Lue Oulunkaaren Meininki - Oulunkaaren kuntayhtymä
Meininki Tekemisen tuloksia & kehittämiskuulumisia, Oulunkaaren kuntayhtymä, 1/2015 Perhepalvelut: Omatyöntekijä kulkee rinnalla Kun arki ei suju, vanhempainkoulu auttaa Koti on koti, mutta palvelut muuttuvat Terveyspalvelut: Tärkeintä on yhteistyö ja oikea työnjako Etäkuntoutus parantaa toimintakykyä Vanhuspalvelut: Suunta on kotia kohti Muutosmuotoilu antaa elämyksiä arkeen Oulunkaaren kehittämistoiminta > kehitysjohtaja Anu Vuorinen > ylilääkäri H. Tapio Hanhela > tietohallintopäällikkö Matti Matero Kaikki mukana kehittämässä! Videoyhteyksiä, sähköisiä palveluja, hoitopolkujen moniammatillista kehittämistä, kuntouttavaa työotetta, Twitteriä, vanhempainkoulua, hyvää vastaanottoa, mobiilikotihoitoa; tässä joitakin esimerkkejä kehittämistyöstä, jota Oulunkaarella on tehty. Kuntayhtymä on mukana sosiaali- ja terveysministeriön ja Työterveyslaitoksen Mielekäs-ohjelmassa, jonka tavoite on lisätä sote-alan vetovoimaisuutta. Ohjelmaan on valittu työpaikkoja, jotka ovat onnistuneet hyvin työn vetovoimaisuuden ja työhyvinvoinnin lisäämisessä. Kehittämistyössä tarvitaan meitä jokaista: kuntalaisia ja asiakkaita, henkilöstöä, esimiehiä ja johtoa, luottamushenkilöitä, kuntien muita toimialoja ja yhteistyöverkostoja. Vain näin saadaan aikaan vaikuttavaa toimintaa, joka vie eteenpäin kuntalaisten hyvinvointia. Vuonna 2014 käyttöönotetun palautejärjestelmän välityksellä on saatu asiakkailta ja kuntalaisilta positiivisia kommentteja Oulunkaaren palveluista ja myös toimivia kehittämisehdotuksia. Oulunkaarella kehittämistyötä on vauhdittamassa kehittämistiimi, jonka tavoite on varmistaa, että kehittämistoiminta tukee kuntayhtymän ja kuntien strategisia painopisteitä sekä muun muassa vahvistaa palvelualojen ja eri verkostojen yhteistyötä. Yhtenä toimijana kehittämistyössä ovat myös Oulunkaaren Inno- Tärkeää on myös saada henkilöstön kehittämisideat näkyviksi. Esimerkiksi kehityskeskustelut ja uusi innostuskysely ovat tähän hyviä kanavia. Kannustammekin jokaista työntekijää pohtimaan, miten muun muassa asiakaslähtöisyyttä, sähköistä asiointia ja työhyvinvointia voidaan entisestään yhdessä parantaa. Ideoita kannattaa tuoda rohkeasti esiin vaikkapa yksikköpalavereissa tai suoraan kehittämistiimille. vaattorit, eli noin kahdenkymmenen hengen joukko tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittajia, joista kukin laatii puolentoista vuoden aikana kolme omaan työhönsä liittyvää kehittämistehtävää. Oulunkaaren kuulumisia voi nykyisin seurata myös Twitteristä. Kuntayhtymän ajankohtaiset asiat löytyvät palvelusta tunnuksella ”@ oulunkaari”. Kiitokset koko henkilöstölle ja luottamushenkilöille yhteisestä kehittämistyöstä! Kehittämisen painopisteet •Alueellinen vaikuttavuus •Laaja-alainen hyvinvointi •Kuntalaisten ja asiakkaiden osallisuus ja asiakaslähtöisyys •Tiedolla johtaminen •Sähköiset palvelut ja etäasiointi Perhepalvelujen kehittäminen Omatyöntekijä kulkee rinnalla > perhepalvelujohtaja Mirva Salmela Sosiaalihuoltolaki uudistuu tämän kevään aikana. Lakiuudistus tukee jo meidän aiemmin aloittamaamme suuntausta ennaltaehkäiseviin palveluihin, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja varhaiseen tukeen keskittymisessä. Lakiuudistusten myötä asiakkailla on mahdollisuus saada myös omatyöntekijä, joka nimitetään palveluntarpeen arvioinnin yhteydessä. Hän pysyy asiakkaan rinnalla koko sosiaalihuollon asiakkuuden ajan ja on esimerkiksi tarvittaessa yhteydessä eri työntekijöihin ja omaisiin. Lakiuudistukset painottavat asiakaslähtöisiä ja niin sanottuja matalankynnyksenpalveluja. Tarkoitus on, että asiakkaan on mahdollisimman helppo pyytää apua ja tukea sekä hakeutua itse suoraan palveluihin. Esimerkiksi perheneuvolaan ei tarvitse erikseen lähetettä. Lisäksi esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelu on tullut tietyt kriteerit täyttävien perheiden subjektiiviseksi oikeudeksi vuoden alusta lähtien. Erityisryhmien asumispalveluissa kehitämme kotiin annettavia palveluja, esimerkiksi tukiasumista. Kehitysvammaisten palvelurakennetta uudistamme niin, että kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta ja asumispalvelut tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta voimme yhdessä paremmin tukea asiakkaan henkilökohtaista kuntoutussuunnitelmaa. Sähköisten palvelujen kehittäminen on tärkeää sekä asiakasnäkökulmasta että työntekijöiden resurssoinnin kannalta. Toimeentulotuen myöntäminen siirtyy mahdollisesti Kelalle, mikä vaikuttaa oleellisesti aikuissosiaalityön toimintatapoihin. Huomioimme tulevaa muutosta jo nyt toimintaa kehittäessämme. Kun lapsiperheen arki ei suju, vanhempainkoulu auttaa > Tukeva 3 > Neuvolatyön palveluesimies Anne Leppälä-Hast Ihmeelliset vuodet -vanhempainkoulu on erityisen hyvän vastaanoton saanut ennaltaehkäisevän tuen muoto. Koulu on tarkoitettu haastavan arjen kanssa kamppaileville lapsiperheille. Koulu koostuu kymmenestä ryhmätapaamisesta, joiden ajaksi lapsille on järjestetty ohjattua toimintaa. Kokoontumisten aikana käydään läpi muun muassa leikkiminen lapsen kanssa, tehokkaat keinot kiittää ja kannustaa, palkitseminen, tehokas rajojen asettaminen sekä luonnollisten seuraamusten ymmärtäminen. Koulu sisältää runsaasti käytännön harjoituksia ja käytännöllisiä toimintatapoja, joita harjoitellaan kotona. Varhaiserityisopettaja Pia Heikkilä on yksi Iin vanhempainkoulun ohjaajista. Koulun tavoite on vahvistaa vanhempien itseluottamusta ja vanhemmuuden taitoja sekä hoitaa ja ennaltaehkäistä lasten käyttäytymisongelmia ja tottelemattomuutta. Tarkoituksena on myös muuttaa vanhempien ja lasten käyttäytyminen sekä heidän keskinäinen vuorovaikutuksensa myönteisemmäksi. Iissä vanhempainkouluun osallistuneen perheen mielestä vanhempainkouluun pitäisi olla oikeus kaikilla vanhemmilla. - Vanhempainkoulun kirjallinen anti on niin laaja, että siinä on pureksittavaa pitkäksi aikaa. Hyötyä saa sitä enemmän, mitä enemmän