1. No category

7
keskiviikkona 1. heinäkuuta 2015
MAATALOUS
Lähes joka neljäs vältti
pysyvän nurmen kyntämällä
Nurmien kyntö ja
heikko säilörehu­sato
ovat paha
yhdistelmä tulevan
talven rehuhuollon
kannalta.
Enemmän kuin joka viides Maaseudun Tulevaisuuden kyselyyn
vastannut viljelijä kertoo kyntäneensä nurmea ylös pysyvän
nurmen pelossa.
Gallup Elintarviketiedon
toteuttamaan kyselyyn vastasi
kesäkuun puolivälissä yhteensä
623 viljelijää.
Kysymykseen ”Oletteko kyntänyt ylös nurmia, jottei niistä tule
niin sanottuja ’pysyviä nurmia’”
vastasi myöntävästi 136 viljelijää
eli 22 prosenttia vastaajista.
40
Ei-vastauksia tuli 77 prosentilta. Tässä joukossa ovat mukana myös ne tilat, joilla ei viljellä
nurmea.
Kyntötöihin ryhtyneillä oli
nurmea alun perin keskimäärin
18 hehtaaria, ja siitä ylös kynnettiin 4,4 hehtaaria.
Nautatiloilla nurmea on eniten, ja se näkyy vastauksissakin.
Kyselyyn vastanneista lypsykarjatiloista peräti 41 prosenttia
ilmoitti ryhtyneensä kyntöhommiin pysyvän nurmen takia.
Muista nautatiloista näin oli
tehnyt 24 prosenttia.
Lypsykarjatiloilla päätettiin
keskimäärin seitsemän hehtaaria nurmea, kun ala ennen
kyntöä oli keskimäärin 38 hehtaaria.
Ahkerimmin pysyvää nurmea
välttelivät 55-vuotiaat ja sitä
vanhemmat viljelijät. Tukialueista erottuvat nurmivaltaiset
ha
koko nurmiala
kynnetty
30
20
10
0
tuotantosuunta
Maito Muu nauta Vilja
Lähde: Gallup Elintarviketieto
Kuinka monta hehtaaria kynnitte?
6,88
Mikä oli nurmiala ennen näitä kyntöjä?
6,82
2,42
38,45 29,95
5,45
C1- ja C2-alueet.
Kyselyn perusteella voidaan
arvioida, että nurmea rikottiin
pysyvän nurmen välttämiseksi
yhteensä 47 600 hehtaaria,
tutkija Petri Pethman kyselyn
tehneestä Gallup Elintarviketiedosta kertoo. Määrä vastaa
seitsemää prosenttia viime vuoden nurmialasta.
AB-alueilla kynnettiin 15 400
nurmihehtaaria ja C-alueilla
32 200. Alasta 21 600 kynnettiin
maitotiloilla.
Näkyy myös
Luken tilastoissa
Nurmialan väheneminen näkyy
myös Luonnonvarakeskuksen
tilastoissa.
Tuorein tieto tämän kesän
kylvöaloista on toukokuun lopulta, jolloin käytettävissä oli
85 prosenttia kylvöalailmoituksista.
Vähintään 5-vuotiaiden nurmien ala laskee ennakkotiedon
mukaan viime vuodesta 16
prosenttia, 33 000 hehtaarista
27 000 hehtaariin.
Myös alle 5-vuotiaiden laitumien ala laskee reippaasti,
71 000 hehtaarista 58 000 hehtaariin.
Valtaosa Suomen nurmista
on alle 5-vuotiaita rehunurmia.
Niiden alan odotetaan pysyvän
ennallaan, noin 570 000 hehtaarissa.
Märän kevään ja alkukesän
takia kylvöalailmoituksiin on
tulossa paljon muutoksia. Tuoretta tietoa on luvassa torstaina.
Kyntö ja huono sato
paha yhdistelmä
Kevään keskustelussa moni
pelkäsi, että nurmien kyntöinnostus johtaa ensi talvena rehupulaan.
Pro Agrian nurmiasiantuntija
Anu Ellä toteaa, että Länsi-Suomessa ei näkynyt minkäänlaista
kyntöpaniikkia. ”Siellä viljelykierrossa on paljon muutakin,
ja ajatuksena on, että nurmi on
hyvä kierrossa, vaikka karjaa ei
mahdollisesti joskus olisikaan.”
