Vuonislahden syyslehti 3_2015
KULTTUURIKYLÄ PIELISELLÄ VUONISLAHTI 2015 n:o 3Vuonislahden seudun kylälehti19. vuosikerta Kuva: Jyrki Kuivalainen Eva Ryynänen Vuonislahden 28. Muikkumarkkinat 19.9.2015 –juhlaseminaari 18.9.2015 Muikkumarkkinoiden lähestyminen aiheuttaa jo mieleistä kutinaa, sitä selvästi odotellaan. 28. markkinoiden ohjelma alkaa olla kasassa ja myyjienkin kiinnostus yhteydenoton aiheuttavat jo tyytyväisyyttä järjestäjissä. Muikkumarkkinat avaa ministeri Raimo Sailas, joka viimeksi osallistui markkinoille vuonna 1997. Markkinoiden ohjemallisen kokokohdan muodostavat Maarianvaaran komeljanttarit kolmella Höpelöhumut-esityksellään ja musiikillaan tangokuningas Erkki Räsäsen, hanuristi Mika Tarkkosen vauhdittamana. Erityistä markkinoilla on tanssilavan edustan puuntaitajien osasto, jolla osaltaan halutaan kunnioittaa taiteellista puuntaitajaa Eva Ryynästä. Pielisen altaan 20. symposiumin teemana on kuvanveistäjä Eva Ryynänen. Tilaisuudessa kuulla mm. intendentti Riitta Kormanon esitelmä puun veistotaiteen merkityksestä. Tilaisuuden yhteydessä nähdään vielä kerran Kirsikka Leinon tekemä teatteriesitys Puun sydämen laulu. Pääsymaksu seminaariin ja esitykseen on 5 € ja seurojentalon paikat täytetään ilmoittautumisen mukaisesti. Paaterin Eeva kyläläinen ja taiteilija Taidenäyttely Kylätoimintakeskus Kukossa 18.-20.9.2015. Näyttely on avoinna pe 18.9. klo 10 – 18 , la 19.9. klo 9 – 16 ja su klo 10 – 15. Näyttelyyn on koottu kyläläisten ja sukulaisten teoksia ja valokuvia, jotka eivat ole aiemmin olleet julkisesti nähtävillä. Näyttelyssä kuullaan myös autenttista Eevan kertomusta taiteestaan. Näyttelyn järjestäjä on Vuonislahden kyläseura ry Näyttely Terveisiä Carmignanosta Näyttely on avoinna Kukossa normaalisti Muikkumarkkinaviikonloppuna 18.-20.9.2015 Kukon aukioloaikoina. 2 Turvallinen kylä Meillä on suuri ja mielenkiintoinen urakka edessämme. Tehkäämme Vuonislahdesta niin turvallinen kylä kuin suinkin on mahdollista. Suurelta osin me kyläläiset voimme itse vaikuttaa turvallisuuteen omassa ympäristössämme, sillä kylien turvallisuustyö ei ole pelkästään viranomaistyötä. Viranomaisyhteistyöhön turvallisuusasioissa kyläseuran hallitus valitsi kesäkuisessa kokouksessaan Jouko Valliuksen ja hänelle varamieheksi Aulis Nevalaisen. Kylän turvallisuutta pohtiessani mieleen ovat nousseet vain SUURET VAARAT. Kauhea myrsky kaataa puita sähkölinjoille, talojen katoille, teille. Kärvistellään kynttilän valossa, lämmitetään tulisijoja, laitetaan ruokaa trangialla tai naapurin hellalla ja kuumennetaan pesuvettä saunan kiukaan vesisäiliössä. Samalla odotellaan teiden aukeamista, josko vaikka kauppaan pääsisi. Kotivara on meidän huushollissa nykyisellään täysin sen varassa mitä kaapeissa ja pakasteessa sattuu olemaan. takaan tulipalon, sairaskohtauksen tai kolarin pelot. Kaikki tiedämme, että viranomaisapu on päivä päivältä kauempana. Kyläturvallisuus on kuitenkin paljon laajempi käsite. Käsitteen alle kuuluu valtava määrä asioita yksinäisyydestä suuriin onnettomuuksiin asti. Perämoottori tekee tenän Pielisellä. Kenet soitat apuun? Auto luiskahtaa kinokseen. Kenellä on lähin traktori, jolla sen voisi hinata ylös? Kaadut kotona ja nyrjäytät nilkkasi. Hälytät ambulanssin, mutta kuka tulee tueksi ammattiapua odotellessa ja antamaan tarvittavaa ensiapua? Päivät yksin, illat yksin. Kuka piipahtaisi? Pöheköitynyt tienpiennar estää näkyvyyden, kun ajat kotitieltä kylän raitille. Kuka niittäisi? Ikkunoiden pesu ei enää onnistu. Mistä siivousapua? Jo nämä pienemmät asiat arjessa aiheuttavat turvattomuutta puhumat- Kyläturvallisuuden parantamiseen ja turvallisuussuunnitelman tekemiseen löytyy runsain määrin apua eri järjestöjen nettisivuilta. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) sivuilta saa yksityiskohtaisia ohjeita niin toiminnan aloittamiseen, suunnitelman toteuttamiseen kuin sen seurantaakin. Vuonislahdessa Kyläseura lienee luonnollinen organisaatio vastaamaan turvallisuusasioiden hoidosta. Ennen tarkemman työn aloittamista tässä muutama vihje toimenpiteistä, joita eri kylillä on tehty. On laadittu kylän oma puhelinluettelo, jossa kerrotaan keneltä löytyy moottorisaha, vene, moottorikelkka tai vaikkapa traktori. Kenellä on ensiaputaitoja ja kenellä intoa ikkunanpesuun. Tiedotetaan missä on alkusammutuskalustoa ja sen käyttöä osaavaa väkeä. Mistä löytyy lankapuhelin, jos mobiiliyhteydet lakkaavat toimimasta ja viranomaisiin olisi saatava yhteys. Onko jossain 100-megan nettiyhteys, jolla pääsee "lääkärin vastaanotolle". Valitaan niittoporukka huolehtimaan kylänraitin risteyksistä. Mutta aloittakaamme alusta. Tutkitaan mikä on tilanne, hankitaan koulutusta ja tehdään tiivistä yhteistyötä koko kyläjäksen kesken. Eräs asia voitaisiin aloittaa jo nyt syksyllä. Miten olisi rupatteluillat Kukossa? Anu Penttinen kyläpiällikkö Uutispuuroa Kylän vesi- ja viemärityöt ovat valmiit Vuonislahden paljon keskustelua aiheuttaneet vesihuoltotyöt ovat pieniä viimeistelyjä ja tarkistuksia vaille valmiit. Näyttääkin siltä, että systeemi pelaa hyvin, vaikka tuntuu, että veden raikkaudessa menetämme jotakin. Saattaahan olla, että se johtuu uudesta putkituksesta. Kysymyksiä herättää se, ettei Vuonisjärvi lähtenytkään hankkeeseen mukaan. Voidaankin olettaa, että se helpottaa huomattavasti osuuskunnan kustannuspainetta. Laajakaistan rakentaminen etenee Kylälle rakennetaan parhaillaan kuituverkkoa laajakaistayhteyksiä varten. Se lienee talouksien osalta varautumista tulevaan, koska niin monet asiat hoidetaan tulevaisuudessa tietoverkon kautta. Verkko ei myöskään ole niin häiriöaltis kuin langaton verkko. Linjaa rakentaa Pielisen tietoverkko-osuuskunta ja rakentamista ovat tukeneet EU ja Lieksan kaupunki. Pielisen autolautta ei ole liikennöinyt koko kesänä Monelle ryhmälle ja kesämatkailijoille mieluisa autolauttayhteys ei ole toiminut koko kesänä. Harmillista asiassa on se, ettei asiaan voitu varautua ollenkaan. Yhteyttä on mainostettu pitkin talvea ja kesää, jonka johdosta mm. ryhmämatkoja on myyty eri yrityksiin Pielisen molemmin puolin. Asiasta ei ole juurikaan tiedotettu ja yhteyttä edelleen mainostetaan mm. tienvarsiopasteilla. Heinäkuussa Joensuussa järjestelyillä Farmari-messuilla oli kylämatkailu myös mukana. Kätkäläinen Kylämatkailua yhteistyössä - verkoston voimaa! Lieksan Teatteri esitti kesällä Vuonis-rantateatterissa Simo Hämäläisen Kätkäläisen jättipottia. Sateiset ja kylmät säät haittasivat esityksiä ja kävijämäärätkin jäivät arvioitua pienemmiksi. Kaikkiaan kenraaliharjoituksessa ja kuudessa esityksessä oli katsojia noin 1100 hlöä. Teatteri sai jälleen erityisen hyvät arvioinnit laadukkaasta esityksestä, jonka ohjasi Maria Sarkkinen. Mainiot kylämatkailupaikat Rovaniemen seuduilta eteläiseen Degerbyhyn ja Peräseinäjoelta Vuonislahteen ovat tehneet markkinointiyhteistyötä vuoden 2015 aikana. Ensimmäinen valtakunnallinen kylämatkailun esite ”Tervetuloa kylään” julkaistiin viime vuoden Elma-messuille. – Esitettä on nyt jaettu koko 25 000 kappaleen painos niin messuilla kuin kylissä ja niiden matkailukohteissa, kertoo esitteen Teatteriesitykset vuonna 2016 Lieksan teatteri on päättänyt, ettei ensi kesänä ole heidän esityksiään Vuonislahdessa, vaan he panostavat ensi talveen. Esitys tullee olemaan musiikkipitoinen ja sijoittuu Lieksan Brahe-saliin. Vuoden 2017 esityksestä