jaksaa kiinnittää huomiota omiin virheellisiin toimintamalleihin ja panostaa niiden korjaamiseen, perhe kertoo kiitollisena. Perhe lähti mukaan, koska koki, että toisen vanhemman aiemmin sairastama depressio oli jättänyt jälkensä perheen sisäiseen dynamiikkaan. Se oli etäännyttänyt vanhemman suhdetta lapsiin, ja kasvatusasioissa, kuten ”Kodin haasteet ovat helpottaneet. Arki ei ole jatkuvaa taistelua, vaikka vauhtia riittää edelleen.” rajojen asettamisessa ja arjen hallinnassa, oli edelleen epävarmuutta. Toisessa perheessä oli kaksi vilkasta päiväkoti-ikäistä lasta, joista toisella todettiin ADHD vanhempainkoulun aikaan. Mikään arjen tilanne ei tuntunut enää onnistuvan, ja vanhemmat olivat melko uupuneita arkeen. Neuvolan terveydenhoitaja otti vanhempainkoulun puheeksi neuvolakäynnillä, kun perheen äiti koki olevansa hermoromahduksen partaalla, kun lapset juoksentelivat ympäri neuvolaa ja testeistä ei meinannut tulla mitään. - Vanhempainkoulu oli meille kuin jokaviikkoinen terapiahetki, jossa saimme olla hetken lapsilta rauhassa ja pohtia arke- amme. Lastenhoito oli järjestetty kunnan puolesta. Parasta oli muilta vanhemmilta saatu vertaistuki, perhe kertoo. ja lisäämään myönteistä käyttäytymistä. Erityisen toimivia uusia toimintatapoja olivat muun muassa positiivisen käytöksen vahvistaminen ja palkitsemismenetelmänä käytettävä taulu, johon saa tarroja hyvin sujuneista tilanteista. Myös teoriatieto jäähyjen käyttämisen periaatteista oli perheelle hyödyksi. Vanhempainkoulu on järjestetty Iissä, Utajärvellä ja Vaalassa jo muutaman kerran. Tavoite, että toiminta saadaan käynnistettyä tänä vuonna myös Simossa ja Pudasjärvellä. Iissä vanhemmat osaavat jo itse kysellä ryhmiä, joten tänä vuonna on tilausta kahdelle ryhmälle. Ainakin Iihin, Simoon ja Utajärvelle koulutetaan tänä vuonna lisää ohjaajia. Vanhempainkoulun vahvuuksia ovat myönteisyys ja kokemuksellinen oppiminen sekä ryhmän jäseniltä saadut ideat ja vertaistuki. Tutkimusten mukaan ryhmän käyneet vanhemmat ovat pystyneet merkittävästi vähentämään lastensa käyttäytymisongelmia Myös muiden alojen, kuten päivähoidon ja neuvolan henkilöstöä, koulutetaan menetelmän tuntijoiksi. Koulutuksen jälkeen he osaavat hyödyntää ohjelman menetelmiä työssään ja ohjata tarvittaessa vanhempia kasvatuspulmissa. Riitta Muhonen Monialainen yhteistyö edistää nuoren hyvinvointia > Virta II > projektipäällikkö Sanna Juutinen Uusi sosiaalihuoltolaki edistää hyvinvointia parantamalla yhteistyötä sosiaalihuollon ja kunnan eri toimijoiden sekä muiden toimijoiden välillä. Virta II -hanke tuo toimijoita yhteen työpajamuotoiseen työskentelyyn kehittämään sosiaalihuollon nuorten asiakkaiden palveluja. Mukana ovat muun muassa sosiaalihuollon ja työllistämisen toimijoita, nuorten kanssa työskenteleviä järjestöjä ja Kela. Tavoite on sopia yhteisistä toimintatavoista ja prosesseista asiakkaan auttamiseksi. Hanke lisää muun muassa eri organisaatioissa toimivien työntekijöiden tietoisuutta, mitä palveluja ja tukitoimia eri paikoissa pystytään tarjoamaan. Prosessien avulla kuvataan toimintatapoja, esimerkiksi millä edellytyksillä, miten ja kuka voi ohjata asiakkaan työkyvyn arviointiin. Työskentely tapahtuu vaiheittain kahdessa työpajassa. Ennen ensimmäistä työpajaa toimijoille järjestetään sähköinen kysely, jolla kartoitetaan yhteistyön tekemisen nykytilaa ja haasteita. Ensimmäisessä työpajassa kyselyn tulosten käsittelyn jälkeen työstetään toimintamallit tietynlaisten asiakastilanteiden hoitamiseksi. Työpajojen välillä Oulunkaari työstää toimintamallien perusteella prosessikuvaukset, joihin työpajaosallistujat perehtyvät ennen seuraavaa pajaa. Toisessa työpajassa prosessikuvaukset hiotaan ja tarkennetaan sekä sovitaan konkreettisesti, miten yhteinen työskentely jatkossa hoidetaan. Maahanmuuttajapalveluihin moniammatillinen sote-työryhmä Työryhmä on perustettu maahanmuuttaja-asioiden linjausta ja yhteistyötä varten. Mukana on työntekijöitä sosiaalitoimistosta, neuvolasta, vastaanotosta, perheryhmäkodista, kotipalvelusta, ja lastensuojelusta. Lisäksi on kutsuttu tarpeen mukaan edustajia koulusta, päivähoidosta ja ELY-keskuksesta keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja yhteistyökysymyksistä. Mukana työryhmässä on myös ollut kaupungin maahanmuuttajakoordinaattori. Valokuva Suomenmaan lehtijutusta Päihdetiimi Suomenmaa 8.7.2014 Elämänlaatua mielenterveyskuntoutujille Tukipalveluja ovat muun muassa asumispalvelujen työntekijöiden säännölliset vierailut, jotka tukevat asiakkaiden arjenhallintaa. Asumisneuvontaa päihdekuntoutujille Asiakkaat ovat olleet aktiivisesti mukana työpajoissa kehittämässä asumista yhdessä työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Asumisneuvontaa on annettu päihdeohjaajan asiakkaille esimerkiksi kodin kunnossapitoon, siivoukseen, hygieniaan ja asioiden hoitamiseen liittyen. Neuvontaa on tehty yhteistyössä muun muassa mielenterveystyön, asuntotoimiston ja sosiaalitoimiston kanssa asiakkaan kokonaistilanteen parantamiseksi. Tärkeätä on ollut myös asiakkaan itsensä motivointi asumis- ja elämäntilanteensa kohentamiseksi. Oulunkaaren luomaa toimintamallia on tarkoitus soveltaa myös valtakunnallisesti. > Mielen aske > erityisryhmien asumispalveluvastaava Satu Turkka Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen rakennetta on muutettu kevyemmäksi. Laitosmaisesta asumisesta on siirrytty kohti mallia, jossa kuntoutujat asuvat omissa kodeissaan tarvitsemiensa tukipalvelujen piirissä. Tiimi toimii moniammatillisuuden periaatteella ja tehtävänä tiimissä on asiakasasioiden lisäksi yhteisten linjojen sopiminen päihdetyössä, korvaushoidossa ja päihdeohjauksessa. Mielenterveyskuntoutujille on pystytty järjestämään yhteistyössä jäsenkuntien kanssa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Pudasjärven perhepalvelut Työkaluja muistisairaiden kehitysvammaisten arkeen > Mukeva > erityisryhmien asumispalveluvastaava Satu Turkka Kuntayhtymän