Millainen on tulevaisuuden teollisuuspuisto?
YTT Yrjö Myllylä Millainen on tulevaisuuden teollisuuspuisto? ”I Sea Business 8.10.2015” Sea Side Industry Park Rauma Tapahtuman toteuttaja Rauman Nuorkauppakamari ry yhteistyössä Rauman kaupungin kanssa Isäntinä Seaside Industry Park, Rolls-Royce Oy Ab, Sataservice, Inspecta, RB Asennus ja Rauman kaupunki Sisältö • Johdanto • Käsitteitä • Teollisuuspuisto, vahva ennakoiva trendi, klusteri, innovaatio… • Arktinen näkökulma • Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen tuloksia • Caseja • Ajankohtaisia mahdollisuuksia • Yhteenvetoa YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma RD Aluekehitys-Tutu-keskus –yhteistyö Mm. SPT-trendin arkisia ja arktisia sovelluksia • • • • • Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2015). Integrating Delphi methodology to some classical concepts of the Boston Consulting Group framework: Arctic maritime technology BCG Delphi foresight – A pilot study from Finland. European Journal of Futures Resarch. Springler. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2014). TRENDS RELEVANT FOR THE ARCTIC. Teoksessa SMARCTIC – A roadmap to a smart arctic specialization. Loppuraportti. Oulun yliopisto, OAMK, VTT, TEKES. Myllylä, Yrjö (2013). Vahvojen ennakoivien trendien vaikutus logistiikkaan, infrastruktuuriin ja elinympäristöön sekä niihin liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet Suomessa. 42 s. SMARCTIC-hankkeen työpaketti 3:n ”Älykäs logistiikka, infra ja elinympäristö” asiantuntijapaperi. Oulun yliopisto, Thule-instituutti, VTT, Oulun ammattikorkeakoulu, Tekes. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2013). Arktisen toimintaympäristön tulevaisuusverstas 5.4.2013 – yhteenvetoraportti. 60 s. Oulun yliopisto, Thuleinstituutti, VTT, Oulun ammattikorkeakoulu, Tekes. Kaivo-oja Jari & Yrjö Myllylä (2013). Arktisen toimintaympäristön kannalta relevantit PESTEtrendit. 38 s. Taustaraportti Arktisen toimintaympäristön tulevaisuusverstaaseen 5.4.2013. Oulun yliopisto, Thule-instituutti, VTT, Oulun ammattikorkeakoulu, Tekes. • • • Myllylä, Yrjö (2012). Pohjoisen tutkimuksen erityiskysymykset – NorNet verkoston / Luonnonvara- ja ympäristöalan ennakointi vuoteen 2025. Northern Research and Innovation Platform, NorNet-verkosto, Thule-instituutti. Loppuraporttiluonnos 7.3.2012. Oulun yliopisto, Ilmatieteen laitos, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus, Elintarviketurvallisuus-virasto Evira, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Mittatekniikan keskus MIKES Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). KoillisSuomen elinkeinostrategia 2011-2015. 121 p. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. Myllylä, Yrjö & Maurizio Sajeva & Jari Kaivo-oja & Samuli Aho (2011). iKnow Delphi 2.0 Country Report Finland. 104 p. October 2011. iKnow Project, Finland Futures Research Centre FFRC. https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/07/31/delp hi-study-case-iknow-delphi-2-0-national-surveycountry-report-finland/ YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma VÄITÖSSPONSORIT: SA, RD ALUKEHITYS OY, UEF, YRITYKSET (CARGOTEC, AKER ARCTIC, FINSTASHIP/ARCTIA SHIPPING, KTM / TEM, KUNNAT… YTT Yrjö Myllylä SOVELLUSSPONSORIT: TEM, ELY-KESKUS, RD ALUEKEHITYS, MUUT YRITYS, TUTU, OULUN YO, CEE, LUT, TEKES, NRIP, YM. "I Se a Business" 8.10.2015, Rauma Sea Side Industry Park Rauma KILPAILUEDUT NYT JA TULEVAISUUDESSA PÄÄTEESIT 1. KUSTANNUSSÄÄSTÖT 2. INNOVAATIOTOIMINTA 3. MAANTIEDE (ARKTINEN LAAJASTI YMMÄRRETTYNÄ) Kuvan lähde: http://www.seasideindustry.com/ YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma Seaside Industry Park Rauma • • • • • • • • • • • Kustannushyödyt, innovaatioympäristö Lähde: http://www.seasideindustry.com/esittely Seaside Industry Park Rauma on entiselle telakka-alueelle rakentuva raskaan teollisuuden teollisuuspuisto, jonka tarjoaa sinne sijoittuville yrityksille tehokkaan toimintaympäristön ja poikkeuksellisia kilpailuetuja. Seasiden kilpailuedut ovat niitä erityisiä etuja, jotka yritys saa käyttöönsä sijoittuessaan puistoon. Näitä ovat: Logistisesti erinomainen sijainti: meren rannalla, sataman vieressä, maantie- ja rautatieyhteydet perille. Runsaasti valmista infraa: erityisesti raskaalle, tilaa vaativalle teollisuudelle sopivaa rakennuskantaa, telakka-allas, nostureita