Monella muulla alueella
hermostuneisuutta on näkynyt
enemmän, hän kertoo.
”Tiedän, että jotkut ovat
kyntäneet jopa toisen vuoden
nurmia, koska eivät halunneet
pysyvän nurmen statusta.”
Moni perusti tänä vuonna uuden nurmen suojaviljaan ja tekee kokoviljasäilörehua. ”Siinä
on se ongelma, että ensi talven
syöttöön tulee paljon alhaisen
valkuaisen säilörehua.”
Länsi-Suomessa rehupulaa
ei tarvitse ensi talvena pelätä,
Ellä toteaa. ”Varsinais-Suomen
savimailla, joilla ensimmäinen
säilörehusato on usein huono,
saadaan nyt valtavia satoja.”
Eloperäisillä mailla tilanne
on toinen.
Esimerkiksi Savossa, Kainuussa ja Keski-Suomessa sadot
ovat heikot. ”Vaikeuksia voi tulla, jos toiseen säilörehusatoon
ei saada huimaa nousua”, Ellä
toteaa.
Vastoin hyviä
viljelykäytäntöjä
EU-tuomioistuimen päätös pysyvistä nurmista on vaikeuttanut nurmiviljelyn pitkäjänteistä
suunnittelua, Ellä toteaa.
Meillä nurmi perustetaan hänen mukaansa tehokkaimmin
Asiantuntija kehottaa
luottamaan nurmen voimaan
Tarvasjoki (MT)
Englantilainen nurmiasiantuntija Sara Gregson rohkaisee
suomalaisia karjankasvattajia
kehittämään tuotannon kannattavuutta nurmen avulla.
Gregson kiersi viime viikolla
neljän päivän ajan länsisuomalaisia nurmipeltoja Pro Agrian
nurmiasiantuntijoiden kanssa.
Samalla hän tutustui suomalaiseen nurmiryhmätoimintaan.
Kotimaassaan aktiivisesti
nurmista kirjoittava Gregson on
tyytyväinen näkemäänsä.
”On hienoa nähdä, että suomalaiset ovat innokkaita kokeilemaan uusia lajikkeita. Viljelijät
käyttävät yhä enemmän puna- ja
valkoapilaa sekä englanninraiheinää. Moni on innostunut
myös suorakylvöstä.”
Monipuolisuutta seoksiin
Gregson kehottaa luottamaan
nurmen voimaan. Hänen mukaansa nurmi on hyödynnettävä
mahdollisimman tehokkaasti.
”Nurmi on mahtavaa rehua,
josta saa laadukasta maitoa ja
lihaa. Karjankasvattajan on
vaalittava nurmipinta-alaa ja
hyödynnettävä sitä mahdollisimman paljon karjan rehuna.”
Suomessa nurmiseokset
koostuvat tavallisesti timoteista
ja nurminadasta. Gregson painottaa, että nurmiseoksessa on
hyvä olla sekä useampaa lajia
että lajiketta.
”Seoksen koostaminen eri lajeista ja lajikkeista on kannattavaa riskienhallinnan kannalta.”
Nurmen tuottavuutta on tarkasteltava ja sitä voi myös mi-
tata. Mittaustavalla ei ole Gregsonin mukaan niin väliä. ”Mene
pellolle ja tutki kasvustoa! On
tärkeää kaivaa lapiolla koloja
ja tutkia maaperän kuntoa. Älä
tyydy katsomaan nurmesi kuntoa vain auton ikkunasta.”
Kannattavuus nurmesta
Gregson kertoo, että leudon
talven takia Brittein saarilla
hyödynnetään monivuotista
englanninraiheinää. Myös
apiloiden käyttö on yleistä.
Talvitappioita ei synny, joten
nurmipeite on aukotonta.
Gregsonin mukaan kustannustehokkaimpia tiloja Iso-Britanniassa ovat ne, jotka hyödyntävät karjan ruokinnassa laiduntamista. Sisätiloissa eläimiään
kasvattavat ja paljon väkirehua
käyttävät tilat eivät pääse taloudellisesti hyvään tulokseen.
Laidunnusta suosivilla tiloilla laitumet syötetään eläimille
lohkoittain, jotta ala tulee hyödynnettyä mahdollisimman
tarkkaan. Laiduntamisesta
ylijäävä nurmiala tehdään säilörehuksi.