kehitysvammahuollon henkilöstöä on koulutettu laaja-alaisesti kohtaamaan ikääntyvät muistisairaat kehitysvammaiset. Työntekijät osaavat nyt entistä paremmin tunnistaa muistisairauden oireita sekä keskittyä tukemaan asiakkaan hyvinvointia muistisairaudesta huolimatta. Erityisosaamisen vahvistaminen tukee sekä asiakkaiden että henkilöstön hyvinvointia. Oulunkaarelta koulutuksiin on osallistunut 51 työntekijää. Oulunkaarelta hankkeeseen valittiin 16 tutkimusasiakasta, joita lääkäri on tavannut kolmen kuukauden välein. Lähes kaikilla tutkituista todettiin muistisairaus ja aloitettiin lääkitys. Muistilääkityksen johdosta asiakkaiden toimintakyky on parantunut. Jokakesäiset tanssitapahtumat ovat yksi kesän kohokohdista. Kehitysvammaisten tilapäishoito on nyt aina tutussa paikassa Kehitysvammaisten tilapäishoidon yksikkö Aseman asuntola otettiin käyttöön syksyllä. Paikka on tarkoitettu kehitysvammaisille aikuisille ja lapsille, jotka tarvitsevat tilapäisesti hoitopaikkaa esimerkiksi omaishoidon vapaiden ajaksi. Aiemmin tilapäishoidon paikkoja on ollut saatavilla hyvin niukasti ja palveluja on jouduttu hankkimaan muualta ostopalveluina. Uusi yksikkö on parantanut huomattavasti tilannetta, kun asiakkailla on mahdollisuus saada tarvitsemaansa palvelua läheltä ja aina samasta tutusta paikasta. Iin perhepalvelut Jälkihuoltonuorille oma sosiaaliohjaaja Kuntayhtymä on saanut hyviä kokemuksia palkkaamalla oman jälkihuollossa olevien nuorten parissa työskentelevän sosiaaliohjaajan. Jälkihuolto on lastensuojelun työmuoto, joka tukee nuorta hänen kasvussaan aikuisuuteen ja vastuullisuuteen. Sosiaaliohjaaja tapaa nuoria tarpeen mukaan 1–3 kertaa viikossa ohjaten konkreettisesti esimerkiksi asioinnissa, lomakkeiden täytössä, taloudellisten asioiden hoitamisessa ja arjen hallinnassa. Sosiaaliohjaaja on myös järjestänyt ryhmätoimintoja. Nuorten ohjausta on saatu tehostettua, ja yhteistyö sosiaalityöntekijän kanssa on tiiviimpää verrattuna siihen, että aiemmin palvelut hankittiin ostopalveluina. Omana toimintana palvelu on myös huomattavasti edullisempaa. Lapset puheeksi -menetelmä: ennaltaehkäisevä vanhemmuutta tukeva keskustelu > projektiasiantuntija Anne Leppälä-Hast Mitä tehdä, jos on huolissaan, miten oma tai puolison sairaus vaikuttaa vanhemmuuteen ja lapsen arkeen? Miten työntekijä voi ottaa uuden asiakasperheen kanssa lapsen asiat puheeksi? Keskustelut tarjoavat vanhemmalle mahdollisuuden keskustella työntekijän kanssa lapsen ja perheen tilanteesta voimavaroja etsien. Vanhempi on avainasemassa lapsen hyvinvoinnin tukemisessa. Oulunkaaren jäsenkunnat ovat sopineet Lapset puheeksi -työmallin käyttöönotosta kaikissa kuntien ja Oulunkaaren palveluissa, joissa lapsiperheet asioivat. Menetelmän koulutukset alkoivat viime vuonna. Lapset puheeksi on neuvonnallinen työmenetelmä, joka tukee vanhemmuutta ja lasten kehitystä tilanteessa, kun vanhempi on sairastunut esimerkiksi masennukseen tai kun vanhemmuutta kuormittavat muut vaikeudet. Kun vanhempi sairastuu, muuttuu usein koko perheen arki. On tärkeää, että perheessä voidaan puhua tapahtumista ja etsiä yhdessä ratkaisuja hankaliin tilanteisiin. Lapset puheeksi -keskustelumallilla voidaan toteuttaa esimerkiksi koulujen vanhempien vartteja sekä päiväkotien vanhempien tapaamisia. Menetelmää hyödyntävät lisäksi muun muassa neuvoloiden työntekijät. Keskustelussa kartoitetaan vanhemman tai vanhempien kanssa lapsen tilanne kotona ja kodin ulkopuolella päivähoidossa tai koulussa, vapaa-aikana ystävien ja harrastusten parissa sekä keskustellaan perheen tilanteesta yleisesti. Vanhemman kanssa keskustellaan sekä hyvin toimivista asioista ja vahvuuksista, mutta myös asioista, jotka huolestuttavat. Vanhempi oppii näkemään lapsensa voimavarat ja vahvuudet ja pystyy tukemaan niitä. Mikäli jokin asia huolestuttaa tai jos tilanteessa ilmenee haavoittuvuuksia, pohditaan yhteisesti, kuinka lapsen tilannetta voi tukea tai muuttaa siten, etteivät huolet pääse lisääntymään. Mahdollisesta jatkotuen tarpeesta ja tuen vaihtoehdoista keskustellaan aina vanhemman kanssa. Esimerkki lapsen elämänpiirin räätälöinnistä Masentuneella yksinhuoltajaäidillä ei ole voimia eikä rahaa viedä lasta harrastuksiin. Lapsi on urheilullisesti lahjakas, ja liikunnan harrastaminen olisi hänen elämässään tärkeä suojaava tekijä. Työntekijä miettii perheen kanssa, kuka heitä voisi auttaa. He kutsuvat paikalle edustajat paikallisesta urheiluseurasta, kunnasta ja seurakunnasta. Vierailta kysytään, mitä he voivat tehdä perheen auttamiseksi. Yksi heistä järjestää kuljetuksen viikkotreeneihin ja toinen lupaa tulla vastaan lisenssimaksussa. Kuukauden päästä käydään läpi, mitä vaikutusta toimilla on ollut. Perhetyön kehittäminen ja koordinointi Utajärvellä ja Vaalassa on nyt oma perheneuvolapsykologi Utajärven ja Vaalan perhepalveluissa perheneuvolapsykologin palvelut järjestetään nyt Oulunkaaren omana toimintana. Aiemmin perheneuvolan palvelut on ostettu Koulutusavain oy:ltä. Muutoksien myötä perheneuvolan psykologin palvelut ovat jatkossa Utajärvi-Vaala-alueella paremmin asiakkaiden saavutettavissa. Omana toimintana järjestettäessä psykologin työ myös kytkeytyy paremmin perhepalvelujen muihin palveluihin. Perheneuvolapsykologi auttaa lapsen kasvuun ja kehitykseen sekä vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä ja perheen vuorovaikutusongelmissa. Perheneuvolapsykologiin voi ottaa yhteyttä, kun vanhemmat ovat huolissaan lapsen tai nuoren käyttäytymisestä, sosiaalisesta kehityksestä, oppimisesta tai tunne-elämän asioista. Perheneuvolapsykologi tekee yhteistyötä neuvolan, päivähoidon, koulun ja sosiaalitoimen kanssa. Perheneuvolaan ei tarvita lähetettä, vaan asiakas voi itse ottaa yhteyttä psykologiin. Palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Utajärven ja Vaalan perhepalvelut Lisää päihdetietoutta nuorille Kuntayhtymä tekee tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa nuorten päihdetietouden