soidinmäen tuulivoimayleiskaavaehdotuksen palautteet
1/2 Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Toiminnanjohtaja Ilpo Pentinpuro Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi 22.04.2015 MTK Metsälinja Kenttäpäällikkö Pauli Rintala Keskustie 20 C, 40100 Jyväskylä Saarijärven kaupunki Alue-arkkitehti Ulla-Maija Humppi Sivulantie 11 (PL 13), 43101 Saarijärvi kirjaamo@saarijarvi.fi Lausuntomme Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavasta VIRANOMAISET Laadittavan kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma kohdan ”8.2 Osalliset” mukaan viranomaisten joukosta puuttuu kokonaan metsäsektoriviranomainen eli Suomen metsäkeskus. Metsäkeskus on kuitenkin selkeästi valtiohallinnon metsäsektoriviranomainen, joka tulisi lisätä viranomaisten joukkoon ja kutsua viranomaisneuvotteluihin. Samoin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa yhteisöjen joukosta puuttuu paikallinen tuottajayhdistys eli MTK Saarijärvi. VUOKRASOPIMUKSET Ministeriöt ja Tuulivoimayhdistys suosittelevat tuulivoimatuotantoa selvittäneen loppuraportin mukaisesti, että maanvuokrasopimukset tehdään kaikkien tuulivoimalan vaikutusalueen maanomistajien kanssa, jolloin tulevia maankäytöllisiä ja rakentamista koskevia rajoitteita pystytään kompensoimaan ainakin osittain vuokrasopimuksen tuotoilla. Samalla naapurikiinteistöjen omistajat tulevat tietoisiksi tuulivoimaloiden omalle kiinteistölle mahdollisesti aiheutuvista tulevista maankäyttöön sekä rakentamiseen kohdistuvista rajoitteista. Kunnan tulee siis hyvin tarkkaan ottaa huomioon maanomistajien tasapuolinen kohtelu niin kaavoituksessa kuin rakennuslupia myöntäessäänkin. Erityistä harkintaa tarvitaan juuri tuulivoimaloiden osalta, koska tuulivoimalat tulevat rajoittamaan Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry PL 510 (Simonkatu 6) • 00101 Helsinki Puhelin 020 4131 • Faksi 020 413 2425 Y-tunnus 0215194-5 • www.mtk.fi Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK) PO Box 510 (Simonkatu 6) • FI-00101 Helsinki Telephone +358 20 4131 • Fax +358 20 413 2425 Business code 0215194-5 • www.mtk.fi 2/2 naapurikiinteistöjen tulevaa maankäyttöä ja rakentamista tavallista voimakkaammin ja laajemmalla vaikutusalueella. Vaikutusalueeksi lasketaan yleisesti 5*tuulivoimalan lapojen halkaisija. Tämä tarkoittaa keskimäärin 600m sädettä voimalan ympärillä. Kaavaselostuksessa mainitaan kohdassa ”4.1.2 Maanomistus”, että suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa ja tuulivoimayhtiö on tehnyt tarvittavien maanomistajien kanssa maanvuokrasopimuksen alueen vuokraamisesta yhtiön käyttöön. On kuitenkin erittäin suositeltavaa ellei jopa välttämätöntä, että maanvuokrasopimukset on tehty tai tehdään kaikkien vaikutusalueella olevien maanomistajien kanssa, eikä vain tuulivoimalakiinteistöjen maanomistajien kanssa. Kunnan tulisikin omalta osaltaan huolehtia, että maanomistajilla on niin halutessaan edelleen mahdollista tehdä maanvuokrasopimus tuulivoimayhtiön kanssa. Tällä turvataan maanomistajien tasavertainen kohtelu koko tuulivoimaloiden vaikutusalueella. VASTUUT TOIMINNAN PÄÄTTYESSÄ Kunnan tulee huolehtia rakennuslupia myöntäessään, että tuulivoimatuotannon päättyessä voimaloiden purkamisiin, maisemointeihin tai muihin jälkitoimenpiteisiin liittyvät toimet tai niiden kustannukset eivät tule missään mahdollisissa tapauksissa maanomistajien ja kiinteistönomistajien vastuulle. Mikäli tuulivoimayhtiö tai maanvuokraaja ei jostain syystä huolehtisi näistä jälkitoimenpiteistä, kunnan on otettava vastuu tehtävistä toimenpiteistä ja niiden kustannuksista kokonaan itselleen jo rakennuslupia myöntäessään. LUONTOSELVITYS Kaavaa varten laaditussa luontoselvityksessä on paljon epätäsmällisyyksiä erityisesti metsälain 10§:n kohteiden osalta. Useimmat luontoselvityksen mukaiset kohteet ovat vain paikallisesti arvokkaita luontokohteita. Monet vähäpuustoisiksi luokittelut suot eivät näyttäisi olevan kitu- tai joutomaalla sijaitsevia metsälain tarkoittamia vähäpuustoisia soita. Siten ne eivät myöskään voi olla metsälain 10§:n mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Monille arvokkaille, mutta ei metsälain mukaisille kohteille, esitetään niiden säilyttämistä koskemattomina. Tällaisten maankäyttösuositusten antaminen ei perustu mihinkään lainsäädäntöön ja ei ole siksi hyväksyttävää. Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus sekä luontoselvitysten tekeminen metsissä tulee perustua vain ja ainoastaan voimassaolevaan metsälainsäädäntöön. Kunnalliselle kaavoittajalle annamme kiitosta siitä, että se on käyttänyt harkintaa luontoselvityksen kohteiden suhteen. Samoin kiitämme kaavoittajaa siitä, ettei kaavassa esitetä tarpeettomia maankäyttörajoitteita tai –määräyksiä luontokohteiden suhteen. Nähtävillä olevaan Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaan emme esitä varsinaisia korjauksia tai muutoksia. Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset ovat asiallisesti tehtyjä ja sopusoinnussa metsätalouden harjoittamisen kanssa. Jyväskylässä 22.04.2015 Pauli Rintala Pauli Rintala, kenttäpäällikkö MTK Metsälinja Maankäyttö ja ympäristö 1 Mika Penttilä 16.4.2015 Saarijärven kaupunki kaavoitus PL 13 431 00 Saarijärvi kirjaamo@saarijarvi. fi Lausuntopyyntö 26.3.2015 Soidinmäen tuulipuiston osayleiskaavan ehdotus Kiitämme lausuntopyynnöstänne ja lausumme seuraavaa: Suunnittelualueeila sijaitsee Fingrid Oyj:n 400 kV voimajohto 400 kV Vihtavuori- Alajärvi (suunnittelutunnus 1227). Olemme lausuneet kaavan edellisestä vaiheesta 14.10.2014. Liityntää on tarkennettava suunnitelmien edetessä. Fingridillä ei ole muutoin huomauttamista osayleiskaavan ehdotuksesta. Edellisessä lausunnossa mainitut asiat liitynnöistä ja voimajehtojen rajoituksista on kuitenkin otettava huomioon myös tarkemmassa suunnittelussa. Fingrid Oyj:n voimajohdot ovatmaankäyttö-ja rakennuslain (132/1999) 22 § tarkoittamia voimajohtoja. Muiden kuin Fingrid Oyj:n omistamien voimajehtojen osalta teidän tulee pyytää erillinen lausunto voimajehtojen omistajalta. Pyydämme lähettämään meille tietoa kaavan etenemisestä. Tätä kaavoitusasiaa Fingrid Oyj:ssä hoitaa Mika Penttilä puh. 030 395 5230. Yleis- ja asemakaavat, joissa on Fingrid Oyj:n voimajohtoja tai muita toimintoja, pyydämme lähettämään lausunnolle mieluiten sähköisenä osoitteeseen ki~aamo@fingrid.fi tai kirjallisena osoitteella Fingrid Oyj, Maankäyttö ja ympäristö, PL 530, 00101 HELSINKI Ystävällisin terveisin Fingrid Oyj Maankäyttö ja ympäristö . ~ ~ Mika Penttilä projektipäällikkö Flngrld Oyj Katuosoite Lakkisepäntie 21 00620 Helsinki ' '"'' f. Postiosoite ' · T PL530 001 01 Helsinki Puhelin 030 395 5000 Faksi V-tunnus 1072894-3, ALV rek. 030 395 5196 etunimi.sukuniml@fingrid.fi .fingrid.fl KARSTULAN KUNTA Kunnanhallitus Kokouspäivämäärä 13. 04. 