1. No category

MCI
Ideat jalostuvat
menestystarinoiksi
kovalla työllä
Porvoon energia luottaa
biokaasun voimaan
Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 1/2015
Kaasulla
loistavat tulevaisuuden näkymät
pääkirjoitus
Sari Siitonen
Gasetti
Julkaisija
Gasum Oy,
PL 21, Miestentie 1
02151 Espoo
Päätoimittaja
Anna Ailio, viestintäpäällikkö
anna.ailio@gasum.fi
Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä
Toimitusneuvosto
Olga Väisänen, Sonja HellénNieminen, Max Miilakangas,
Olli Mäkituuri ja Ari Seppänen
Toimitus ja taitto
MCI Press Oy
Kannen kuva
Ossi Pirkonen / Napa Illustrations
Painosmäärä
4 100 kpl
Painopaikka
Scanweb Oy, Kouvola
Osoitelähde
Gasum Oy:n asiakas- ja
sidosryhmärekisteri
Osoitteenmuutokset
heini.lehtinen@gasum.fi
Lehteä on julkaistu vuodesta 1994.
Kohti pohjoismaista
kaasuekosysteemiä
Maailma ympärillämme muuttuu voimakkaasti. Globaalit megatrendit, kuten
resurssiviisaus, kuluttajan valta ja digimurros edellyttävät meiltä muutoskykyä. Vastataksemme muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin uudistimme vuoden alussa strategiamme. Visionamme on ’Pohjoismainen kaasuekosysteemi kestävän kehityksen edistäjänä’ ja tähän visioon tähtäämme toteuttamalla strategiaamme tarjota asiakkaillemme älykkäitä ja kilpailukykyisiä kaasuratkaisuja.
Pohjoismainen kaasuekosysteemi vahvistuu uusien hankkeiden ja kumppanuuksien myötä. Labion ja Gasumin yhdessä toteuttaman Kujalan biokaasulaitoksen avajaisia vietettiin Lahdessa maaliskuun alussa ja Suomen ensimmäinen LNG-terminaali Porin Tahkoluodossa on jo harjakorkeudessaan. Biokaasun käyttökohteetkin lisääntyvät vauhdilla: esimerkiksi Porvoon Energia
tuottaa kaukolämmön kulutushuiput ja Yrjö Wigren lihanjalostustuotteensa
kotimaisella Gasum-biokaasulla.
Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailullamme haemme uusia ideoita kaasun käyttöön maantieliikenteessä.
Näin eduskuntavaalien aikaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen merkitys
korostuu. Edunvalvontatyöllämme pyrimme varmistamaan, että kaasu on haluttu energiamuoto ja sen kaikki mahdollisuudet tunnetaan. Erityisesti tähtäämme maakaasun kilpailukyvyn parantamiseen yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa. Esittelimme vuoden alussa oman veromallimme, joka osaltaan auttaisi palauttamaan maakaasun kilpailukyvyn suhteessa kivihiileen ja
samalla vähentämään energiantuotannon päästöjä.
Verotuksen korjaamisen ohella toivomme seuraavan hallituksen edistävän
puhtaampaa liikennettä. Tukemalla tehokkain kansallisin toimin vähäpäästöisiä polttoaineita käyttävien ajoneuvojen kysyntää sekä infrastruktuurin rakentamista voidaan merkitsevästi vähentää liikenteen hiilidioksidi- sekä kaupunkiliikenteen kiusana olevia pienhiukkas- ja rikkidioksidipäästöjä.
Valoisaa kevättä kaikille Gasetin lukijoille!
Sari Siitonen on Gasum-konsernin johtaja,
strategia ja yhteiskuntasuhteet
P.S. Tutustu yhtiön vuosikertomukseen, tilinpäätökseen ja
yritysvastuuraporttiin. Lue lisää verkosta www.gasum.fi.
441 760
2 gasetti 1/2015
tässä numerossa
Gasetti 1/2015
”Innovaatiomyynti on ennen kaikkea verkostojen ja
luottamuksen rakentamista.”
PETRI PARVINEN, AALTO-YLIOPISTO
12
4 Katseet kaasun tulevaisuuteen
Kaasun tulevaisuus näyttää
lupaavalta. Teknologia, osaaminen ja
Pohjoismaiden yhteistyö toimivat
kaasun vetojuhtina.
25
12 Innovaatioista
menestystarinoihin
Ideoiden kaupallistaminen ja
menestyminen vaatii Petri Parvisen
mukaan kovaa työtä ja tuuriakin.
Aurinkoisen päivän
virvoittavat juomat
16 Biokaasua
kuivamädätysteknologialla
Lahden Kujalan jäteaseman
yhteydessä toimii biokaasun
tuotanto- ja jalostuslaitos.
21 Lämmityksen uudet tuulet
Kaasusäteilylämmittimet lisäävät
LVI Dahl Oy:n kiinteistön
energiatehokkuutta.
22 Lämpöä ja sähköä biokaasulla
Porvoon Energia luottaa maakaasun
ja biokaasun voimaan.
26 Gasumlainen
Teknologiapäällikkö Mari Tuomaala
27 Gasumin uutisia
Kehittyneen teknologian ja osaamisen kohdatesssa
Suomen energiarakenne kulkee kaasuvoittoiseen
ja ympäristöystävällisempään suuntaan. Pohjoismaisella yhteistyöllä kaasun käyttö saadaan noususuhdanteeseen. Esimerkiksi naapurimaassamme
Ruotsissa kaasun liikennekäytön strategia on esi4—11
merkillisellä tiellä.
Petri Parvisen mukaan
varsinkin energia-alalle mahtuu
mukaan innovaatioita.
22
21
Säteilylämmitys on
toimiva kokonaisuus, jossa
poltetusta biokaasusta
saadaan sähköä ja lämpöä.
12
kaa su l l a va l oisa tu l e va isu u s
17
Porvoon Energian strategiaan
kuuluu vihreän energian
tuottaminen asiakkailleen.
Maakaasun hinta on
laskenut. Taustalla raakaöljyn
hinnanromahdus.
1/2015 gasetti 3
TEEMA KAASUN TULEVAISUUS
Visio kaasuekosysteemin
kehittymisestä
Vertailussa vuoden 2013 tilanne ja
arvio vuodelle 2050.
MAAKAASU (PUTKI)
2013
• yksi tuontisuunta
• siirtoputkistoa 1 300 km
• jakeluputkistoa 1 900 km
2050
• 1–2 laajaa kaasuputkistoa ja pienempiä erillisverkkoja
• siirtoputkistoa yli 1 700 km
• jakeluputkistoa yli 3 000 km
• useita uusiutuvan kaasun syöttöpisteitä
LÄHDE: SUOMEN KAASUYHDISTYS,
KAASUVISIO ENERGIA- JA ILMASTOTIEKARTTAAN 2050
4 gasetti 1/2015
LNG
BIOKAASU
2014
• erikokoisia LNG:n tuonti- ja
jakeluterminaaleja rakenteilla ja
suunnitteilla
• pieni varastokapasiteetti
• muutama LNG-säiliöperävaunu
2013
• 45 biokaasureaktorilaitosta
• 40 kaatopaikkaa, joissa biokaasun
talteenotto
• kaksi biokaasulaitosta kytketty
kaasuverkkoon
2050
• yksi tuontiterminaali
• useita pienempiä LNG-terminaaleja
• erikokoisia kaasuvarastoja LNGterminaalien ja tankkausasemien
yhteydessä sekä kaasun käyttäjillä
• vähintään 10–20 LNG-säiliöperävaunua
• useita jakelualuksia ja/tai -proomuja
2050
• yli 100 reaktorilaitosta
• kaatopaikkakaasun talteenotto
vähentynyt
• useita biokaasulaitoksia
kytketty kaasuverkkoon
TEKSTI Ari Rytsy KUVITUS Ossi Pirkonen / Napa Illustrations
KAASULLA
LUPAAVA
tulevaisuus
Biokaasun ympärille nousee uutta
liiketoimintaa ja uusia innovaatioita.
Teknologian ja osaamisen kohtaaminen
vievät Suomea kohti ympäristöystävällisiä
energiavaihtoehtoja.
BIO-SNG
2013
• Bio-SNG-tuotantolaitos suunnitteilla
2050
• 1–8 bio-SNG tuotantolaitosta
alto-yliopiston ympäristö- ja innovaatiojohtamisen professori Raimo Lovio on perehtynyt energiatehokkuuteen, energia-alan innovaatioihin sekä energiajärjestelmien uudistumiseen. Hänen mielestään hiilen ja öljyn korvaaminen maa- ja biokaasulla on ympäristön kannalta positiivinen ilmiö, joka näkyy esimerkiksi Helsingin kaupungin
ilmastopäästöjen vähenemisenä.
– On tärkeää, että hiiltä korvataan entistä enemmän kaasulla. Viime aikoina halpa hiili on kuitenkin hillinnyt kaasun käytön kasvua, harmittelee Lovio.
Pitkällä tähtäimellä päästötavoitteet sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen puoltavat Suomen energiarakenteen
muuttumista nykyistä kaasuvoittoisemmaksi. Kehittyneen
teknologian ansiosta tehokkaita ja nykyaikaisia kaasuvoimalaitoksia pystytään rakentamaan tiiviillä aikataululla.
LNG:n eli nesteytetyn maakaasun mahdollisuudet korostuvat erityisesti Itämeren meriliikenteessä. Uusia LNGterminaaleja kohoaa parhaillaan muun muassa Poriin ja
Tornioon. Samaan aikaan Kurikan kaupunki suunnittelee
ensimmäisenä kunnallisena toimijana Suomessa oman
LNG-varastosäiliön rakentamista lämmitys- ja polttoainekäyttöön.
1/2015 gasetti 5
TEEMA KAASUN TULEVAISUUS
Leviävästä innostuksesta huolimatta Suomen Biokaasuyhdistyksen varapuheenjohtaja Esa Salokorpi
muistuttaa, että kaasupolun laajamittainen toteutuminen edellyttää veroratkaisujen ennakoitavuutta sekä
kaupunkien ja kuntien sitoutumista kaasun käyttöönottoon.
levaisuuden energiavaihtoehtona, kertoo Energigas
MAAKAASU Sverigen viestintävastaava Henrik Dahlsson.
ON
Pohjoismaista yhteistyötä tarvitaan
Ruotsi on vihreän liikenteen mallimaa
Salokorpi pitää olennaisena kaasun tieliikennekäytön
lisäämistä, jossa Ruotsi on onnistunut poikkeuksellisen
hyvin. Läntisessä naapurimaassamme liikennebiokaasun edistämistoimenpiteet näkyvät muun muassa biokaasuautojen verotuksessa, liikennebiokaasun jakelussa ja tuotannon kehittämisessä sekä julkisen sektorin
ajoneuvohankinnoissa.
Ruotsissa kaasun käytön
odotetaan kasvavan
voimakkaasti seuraavan viiden
vuoden aikana.
Lisäksi ruotsalaiset kunnat ovat ottaneet käyttöön
lukuisia niiden päätäntävallassa olevia liikennebiokaasun edistämistoimenpiteitä, joita ovat esimerkiksi ilmainen pysäköinti, taksi- ja bussikaistojen käyttöoikeus sekä vapautus ruuhkamaksuista.