lisäämiseksi. Oulunkaaren perhepalvelut Kun perhetyötä koordinoi yksi työntekijä, perhetyö kohdistuu paremmin sitä tarvitseviin perheisiin. Perheet ja yhteistyötahot kuten neuvola ja koulut ottavat yhteyttä sosiaaliohjaajaan, joka kartoittaa perheen tilanteen ja tekee perheen kanssa yhdessä suunnitelman perheen auttamiseksi. Jatkossa pakolaisperheiden perhetyö ja muu perhetyö toimivat yhteisen koordinoinnin kautta yhteistyössä pakolaistyön sosiaaliohjaajan kanssa, jolloin resursseja voidaan yhdistää ja kohdentaa tehokkaammin. Pudasjärven perhepalvelut Koti on koti, vaikka palvelut muuttuvat Uusi erityisryhmien tukiasuminen tarjoaa tavallista asumista normaaleissa vuokra-asunnoissa. Asukkaat saavat apua arjen tilanteisiin yksilöllisesti oman tilanteensa ja tarpeidensa mukaan. Osa tarvitsee apua arjen askareissa, osa erilaisten lomakkeiden täytössä, osa lääkehuollossa ja osa vain jonkun, jonka kanssa keskustella. Asiakkaan kunnon muuttuessa hänen ei tarvitse muuttaa, vaan henkilökunta lisää tai vähentää apua. Asumispalvelut tekevät tiivistä yhteistyötä mielenterveyskuntoutujien päivätoiminnan kanssa. Iin perhepalvelut Lasten oikeuksia lisäävät teot ovat mukana Sata investointia -hankkeessa Oulunkaaren kuntayhtymä ja Utajärven kunta on valittu mukaan Sata investointia -hankkeeseen, jossa selvitetään lasten oikeuksien näkymistä kuntien budjetoinnissa. Oulunkaari ja Utajärvi ovat systemaattisesti kehittäneet lasten ja perheiden palveluja ja ottaneet käyttöön muun muassa Vanhempainkoulun sekä Lapset puheeksi -toimintamallin. Oulunkaaren lapsiperheiden palveluihin on lisätty työntekijöitä kuten perheneuvolan psykologi, sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaajia. Kuntayhtymä kehittää sähköisiä palvelujaan koko ajan. Oulunkaaren Omahoito -palvelun kautta voi nyt hoitaa terveyspalvelujen lisäksi monia perhepalvelujen asioita. Kuntayhtymä hyödyntää myös verkkotapaamispalvelua, jonka avulla vanhemmat voivat osallistua Utajärven lastenvalvojan tapaamisiin etänä. Pilottikunnissa myös synnytysvalmennukseen voi osallistua videoyhteyden avulla. Sata investointia -hanke edistää kuntien taloussuunnittelua lasten tasavertaisten oikeuksien näkökulmasta. Hanke luo ohjeen, jonka pohjalta kunnat voivat seurata lasten ja lapsiperheiden palvelujen resurssiensa käyttöä. Hankkeen tutkimus- ja kehittämistyö edistää kuntien suunnitelmallista lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikkaa. Uusilla työvälineillä ja toimintatavoilla kunnat voivat torjua lasten eriarvoistumista sekä edistää perheiden hyvinvointia. Hankkeen toteuttavat Pelastakaa Lapset ry, Itä-Suomen yliopiston sosiaalija terveysjohtamisen laitos sekä Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö. Oulunkaaren ja Utajärven lisäksi hankkeen tutkimuskuntia ovat Imatra ja Hämeenlinna. Oulunkaaren perhepalvelut ja Utajärven kunta Terveyspalvelujen kehittäminen Tärkeintä on yhteistyö ja oikea työnjako > terveyspalvelujohtaja Tuula Saukkonen Kuntayhtymän lääkäreiden osaamisen ja yhteistyön kehittäminen jatkuu myös tulevaisuudessa. Tänä vuonna kaikki terveysasemat pitävät lääkäripalaverit samaan aikaan, ja myös sisältö on samanlainen. Säännöllinen yhteydenpito on tärkeää sekä terveysasemien sisällä että niiden välillä. Lääkäreiden lisäksi esimerkiksi diabetes-, reuma- ja muistihoitajat eri kunnista kokoontuvat säännöllisesti ja käyvät yhdessä asioita läpi. Asiantuntijahoitajien verkostojen luominen jatkuu myös tänä vuonna. Sairaanhoitajien rooli korostuu vastaanottotoiminnassa erityisesti, kun tehostamme pitkäaikaissairauksien kuten sydänsairauksien, diabeteksen ja astman hoitoa. hetkellä suunnittelemme muun muassa sairaanhoitajien iltavastaanoton kokeilemista Pudasjärvellä. Asiantuntijahoitajat ovat tiiviisti mukana luomassa hoitopolkuja keskeisimmille sairausryhmille. Hoito- ja palvelusuunnitelmien kehittäminen on tärkeää, jotta asiakas saa oikea-aikaisen avun juuri oikealta ammattilaiselta. Esimerkiksi fysioterapeuttien akuutteja vastaanottoaikoja lisätään, sillä usein tuki- ja liikuntaelinvaivoissa asiakas saa paremman ja nopeamman avun, kun hän ohjautuu lääkärin sijaan suoraan fysioterapeutille. Hoito-osasto kehittää kotona tapahtuvaa saattohoitoa, ja mielenterveyspalveluissa painopiste on päihdehoidossa ja päivätoiminnassa. Hyvä Potku -hanke jatkuu sekä vastaanotoilla että hammashuolloissa, ja tällä Kuntoutuspalvelut sai hyviä kokemuksia etäjumpista ja kehittää toimintaa edelleen. Sähköisissä palveluissa tärkeintä on kuitenkin saada Omahoito-palvelulle lisää käyttäjiä. On kaikkien työntekijöiden tehtävä markkinoida palvelua sekä rohkaista ja opastaa asiakkaita sen hyödyntämiseen. Asiakkaat tyytyväisiä vastaanoton ilmoittautumishuoneeseen Vaalan vastaanoton asiakkaat ovat tyytyväisiä uuteen ilmoittautumishuoneeseen, joka lisää asiakkaiden yksityisyyttä. Ultraäänikuvien lausunnot nopeasti Ultraäänikuvien lausunnot tallennetaan nyt puheentunnistuksen avulla. Psyykkaritoiminta aloitti Kouluissa on aloitettu niin sanottu psyykkaritoiminta, jossa psykiatriset sairaanhoitajat ovat mukana koulujen oppilashuoltotyöryhmissä. Simon mielenterveyspalvelut Miehille oma mielenterveystyön toimintaryhmä Mielenterveystyön päivätoiminnassa on lisätty ryhmiä, uutta on esimerkiksi miesten oma porukka. Simon mielenterveyspalvelut Vaalan vastaanotto Yhteistyöllä lisää resurssia varhaiseen tukeen Uusi tekniikka helpottaa arkea Vastaanotoilla on käytössä uusi järjestelmä uniapnea-apuvälineiden lainausten hallintaan. Laboratorioissa ovat uudet nykyaikaiset näytteenottotuolit. Utajärven ja Vaalan vastaanotot Perehdytysopas uusille työntekijöille Sairaanhoidon opiskelijat tekivät opinnäytetyönä laadukkaan perehdytysoppaan osaksi laajempaa potilasturvallisuussuunnitelmaa. Perehdytysopas on tarkoitettu uusille työntekijöille, pitkään poissaolleille työntekijöille, opiskelijoille sekä kaikille muille sidosryhmille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään työnsä sisältöä. Vaalan hoito-osasto Mielenterveystyön avopalvelut kuten päivätoiminta, asumisen tuki ja jälkihuoltonuorten ohjaajapalvelut ovat lisänneet yhteistyötä. Terveysaseman mielenterveystyöllä on nyt enemmän resursseja varhaiseen tukeen. Iin mielenterveyspalvelut Nuortenryhmä ehkäisi syrjäytymistä Yläkouluikäisten nuorten toiminnallinen ryhmä yhteistyössä nuorisotoiminnan kanssa ennaltaehkäisi syrjäytymistä. Utajärven mielenterveyspalvelut Päivätoiminnan sisällöt syynissä Mielenterveystyön päivätoiminnan sisältöjä ja ryhmien kokoonpanoja muokataan vastaamaan paremmin asiakkaiden henkilökohtaisia tarpeita. Utajärven mielenterveyspalvelut Palavereita lääkäreiden kanssa Yhteistyötä vastaanoton kanssa on lisätty. Psykiatriset sairaanhoitajat ja psykologit pitävät säännöllisiä palavereita lääkäreiden kanssa. Vaalan mielenterveyspalvelut Vaalalainen Alli Lyttinen, 84, avasi videoyhteyden etäjumppaan pari kertaa viikossa. Kuva: Klaffi Tuotannot Oy. Etäkuntoutus parantaa toimintakykyä > ITTS eli Implementing Transnational Telemedicine Solutions > tietohallintopäällikkö Matti Matero Oulunkaari soveltaa Pohjois-Irlannissa ja Skotlannissa käytössä olevia etäteknologioita, joilla parannetaan kotona asumisen turvallisuutta erilaisissa hätätilanteissa. Pudasjärvellä vanhusten asumispalveluyksikkö Yläkartanossa on otettu käyttöön paikannukseen perustuva hoitajakutsujärjestelmä. Esimerkiksi, jos muistisairas asukas poistuu öiseen aikaan, lähettää hänen rannekkensa tiedon hoitajalle. Ratkaisu vähentää henkilökunnan turhia tarkistuskäyntejä asiakkaiden luona ja parantaa asiakkaiden turvallisuutta huomioiden heidän terveydentilansa. oon. Fysioterapeutin vetämän ryhmän fyysinen toimintakyky testattiin ennen ja jälkeen kuntoutusjakson. Testien mukaan kaikkien osallistujien toimintakyky parani. Saman videopuhelinkaluston kautta ikäihmiset saattoivat osallistua muihinkin sosiaalisiin tilanteisiin, esimerkiksi seurakunnan järjestämiin etähartauksiin. Toinen Oulunkaarelle tuotu toimintamalli oli Skotlannissa käytössä oleva videopuhelimen välityksellä tapahtuva etäkuntoutus. Pilottiryhmä Utajärven ja Vaalan ikäihmisiä kokoontui kaksikymmentä kertaa ohjattuun jumppatuoki- Vastaavasti Pohjois-Irlanti alkoi soveltaa Oulunkaarella käytössä olevaa diabeteslääkärin etäkonsultaation toimintamallia, jossa asiakas saa diabeteslääkärin asiantuntijapalvelut käyttöönsä omalle terveysasemalleen videon välityksellä. Pilottiryhmän jälkeen etäjumppaa on vetänyt Vaalan kunnan liikunnanohjaaja. Hankkeessa testattuja videovälitteisiä palveluja otetaan käyttöön kaikissa jäsenkunnissa. Hankkeen kuusi osallistujamaata toteutti yhteensä kymmenen pilottiprojektia, joiden teemoja olivat videoneuvotteluun perustuva konsultaatio, mobiilit itsehoitomenetelmät ja kotona tapahtuva terveydenhoito. Projektin tavoite oli ottaa käyttöön etälääketieteen ratkaisuja harvaan asutuilla alueilla ja samalla vähentää kuljetuskustannuksia, pienentää hiilijalanjälkeä ja valmistautua ikärakenteen tuomiin haasteisiin. Tarkoitus oli tuottaa julkisen sektorin, tutkimusyhteisöjen ja yrityselämän yhteistyönä innovatiivisia terveydenhuollon ratkaisuja sekä levittää parhaita käytäntöjä muihin maihin. Oulunkaaren Omahoito-palvelu toimi projektissa esimerkkinä terveydenhuollon sähköisten asiointipalveluiden tuottamisesta. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 2,3 miljoonaa euroa, josta Oulunkaaren osaprojektin toteutuneet kustannukset olivat 286 000 euroa. Toteutusaika: 1.9.2011–31.3.2014. Rahoittaja: Northern Periphery Programme. ”Puhelintyöskentely on yksi haastavimmista työtehtävistäni. Joskus on todella vaikeaa tehdä hoidontarpeenarviota puhelimessa, ja silloin pyydänkin asiakkaan tulemaan paikan päälle”, Pudasjärven vastaanoton sairaanhoitaja Leena Lehtoaho toteaa. Vastaanotto toimii sujuvasti Sydänhoitajan vastaanotto aloitti Vastaanotolla oli viime vuoden alussa vielä jonokirjat kiireettömille vastaanotoille ja jonossa noin sata potilasta. Ajanvarauskirja lääkäreille on muutettu siten, että päivystysvastaanottojen määrää on vähennetty, kiireellisiä ja kiireettömiä käyntejä lisätty ja kirjoja on pyritty pitämään auki kuukausi eteenpäin. Lääkärin vastaanottojonoa ei ole ollut kevään 2014 jälkeen, ja potilaat ovat tyytyväisempiä kun saavat tietää ajan heti yhteyttä ottaessaan. Syksyllä vastaanoton sairaanhoitaja kävi perehtymässä Oysin sydänpolilla sydänhoitajan vastaanottotoimintaan ja sai perehdytystä sydäntapahtumapotilaiden hoitoon. Heti sen jälkeen otimme käytäntöön uuden toimintamallin, sydänhoitajan vastanoton. Joka keskiviikko on sydänhoitajalla vastaanottopäivä. Potilaat ohjautuvat vastaanotolle joko lääkärin kautta, hoidontarpeenarvioinnin kautta tai suoraan Oysista sydäntapahtuman jälkeen. Jo nyt olemme saaneet toiminnasta kiitosta, potilaat ovat tyytyväisiä. Hoitajien vastaanottotoimintaa on tehostettu ja hoitajien kontrollivastaanottoja sydänpotilaille on aloitettu uudestaan. Potilaspuhelujen ruuhka-aikana on useampi hoitaja linjoilla, mikä on parantanut puhelinpalvelua. Simon vastaanotto Kipsauksen ammattilaisia oppisopimuksella Loppu vuodesta kaksi sairaanhoitajaa lähti oppisopimuskoulutukseen suorittamaan kipsauksen ammattitutkintoa. Tämä vahvistaa meidän osaamista kovasti, sillä meillä on oma röntgen ja murtumapotilaita käy paljon kipsien vaihdossa ja kontrolleissa meillä, koska Oysiin on pitkä matka. Koulutus on edennyt erinomaisesti. Pudasjärven vastaanotto Ii sai oman liikuntaohjaajan Hyvinvointikertomuksen indikaattorit vakuuttivat rahoittajan > TerPS II > erityisryhmien asumispalveluvastaava Satu Turkka Iin kunta sai Aluehallintovirastolta 19 000 euron tuen oman liikuntaneuvojan palkkaamiseen. Iin Hyte-työryhmän sihteeri Riitta Räinä uskoo, että hakemukseen liitetyt hyvinvointikertomuksen indikaattorit vakuuttivat rahoittajan. Iiläiset jäävät eläkkeelle jo keskimäärin 56-vuotiaina. Lisäksi muun muassa mielenterveysongelmien, sydän- ja