pyritään tekemään päätöksiä jo kevättalvella 2016. Vuonislahden Taiteilijatalo pyrkii nyt löytämään ensi kesäksi korvaavia vierailijateatteriesityksiä rantateatteriin. tuottaneen Entran toimitusjohtaja Soila Palviainen. – Tavoite on saada matkailijat liikkumaan ympäri vuoden ja eri puolilla Suomea näissä kohteissa. – Kylämatkailu on osa maaseutumatkailua ja myös kulttuurimatkailua – ja nämä kohteet tarjoavat kaikkina vuodenaikoina tekemistä ja kokemista, toteaa valtakunnallista kylämatkailun kehittämishanketta vetänyt Tiina Perämäki Lomalaidun ry:stä. Vuonislahden kyläseura ry Y 1560043-9 81590 Vuonislahti vuonis@vuonis.net http://www.vuonislahti.fi Puheenjohtaja Anu Penttinen p. 050 3616 356 Sihteeri Maija Jaatinen p. 041 576 3849 Vuonis-kylämatkailuverkosto / Osuuskunta Vuonis Puheenjohtaja Tapio Nevalainen p. 0400 482 949 vuonis@vuonis.net SF Caravan Pielisen Karjala REKINIEMI Puheenjohtaja Aulis Nevalainen p. 0400 278035 Vaikka hanke on päättynyt, yhteistä markkinointityötä jatketaan. Vuoden 2016 esite ja sen entistä parempi hyödyntäminen myös sähköissä muodossa on nyt työn alla. Sähköistä uutiskirjettä, jossa kerrotaan kylien tarjonnasta on jo myös testattu. – Seuraavaan esitteeseen voidaan kylien verkostoa laajentaa, ja useilla messuilla ollaan mukana tällä teemalla myös ensi vuonna, suunnittelee Soila Palviainen. Vuonislahden Taiteilijatalo ry Puheenjohtaja Markku Tanner p. 0400 307 189 Yhteydet p. 0400 170 255 tai taiteilijatalo@vuonis.net Vuonislahden Martat ry Puheenjohtaja Leena Vallius Vuonislahden Urheilijat ry Puheenjohtaja Kari Saarelainen Vuonislahden työväenyhdistys ry Puheenjohtaja Leena Vallius 3 Juhlakirja ja teatteriesitys Eva Ryynäsen juhlavuoden kunniaksi Kaikkialla on kauneutta Kuvanveistäjä Eva Ryynänen Puilleni minä puhelen minä puille, puut minulle minun kautta kansalleni. Näin kirjoitti Otto Räsänen vuonna 1974 kuvanveistäjä Eva Ryynäselle omistamassaan runossa. Tuon osuvammin tuskin osaan Evan elämäntehtä- vää kuvata. Kaikkialla on kauneutta -kirjassa pyrin siihen, että Eva itse olisi mahdollisimman lähellä ja läsnä. Evan kirjoittamien kirjeiden löytyminen Joensuun maakunta-arkistosta oli todellinen onnenkantamoinen. Kirjeet avasivat reitin taiteilijan elämään aina sotavuosista 1960-luvun lopulle. Kyseessä oli tutkimusmatka taiteellisesti lahjakkaan maatalon tyttären tiestä Vieremältä Helsingin kautta Pielisjärvelle. Julkisuudessa Eva kuvattiin usein korpien kätköissä työskenteleväksi metsän hengettäreksi, joka elää kaukana muun maailman menosta. Alkuvuosina tämä lieneekin ollut lähellä todellisuutta. Myöhemmin kun Paaterissa vieraili parhaana vuotena 80.000 turistia, erämaan tunnelma saattoi jo olla hakusessa. Evan omien kirjeiden lisäksi kirjassa on muisteluksia ja kuvia noin viideltäkymmeneltä henkilöltä. Kyse on kohtaamisista taiteilijan kanssa ja ajatuksista, joita Evan ja Paavon tapaamiset ovat herättäneet. Eräs muistelija totesi, että on antoisaa katsoa yhdessä vuosien taakse. Siitä tässä kirjassa lienee perimmältään kysymys muiden muistot herättävät omia tuntemuksia ja saavat yhä uudelleen palaamaan itse ”tapahtumapaikalle” Paateriin, missä Evan ja Paavon perintöä vaalitaan huolella. Kirja on yksi palanen Evan juhlavuoden tapahtumia ja auttaa selvittämään taiteilijan taipaleen eri vaiheita. Toivottavasti tulevaisuudessa saamme myös akateemista tutkimusta maamme eturivin kuvanveistäjän tuotannosta, sen Eva totisesti on ansainnut. PS. Jos tällä teoksella on jokin missio, niin se sisältyy kirjan nimeen. Sirpa Sulopuisto kirjan toimittaja KIRJAN SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle Taustatiedoksi Eevan elämän alkutaival Sota-aika Savossa ja Helsingissä Eeva, Paavo ja Paateri Pietari Brahen patsas Uuteen pirttiin ja ulkomaille Paaterin joulu Korpien kätköistä julkisuuteen 1975-1990 Laulupuu Evan teokset Vieremällä Muistojen Eva ja Paavo Paaterin kirkko Luomisvoimaa loppuun saakka Tunnelmia Paaterissa Eva Ryynänen Brief biography Kurzbiographie zu Eva Ryynänen Eva Ryynänen venäjäksi Aikajana, kartta Taiteilijan julkinen kuva Puun sydämen laulu Puun sydämen laulu -teatteriesityksen ensi-ilta oli Paaterissa 14.6.2015, päivää ennen Eva Ryynäsen satavuotissyntymäpäivää. Oli kunnia päästä esittämään kuvanveistäjä Ryynäsen kunniaksi tehtyä näytelmää juuri Paaterissa, autenttisessa ympäristössä. Paaterin esitys oli koko työryhmälle tärkeä ja hieno kokemus. Paaterissa vallitseva tunnelma toi Evan ja Paavon elämän lähemmäksi meitä. Kesän aikana Puun sydämen laulua on esitetty myös Vuonislahden rantateatterissa Herranniemessä, sekä Kokkolassa Kulttuuriosuuskunta Oravan pyörän järjestämässä Kulttuurikaravaani – tapahtumassa. Kokkolassa esiintymispaikkamme oli vanhassa kaupungissa, 800-luvulla rakennetun Laivurintalon pihalla. Paikka tarjosi meille intiimin ja kauniin tunnelman, vanhan kaivon ja omenapuiden ollessa osa lavastustamme. On ollut ilo huomata, kuinka esitys ja erilaiset esiintymispaikat ovat olleet vuorovaikutuksessa keskenään. Jokainen paikka on tuonut uusia asioita Puun sydämen lauluun ja näytteli- jät ovat ihailtavasti ottaneet erilaiset esiintymispaikat omakseen. P.s. Esityksen voi tilata joko julkisiin tai yksityisiin tilaisuuksiin. Kirsikka Leino käsikirjoittaja ja ohjaaja Tohtori Anna Logrén esitteli 14.6. Paaterissa pitämässään esitelmässä tutkimusta, jossa hän oli paneutunut kuvanveistäjä Eva Ryynäsen julkiseen taiteilijan muotokuvaan. Logrénin mukaan Eva määriteltiin usein ihmelapseksi ja metsän hengettäreksi, joka oli jatkuvassa dialogissa luonnon kanssa. Suhde luontoon kuvattiin aidoksi ja mutkattomaksi. Eva oli hyvin materiaaliuskollinen ja muuttuvan taiteen kentässä hän uskalsi olla realisti, joka kunnioitti vahvasti kansanomaista perinnettä. Kun Evan taidetta esiteltiin yleisölle, usein nostettiin taiteilija itse henkilönä teostensa rinnalle. Logrén ilmaisi huolensa siitä, että Evan taiteesta on tehty vain vähän syventäviä esityksiä ja tästä johtuen tulkintahorisontti jää kapeaksi. Sirpa Sulopuisto 4 Taiteilijaresidenssi Hupelin taiteilijat esillä! Hupeli on saanut olla vaikuttamassa Suomen kärkitaiteilijoiden työskentelyyn. Useat heistä ovat olleet vahvasti esillä sekä valtakunnallisesti, että paikallisesti. Vuosi sitten poisnukkuneen taidegraafikon muistonäyttely pidettiin viime vuonna Forum Box:ssa Helsingissä, jossa oli useita Hupelissa tehtyjä töitä. Kesän ajan Tapani Mikkosen töitä oli esillä Lieksan näyttelyssä. Lieksan näyttelyn kokosi Tapanin tytär Mercedes. Tapani Mikkosen Hupelille lahjoittamia töitä on edelleen myynnissä Taiteilijatalolla. Lieksan näyttelyssä oli Mikkosen taiteen lisäksi kuvanveistäjä Matti Peltokankaan töitä. Peltokangas oli esillä myös Ilomantsin taidenäyttelyssä niin ikään Lieksassa ja Hupelissa vaikuttaneen Kuutti Lavosen kanssa. Täällä Peltokangas tunnetaan Heikki Turusen reliefin tekijänä, jota taiteilija työsti Hupelissa. Matti Peltokankaan Suuri sydän voitti Meilahden sairaala-alueen taideteoskilpailun HUS julisti tammikuussa 2015 kilpailun, jonka tavoitteena oli tuottaa Meilahden sairaala-alueen keskuskalliolle ympäristöön sopiva, valtakunnallisesti merkittävä taideteos. Voittajaksi valittiin kuvanveistäjä Matti Peltokankaan teos Suuri sydän. sanoo palkintolautakunnan puheenjohtaja Markku Valkonen. Teoksessa on lämmin ja empaattinen tunnelma, ja se