ja muita teollisuuden tarvitsemia laitteita. Yhteistä infrastruktuuria ja yhteisiä palveluja hyödyntämällä yritykset saavuttavat skaalaetuja ja jakavat kustannuksia. Alueella toimii menestyviä veturiyrityksiä, joilla on laaja, tiivis ja tehokas toimittajaverkosto. PK-yrityksille puistoon sijoittuminen avaa mahdollisuuksia, joiden toteuttaminen yksin olisi vaikeaa tai mahdotonta. Kokonaisvaltaisten palveluratkaisujen tarjoaminen mahdollistuu: yritykset voivat käyttää toistensa erityisosaamista. Kattavat tukipalvelut käytettävissä, esim. HSE-palvelut (Health, Safety, Environment), kiinteistöhuolto-, ruokala- ja vartiointipalvelut. Monipuoliset koulutus- ja TKI-palvelut käytettävissä: mm. puiston vieressä on koulutuskampus. Laadukkaat Rauman kaupungin yrityspalvelut ovat käytettävissä. YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma Teollisuuspuistolle tyypillistä? Aviapolis. Kuvan lähde http://aviapolis.fi/ • Vrt. business park, painopiste enemmän teollisuudessa, tarkoituksena teollisuuden kehittäminen • Sijaitsevat yleensä ydinkeskustojen / asuinalueiden ulkopuolella, yleensä lähellä kuljetusyhteyksiä ja palveluita, eri liikennemuotojen solmukohdissa, kuten moottoriteiden, rautateiden, lentokenttien ja sataman risteytyksissä. • Tärkeänä voidaan pitää myös vesi-, sähkö- ja energiaratkaisuita, mukaan lukien maakaasun käyttömahdollisuudet. Tietoliikenneyhteydet ovat entistä tärkeämpiä. • Ajatus on yhtäältä maankäytöllisillä ratkaisuilla luoda kilpailukykyä yksittäiselle yritykselle myös kustannusten säästymisen kautta. • Teollisuuspuistolla on siten myös ympäristöä säästävä ja sosiaalisia haittavaikutuksia minimoiva vaikutus. • Maailmalla: Japanissa, USA:ssa (Piilaakso), Saksassa, Venäjällä, YTT Yrjö Myllylä Kiinassa lukuisia "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma Suomessa menystyneitä teollisuusalueita • • • ABB:n Strömberg Park teollisuuspuisto. Vaasa. Lähde http://www.organisaatiosanomat.fi Aviapolis Hub on toimivia yhteyksiä. Helsingin metropolialueen uusi keskus. Alueella toimii nykyisin noin 1100 yritystä, joissa työskentelee noin 35 000 henkilöä. Se on suuruudeltaan 42 neliökilometrin laajuinen kaupunki, jonka ytimessä on Helsinki-Vantaan kansainvälinen lentoasema. Aviapolis on Suomen logistinen keskipiste, jonka myötä alueella toimii lukuisia henkilö- ja tavaralogistiikan sekä yrityspalvelualojen yrityksiä. Joukkoon on liittynyt jo Finnair, DHL, Schenker, Itella Logistics, G4S CASH Service ja Securitas muutamia mainitaksemme. Ympäristöteknologiaa alueella edustaa muun muassa Green Net Finland ja alueen innovaatio-toimintaa kehitetään Vantaan Innovaatioinstituutin Business Labs:ssa. Kemianteollisuuden osaajia edustaa vahvasti Okmetic Oyj ja ICTalan yrityksiä muun muassa DNA Finland. Technopoliksen tiloihin on sijoittunut lukuisia tietointensiivisiä yrityksiä ja yhteisöjä. Vaasa Airport Park on Vaasan lentoaseman ja eteläisen sisääntulotien viereen nopeasti kasvanut. Kaupungin yrityspuistoista uusin. Tänne on rakennettu toimitilaa lähes 200 000 m2 ja lisää on suunnitteilla. Vaasa Airport Park tarjoaa työpaikan yli 4000 ihmiselle, joista monet työskentelevät Pohjoismaiden suurimman energiakeskittymän yrityksissä. Vaasa Airport Park -yrityspuistossa toimivat mm. Wärtsilä Finland Oy, Vacon Oyj, VEO, The Switch, Mervento Oy, Teknologiakeskus Merinova sekä lukuisia energiaklusterin alihankkijayrityksiä. Vaasan lentoaseman ja Vaasa Airport Park-yrityspuiston yhdistämiseksi valmistellaan lentologistiikka-alueen toteuttamista. ABB on käynnistänyt Strömberg Parkin teollisuuspuiston kehittämishankkeen Vaasassa. Hankkeen päämääränä on löytää uusia ideoita alueen vetovoimaisuuden ja toimivuuden edistämiseksi. Strömberg Park mielletään edelleen Vaasassa suljetuksi alueeksi, vaikka alueen portit ovat olleet kaikille avoimia jo vuosikymmeniä. Kehittämishankkeella etsimme ennakkoluulottomasti uusia näkökulmia alueen profiilin nostamiseksi ja kehittämiseksi, sanoo kiinteistöjohtaja Timo Lahtinen ABB:ltä. Alueen suunnittelua valmistellaan arkkitehtitoimisto Helsinkizurichin vuorovaikutteisella Urban Design Management -hankekehitysmenetelmällä, jonka mukaan hankkeen osapuolia voivat olla kaikki alueen tulevaisuudesta kiinnostuneet. Strömberg Park on pääasiassa ABB:n liiketoimintayksiköiden käytössä, mutta yhtiö vuokraa tiloja myös