verisuonitautien ja liikuntaelinsairauksien punaista näyttävät indikaattorit tukivat ajatusta kunnan omasta liikuntaneuvojasta. Tavoite on saada erityisesti Liikuntaneuvoja vetää muun muassa keppijumppia, yhteiskävelyjä ja erilaisia koko perheen liikuntatapahtumia. sohvalla viihtyvät työikäiset kuntalaiset liikkumaan ja voimaan paremmin. Fyysisen terveyden kohentumisella odotetaan olevan vaikutuksia myös muuhun aktiivisuuteen, ja taustalla onkin lisäksi toive kunnan korkean työttömyysprosentin laskemisesta. Liikuntaneuvojan palvelut ovat kuntalaisille ilmaisia. AVI:n Aikuisten terveyttä edistävä liikunta -hankkeen rahoituksen loputtua toiminta jatkuu pysyvästi kunnan omalla rahoituksella. Lisäksi liikuntastrategia linjaa palveluiden kehittämistä tulevina vuosina. Tarkoitus on, että mukaan lähtemiseen ei ole kynnystä vaan liikuntahetket sopivat kaikille, vaikka lähtötaso olisi nolla. Neuvojan voi tilata myös kotiinsa tai itse järjestettyyn tapahtumaan. Poikkihallinnolliset hyvinvointityöryhmät toimivat Iin lisäksi aktiivisesti kaikissa muissakin Oulunkaaren kunnissa. TerPS II -hankkeen aikana hyvinvointikertomus on valmistunut jo neljässä kunnassa ja yhdessä työ on aktiivisesti käynnissä. - Esimerkiksi sukulaisporukalla voi ensin valmistaa yhdessä salaatin, keskustella terveellisestä ruuasta ja lopuksi jumpata ohjaajan opastuksella, tapahtuma- ja hankesuunnittelijana Iin liikunta- ja kulttuuripalveluita järjestävässä Ii Instituutissa työskentelevä Räinä kertoo. Hyvinvointikertomuksien kuntakohtaiset tavoitteet, joilla on vaikutusta Oulunkaaren kuntayhtymän toimintaan, on nostettu osaksi Oulunkaaren ja kuntien välisiä järjestämissopimuksia. Riitta Muhonen Vanhuspalvelujen kehittäminen Suunta on kotia kohti > vanhuspalvelujohtaja Matti Vähäkuopus Vanhuspalvelujen keskeinen tavoite Oulunkaarella ja valtakunnallisesti on ikäihmisten kotona asumisen turvaaminen. Tähän tarvitaan uusia toimintamalleja ja työkaluja. Oulunkaarella on otettu käyttöön uutena palvelumuotona ikäihmisten perhehoito, josta on tullut hyvää palautetta sekä asiakkailta että kuntalaisilta. Haluamme tarjota monipuolisia palveluja ikäihmisten kotiin yhteistyössä järjestöjen, seurakunnan ja toimijoiden kanssa. Esimerkiksi kuntouttavaa päivätoimintaa on kehitetty yhteistyössä asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa. Arjen turvan lisäämisessä avainsanoja ovat muun muassa sähköiset palvelut sekä yhteisöllisyyden vahvistaminen. Kuten muillakin palvelualoilla, myös vanhuspalveluissa etäasioinnin ja sähköisten palvelujen kehittäminen on tärkeää. Muun muassa Omahoito, mobiilikotihoito ja tablet-tietokoneiden hyödyntäminen tarjoavat uusia työkaluja asiakkaiden hyvinvointiin ja työntekijöiden kiireen kesytykseen. . . Ohjausta ja neuvontaa ikäihmisille > SenioriKaste ja Ikäihminen toimijana > Hanna Siltakoski Senioripiste Ikäihmiset saavat ohjausta ja neuvoja arjen pulmiin Oulunkaaren alueella monilla eri tavoilla. Ikääntyneiden huoli kuullaan puhelimitse, kasvotusten tai sähköisesti Omahoidon kautta. Usein ikääntymiseen liittyvät asiat huolettavat sekä ikäihmisiä itseään että heidän omaisiaan. Apua ja ohjausta tilanteisiin antavat Oulunkaaren koulutetut työntekijät. • Kuntakohtaiset SenioriPisteet Ikääntynyt ei aina tarvitse kotihoidon palvelua, vaan joskus apu esimerkiksi yksinäisyyteen löytyy paikallisesta kerhosta tai päivätoiminnasta. Ikäihmisten tai omaisten kysymyksiin ja tarpeisiin pyritään löytämään paras mahdollinen vaihtoehto kunnan, järjestöjen, yksityisten yrittäjien tai Oulunkaaren toiminnasta. Oulunkaaren tarjoamat ohjaus- ja neuvontapalvelut ikäihmisille ovat ilmaisia. Ikääntyneillä on paikkakuntakohtaisesti yksi paikka, henkilö ja puhelinnumero, joiden kautta he saavat tarvitsemansa avun keskitetysti. Myös omaiset voivat ottaa yhteyttä ja kysyä neuvoa. Oulunkaari on julkaissut kaikilla palvelualueilla ikäihmisten palveluoppaat, joita on saatavilla kirjastoista, kunnantaloilta, kotihoidosta sekä sähköisesti kuntayhtymän nettisivuilta. Palveluoppaat sisältävät runsaasti tietoa eri toimijoista oman kunnan alueella. Oulunkaari tarjoaa 75 vuotta täyttäville ikäihmisille hyvinvointitarkastukset, joihin kutsutaan henkilökohtaisilla kirjeillä. Myös 80 vuotta täyttäville tarjotaan hyvinvointia tukeva kotikäynti, jolloin ikäihminen voi halutessaan kutsua ammattilaisen keskustelemaan hyvinvoinnistaan omaan kotiinsa. Hyvinvointitarkastukset ja kotikäynnit tukevat ikäihmisen kotona asumista. • Omahoito • Kuntakohtaiset ohjausja neuvontanumerot • Kuntakohtaiset palveluoppaat • Hyvinvointitarkastukset 75-vuotiaille kutsuttuna • Hyvinvointia tukevat kotikäynnit 80-vuotiaille kutsuttuna Työhyvinvoinnin kehittämisen ja ylläpitämisen malli muotoutuu > Voimaa vanhuspalveluihin > projektipäällikkö Sanna Juutinen Voimaa-porukka on testannut viime syyskuusta alkaen erilaisia työhyvinvointia ylläpitäviä ja kehittäviä menetelmiä. Porukkaan kuuluu kaksikymmentä kotihoidon työntekijää, joista 15 on Pudasjärveltä ja viisi Vaalasta. Osallistujille on määritelty yhteistyössä työterveyshuollon kanssa henkilökohtaiset hyvinvointipolut, joita he seuraavat. Polku voi olla esimerkiksi ravitsemukseen tai liikuntaan keskittyvä. Jokainen porukan jäsen on saanut käyttöönsä älypuhelimen, jolla hän muun muassa merkitsee liikuntasuorituksensa HeiaHeiaan, eli puhelimen sovellukseen, jolla voi mitata ja jakaa päivittäistä liikkumistaan. Älypuhelimella on myös kätevä vaihtaa kuulumisia Facebookiin luodussa Voimaa-porukan omassa ryhmässä. kokeilee osittain työajalla tapahtuvaa liikuntaa kuukauden ajan. Porukan jäsenet ovat tavanneet toisiaan koko ryhmän yhteisissä ja paikkakunnittaisissa tapaamisissa, osallistuneet työnantajan tarjoamille liikuntatunneille ja käyttäneet aktiivisuusrannekkeita ja sykemittareita hyvinvoinnin seurantaan. Hyvinvointipolkujen mukaisesti osa porukasta on saanut ravitsemusterapeutin neuvontaa tai tiimikoulutusta. Useiden tiimin jäsenten