Tukitoimia perustellaan sillä, että biokaasun liikennekäyttö nostaa kunnan imagoarvoa sekä parantaa sen
taloutta ja ilmanlaatua.
– Ruotsissa on oivallettu, miten kotimaisella kaasuenergialla voidaan pitää maantieliikenteen pyörät pyörimässä ja korvata fossiilista tuontienergiaa. Me emme
ole vielä yhtä pitkällä, mutta odotukset ovat korkealla
Vaasan kaupungin kaasuautokokeilun suhteen. Siinä
kaupunki investoi kaasukäyttöisiin linja-autoihin ja
kilpailuttaa vain niillä tapahtuvan liikennöinnin, kertoo Salokorpi.
Ruotsin Kaasuyhdistyksen mukaan kehitettävää
riittää myös Pohjanlahden toisella puolella, sillä kaasulla katetaan vasta noin kolme prosenttia maan kokonaisenergiantarpeesta. Käytön uskotaan kuitenkin
kasvavan voimakkaasti seuraavan viiden vuoden kuluessa.
– Biokaasua käytetään jo nyt esimerkiksi elintarviketeollisuudessa. Kiinnostus kaasuenergiaan on kasvamassa myös teräs- ja kaivosteollisuudessa. Esimerkiksi
teräsyhtiö SSAB:n tehtaat Dalarnassa ja Hagforsissa
ovat siirtyneet käyttämään biokaasua. Kaivosyhtiö
LKAB puolestaan testaa biokaasun hyödyntämistä tu6 gasetti 1/2015
EUROOPAN
2.
SUURIN
ENERGIAN
LÄHDE
ÖLJYN
JÄLKEEN.
MAAKAASUN
KÄYTÖN
OSUUS ON
23 %
Dahlssonin mukaan Ruotsissa on nähtävissä merkkejä
LNG:n käytön lisääntymisestä. Matkustajalaiva M/S
Viking Gracen LNG-varastot Tukholmassa ovat tärkeä
näyteikkuna LNG:lle, jonka uskotaan kannustavan yrityksiä nesteytetyn maakaasun nykyistä laajempaan
hyödyntämiseen. Kaiken kaikkiaan kaasuenergian
pohjoismaiset kasvuponnistukset luovat pohjaa hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle sekä ilman laadun parantamiselle.
– Maakaasu on paras tarjolla oleva fossiilinen polttoaine, jota hyödyntämällä pystymme saavuttamaan
asetetut ympäristötavoitteet. Se mahdollistaa vihreän
siirtymisen biokaasuun ja biometaaniin muita vaihtoehtoja paremmin, summaa Dahlsson.
Pohjoismaiden vahvuutena on kehittyvä kaasuinfra,
joka ulottuu Tanskasta Ruotsiin asti. Keski- ja EteläRuotsissa toimii myös kahdeksan alueellista kaasuverkkoa. Lokakuussa 2014 avattu Lysekilin LNG-terminaali toimittaa nesteytettyä maakaasua lähialueen
teollisuudelle LNG-säiliöautokuljetuksilla sekä meriliikenteelle. Ajoneuvojen kaasutankkausasemia on Ruotsissa jo yli 200 kappaletta. Tuloksista huolimatta ruotsalaisessa energiapolitiikassa on vielä parantamisen varaa.
– Suomi on sitoutunut esimerkiksi LNG-terminaalien rakentamiseen ja kaasun tieliikennekäytön lisäämiseen. Näissä asioissa Suomen ja Ruotsin kannattaa
tehdä enemmän yhteistyötä teollisuuden, liikenteen
sekä kansallisten synergioiden aikaansaamiseksi,
Dahlsson pohtii.
Toinen merkittävä yhteistyömahdollisuus liittyy biokaasun ja biometaanin tuottamiseen metsäteollisuuden sivutuotteista ja jätevirroista. Dahlsson puhuu siitä vihreänä kultana, jonka avulla kaasuenergian hyödyntäminen on mahdollista nostaa kokonaan uudelle tasolle.
– Tämän tavoitteen onnistumiseksi tarvitaan kaikkien kaasutoimijoiden kiinnostusta toimialakohtaisen
kilpailukyvyn kehittämiseen, kiteyttää Dahlsson.
Postin paketit liikkuvat kaasulla
EUROOPAN
PRIMÄÄRIENERGIAN
KULUTUKSESTA.
Posti on merkittävä kotimaisen maantieliikenteen toimija, jonka kalustona toimii yli 3 000 päivittäistä jakeluautoa, noin 1 000 rahti-, paketti- ja muihin kuljetuksiin tarkoitettua raskasta ajoneuvoa sekä noin 1 000
perävaunua tai konttia. Yrityksen kaasuautokokeilu on
ollut tähän saakka pienimuotoista keskittyen teknologian käytettävyyden testaamiseen. Suomen ankarissa
oloissa kaasuautot ovat osoittautuneet luotettaviksi
työkaluiksi.
– Kaasuautojen laajempaa käyttöä rajoittaa toistaiseksi polttoaineen jakeluverkosto. Postissa ajoneuvot
hankitaan useiksi vuosiksi ja ne oltava vapaasti sijoitettavissa. Jonkun tehtävän loppuminen tarkoittaa auton
siirtämistä muualle. Kaasuautojen kohdalla tämä onnistuu helpommin isoilla paikkakunnilla, kertoo Postin
Asset Manager Kari Tuomola.
Kiinnostusta kaasuautoiluun kasvattaa Postin tavoite leikata yrityksen hiilidioksidipäästöjä 30 prosentilla
vuoteen 2020 mennessä. Kaluston lisäksi tavoitteeseen
pyritään ajotapaseurannalla sekä toimitilakohtaisilla
energiaratkaisuilla. Esimerkiksi Posti Oy Supply Chain
Solutions -yksikön varastoissa Tuusulassa ja Orimattilassa hyödynnetään kaasulämmitystä.
Kaasuenergian nykyistä laajempi käyttö saattaa
olla tulevaisuudessa mahdollista, sillä muutamat
ELY-keskukset ovat tiedustelleet Postin kiinnostusta
kaasuautojen määrän lisäämiseen kyseisillä paikkakunnilla.
– ELY-keskukset haluavat omille alueilleen lisää
kaasun jakelupisteitä ja niiden käyttäjiä. Tämä on
kaasuenergian hyödyntämistä ajatellen positiivinen
MAAKAASU- signaali valtiovallan suunnalta, kiittelee Tuomola.
VAROJEN
Jätteestä energian raaka-aineeksi
SUHDE
TUOTANTOON Forssalainen Biotehdas Oy on cleantech-yritys, jonka
ELI
R/P-ARVO
ON NOIN
60
VUOTTA.
LÄHDE: VTT
osaamista hyödynnetään valtakunnallisesti biohajoavan jätteen käsittelyssä. Yhtiön ainutlaatuinen konsepti
perustuu kyseisen materiaalin prosessoimiseen tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Tällä tavalla ravinteet
kierrätetään ja biojätteestä saadaan arvokasta
energiaa.
Kuntien, kuntayhtymien ja teollisuuden kanssa solmitut kumppanuussopimukset ovat kannustaneet Biotehdasta investoimaan uusiin laitoksiin ja niissä käytettävään huipputeknologiaan. Tällä hetkellä neljässä
eri laitoksessa syntyvää biokaasua hyödynnetään sähkön ja lämmön tuotannossa sekä teollisuuden polttoaineena.
– Meillä on tällä hetkellä noin 220 000 tonnin
jätteenkäsittelykapasiteetti. Otamme vastaan yhdyskunnista ja teollisuudesta erilliskerättävää ja biohajoa-
Biojätteistä biokaasuksi – täydellistä kiertoa
Biojätteiden muuttaminen
energiaksi mahdollistaa niin
sanotun täydellisen kierron.
Täydellisessä kierrossa raakaaineiden viljelyn, elintarviketeollisuuden tuotteiden ja niitä
käyttävien kuluttajien tuottamat
biojätteet koko ketjussa pellolta
keittiöön asti otetaan talteen ja
tuotetaan biokaasuksi.
Biokaasun tuotantoprosessissa
syntyvä mädätysjäännös sisältää
runsaasti ravinteita, ja sen
käytöllä voidaan vähentää
fossiilisten teollisuuslannoitteiden
käyttöä.
Biokaasu luo energiaa
maatalouden, teollisuuden
ja kuluttajien tarpeisiin.
LÄHDE: GASUM
1/2015 gasetti 7
TEEMA KAASUN TULEVAISUUS
vaa jätettä sekä kunnallisten vedenkäsittelylaitosten
ylijäämälietettä, kertoo Biotehtaan toimitusjohtaja
Kaisa Suvilampi.
Vaikka yrityksen liiketoiminta keskittyy jätehuoltopalveluihin ja niiden kehittämiseen, on biokaasun tuotannosta muodostunut merkittävä lisäulottuvuus. Biotehtaan ensimmäinen laitosinvestointi Huittisten
Vampulaan tuottaa biokaasua Nordkalk-nimisen yrityksen kalkin valmistuksessa tarvittavaan kuivausprosessiin.
Kuopiossa ja Honkajoella Biotehdas on solminut
sopimukset paikallisten energiayhtiöiden kanssa biokaasun toimittamisesta. Kuopion biotehdas tuottaa jätteistä biokaasuenergiaa noin 34 gigawattituntia vuodessa. Käytännössä noin 1 500 omakotitalon energiankulutus saadaan korvattua laitoksen tuottamalla uusiutuvalla energialla.
Jätehuollossa biokaasun
tuotanto on laitoskompostointia
kannattavampi ratkaisu.
Oulussa Ruskon Jätekeskuksen alueella sijaitsevassa uudessa biotehtaassa, joka tuottaa biokaasuenergiaa
noin 14 gigawattituntia vuodessa, biokaasun hyödyntäminen saattaa ulottua tulevaisuudessa liikenteeseen
asti.
– Biojätteistä ja puhdistamolietteestä tuotetulla biokaasulla on mahdollista hoitaa noin viidesosa Suomen
maantieliikenteestä. Oikeilla toimenpiteillä tähän tavoitteeseen voidaan päästä 5–10 vuodessa, arvioi Salokorpi.
Raaka-ainevirrat hallintaan
Suvilammen mielestä Suomessa on parhaillaan menossa jonkinasteinen biokaasubuumi, joka näkyy alan
hankkeiden määränä sekä julkisen sektorin ja suurien
kaupunkien lisääntyneenä kiinnostuksena. Jätevuorien
kompostoinnista halutaan siirtyä bioenergian tuotantoon ja tehokkaampaan ravinnekierrätykseen. Muutosta vauhdittaa jätelain uudistus, jonka mukaan vuodesta 2016 lähtien orgaanista jätettä ei saa enää toimittaa
kaatopaikalle. Siitä huolimatta pienet kunnat toteuttavat edelleen energian raaka-aineeksi kelpaavan jätteen
käsittelyä low cost -periaatteella.