2015 106 LAUSUNTOSOIDINMAEN,HAAPALAMMINKANKAANJA HOLINGONVUORENTUULIVOIMAPUISTOJENOSAYLEISKAAVOISTAJA KAAVALUONNOKSISTA Khall § 78 13. 04. 2015 Saarijärven kaupunki pyytääoheisella 26. 3. 2015 päivätyllälausuntopyynnöllä mm. KarstuIän kunnan lausuntoa Soidinmäentuulivoimapuiston osayleiskaavan kaavaehdotuksesta sekä Haapalamminkankaan Ja Holingonvuoren tuulivoimapuistojen osayleiskaavojen kaavaluonnoksista. Lausunnot voi jättää26. 4. 2015 mennessä. Saarijär/en kaupungin omistajaohjauksen jaosto on päättänyt asettaa Haapalamminkankaan Ja Holingonvuoren alueiden tuulivoimaosayleiskaavaluonnokset nähtäville valmistelu- vaiheen kuulemista varten MRL 62 §:n ja MRA 30 §:n mukaisesti. Kaupunginhallitus on päättänyt asettaa Soidinmäen tuulivoimaosayleiskaavaehdotuksen nähtäville ehdotusvai- heen kuulemista varten MRL 65 §:n ja MRA 19 §:n mukaisesti. Osayleiskaavat laaditaan siten, että niitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena MRL 77 a §:n mukaisesti. Haapalamminkankaan (ent. Rahkolan yhteismetsä) alue sijaitsee noin 8 km Saarijärven kaupungin keskustasta pohjoiseen, Suolikko -järven lounaispuolella, Ja on kooltaan noin 600 ha. Holingonvuoh sijaitsee Iso-Löytänän Ja Saarijärven välimaastossa, noin 8 km päässä keskustasta luoteeseen. Molemmille kaavoitettaville alueille suunnitellaan enintään kuudesta tuulivoimalasta muodostuvia tuulivoimapuistoja. Lopulliset kaava-aluerajaukset tarkentuvat kaavaprosessin aikana. Soidinmäentuulivoimapuiston suunnittelualue sijaitsee lähellä Saarijärven Ja Multian rajaa, noin 16 km keskustasta lounaaseen. Kaavoitettavan alueen koko on noin 800 ha ja se koostuu kahdesta erillisestä osa-alueesta. Soidinmäen alueelle suunnitellaan enintään yhdeksästä tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. Tuulivoimaosayleiskaavaluonnoksetja -ehdotus ovat nähtävillä 26. 3-26. 4. 2015. Aineistoon voi tutustua seuraavissa osoitteissa: Soidinmäki: http://Droiektit. fca. fi/Droiektit/saarijarvi soidinmaki/ Holingonvuori: http://proiektit. fca. fi/proiektit/saariiarvi holinaonvuori/ Haapalamminkangas: http://Droiektit. fca.fi/proiektit/saariiarvi haapalamminkanaas/ Päätösehdotus: Kunnanhallituksella ei ole osayleiskaavaluonnoksista tai -ehdotuksesta erityistä lausuttavaa. Päätös: Hyväksyttiin päätösehdotus yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajiennimikirjaimet: IA Tervehdys, tässä liiton lausunto: Keski-Suomen liitto toteaa, että Haapalamminkankaan ja Holingonvuoren tuulivoimapuistojen kaavaluonnoksille ja Soidinmäen tuulivoimapuiston kaavaehdotukselle ei ole maakuntakaavallisia esteitä. Ympäristöministeriön 5.12.2014 vahvistamassa 3. vaihemaakuntakaavassa maakunnallisesti merkittävän tuulivoimapuiston kokoraja on 10 tai enemmän tuulivoimalaa. Suunnitelluilla alueilla voimaloiden määrä jää tämän rajan alapuolelle. Haapalamminkankaan alue on maakuntakaavallisesti ns. valkoista aluetta. Holingonvuoren osalta kaavaluonnos huomioi vahvistetun kokonaismaakuntakaavan ulkoilureitin ja moottorikelkkailureitin. Ympäristöministeriö jätti 5.12.2015 vahvistamatta Soidinmäen tuulivoimapuiston alueen valtakunnallisesti arvokkaan Saarijärven reitin kulttuurimaisemaan ulottuvien vaikutusten vuoksi. Liitto valitti vahvistamatta jättämisestä ja valituksen perustelut löytyvät liiton internet-sivuilta: www.keskisuomi.fi/3.vmk . Vahvistamatta jättäminen ei estä alueelle suunnittelemasta ja toteuttamasta alle 10 voimalan tuulivoimapuistoa. Liiton mielestä kaavaehdotuksessa on selvitetty riittävästi maisemallisia vaikutuksia. T. Olli Ristaniemi ----------------------------------------Olli Ristaniemi, Suunnittelujohtaja +358(0)40 - 5950052 olli.ristaniemi@keskisuomi.fi Kunnossa koko maakunta – liikuttavan hyvä Keski-Suomi 3. Logistiikkarykmentti Esikunta TIKKAKOSKI Lausunto 1 (3) 24.4.2015 BL6008 3393/10.02/2015 Saarijärven kaupunki PL 13 43101 SAARIJÄRVI PEOPOS lausunto AK10359/16.5.2014 (Soidinmäki) Saarijärven kaupungin lausuntopyyntö BL4797/26.3.2015 3LOGR lausuntopyyntö BL5437/14.4.2015 PSPR E lausunto ML9476/20.4.2015 SAARIJÄRVEN SOIDINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SEKÄ HAAPALAMMINKANKAAN JA HOLINGONVUOREN TUULIVOIMAPUISTOJEN OSAYLEISKAAVALUONNOKSET 1. Puolustusvoimien lausunto Kaavaehdotuksessa ja -luonnoksissa on määräys, jonka mukaan ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on kuultava Puolustusvoimain Pääesikuntaa tuulivoimaloiden toimintaan liittyen. Tämä määräys ei riittävästi turvaa Puolustusvoimien etuja, vaan määräys on muutettava muotoon: Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimien pääesikunnalta. Tuulivoimaloista tulee aina pyytää Pääesikunnan lausunto hyvissä ajoin ennen rakennushankkeen toteuttamista. Pääesikunnan operatiivisen osaston yhteyshenkilöinä toimivat Kari Salin puh. 0299 800 ja Tomi Böhm puh. 0299 800 (puolustusvoimien vaihde). Jos toteutettavien tuulivoimaloiden koko (suurempi), määrä (enemmän) tai sijoittelu poikkeaa niistä tiedoista, joilla Puolustusvoimat (Pääesikunnan operatiivinen osasto) on antanut lausunnon hankkeen hyväksyttävyydestä, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lausunto hyväksyttävyydestä ja selvitystarpeista. Kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyen on 1.3.2015 alkaen pyydettävä lausunnot puolustusvoimien lisäksi myös Suomen Turvallisuusverkko Oy: ltä, osoitteesta asiakaspalvelu.stuve@erillisverkot.fi. 2. Jatkotyö 3. Logistiikkarykmentti Esikunta PL 14 41161 TIKKAKOSKI Puh. 0299 800 Faksi 0299 573109 Y-tunnus 0952029-9 www.puolustusvoimat.fi 3. Logistiikkarykmentti Esikunta TIKKAKOSKI Lausunto 2 (3) BL6008 3393/10.02/2015 Rakennus- ym. töitä tehdessä tulee huomioida alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat. Mahdollisten kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin, vähintään viisi (5) työpäivää ennen aiottua rakentamista. Puolustusvoimien kaapelinäytöt tilataan Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen palvelukeskuksesta puhelinnumerosta 0299 818 080. Lisäksi myös Suomen Turvallisuusverkko Oy:stä on syytä pyytää kaapelinäyttö; asiakaspalvelu.stuve@erillisverkot.fi. Kaavoituksesta mahdollisesti aiheutuvien olemassa olevien kaapelireittien siirtojen, kaapeleiden rakentamisenaikaisten suojaamisen tai muiden muutosten osalta kustannukset on kohdennettava muutoksen aiheuttajalle. Koska kuntakaavoilla ja rakennus-/ toimenpideluvilla voidaan joskus ratkaista yksittäisiä tuulivoimalakohteita, Puolustusvoimat esittää, että Saarijärven kaupunki lisää laadittavaan kunnalliseen rakennusjärjestykseen ja tarvittavilta osin muihin yleiskaavoihin seuraavat lauseet: ”Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin.” 3. Yhteyshenkilöt Vuoden 2015 alusta lausuntopyynnöt ja kutsut neuvotteluihin tulee lähettää sähköpostilla kirjaamo.3logr@mil.fi tai 3.Logistiikkarykmentin Esikunta (3LOGRE), käyntiosoite Elementtitie 18, Tikkakoski. Posti