muille toimijoille. Yli 72 hehtaarin alueella työskentelee reilu 3000 henkilöä. Strömberg Parkin teollisuuspuistoa alettiin rakentaa 1940luvulla Alvar Aallon suunnitteleman asemakaavan mukaisesti. Alueen viimeisin uudisrakennus on 80-luvulta. YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma Tulevaisuuden teollisuuspuisto? Esityksen näkökulmia Silicon Valley, San Jose, Piilaakson pääkaupunki, Wikipedia. • Onko kyse kustannussäästöistä vai innovaatioista? Mikä on näiden rooli ja mitä niillä, etenkin innovaatiolla, ymmärretään? mm. KLUSTERI-KÄSITE AVUKSI (vertikaalinen kustannussäästöihin perustuva luottamukseen perustuva ja horisontaalinen - kilpailijoilta oppiminen, mahtuuko puistoon kilpailevia verkostoja?) • Miten puisto hyödyntää omia maantieteellisiä kilpailuetuja? MAANTIETEEN HYÖDYNTÄMINEN = ARKTINEN • Miten toimintaympäristön muutos, kuten Vahvat ennakoivat trendit, heikot signaalit, villit kortit vaikuttavat? TUTU-KÄSITTEIDEN JA METODIEN HYÖDYNTÄMINEN Lopullinen vastaus ”Millainen on tulevaisuuden teollisuuspuisto?” on haettava yhteisöllisesti nykyisten puiston toimijoiden ja puistosta kiinnostuneiden sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma Tulevaisuuden teollisuuspuisto? Apukäsitteitä ja ajattelumalleja Teollisuuspuisto • Klusteri (vertikaalisen ja horisontaalisen ero), innovaatiotoiminta vs. klusterikäsite Tulevaisuuden • Vahvat ennakoivat trendit (SPT), heikot signaalit (WS), villit kortit (WC) Meriklusteri SPT, WS, WC TEOLLISUUSPUISTO Innovaatiotarpeet Maantieteen kilpailuedut • Arktinen Lopullinen vastaus ”Millainen on tulevaisuuden teollisuuspuisto?” on haettava yhteisöllisesti nykyisten puiston toimijoiden ja puistosta kiinnostuneiden sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma Esimerkki trendistä ja sen vaikutuksista: Raaka-aineiden hintojen nousu Taustakuva: Aker Arctic YTT Yrjö Myllylä ,"I Sea Business" 8.10.2015, Rauma Source: Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jari Juga (2015). YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma Strong prospective trends impact on business potential before 2020, 2025, 2030, 2035 and 2040, ranking by the year 2030 Source ja Copyright: Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jari Juga (2015). Source ja Copyright: Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jari Juga (2015). Influence opportunities on SPTs by Finnish actors before 2020 and 2030 Source ja Copyright: Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jari Juga (2015). Source ja Copyright: Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jari Juga (2015). Heikosta signaalista trendiksi Esiintymien lukumäärä / ilmiöstä tietämisen määrä tarttumalla ajoissa heikkoon signaaliin, voidaan luoda kilpailuetua > Tulevaisuudentutkimusosaamisen merkitys! Globaalisti levinnyt ilmiö, muuttunut trendiksi tai megatrendiksi Hallinnon instituutiot Useita havaittuja tapauksia, muuttumassa trendiksi Sanomalehdet, uutiset, aikakauslehdet Tieteen populaarilehdet, websivut, tv-dokumentit Vain pari paikallista tapausta Asiantuntijat, tieteelliset julkaisut, web-sivut Tutkijat, taiteilijat, radikaalit, hullut Aika Yrjö Myllylä, kuva muokattu seuraavan aineiston pohjalta:Linturi, Hannu (2004). Heikkoja signaaleja metsästämässä1. Alkuperäinen lähde Molitor 1977; Wendy Schultzin kalvot, huhtikuu 2002) Heikkojen signaalien analyysiin perustuva elinkeinostrategia (kuvaikoni yllä): Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015: Pohjoisen luottamuksen, luonto-osaamisen ja perheyrittäjyyden menestystarina. 121 p. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio _Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf> YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma TRENDIEN VAIKUTUKSET – KEHITETTÄVÄ AMT-ALAT / KLUSTERIT Kassavirran lähteinä • Laivanrakentaminen säilyy Nousevia aloja mm. tutkimusja poraus, merenalainen rakentaminen, turvallisuus ja pelastus Tähtiklustereita mm. ympäristönsuojeluteknologia, ilmatiede, sääja mittausjärjestelmät YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma Teollisuuspuisto ja innovaatio-käsite - Innovaatiokeskittymä vai kustannusten säästöpaikka? Uuden luominen, innovaatiotoiminta, mitä on? • Innovaatio on uusi hyötykäyttöön otettu kilpailuetu (ei idea, keksintö, teknologia tai patentti). • Mitä on T, K, I? Kuka tai mikä on