– Biokaasun tuotanto on pitkällä tähtäimellä laitoskompostointia kannattavampi ratkaisu. Siitä huolimatta toiminta takkuaa ja jätehuollon käytännöt
ovat kirjavia. Suomessa menee hukkaan valtavasti
8 gasetti 1/2015
EU:N
19
LNGTERMINAALIN
UUDELLEENKAASUTUKSEN
KAPASITEETTI
OLI
VUONNA
2013
LNG
197
MILJARDIA
M3.
VUONNA
2012
VASTAAVA
LUKU OLI
LNG
191
MILJARDIA
M3.
hyödyntämätöntä biokaasupotentiaalia, sanoo Suvilampi.
Maatalousmaana Suomella on hyvät mahdollisuudet vastata tulevaisuudessa kasvavaan biokaasun kysyntään hyödyntämällä maatalousjätettä kaasun
raaka-aineena. Tällainen toimintamalli edellyttää sekä
rahoitusta että maatilojen ja muiden toimijoiden tiivistä yhteistyötä.
Haasteista huolimatta Biotehtaalla uskotaan biokaasun tulevaisuuteen. Yritys on toteuttanut omien laitostensa kaasunjakeluun liittyviä infrahankkeita sekä
tehnyt liikenteen biopolttoainetuotannon aloittamista
koskevia laskelmia. Myös yrityksen biolaitosten materiaalivirtojen hallintaa on kehitetty. Biohajoavan jätteen
nykyistä tehokkaampi kanavointi kaasuenergiaksi on
kiinni ennen kaikkea potentiaalisten asiakkaiden valmiuksista siirtyä puhtaamman käsittelymenetelmän
hyödyntäjiksi. Usein epäselvät laintulkinnat sekä verotus- ja tukitoimet hankaloittavat tätä siirtymistä.
– Biokaasuinvestointeja tehtäessä on pystyttävä
luottamaan siihen, että keskeiset vallitsevat käytännöt
ovat voimassa vielä kymmenen vuoden päästä, Suvilampi korostaa.
Etelä-Karjala sykkii vihreää voimaa
Lappeenrannassa ympäristöystävälliset energiantuotantotavoitteet näkyvät kaupungintalolla tehtyjä strategisia linjauksia myöten. Etelä-Karjalan maakuntakeskus on virallisesti sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Kunnianhimoiseen tavoitteeseen pääseminen edellyttää perinteisten energiamuotojen osittaista korvaamista kaasulla, biopolttoaineilla, maalämmöllä sekä
aurinko- ja tuulivoimalla. Tällä hetkellä maakaasua
käytetään Lappeenrannassa erityisesti talvella täydentävänä energianlähteenä kaukolämmön tuotannossa.
Kaasuinfran osalta tilanne on erityisen hyvä Rauhan
alueella, missä järjestettiin vuoden 2012 loma-asuntomessut. Paikallinen aluelämpökeskus tuottaa lämpöenergiaa hyödyntäen maakaasun ohella aurinkoenergiaa
sekä geotermistä lämpöä Saimaasta. Biokaasun tuotantopotentiaalia uskotaan löytyvän uuden jätevedenpuhdistamon lietteen jalostamisesta vihreäksi energiaksi.
Gasum, Helsingin Energia ja Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre Oy ovat yhtenä vaihtoehtona selvittäneet biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamista
Joutsenoon. Jalostamo tuottaisi uusiutuvasta puuraaka-aineesta biokaasua, joka siirrettäisiin Gasumin
kaasuverkossa Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitokselle. Biokaasun tuotannossa käytettäisiin muun
muassa sellutehtaan puunhankinnan sivuvirroista syntyvää ylimääräistä metsähaketta ja kuorta, joka kaasutettaisiin ja jalostettaisiin vähintään 95-prosenttisesti
metaaniksi. Lopputuote vastaisi koostumukseltaan
maakaasua. Hanke ei ole kuitenkaan kannattava nykyisissä olosuhteissa.
– Valmiin kaasuputkiston ansiosta biokaasun tuotanto kannattaa tehdä täällä, missä on paljon metsäteollisuutta. Näin voitaisiin merkittävästi tehostaa
Helsingin maankäyttöä, vähentää ilmastopäästöjä ja
estää turhaa liikkumista, mikä syntyisi hakerekkarallista pääkaupunkiseudulle, perustelee Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen.
Lappeenranta ja Gasum ovat Green Energy Showroom -yritysverkoston aktiivitoimijoita, joiden voimin
toteutetaan Etelä-Karjalan uutta vihreämpää strategiaa. Energia- ja ympäristöalan yrityksille ja toimijoille
avoimessa yhteisössä yhdistyvät yliopistotason huippuosaaminen sekä innovatiivinen yritystoiminta. Yksi tärkeä kysymys liittyy liikenteen päästöihin ja niiden vähentämiseen.
– Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijat
ovat tehneet selvityksen biokaasun liikennekäyttöön
siirtymisestä. He ovat jalkautuneet kuntalaisten pariin
ja kyselleet heidän mielipiteitään sekä kertoneet heille
biokaasuun liittyvistä kustannuseduista, kertoo
Heinonen.
TEKSTI Ari Rytsy
Varastointi tutkimuksen polttopisteessä
M
onitieteellisessä Neo-Carbon Energy -projektissa
tarkastellaan tuuli- ja aurinkoenergiaan perustuvaa energiatulevaisuutta sekä ennakoidaan siihen liittyvää yhteiskunnallista ja taloudellista muutosta. Projekti on Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen,
Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja VTT:n yhteishanke, joka on
yksi kolmesta uudesta Tekesin strategisesta tutkimusavauksesta, joilla pyritään luomaan uutta huippuosaamista ja tavoitellaan uusien ja
merkittävien kasvualojen syntyä
Suomeen. Gasum osallistuu projektin ohjausryhmä työskentelyyn.
Kaasuvarastointi kiinnostaa
Viideksi vuodeksi myönnetyn Tekes-rahoituksen turvin toteutettava projekti kehittää energiajärjestelmää, jossa aurinko- ja tuulivoimalla tuotettua energiaa varastoidaan synteettiseen maakaasuun.
Kaksivaiheisessa muuntoprosessissa hyödynnetään vetyä sekä ilmasta saatavaa hiilidioksidia. Tuloksena on metaania, jota voidaan jaella
jo olemassa olevan maakaasuver-
kon kautta. Liikenteen ja teollisuuden hiilidioksidipäästöt pystytään
ottamaan talteen ja käyttämään uudelleen energiajärjestelmän hiilen
lähteenä.
– Uusiutuvan energian tuotanto
vaihtelee, joten varastointikysymykset kiinnostavat ympäri maailmaa.
Meidän laskelmiemme mukaan kaasuvarastointi on taloudellisesti toteuttamiskelpoinen vaihtoehto, kertoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston vihreään energiaan ja teknologiaan erikoistunut sähkötekniikan
professori Jarmo Partanen.
työpaikkojen, vientituotteiden ja paikallisten tuotantomuotojen luomisessa.
Potentiaaliset liiketoimintamahdollisuudet kiinnostavat myös Lappeenrantaa.
– Lappeenranta haluaa olla Pohjois-Euroopassa johtava uusiutuvan
energiantuotannon kaupunki. Siksi
panostamme biokaasuun ja siihen
liittyvään tutkimustoimintaan, täydentää Lappeenrannan kaupungin
kehitysjohtaja Markku Heinonen.
Potentiaalia ja mahdollisuuksia
Neo-Carbon Energy -projekti luo
energiaa käyttävälle teollisuudelle
sekä kotimaisille startup-yrityksille
uusia innovaatio- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Lisäksi kotitalouksilla ja paikallisyhteisöillä voi olla
merkittävä rooli tulevaisuuden energiajärjestelmässä. Ne voivat tuottaa
sähköenergiaa yleiseen verkkoon ja
käyttää tuottamaansa energiaa
omassa taloudellisessa tuotannossaan. Pitkällä aikavälillä aurinko- ja
tuulienergia voi tarjota Suomelle
merkittävän mahdollisuuden uusien
1/2015 gasetti 9
TEEMA KAASUN TULEVAISUUS
TEKSTI Ari Rytsy
Meriliikenteeseen lisää LNG-aluksia
EU:n rikkidirektiivi on lisännyt meriliikenteen investointeja LNG-käyttöisiin
aluksiin. Nesteytetyn maakaasun suosio on kasvussa myös teollisuuden ja
raskaan liikenteen parissa.
V
uoden 2015 alussa voimaan astunut EU:n rikkidirektiivi määrää laskemaan laivojen polttoaineiden rikkipitoisuuden yhdestä prosentista 0,1 prosenttiin Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa. Direktiivi tähtää laivojen saasteiden rajoittamiseen, josta
päätettiin neljä vuotta sitten kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa. Muutoksen myötä meriliikenteen toimijat ovat ryhtyneet toimenpiteisiin alustensa päästöjen
hillitsemiseksi.
LNG eli nesteytetty maakaasu on otettu
vastaan varteenotettavana vaihtoehtona laivojen pakokaasupesureille. Viimeksi AS Tallink Grupp ilmoitti investoivansa uuteen
LNG-käyttöiseen matkustaja-autolauttaan,
joka tulee liikennöimään Helsingin ja Tallinnan välisellä reitillä. Laiva rakennetaan
Meyer Turun telakalla, ja siinä käytetään
Wärtsilän monipolttoainemoottoreita. Samaa suomalaista
moottoriteknologiaa hyödynnetään vuoden 2015 lopulla valmistuvassa maailman ensimmäisessä LNG-käyttöisessä jäänmurtajassa. Myös suomalainen logistiikkayritys Containerships
on tehnyt tilaukset uusista LNG-laivoista, joita on tarkoitus
käyttää meriliikenteen tavarakuljetuksissa.
– Meriliikenteessä on jo LNG:tä käyttäviä aluksia,
joten kyseinen teknologia on osoittautunut toimivaksi. Suurempana kysymyksenä pidetään LNG:n hintaa ja saatavuutta, joka paranee kasvavien volyymien
myötä, sanoo Skangassin johtaja Tommy Mattila.
kin markkinoita on näköpiirissä, sillä ympäristönsuojelu- ja
energiatehokkuusvaatimukset ovat herättäneet teollisuuden
harkitsemaan polttoöljyn korvaamista LNG:llä ja perinteisellä
maakaasulla.
LNG:n tarjonnan osalta tilanne näyttää
hyvältä, sillä Skangassin Porin LNG-terminaalin rakennustyöt etenevät aikataulun mukaisesti. Rakennuksen kattokupoli on jo
asennettu, ja seuraavaksi työmiehet pääsevät
asentamaan sisätilojen prosessilaitteita. Porin terminaalin on tarkoitus valmistua syksyllä 2016. Myös Tornio ManGa LNG -hankkeen terminaalin maanrakennustyöt ovat
käynnistyneet Röytän satamassa. Molempien
terminaalien myötä LNG:n toimitusvalmiudet paranevat merkittävästi niin meriliikenteen kuin muidenkin LNG:n käyttäjien
osalta.