osoite on PL 14, 41161 TIKKAKOSKI. Yhteyshenkilöinä kaavoitus- ja edunvalvonta-asioissa 1.1.2015 alkaen ovat 3LOGR:n kiinteistöpäällikkö kari.ponkilainen@mil.fi p. 0299 573 262 ja kiinteistöinsinööri tapio.seppa@mil.fi p. 0299 573 263. Tuulivoimahankkeesta annettavan hyväksyttävyyslausunnon yhteyshenkilöitä ovat Kari Salin puh. 0299 800 ja Tomi Böhm puh. 0299 800 (puolustusvoimien vaihde). Rykmentin komentaja Eversti Esikuntapäällikkö Pekka Airaksinen 3. Logistiikkarykmentti Esikunta TIKKAKOSKI Everstiluutnantti Lausunto 3 (3) BL6008 3393/10.02/2015 Jaakko Karppinen Tämä asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu. LIITTEET JAKELU TIEDOKSI ILMAVE Eero Ruotsila, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta Logistiikkaosasto PVJJK E PSPR E PVTIEDL E Ympäristölautakunta 32 04.05.2015 32 Lausunto Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta, Saarijärvi 281/501/2015 Ympäristölautakunta Saarijärven kaupunki on Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy:n aloitteesta laatimassa tuulivoimapuistoa koskevaa osayleiskaavaa. Saarijärven kaupunki pyytää lausuntoa asiasta Hanke-esittely Megatuuli Oy:n projektiyhtiö Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy suunnittelee Saarijärven kaupunkiin Suurisuon alueelle enintään 9 tuulivoimalaitoksen rakentamista. Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 3 MW jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan enintään 30 MW. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a §:n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Saarijärven kaupunginvaltuusto. Kaavaselostuksen mukaan hankealueen ympärillä on harvaa asutusta. Pienin etäisyys vakituisen asunnon ja voimalan välillä on runsaat 830 metriä. Pienin etäisyys vapaa-ajan asunnon ja voimalan välillä on runsaat 1,1 kilometriä. Lähin suurempi asutuskeskittymä on Pylkönmäki hankealueen luoteispuolella noin seitsemän kilometrin etäisyydellä Karttatarkastelun ja kaavamateriaalin melumallinnuksen perusteella voimalan nro 7 ja asuinrakennuksen A (Saraperäntie 257) etäisyys on vain 534m. Yleiskaavatyössä mallinnuksissa käytetyn voimalan malli on Nordex N131-300. Tuulivoimalan lakikorkeus tulee olemaan noin 210 metriä. Kyseisen voimalan lähtömelutaso on 104,5 dB(A) melu ja varjostusmallinnuksen mukaan. Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskeva melumallinnus on laadittu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO 2.8–laskentaohjelmalla ISO 9613-2 standardin mukaisesti. Koska voimaloiden layout-sijoittelu ei ole muuttunut luonnosvaiheen jälkeen, melu- tai varjostusmallinnusta ei ole ollut tarpeen laatia uudelleen kaavan ehdotusvaiheeseen. Laaditun melumallinnuksen mukaan Soidinmäen tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 dB, yö 50 dB) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 45 dB, yö 40 dB). Mielipiteitä ja lausuntoja kaavaluonnoksesta annettiin yhteensä 16 kpl. Lyhennelmät lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoittajan vastineet niihin on esitetty kaavaselostuksen erillisasiakirjoissa. Tuulivoimapuiston layout-sijoittelua ei ole ollut kaavaselostuksen mukaan tarpeellista muuttaa kaavaluonnosvaiheen jälkeen. Kaava-asiakirjoja on täydennetty maisemaselvityksen osalta sekä vaikutusten arviointia on myös tarkennettu. Kaavakarttaan on tehty muutamia teknisiä tarkistuksia. Ympäristötarkastajan aikaisempi lausunto Vastaava ympäristötarkastaja Janne Litmanen on antanut kunnan terveydensuojeluviranomaisena 10.10.2014 päivätyn lausunnon kaavaluonnosvaiheessa. Kaavan laatija antanut lausuntoon vastineensa, kaavaselostuksen erillisasiakirjoissa. Aikaisemman lausunnon jälkeen tuulivoimaloiden meluhaittoihin liittyen tullutta lisätietoa: Melumallinnuksesta Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan selvityksissä melumallinnukset on tehty lähtömelutasoltaan valmistajan ilmoituksen mukaan kohtalaisen hiljaisella Nordex N131 tuulivoimalalla, jonka lähtömelutaso on 104,5 dB(A). Kaavaehdotuksen määräyksissä ei vaadita käyttämään mallinnettua tuulivoimalatyyppiä mutta kaavassa on osoitettu tarkasti tuulivoimalan sijainti sekä kokonaiskorkeus. Mikäli toimija valitsee toteutukseen lähtömelutasoltaan ”meluisamman” voimalan (esim Vestas V126 lähtömelutaso 108,4dB) laajenee myös mallinnuksen mukainen melualue ja meluhaitat mutta osayleiskaava ei mahdollista tuulivoimalan siirtämistä kauemmas haitan kärsijästä. Tuulivoimaloiden suojaetäisyydestä asutukseen Raahen kaupunginvaltuusto on 27.10.-14 §122 [6] päättänyt, että (tuulivoima)kaavoituksessa on noudatettava kahden kilometrin etäisyyttä alueen vakituisessa käytössä oleviin asuinkiinteistöihin ja maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan ympärivuotiseen asumiseen ja vapaa-ajan asumiseen tarkoitettuihin kiinteistöihin. Alle kahden kilometrin osalta voidaan poiketa vain, mikäli kiinteistön omistajat eivät vastusta hanketta ja lisäksi sisään kantautuva melu taso ei ylitä terveydensuojelulain (763/1994)nojalla säädettyjä sisämelutasoja. Melumittaukset ja melumallien epävarmuudet Raahen Kopsassa on tuulivoimaloista johtuvien meluvalitusten johdosta suoritettu melumittauksia. Sisä- ja ulkomelua tutki mm Työterveyslaitos 7.4.-11.9.2014 välisenä aikana. Mittaus suoritettiin asuinrakennuksessa joka sijaitsi n. 1,5km päässä lähimmästä tuulivoimalasta. [7. Työterveyslaitos Melututkimus 7.4.-11.9.-2014. Raportti ar23-2014-252562 6.11.2014] Mittaustulokset perustuvat lyhkäisiin ääninäytteisiin, joissa tuulivoimalan äänen dominanssi on kuulohavainnoin varmistettu ja asunto on tyhjillään. Raportin mukaan analyyseihin valitut mittausjaksot olivat lyhyitä, jolloin johtopäätöksiin liittyy epävarmuuksia. Yöaikana äänitasot (LAeq, 1min) asunnon sisällä pysyivät pääsääntöisesti alle 30 dB:n. Yöaikana äänitasot (LAeq, 1min) ulkona olivat alle 45 dB. Arvot perustuvat asukkaan kuvaamiin häiritsevimpiin äänitilanteisiin.