päätoimija näissä? Kyse klusteroitumisesta ja mm. klusteroitumisen kautta uuden luomisesta • Klusteroitumisen eli lähekkäisyyteen eli teollisuuspuistoon tulemisen pääsyyt?: 1) vertikaalinen (kustannustehokkuus) ja 2) horisontaalinen (innovaatiot, kilpailijoilta oppiminen). YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma Teollisuuspuisto Innovaatiotoiminnan näkökulmasta KLUSTEROITUMINEN Toimijoiden roolit ja merkitys Suuryritykset YRITYSSEKTORI EU - ja ESR-ohjelmat RAHOITUSSEKTORI Veturiyritykset Finnvera PK-yritykset Pankit ja rahoitusdyhti÷t VC - sijoittajat (SUUR) ALUETASO Osaaminen OSAAMISKESKUSTASO Innovaatiot KUNTATASO 2. asteen koulut ja lukio Ammattikorkeakoulut VALTAKUNNAN TASO Yrityshautomot TE-keskus – Tekes Maakuntaliitto Sitra – Finpro - Fintra TUTKIMUS- JA KOULUTUSSEKTORI Yliopistot ja korkeakoulut Ministeriöt, valtak.tutk.laitokset JULKINEN SELTORI Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 p. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku> Myllylä, Yrjö (2001). Yhteistyömahdollisuuden kaupunkiseutujen klusterikehittämisessä. 86 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Tutkimuksia ja raportteja 22/2001. <http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/3BA13D5049533F7AC2256ACA0027394B> Luoma, Ossi & Myllylä, Yrjö (2003). Vientiä ja kansainvälistymistä edistävien TEkeskuspalveluiden kehittäminen. 58 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö. Tutkimuksia ja raportteja 2/2003. <http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/D8A68F27C09FCF6FC2256CC300435F8C> Karjula, Kyösti & Myllylä, Yrjö (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena – Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysraportti. 102 p. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 12/2006. <http://www.vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=170905> YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma MAANTIETEEN / ARKTISEN vaikutus YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma ARKTINEN MERITEKNOLOGIAOSAAMINEN 1) Kylmäkestävyys, 2) Äkilliset säätilojen muutokset, 3) Herkkä luonto, 4) Lämpötilojen vaihtelut ja 5) Jään kestävyys tärkeimmät huomioivat ominaisuudet (AMTE, Delfoi 2. krs) YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma ARKTINEN OSAAMINEN – CASE ARKTINEN MERITEKNOLOGIA Arktisen meriteknologian osa-alueet ja arktisen ympäristön ominaisuudet Taulukko 13. Arktisen meriteknologian ominaisuudet meriteknologian teema-alueittain. Delfoi-paneelin 1. haastattelukierros. Kysymys: Mitkä arktiset ominaisuudet tulisi huomioida klustereiden tuotealueiden (1-10) kehittämiseksi Uudellamaalla? Valitse 2-3 tärkeintä huomioitavaa ominaisuutta / teema 1-10 (Delfoi-paneelin 1. haastattelukierros) Ominaisuus Klusterin tuotealue 1. Ilmatiede, sää-, mittaus- ja seurantajärjestelmät 1 kylmä, 2 lämpötil. lumi, jää vaihtelut 3 pimeys 4 valo 5 herkkä 6 ilmast. 7 pitkät luonto muutos etäisyydet 2. Tutkimus- ja poraus 3. Navigointi ja reitin valinta 4. ICT ohjelmistotuotanto 5. Kuljetus- ja logistiikkajärjestelmät 6. Offshore-rakentaminen 7. Laivanrakentaminen 8. Merenalainen rakentaminen 9. Ympäristönsuojeluteknologia 10. Turvallisuus ja pelastustoiminta Huom. Vaihtoehdoista "äkilliset säätilojen muutokset", joka on keskeinen arktisen ympäristön ominaisuus. Em. vaihtoehto oli mukana 2. kierroksen tarkastelussa, ks. Taulukko 12. YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma AMT-osa-alueiden kehittämisen tärkeys Meriteollisuuden rakennemuutostyöryhmän muistion mukainen jäsennys Antakaa seuraaville tuotealueille painoarvo 1-5 sen mukaan kuinka tärkeää on kehittää niitä Uudellamaalla lähivuosien aikana arktisen meriteollisuuden kysyntään vastaamiseksi. Antakaa painoarvo 1-5, jossa 1=vähän tärkeä/vaikuttava, 5=erittäin tärkeä/vaikuttava. Näkökulmana muun muassa tulevaisuuden työllisyysnäkymien parantaminen. Arktinen meriteknologian osa-alueiden kehittämisen tärkeys. Arktisen meriteknologian rakennemuutostyöryhmän mukainen jäsennys. ka Meriteollisuuden suunnittelutoimistot ja suunnitteluohjelmistojen valmistajat Alan kaupallinen tutkimus- ja koulutustoiminta Laivatelakat ja niihin liittyvät alihankintayritykset 4,6 4,2 4,1 kone- ja laiteasentajat automaatio- ja elektroniikka-asentajat lvi- ja sähköasentajat teräsrakentajat sisustusvarustelijat 3,8 3,7 3,5 3,6 3,3 Meriteollisuuden kone- ja laitevalmistajat Potkurilaiteteollisuus Toimialan muu palveluliiketoiminta Offshore-teollisuus Laivamoottoriteollisuus 4,0 4,0 3,9 3,9 3,8 Kunnossapitopalvelut Korjaustelakat Pientelakat 3,4 2,9 2,6 - Teemojen jäsennys: Meriteollisuuden rakennemuutostyöryhmän muistio 30.3.2011, KPu YTT Yrjö Myllylä, "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma Miniklusterit, AMTE-raportti, Myllylä 2013, s. 53, www.amtuusimaa.net . Miniklusterit. Potentiaalisia miniklustereita ja niihin liittyviä esimerkkiyrityksiä. 