toimii rikkaasti eri katselukulmista ja korkeuksista. Teos synnyttää ympäristöönsä iloa ja positiivista energiaa. Kilpailuun jätettiin 13 työtä kymmeneltä kutsutulta taiteilijalta. Taiteilijoista 6 oli suomalaisia. Tolpin työt avautuvat Art Fridassa Helsingissä Palkintolautakunta otti arviossaan huomioon kunkin ehdotetun teoksen soveltuvuuden juuri kyseiseen, monessa suhteessa vaativaan paikkaan: teoksen tulee olla tarkasteltavissa niin katutasosta kuin myös ylhäältä sairaaloiden ikkunoista, sen tulee olla näkyvä/näyttävä kaikkina vuorokauden- ja myös vuodenaikoina. Arkkitehtonisesti hajanaisessa ympäristössä sen tulee olla kokoava voima. - Suuri sydän on teos, jossa nämä ehdot täyttyvät. Palkintolautakunnan näkemys on, että voittajateos luo paikalle hengen, Kuvataiteilija Anna Emilia Tolppi työsti kaksi vuotta sitten parin kuukauden ajan töitä Hupelissa suuntana oma näyttely. Nyt erinäisten vaiheiden jälkeen näyttely avataan Art Fridassa Helsingissä 5.9.2015. Tolppi on tekstiiliartesaani. Luova elämä, uteliaisuus, ihmettely, ilo, tarinat, onni ja arjen kauneus ovat suunnitteluni lähtökohtia, kuvaa Tolppi itseään. Visuaalisesti herkullinen teos voi olla myös toimiva tuote. Tekstiilitaide, taidetekstiilit, käyttötaide, tuotesuunnittelu, taidekäsityö, kuvataide; siinä jo valikoimassani olevat luomisen välineet, sanoo taiteilija. Kuutti Lavosen taiteellinen elämä on vilkasta, hän opettaa ja hänellä on töitä esillä eri puolilla Suomea. Lavosen tämän Tue Taiteilijatalo Hupelin toimintaa! kiehtoivat Evaa lapsuudesta lähtien. Lastut lentelivät ja syntyi satoja teoksia. Puusta, pronssista, marmorista. Evalla kaikkialla oli kauneutta. Tärkeintä on katsoa kuinka valo lankeaa. Evalle rakkain oli Paavo, maanviljelijä ja kuvanveistäjän puoliso. He loivat taiteilijakoti Paaterin Pielisen rannalle Vuonislahteen. Eva iloitsi siitä, että Paavo ymmärsi ja joskus oli hyvä mennä piiloon Paavon hiljaisen selän taa. Taiteilija astui vieraiden elämään, uskalsi lähelle, tuli tutuksi. Hän yllätti ja ihastutti. Syntyi monta tarinaa kohtaamisista, Evan teosten teistä maailmalle. Taiteilijana oleminen on ainaista tekemistä, ikuista etsimistä. kuvanveiStäjä eva Ryynänen kaikkialla on kauneutta – kuvanveiStäjä eva Ryynänen Lapset, eläimet ja luonto Sirpa Sulopuisto Talvi-iltoina kun miehet nikkaroivat puhdetöitä, tyttö istui lastuissa ja leikki. kaikkialla on kauneutta Paaterin joulu Kaikkialla on kauneutta – Kuvanveistäjä Eva Ryynänen Kustantaja: Vuonislahden Taiteilijatalo ry Toimitus: Sirpa Sulopuisto Ulkoasu: Leea Wasenius ja! Sivukoko 220 x320 mm Uutuuskir Sivumäärä: 176 Hinta: 45 € Tilausosoite: taiteilijatalo@vuonis.net Myynnissä Paaterissa, Kukossa, Herranniemessä ja kirjakaupoissa. Paaterin joulu DVD juhlistaa osaltaan kahden Vuonislahden kylän suuren taiteilijan juhlavuosia, Eva Ryynänen 100 v. ja Heikki Turunen 70 v. Heikki Turunen muistelee videolla Eva Ryynästä ja hänen merkitystään taiteilijana sekä lapsuutensa jouluja Vuonislahdessa ja vierailujaan kotitalonsa lähellä asuneiden Eva ja Paavo Ryynäsen luona runossaan Paaterin joulu. DVD on myynnissä hintaan 25 euroa mm. Vuonislahden taiteilijatalolla, puh. 0400 170 255. Sibelius 150 – juhlalevy Tapani Mikkonen (1952-2014) Kuutti Lavonen Koli II – litografia (v. 2012) Hinta 500 € (kehystettynä) ja 460 € (kehystämättömänä). Hinta sisältää arvonlisäveroa 10%. Paperin koko 44 cm x 43 cm Kuva-alan koko 30 cm x 30 cm Teos on tehty nuorten taiteilijoiden residenssitoiminnan tukemiseen Hupelissa. Creuset – offset –litografia (v. 2014) Hinta 480 € (kehystettynä) ja 450 € (kehystämättömänä). Hinta sisältää arvonlisäveroa 10%. Paperin koko 47 cm x 34,5 cm Kuva-alan koko 37 cm x 25 cm Teos on tehty Vuonislahden Taiteilijatalon Hupelin hyväksi Jussi Makkonen, sello Nazig Azezian, piano Annastiina Tahkola, mezzosopraano Esa Ruuttunen, baritoni Susanna Mieskonen-Makkonen, viulu Levyä on myynnissä hintaan 20 euroa mm. Paaterissa ja Vuonislahden taiteilijatalolla, puh. 0400 170 255. Osa levyjen tuotosta luovutetaan Lieksa-Pielisjärvi-seuralle Lieksan Monolan Sibeliuksen hääaitan kunnostusrahastoon. hetken yksi keskeinen työ on valmisteilla Viron Tarton kaupungin Pauluksen kirkkoon, jonne hän tekee suuren alttaritaulukokonaisuuden. Myös Lavosen Hupelille lahjoittamia töitä on edelleen myynnissä Taiteilijatalolla. Kirjailija Heikki Turunen täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Vireän ”vanhuksen” työtahti on kova. Piakkoin häneltä ilmestyy romaani siirtokarjalaisista. Tällä hetkellä hän on kirjailija Antti Heikkisen otteessa, sillä Heikistä ilmestyy elämäkerta jo tänä syksynä. Turjailija on kirjailija Heikki Turusen elämäkerta ja henkilökuva. Se on kertomus lieksalaisen sotaveteraanipienviljelijän pojasta, joka ei päässyt Ateneumiin, mutta sai sen sijaan Kekkoselta kaksi myllykirjettä, rintaansa Pro Finlandia mitalin ja lähti pääkaupungin kulttuurikapakoista käskyn käydessä kotipuoleen heinätöihin. Se kuvaa kohdettaan rehellisesti, karkeasti, lämpimästi, aidosti ja rakastaen eli samalla tavalla kuin Turunen itse on kuvannut pohjoiskarjalaista elämää ja sen eläjiä läpi tuotantonsa. Turusen itsensä lisäksi kirjassa pääsevät ääneen myös hänen ystävänsä ja perheenjäsenensä. Tekstin lisäksi tänä vuonna 70 vuotta täyttävän kirjailijan sielunmaisemaa avaavat Laura Malmivaaran tuoreet valokuvat. Ajattelun jättiläisiä ja viisauden vaalijoita Olet varmaan ollut tilanteessa, jossa joku ihminen on käyttäytynyt oudosti tai sanonut kummallisen asian. Eikö niin, että silloin lipsahtaa helposti ajatus mieleen ”onkohan tuo ihan järkevä tyyppi” tai ”se on ihan hullu”. Mitä me oikeastaan tarkoitamme tällaisilla lausahduksilla? Kenties vain hetken ihmetystä toisen ihmisen toiminnasta. Toisaalta taustalla on kyllä ajatus siitä millainen ihminen on järkevä ja miten on hyvä toimia. Viisaus on kaunista ja yleensä yhdistämme sen vanhoihin ihmisiin. Ajattelemme, että ihminen viisastuu vanhetessaan. Näin ei tietenkään aina tapahdu, mutta kyllä elämän tuomaa kokemusta voidaan pitää viisautena. Kokemustieto on sana, jota käytämme kun tiedämme jollain ihmisellä olevan sellaisia tietoja ja taitoja, joita voi hankkia vain tekemällä ja elämällä. Nämä taidot ovat arvokkaita esimerkiksi työelämässä tai arjen käytännöissä. Viisauteen liittyy paljon muutakin. Antiikin kreikkalaiset filosofit arvostivat viisautta hyveenä. Ymmärrettiin, että ihmisellä ei syntyessään ole viisauden valmiuksia, vaan niitä pitää harjoitella koko ajan. Filosofien mielestä viisas ihminen oli sellainen, joka kaikissa toimissaan osasi edistää hyvää elämää. Hän osasi elää kohtuullisesti ja tehdä valintoja, jotka kaikki tukivat hyvää. Todennäköisesti viisauden harjoitteleminen oli koko elämän projekti. Filosofit myös totesivat, että tähtien katselu on hyvä harjoitus. Tähtiä tuli katsoa niin kauan, että ihminen ymmärtäisi oman pienuutensa. Hyvä harjoitus myös nykyihmiselle. Viisauden vaalijoita eivät onneksi ole vain filosofit, vaan meidän kaikkien kannattaa sitä harjoittaa. Tarvitaanko viisauteen älykkyyttä? Ovatko ne kaksi samaa asiaa? Varmasti viisauteen tarvitaan jonkin verran myös älykkyyttä, kyky ajatella. Älykkyys on monin verroin hankalampi sana kuin viisaus. Tutkimusten mukaan ihmisillä on paljon erilaisia älykkyyden lajeja. Monet tuntevat mensan testin ja siitä saatavan numeraalisen