[7] Tulosten perusteella yöllisten mittausjaksojen äänitasot sisätiloissa ovat pääsääntöisesti yli 25dB, jolloin asumisterveysohjeen mukaan voi esiintyä unenhäirintää. Raportin mukaan tuulivoimamelussa havaittiin ajoittain voimakasta amplitudimodulaatiota (6. mittauksessa 40:stä). Asukas merkinnyt tuulivoimamelun paljon tai erittäin häiritseväksi 49 kertaa 158 päivän seurantajakson aikana. Raportin mukaan on ilmeistä, että tuulivoimalan ääni kuuluu sekä asunnon pihamaalle että sisätiloihin. Lisäksi on selvää, että ääni häiritsee kohteen asukkaita, vaikka äänitason ohjeelliset enimmäisarvot eivät ylity [7] . Kopsan tuulivoimapuiston II vaiheen osayleiskaavan kaavaselostuksen melumallinnuksen mukaan ao kiinteistöllä melun tulisi olla selvästi alle 35 dB. [8 Kopsan tuulivoimapuiston II vaiheen osayleiskaava. Kaavaselostus 28.5.2013 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy] Melumallinnus on tehty 17 tuulivoimalalle WindPRO-ohjelmalla. Edellä mainitun raportin[7] perusteella 38:sta onnistuneesta ulkomelumittausjaksosta mitattiin yli 35 dB (LAeqT) tuloksia 27 kertaa. Mittaus tehty kiinteistöllä kun voimaloista on käytössä vasta 7 kpl. Hiljattain käyttöönotetusta Luhangan tuulivoimapuiston meluhaitoista on tehty valitus paikalliselle rakennus- ja ympäristölautakunnalle. Tuulivoimamelusta johtuvia valituksia on käsitelty pitkään myös Haminassa. Meluongelmia on ilmoitettu olevan lisäksi Vaasan Öjessa, Huittisten Pahkionvuoressa, Merijärvellä, Ikaalisissa, Ilmajoella, Kortesjärvellä, Porin Peittoossa, sekä Inkoon Barösundissa [9. Ympäristö- ja Terveys –lehti 2/2015 s.5, Kohti kestävää tuulivoimarakentamista, Denis Siponen.] Kuten edellä on todettu, on tuulivoimamelumallien ja jo käytössä olevien voimaloiden aiheuttaman todellisen melun välillä ristiriita. Melu on todellisuudessa nykyisen kokoisissa 3MW tai suuremmissa voimaloissa voimakkaampaa ja leviää laajemmalle kuin melumallien mukaan on syytä olettaa. ISO 9613-2 standardiin perustuvat melumallit ovat liian yksinkertaistettuja eivätkä huomio erilaisia sääolosuhteita[9]. Mallit toimivat Panu Maijalan mukaan vain muutaman sadan metrin päässä voimalasta [10 Yle Uutiset 5.3.2015. Tuulivoiman melumallit kiistanalaisia. Ja puhelinkeskustelu VTT:n tutkija Panu Maijalan kanssa 17.3.2015]. Melumallin dokumentaatiossa todetaan, että mal- linnustulosten epävarmuus on +-3dB aina kilometrin etäisyyteen saakka tätä suuremmille etäisyyksille epävarmuutta ei ole edes annettu [9]. Ruotsissa Uppsalan yliopiston tutkimuksissa mitattiin kahden vuoden ajan tuulivoimalan melun leviämistä kahdessa eri kohteessa. Mittaustuloksia verrattiin ISO 9613-2 etenemismallin mukaiseen melumalliin ja todettiin sen aliarvioivan tuloksia noin 5dB. [9] Jaksollista tai merkityksellistä sykintää eli amplitudimodulaatiota ei melumalleissa huomioida lainkaan, vaan sen oletetaan Ympäristöhallinnon ohjeen 4/2014 mukaan sisältyvän tuulivoimaturbiinin valmistajan antamaan takuuarvoon. Tämä on Siposen mukaan virheellinen tulkinta, sillä takuuarvo annetaan ainoastaan standardisääolosuhteille. Ne sääolot, joissa merkityksellistä sykintää esiintyy erityisen usein, eivät kuulu standardisääolosuhteisiin. Em Uppsalan yliopiston pitkäaikaisissa mittauksissa jaksottaista syksintää esiintyi 400m etäisyydellä tuulivoimalasta 30% ja 1000m etäisyydellä 18% mitatusta ajasta.[9] Panu Maijalan mukaan mm amplitudimodulaatioon (merkityksellinen sykintä) ilmiönä vaikuttaa tuulivoimalan lavan muodon lisäksi paikalliset tuuliolosuhteet. Amplitudimodulaatio on Maijalan mukaan mallinnettavissa kun em seikat tunnetaan.[10] Näin ollen amplitudimodulaation olemassaoloa ei voida poissulkea etukäteen ellei sitä ole tutkittu. Oheismateriaali: - vastaavan ympäristötarkastajan lausunto Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta 10.10.2014. - Lausuntopyyntö 19.3.2015 - Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan ehdotusvaiheen kaavaselostus 9.3.2015 - Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus 9.3.2015 - Soidinmäen tuulivoimapuiston melu- ja varjostusmallinnukset 26.2.2015 - Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan luonnonvaiheen lausuntojen vastineet 11.12.2014 Lisätiedot: ympäristöjohtaja Seppo Lappalainen, puh. 044 4597385 ja vastaava ympäristötarkastaja Janne Litmanen, puh. 044 4598563 Ehdotus Ympäristöjohtaja: Ympäristölautakunta toteaa kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausuntona seuraavaa: Osa suunnitelluista tuulivoimaloista on kokoonsa nähden erittäin lähellä asutusta. Kun huomioidaan edellä mainitut tuulivoimaloiden melun häiritsevyyttä lisäävät erityispiirteet, melumallien epävarmuustekijät sekä kokemusperäinen ja mitattu tieto meluhaitoista riski siihen, että voimaloista aiheutuu häiritsevää tai jopa terveyshaittaa aiheuttavaa melua tai välkevaikutusta lähialueen asutukselle on merkittävä 1. Tuulivoimalat tulee sijoittaa alueelle siten, että ne ovat mahdollisimman kaukana asutuksesta. Mikäli suojavyöhyke lähimpään asutukseen on n.2 km, haitoista voitaisiin hyvin suurella todennäköisyydellä välttyä. 2. Jatkosuunnittelussa ja kaavoitus- sekä muissa lupaprosessissa huomioitavia asioita: a) Tuulivoimaloiden käytönaikainen sekä asuinrakennusten sisälle kantautuvien meluhaittojen ehkäisy tulee huomioida kaavamääräyksissä. Muutos kaavamääräykseen: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuulivoimaloiden käytössä on noudatettava valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista, ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun tavoitearvoja. Voimalat tulee olla teknisesti säädettävissä ja pysäytettävissä niin, että haitallisia vaikutuksia ei synny. b) Melumallinnuksessa käytetyn tuulivoimalan lähtömelutaso tulee huomioida kaavamääräyksissä. Kaavassa osoitetaan tarkasti tuulivoimalan sijainti. Mikäli toimija valitsee toteutukseen lähtömelutasoltaan ”meluisamman” voimalan kuin melumallinnuksessa on käytetty, laajenee myös mallinnuksen mukainen melualue ja meluhaitat mutta osayleiskaava ei mahdollista tuulivoimalan siirtämistä kauemmas haitan kärsijästä. Lisäys kaavamääräyksiin esim: Rakennettavien tuulivoimaloiden valmistajan ilmoittama lähtömelutason takuuarvo saa olla korkeintaan 104,5 dB* tai sitä alempi. (* tai uudessa melumallinnuksessa käytetyn voimalatyypin lähtömelutason takuuarvo) c) Mikäli tuulivoimaloita sijoitetaan kaavaehdotuksen mukaisille paikoille, ympäristönsuojeluviranomaisen tulisi tehdä ympäristöluvan tarveharkinta asutusta lähempien tuulivoimaloiden osalta. Perusteluna on se, että tuulivoimaloiden toiminnasta saattaa aiheutua naapuruussuhdelaissa (NaapL 17 §) tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melu- ja välkevaikutuksista johtuen. Ympäristöluvassa määriteltävien ehtojen avulla toimintaa voidaan säädellä niin, ettei terveyshaittoja pääse syntymään ja haittoja epäiltäessä ne voidaan puolueettomalla tavalla selvittää. Ympäristölupa antaa oikeusturvaa sekä toiminnanharjoittajalle, että ympäristön asukkaille. Ympäristöluvan tarpeellisuudesta päättää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. d) Tuulivoimaloiden aiheuttama melu tulee mallintaa uudelleen ja tarkemmin, mikäli ympäristöluvan tarveharkinta edellyttää luvan hakemista. Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti (kpl 4.2.) huomioiden lisäksi seuraavat asiat i. Mallinnuksessa olisi suositeltavaa varovaisuusperiaatetta noudattaen ja ympäristöhallinnon 2/2014 ohjeesta poiketen huomioida myös merkityksellinen sykinnän (amplitudimodulaation) sanktio, ellei erikseen ole osoitettu paikalliset tuuliolosuhteet ja tuulivoimalan malli huomioiden ettei sitä voi esiintyä. ii. Melumallinnuksen tulokseen tulisi tehdä varovaisuusperiaatetta noudattaen +5 dB lisäys ennen vertaamista ohjearvoihin. Tällä lisäyksellä pyritään kompensoimaan melumalleissa havaittuja puutteita. Terveydensuojelulain 26§ 1mom. mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa. Terveydensuojelulain 27§ 1 mom mukaan, jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua,… tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä. Saman pykälän 2 mom. mukaan Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Terveydensuojeluviranomainen voi joutua tuulivoimalasta tehdyn meluvalituksen johdosta määrätä terveydensuojelulain 27§ perusteella tehtäväksi riittävät melumittaukset. Saman pykälän perusteella voidaan tarvittaessa joutua määräämään tuulivoimalalle käyttörajoituksia melusta johtuvan terveyshaitan poistamiseksi. Ympäristölautakunta katsoo, että siirtämällä tuulivoimalat riittävän kauas asutuksesta voidaan melusta johtuvan terveyshaitan riskiä pienentää merkittävästi. Jälkeenpäin melusta johtuvan terveyshaitan selvittäminen ja poistaminen on hankalaa ja kallista. Päätös Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto Toimenpiteet 8.5.2015 Ote tiedoksi Saarijärven kaupunki ____________ Lähettäjä: Vastaanottaja: Aihe: Päivämäärä: Saarijärvi Kirjaamo Humppi Ulla-Maija; Tarvainen Mirja; Jokinen Essi VL: Muistutus Soidinmäen osayleiskaavan ehdotuksesta 27. huhtikuuta 2015 10:41:34 -----Alkuperäinen viesti----Lähettäjä: Anssi Herttuala [mailto:ahert@luukku.com] Lähetetty: 25. huhtikuuta 2015 13:59 Vastaanottaja: Saarijärvi Kirjaamo Aihe: Muistutus Soidinmäen osayleiskaavan ehdotuksesta MUISTUTUS SOIDINMÄEN TUULIVOIMAN OSAYLEISKAAVAN EHDOTUKSESTA Saarijärven kaupungin ei tule hyväksyä ja vahvistaa Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy:n Saarijärven Mahlun kylän alueelle laadituttamaa osayleiskaavaa, sisältäen kaksi erillistä, lähekkäistä tuulivoimaaluetta. Vantaalaisen Megatuuli Oy:n tytäryhtiö, Saarijärvelle rekisteröity Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy, jolla ei ole kuitenkaan vielä Saarijärvellä tuotannollista toimintaa, on useassa eri vaiheessa hakenut rakennusoikeutta tuulivoimapuistolle tai puistoille. Aiempien kaavavaiheiden jälkeen yhtiön toimesta ei ole tehty alueella mitään uusia luontoselvityksiä, ainoastaan kiistetty muiden kuin yhtiön esittämät luontoarvot, kuten alueella edelleenkin oleva maakotkareviiri. Kaava-alueella on kuitenkin useita, kaava-ehdotukseen merkittyjä, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita, jopa aivan tuulivoimaloissa kiinni, ja joita ei voida kaavassa turvata. Läntisemmän kaava-alueen sisällä, sen lounaisosassa virtaa Syväoja-niminen puro, jossa elää Suomessa uhanalainen purotaimen. Suunniteltu lounaisin tuulivoimala tulisi aivan kiinni tähän puroon, mitä ei voi pitää hyväksyttävänä. Purotaimenen kannalta haittana olisivat lisäksi tiestön rakentaminen. Kaavaehdotus tulee edelleenkin liian lähelle Kulhanvuoren Natura 2000 alueita, ja vaikuttaa haitallisesti Natura-alueiden luontoon. Lisäksi varsinaiselta Kulhanvuorelta avautuva maisema pilaantuisi täysin. Tässä kaavaehdotuksessa tuulivoimalat tulisivat aivan liian lähelle - n.800 metriä - alueella olevia maatiloja, asuinrakennuksia ja loma-asuntoja. Tuulivoimalat aiheuttavat huomattavaa haittaa korkealla, epätasaisella melullaan ja päiväsaikaisella välkkeellään. Keski-Suomen maakunnan ensimmäisen, marraskuussa 2014 Luhangan Latamäen tuulivoimapuiston lähellä asuvat ihmiset ovat tämän epätasaisen, tärisyttävän melun katkerasti saaneet huomata tänä keväänä, kun eivät voimaloiden valmistuttua voi enää vaikuttaa asiaan. Maatalouden näkökulmasta kaavasta on lisäksi unohdettu maatalouden mahdollisesti tarvitsema lisämaan tarve. Esitän tässä vaiheessa vaatimukseni korvaksen saamiseksi, jos Kulhanvuoren alueelta avautuva maisema ja meluttomuus piltaan. Anssi Herttuala, Karpalotie 5 as. 11, 43100 SAARIJÄRVI, ahert@luukku.com Saarijärven kaupunki, Sivulantie 11, PL13, 43100 Saarijärvi KAAVAEHDOTUKSEN ASETTAMINEN JULKISESTI NÄHTÄVILLE MRL 65 § JA MRA 19 § KAAVAHANKE: SOIDINMÄEN TUULIVOIMAPUISTO MUISTUTUS YLEISKAAVAEHDOTUKSESTA TILA(-T), JOTA MUISTUTUS KOSKEE: Kylä yl Korpikylä Soidinmäen tuulivoimapuiston selvityksessä on tehty maisema- ja näkymäalueanalyysiä. Näkymäalueanalyysistä selviää, että kaikki 9 voimalaa tulevat näkymään Korpikylälle. Korpikylää ei kuitenkaan ole mitenkään huomioitu selvityksessä. Lauttamäen perinnetila on arvokas kulttuuriperintökohde, mutta Lauttamäen naapurustossa sijaitseva Korpikylä on jätetty huomiotta. Maisemaltaan, maankäytöltään ja rakennuksiltaan Korpikylä on arvokas kohde, jossa sijaitsee mm. historiallinen Lamminrinteen tila sekä satoja vuosia asutut Kirvesaho, Perälä, Keskustalo sekä Ahola. Korpikylä sijaitsee korkealla mäellä, jolta näkymä avautuu Soidinmäen suuntaan. Maisema-analyysissä Korpikylä olisi ehdottomasti pitänyt huomioida tärkeän näkymän kohteeksi. Maisemaliitekartassa 3 ei ole kylästä mitään mainintaa. Perinteinen pelto- ja metsämaisema vanhoine tiloineen kärsii valtavasti, kun maisemaan rakennetaan 9 tuulivoimalaa. Korpikylä on myös tärkeä muuttolintujen lentoreitti. Joutsenten ja kurkien syysmuuttoa tapahtuu merkittävästi Korpikylän yli kohti Soidinmäkeä. Linnustoselvityksessä syysmuuttoa ei ole selvitetty kattavasti. Maakotkan pesintäalueella on täydellinen toimenpidekielto. Linnustoselvityksessä on vähätelty huhtikuussakin alueella nähdyn maakotkan merkitystä. Myös Kulhanvuoren suojelualueen ekosysteemille sekä aluetta käyttäville ihmisille tuulivoimapuistosta on haittaa, vaikkakaan ei taloudellista tai teoreettista. Muistutuksen tehneelle, joka on ilmoittanut osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto esitettyyn muistutukseen. Päiväys: _________________ 26.4.2015 Allekirjoitus: _________________________________ Pia Hetekivi-Rutanen ja Pasi Rutanen Muistutuksen tekijän yhteystiedot: ___________________________________ Pia Hetekivi-Rutanen nimi ___________________________________ Korpikyläntie 161A, 43440 Pylkönmäki osoite ___________________________________ 0405471774/ pia.hetekivi @hotmail.com puh./sähköp. Saarijärven kaupunki Rakennusvalvonta PL 13 43101 Saarijärvi Konttimäen kyläyhdistys ry. Pj. Marjatta Suomäki Kalliontie 7 43220 Mahlu marjatta.suomaki@gmail.com 24.4.2015 Muistutus Soidinmäen tuulivoimapuiston kaavaan Kapulakielellä pelaaminen Vastine: ”Näkemys kirjattu muistiin...”, ”Merkitsemme tiedoksi...” yms. edelliseen muistutukseemme saamat vastineen vastaukset eivät ole läheskään riittäviä. Ne jäävät hyvin epämääräiseksi kapulakieleksi, joka ei vastaa todellisuutta ja joilla uskotaan kylän vaikenevan. Tutkimustuloksia haetaan jopa maapallon toiselta puolelta. Vastaukset ovat ylimalkaisia ja meidän kyläämme, ihmisten ja luonnon elämää väheksyviä. Voiko viralliset vastaukset olla noin ylimalkaisia ja väheksyviä edes kuntalain puitteissa? Kyse on massiivisesta, kylämme ympäristöä ja luonnonsuojelualuetta