Gregsonin mukaan Iso-Britanniassa hyvin menestyvät tilat
ovat usein mukana nurmiryhmätoiminnassa. Hän kannustaa
myös suomalaisia viljelijöitä
osallistumaan ryhmätoimintaan.
”On tärkeää kokeilla jotain
uutta ja jopa matkustaa muihin
maihin katsomaan nurmentuotantoa. Kuuntele hyviä neuvoja
ja käänny positiivisesti ajattelevien ihmisten puoleen.”
puhtaana eikä suojaviljaan.
”Nyt rangaistaan juuri siitä,
että olet halunnut täystiheän
nurmen, joka antaa parhaat sadot ja on ympäristölle parempi
koska sitoo tehokkaimmin ravinteita.”
Säädös sotii myös nurmen
laadun säilyttämiseksi käytettyä
täydennyskylvöä vastaan, Ellä
huomauttaa.
Satu Lehtonen
Hukkavakka
vapauttaa hukka­
kauran kerääjän kädet
Oletteko kyntänyt ylös
nurmia, jottei niistä tule
niin sanottuja pysyviä
nurmia?
vastanneet
Ei
77 %
Kyllä
22 %
Lähde: Gallup Elintarviketieto
Miten nurmesta
tulee pysyvä?
Pysyvien laitumien säilyttämisestä päätettiin ensimmäisen
kerran EU:n maatalousuudistuksessa 2003. Vuodesta 2005 asti
vaatimus on ollut osa täydentäviä ehtoja ja 2013 cap-uudistuksessa siitä tuli viherryttämistuen
kriteeri.
Suomessa pykälää on aiemmin tulkittu niin, että jos nurmi
on uudistettu vähintään viiden
vuoden välein, siitä ei ole tullut
pysyvää nurmea.
EU-tuomioistuimen viime
lokakuinen ratkaisu muutti tulkinnan myös meillä. Sen mukaan
nurmen uudistaminen nurmeksi
ei riitä: vähintään viisi vuotta
nurmella olleet lohkot luokitellaan pysyviksi nurmiksi, ellei
niitä tänä keväänä ole kylvetty
muulle kuin nurmikasville.
Etelä-Suomessa lohkon määrittelyn pysyväksi nurmeksi voi
kiertää ilmoittamalla pellon ekologisen alan viherkesannoksi.
Luomutilat
on vapautettu
viherryttämisestä
ja siten myös
pysyvien nurmien
säilyttämisestä.
Luomutilat on vapautettu
viherryttämisestä ja siten myös
pysyvien nurmien säilyttämisestä. Pysyväksi nurmeksi ilmoitetuilla alueilla saa edelleen
viljellä muitakin kuin nurmikasveja.
Ainoastaan siinä tapauksessa, että pysyvän nurmen määrä
laskee yli viisi prosenttia koko
Suomessa, viljelijä saattaa joutua
muuttamaan vastaavan määrän
pinta-alaa viideksi vuodeksi
nurmelle.
2
Satu Lehtonen
Viljelijät kävelevät pelloillaan
joka kesä valtavia matkoja
hukkakauraa etsien ja poimien.
Salolainen maanviljelijä Esko
Mänty pohti 1980-luvulla, miten raskaasta hukkakauratarkkailusta saisi helpompaa.
Syntyi peltomopo, kolmella
kapealla pyörällä kulkeva kevyt
ajoneuvo, jonka vapautti viljelijän jalkatyöstä.
Kesti 10–15 vuotta, ennen
kuin mopo ”löi läpi”, Mänty
kertoo.
Mopon hinta on viiden tuhannen euron luokkaa, joten
monelle se on liian kallis investointi.
Nyt Mänty on kehittänyt
mopon rinnalle uuden innovaation, hukkavakan. Se ei vähennä
kävelykilometrejä, mutta tekee
työstä kuitenkin hiukan helpompaa.
Pellolla kävellään yleensä
muovisäkki kädessä. Kun kasvi
löytyy, se pujotetaan säkkiin,
jolloin puolet siemenistä saattaa varista maahan.
”Se on tosi hankalaa. Ja jos
jokin työ on vastenmielistä, se
jää yleensä tekemättä”, Mänty
sanoo.
Hän kokeili työn rationalisoimiseksi esimerkiksi erilaisia
omenanpoimintapusseja, mutta ei ollut niihin tyytyväinen.