– Osalle lähialueen asiakkaista LNG:tä
voidaan toimittaa suoraan terminaaleista kaasuputkea pitkin,
toisille taas rekkakuljetuksella. Tulevaisuudessa
kuljetuskapasiteettia tullaan lisäämään LNG:n kysynnän
kasvun myötä, Mattila vahvistaa.
”Meriliikenteessä
on jo LNG:tä
käyttäviä aluksia,
joten kyseinen
teknologia on
osoittautunut
toimivaksi jutuksi.”
LNG:n liikennekäyttö vetää Pohjoismaissa
LNG:n meriliikennekäyttö on ottanut hyvin tuulta
alleen Norjassa, missä liikenteessä on noin 50 LNGalusta. Ruotsi on puolestaan vauhdittanut LNGtankkausasemien rakentamista raskaan liikenteen
tarpeisiin. Mattila korostaa, että kaikilla kolmella
Pohjoismaalla on hyvin samanlaiset tarpeet LNG:n
käytön suhteen.
– Voimme ottaa oppia Norjan ja Ruotsin kokemuksista ja hyödyntää niitä täällä Suomessa. Uusia-
10 g a s e t t i 1 / 2 0 1 5
KAASUPÖRSSIN KAUPANKÄYNTIVOLYYMIN OSALTA
VUODEN 2015 TAVOITTEEKSI ON ASETETTU 2 080 GWH,
JOKA ON 10 PROSENTTIA SUUREMPI KUIN VUONNA
2014 TOTEUTUNUT KAUPANKÄYNTIVOLYYMI.
LÄHDE: GASUM.FI/KAASUPORSSI
10 %
TEKSTI Kati Jalagin
Kaasulla edessä
mahdollisuuksien tulevaisuus
Ympäristöystävällisen
energian hyödyntäminen
Maa- ja biokaasun tulevaisuudennäkymät ovat positiiviset. Kaasun
tuotannon ja käytön mahdollisuudet ovat nousujohdanteessa, ja
vuoteen 2050 mennessä kaasu tulee valtaamaan alaa muun muassa
maa- ja meriliikennekäytön osalta.
MAAKAASU
BEATE RAABE, SECRETARY GENERAL
EUROGAS
Kaasun kokonaiskysyntä voi kasvaa 26 prosentista
(vuosi 2010) 32 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä,
mikäli positiivinen suuntaus kohdistuu ympäristön
huomioimiseen, uusiutuvan energiankäytön lisäämiseen sekä ydinvoiman käytön vähentämiseen. Voimme myös olettaa biokaasun tuotannon kasvavan
samanaikaisesti, kaasun kokonaiskysynnän kasvun
tapaan.
ROBERT JUDD, SECRETARY GENERAL
GERG
Maa- ja biokaasu ovat tärkeässä roolissa tulevaisuuden energiasysteemissämme vuonna 2050 sekä
myös tämän jälkeen. Muun muassa sähkö- ja lämmityssektoreilla käytetään entistä enemmän uusiutuvaa energiaa. Ilman maa- ja biokaasun käyttöä
eteemme avautuvat mahdollisuudet saatetaan menettää. Kaasuteknologia on olennainen tekijä, joka
mahdollistaa tulevaisuuden älykkään ja vähähiilisen
energiaverkoston syntymisen.
TAGE FREDRIKSSON, TOIMIALAPÄÄLLIKKÖ
BIOENERGIA RY
On tunnistettu, että biokaasulla ja maakaasulla on
hyvät polttoaineominaisuudet erilaisiin tarpeisiin.
Kaasun rooli pysyy Suomessa tärkeänä toimivan
jakelujärjestelmän avulla, joka tulee kehittymään jo
lähivuosina. Kaasu korvaa tulevaisuudessa yhä
enemmän lämmön erillistuotannon nykyisiä vanhoja
ratkaisuja ja käyttö liikenteen polttoaineena on kasvava mahdollisuus.
Kaukolämmön sekä energian tuotannossa hiili voidaan korvata maakaasulla. Maakaasulla on merkittävä rooli kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Erityisen hyvin maakaasu sopii kombivoimalaitoksiin, joissa on käytössä sekä höyry- että
kaasuturbiini.
Puhtaita savukaasuja tai maakaasuliekkiä voidaan hyödyntää esimerkiksi tuotteiden valmistusprosesseissa, joissa tarvitaan kuumennusta, kuivausta tai kypsennystä.
BIOKAASU
Biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitoksessa tuotettu
biokaasu mahdollistaa niin sanotun suljetun kierron, jossa on mukana biojätteiden ja jätehuollon
hyötykäyttö, energiantuotanto, maatalous sekä
ruoantuotanto.
Biokaasun tuotanto on mahdollista eri raaka-aineista käyttämällä esimerkiksi mädätysprosessia.
BIO-SNG JA E-KAASU
Bio-SNG (Synthetic Natural Gas) eli synteettinen
biokaasu tuotetaan kaasutustekniikalla metsäenergiasta. Tähän käytetään termistä prosessia sekä
metanointiprosessia. Bio-SNG:tä voidaan hyödyntää biokaasun tavoin esimerkiksi liikennekäytössä.
E-kaasulla tarkoitetaan uusiutuvan sähkön
muuntamista metaaniksi. Tämän teknologian myötä laajamittainen uusiutuvan energian varastointi
on mahdollista. Uusiutuvan sähkön muuntoprosessissa voidaan tuottaa myös vetyä, joka voidaan varastoida muuhun käyttöön.
KAASU LIIKENNEKÄYTÖSSÄ
Kaasua voidaan hyödyntää monipuolisesti liikennekäytössä. Meriliikenteessä tämä tarkoittaa esimerkiksi laivojen varustamista kaasumoottorein ja
LNG:n käyttöä laivaliikenteen polttoaineena. Maaliikenteessä maakaasua ja biokaasua voidaan hyödyntää useiden eri ajoneuvojen polttoaineena. Metaanipitoinen biokaasu on liikenteen polttoaineena
rinnastettavissa maakaasuun.
1 / 2 0 1 5 g a s e t t i 11
NIMI Petri Parvinen
TYÖ professori, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto
KOULUTUS FT Teknillisestä korkeakoulusta
(tuotantotalous), maisterintutkinnot London School of
Economicsista ja Tukholman kauppakorkeakoulusta
ASUINPAIKKA Helsinki, kotoisin Turusta
PERHE vaimo ja keväällä syntynyt poika
HARRASTUKSET metsästys, kalastus, rock, golf
MOTTO ”Voimaa ja notkeutta.”
12 g a s e t t i 1 / 2 0 1 5
PETRI PARVINEN:
Uuden
myyminen
vaatii verkostoja
Energia-alalle, jos mihin, mahtuu professori Petri
Parvisen mukaan innovaatioita. Ideoiden jalostaminen
menestystarinoiksi edellyttää kovaa työtä, psykologista silmää
ja usein myös tuuria. TEKSTI Hanna Rusila KUVAT Sami Tirkkonen
elko harva on ehtinyt 37-vuotiaana yhtä paljon kuin Petri
Parvinen.
Rennosti pukeutuneen professorin puheenparsi on nuorekas, ja ideoita sinkoilee. Mies
puhuu palvelukokemuksista,
managed services -ajattelusta ja
YouTube-tutoriaaleista niin innokkaasti, että hän epäilemättä tuntee myynnin maailman – ja rakastaa sitä.
Parvinen väitteli 25-vuotiaana filosofian tohtoriksi
tuotantotaloudesta. Hän on ollut perustamassa kolmeatoista yritystä ja istunut useissa hallituksissa. Nykyisin hän toimii myynnin johtamisen professorina
Aalto-yliopistossa sekä strategisen markkinoinnin ja
johtamisen professorina Helsingin yliopiston metsätieteen laitoksella.
Kaasuasioita Parvinen pohtii yhtenä Gasumin
tämänvuotisen innovaatiokilpailun tuomareista.
Kesäkuussa huipentuvan kisan taso on yllättänyt hänet myönteisesti.
M
1 / 2 0 1 5 g a s e t t i 13
”Energiasektorilla
innovaatiomyynnin merkitys
on valtava.”
− Vaikka aihe on spesifi eli kaasun käyttö maantieliikenteessä, kilpailutöissä on paljon konkretiaa. Monet
liittyvät esimerkiksi kaasusovellusten rahoittamiseen,
Parvinen kiittelee.
Innovaatioissa eri säännöt
Suomea kutsutaan mieluusti innovatiiviseksi maaksi,
mutta kansantalouden veturit ovat taantuman jäljiltä
yhä haussa. Vaikka perinteinen myynti sujuisikin, se ei
riitä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.
Innovaatioiden kauppaamiseen pätevät Parvisen
mukaan eri pelisäännöt.
– Esimerkiksi uuden lääkkeen läpimurto markkinoilla riippuu pitkälti lääkeyhtiön suhteista hoitolaitoksiin. Politiikka, sisäpiirit, avainhenkilöt ja oikeaaikaisuus liittyvät olennaisesti innovaatioiden kaupallistamiseen, hän painottaa.
Energiamarkkinoille innovaatioita mahtuu lähes
rajattomasti, kun globaaleihin ympäristö- ja kustannushaasteisiin etsitään ratkaisuja.
Parvinen mainitsee suunnannäyttäjänä Mäntsälän
Sähkön, joka alkaa pian lämmittää omakotitaloja
hakukoneyhtiö Yandexin tietokonekeskuksen hukkalämmöllä. Tekninen toteutus on maailmassa ensimmäinen laatuaan.
– Innovaatiokilpailut voisivat vauhdittaa monia
muitakin teollisuudenaloja ja olla systemaattinen osa
yritystoimintaa. Jos esimerkiksi 50 suurinta teollisuusyritystä järjestäisivät vuosittain vastaavan kisan kuin
Gasum, syntyisi nopeasti vaikka mitä, professori visioi.
Elintärkeät henkilösuhteet
Innovaatioilla luodaan liiketoimintaa, mutta ne ovat
vasta ensiaskel.
Gasumin innovaatiokisan viisi kärkijoukkuetta kehittävät parhaillaan ideoitaan eteenpäin. Joukossa on
muun muassa yrityksille tarkoitettu kaasuautojen yhteiskäyttöhanke sekä malli liikennebiometaanin tuottamiseksi kustannustehokkaasti.
Jos ideat alkavat jalostua myytäviksi tuotteiksi, vuorossa on asiakkaiden vakuuttaminen – ja tähän tyssää
moni lupaava hanke. Miten siinä onnistutaan?
– Innovaatiomyynti on ennen kaikkea verkostojen
ja luottamuksen rakentamista, siis psykologiaa, Parvinen kiteyttää.
14 g a s e t t i 1 / 2 0 1 5
– Tilanne on uusi sekä myyjälle että ostajalle. Ei ole
valmista tarjouskilpailua, ei budjettia, ei hinnoittelua.
Tuote on vasta kehitteillä tai upouusi, kuten monesti
yhteistyökumppanitkin. Siksi henkilösuhteiden ja luotettavuuden merkitys korostuu enemmän kuin rutiinimyynnissä.
Asiakkaalle kannattaa painottaa erityisesti sitä, miten hän hyötyy uutuudesta. Innovaatiomyynti on silti
vain osittain sama asia kuin ratkaisumyynti, josta puhutaan räätälöityjen tuote- ja palvelukokonaisuuksien
yhteydessä.