älykkyysosamäärän. Tämä ei kuitenkaan kerro kuin yhdenlaisesta älykkyydestä, yleensä loogisen päättelyn ja numeraalisen ymmärtämisen taidoista. Älykkyyttä vaaditaan monessa työtehtävässä. Ihmiset ratkovat työssään monia haastavia asioita, kehittävät uusia asioita ja luovat yllättäviä asioita. Näissä tehtävissä vaadittu älykkyys on yleensä yhdistelmä opiskelua (tiedon kartuttamista vähitellen) ja kokemusta (vuosien myötä kehittyvää osaamista). Älykkyyttä voi olla myös erityisen hyvä kyky oppia uusia asioita, kuten kieliä. Monimutkainen elämä vaatii meiltä ihmisiltä erityisen paljon sopeutumista ja siten myös älykkyyden käyttämistä. Todennäköisesti erityisälykkäiden ja nerojen älykkyys on ohjautunut yhden taidon alueelle ja jossakin toisessa asiassa he ovat kuten muut ihmiset. Luin jostain, että ihailemme Edisonia sähkölampun keksimisestä, mutta jos tapaisimme hänet juhlissa, voisimme todeta hänen olevan varsin tylsää seuraa. Olen monta kertaa miettinyt millaista viisautta tai älykkyyttä tarvitsemme nykypäivän elämässä, erityisesti töissä. Yhä useammat meistä joutuvat vaihtamaan työpaikkaa monta kertaa elämänsä aikana. Jatkuvasti uuden työn ja työpaikan käytäntöjen opetteleminen vaatii joustavaa älykkyyttä. Työssä tapahtuu nykyään myös niin paljon uusien asioiden opettelua, että kyetessään selviytymään näistä kaikista, on ihmisen käytettävä älynsä lahjoja. Ei kannata kuitenkaan pelästyä, jos jonkun uuden tietotekniikkajärjestelmän oppiminen ei heti onnistu (et ole tyhmä). Kyse saattaa olla kognitiivisesta kuormituksesta. Ihmisen aivot tarvitsevat myös lepoa, huoltoa ja hyvää ravintoa. Ne eivät ole kone, joka kykenee jatkuvasti koodaamaan uutta tietoa. Minusta olisi arvokasta, jos pohtisimme työyhteisöjen viisautta. Miten meidän työyhteisössä osattaisiin vaalia viisautta, tehdä hyvää elämää tukevia valintoja. Miten itse osaisin olla viisas toisia ihmisiä kohtaan, huomata omia virheitä ja pyrkiä kehittämään itseäni – ei ainoastaan ulkoisesti näkyvässä älykkyysnäppäryydessä, vaan sisäisesti viisauden jyviä vaalien. Pia Houni TeT, dos., filosofinen praktikko, kirjailija Erikoistutkija, Työterveyslaitos 5 Eva Ryynänen –seminaari 18.9.2015 Evan juhlavuosi jatkuu nyt syksyllä Pielisen altaan 20v. symposiumin merkeissä 18.9.2015. Symposiumin aiheena on kuvanveistäjä Eva Ryynänen ja tilaisuudessa pyritään luennoitsijoiden esityksissä ja keskusteluissa laajentamaan maineikkaan taiteilijamme kuvaa ja merkitystä. Symposiumissa esitetään vielä kerran Paaterissa 14.6. kantaesityksensä saanutta näytelmää Puun sydämen laulu. Näyttely 18.-20.9.2015 Paaterin Eva – kyläläinen ja taiteilija Kylätoimintakeskus Kukkoon avataan muikkumarkkina-viikonlopuksi näyttely teemalla Paaterin Eeva – kyläläinen ja taiteilija. Näyttelyyn on koottu Paaterin lähialueelta Eevan töitä, valokuvia ja diaesitys, jotka vain harvoin ovat olleet laajemman yleisön nähtävillä. Näitä töitä on kantautunut naapureihin tuliaisina, sukulais-tuomisina taikka eräänlaisina korvauksina talkoopalveluksista taikka puutavarasta. Pielinen Soi – festivaali 2015 Kahdeksatta vuotta järjestettävän Pielinen Soi festivaalin kesäkausi toukokuusta syyskuuhun sisälsi lähes 50 konserttia eri puolilla Pielistä, Lieksan ja Kolin lisäksi Joensuussa, Juuassa ja Nurmeksessa. Mm. Lieksan TalliGalleriassa, Paaterin kirkossa sekä Break Sokos Hotel Kolin maisemaravintolassa järjestettiin kussakin laajat konserttisarjat. Sibelius 150-juhlavuosi huipentui Lieksan kirkossa järjestettyyn Kylätoimintakeskus Kukko jatkaa toimintaa Vuonis soikoon 2015. Kylätoimintakeskus Kukko Oy:n yhtiökokous päätti jatkaa Kukon toimintaa ja luopua toistaiseksi myyntiaikeista. Vuosi sitten päätettiin jo Kukon myynnistä, sillä velan lyhentäminen tuotti vaikeuksia. Syksyllä käynnistimme Pelastakaamme Kukko –kampanjan. Keräsimme syksyn ajan toimenpideideoita ja keväällä aloitimme tiedottamisen ja moninaisten tilaisuuksien sarjan varojen keräämiseksi. Tapahtumat tuottivat tulosta Kahvila Soropissa pidetyt tunnelmalliset Musiikki-illalliset vetivät salin täydeltä väkeä. Brahe-salin Viihdekonsertti ja pienimuotoisemmat konsertit Seurojentalolla, pari huutokauppaa sekä provisiot erilaisten tapahtumien tuotoista tuottivat Kukkoa varten rahaa niin, että yhtiökokous katsoi toimintaa voitavan jatkaa toistaiseksi. Ajatuksena on järjestää edelleen hyväntekeväisyystilaisuuksia, hakea rahaa avustuksilla sekä suunnitella tilojen käyttöä niin, että jatkuvia vuokratuloja saadaan lisää. Muikkumarkkinoilla on Kukon hyväksi myynnissä huutokaupoissa ylijääneitä huonekaluja ja muuta esineistöä. Myyntipaikka on Vuonislahden tanssilava. Erityisen merkittävää osaa näyttelevät tässä pelastusoperaatiossa alustavasti osakkeita merkinneet henkilöt. Kukon pelastaa vasta nämä henkilöt, ja vielä merkittävällä panoksella mukaan tulevat osakkeiden ostajat. Kukon toimintaa punnittaessa olennaisin asia on se, että Kukon hallinnollisina toimivat henkilöt voisivat tuntea entistä enemmän sen seikan, jotta Kukko on asukkaille tärkeä, se loppupeleissä ratkaisee! Tätä kuvaa kyläläisillä olisi syytä parantaa. Vuonislahden kyläseura ry suureen Monola Gaalakonserttiin, jossa palattiin Sibeliusten häämatkan maisemiin ja tunnelmiin. Paaterin kirkossa järjestettiin ennätykselliset 13 konserttia, joilla juhlistettiin Eva Ryynänen 100-juhlavuotta. Kesäkuussa julkaistiin myös Paaterin joulu DVD, jolla kymmenen muun taiteilijan lisäksi esiintyy niinikään juhlavuotta viettävä Heikki Turunen. Vuoden 2015 Pielinen Soi -festivaalin toteuttamista ovat ta- loudellisesti tukeneet Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö, Lieksan kaupunki, Musiikin edistämissäätiö, Pohjois-Karjalan rahasto ja Valtion säveltaidetoimikunta. 6 PIELISEN ALTAAN XX SYMPOSIUM 2015 KUVANVEISTÄJÄ EVA RYYNÄNEN – juhlaseminaari pe 18.9.2015 klo 13 – 18 Vuonislahden Seurojentalo Vuonislahdessa pidettävän Pielisen altaan 20. symposiumin pääteemana on kuvanveistäjä, professori Eva Ryynänen ja hänen elämäntyönsä merkitys sekä paikallisesti, kansallisesti että kansainvälisesti. OHJELMA klo 13.00 Tervetuloa Vuonislahteen Kyläpäällikkö Anu Penttinen Symposiumin avaus Puh.joht., filosofian tohtori h.c. Markku Tanner, Vuonislahden Taiteilijatalo ry klo 13.15 Lieksan kaupunki, Teollisuuskylä ja Eva Ryynänen Kaupunginjohtaja Esko Lehto, Lieksan kaupunki klo 13.45 Puun veistotaiteen merkityksestä Intendentti, FT Riitta Kormano, Turun museokeskus klo 14.30 Muistot eivät hälvene! Opettaja Terttu Heiskanen- Timonen, Lieksa klo 15.00 Puun sydämen laulunäytelmä Esitys intohimosta, luonnosta ja elämän kauneudesta. Ohjaaja Kirsikka Leino klo 15.45 Päiväkahvit Vuonislahden Martat ry klo 16.15 Juuret Vieremällä Kunnanjohtaja Ari Hukkanen, Vieremän kunta klo 16.45 Paaterin Ieva - taiteellinen äitini Kirjailija Heikki Turunen, kuvanveistäjän ent. naapuri klo 17.15 Keskustelua klo 17.40 Symposiumin esitysten yhteenveto FM Sirpa Sulopuisto, Vuonislahden Taiteilijatalo ry Symposiumin puheenjohtajana toimii FT h.c. Markku Tanner, Vuonislahden Taiteilijatalo ry Pääsymaksu 5 e/hlö (sis. luennot ja teatteriesityksen). Tilaisuuteen mahtuu noin 80 hlöä. Ilmoittautumiset 15.9.2015 mennessä taiteilijatalo@vuonis.net tai viesti 0400 170255. Järjestäjät Vuonislahden Taiteilijatalo ry ja Vuonislahden kyläseura ry sekä yhteistyössä mm. esityssisältöjen osalta Lieksan kaupunki, Vieremän kunta, ET Pohjois-Karjala säätiö, Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto, TAIKE PohjoisKarjala. Kyläsivu: www.vuonislahti.fi Kylämatkailusivu: http://tervetuloakylaan.fi/vuonislahti Facebook-sivu: https://fi-fi.facebook.com/pages/ VuonisLife/185797948107674 7 Vuonislahden 28. Muikkumarkkinat la 19.9.2015 klo 10-16 Aluemaksu 5€ yli 15 vuotiailta OHJELMALLINEN MARKKINATORI Kylän haitari-pelimannit aloittavat 10.00 MUIKKUMARKKI NOIDEN AVAUS Avaussanat: Ministeri Raimo Sailas 10.45 Mitä tänä vuonna muikkumarkkinoilla! Anu Penttinen ja Aimo Honkanen 11.00 Kaikki paitsi kalastus on turhaa! Maarianvaaran Höpelöhumut Maarianvaaran komel janttarit ovat hauskuuttaneet meitä useasti nerokkailla teatteriohjelmillaan ja musiikkipitoisilla esityksillään. Nyt ne ovat täällä herkimmillään! 