hyvinvointi on jo parantunut. Monet ovat innostuneet esimerkiksi henkilökohtaisesta valmennuksesta ja saaneet sitä kautta parannettua lihaskuntoaan. Omaehtoinen työhyvinvoinnin ylläpitäminen on erityisen tärkeää, ja siihen liittyen Voimaa-porukka muun muassa Loppukeväällä arvioimme, miten toiminta on vaikuttanut ryhmäläisten hyvinvointiin. Silloin myös määrittelemme Oulunkaaren uuden työhyvinvointimallin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Voimaa-porukka sai naurujoogasta hyvän startin pilotin aloittamiseen. Iin hoivaosastolla uusi asiakas tutustuu työntekijöihin ja talon tapoihin tupaantuliaisissaan. Mobiilikotihoidon myötä hoitajalla on enemmän aikaa asiakkaalle Hyvät käytännöt jakoon > Hyve-johtamisen kartta > projektipäällikkö Sanna Juutinen Oulunkaaren intranetissä on hyvien käytäntöjen pankki, johon on kerätty konkreettisia asioita vanhuspalveluyksiköiden toimintojen kehittämiseen. Jokainen työntekijä ja esimies voi jakaa oman työyksikkönsä hyvät käytännöt muille ja myös löytää uusia käytäntöjä ja oivalluksia muiden yksiköiden käytännöistä sovellettavaksi omaan työhönsä. Myös perhe- ja terveyspalvelut voivat hyödyntää monia käytäntöjä. Hyvien käytäntöjen keräämistä ja hyödyntämistä jatketaan ja pankki laajenee koskemaan kaikkia Oulunkaaren palvelualoja. Jatkossa palvelualojen johtoryhmät tuovat omat uudet hyvät käytäntönsä pankkiin puolivuosittain. Lisäksi henkilöstölehdessä alkaa ilmestyä hyvien käytäntöjen palsta, jossa työntekijät haastavat toisiaan jakamaan hyväksi kokemiaan työvälineitä ja toimintatapoja. Hyvät käytännöt on jaettu kolmeen eri koriin: asiakasprosessit ja arjen sujuvuus, henkilöstö työyhteisön hyvinvoinnin kehittäjänä ja kuntouttava asiakastyö. Asiakkaan ”tupaantuliaiset” asumis- ja hoivayksikössä Kun asiakas muuttaa asumis- tai hoivayksikköön, asiakas, omaiset, omahoitaja ja palveluesimies kokoontuvat yhteen käymään läpi käytännön asioita, tutustumaan toisiinsa ja keskustelemaan asiakkaan tottumuksista. Lisäksi palveluesimies kertoo Oulunkaaren kuntayhtymästä. Myöhemmin yhteydenpito on helpompaa, kun osapuolet tuntevat toisensa ja asioista on keskusteltu. Suunnitelmalliset henkilöstöpalaverit Kaksituntinen henkilöstöpalaveri on kerran kolmessa viikossa. Palaveriin osallistuvat myös sijaiset. Vapaapäivänä osallistuva saa ottaa kuluneen ajan takaisin työajastaan. Jokainen voi merkitä palaverivihkoon asioita, joita haluaa käsiteltävän. Palavereissa käsitellään omaan toimintaan liittyviä asioita, sovitaan yhteisistä käytännöistä ja kerrotaan Oulunkaaren yleisistä asioista. Tarpeen mukaan mukana on asiantuntijoita, esimerkiksi työterveyshuollon tai teknisen toimen edustajia, henkilöstöpäällikkö tai työsuojeluvaltuutettu. Kotihoidon sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä otetaan käyttöön kevään aikana kaikissa Oulunkaaren kunnissa. Mobiilikotihoidon myötä työntekijällä on enemmän aikaa asiakkaan luona. Työntekijä voi esimerkiksi tehdä kirjaukset kännykän tai tabletin välityksellä asiakkaan kotona. Kokemusten mukaan työntekijät, jotka käyttävät mobiilikotihoitoa, tuntevat olonsa vähemmän kiireisiksi. Oulunkaaren vanhuspalvelut Ikäihmisten päivätoiminta on entistä kuntouttavampaa Ikäihmisten päivätoiminnan sisältöä on kehitetty yhteistyössä asiakkaiden kanssa entistä kuntouttavammaksi. Samalla on otettu käyttöön uusi työkalu, jolla seurataan asiakkaiden toimintakyvyn kehitystä. Oulunkaaren vanhuspalvelut Huolenpitoa kodissa – ikäihmisten perhehoito > SenioriKaste > projektipäällikkö Hanna Siltakoski Perhehoito antaa ikääntyneelle mahdollisuuden asua kodissa, perheenjäsenenä, vaikka kunto tai muisti alkaa heikentyä. Perhehoito on kotihoitoa turvallisempi ja hoivahoitoa pehmeämpi vaihtoehto esimerkiksi muistisairaalle vanhukselle. Oulunkaaren ensimmäiset ikäihmisten perhehoitajat ovat aloittaneet toiminnan Iissä, Utajärvellä ja Pudasjärvellä. Perhehoidossa on pitkäaikaisia asiakkaita sekä lyhyemmillä vierailuilla olevia ikääntyneitä. Koulutetut perhehoitajat antavat ikääntyneelle kodissa asumisen mahdollisuuden pysyvästi, muutaman päivän vierailun tai vaikka päivän ajaksi. Oulunkaarella valmennettiin viime syksyn aikana kaikkiaan 13 perhehoitajaa. Perhehoitajat ovat hyvin innostuneita uudesta ja rohkeasta mahdollisuudesta Oulunkaaren perhehoito sai positiivista valtakunnallista julkisuutta, kun MTV3:n uutiset vieraili Yli-Olhavassa perhehoitajan luona. avata oman kodin ovet tuntemattomalle ikääntyneelle ja ottaa hänet perheen jäseneksi. Oulunkaarella pidetään perhehoitoa hyvänä vaihtoehtona huolehtia ikääntyneistä, jotka eivät enää pärjää omassa kodissaan. Tulevien vuosien aikana onkin tavoitteena valmentaa lisää perhehoitajia sekä vakiinnuttaa perhehoito osaksi vanhuspalveluita. Kyläkulttuuri-tilaan voivat tulla myös seudun muut ikäihmiset juttelemaan. Nuoret voivat pitää tilassa kahviota ja järjestöt järjestää erilaista ohjelmaa. Muutosmuotoilu antaa elämyksiä asukkaiden arkeen Kuivaniemen asumisyksikön ja Pudasjärven Kurenkartanon katetuille terasseille syntyy Taikapuutarhat, jotka tarjoavat elämyksellisiä ulkoilumahdollisuuksia myös talvella. Taikapuutarhoihin tulee talvisin esimerkiksi havuja, värivaloja, musiikkia, jäälyhtyjä, lumiukkoja ja mahdollisuus juoda termospullosta kahvit. listuvat monet sekä perinteiset että uudet yhteistyökumppanit, muun muassa järjestöt, seurakunnat, koulut, päiväkodit ja omaiset. Muotoilijoiden ideoita viedään käytäntöön heti tämän talven aikana, ja niitä hyödynnetään myös muissa Oulunkaaren asumisyksiköissä. Oulunkaaren kuntayhtymä on käynnistänyt yhdessä Tamora Oy:n ja teollisten muotoilijoiden kanssa innovatiivisen yhteistyön, joka luo raikkaita ideoita asukkaiden hyvinvoinnin tukemiseen ja arjen monipuolistamiseen. Muotoilun ammattilaiset ovat toteuttaneet uudentyyppistä palvelumuotoilua, niin sanottua muutosmuotoilua, asiakkaiden, henkilöstön ja omaisten toiveiden pohjalta. Muotoilijoiden toinen