen turvallisuus huomioiden (muut metsästäjät ja koira) koira paikalle tuulen alta -> koiralle työskentelyrauha -> lintu voi olla kaukanakin putoamispaikasta tehokas tapa etsiä haavoittunutta on kulkea rantaa ketjussa koiraa apuna käyttäen Haavoittuneen kanalinnun etsiminen osuma merkit kuten vesilinnut lentoon ammuttaessa, lisäksi jos ammut esim. kiväärillä puuhun takaosuman (suolisto) saanut lintu lähtee nousemaan ylöspäin, ottaen korkeutta ja sitten tulee vinosti alaspäin maahan -> lintu voi piiloutua etsi se aikaasi säästämättä huomioidaan lentosuunta ja arvioidaan putoamispaikka, huomioi mahdolliset höyhenet merkitään sekä ampumispaikka että oletettu putoamispaikka selvästi maasto haravoidaan putoamissuunnan molemmin puolin kuulostellaan linnun mahdollista rapistelua ja liikkumista kanalinnut myös piiloutuvat haavoittuessa koira jälleen arvokas apu Haavoittunut hirvieläin Ampujan tehtävät: havainnoi osumamerkit, jos: 1. eläin nytkähtää (pienet hirvieläimet) ja lähtee mataloituvaan pakolaukkaan -> yleensä hyvä osuma 2. eläin köyristää selkäänsä -> suolisto-osuma 3. eläin kaatuu, mutta lähtee etenemään ontuen -> raajaosuma 4. eläin kaatuu paikalleen -> säkä- tai selkärankaosuma. Toimittava nopeasti, eläin voi karata lisäksi ampuja toteaa eläimen pakosuunnan merkitsee ampumapaikan ja eläimen paikan ampumahetkellä välttää ja estää muita sotkemasta verijälkiä ilmoittaa tapahtuneesta metsästyksen johtajalle haavoittuneen hirvieläinten etsimisessä koira hyvä apulainen (korvaamaton) pysäyttävä tai verijälkeä ajava koira Saaliin käsittely Lähtökohta riistaeläin on otettava talteen saalista on käsiteltävä kunnioittain ja arvokkaasti ja niin että se säilyy siistinä ja käyttökelpoisena huolehdi, että jätät teurastuspaikan siistiksi -> huomioi muut luonnossakulkijat 10 Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit 8.2.2015 Koonnut: Kauko Karjalainen Eläimen lopettaminen nopeasti ja kivuttomasti (EL 32 §) hukuttamalla tai tukehduttamalla lopettaminen kielletty pienriista lopetetaan ampumalla päähän tai niskaan kohdistetulla voimakkaalla iskulla ase ei ole lyöntiväline hirvieläimille ja muille suurikokoisille riistaeläimille ammutaan armonlaukaus niskaan ammu niin etteivät esim. sarvet rikkoonnu ota koirat kiinni ennen armolaukausta ja huolehdi ettei aseen ääni lyö koiraa suoraan korville Hirvieläimen pistäminen hirvieläin pistetään heti kaadon jälkeen = veri lasketaan pois lihaksista, jotta lihan laatu ei heikentyisi veri tulisi ottaa talteen hirvieläin pistetään kaulakuopan kohdalta, josta katkaistaan suuret kaulaverisuonet. Ruokatorven puhkaisemista on vältettävä -> puukko upotetaan kaulakuoppaan kohti säkää ja puukkoa liikutellaan poikkisuuntaisesti veri valuu paremmin pois, jos takapään saa ylemmäs verenlaskun jälkeen eläin suolistetaan, poistetaan rapamaha (älä puhkaise), sisäelimet ja keuhkot, ota virtsarakko varovasti pois -> käännä sitten eläin “mahalleen” jäähtymään Pienriistan käsittely Linnut sisäelimet poistetaan, maksa, sydän ja kivipiira puhdistettuna talteen tai koiralle linnun annetaan jäähtyä ja saalis kääritään ennen reppuun panemista esim sanomalehteen (ei muovipussiin) Saalis voidaan myös kantaa vyöllä lintulenkissä lintua riiputetaan lihan mureuttamiseksi (säästä riippuen 1 vrk:sta – 2 viikkoon) kärpästen pääsy saaliiseen estetään verkkopussilla (ei muovi) lintu