Toivo Pylväläinen Toivo Pylväläinen työnsä äärellä. Lauri Rapala ja Toivo Pylväläinen olivat hyviä tuttuja. Erakon mökissä voi nykyisin vierailla vapaasti. rasti myös valokuvausta. Valokuvauksessa käytettiin 1930-luvulla selluloidinegatiiveja. Negatiivit sai pehmenemään ja sulamaan asetonilla. Siten he valmistivat selluloidiliimaa ja pinnoittivat vaaput pehmennetyillä kalvoilla. Runkolanka liimattiin korkkiin sahattuun 3 mm uraan, minkä jälkeen aihio pohjamaalattiin valkoiseksi. Sitten aihio sai joko punaisen, paita ja housut varustuksenaan. Hän oli tokaissut löytäjilleen että mustan tai rusehtavan värityksen. Lopuksi tehtiin suomukuvio hopea- ”suolet huuhtoutuu hyvin kun on pelkällä vedellä viikon.” Onnet- maalilla joko korkista valmistetun leimasimen avulla tai pensselillä tomuuksista johtuen hän joutui lopulta vanhainkotiin. Sieltä käsin töpöttämällä. Maalattu aihio päällystettiin selluloidiliiman ja selluloi- hän vielä teki kesäisin retkiä saareen ja lopulta karkasikin, kun ei dikalvon avulla. Lopuksi hän kiinnitti vaappuun selluloidileukalapun ja muuten olisi enää päässyt kotikonnuilleen. Niin vahva oli selkä- maalasi kynsilakalla yksivärisen silmän. Vaaput koeuitettiin venevalka- vesien vetovoima. man pienessä tyvenessä. Uinti viritettiin raspilla leukalappua hiomalla. Pylväläisestä on tekeillä kirja Sysmäläisen Markku Lepistön Nokkalenkkiä ei taivutettu. Pienissä 11–12 -sentin vaapuissa oli Pylvä- toimesta. Sysmässä järjestetään ensi syksynä uistelukilpailu Toivo läisen mukaan hauen poikasen ja isoissa 17–18-senttisissä siian uinti. Pylväläisen muistoksi 31. 8. Sysmäseura on kunnostanut viime vuosina erakon mökkiä Metsähallituksen tuella. Ovet on auki vie- Käyttöesineestä keräilijäin aarteeksi raille kuten Toivonkin elinaikana ja siellä voi vierailla kesäaikaan Aito hyväkuntoinen pylväläinen on keräilyharvinaisuus. Hyvin säilynei- vapaasti. Tulen teko saaressa on kielletty. den yksilöiden arvo huitelee yli tuhannessa eurossa. Ilkka Jukaraisen mukaan aitoja vaappuja saattaa olla jäljellä satoja. Järjettömältä kuul- Lähteet: lostaa, mutta kalastavuutensa takia jotkut Päijänteen kalamiehet virittä- Jukarainen Ilkka, Uistinkirja 2005 vät niitä vieläkin siimojensa päihin. Oikeampi paikka löytyisi ehkä kas- Lepistö Markku sakaapista. Toivo eleli parkinsonintaudista huolimatta saaressaan 1970-luvun P.S. YLEn Elävästä Arkistosta löytyy mielenkiintoinen ja kosket- puoliväliin asti. Loppuvuosinaan hänelle sattui jo kaikenlaista. 1974 tava haastattelu Toivo Pylväläisestä vuodelta 1966. häneltä karkasi vene saaressa pissiessä. Vankeutta kesti viikon pelkkä Osoite http://yle.fi/elavaarkisto ja hakusana Toivo Pylväläinen. kalamies.com | Kalastuslehti 1/13 75
© Copyright 2024