− Innovaatiomyynti voi olla paljon muutakin, koska
tuote hakee vielä muotoaan. Yhteistä ratkaisumyynnin
kanssa on se, että asiakas ei ole tehnyt samanlaista
kauppaa aiemmin, Parvinen määrittelee.
Uutuuden myyjän on tunnettava kattavasti asiakkaan toimiala ja tarpeet sekä rakennettava verkostoja.
Parvinen virnistää kauppatieteilijämäisesti, että insinööreistä on innovaatiomyynnissä iso hyöty.
− Asiakas haluaa valmiin kokonaisuuden eikä itsepalvelua. Insinöörit tuntevat substanssin ja pyrkivät
tyypillisesti tekemään asiat helposti.
Asiakashyödyt faktoiksi
Parvinen muistuttaa, että innovaatioiden kaupallistaminen on myös tuuripeliä. Joskus pelkkä ajoitus ratkaisee, lähteekö idea lentoon.
Olennaista on silti kova työ. Harva idea on niin hyvä, että se ”breikkaa” ilman aktiivista myyntiä, pelkästään tietoisuutta levittämällä. Useimpia joudutaan
myymään sitkeästi, ennen kuin työ kantaa hedelmää.
Arkisena esimerkkinä Parvinen mainitsee särjestä
valmistettavat kalapullat.
− Idea on hyvä, koska särkipullat voisivat korvata
epäterveelliset nugetit ja järvien hoitokalastus yhdistyisi liiketoimintaan. Se ei kuitenkaan ole niin loistava,
että tuote menisi itsestään kuin kuumille kiville, hän
havainnollistaa.
Nuori professori viihtyy luonnossa kalastaen ja metsästäen. Hän toimii myös Suomen Metsäyhdistyksen
puheenjohtajana. Energia-alalla Parvinen näkee paljon
potentiaalia muun muassa metsäyhtiöiden puunjalostustähteistä kehittämissä biopolttoaineissa.
Uutta liiketoimintaa syntyy kaiken aikaa metsäsektorin integroituessa muihin teollisuudenaloihin.
Petri Parvisen mukaan luontaisesti hyvät
myyjät ovat aina saaneet kaupaksi uusia
ideoita. Innovaatio- ja rutiinimyyntiin
pätevät kuitenkin eri säännöt.
Energia muodostaa muutenkin metsäyhtiöiden selkärangan.
− Ympäristöystävällisten energiainnovaatioiden
kaupallistamista auttaisi, jos isojen asiakkaiden saamat
hyödyt dokumentoitaisiin. Faktat toimisivat myyntiargumenttina vietäessä uutuuksia esimerkiksi Kiinaan,
Parvinen pohtii.
− Joku tekee vielä taatusti rahaa ympäristöystävällisellä energiantuotannolla. Energiasektorilla
innovaatiomyynnin merkitys onkin valtava.
tarjoamalla esimerkiksi automaatioratkaisuja tai tuotetaan niin mieluisa palvelukokemus, että asiakkaassa
herää halu ostaa.
Yritykset voivat nostaa osaajiaan esiin esimerkiksi
tekemällä havainnollisia käyttöohjeita.
– Teknologiapuolella hyödynnetään jo mukavasti
YouTube-videotutorointeja. Niissä asian perinpohjaisesti osaava henkilö näyttää vaihe vaiheelta, kuinka
tuote asennetaan.
Kilpailukykyistä energiaa
Ratkaisevat ensikaupat
Parvisen mukaan alkuvaiheen onnistumiset voivat ratkaista innovaatiomyynnissä kaiken.
− Jos ensikauppa on sellainen, että asiakas saa siitä
merkittävän liiketoimintaedun, tuote voi räjäyttää pankin, hän uskoo.
Ihannetapauksessa innovaation kehittäjä löytäisi
ensiostajaksi lead playerin eli ison pilottiyrityksen, tarvittaessa valtion avulla. Hyödylliseksi voisi osoittautua
myös malli, jossa kasvuyritykset ”telakoituisivat” isojen
kylkeen kumppanuussuhteeseen, tietynlaiseen symbioosiin.
− Kaikki tietävät, etteivät tuputus ja ”osta, osta”
-tyyli enää toimi. Nykymaailmassa myydään yhteisiä
hyötyjä eli profit sharingia, Parvinen painottaa.
Hyvä myynti kiteytyy tyypillisesti kahteen ulottuvuuteen: joko asiakkaan elämää helpotetaan
Parvinen ei ota kantaa Suomen energiapoliittisiin ratkaisuihin tai siihen, mihin suuntaan valintoja pitäisi
viedä. Kauppatieteilijänä hän tarkastelee kysymystä
mieluummin talouden näkökulmasta.
− Eri energiamuodot ovat kannatettavia silloin, kun
niiden kilpailukyvystä huolehditaan. Jos tehdään päätös tietystä energiaratkaisusta, on osoitettava, miten se
lisää Suomen kokonaiskilpailukykyä, hän näkee.
Valinnat liittyvätkin Parvisen silmissä koko yhteiskunnan etuun. Autuaaksi tekevää energianlähdettä ei
hänen mukaansa ole.
− Myös ympäristöystävällisyys kannattaa muuttaa
konkretiaksi: näin me hyödymme paikallisesta pienvesivoimalasta tai biokaasulaitoksesta. Oikealla tiellä
ollaan silloin, kun asiakas pystyy hyödyntämään esimerkiksi kaasua, ja samalla kokonaisriskit
pienenevät.
Biokaasu
KUVA GASUM
TEKSTI Maisa Lappi
GASUM-BIOKAASU
Lihanjalostustuotteet
valmistuvat
Gasumin biokaasulla
BIOKAASUN TUOTANTO
Kotimaista biokaasua kahvinporoista
ja banaaninkuorista
Lahden Kujalan jäteaseman yhteyteen avattiin
integroitu biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitos.
G
asumin ja LABIOn yhteishankkeen biokaasun tuotantolaitoksen virallisia avajaisia vietettiin
Lahdessa 3. päivä maaliskuuta.
Ympäristöministeri Sanni
Grahn-Laasonen toi avajaispuheessaan
esiin kiertotalouden teeman.
– Kiertotalouden taloudelliset mahdollisuudet on arvioitu valtaviksi. Kiertotalouteen siirtyminen on välttämätöntä,
ja jäteliiketoiminnan kehittyminen on
tässä avainasemassa, totesi Sanni GrahnLaasonen.
– Valtioneuvosto linjasi viime keväänä, että Suomen talouden nousun uudet
kärjet ovat cleantech ja biotalous. Menestyäkseen kiertotalous tarvitsee yrityksiä ja muita toimijoita, jotka ovat valmiita kehittämään toimintaansa muuttuvan
ympäristön tarpeiden mukaisesti. Kujalan laitos edustaa tulevaisuutta ja on
erinomainen esimerkki kiertotaloudesta
ja paikallisten toimijoiden yhteistyöstä,
lisäsi Grahn-Laasonen.
16 g a s e t t i 1 / 2 0 1 5
Biokaasua kysynnän tarpeisiin
LABIOn hallituksen puheenjohtaja Martti Lipponen kertoi, että Kujalan laitos on
Suomen ensimmäinen kuivamädätysteknologiaa hyödyntävä biokaasulaitos. Gasum jalostaa LABIO:n viereisessä laitoksessaan syntyneen raakakaasun maakaasua vastaavaksi biokaasuksi, joka syötetään Kujalasta Gasumin maakaasuputkiin. Laitos tuottaa vuodessa biokaasua
50 gigawattituntia, eli esimerkiksi vuoden
polttoaineet noin 6 000 henkilöautolle.
Kompostointikäsittelyssä jäljelle jäävä
komposti päätyy päijäthämäläisille pelloille lannoitteeksi tai Kekkilän kasvualustojen raaka-aineeksi.
Uusiutuva ja kotimainen biokaasu
tarjoaa joustavan ja tehokkaan tavan vähentää energiankäytöstä aiheutuvia
päästöjä. Gasumin toimitusjohtaja
Johanna Lamminen totesi puheenvuorossaan, että biokaasun merkitys tulee jatkossa vain kasvamaan kuljettaessa
kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.
Lihanjalostusyritys Yrjö Wigren Oy siirtyy
käyttämään Gasum-biokaasua elintarviketuotannossaan. Wigren on ensimmäinen
maakaasua käyttävä yritys Suomessa, joka
valmistaa lihanjalostustuotteensa kotimaisella Gasum-biokaasulla. Biokaasun käyttö
mahdollistaa Wigrenille ympäristöystävällisen tuotannon kotimaisella, jätteistä tuotetulla biopolttoaineella sekä uusiutuvan
energian osuuden nostamisen yrityksen
lihanjalostustuotannossa.
Gasum-biokaasulle
oma merkki
Vuoden 2014 lopulla lanseerattu
Gasum-biokaasu-merkki vahvistaa
biokaasulla valmistetun tuotelinjan
suomalaisuuden ja ympäristöystävällisyyden.
Merkki välittää tuotteen kuluttajille viestin yrityksen vastuullisuudesta ja ympäristöajattelusta. Samalla kuluttajat voivat tehdä vihreän
valinnan, ja ostaa suomalaisella biokaasulla valmistetun
tuotteen.
Energiakauppa
KUVA GASUM
TEKSTI Amanda Vainio
ENERGIAMARKKINAT
Maakaasun hinta laskenut voimakkaasti
M
aakaasun M2014-tariin energiamaksun vuosituotteen hinta
on laskenut viime kesäkuusta
tämän vuoden huhtikuuhun 26
prosenttia. Hinnan laskun taustalla on kesäkuussa 2014 alkanut raakaöljyn hinnan romahdus. Keskeisin maakaasun hintaa ohjaava tekijä on raakaöljyn
hintakehitystä seuraava raskaan polttoöljyn
hinta. Alimmillaan raakaöljyn hinta kävi
tammikuussa tasolla 46 USD/bbl, minkä
jälkeen se kääntyi nousuun. Hinnat ovat
kuitenkin edelleen lähihistoriaan verrattaessa alhaisella tasolla, noin 60 USD/bbl.
Kuluneen talven ja kevään aikana markkina on hakenut suuntaansa. Tammikuun
puolivälissä alkaneen hintojen nousun taustalla olivat Libyan lisääntyneet levottomuudet, Irakin toimitusongelmat ja Yhdysvaltojen aktiivisten poraustornien määrän lasku.
Maaliskuun alussa raakaöljyn hinnat kääntyivät kuitenkin jälleen laskuun, kun dollari
vahvistui euroa vastaan ja Yhdysvaltojen
tuotanto jatkoi kasvuaan sekä varastot oli-
Maakaasun M2014 tariffin veroton energian hinta
€/MWh
29
27
25
Maakaasun veroton hinta
(vuosituote), ei sis. siirtoa
23
Hintaennuste
21
19
17
15
1
2
3
4
5
6
7
2014
8
9
10
11
12
1
2
3
4
5
6
7
2015
8
9
10
11
12
vat ennätyslukemissaan. Maaliskuun
jälkimmäisellä puoliskolla hinta haki
jälleen suuntansa. Merkittävämpiä
hinta-ajureita olivat Iranin kanssa käytävät neuvottelut, Saudi-Arabian tuotannon kasvu ja Jemenin kriisi. Iranin
kanssa saatiin lopulta muodostettua
raamisopimus huhtikuun alussa, mutta
lopullisen sopimuksen syntyminen
kesäkuussa on vielä epävarmaa.