muuttavasta teollisesta rakentamisesta. Teidän antamianne kapulakielisiä vastauksia emme hyväksy, te kuvaatte meille melkein muuttumattoman ympäristön, joka pitäisi kakistelematta niellä. Vaadimme, että meidän muistutuksessamme esille tulevat asiat käsitellään järkevästi, tasaveroisesti ja laadukkaasti perustellen. Kulhanvuoren luonnonsuojelualue ja Natura Kulhanvuoren luonnonsuojelualue on perustettu v.1994 ja se käsittää 515 ha alueen, Kulhanvuoren harjumaiseman puroineen ja lampineen sekä Syväojan rotkon. Luonnonsuojelualueen periaatteina ovat luonnonsuojelu, luontoarvojen säilyttäminen ja maisemansuojelu. Se mielletään automaattisesti virkistysalueeksi, on uskomatonta, että tämä asia vastineen mukaan pitäisi todeta lain kautta. Luonnonsuojelulaissa kielletään rauhoitettujen eläinten ja kasvien tahallinen häiritseminen tai vahingoittaminen. Tuulivoimaloiden käyttö tulee vahingoittamaan luonnonsuojelualueen kasvistoa ja eläimistöä, teidän laittamassa vastineessa päinvastainen väite on perusteeton. Majavat asustavat Kulhassa, se tiedetään varmasti. Osittain jo tuulivoimalan rakentaminen ja sen käyttö tulee taatusti vaikuttamaan majavan elinympäristöön ja esiintymiseen, kuten muuhunkin kasvi- ja eläinympäristöön. Majava on Suomessa uhanalainen laji. Kansallisessa uhanalaisuusluokituksessa se arvioitiin vuonna 2000 silmälläpidettäväksi ja vuonna 2010 vaarantuneeksi. Kulhan luonnonsuojelualue on ollut majavien asuttaman vuosikymmeniä. Majavien asuminen on helppo havaita jo menemällä luontopolulle kävelemään. Majavat ovat kaataneet puita ristiin rastiin välittämättä ihmisten rakentamista poluista tai pitkospuista. Pesäkin on helppo havaita. Suosittelemme alueen luontoon tutustumista, koska teillä on sellainen käsitys, että majavia ei Konttimäen kyläyhdistys ry. 2(7) alueella asu. Vastineen mukaan maakotkaselvitys Kulhasta on julistettu salaiseksi. Miksi näin on tehty? Jatkuvia havaintoja useammasta maakotkasta Kulhan alueella ja suunniteltujen tuulivoimaloiden rakentamispaikoilla on todettu. Maakotkien pesintä häiriintyy ja loppuu tuulivoimaloiden lähistöllä. Maakotka tarvitsee rauhan pesimiseen ja ei siedä häirintää. Keski-Suomessa on vain yksittäisiä suojeltuja pareja ja niistä 1-2 on tällä alueella. Ei ole laillista perustetta pesimisalueiden tuhoamiseen. Kulhanvuoren luonnonsuojelualueen nettisivuilla (Kulhanvuoren luonnonsuojelualue) on todettu harvinaisen liito-oravan elävän soiden laitamilla, on tehty havaintoja myös riekosta. Alueella talvehtii huomattava määrä hirviä, karhuja ja ilveksiä. Kasviston osalta Kulhassa, muutamia mainitaksemme, on tavattu hyvin uhanalaisia lajeja, kuten ruohokanukka, rimpivihvilä ja vilukko. Perhoslajeista on tavattu mm. suonokiperhonen ja rahkahopeatäplä, jotka ovat äärimmäisen harvinaisia vanhojen metsien asukkaita. (Teemu Rintala, Kulhanvuoren hoito ja käyttösuunnitelma). Vaikutuksia luontoon ei pystytä tällä hetkellä edes kunnolla arvioimaan, raportit tuhoista saadaan vuosia myöhemmin, kun ne on myöhäistä korjata. Vastineessa väitetään, että alueella liikkumista tuulivoimalat eivät rajoita. Se ei pidä paikkaansa, koska korkeat tornit ja valtavat pyörivät lavat tarvitsevat tilaa. Uhkana on myös jääpalojen sinkoutuminen talvella. Talvella Konttimäen kyläyhdistys ylläpitää luonnonsuojelualueen lähistöllä latureitistöä. Tämäkin menetetään. Kulhan alueella Kangaslammin rannalla on kesämökkiasutusta, jota ei ole huomioitu lainkaan. Yksi mökeistä on vuokramökki, jolloin mökin vuokraus olisi vaikeampaa tuulivoimatornin läheisyydessä. Kaikissa lukemissamme asiantuntijaselvityksissä suositellaan Natura-alueella tai sen läheisyydessä pidempää etäisyyttä kesämökkeihin ja muihin asuntoihin suojavyöhykkeelle kuin kaksi kilometriä. Tämä ei toteudu kaavassa. Kuinka alueen luonto- ja eläinselvitys on voitu tehdä ilman, että uhanalaiset lajit ovat jääneet huomiotta. Niitä ei voi jättää huomiotta kaavan hyväksymisprosessissa. Kulhanvuoren luonnonsuojelualue Luonnonsuojelualueella ja hiljaisilla alueilla hiljaisuuden merkitys häviää täysin tuulivoimaloiden myötä. Sen merkitystä ei voi väheksyä. Koska vastineessa ei ole osattu ”tulkita” Kulhanvuoren luonnonsuojelualueen arvoa millään tavalla, me vaadimme (edellisiin teksteihin vedoten), että se arvioidaan uudelleen ja huomioidaan alueen arvolle kuuluvalla tavalla. Kulhan luonnonsuojelualueen läheisyydestä tuulivoimalat pois. Tuulivoimaloiden näkyminen Kangasharjulla Vastineessa väitetään, että näkemäanalyysin mukaan voimalat eivät näy Kangasharjun alueella, mikä on täyttä valetta. Voimalat, joiden tornit ovat 140 metriä ja roottorien lavat yltäisivät 210 Konttimäen kyläyhdistys ry. 3(7) metriin, tulevat näkymään ja kauas! Roottorien lapojen piirtämän ympyrän halkaisija on 112 m. Kangasharjulta katsottaessa maisema näkyy kymmenien kilometrien päähän, joten on turha väittää, että lähellä olevat tuulivoimalat eivät näy. Järki käteen! Jopa alan asiantuntija on joutunut myöntämään väitteen tuulivoimaloiden näkymättömyydestä alueella olevan väärän. Niiden suuren koon lisäksi välkehtivät lentoestovalot ja varjovälke tullaan kyllä huomaamaan esteettisenä haittana ympäristölle, kuten muidenkin alueelle kaavailtujen tuulivoimaloiden läsnäolo. Jatkuva valo ja välke korostuu vielä tällä alueella, jossa ei ole yhtään katuvaloja tai muuta valosaastetta ennestään. Vain asukkaiden tarvitsemat piha- ja kulkuneuvojen valot. Meluhaitta Tuulivoima ei ole saasteeton, se tuottaa ns. fysikaalista ympäristöpäästöä, mikä tarkoittaa humahtelevaa, kauas kantavaa matalaa melua. Vastine ei ota riittävästi huomioon tuulivoiman sykintää eli äänen ja taajuuden vaihtelua, jonka ihminen kokee häiritsevämpänä kuin tasaisen melun. Sen tuloa emme kotinurkillemme halua, koska ei edes rakennukset pidä melua ulkona puhumattakaan jostakin rauhallisesta kesäillasta omassa puutarhassa. Autojen melutaso on noin 40dB, tuulivoimalamelu noin 70dB. Autot menevät nopeasti ohitse mutta tuulivoimalan ääni on ja pysyy koko ajan ympäri vuorokauden ja vuoden. Se on jatkuva haitta. Hiljaisessa ja rauhallisessa kyläyhteisössämme ääni kuuluu vielä kovemmin, kuin esimerkiksi lentokentän vieressä asuessa. Haluamme asua edelleen maalaismaisessa ympäristössä emmekä teollisuusalueella! 40,5 dB:n tuulivoimala pitäisi sijaita vähintään kolmen kilometrin suojavyöhykkeellä. Porin Peittoossa tuulivoimayhtiö arvioi suojavyöhykkeelle jäävän noin 100 kiinteistöä. Todellisuudessa kiinteistöjä vyöhykkeelle jäi useita satoja. Lähin asunto jäi 420 metrin päähän voimalasta. (KSML 26.3.15) Tässä esimerkki yhtiön arviosta ja kuinka se sitten toteutui. Onko tällaisiin virhearviointeihin varaa, onko varaa leikitellä ihmisen elämällä. Sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2015 aikana voimaan tulevan asumisterveysasetuksen mukaan sisämelun enimmäisarvot ovat päivällä 35 dB ja yöllä 25dB. Terveydenhuoltolain perusteella nämä raja-arvot ovat sitovia. (KSML 7.3.15) Melumallinukset eivät ole vastanneet todellisuutta, ottaen vielä huomioon muutoksen tuulivoimalakoon kasvussa hankkeen aikana. Sitäkin on tapahtunut. Melu oli jo liian kovaa suunnitteluvaiheessa ja tuulivoimaloita voidaan suurentaa ilmoittamatta asukkaille.