1. ryhmä/klusteri: Ilmatiede, sää, mittaus- ja seurantajärjestelmät + Navigointi ja reitin valintaan + ICT:hen ja ohjelmistotuotanto ja ratkaisut. Tätä toimintojen ryvästä voidaan analyysin perusteella pitää melko selvänä. Yritysedustajia Suomessa voisivat olla mm: Ilmatieteen laitos (5), Foreca (2), Furuno (2), Suunto (2), NAPA (2), Väisälä (2), Ao. teknologiatoimittajat, muutkin kuin Vaisala., Imagesoft, Isot operaattorit, Maanmittaushallitus, Nokia, Simulco, Telemerk; + Meritaito ym. 2. ryhmä/klusteri: Offshore-rakentaminen ja toiminnot + Merenalaiseen rakentamiseen. Yritysedustajia Suomessa voisivat olla mm: Arctia Offshore Oy (2), Arctia Shipping Oy (2), Deltamarin (2), Rauman telakka, STX Finland (2), Technip (2), Aker Offshore Oy, Elomatic, Foreship,Häkkisen konepaja, Helsingin kaupunki, Korroosioalan start up yritys Porvoossa, Lamor Subsea, Raisio, Maarakennusfirmat, Mobimar, Quattrogemini Ltd, Ramboll, TerraMarine (ent. VesiHaka), Valtionyhtiö (vaaditaan), Welquip, YIT; ym. 3. ryhmä: Ympäristönsuojeluteknologia ja ratkaisut + Merenalaiseen rakentamiseen. Yritysedustajia Suomessa voisivat olla mm: Aker Offshore Oy, Arctia Offshore Oy (2), Arctia Shipping Oy (2), Deltamarin (2), Rauman telakka, STX Finland (2), Technip (2), Elomatic, Foreship, Helsingin kaupunki, Häkkisen konepaja, Korroosioalan start up yritys Porvoossa, Lamor Subsea, Raisio, maarakennusfirmat, Mobimar, Quattrogemini Ltd, Ramboll, TerraMarine (ent. VesiHaka), Valtionyhtiö (vaaditaan), Welquip, YIT; ym. 4. ryhmä: Turvallisuus- ja pelastustoiminta + Ilmatiede, sää, mittaus- ja seurantajärjestelmät + Navigointi ja reitin valinta. Yritysedustajia Suomessa mm: Ilmatieteen laitos (5), Furuno (3), Foreca (2), NAPA (2), Langhship (2), Suunto (2), Väisälä (2), Alfons Håkans, Ao. teknologiatoimittajat, muutkin kuin Vaisala, Finpilot-luotsiyhtiö (myös laajempi yhteistyö), Imagesoft (PKS, Espoo), Isot operaattorit, Lamour, Maanmittaushallitus(?), Mobimar, NAPA, Nokia, Scan-Malux Oy, Simulco?, Telemerk, Valtion yhtiö?, ym. 5. ryhmä: Laivanrakentaminen + Offshore + Tutkimus ja poraustoiminta. Yritysedustajia Suomessa mm: Arctech Helsinki Shipyard Oy (5), Aker Arctic Technology (3), Deltamarin (3), Arctia Shipping Oy (3), STX-Finland (3), STX-Finland Rauma, Rolls Royce (2), ABB, Steerprop, Aker Offshore Oy, Alfalava (kone- ja laitevalmistaminen), Alfons Håkans, Arctia Offshore Oy, Foreship, Kojamarin (ilmastointi); Kääntyvät potkurijärjestelmät: Korroosioalan start up yritys Porvoossa; MarineAlutech erikoisrungot, Mobimar, Quattrogemini Ltd, Rauman telakka; Suunto (kone- ja laitevalmistajat), Technip, Valtionyhtiö (vaaditaan), Wärtsilä , Laivanmoottoreissa; + Merima ym. Toisaalta käytännön tasolla on havaittavissa muun muassa Laivanrakentamisen ja Ympäristöteknologian yhteistyötä ja edellä esitetyt tulevaisuuden laivatilaukset myös korostavat tätä. Tällöin em. ryhmään lisäksi tulisi kuulua Lamor (4), Wärtsilä (2) (muun muassa rikkipesurit), Aalto-yliopisto, ABB, Arctia Icebreaking Oy, Arctia Shipping Oy, Baltic Sea Action Group, Meriaura, Mobimar, Moventas, Neste, SYKE, UPM, Ympäristöministeriö, Toisaalta myös Turvallisuus- ja pelastustoiminta nousi esille muun muassa kehitettäviä ja rakennettavia alustyyppejä Uudellamaalla testattaessa esille. Tällöin vielä em. ydinryhmään tulisi liittää seuraavia: Alfons Håkans, Finpilot-luotsiyhtiö (myös laajempi yhteistyö), Furuno (tutkat yms.), Langship, Mobimar, Lamour, Scan-Malux Oy; Valtionyhtiöt (?), ym. YTT Yrjö Myllylä, I Sea Business" 8.10.2015, Rauma Koulutus, kansainvälistymisstrategiat, AMTE-raportti, Myllylä 2013, s. 56-60, www.amtuusimaa.net . Kysymys: Miten työvoiman tarve arviosi mukaan muuttuu arktisen meriteknologian teemaan liittyvissä tehtävissä toivotussa ja mahdollisena pitämässäsi tulevaisuuden kuvassa