Huhtikuussa öljyn hinta on ollut
nousussa. Hintaa ovat tukeneet EIA:n
odotuksia heikommat varastoluvut ja
Lähi-idän geopoliittinen tilanne. Lisäksi markkinoilla uskotaan Yhdysvaltojen
tuotannon kääntyvän laskuun.
Maakaasun hintaan vaikuttavat lisäksi kivihiilen ja sähkön hintakehitys.
Kivihiilessä maailmanmarkkinahinta
on edullinen, sillä markkinalla vallitsee
rakenteellinen ylitarjonta ja varastot
ovat täynnä. Lisäksi päästöoikeuksien
alhaiset hinnat tekevät hiilestä suhteellisesti edullisemman. Myös pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähkön
hinta on ollut edullinen, kun suuret sademäärät sekä lumien sulaminen lisäävät tuotantopainetta ja leuto sää pitää
kulutuksen pienenä.
1 / 2 0 1 5 g a s e t t i 17
Puhtaampi liikenne
FAKTA
Biokaasun hinta
aleni 0,928 euroon
litralta Gasumin
tankkausasemilla
2. helmikuuta 2015.
Liikennepolttoaineista biokaasu
on uusiutuvista
markkinoiden
edullisin
polttoaine.
AUTON RATISSA
Kaasuauto alle huollon ajaksi
Auton huollattaminen Lohjalla voi osoittautua yllättäväksi ympäristöteoksi. TestTecin autokorjaamo on tarjonnut viime
syksystä asti asiakkailleen sijaisautoksi
Seat Mii -kaasumallia.
– Palaute kaasuautosta on ollut todella positiivista, yrittäjä Panu Tiililä sanoo.
Test-Tecille tärkein peruste kaasuauton hankkimiselle oli ympäristö. Matalien hiilidioksidipäästöjen lisäksi kaasuautosta ei synny terveydelle haitallisia
pienhiukkasia, mikä on suuri etu siirreltäessä autoa korjaamohallissa. Toki
taloudellisuudellakin oli osuutta asiaan.
– Annamme auton ilmaiseksi käyttöön, ja viikkoa kohden kulut ovat olleet
meille vain noin 14 euroa, Tiililä kertoo.
Kahden kaasutankkausaseman myötä
Lohjalla on otolliset olosuhteet ekologiseen autoiluun: kummaltakin asemalta
on mahdollista tankata niin maakaasua
kuin kotimaista ja uusiutuvaa biokaasuakin.
KAASUAUTOILU
Europcar on hankkinut 10 kaasukäyttöistä Audi A3 g-tron vuokraautoa. Autot toimivat huollon sijaisautoina ja niitä on tarjolla Audi
Center Herttoniemessä, Airportissa ja Espoossa.
Europcarin hallinnoima vuokra-autokanta on noin 2 200 ajoneuvoa. Tila-auto-, pienoisbussi-, maastoauto- ja hyötyajoneuvokalustosta löytyy kulloiseenkin tarpeeseen soveltuva auto, tarvittaessa myös nelivetoisena.
18 g a s e t t i 1 / 2 0 1 5
KUVA AUDI
Europcarille kaasukäyttöisiä
vuokra-autoja
Puhtaampi liikenne
Maakaasun
hiilidioksidipäästöt
ovat noin
neljänneksen ja
biokaasun yli 90
prosenttia
pienemmät kuin
bensiinillä.
NESTEYTETTY BIOKAASU
Skangass avasi LBG:n
markkinat Pohjoismaissa
LÄHDE: INSINÖÖRI-LEHTI
Skangass on solminut ruotsalaisen FordonsGasin kanssa nesteytetyn biokaasun
(LBG) hankintasopimuksen vuodelle 2015. LNG:n lastaukset tehdään FordonGasin
kalustolla Porvoossa, Skangassin nesteytyslaitoksella. Lastaukset aloitettiin maaliskuun 2015 lopulla.
LNG LIIKENTEESSÄ
Baltian ensimmäinen
LNG-asema toimintaan
MERENKULKU
Skangassille uusi bunkrausalus
Gasum Oy:n tytäryhtiö Skangass on tilannut uuden LNG-aluksen, joka toimii sekä
bunkrausaluksena että LNG-jakelutankkerina Pohjanmeren ja Itämeren meriliikenteen
alueella. Alankomaissa Royal Bodewes -telakalla rakennettavan aluksen on arvioitu
valmistuvan vuoden 2017 alkupuolella.
Bunkrausalus helpottaa LNG:n saatavuutta asiakkaille ja vähentää laivojen
käyntejä satamassa. Suunnitteluvaiheessa
kiinnitetään erityistä huomiota aluksen laivasta laivaan -tankkaustoimintoihin, jotta
varmistetaan mahdollisimman tehokas
LNG:n tankkaus merellä.
Aluksen rakentaminen kuuluu FLEXI-yhteishankkeeseen, jonka tarkoituksena on
kehittää LNG-tankkauksen infrastruktuuria.
Baltian maiden ensimmäinen LNGasema on otettu alkuvuodesta käyttöön Tallinnassa, Virossa. Aseman
avasi Alexela Groupin omistama
Reola Gaas -yhtiö.
Asema on askel kohti kaasubussien käyttöä Viron joukkoliikenteessä.
Ensimmäiset kokeilut kaasulla kulkevilla linja-autoilla on jo tehty yhteistyössä muun muassa Tallinnan joukkoliikenteen kanssa. Yhtiön tavoitteena on saada vuoden loppuun
mennessä Viron alueelle liikennöimään kuudesta kymmeneen kaasubussia.
1 / 2 0 1 5 g a s e t t i 19
Innovointi
IDEAKILPAILU
Suomalaista
työelämää
kehittämässä
INNOVAATIOKILPAILU
Hyvän ilman linnut
laskeutuivat finaalivaiheeseen
Gasumin Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailussa haetaan uusia ideoita luonnonkaasun käytön lisäämiseksi maantieliikenteessä. Alkuvuoden aikana arvovaltaisen
arviointiraadin haastavana tehtävänä on
ollut valikoida parhaat kilpailuun ilmoittautuneista 130 ideasta. Helmikuussa tehdyn toisen arviointikierroksen jälkeen mukana on enää viisi ideaa, joiden kehittäminen jatkuu pitkin kevättä. Innovaatiokilpailun voittajan julkistaminen ja palkitseminen tapahtuu 9. kesäkuuta 2015.
Gasumin kehittämä kilpailukonsepti
pyrkii edesauttamaan kaasualan toimijoita
luomaan uusia teknologioita, liiketoimintaa ja yrityksiä sekä edistämään alan tunnettuutta ja toimijoiden verkostoitumista.
Kilpailun projekti-ideoilta edellytetään toteutettavuutta tulevien kahden vuoden aikana sekä laajempaa liiketoimintapotenti-
aalia. Tämän vuoden kilpailuehdotuksissa
on esitetty ajatuksia muun muassa biometaanin liikennekäytön kasvattamiseksi sekä
vanhojen bensiini- ja dieselautojen muuntamiseksi kaasukäyttöisiksi.
Jatkoon valitut joukkueet
BIOBOX: Biometaania
kustannustehokkaasti liikennekäyttöön
Innovaatiotoimisto IDEA@: Gasum
Bi-fuel asennusverkosto (lean
partnermodel)
LeaseGas: ”Kaasuliittymä”
kaasuautoilun aloittamiseen
ProGas: Kaasukonversio helpoksi
Weegas: Kaasuautojen yhteiskäyttöä
yrityksille ja yhteisöille
INNOVAATIOYHTEISTYÖ
KAASUKONFERENSSI
Ratkaisuja
yritysturvallisuuskysymyksiin
Kaasuala kokoontuu
Pariisiin
Gasumin turvallisuus ja Haaga-Helian opiskelijaryhmät etsivät uusia ratkaisuja yritysturvallisuuden edistämiseksi. Keväällä 2015 kokoontuvissa innovointityöpajoissa pohditaan vastauksia muun muassa siihen, miten saadaan estettyä ulkopuolisten tekijöiden aiheuttamat vaaratilanteet kaasuputkistolle, ja miten mahdolliset
kaivuuvauriot saadaan estettyä.
20 g a s e t t i 1 / 2 0 1 5
Savonlinnan Oopperajuhlien käynnistämä Inspired in Finland -hanke kokoaa
ideoita suomalaisen työelämän kehittämiseksi.
Mukana yhteistoiminnassa Savonlinnan Oopperajuhlien kanssa ovat Accenture, Ahlström Capital, Andritz, Finnair,
Fortum, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, OP-Pohjola-ryhmä, Sanoma Media ja Gasum.
Hankkeen tammikuussa 2015 käynnistämässä opiskelijoille suunnatussa
ideakilpailussa etsitään ideaa uuteen
tapaan, menetelmään, tuotteeseen tai
palveluun, jolla voidaan kehittää suomalaista työelämää. Voittajalle on luvassa palkallinen trainee-paikka ja
3 000 euron rahapalkinto.
Ennen finaalia kilpailun parhaimmisto pääsee tapaamaan hankkeeseen
osallistuvien yritysten edustajia ideoiden esittely- ja sparraustilaisuuteen. Kilpailun finaalista valittava kärkikolmikko
kutsutaan Savonlinnan Oopperajuhlien
yhteydessä heinäkuussa järjestettävään
Inspired in Finland -tapahtumaan, jossa
julkistetaan kilpailun voittaja.
The World Gas Conference (WGC) eli
maailman kaasukonferenssi on kolmen
vuoden välein järjestettävä tapahtuma,
joka kokoaa yhteen kaasualan toimijoita ja asiantuntijoita ympäri maailmaa.
Tänä vuonna konferenssi järjestetään
Pariisissa, missä esitellään muun muassa kansainvälisten LNG- ja kestävä
kehitys -työryhmien tuloksia. Gasum
on ollut aktiivisesti mukana molempien
työryhmien toiminnassa.
www.wgc2015.org
Kaasu arjessa
TEKSTI Minna Rinne KUVA Vesa Tyni
Toni Gerpe ja Johan Karlstedt esittelevät
LVI-Dahlin myymälän kattoon asennettuja
biokaasulla toimivia säteilylämmittimiä.
LVI-Dahl ajatteli lämmityksen uusiksi
Tukkualan toimija LVI-Dahl Oy pyrkii Suomen
energiatehokkaimmaksi yritykseksi säteilylämmityksen voimin.