idea, Kyläkulttuuri-konsepti, elvyttää perinteistä kyläilykulttuuria ja edistää kuntalaisten yhteisöllisyyttä. Yksiköihin sisustetaan elämyksellinen tila, jossa on esillä esimerkiksi vanhoja esineitä, perinnekäsitöitä ja valokuvia. Tilassa voi olla myös musiikkia, tuoksuja ja kosketuspintoja. Elämystilaa voivat hyödyntää asukkaiden ja omaisten lisäksi myös muut kuntalaiset. Esimerkiksi nuoret voivat pitää tilassa kahvilaa sovittuina aikoina. Suunnitelmat tulevat muotoilijoilta, mutta toteuttamiseen ja toimintaan osal- Muotoilijoiden kolmas idea, Tarinatalo, keskittyy positiivisen toimintakulttuu- rin ja yhteisöllisyyden edistämiseen. Siinä asumisyksikön toiminnasta kerätään muistoja esimerkiksi ikuistamalla mukavat hetket valokuviksi seinälle. Osallistujien keskuudessa kaikki muotoilijoiden ideat saivat myönteisen vastaanoton. Erityisesti Taikapuutarha ja siihen liittyvä ulkoilumahdollisuuksien lisääminen herätti innostusta. Oulunkaari monipuolistaa palvelutalojen arkea tilojen lisäksi myös toiminnan näkökulmasta. Kuntayhtymä lisää ikääntyneiden omaa osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa oman elämänsä kulkuun myös palvelutalossa vietettyjen vuosien aikana. Tavoitteena on yhteisölliset ja toiminnalliset asumispalveluyksiköt, joissa myös lähialueella asuvilla ikääntyneillä on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua toimintaan. Innovaattori-opiskelijat ovat monien tässä lehdessä esiteltyjen kehittämistöiden takana. Innovaattori-opiskelijat laittoivat heti toimeksi Jo tapahtunutta > Lue innovaattoreiden blogia http://oulunkaari.blogspot.fi Kun laitetaan yhteen parikymmentä Oulunkaaren ja jäsenkuntien innostunutta työntekijää ja Tamoran kouluttajat, Oulunkaaren innovaattorit -koulutus on jo täydessä vauhdissa. Kevääseen 2016 kestävässä oppisopimuskoulutuksessa osallistujista valmistuu tuote- ja palvelukehittäjiä. Innovaattorit tekevät jo koulutuksen aikana useita omaan työhönsä liittyviä kehittämistehtäviä. Uudistuksia ei tehdä periaatetasolla ja erilaisia suunnitelmia laatimalla, vaan uudistukset ovat konkreettisia tekoja, jotka näkyvät myös suoraan asiakastyössä. Opiskelijat eivät pilaa ideaansa suunnittelemalla Oulunkaari ja Iin kylät liittyivät Twitteriin. liikaa, vaan he saavat testata asioita käytännössä ja työssä pitääkin välillä mokata. Erikoisammattitutkinnon koulutus koostuu itsenäisten tehtävien lisäksi kymmenestä lähipäivästä. Oulunkaarelta koulutukseen on lähtenyt laaja kirjo eri alojen työntekijöitä sekä hallinnosta, hankemaailmasta, päivittäisestä asiakastyöstä että esimiestasolta. Kun kehittäjiä on jokaisella osaamisalueella, kehittämistyö lähtee liikkeelle päivittäisen työn haasteista ja käytännön osaajilta, joilla on paras tietämys omasta alastaan. Riitta Muhonen Kaikki Ii-instituutti liikelaitoksen vastaavat työntekijät haastettiin ajattelemaan uudella innovatiivisella tavalla. Tuhat tulimmaista -haaste käynnistyi. Tavoite on, että kaikilla, myös laitoksissa asuvilla, on mahdollisuus nähdä elävä tuli päivittäin. Haasteessa Oulunkaari kerää tuhat kuvaa tilanteista, joissa elävä tuli tuo elämyksiä asiakkaille ja työntekijöille. Kaari-koti julkaisi oman blogin. Tämän vuoden strategisia painopisteitä ei laadittu tekstimuotoon, vaan painopisteistä otettiin viisi asiaa ilmentävää valokuvaa, jotka koottiin lyhyeksi videoksi. Tavataan somessa! > Seuraa Oulunkaarta Twitterissä @Oulunkaari Kuntayhtymällä on Twitterissä oma profiili, jonka löytää nimellä Oulunkaari. Helmikuun puolivälissä tilillä oli noin 280 seuraajaa. kuvia ja mielenkiintoisia linkkejä julkaistaan lähes päivittäin. Tiliä kannattaa seurata sekä Oulunkaaren työntekijöiden, asiakkaiden että yhteistyökumppaneiden. Twitterin kautta kuntayhtymä tiedottaa ajankohtaisista Oulunkaaren kuulumisista. Tekstiviestin mittaisia uutisia, Twitter on myös yksi kuntayhtymän kriisitiedottamisen välineistä, joten mahdollisissa erikoistilanteissa sen kaut- ta saa uutta tietoa kätevästi ja nopeasti omaan älypuhelimeensa tai tietokoneeseensa. Mene osoitteeseen www.twitter.com ja luo itsellesi Twitter-tili. Etsi Oulunkaaren profiili ja liity seuraajien joukkoon. Riitta Muhonen Omahoito palvelee myös perhe- ja vammaispalvelujen asioissa > Testaa pankkitunnuksillasi www.oulunkaarenomahoito.com Omahoito - asioi ajasta ja paikasta riippumatta Oulunkaaren henkilöstön kanssa luotettavasti Omahoito on Oulunkaaren kuntayhtymän tarjoama kuntalaisten henkilökohtainen terveyssivusto. Palvelussa voit • Kysyä neuvoa ja saada ohjausta terveys-, sosiaali- ja vanhuspalvelujen työntekijältä • Hakea sähköisesti sosiaali- ja vanhuspalveluja • Varata aikoja mm. laboratorioon, lastenvalvojalle ja suuhygienistille • Tarkastella laboratoriotuloksiasi ja tarvittaessa kysyä lisätietoja tuloksistasi vastaanotolta • Kirjata henkilökohtaisia terveystietojasi • Lähettää sähköisen lääkemääräyksen uudistamispyynnön • Tehdä sähköisen terveystarkastuksen Kaikki mukana kehittämässä! Oulunkaaren kuntayhtymä Oulunkaaren kuntayhtymän muodostavat viisi omistajakuntaa: Ii, Pudasjärvi, Simo, Utajärvi ja Vaala. Kuntayhtymä järjestää alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi Oulunkaari tarjoaa jäsenkunnille elinkeinopalveluja sekä seudullisen kuntapalvelutoimiston kautta talous-, henkilöstö- ja tietopalveluja. Asukkaita Oulunkaaren alueella on noin 28 000. Oulunkaari on tunnettu maaseudun palvelujen kehittäjä Oulun läheisyydessä. Panostamme voimakkaasti uusiin toimintamalleihin, teknologian hyödyntämiseen ja sähköiseen asiointiin. Organisaatiossamme työskentelee lähes 1200 osaajaa. Meininki Tekemisen tuloksia & kehittämiskuulumisia, helmikuu, 1/2015 Oulunkaaren kuntayhtymän kehittämistyön lehti Päätoimittaja: kehitysjohtaja Anu Vuorinen, 08 5875 6116, anu.vuorinen@oulunkaari.com Jakelu: henkilökunta, luottamushenkilöt ja yhteistyökumppanit www.oulunkaari.com, 08 5875 6100, Oulunkaaren kuntayhtymä, Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii
© Copyright 2024