vuoteen 2030 mennessä (voit ottaa lähtökohdaksi edellisissä vastauksissa hahmottelemasi tulevaisuuden kuva tai Delfoi-paneelin 1. kierroksen BCGanalyysin alan tilanteesta v. 2030 Työvoiman tarve seuraavan viiden vuoden aikana N Suorittava taso Työnjohto - taso Muu Koulutuksen tarve nykyisen henkilöstön N Nykyisiä ammattinimikkeitä (mainitse muutamia) 3,5 1 4 3,9 1 4 Telakkahitsarit, offshoretyöntekijät, pinnoitustyöntekijät, levyseppä-hitsaaja, asentaja, levyseppä, hitsaaja, suunnittelija 3,9 1 3 4,2 1 3 Alusten päällystö, projektinjohto, laatuasiantuntija, teknikko, insinööri 1 2 Säätieteilijät, Toimihenkilöitä tulee olemaan pulaa ja siihen tulevaisuuden liiketoiminta perustu enemmän kuin tuotantoon. Asiakaspalvelu, Myynti ja markkinointi, Arktisen huippututkimuksen osaajat suomalaisissa yliopistoissa. 3,9 1 2 4,2 Kysymys: Mikä on arviosi mukaan seuraavien koulutusasteiden tarve ELY-keskuksen rahoittamaan koulutukseen 1-5 vuoden tähtäimellä? A N Yliopistotaso (esimerkiksi muuntokoulutus) 4,3 13 Ammattikorkeakoulutaso 3,9 13 Ammatillinen / 2-asteen taso 3,5 13 Muu: arktisen sisävesiliikenteen harjoittelukeskus, erilliset yhteishankkeet 5,0 2 Olen taipuvainen hyväksymään väitteen / En ole taipuvainen hyväksymään väitettä (N=vastaajien määrä) 1. Kyllä % Ei, % N 91,7 8,3 12 Yksittäisiin hankkeisiin satsaamiseen sijaan on tärkeämpää liittoutua oikeiden pelureiden kanssa ja tarjota niille palvelupaketti ennen investointipäätöstä (vrt. Stokman-case, tai Snövhit tai Shell-Arctia Shipping – Nordica ja Fennica jäämanagement tehtävissä Beufortin merellä Alaskan rannikolla) 1. Arktisen meriteknologian hankintapäätökset tehdään Uudenmaan ja Suomen kannalta mieluummin pääkaupungeissa kuin alueiden / maakuntien kaupungeissa > on verkotuttava pääkaupunkeihin. 91,7 8,3 12 1. Luonnonvarojen hyödyntämisessä valtion ja valtionyritysten rooli on ratkaisevaa maailmalla ja pitäisi olla myös Suomessa, jotta pk-sektori pääsisi viemään 90,9 9,1 11 YTT Yrjö Myllylä, "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma Kansainvälistymisen kohdealueet AMTE-raportti, Myllylä 2013, s. 61, www.amtuusimaa.net . Ottakaa kantaa seuraavien alueiden tärkeydestä verkostoitumisen tai operatiivisen toiminnan / investointihankkeiden kohteina. Anna painoarvo 1-5, (1=ei tärkeä, 2=vähän tärkeä/matala, 3=jonkin verran tärkeä/kohtalainen, 4=melko tärkeä/korkea, 5=erittäin tärkeä/kriittinen). Verkostojen rakentamisen kohteena (messut, yrityskontaktit yms.) Operatiivisena toiminta-alueena/ investointien kohdealueena (lopputuotteen käyttömaa) ka N ka N Venäjä 4,9 10 4,8 11 Norja 4,7 10 4,3 10 Kanada 4,5 10 4,5 10 Kiina 4,4 10 3,7 10 Tanska / Gönlanti* 4,2 10 4,1 10 USA 4,1 10 3,9 10 Japani * 3,5 10 3,0 10 Intia* 3,5 10 2,5 11 Etelä-Afrikka 2,9 10 2,8 10 Argentiina 2,9 10 2,5 11 Muu, mikä? EU, Korea, Ruotsi 5,0 2 5,0 (2) 2 * = vastauksissa jonkun verran hajontaa YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma Ajankohtaisia mahdollisuuksia YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma Arktisia tutkimusaluksia ja jäänmurtajia, USA, EU… Valmistunut 2012 Raumalta 1) Jäänmurtajaluokan tieteellinen tutkimusalus S.A. Agulhaes II, 2) RV Mirabilis on 62,4 metriä pitkä ja 14,3 metriä leveä uiva laboratorio. Helsingissä 2013: kaksi öljy- ja kaasukenttien tukialusta, kuva alla, yksi öljyntorjuntajäänmurtaja. Lähde: Satakunnan kansa/www.satakunnankansa.fi: Etelä-Afrikan tasavallan ympäristöministeriön tilaama etelänapamantereen tutkimus- ja huoltoalus on valmistunut ja luovutettu tilaajalleen STX Finland Oy:n Rauman telakalla. Laiva valmistui aikataulussaan. Jäänmurtajaluokan tieteellinen tutkimusalus S.A. Agulhaes II on myös rahtialus ja on luokiteltu myös kansainväliseen matkustajaliikenteeseen. Etelä-Afrikka tilasi noin 116 miljoonaa euroa maksavan aluksen Antarktiksen tutkimusaseman huoltoalukseksi sekä meribiologian ja ilmatieteen tutkimukseen napamantereen hyisillä merialueilla Lähde: Satakunnan kansa/www.satakunnankansa.fi,: STX Finland Oy:n Rauman telakalla juhlittiin torstaina puolilta päivin Namibian Kalastus- ja Merentutkimusministeriölle rakennetun erikoisaluksen luovuttamista ja lipunvaihtoseremoniaa. RV Mirabilis on 62,4 metriä pitkä ja 14,3 metriä leveä uiva laboratorio, jonka suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota aluksen tekniikkaan, huollettavuuteen ja