11.30 Kylän haitari pelimannit jatkavat 12.15 Myyjät esittäytyvät 13.00 Issoo miestä herkistää! Maarianvaaran Höpelöhumut 14.30 Ne reippaimmat rallit! Maarianvaaran Höpelöhumut 15.00 Paras MuikkuMaku 2015 –kisan voittajan julkistaminen Markkina-arvonnat 16.00 Muikkumarkkinat päättyvät *** Retki Taiteilijaresidenssi Hupeliin Lähtö klo 11.45 Kylätoimintakeskus Kukon edestä, kesto noin 60 min (kävellen) Oppaana Sirpa Sulopuisto Taiteilijakoti Paateri Avoinna lauantaina klo 10-16 Kahvila Soroppi (Kylätoimintakeskus Kukko) Maistuvat Seijan lihapullat klo 11-15 / 10€ Seurojentalon kahvio Seurojentalon kahvion tarjoiluista vastaa markkina-aikana SF-Caravan Rekiniemi Kestikievari Herranniemi Kestikievari Herranniemi palvelee majoitusta, tarjoilua ja saunapalveluita tarvitsevia. Varaukset p.0400 482949 8 2 00 6 2001 2 0 10 Pielisen altaan symposium 20 vuotta Keväällä 1995 järjestetty Pielisen Ihminen-seminaari synnytti symposiumperinteen ja nyt symposium järjestetään jo 20. kertaa. Tuolloin nähtiin yleistä tarvetta järjestää pielisjärveläisestä näkökulmasta seminaareja, joissa peilataan alueen kehitystä ja haetaan eväitä tulevaisuuteen. Symposium-idean isänä oli silloinen Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Markku Tanner. Tanner on tehnyt pitkän päivätyön Suomen suurimman kansalaisjärjestön johdossa, josta erityisesti jäsenjärjestöjensä kautta hänellä on ollut ensiluokkaiset näköalat seurata myös Suomen, sen hallinnon ja erityisesti maaseudun kehitystä. Järjestäjinä ovat toimineet Vuonislahden kyläseuran ja muiden kyläyhteisöjen lisäksi Pohjois-Karjalan valtuuskunta, Lieksan kaupunki, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä monet muut symposium-teemaan liittyvät yhteisöt. Symposium on ajoittunut pääsääntöisesti syyskuun loppupuolelle Vuonislahden Muikkumarkkinoiden yhteyteen. Ainoana poikkeuksena tästä ovat 1. Pielisen Ihminen –symposium joka sijoittui keväälle ja Valtakunnallisten kotiseutupäivien yhteydessä vuonna 2001 symposium, joka pidettiin heinä-elokuun vaihteessa. 1995 Pielisen ihminen Kylätoimija Reino Kuivalainen, Vuonislahti Toiminnanjoht. Markku Tanner, Suomen kotiseutuliitto Kirjailija Heikki Turunen Kaupunginjohtaja Niilo Tirkkonen, Lieksa Matkailuyrittäjä Tapio Nevalainen, Kestikievari Herranniemi Professori Veijo Saloheimo, Joensuun yliopisto FM Kristiina Jägerholm-Vogel, Frankfurtin yliopisto Saksa Matkailuyrittäjä Ari Uusikangas, Koli Ylitarkastaja Ritva-Liisa Kalliokoski, Ympäristöministeriö Dosentti Heikki Kukkonen, Helsingin yliopisto 1996 Pielinen – 25 vuotta Pielisen altaan suunnittelua ja kehittämistä Toiminnanjohtaja Markku Tanner, Suomen kotiseutuliitto Dosentti Heikki Kukkonen, Teknillinen korkeakoulu Maaherra Hannu Tenhiälä, Pohjois-Karjalan lääninhallitus Kirjailija Heikki Turunen Professori Heikki Kirkinen, Joensuun korkeakoulu Maakuntajohtaja Tarja Cronberg, Pohjois-Karjalan liitto Kansliapäällikkö Juhani Korpela, liikenneministeriö Johtaja Pirjo-Riitta Vatanen, Matkailun edistämiskeskus Toimitusjohtaja Matti Turunen, Saimaa Ferries Oy Ylitarkastaja Reijo Martikainen, Maa- ja metsätalousministeriö Puheenjohtaja Pertti Voutilainen, Pohjois-Karjalan valtuuskunta 1997 Kylä ja kulttuuri Eduskunnan II varapuhemies Kerttu Törnqvist Professori Seppo Knuuttila, Joensuun yliopisto Apulaisprofessori Jouko Vahtola, Oulun yliopisto Valtiosihteeri Raimo Sailas, Valtiovarainministeriö Terveydenhoitaja, pj. Sirkka Frondelius, Vuonislahden kyläseura ry Arkistonjohtaja Samuli Onnela, Oulun Maakunta-arkisto Kirjailija Heikki Turunen ja valokuvaaja Reino Turunen, Pielisen kirja 1998 Kyläkoulu Pielisen altaalla (Vuonislahden kyläkoulu 110 v) Koulunjohtaja Yrjö Kiijärvi, Vuonislahden kyläkoulu Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen, Opetusministeriö (ministerin estyneenä ollessa hänen esityksensä luki eduskunnan varapuheenjohtaja Kerttu Törnqvist) Professori Kari Tuunainen, Joensuun yliopisto Luokanopettaja Leena Kuivalainen, Vuonislahden kyläkoulu Toimitusjohtaja Kalle Justander, Lastenpäivän säätiö Ministerineuvos Hannes Walter, Viron puolustusministeriö Sivistysjohtaja Pentti Kuusimäki, Lieksan kaupunki 1999MuikkuMillenium Kylätoimija Reino Kuivalainen (avaus), Vuonislahden kyläseura ry Kalatalousjohtaja Veli-Matti Kaijomaa, PK:n TE-keskus Suunnittelija Petri Muje, Kuopion yliopisto MM Harri Dahlström Professori Alpo Räisänen, Joensuun yliopisto Toiminnanjohtaja Raija Kara, Kotimainen Kala ry Projektipäällikkö Pirkko Pohjaranta, Elofood-PK:n AKK 2000 Pielisen verkot ja Vuonis-verkosto Kaupunginjohtaja Niilo Tirkkonen, Lieksan kaupunki Iktyonomi Timo Tuononen, Elofood-PK:n AKK Kalastuselinkeinoasiamies Tero Laukkanen, Kalapriima Oy, Jyväskylä Kalatalousjohtaja Veli-Matti Kaijomaa, PK:n TE-keskus Yhteyspäällikkö, YTT Eira Varis, Joensuun kaupunki Projektipäällikkö Aino Kreitsman, Järvamaan maakuntahallitus, Viro Yliopettaja, YTT Raija Komppula, PK:n AKK Toiminnanjohtaja Markku Tanner, Suomenkotiseutuliitto. Vuonislahden kalastuskunnan puheenjohtaja Pekka Riikonen ja kyläseuran sihteeri Reino Kuivalainen puheenjohtajina. 2001 Elävä kylä kansallismaisemassa (Valtakunnalliset kotiseutupäivät Pielisen Karjalassa) Toiminnanjohtaja Markku Tanner (avaus ja pj.) Professori Veijo Saloheimo, Joensuun yliopisto Professori Raija Komppula, Joensuun yliopisto Dosentti Heikki Kukkonen, Teknillinen korkeakoulu Kirjailija Heikki Turunen 2002 Kylien menneisyydestä tulevaisuus Kaupunginvaltuuston pj. Lauri Kähkönen, Lieksan kaupunki (avaus) Professori Panu Rajala, Tampereen yliopisto Puheenjohtaja, FT Pekka Laaksonen, Suomen kotiseutuliitto Tutkija Esko Lehto, Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitos Maaseutuneuvos eero Uusitalo, Suomen kylätoiminta ry Yrittäjä Ella Kärki, Nurmes Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2003 Vuonislahti - valtakunnallinen Vuoden 2002 Kylä Kaupunginjohtaja Esko Lehto, Lieksan kaupunki (avaus) Professori Martti Lehtinen, Helsingin yliopisto Opetusneuvos Erkki Merimaa, Opetushallitus Yhteisökouluttaja Jaana Kivimäki, Vermuntilan tila, Rauma Kylävauhdittaja Pentti Seutu, Jakokosken kylä Kontiolahti Kyläaktiivi Sirpa Sulopuisto, Vuonislahden kyläseura ry 2004 Koti, kotiseutu ja maailma Kaupunginvaltuuston pj. Lauri Kähkönen, Lieksan kaupunki FM Eeva Ahtisaari (Ahtisaaren olleessa estyneenä hänen luentonsa piti Tarja Cronberg) Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam, Ympäristöministeriö Professori Juha Pentikäinen, Helsingin yliopisto Kaupunginjohtaja Esko