L
VI Dahl Oy:n kiinteistön lämmitys
poikkeaa tavanomaisesta. Yrityksen
Helsingin Sörnäisissä sijaitsevan myymälän katon rajaan on asennettu pirteän keltaisia biokaasuputkia, jotka
liittyvät kaasusäteilylämmittimiin. Biokaasu
toimitetaan kiinteistöön putkilla, ja kaasu poltetaan suoraan säteilijöissä. Lämmittimen
heijastuspinta heijastaa syntyneen lämmön
infrapunasäteilynä lattiaan.
– Lattiasta on tullut myymälän mukavin
paikka, kun ennen täällä oli todella vilpoista.
Jostain syystä Suomessa ei ole ymmärretty
nähdä kaasua vaihtoehtona. Keski-Euroopassa säteilylämmitys on tuotantotiloissa ja halleissa yleistä, LVI Dahl Oy:n kehityspäällikkö
Johan Karlstedt aprikoi.
Uutta ratkaisua kokeillaan käytännössä
Dahl on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen
johtava LVI-tuotteita, kunnallistekniikkaa ja
teollisuuden putkituotteita myyvä tukkuliike.
Suomen 28 myymälän asiakkaana on 3 000
asennusliikettä.
Yrityksen tavoitteena on nousta markkinajohtajaksi energiatehokkuuden ja ympäristöteknologian saralla vuosikymmenen loppuun
mennessä. Sörnäisten myymälässä toteutetaan parhaillaan ensimmäistä pilottikokeilua
yhteistyössä Gasumin kanssa.
– Tietysti meidän täytyy tuntea tekniikka
myös itse, ennen kuin sitä voi myydä eteenpäin, Vantaan tulosyksikön päällikkö Toni
Gerpe sanoo.
Kokonaisuus hallintaan
Säteilylämmitys on ollut käytössä menestyksekkäästi talven yli. Vielä tarvitaan ratkaisuja
talon sisäistä energian kierrätystä varten.
LVI-Dahl ja Gasum ovat tehneet kehitystyötä rakennuksesta poistuvan energian talteenoton, uudelleen hyödyntämisen ja kierrättämisen kanssa. Ratkaisuna on yhteistuotantojärjestelmä (Combine Heat and Power), jota
aletaan pian pilotoida Sörnäisten myymälässä.
Biokaasuliittymään liitetään seuraavaksi
pieni yhteistuotantokone, jonka polttomoottori polttaa biokaasua sekä tuottaa sähköä ja
lämpöä suoraan kohteessa. Sähköllä pyöritetään järjestelmän energiansiirto- ja
varastointilaitteita.
– Kun saamme kaiken valmiiksi, tämä tulee luultavasti olemaan Suomen energiatehokkain kiinteistö, Karlstedt uskoo.
Kiinteistön lämmitys
yhdestä yksiköstä
COMBINED HEAT AND POWER
-yhteistuotantokoneen polttomoottori polttaa biokaasua sekä
tuottaa sähköä ja lämpöä suoraan kohteessa.
SÄHKÖLLÄ KÄYVÄN energian-
siirtokoneen sekä yhteistuotantoyksikön tuottamaa lämpöä
käytetään kiinteistön lämmitykseen.
BIOKAASU POLTETAAN kat-
toon asennetuissa säteilijöissä,
jotka lämmittävät tilan infrapunasäteilyllä.
1 / 2 0 1 5 g a s e t t i 21
KYLÄSSÄ PORVOON ENERGIA
Puhtaasti
biokaasulla
Porvoon Energian visio on
olla asiakkailleen luonnollinen
valinta. Siirtyminen
maakaasusta biokaasuun on
uusi askel valitulla tiellä.
TEKSTI Hanna Ojanpää KUVAT Sami Heiskanen
mpikujan päässä, piikkilanka-aidan
takana sijaitsee Porvoon Energian
miehittämätön Harabackan voimalaitos. Lukitun portin pielessä, avainnipun kanssa vieraita vastassa ovat
tuotantoinsinööri Peter Tallberg ja
kehitysjohtaja, energiainsinööri Jukka
Rouhiainen.
Vilkaisu taivaalle riittää kertomaan, että laitos ei tänään ole käynnissä: matalan rakennuksen korkeasta
piipusta ei nouse vesihöyryä, eikä putkia pitkin mene
biokaasulla lämmitettyä kaukolämpöä porvoolaisten
tarpeisiin.
– Liian lämmintä, Rouhiainen toteaa yksinkertaisesti.
Sisälle tullessa selviää, että on ihan hyvä, että biokaasua käyttävät turbiinit ja kattilat eivät ole käynnissä.
– Nämä sähköä tuottavat turbiinit ovat vastaavia
kuin lentokoneissa, ihan jo ääneltäänkin. Keskustelu
tapahtuisi jossain muualla ja ainakin kuulosuojaimet
päällä, jos laitteet olisivat käynnissä, Tallberg tietää nojatessaan iloisen punaiseen kaasuturbiiniin.
Sähköä maakaasulla tuottavia turbiineja on hallissa
kaksi, samoin lämpöä tuottavia kattiloita. Kaasu on ollut tähän tarpeeseen oiva valinta muun muassa käytön
vaivattomuuden vuoksi. Katossa menee putkia ja piuhoja ristiin rastiin. Hyvä, että paikalla on insinöörejä
selvittämässä tilannetta.
– Vihreät nuolet osoittavat veden suunnan. Lämmin, yli sata-asteinen vesi menee kaukolämpöputkessa
U
22 g a s e t t i 1 / 2 0 1 5
1.
2.
1. PETER TALLBERG naurahtaa, että ei olekaan ennen
istunut biokaasupolttimen päällä.
2. LAITOKSEN TAKANA on muuntajat, joiden kautta
kaasuturbiinien tuottama sähkö siirtyy sähköverkkoon.
3. JOKAISELLA MITTARILLA on tehtävänsä.
Tolkkisista käsin laitosta
seurataan monitorien avulla.
4. TÄLLÄ HETKELLÄ
biokaasua ei kulje putkia
pitkin kaukolämmön tuottamiseen.
4.
asiakkaille ja jäähtynyt paluuvesi tulee
takaisin, Tallberg selvittää.
Aivan kaikkien venttiilien, putkien
ja mittareiden tarkoitusta Rouhiainen
ja Tallberg eivät tiedä, sitä varten Porvoon Energiassa on omat asiantuntijansa.
– Näin seisokkiaikoina täällä käy
joku pari kertaa viikossa katsomassa,
että kaikki on kunnossa. Silloin, kun
laitos on käynnissä,
tarkastuskäyntejä
tehdään päivittäin.
Lisäksi Tolkkisissa
on etävalvonta, mistä käsin mittareita
voi seurata reaaliaikaisesti, Rouhiainen rauhoittelee.
sissa on häiriöitä, Harabacka on napin
painalluksen päässä valmiudessa.
– Lämpökattilat käynnistyvät heti,
mutta turbiinien kanssa aikaa menee
puolisen tuntia, että niistä saa ulos täyden tehon, Tallberg selittää ja jatkaa,
että maakaasun vara-polttoaineena on
kevytpolttoöljy.
– Tosin siihen ei ole koskaan tarvinnut turvautua, hän muistelee.
orvoon Energia on ollut
Gasumin asiakas vuodesta
1991 eli siitä lähtien,
kun Harabackan
maakaasuvoimalaitos valmistui. Helmikuun alussa historian kirjat kirjoitettiin uusiksi, kun yritykset tekivät
yhteistyösopimuksen biokaasun käytöstä.
– Biokaasu tulee meille Espoon
Suomenojalta Gasumin maakaasuputkea pitkin. Putkessa kaasu tulee noin
40 baarin paineella; pihalla sijaitseva
paineenvähennysasema muuttaa paineen kattiloille ja turbiineille soveltuviin neljän ja 16 baarin paineluokkiin,
Tallberg kertoo.
Porvoon Energian strategia on vihreän energian tuottaminen asiakkailleen. Biokaasuun siirtymisen jälkeen
biotuotannon osuus lähentelee jo sataa
prosenttia.
– Siirtyminen biokaasuun ei ole
vaatinut meiltä muuta muutosta kuin
periaatteen. Käytännössä ostamme
Gasumilta sertifikaatteja, joilla varaamme itsellemme biokaasua, Rouhiainen selvittää.
”Putkessa kaasu
tulee noin
40 baarin
paineella.”
3.
uutaman
kilometrin päässä Tolkkisissa
sijaitsee Porvoon Energian
kaksi päätuotantolaitosta.
Polttoaineena voimalaitoksissa käytetään metsähaketta. Harabackan tehtävänä on toimia huippulaitoksena ja
Tolkkisten varalaitoksena.
– Tolkkisten tuotanto riittää Porvoon alueen kaukolämmön tuottamiseen, kunnes ulkolämpötila laskee alle
kahdeksan miinusasteen, Rouhiainen
toteaa.
Viime vuosi oli niin lauha, että
Tolkkisten tuotanto ja sen myötä biopolttoaineen osuus nousi kokonaisuudessaan 94 prosenttiin. Normaalisti,
kun talvi on kylmempi, maakaasua, ja
tulevaisuudessa biokaasua, käytetään
enemmän.
Harabackan toinen tärkeä tehtävä
on siis toimia varalaitoksena. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos Tolkki-
M
P
1 / 2 0 1 5 g a s e t t i 23
KYLÄSSÄ PORVOON ENERGIA
Porvoon Energia
KUULOSUOJAIMET
ovat tarpeen
laitoksen ollessa
käynnissä.
PERUSTETTU vuonna 1900.
– KUN
TUOTANTOLAITOS ei
ole käynnissä, täällä
käydään yleensä kerran
viikossa tarkistamassa,
että kaikki on kunnossa,
Jukka Rouhiainen toteaa.
LÄMMÖN ja sähkön tuotanto,
lämmön ja maakaasun myynti ja
jakelu, sähkön myynti.
BIOKAASUSOPIMUS Gasumin
kanssa helmikuussa 2015.
TUOTANTOLAITOKSIA yhteensä
kymmenen. Porvoossa viisi laitosta
(kaksi laitosta Tolkkisissa,
Harabacka, Kirjaltajantie ja
Kipinätie). Askolassa yksi laitos ja
Loviisassa neljä laitosta.
HENKILÖSTÖÄ 102.
24 g a s e t t i 1 / 2 0 1 5
”Porvoon Energian strategia
on vihreän energian
tuottaminen asiakkailleen.”
Lämmön tuottamisessa biokaasulla on myös etunsa muun muassa
ympäristövaatimusten ja päästörajojen tiukentuessa sekä kuluttajien
suuntautuessa enenevissä määrin
ympäristöystävällisellä energialla
tuotettujen palveluiden pariin. Lisäksi biokaasuun vaihtaminen on
nopeaa ja joustavaa sekä investointitehokasta.
Tilatulla biokaasulla laitos pystyy tuottamaan kaukolämpöä määrän, joka vastaa noin 1 000 omakotitalon tarvetta. Herroista molemmat asuvat itsekin Porvoossa ja
ovat kaukolämmön asiakkaita.
– Keskustan alueella kaukolämmön osuus on kahdeksankymmentä prosenttia. Lisäksi Porvoossa joillakin alueilla on mahdollista valita maa- ja biokaasua joko
Porvoon Energialta tai Gasumilta,
Tallberg kertoo.