(KSML 26.3.15) Saarijärven kaupungin pitäisi huomioida, että se ottaisi käyttöön riittävän suuret suojavyöhykkeet asuinalueisiin, mökkiasumiseen ja luonnonsuojelualueeseen. Nämä asiat on todettu monessa selvityksessä yhdeksi tärkeimmistä. Nyt ne eivät kaavassa toteudu. 2-3 megawatin tuulivoimalan lähtömelu vastaa rock -konserttia, erona on vain se, että voimalan melu lähtee maiseman yläpuolelta, 100-200 metrin korkeudesta. Merkittävimmät melulähteet ovat pyörivien lapojen kärkiosat, joiden nopeus voi olla 60-85 metriä sekunnissa (KSML 26.3.15) Meluongelma on ollut niin paha joillakin tuulivoimapuistoalueilla, että on jouduttu pyytämään viranomaisia puuttumaan asiaan. (KSML 26.3.15) Lainaus netistä (Kansalaisyhdistys tuulivoima) Honkajoen tuulivoimapuisto: Konttimäen kyläyhdistys ry. 4(7) ”Näillä voimaloilla on moni päättäjä käynyt ihmettelemässä ja todennut ne myllyjen juurella lähes äänettömiksi. Todellisuudessa kuitenkin myllyjen matalataajuinen melu ei suuntaudu myllyjen juurelle, vaan voimakkaampana myötätuuleen aina 1,5 – 2 kilometrin päähän saakka”. Tuulivoimaloiden meluhaitta on ja pysyy vastineen kapulakielestä huolimatta. Ja sen kanssa pitäisi pystyä elämään täällä maaseudun rauhassa. Melu korostuu huomattavasti hiljaisuudessa, jossa saamme nauttia lintujen laulusta ihan rauhassa. Terveyshaitat Suomeen rakennettujen tuulivoimaloiden myötä, niiden aiheuttamat terveyshaitat ovat alkaneet näkymään. Unettomuus, levottomuus ja muut vastaavat häiriöt ihmisten elämässä eivät voi olla vaikuttamatta terveyteen. Kuka on vastuussa terveyshaitoista. Onko tuulivoimalasopimuksissa näistä mitään mainintaa? Kuka on vastuussa? Kenen maksettavaksi jää tutkimukset ja hoidot ja mahdolliset muutot haittojen takia alueelta? Kiinteistöjen arvon lasku Suomessakin on jo kokemuksia kiinteistöjen arvon laskusta tuulivoimapuistojen läheisyydessä. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön mukaan suojavyöhykkeen kiinteistöön pitäisi olla vähintään kaksi kilometriä (huom! vain 2 megawatin tuulivoimala). Vielä tätäkin pidempi etäisyys pitäisi luonnollisesti olla kesämökkeihin, Natura-alueeseen sekä isompiin voimaloihin (4 megawatin). Tämä ei toteudu kaavassa. Alkuun totuutena esitettiin, että 700 metriä kiinteistöihin riittää. Nyt on jouduttu arvioimaan uudelleen ja toteamaan, että etäisyyksien pitäisi olla huomattavasti suuremmat. Tällä viikolla 22.4.2015 uutisoitiin Vaasasta kuinka omakotitaloalueen rakentaminen piti keskeyttää tuulivoiman melun takia. Samoin Luhangassa uutisoitiin perheestä, joka asuu kolmen kilometrin päässä voimaloista ja jotka ovat menettäneet yöunensa ja asumisrauhansa kokonaan. Nämä osoittavat, kuinka huonosti asutuksen läheisyys tuulivoimaloihin huomioidaan. Kiinteistöjen arvo laskee meluhaitan ja maisemassa olevien tuulivoimaloiden vuoksi. Sen selvittämiseen ei tarvita Amerikassa ja Ruotsissa tehtyjä tutkimuksia, jotka eivät muka osoittaneet mitään erityistä arvonlaskua. Siihen emme usko. Asian toteamiseen riittää pelkkä maalaisjärki. Hollannissa maksetaan tuulipuiston läheisyydessä oleville kiinteistön omistajille korvausta haitasta. Rahalla ei kuitenkaan pysty ostamaan laadukasta ja maalaismaiseman rauhassa elävien ihmisten ja eläinten hyvinvointia! On aivan selvää, että jos elinympäristömme muuttuu maalaismaisemasta jättikokoisten teollisuuslaitosten valtaamiksi, niin sitä luonto - ja asumisarvon menetystä ei voi korvata millään. Konttimäen kyläyhdistys ry. 5(7) Työvoima Suomessa on arvioitu veronmaksajien maksavan tuulivoimalle tukina 3 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoimapuistot toisivat Suomeen noin 1600 pysyvää työpaikkaa. Eli yksi työpaikka maksaisi veronmaksajalle noin 2 miljoonaa euroa. Huikea summa yhteen työpaikkaan. Valtaosa tuulivoimalan rakentajista tulee ulkomailta, osat tulevat ulkomailta, tuulivoimaa käytetään netin kautta, pääpaikka ulkomailla. Tämän takia emme usko siihen, että tuulivoimalan rakentaminen toisi työtä paikallisille. Jos paikallisia tarvitaankin, kuten maansiirtoon, urakat on kilpailutettava, eikä silloin ole varmaa, että ne jäävät paikallisille. (vrt. aiempien tuulivoimaloiden rakentaminen) Tuulivoimaloista saatavat kiinteistöverot menevät kaupungille mutta Saarijärven kaupunginjohtaja Timo Rusanen ei pystynyt vielä 22.4. 2015 sanomaan summan suuruutta. Onko kiinteistöverotulo oikeasti niin suuri, että sillä halutaan pilata osa Saarijärven luontomaisemaan ja veronmaksajien asumisolosuhteet? Mielestämme eivät. Tuulivoimapuiston rakentamisvaihe-vaikutus kylän infrastruktuuriin Teiden kunto on nyt jo kylällä heikkolaatuinen, ne eivät tule kestämään rakennusvaiheen rekkarallia. Haluamme tarkan tiedon tieväylistä, joilla tavaraa kuljetettaisiin. Lisäksi tieväylien on oltava normaalia leveämpiä leveiden voimalaosien kuljettamisen takia. Kaapeliojia on kaivettava. Ei ole ilmoitettu minkäänlaista suunnitelmaa rakennusvaiheeseen. Kuka korjaa maisemalle aiheutuneet vahingot, kuka takaa teiden kunnon, niin että asukkaat voivat kulkea normaalisti. Kun tuulivoimala lopetetaan, mitä tapahtuu. Huolto, onnettomuudet On hyvin epäselvää, mitä tapahtuu, kun tuulivoimala lopetetaan. Kuka purkaa kymmenien kuutioiden betoni- ja teräsrakenteet? Mitä tehdään tuulimyllyn rungolle ja siiville? Kuka on vastuussa mistäkin? Kuka vie jätteet ja varsinkin ongelmajätteet pois? Kuka maksaa kulut? Miten jätteet voidaan hyötykäyttää? Sellaistakin on väitetty. Olemme varmoja siitä, että ainakaan Megatuuli ei ole purkamassa jättimäisiä rakenteita ja maksamassa suunnattomia purku- ja kuljetuskustannuksia tuulivoimaloiden lakattua. Tiedossa olevissa sopimuksissa vain Metsähallituksella on sopimus, joka kattaa tuulivoimaloiden purkamisen vaikka tuulivoimayhtiö menisi konkurssiin. Voiko vastuu purkukuluista konkurssin tai voimalan lopettamisen jälkeen siirtyä Saarijärven kaupungin maksettavaksi? Vai onko se yksityisten maanomistajien vastuulla? Kuinka kalliiksi tulee isojen tuulivoimaloiden purkaminen? Tämäkin on varmasti laskettu valmiiksi ja on otettu huomioon vastuissa. Kuka huoltaa voimaloita, etteivät ne ole käytön aikana vaaraksi mennessään epäkuntoon? Kuka ilmoittaa vioista, jos netti ei toimi? Kuka korvaa mahdolliset onnettomuudet? Tuulivoima on ailahteleva energiamuoto, johon on rakennettava aina kallis varajärjestelmä. Konttimäen kyläyhdistys ry. 6(7) Saarijärven kaupungintavoitteet asumiseen ja viihtyisyyteen – ristiriidassa tuulivoimaloiden kanssa Saarijärven kaupunki mainostaa vetovoimatekijöinä asukkaille ja