Lehto 2005 Pienyrittäjyys ja yhteysverkostot Kaupunginvaltuuston pj. Lauri Kähkönen, Lieksan kaupunki Kaupunginjohtaja Esko Lehto Rehtori Lauri Lajunen, Oulun yliopisto Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen (Luhtasen ollessa estyneenä hänen luentonsa piti erityisavustaja Pekka Salmi) Apulaisjohtaja Tuomo Holopainen, Finnvera Oy Toimitusjohtaja Jouni Mönkkönen, Pohjois-Karjalan yrittäjät ry Yrittäjä Irja Tanskanen, Eräsniekka Oy 2006 Paikalliskulttuuri kylien voimatekijänä Kyläpäällikkö Jaakko Taskinen (avaus) Vuonislahden kyläseura ry Toiminnanjohtaja Markku Tanner (pj.), Suomen kotiseutuliitto Taiteilija Sari Kaasinen Rehtori Perttu Vartiainen, Joensuun yliopisto Kirjailija Kaari Utrio Kansanedustaja Tarja Cronberg Hallituksen puheenjohtaja Heikki Kukkonen, Suomen kotiseutuliitto Kirjailija Heikki Turunen 2007 Ruokaperinne ja lähiruoka Kyläpäällikkö Anu Penttinen (avaus) Vuonislahden kyläseura ry Toiminnanjohtaja Markku Tanner (pj.) Suomen kotiseutuliitto Toiminnanjohtaja FT Ari Lappalainen, Kalastusmuseoyhdistys ry Yrittäjä Ritva Ryttyläinen, Nurmes Liikenneministeri Anu Vehviläinen, Liikenneministeriö Puheenjohtaja Markku Penttinen, Vuonislahden Kylätoimintakeskus Kukko Oy Keittiömestari Ismo Piispanen, Saksa/Helsinki Puheenjohtaja Christina Aaltio, Ruokatoimittajat ry. Helsinki 2008 Suomen sota 1808-1809 FT h.c. Markku Tanner (pj.) Vuonislahden Taiteilijatalo ry Dosentti Raimo Savolainen, Valtioneuvoston kanslia FT Jukka Partanen, Joensuun yliopisto Tutkijatohtori Jukka Kokkonen, Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitos Matkailutoimija Sirpa Sulopuisto, Joensuu FL Asko Saarelainen, Lieksan kaupunki 2009Kalasta! Kyläpäällikkö Anu Penttinen, (avaus) Vuonislahden kyläseura ry FT h.c. Markku Tanner (pj.) Vuonislahden Taiteilijatalo ry Kalatalousjohtaja FT Jorma Tiitinen, Kalastusmuseoyhdistys ry Tutkija Pekka Sundell, Jyväskylän yliopisto Erikoistutkija Jorma Piironen, RKTL, Joensuu 9 Pääsihteeri Jorma Leppänen, Saaristoasiain neuvottelukunta (Työ- ja elinkeinoministeriö) Projektipäällikkö Mirko Laakkonen, PIKES Oy Toiminnanjohtaja FT Ari Lappalainen, Kalastusmuseoyhdistys ry Kalatalouskonsulentti Risto Tarikka, Liperi 2010 Itä ja länsi sekä maaseutu ja kau- punki suomalaisessa arvomaailmassa FT h.c. Markku Tanner (avaus, pj.) Vuonislahden Taiteilijatalo ry Professori Hannu Hautamäki, Vaasan yliopisto FT Outi Ampuja, Helsingin yliopisto Kirjailija Heli Laaksonen Kirjailija Heikki Turunen Korkeimman oikeuden presidentti Pekka Hallberg 2011Taide Puheenjohtaja, FT h.c. Markku Tanner (avaus ja pj.) Vuonislahden Taiteilijatalo ry Europarlamentaarikko Tarja Cronberg Toimitusjohtaja Tarja Waltzer, ? Kuvanveistäjä Kim-Peter Waltzer Taidegraafikko Tapani Mikkonen FL Asko Saarelainen, Lieksan kaupunki Toimitusjohtaja Anna Baijers, WSOY Kirjailija Heikki Turunen Dosentti Heikki Kukkonen 2014 Luova kulttuurimatkailu 2012 Metsän Vuosi Vuonislahdessa Puheenjohtaja Anu Penttinen (pj.) Vuonislahden kyläseura ry Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen (avaus), Pohjois-Karjalan maakunta Professori Erkki Sutinen, Joensuun yliopisto Tekstiilitaiteilija Eeva Kontturi Hankekoordinaattori Timo J. Hokkanen, Joensuun ELYkeskus, RoK-For koordinaatiohanke Metsäasiantuntija Pertti Harinen, Pohjois-Karjalan Metsänomistajien liitto ry 2013 Heikki Turunen - seminaari FT Eija Komu, Somero Rehtori FL Asko Saarelainen, Lieksan kansalaisopisto Elokuvaohjaaja Markku Pölönen, Kontiolahti Kustannustoimittaja Lari Mäkelä, WSOY FL Simo Hämäläinen, Joensuu Kaupungin valtuuston pj. Ari Marjeta, Lieksa Dosentti Heikki Kukkonen, Helsinki TeT Pia Houni, Työterveyslaitos Sarjakuvataiteilija Nina Mutik Sellisti Jussi Makkonen, Pielinen Soi-festivaali Toimitusjohtaja Soila Palviainen, Entra Oy Projektipäällikkö Tiina Perämäki, Kylämatkailun koordinaatiohanke/Lomalaidun ry 2015 Kuvanveistäjä Eva Ryynänen 100 v –juhlaseminaari Kyläpäällikkö Anu Penttinen (avaus) Puheenjohtaja, FT h.c. Markku Tanner (pj.), Vuonislahden Taiteilijatalo ry Kaupunginjohtaja Esko Lehto, Lieksan kaupunki Intendentti, FT Riitta Kormano, Turun museokeskus Opettaja Terttu Heiskanen-Timonen, Lieksa Ohjaaja Kirsikka Leino, Puun sydämen laulu-näytelmä Kunnanjohtaja Ari Hukkanen, Vieremän kunta Kirjailija Heikki Turunen, kuvanveistäjän ent. naapuri FM Sirpa Sulopuisto, Vuonislahden Taiteilijatalo ry 2007 2008 Eikö kiinnosta enää edes jo talvella myytyjen ryhmien kuljetus? Tulee ikävä Turus Matin aikoja. Kaunisteltuja vastauksia tietenkin pitää turisteille sanoa ja kuljetella heitä sellaisilla paikoilla, jotka vielä ovat katseltavissa. Missä kulkee raja? Kuoleeko Pielisen vesiliikenne kokonaan! On tuskallista kertoa tämän tästä ja selitellä asiakkaille ja muille kulkijoille Pielisen vesiliikenteen olemattomuutta. Tänä vuonna tilanne on entisestään pahentunut. Onko Pielinen saastunut, mitä teollisuutta alueella on, koska Kolin satama 1935. täällä ei ole kalastajia? Ja kun ei ole kalastajia ei ole kalojakaan, jotka saasteiden takia ovat tietysti kuolleet. Kysymykset jatkuvat; miksi laitureiden annetaan märäntyä, rikkoutua ja miksi valaisimet eivät pala. Mitä tehdä kun sähkörasia on revitty auki ja paljaat johdot ovat lasten kosketeltavissa. Miksi tiet annetaan rappeutua? Eikö Vesibussi Tuulalla kannata enää ajella, onko autolautta kokonaan lopettanut, eikö enää kiinnosta? Kun tien rappeutumiseen ja ihmisten elämisen kannalta tärkeän liikkumisen vaikeutumiseen vastataan liikennemerkeillä ja nopeusrajoituksilla, vastataanko laitureiden rappeutumiseen kieltämällä niiden käyttö taikka purkamalla ne. Nämä perusrakenteet tulisi olla edes siedettävässä kunnossa, onhan Lieksa saaristo-osakunta, jonka liikkumiseen tulisi jo valtioneuvoston päätöksen saaristokunnista mukaan kiinnittää erityistä huomiota. Tällä asialla ei tulisi leikkiä. On masentavaa, kun Kolin laiturin lankut lahoavat pikkuhiljaa paikoilleen, kun Vuonislahden laituri on veneille jo vaarallisessa kunnossa ja ihmisille hengenvaarallisessa kunnossa. Me innostumme kovin usein ja satunnaisesti yksittäisistä asioista, mutta miten me pystyisimme tekemään tarvittavia asioita systemaattisesti ja toimenpiteitä ajallaan. Niin tietenkin se rahapula! Kolin satama 2015. Tottahan on, että keskittäminen vie euroja valtavirroille ja reunaalueet joutuvat näin luopumaan vähistäkin. Taannoin Kolin kehittämiseksi laadittiin maakunnallisia, matkailullisia, suojelullisia ja alueellisia suunnitelmia. Eikö voisi ajatella, että Kolin alue muodostaa keskittymän, josta edelleen pitää huolehtia ja jonne tulee ohjata varoja. Mitä neuvoksi? Kolin palvelullinen taso hotelli/ ravintolan, Ukon ja kyläkaupan osalta näyttää olevan lähes kiitettävässä kunnossa. Puhumattakaan Kolin Ryynäsestä taikka Alamajasta. Väitän, että erityisesti ulkomaalaiset matkailijat pyrkivät Pielisen läheisyyteen, luontoon ja henkeen. Lieksa Kolin kaupunki tarvitsee yhteyksiä Pielisen yli. Koli tarvitsee myös Ruunaata, museota, Paateria, Vaskiviikkoa, konsertteja ja nopein yhteys näiden palvelujen piiriin löytyy Vuonislahden kautta, myös rautatieyhteys esimerkiksi Helsinkiin. Olisiko nyt aika myös nostaa uudelleen esille vahvalla kädellä lauttaliikenne Vuonislahden ja Kolin välille? Aiemmin asian torpanneet tahot lienevät jo osittain poissa pelistä? Reino Kuivalainen 10 Kesä Paaterissa oppaan