K
un sisäpuoli on tarkistettu,
siirrymme ulos etsimään
putkien ulostuloreittejä, ihmettelemään kaikkea eteen
löytyvää sekä tarkistelemaan muita
pihalta löytyviä rakennuksia. Iso
punainen ja pyöreä torni paljastuu
edellä mainituksi kevytpolttoöljyn
säiliöksi.
– Nyt öljyä ei sisällä ole juurikaan enempää kuin huoltovarmuus
vaatii, mutta jos sitä tarvitsee polttaa, öljyauto täyttää säiliön ja sieltä
se siirtyy omia putkiaan pitkin turbiineille ja kattiloille, Tallberg
toteaa.
Pihalta löytyy myös paineenvähennysasema, joka maallikolle
näyttää lähinnä pihavarastolta. Aidan takana liehuu Gasumin lippu
ilmoittamassa olemassaolostaan
maakaasuautoilijoiden tankkauspisteenä. Huomion kiinnittävät
kuitenkin laitoksen seinässä olevat
varoituskyltit.
– Näistä venttiileistä kaasun tulon voi katkaista, jos sattuisi syntymään vuoto, Tallberg osoittaa seinässä olevia laivan ruorin näköisiä
ratteja.
– Maakaasu- tai biokaasuvuoto
ei ole vaarallinen siinä missä esimerkiksi öljyvuoto, sillä ilmaa keveämpänä kaasu nousee ylös ja haihtuu sitten ajallaan, hän rauhoittelee.
Viimeiseksi Tallberg nousee laitoksen katolle ja kertoo kaukolämpöputkien sukeltavan alikulkusillan tienoilta moottoritien alle.
– Eipä ole tullut tänne ennen
noustuakaan, hän toteaa maisemia
ja katolle sijoitettuja ilmastointiputkia tarkkaillen.
Vaikka vierailupäivänä aurinko
paistaa ja lämpötila kohoaa jo reippaasti kymmeneen asteeseen, mieleen jää isäntien ennustus, että yöpakkasia on vielä edessä. Harabackan ohi ajavat tietävät kyllä,
milloin kaukolämmön tuottaa biokaasu.
tehty k aa sul l a
2
1
3
Juomatauko
1 Kun kuumana kesäpäivänä kaipaa piristystä eikä
riippumattonokosille ole aikaa, puhtia saa
virkistävistä ja raikkaista juomista. Novelle Vire
-juomien piristävä vaikutus on peräisin vihreistä,
paahtamattomista kahvipavuista saatavasta
luontaisesta kofeiinista.
KUVAT VALMISTAJAT & ISTOCKPHOTO
4
2 Bryggerin Citra extra pale ale -pintahiivaolut
saa aromiinsa sitrushedelmäisiä sävyjä
uusseelantilaisista humalista ja mallaspohjassa
käytetty vehnä tekee mausta kevyen ja raikkaan.
Suodattamattomassa Bryggeri Weizenissä
puolestaan maistuu banaanimainen
hedelmäisyys.
3 Helsingissä Café Esplanadin kahvi paahtuu
maakaasulla. Pysähdy nauttimaan kupillinen
Esplanadin aurinkoiselle terassille ja seuraamaan
ohikulkevaa ihmisvilinää.
4 Hartwall Jaffan uusi Verigreippi Light sopii
esimerkiksi raikkaaseen booliin. Tee hempeän
punertava juhlajuoma yhdistämällä
vaaleanpunaista tonic-vettä, granaattiomenan
siemeniä ja verigreipin siivuja.
1 / 2 0 1 5 g a s e t t i 25
TEKSTI Kati Jalagin KUVA Vesa Tyni
g a sum l a in en
Kohti uusia teknologiaratkaisuja
Mari Tuomaala viihtyy haastavassa työssään,
jossa voi hyödyntää laaja-alaista energia-alan
näkökulmaa.
VASTAAN TEKNOLOGIAPÄÄLLIKKÖNÄ Gasumin teknologia- ja kehitys-
toiminnasta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että käynnistän ja vien läpi
tutkimusprojekteja sekä välitän
tutkimustulokset organisaation hyödynnettäväksi.
Toisena keskeisenä tehtävänäni on
uuden teknologian road-mappien työstäminen sekä teknologiastrategian kehittäminen yhdessä johdon kanssa.
Toimenkuvaani kuuluu lisäksi kaasualan opetus yhteistyössä yliopistojen
kanssa.
VAATIVA TYÖNI, jossa selvitetään iso-
ja kysymyksiä, on mukavaa ihan itsessään. Energiateknologia kehittyy vauhdilla, ja nykyisessä työssäni voin olla
mukana muutoksessa. On mielenkiintoista ja motivoivaa edesauttaa Gasumia toimimaan uusiutuvalla energiaalalla.
”On mielenkiintoista
ja motivoivaa
edesauttaa
Gasumia toimimaan
uusiutuvalla
energia-alalla.”
HAASTAVINTA TYÖSSÄNI on omak-
sua uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen ja jalostamiseen liittyvät
erilaiset prosessit, joissa on paljon
lähtöaineita, konversioreittejä ja reaktiokemiaa. Uutena työntekijänä työ on
sinänsä täynnä haasteita, kun kaasuala, organisaatio ja ihmiset ovat uusia.
Kaasuala on lisäksi suhteellisen spesifi
ala. Vuoden työskentelyn jälkeen asiat
ovat käyneet vähitellen tutuiksi.
ONNISTUMISEN TUNTEEN saa aikaan
se, jos voin vaikuttaa suuntaan, johon
yritys kehittyy ja investoi. Asioiden ja
päivien järjestyksessä ja aikataulussa
pitäminen kohtuullisissa aikarajoissa
lukuisten hankkeiden ja palavereiden
viidakossa tuovat myös onnistumisen
tunnetta.
TYÖYMPÄRISTÖNI ON hyvin erilainen
nyt, kun työskentelen yrityksessä verrattuna yliopistomaailmaan, jossa tein
töitä ennen Gasumia. Gasum on mielestäni hyvä työnantaja. Talossa on hyvä yhteishenki, ja olen tyytyväinen työtovereihini.
NIMI Mari Tuomaala
KOULUTUS Tekniikan tohtori
TÖISSÄ GASUMILLA Vuoden 2014 maaliskuusta
HARRASTUKSET Monipuolinen liikunta, päälajina
suunnistus ja siihen liittyvä vapaaehtoistyö
26 g a s e t t i 1 / 2 0 1 5
Gasumin uutisia
GASUMIN VUOSI 2014
NIMITYKSIÄ
Vuosikertomus, tilinpäätös ja
yritysvastuu raportti 2014
Uusiin tehtäviin
Gasumin vuosi 2014 esittelee yhtiön vuoden tärkeimmät tapahtumat, uuden strategian, yhtiön tarjoamat ratkaisut puhtaampaan huomiseen sekä eri liiketoiminta-alueiden toimintaa. Katso
katsauksestamme, miten suuntaamme yhdessä tulevaisuuteen
uudella strategiallamme. Lue myös viime vuoden kohokohdistamme, Skangass-yrityskaupasta, LNG- ja biokaasuliiketoiminnan kehityksestä ja edunvalvontamme tavoitteista.
Tilinpäätös sisältää tilinpäätöksen, hallituksen toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen.
Yritysvastuuraportti tehtiin GRI G4-ohjeiston mukaisesti suomeksi ja englanniksi. Yhtiö julkaisi myös toiminnan perustan eli
code of conductin.
BIOKAASU JA LIIKENNERATKAISUT -YKSIKÖSSÄ on nimitetty 1.4.2015 alkaen Iina-Lydia Pihlainen kehityspäälliköksi. Hän siirtyi tehtävään strategia- ja yhteiskuntasuhteet
-yksiköstä. Lisäksi 1.2.2015 alkaen Olli Nevalainen on nimitetty tuotepäälliköksi, Tuomas Niskanen tuotantopäälliköksi ja Petri Michelsson myyntipäälliköksi.
GASUM TEKNIIKASSA on tehty seuraavat nimitykset: Ilkka
Taka-aho asiakkuuspäälliköksi 1.2.2015 alkaen. Lisäksi
20.1.2015 alkaen Kouvolan mekaanisen kunnossapidon työpäälliköksi on nimitetty Jani Hinkkanen, Kouvolan sähkökunnossapidon työpäälliköksi Tero Koskinen, Kouvolan ja
Imatran kiinteistökunnossapidon työpäälliköksi Jari Perttunen ja Imatran mekaanisen ja sähköisen kunnossapidon työpäälliköksi Jorma Pitkänen. Lisäksi Juha Miettinen on nimitetty Asiakkuudet ja toiminnan kehittämisen asiantuntijaksi.
Tutustu julkaisuihin verkossa: www.gasum.fi
ENERGIAKAUPASSA on nimitetty 1.2.2015 alkaen Anna Pa-
ronen Energiakaupan kaupankäynnin palvelut -yksikön
päälliköksi ja Satu Raikaslehto kehityspäälliköksi.
IT-PALVELUISSA on nimitetty 7.1.2015 alkaen Riku Miettinen järjestelmäasiantuntijaksi. Hän siirtyi Gasumiin Yliopiston Apteekin tietohallinnosta.
SIIRTOPALVELUISSA on nimitetty 1.2.2015 alkaen Mika Si-
mola Projektipalvelut-osastonpäälliköksi, Marko Hyttinen
Projektipalveluihin projektipäälliköksi ja Marko Ikävalko
omaisuuden hallinnasta vastaavaksi päälliköksi.
iPhone
6 Plus!
Arvotta
va
noin 80 palkinto on
0
iPhone euron arvoinen
6
-puhelin Plus
.
Gasumin sidosry
hmälehti Gasetti
Kerro mielipiteesi lehdestä ja
osallistu arvontaan.
1/2015
Ideat jalos
menestystari tuvat
noiksi
kovalla työllä
Porvoon ener
gia luott
biokaasun voim aa
aan
MCI
Anna
palaute
lehdest tta
ä ja voit
a
Kolmen askeleen polku verkkokyselyyn
1. Mene osoitteeseen www.mcipress.fi/gasetti.
2. Merkitse numerosarja 1006.
3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla lähetä-painiketta.
Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien
lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja
arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2015. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2015.
Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.
Kaasulla
loistavat tuleva
isuuden näkym
ät
Syyskauden lukijapalkinnon Samsungin kamerapuhelimen voitti URA-lehden lukija Marie Sandberg.
1 / 2 0 1 5 g a s e t t i 27
GASUM ON SKI SPORT FINLANDIN VIRALLINEN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANI
TANKKAA TÄNÄÄN
PUOLEEN HINTAAN.
Kun olet vaihtamassa autosi uuteen, kysy haluamastasi mallista luonnonkaasulla
ja bensiinillä kulkevaa versiota. Huomaat eron vain tankatessasi: säästät luonnonkaasua käyttäessäsi jopa puolet polttoainekustannuksista. Samalla säästät luontoa,
sillä luonnonkaasu palaa puhtaasti ilman pienhiukkaspäästöjä.
Katso mm. uusimmat kaasu/bensiinimallit osoitteesta www.gasum.fi