voidaan joko nylkeä tai kyniä. Kynitystä linnusta saa maukkaamman paistin raajat katkaistaan nivelistä, jolla vältetään teräviä luunsiruja ruoassa vesilinnuista kokosukeltajia ei yleensä riiputeta eikä kynitä Älä anna koiralle teräviä linnunluita Jänikset tyhjennetään virtsarakko avataan lantio, poistetaan suolet ja muut sisäelimet vatsaan tehdyn pitkittäisviillon kautta veri valutetaan rintaontelosta pois ja sinne työnnetään kuusen tai katajan oksia jänistä riiputetaan säistä riippuen jopa kolmeen viikkoon saakka (suojattava kärpäsiltä) jänis nyljetään tuppeen. Nahka irroitetaan takajaloista ja vedetään pään yli jänis paloitellaan ennen ruoaksi laittamista Turkisriista Muinaissuomalaisten tärkein turkiseläin oli orava Taana turkiseläimen kuivatukseen puusta valmistettu kuivauslauta (taana), joka on eri kokoinen eri turkiseläimille taana estää nahan kutistumisen kuivauksen aikana - Yleensä vain talvinen turkis on käyttökelpoinen Nahkan käsittely ja nylkeminen 1. Loukussa oleva eläin lopetetaan ampumalla (saa käyttää myös pistoolia) 2. Verinen ja likainen eläin pestään ja kuivataan 3. Eläin ripustetaan toisesta takajalasta roikkumaan nylkemistä varten opettele nylkeminen metsästäjän kanssa joka sen hallitsee 4. Rasva kaavitaan nahasta kaapimistukin ja kaapimen avulla 5. Nahka rummutetaan lehtipuupurujen seassa, jolloin loputkin rasvasta imeytyy puruihin 6. Nahka vedetään ns. taanan päälle ja annetaan kuivaa 15 – 18 C asteen lämmössä 2 – 3 vrk 7. Kotioloissa kuivatus, siten että ensimmäinen vuorokausi karvapuoli taanalla sisälläpäin (on valmiina, koska eläin nyljetään tuppeen) ja sitten käännetään karvapuoli ulospäin - Nahka voidaan säilyttää 10 asteen lämmössä ja kuivassa tilassa pitkäänkin 11 Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit 8.2.2015 Koonnut: Kauko Karjalainen Riistasaaliin hyödyntäminen (periaate, ettei mitään laiteta hukkaan)Nahkat talteen esim saa hyviä vaatteita (myös hirvien nahkat maastosta pois –muista nahkan suolaus) 1. Teurasjätteet saa hyviä haaskoja ketun, supikoiran ja mäyrän haaskapyyntiin 2. Sarvista yms. saa metsästysmuistoja 3. Lintujen höyheniä voidaan käyttää perhojen valmistukseen, myös turkiseläimen karvoja. Muista kuitenkin eläimet joiden kauppa on kielletty 4. Lihat otetaan talteen ja valmistetaan ruoaksi 5. Osa sisäelimistä käy myös parhaalle metsästyskaverillesi, elikkä koiralle (ei hirven keuhkot) 6. Turkiseläimen turkiksesta saa mainioita lakkeja, liivejä, käsineitä yms. Hautaa ruho syvälle tai polta se, niin estät trikiinin leviämisen haaskan. Haaskan käyttö voi levittää trikiiniä. Elävän riistan ohjeellisia arvoja (MMM asetus elävän riistaeläimen ohjeellisista arvoista 241/2010) Elävän riistan ohjeellinen arvo € Jänikset Vesilinnut Metsäkanalinnut Hirvieläimet Turkiseläimet Peltolinnut Suurpedot Hylkeet 100 – 200 100 – 900 100 – 700 300 – 3 900 100 – 1 200 100 – 600 1 100 – 16 500 1 200 – 5 100 Metsäkauriin saalilsilmoitus Metsästysasetuksen (666/1993) 44 §:n mukaan metsästäjän on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle metsäkauriin metsästyksen tuloksesta. Ilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa siitä, kun metsäkauris on tullut metsästetyksi. Ilmoituksen voi tehdä lomakkeella tai osoitteessa http://oma.riista.fi UUDET METSÄSTÄJÄT TERVETULOA HYVÄN HARRASTUKSEN PARIIN !!! 12
© Copyright 2024