näkökulmasta Minua pyydettiin kirjoittamaan ajatuksia siitä, miltä kesä näyttää oppaan silmin Paaterissa. Kesän aikana meitä työskentelee kolme opasta. Tässä minun näkökulmani. T ieni Paaterissa alkoi vuonna 2011. Olin tuolloin parikymppinen tyttö ja Paateri oli toinen oikea kesätyöpaikkani. Samana vuonna pääsin syksyllä opiskelemaan viittomakielentulkiksi Kuopioon. Sanoin tuonna kesänä Galleria-Kahvilan yrittäjälle Pirkko Kärkkäiselle, että jatka ainakin täällä niin pitkään kun minä saan kouluni käytyä. Nyt tuo lupaus on täytetty, sillä valmistuin tänä keväänä 2015 viittomakielentulkiksi. Tämä on siis jo viides kesäni oppaana Paaterissa. Meitä oppaita palkataan kolme kesän ajaksi ja olemme kaupungin palkkalistoilla. Työntehtäviimme kuuluu lipunmyynti, tilojen siivoaminen ja opastaminen. Tämän lisäksi olemme myös apuna kahvilassa. Osa oppaista suorittaa myös kouluun kuuluvat harjoittelunsa Paaterissa, tällöin kokemusta saa myös esimerkiksi tilitysten tekemisestä ja laskujen kirjoittamisesta. Onkin hienoa, että saamme työkokemusta erilaisista tehtävistä. O ppaan silmistä katsottuna kesä menee aina tietyissä sykleissä. Toukokuu on hiljaista aikaa, jolloin vierailijat koostuvat pääosin erilaisista ryhmistä. Yleensä toukuussa onkin vain yksi opas töissä. Aikaa jää paljon erilaisten askarteiden tekoon, kuten esimerkiksi paikkojen siivoamiseen. Toukokuu onkin enemmän kesään valmistautumista. Kesäkuussa kaikki oppaat aloittavat työnsä. Kesän alku on yleensä vielä hiljaista aikaa, mutta juhannuksen jälkeen alkaa ruuhka aika, joka kestää yleensä elokuun puoleenväliin, eli koulujen alkuun saakka. Heinäkuu on ehdottamasti kiireisintä aikaa. Parhaina päivinä päivälle on varattu muutama ryhmää, parit häät ja paikalle saapuu vielä yllätysbussi, sekä tähän vielä lisäksi yksittäiset kävijät. Kaikista tilanteista olemme kuitenkin selvinneet kunnialla läpi ja kaikille ryhmille on saatu opas mukaan. M yös opastukset menevät tietyssä järjetyksessä. Opastus alkaa ryhmän kanssa aina siitä, että tapaamme ryhmän kahvilan ovien edessä. Toivotamme vierailijat tervetulleeksi ja kerromme mitä kierros pitää sisällään. Tämän jälkeen siirrymme kotitaloon, jossa kerromme Evan ja Paavon elämästä. Kotitalon jälkeen siirrymme hautapaikan kautta ateljeehen, jossa esittelemme taideteokset ja niihin liittyviä tarinoita. Ateljeen jälkeen viimeisenä vuorossa on kirkko, johon opastus päättyy. Opastuksen loputtua vastailemme vielä vierailijoiden kysymyksiin. Pääsääntönä on, ettei kysymykseen saa koskaan vastata ”en tiedä” vaan asia selvitetään aina. Tämä sääntö on yksi, jolla me oppaat pyrimme pitämään opastuksen laatua yllä. Ennen töiden alkua, saamme opaspohjat, jotka opettelemme ulkoa. Näin osaamme kertoa pääasiat Paaterista. Myöhemmin syvennämme tietoamme muun muassa lukemalla Evasta kirjoitettuja kirjoja. Myös vieraiden esittämät kinkkisemmät kysymykset lisäävät tietoa, kun vastaus saadaan jostain esille kaivettua. Omalta osaltani olen onnekas, että olen saanut työskennellä Pirkko ja Raimo Kärkkäisen kanssa. Näiden viiden vuoden aikana ei ole tullut vastaan kysymystä, johon he eivät olisi osanneet vastata. Myös vierailijoiden kertomat muistot Evasta ja Paavosta lisäävät ja syventävät meidän oppaiden tietoa. Monet vierailijat haluavat jakaa meille oppaille heille tärkeitä muistoja Paaterista. Joskus meidän oppaiden onkin tärkeämpää kuunnella kuin puhua. O Joko nykii? Riikka Kettunen lemme olleet onnekkaita, sillä parina vuotena opastusta on pystytty tarjoamaan jopa seitsemällä eri kielellä: suomi, ruotsi, venäjä, englanti, saksa, ranska ja viittomakieli. Olemme myös päässeet käyttämään kaikkia kieliä opastuksilla. Parhaita hetkiä onkin nähdä ilahtunut ilme vierailijoiden kasvoilla kun pystymme tarjoamaan palvelua heidän omalla äidinkielellään. Kielien käytöstä on myös meille oppaille paljon hyötyä, sillä näin pystymme ylläpitämään ja kehittämään omaa kielitaitoamme. Ensimmäiset vieraalla kielellä pidetyt opastetut kierrokset jännittävät aina todella paljon. Itsevarmuus kuitenkin lisääntyy hyvän palautteen ja itsensä voittamisen kautta. Usein minulta kysytään, että eikö jo kyllästytä kertoa samoja juttuja uudestaan ja uudestaan, vuodesta toiseen. On totta, että opastuksen aikana kerrottava historia, esineiden esittely ja kirkon rakentamiseen liittyvät asiat eivät ole kauheasti muuttunut näiden viiden vuoden aikana. Silti minua ei kertaakaan ole kyllästyttänyt kertoa samoja asioita jopa viidesti päivän aikana. Jokainen opastus on erilainen ja kierroksella olevat vierailijat vaikuttavat hyvinkin paljon opastettuun kierrokseen. Toiset haluavat vain lyhyen puolen tunnin kierroksen, jossa käydään vain asiat läpi hyvin pintapuolisesti. Toiset taas haluavat opastuksen, jossa syvennytään historiaan ja pohditaan mitkä kaikki seikat ovat vaikuttaneet Evan taiteeseen. Vierailijat tekevät opastetusta kierroksesta meillekin mielenkiintoisen. K esä 2015 on ollut kiireisin kesä minun työurani aikana Paaterissa. Asiaan on vaikuttanut niin Eva Ryynäsen 100 –vuotisjuhla kuin myös tämän kesän kylmät säät. Sateiset kelit ovat aina olleet meille kiireisimpiä päiviä. Tänä kesänä se näkyi varsinkin kävijämäärissä. Oli myös hieno kokemus saada olla mukana 100 –vuotisjuhlapäivässä. Karavaanareiden ja kylän yhteinen Kalasta ja Nauti –päivä oli jälleen menestys! Heinäkuussa harvassa ollut hellepäivä suosi rekiniemeläisten ja kyläläisten yhteistä Kalasta ja nauti –teemalla toisen kerran järjestettyä toimintapäivää. Päivä käynnistyi aamuvarhaisella Salmensilloilla järjestetyllä ongintakisalla. Väkeä oli lähes tarpeeksi, mutta tunnelmaa sitäkin enemmän. Salmen näytti vallanneen järven pienimmät ja vaikeammin tavoiteltavat kalat. Välillä tuntui, että paras kalasaalis oli ehkä nuorimman osanottajan kalajutut. Kalaakin toki saatiin, joka olikin yksi kynnys päivän jatko-ohjelmaan. Sirkku ja Enska (Kari Nisukangas) nimittäin osoittivat jälleen Kesätyöpaikkana Paateri on ollut yksi parhaista. Sen lisäksi, että saamme työskennellä todella kauniissa ympäristössä, huipun työporukan kanssa, saamme me oppaat tärkeää kokemusta työelämästä. Asiakaspalvelutaidot kehittyvät kokoajan, kielitaitomme parantuu ja esiintymistaidot paranevat. Vuonna 2011 aloittanut Riikka oli hieman itsestään epävarma opas, joka vaivaantui hieman aina vieraiden näpsiessä kuvia. Näiden viiden vuoden aikana, koen että minusta on kehittynyt erinomainen asiakaspalvelija sekä kielitaidollinen opas. Ja mitä tulee niiden kuvien ottamiseen, niissä esiintyy hymyilevä ja asiantunteva opas. Tästä kaikki kiitos kuuluu Paaterille, sen henkilökunnalle ja vierailijoille, jotkan tekevät meidän kesän. meille, ettei roskakalaa olekaan, vaan kaikista saadaan maistuvaa ja terveellistä herkkua. Kalaherkkua oli lisäksi tarjolla myös soppatykillinen. Lohikeittoa oli riittämiin, mutta myös syöjiä. Vaatimattomuutta puuttui vain roolinimillä – Simpauttaja taikka Kätkäläinen – tunnetulta Tapio Kärkkäiseltä, hänen kehuessaan soppaa ja sen keitto ohjetta. Kala laitetaan kuulemma jäisenä pataan, jotta se säilyy murentumatta keitettäessä. Tottunut talvikalastaja varmaa! Tapahtumapäivän tori olikin sitten aivan yliveto, myyjiä ja myytävää oli paljon. Kauppaa ja jutustelua saatiin tehdä Matti ja Susanna Makkonen musiikin tahtiin. Karavaanarit aikovat jatkaa edelleen perinnettä, eikä kylän väelläkään varmaan ole sitä vastaan mitään, sillä Kalasta ja Nauti –päivä oli menestys varmaan myös myyjille. Asiaa voi sotkea taikka laajentaa ensi vuonna vietettävä SF-Caravan Rekiniemen 40-vuotisjuhlavuosi. Sitähän kyllä pitää tietenkin juhlia! Reino Kuivalainen Vuoden 2014 kesän lopettajaiskahvilla Paaterin isännän kanssa. 