Täysin uudenlaisen poiminta-astian muotoilu olisi
tullut liian kalliiksi. ”Muotin
tekeminen maksaa kymmeniä
tuhansia, ei sitä voi näillä menekkimäärillä edes ajatella.”
Hukkavakka syntyi lopulta
taimivakasta, josta poistettiin
pohja ja johon tehtiin muitakin
pieniä muutoksia.
Hukkavakka nostetaan vyötärölle ja sen reunassa oleva
LEHTEÄ
yhden hinnalla!
pidike työnnetään vyön alle.
Muovisäkki kiinnitetään vakkaan klemmareilla tai pyykkipojilla.
Kasveja voi poimia molemmin käsin ja työntää ne helposti
säkkiin, jonka suu pysyy avoinna. Varisemisvaara vähenee
selvästi.
Hukkavakkaa voi käyttää
apuna myös roskien keräämisessä tienvarsilta, sienimetsällä
ja monissa muissa tilanteissa,
Mänty vinkkaa.
Hän myy hukkavakkaa 28 euron hintaan. Hintaan sisältyvät
postikulut.
Vakkoja on myynnissä myös
muutamassa K-Maataloudessa
ja Salon Agrimarketissa.
Satu Lehtonen
Hukkavakka kiinnitetään
vyöhön. Se vapauttaa
molemmat kädet
hukkakauran poimintaan.
KESÄN
LUKUPAKETTI
Yht.
vain
9,90€
Tytti Termonen
Ville-Petteri Määttä
OSTA OMASI!
Suomessa
vierailleen Sara
Gregsonin
mukaan
Englannissa
taloudellisesti
parhaiten
menestyvät
karjatilat, jotka
hyödyntävät
nurmensa
tehokkaasti
karjan rehuna.
Poikimiset on
hyvä ajoittaa
keväälle, jolloin
laidunnurmet
ovat parhaassa
kasvussa.
Nurmesta hyöty irti ryhmässä
Kankaanpäässä lypsykarjatilaa
emännöivä Jenni Jankkari
lähti nurmiryhmätoimintaan,
koska halusi oppia uutta ja kehittyä.
”Tavoitteena on ottaa nurmesta teho irti sekä pienentää
ostorehu- ja lannoitekustannuksia tavoitteellisesti.”
Tila on mukana Pro Agrian
nurmiasiantuntijoiden vetämässä Kiikoisten pienryhmässä.
Jankkari on tyytyväinen, että
lähti mukaan nurmiryhmätoimintaan.
”Ryhmätoiminta on erittäin
käytännönläheistä ja rentoa.
Pellonpiennarpäivillä olemme
tutkineet mitä nurmessa todella tapahtuu. Aina tulee opittua
jotain uutta.”
Pienryhmä vierailee ryhmäläisten tiloilla. Jankkarin mukaan tilavierailuilla vertaillaan
omia toimintatapoja muiden
käytäntöihin. Samalla pohditaan, voiko käytäntöjä hyödyntää omalla tilalla.
Pienryhmätoiminnan lisäksi
koko maan nurmiryhmät kokoontuvat yhteisiin nurmitapahtumiin ja tekevät vuosittain
ulkomaanmatkoja esimerkiksi
Italiaan, Englantiin ja Itävaltaan.
Jankkari suosittelee toimin-
taa muillekin tuottajille. Hänen
mukaansa ryhmätoimintaan on
hyvä lähteä avoimin mielin ja
jopa kyseenalaistaen omat toimintatavat.
Kokoontumisessa otetaan
huomioon tilojen arki.
”Ryhmät kokoontuvat lypsyjen välissä keskellä päivää, joten
lomittajaa ei tarvita”, Jankkari
kertoo.
Tytti Termonen
Tilaa Koneviesti itsellesi! 3 numeroa vain 27 € (norm. 33,50). Tilaa
lähettämällä tekstiviesti: TILAUS KM5008 sekä nimesi ja osoitteesi numeroon 12147.
Tai netissä: www.koneviesti.fi/tarjous Tilaustunnus: KM5008
Normaali tekstiviestin hinta. Palvelu toimii kaikissa kotimaan mobiiliverkoissa. Tarjous voimassa 17.7.2015 asti kotimaassa. Tilaus alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja se laskutetaan tilauksen alettua. Nimi- ja yhteystietoja
voidaan käyttää ja luovuttaa henkilötietolain mukaisesti.
NYT LEHTIPISTEISSÄ!