matkailijoille kauniita metsä - ja luontokohteita unohtamattomine elämyksineen. Kaunis kylämme läheisyys ja rauhallisuus menetetään jos tuulipuistot rakennetaan Soidinmäkeen. Tuulivoimalat rakennettaisiin korkeimmille kohdille ja ne näkyisivät kymmenien kilometrien päähän. Meidän mielestämme ne eivät lisää viihtyisyyttä ja luontoarvoja Saarijärvellä, ei Kulhan luonnonsuojelualueen vetovoimaisuutta eikä myöskään lähikylien asumisviihtyisyyttä. Konttimäen kyläyhdistys omistaa yli sata vuotta vanhan koulun, jota vuokraamme luonnonrauhassa viihtyville. Vuokratulot ovat yksi tärkeimmistä kyläyhdistyksen tuloista ja elinehdoista, jotta voimme ylläpitää Konttimäen entistä koulua. Vuokralaisia tulee Saarijärveltä ja eripuolilta Suomea. Yksi suosittu käyntikohde on Kulhanvuori ympäristöineen ja monipuolisine eläin –ja kasvilajineen. Sen menettävät, niin kyläläiset kuin kaikki muutkin, jotka haluavat nauttia luonnonsuojelualueen rauhasta, mikäli tuulipuisto rakennetaan. Konttimäen kylä on vanhoine kouluineen, Pirttipuron myllyineen ja rauhallisine maalaisympäristöineen yksi kulttuurikohde Saarijärvellä. Sitä vaadimme suojeltavaksi eikä tuhottavaksi! Raha puhuu Tuulivoimayhtiöt haluavat nyt rakentaa nopeasti kuitatakseen avustukset ja voitot, kun niitä on nyt saatavilla. Jopa veroparatiiseissä asuvat ovat heränneet helppoon rahaan. Valtion tuki annetaan omistajalle 12 seuraavaa vuotta käyttöönotosta. Kyse on pelkästä rahasta, ”kultaryntäyksestä” ja ulkomaita hyödyttävästä bisneksestä. Ulkomaiset pääomasijoittajat ja konsulttiyhtiöt eivät välitä kissanhännän vertaa voimaloiden vaikutuksista ympäristöön. Onko Saarijärven kaupunki laskenut, mitä se hyötyy tuulivoimapuistojen rakentamisesta ja käyttöönotosta? Laskun maksaa lopulta veronmaksajat. Öljylämmitys otettiin surutta käyttöön 1970 -luvulla, takkoja ja puuhelloja hävitettiin nopeaan tahtiin. Ja se kävi suomalaisille lopulta hyvin kalliiksi. Ei ole tarkoituksenmukaista hankkia uutta ulkomailla tehtyä lämmönlähdettä Suomeen. Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehtaan valmistuessa se tuottaa kolme kertaa enemmän sähköä kuin koko Suomen tuulivoimalat yhteensä. Tämän tosiasian perusteella valitsemme Äänekosken tehtaan tuottamaan sähköä alueellemme. Tuulivoimaloita emme enää tarvitse. Äänekosken biotuotetehdas työllistää oikeasti Saarijärven ja seutukunnan asukkaita. Uusia asukkaitakin Saarijärvelle on myös mahdollisuus saada biotuotetehtaan turvin. Tuulivoimalat sen sijaan ovat varmoja asukkaiden karkoittajia ja aiheuttavat alueen arvon laskemista. Kukaan ei halua asua tuulivoimaloiden naapurissa, muuttaa niiden naapuriin tai läheisyyteen. Haluaisitko sinä? Konttimäen kyläyhdistys ry.7(7) Tuulipuistoista päättäminen Saarijärvellä Toivottavasti otetaan huomioon jo tuulipuistojen läheisyydessä asuvien ihmisten valitukset, etteivät Saarijärven asukkaat joudu samanlaisiin ongelmiin, kuin muissa tuulipuiston rakentamista suosineissa kunnissa. Mikäli Saarijärvelle halutaan uusia asukkaita ja elinvoimasuutta niin tuulivoimaloiden kaavat hylätään. Saarijärven asukkaat ovat nyt "heränneet" huomaamaan tuulivoiman tuomien haittojen suuruuden ja asuinalueiden arvolaskun. Ehdotammekin että järjestetään kansanäänestys asian tiimoilta. Kaupungin asukkaiden ääni pitää kuulua päätöksenteossa. Voiko muutama maanomistaja ja päättäjä olla päättämässä koko kaupungin asukkaiden elinympäristön pilaamisesta muutaman euron tähden? Kolmen voimalan poisto ja vaihe kaksi Ensimmäisen kuulemisen jälkeen suunnittelutarveratkaisussa poistettiin kolme voimalaa mutta nyt ne ovat kaavavaiheessa takaisin. Luulimme, että muistutuksemme oli huomioitu. Kuinka voimalat voivat olla kaavassa taas uudelleen? Suunnitelmissa on myös vaihe kaksi. Silloin tuulivoimalat tulisivat ihan kylämme pintaan, lähes asutuksen keskelle. Missä aikataulussa vaihe kaksi on tarkoitus toteutua? Lähitulevaisuus Juuri valitun eduskunnan käsiteltäväksi on tulossa tuulivoimalle myönnettävät tariffit ja asumisen etäisyys tuulivoimaloihin. Jäämme odottamaan inhimillisempiä arvoja, jotka toivottavasti ovat silloin jo käytössä, kun valitukset ovat käsittelyssä. Mikäli Saarijärven valtuusto hyväksyy kaavan ja näin ollen saamme valitusoikeuden. Vaadimme, että Soidinmäen tuulipuistokaavan käsittely hylätään edellä luetelluin perustein. Konttimäen kyläyhdistys ry. Muistutus Soidinmäen tuulivoimapuiston kaavaan MarjattaSuomäki Marjatta Suomäki, puheenjohtaja Lähettäjä: Vastaanottaja: Aihe: Päivämäärä: Saarijärvi Kirjaamo Humppi Ulla-Maija; Tarvainen Mirja; Jokinen Essi VL: Delivery Status Notification (Failure) 21. huhtikuuta 2015 14:14:43 Lähettäjä: Jukka Lauttamäki [mailto:jukka.lauttamaki@gmail.com] Lähetetty: 20. huhtikuuta 2015 15:54 Vastaanottaja: Saarijärvi Kirjaamo Aihe: Fwd: Delivery Status Notification (Failure) MIELIPITEEN ESITTÄMINEN KAAVAA VALMISTELTAESSA MRL 62§ JA MRA 30§ KAAVAHANKE Soidinmäen tuulivoimapuiston esiselvityksessä on tehty muutama näkyvyys-analyysi. Soidinmäestä suoraan pohjoiseen n. 10 km etäisyydellä sijaitsee maakunnalisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde, Lauttamäen kulttuurihistoriallinen pihapiiri. Se on mainittu selvityksen sivulla 7, mutta mitään analyysia tai arviota ei ole tehty. Sensijaan Korpikylästä, joka sijaitsee noin kilometrin etelään Lauttamäestä, on tehty arvio, että sinne näkyy ilmeisesti kaikki yhdeksän voimalaa. Lauttamäen pihapiiri sijaitsee hieman korkeammalla, noin 215 m merenpinnasta ja sieltä on täysin avoin näkymä etelään yli Korpikylän kohti Soidinmäkiä. Näinollen on oletettavissa että voimalat näkyvät myös suoraan Lauttamäen pihapiiriin. Jos voimalat näkyvät sinne, ne eivät kuulu kulttuurihistorialliseen maisemaan. Edellytän, että asia selvitetään ennen tuulivoimapuiston kaava-alueen hyväksymistä Haluan mielipiteeseeni vastineen 20.4.2015 Jukka Lauttamäki, Jyväskylä/Pylkönmäki, Kuoppala, Kuoppalantie 1230 postiosoite. Omakotikatu 6, 40700 Jyväskylä. p.040 5601184. Lähettäjä: Vastaanottaja: Aihe: Päivämäärä: Saarijärvi Kirjaamo Humppi Ulla-Maija; Tarvainen Mirja; Jokinen Essi VL: Muistutus Soidinmäen tuulivoimayleiskaavaehdotuksesta 27. huhtikuuta 2015 10:43:36 Lähettäjä: merja palonen [mailto:merjapalonen@hotmail.com] Lähetetty: 26. huhtikuuta 2015 22:51 Vastaanottaja: Saarijärvi Kirjaamo Aihe: Muistutus Soidinmäen tuulivoimayleiskaavaehdotuksesta Muistutus Soidinmäen tuulivoimayleiskaavaehdotuksesta Pyytäisin huomioimaan tuulivoimaloiden aiheuttamat meluhaitat lähiasutuksille. Asuntoni jää tuulivoimaloiden "keskelle" ja lähin tuulivoimala sijaitsee 1,5km:n päässä. Voimaloista aiheutuva melu, sekä niiden vaikutus asunnon jälleenmyyntiarvoon mietityttävät. Olisiko mahdollista rakentaa voimalat alueelle, missä ei asutusta ole lähimailla, jolloin haitat saisi minimoitua. Merja Palonen Pajumäentie 319 43220 Mahlu
© Copyright 2024