11 >Arto Piiroinen > A Nuohoukset ja Ailmanvaihtokanavien ja A–laitteiden puhdistukset www.lahtinen.ky Pielisentie 26, 81700 Lieksa puh. (013) 521 200 fax. (013) 521 510 Puh. 0500 377 766 arto.piiroinen@gmail.com ≈ Renkaat + asennukset ≈ Auton huolto ja korjaus ≈ Tuulilasit + asennus ≈ ≈ ≈ ≈ matkapuh: V. Nylander 0400 672 446 V. Saastamoinen 040 5233 622 posti@lahtinenky.fi Tarvikkeet + työt Kahvio Nestekaasut Kia-merkkihuolto Timitrantie 1 81720 Lieksa Puh. 0400 519 044, (013) 523 222, fax (013) 521 990 www.lieksanrengas.fi, septaito@kuljetusvaananen.fi VUONISLAHTI iemen Lomamö nhin kit Ha Paaterin GalleriaKahvila Lipunmyynti, opastukset ja varaukset Kahvit ja virvokkeet sekä tuoreet kotitekoiset kahvileivät Avoinna Muikkumarkkinoiden aikaan 19.9.2015 klo 10-15 tai sopimuksen mukaan. Tmi Pirkko Kärkkäinen p. 013 543 223 tai 044 3311 411 Paateri Vuonislahden kylälehti Vuonislahden kylälehden tarkoituksena on välittää vuonislahtelaisille ja lähikylien asukkaille ajankohtaista tietoa ajankohtaisista aiheista ja tapahtumista alueellamme. Lehteä jaetaan yhteistyökumppaneille ja matkailijoille eri puolille Suomea ja maailmaa. Toimitus Vuonislahden kyläseura ry Raapiontie 22, 81590 Vuonislahti email: vuonis@vuonis.net www.vuonislahti.fi Kuvat: Anu ja Markku Penttinen, Reino Kuivalainen Vastaava toimittaja Reino Kuivalainen Taitto LiperLaser Oy, Liperi Paino Lehtisepät Oy, Pieksämäki Painos 2 000 kpl Lämmin kiitos yhteistyökumppaneillemme, jotka ovat ilmoituksillaan mahdollistaneet tämän lehden ilmestymisen! Koli-matkamuistoja, upeita maisemakortteja ja lahjatavaroita, Koli-vaatteita: T-paitoja, myös hihattomia ja fleecejä, Retkeilyvarusteita ja -tarvikkeita: Kupilka-retkiastiastoja, Deuter-reppuja ja -vyölaukkuja, Teseman sukkia, runsas valikoima Had-huiveja, Syttis-sytyspalloja, puukkoja ja kuksia. Maksulliset säilytyskaapit ja suihkumahdollisuus. Avoinna päivittäin 10–17, heinäkuussa 10–18 KOLI SHOP RETKITUPA, ILOVOLTTI OY, (Sokos Hotel Kolin pääty) Ylä-Kolintie 39, 83960 Koli, puh. +358 (0)400 2313 32 ilovoltti@gmail.com, www.facebook.com/kolishopretkitupa Tiloja vuokrattavana Kokoukset, perhejuhlat, messut, markkinat Vuonislahdentie 184 Vuonislahden Seurojen talo puh. 0400 370551 Vuonislahden Tanssilava puh. 040 5395792 12 Kesäinen kimppakyytiliikenne Käytäthän yhteistyökumppaniemme palveluja! Käsintehty, kiviarinalla paistettu Heinäkuun lopussa toimi kahden viikon ajan Lieksan kaupungin julkinen kimppakyyti reitillä Lieksa - Paateri - Vuonislahti - Lieksa ja päinvastoin. Kimppataksi liikennöi kahdesti päivässä. Tavoitteena oli mm. järjestää kyyti VIIKOKSI DUUNIIN –työntekijöille, tuoda turistiryhmiä tutustumaan Paateriin ja Vuonislahteen sekä tarjota mahdollisuus vuonislahtelaisille ja Rekiniemen karavaanareille päästä ostoksille ja vaikkapa Vaskiviikon pihasoittoihin Lieksaan. Hankkeen puuhanainen Jatta Kettunen kertoi, että Lieksan oppaat järjestivät esimerkiksi päiväretkiä, jossa Kylätoimintakeskus Kukosta kuljettiin ensin polkua pitkin Paateriin. Paaterin esittelyn jälkeen kuunneltiin www.porokylanleipomo.fi Näytelmäesityksiä. Seuraavat esitykset talvella 2016. Lieksan Teatteri – monessa mukana Yhteydet: p. 044 713 0411 vielä konsertti Paaterin kirkossa ja iltapäivällä palattiin kimppakyydillä Lieksaan. Toinen versio päiväretkestä alkoi Paaterista ja päättyi Vuonislahdessa Kätkäläisen teatteriesitykseen. Retkien kokonaishinnaksi tuli ruokailuineen ja pääsylippuineen 40 – 45 €. Retkille osallistuneet olivat olleet erittäin tyytyväisiä päivien ohjelmaan. Jatta Kettunen pitää kimppakyyti-ideaa onnistuneena ja katsoo, että toimintaa kannattaa jatkaa tulevinakin kesinä. – Näin ensimmäisenä kesänä yleisö ei vielä huomannut tätä uutta mahdollisuutta ja tiedottamisessakin on parantamisen varaa, toteaa Kettunen. Kimppakyydistä vastanneen autoilija Arto Kortelaisen mie- lestä markkinointiin tulee satsata enemmän tulevina vuosina. – Pari kertaa lähdin liikkeelle tyhjällä autolla, mutta kyytiläisiä löytyi matkan varrelta. Kaikki eivät olleet huomanneet varata paikkaansa ennakkoon. Kyydissä oli tavoitteiden mukaan ollut niin turisteja, karavaanareita kuin nuoria työssäkävijöitäkin. Kortelaisen kokemusten mukaan kimppakyydille on tilausta erityisesti Vuonislahden teatteriesitysten ja Vaskiviikon tapahtumien aikoihin. – Paateri on ehdottomasti oltava reitin varrella! Arto Kortelainen on valmis hoitamaan kimppakyytiä myös tulevaisuudessa. Anu Penttinen pätevyydet kuntoon Viihtyisää asumispalvelua ikäihmisille * Kuljettajien ammattipätevyyskoulutukset * Erilaiset korttikoulutukset KOULUTUKSIA JA YMPÄRI SUOMEN! KYSY LISÄÄ: juha.nevalainen@koulutusrengas.fi 0400 184 893 www.koulutusrengas.fi Kahvio-konditoria Pielisentie 31, puh. 521 777 KEIDAS KESKELLÄ KAUPUNKIA Rekiniemi 2 B 81590 Vuonislahti p. (013) 542 188 • KEITTOLOUNAS klo 11 – 14 Avoinna: ma - pe 6 – 17, la 9 – 14 Uunikuumat piirakat tarjolla lounaalla Iiris Korkatsu 040-564 0274 iiris.korkatsu@hotmail.com ”Meiltä karavaanialennus” Täyden palvelun matkailuajoneuvoliike Joensuussa. Täyden palvelun matkailuajoneuvoliike Joensuussa. Matkailuajoneuvojen myynti Matkailuajoneuvojen myynti Matkailuajoneuvojen vuokraus Matkailuajoneuvojen vuokraus Huolto kaikille merkeille Huolto kaikille merkeille Kattava varaosa-‐ ja tarvikemyymälä Kattava varaosa-‐ ja tarvikemyymälä Liity kanta-‐asiakkaaksi netissä tai myymälässä hyödy eduista! Mukana Hämärän kaupan illassaja 25.9.2015. Liity kanta-‐asiakkaaksi netissä tai myymälässä ja hyödy eduista! Mm. kaasu 11kg vain 19,00 €. Liittyminen on ilmaista! Mm. kaasu 11kg vain 19,00 €. Liittyminen on ilmaista! Kuurnankatu 20, 80100 Joensuu. Puh. 0290 010 160 Kuurnankatu 20, 80100 Joensuu. Puh. 0290 010 160 www.jokicaravan.fi, myynti@jokicaravan.fi www.jokicaravan.fi, myynti@jokicaravan.fi ma-‐pe 9-‐17, la 10-‐14. ma-‐pe 9-‐17, la 10-‐14. • • • • Arkisin klo 10.30 – 14.00 Pokrontie 5b A1, Lieksa, puh. 045 8874239. Tervetuloa! Rekiniemi Rekiniemi Rekiniemi Aitoa, käsintehtyä kotiruokaa noutopöydästä • • • • • Viihtyisä, rauhallinen karavanViihtyisä rauhallinen karavanpaikka •paikka Viihtyisä rauhallinen karavanpaikka n. 1•00 n. m1atkailuajoneuvopaikkaa 00 matkailuajoneuvopaikkaa • N. 100 matkailuajoneuvopaikkaa Huoltorakennus, suihkut, sauna, sauna, krilli, mkrilli, aja, vmeneet. • Huoltorakennus, suihkut, aja, veneet. ••Huoltorakennus, sauna, Lasten leikkipaikka suihkut, Lasten leikkipaikka maja, veneet Uisteluluvat vuorokausikävijöille. •grilli, Uisteluluvat vuorokausikävijöille. Avoinna y mpäri v uoden Avoinna ympäri vuoden ••Lasten leikkipaikka -‐ isäntäpäivystys kesäaikana, muulloin omatoimisessa käytössä -‐ isäntäpäivystys kesäaikana, muulloin omatoimisessa käytössä • Uisteluluvat vuorokausikävijöille Tapahtumia alueella kesäaikana • Tapahtumia alueella kesäaikana ••Avoinna ympäri vuoden www.pielisenkarjala.fi www.pielisenkarjala.fi - isäntäpäivystys kesäaikana, muulloin omatoimisessa käytössä • Tapahtumia alueella kesäaikana • www.pielisenkarjala.fi
© Copyright 2024