alhaisiin ylläpitokustannuksiin. Vuoden 2011 lopulla alkanut laivanrakennus on tuonut Rauman telakalle töitä noin 200 miestyövuotta. YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma Venäjä, Jamal ym: Merihistorian suurin moottoritilaus 10.11.2014? Wärtsilä Oyj, Lehdistötiedote, 10.11.2014: • Eteläkorealainen Daewoo Shipbuilding and Marine Engineering -telakka on tilannut yhteensä 54 Wärtsilän monipolttoainemoottoria arktisiin olosuhteisiin tarkoitettuihin, kuljetuskapasiteetiltaan 172 600 kuutiometrin LNG-säiliöaluksiin Yamal LNG -projektiin Pohjois-Venäjälle. Alukset omistaa Teekay LNG Partners of Canadan ja China LNG Shippingin yhteisyritys yhdessä China Shipping LNG Investment Co., Ltd:n ja japanilaisen Mitsui O.S.K.:n yhteisyrityksen kanssa. Moottoritilauksen sai Wärtsilän korealainen yhteisyritys Wärtsilä Hyundai Engine Company lokakuussa. Wärtsilän laitteistot toimivat nesteytetyllä maakaasulla (LNG), raskaalla polttoöljyllä (HFO) tai matalan viskositeetin meridieselillä (MDO), mutta alukset tulevat pääsääntöisesti käyttämään kaasua polttoaineena. Arktisissa vesissä moottoreita käytetään jopa -50 asteen lämpötiloissa, ja murrettaessa yli kahden metrin paksuista jäätä, moottoreiden kuormitus voi vaihdella hyvinkin paljon lyhyellä aikavälillä. Sopimuksen saamisen avaintekijänä oli Wärtsilän kyky täyttää näiden olosuhteiden vaativat suunnitteluehdot. Koko tiedote alla olevassa linkissä Wärtsilän sivuilla: Wärtsilän monipolttoainemoottorit valittu Arc 7 -mallin jäätä murtaviin LNGsäiliöaluksiin YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma Suomi: Puskijat, satamajäänmurtajat yms. YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma Itämeri: LNG ja muut uudet kuljetustarpeet Kuvan Copyright: CC (Kuva näytetään erikseen) YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma Arctia Shipping, 1 mrd € Aiheesta oli tarkemmin uutinen mm. Microsoftin uutispalvelussa 24.11.2014. Aiheesta kirjoitti aiemmin myös mm. Keskipohjanmaa: (Lähde: Microsoftin MSN-palvelu, Uutinen päivätty STT:n uutiseksi, 24.11.2014) Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on päättänyt, että jatkossa jäänmurtajia operoiva Arctia Shipping -yhtiö vastaa myös murtajien hankkimisesta. Valtio aikoo hankkia uusia monitoimimurtajia miljardilla eurolla Arctia Shippingille, jonka laivasto on uudistettava kokonaan vuoteen 2029 mennessä. Hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaus merkitsee samalla päätepistettä kiistellylle perinteisen jäänmurtajan hankinnalle. Liikenneministeriö on määrätty aloittamaan valmistelut Liikennevirastolle tilatun erityisesti Itämeren oloihin sopivan jäänmurtajan myymiseksi. Kuva: Arctia Shippingin pääkon avajaiskutsukortista YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma Merivoimat 1,2 mrd € Merivoimat on saanut valtuudet korvata ensi vuosikymmenellä vanhentuvan taistelukaluston uusilla taistelualuksilla. Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on valtuuttanut puolustusvoimat käynnistämään Laivue 2020 -hankkeen, jonka tavoitteena on korvata 2020-luvulla vanhentuva kalusto. Neljällä uudella aluksella korvataan 1990-luvun alussa rakennetut kaksi Hämeenmaa-luokan miinalaivaa ja 1990-luvulla rakennetut neljä Rauma-luokan ohjusvenettä. Neljästä uudesta aluksesta tulee keskeinen osa meripuolustusta. Hanke käynnistyy tietopyynnöillä valmistajille tänä ja ensi vuonna. Tarjouspyynnöt lähetetään vuosina 2017-2018 ja taistelualusten rakentamisvaihe sijoittuu vuosille 2019-2024. Puolustusvoimien arvion mukaan tarvittavan suorituskyvyn rakentaminen edellyttää noin 1,2 miljardin euron rahoitusta. Rahoituksesta päättää budjettivaltansa nojalla eduskunta. Merivoimien komentajan, kontra-amiraali Kari Takasen mukaan hankittavilla aluksilla tulee olla kyky alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen, meriliikenteen suojaamiseen sekä mereltä tulevien hyökkäysten torjuntaan. Merivoimien komentajan mukaan taistelualusten hankinnassa pyritään maksimoimaan kotimaisuusaste. Kuva: YLE 25.9.2015 http://yle.fi/uutiset/merivoimat_hankkii_nelja_uutta_tais telualusta/8332514 YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma Tur http:/ nen_a 05 ArcMaTe / AMTE (Arktisen meriteknologian ennakointi) jatkohankesuositus no 4: Öljyntorjuntalaboratorio ja koulutus- ja kehittämiskeskus YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma Yhteenvetoa SPT-Trendit vuoteen 2030: 1) Raaka-aineiden hintojen nousu, 2) Ilmastonmuutos, 3) Resurssitehokkaat teknologiat, 4) Kasvava ympäristötietoisuus, 5) Arktiseen sopivat teknologiset ratkaisut, 6) Pohjoisen ulottuvuuden / arktisen merkityksen kasvu 7) Väestön kasvu Villejä kortteja • Esim. raaka-aineiden hintojen yllättävä lasku (Kiinan taloustaantuman tms. syyn vuoks), uudet mullistavat teknologiat, ympäristökatastrofit, sodat Arktinen meriklusteri 2030: 1. Kassavirran lähteet: telakat… 2. Auringon nousun alat: tutkimus- ja poraus; merenalainen rakentaminen; turvallisuus- ja pelastus; navigointi ja reitinvalinta… 3. Tähtiklusterit : Ympäristönsuojeluteknologia, Ilmatiede, sää, mittausjärjestelmä… YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma Yhteenvetoa Ilmassa olevia mahdollisuuksia: • ESIR Innovaatiorahoitus (+ Arktiset ohj.) • ArcMaTe (Ympäristönsuojeluteknol.) • Merivoimien tilaus, 1,2 mrd € • Arctia Shippingin laivaston kehittäminen, n. 1 mrd €? • Yhdysvaltojen arktisen laivaston kehittäminen • LNG kuljetusalukset- ja ratkaisut arktisiin olosuhteisiin • Muut (verkottuminen Turun, Helsingin, Teijon, Saksan, Venäjän jne. telakoiden kanssa) YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma Yhteenvetoa Peruslähtökohtia • Yritys- ja markkinalähtöisyys • Innovaation olemuksesta jaettu käsitys • Innovaatiotoimijoiden merkityksen tunnistaminen • T ja K ja I toimintojen erojen ymmärtäminen ja avaintahojen tunnistaminen (K ja I tarvitsevat toi-meenpanijoita!) • Valintojen tekeminen puiston profiilista (esim. arktinen erikoistuminen – mitä tarkemmin?, varustelutelakka, yhteistyösuunnat jne.) • Vertikaalisen ja horisontaalisen klusteroitumisen tukeminen • Kilpailuedut maantieteestä (arktinen laajasti ymmärrettynä) yms. Työkaluja innovaatioiden tukemiseksi • Tulevaisuudentutkimuksen menetelmien (mm. Delfoi, Tulevaisuusverstaan) ja avainkäsitteiden (mm. heikot signaalit, trendit yms.) ammattimainen hyödyntäminen Ajankohtaisia teknologiatrendejä • Esineiden Internet • 3D kuvantamisen ja tulostamisen hyödyntäminen • Benchmarking: Vaasa, Aviapolis?, Oulu. YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma Yhteenvetoa …Millainen on tulevaisuuden teollisuuspuisto? • Kustannustehokkuuden lisäksi innovaatiotoimintaa tukeva, so. mm. markkina- ja yritystiedolla hankkeita suuntaava (kysyntälähtöisyys), käytännön ongelmia ratkova. • Uusia kasvualoja tukeva, mutta kassavirran lähteiden edellytyksistä huolehtiva (BCG analyysi, esim. koulutustarpeet, työnjohtajat , telakkatoiminta yms. keskeisiä) • Fyysiset ratkaisut tukevat kohtaamisia, innovaatiotoiminnan osapuolten kohtaamisia puistossa (toiminnan fyysinen suunnittelu!). • Organisatoriset ratkaisut tukevat kohtaamisia, ts. innovaatiotoiminnan osapuolet yhteisissä organisaatioissa. • Ohjelmalliset ja toiminnalliset ratkaisut tukevat innovaatiotoiminnan osapuolten kohtaamisia puistossa ja muualla. • Maantiedettä hyödyntävä – arktiset mahdollisuudet hyödyntävä • Jatkuvaa valintaprosessia tekevä, yhteistyötä alueen ulkopuolelle hakeva, verkottunut tilaajaorganisaatioihin sekä kotimaassa. • Ulkomaista työvoimaa ja osaamista hyödyntävä. YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma Yhteenvetoa ”Mitä se edellyttää Puistolta kokonaisuutena?” - Kustannusetujen lisäksi innovaatioiden tukemista ja imagoetua; Somen rooli? - Em. tukemista fyysisin, organisatorisin ja toiminnallisin/ ohjelmallisin (projektit, esim. I Sea Business) keinoin - Jatkuvaa valinta prosessia ja valintojen tukemista - Koulutustoimintaa (projektiosaaminen, laatukriteerit, työnjohtokoulutus..) Infra - Ajanmukaiset energia ja tietoliikenneyhteydet (maakaasu/LNG!) - Puiston ja yritysten tarjonta löydettävä helposti myös sähköisesti (osaamisprofiilit) Yrityksiltä - Yhteistyökykyä, kilpailijoiden sietämistä ja toivomista – puiston ja sen toiminnan kehittymisen kannalta keskeistä (innovaatiot), avointa mieltä (suunnittelutoimistojen rooli?). Suositus: Käynnistetään Delfoi- (ja tulevaisuusverstaspohjainen) systemaattinen projekti: MILLAINEN ON SEASIDE INSDUSTRY PARK RAUMA VUONNA 2030? YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma Kiitokset, lisätietoja Yrjö Myllylä, YTT, Toimitusjohtaja yrjo.myllyla@aluekehitys.fi www.amtuusimaa.net www.rdaluekehitys.net Viime aikaisia meriteollisuuteen liittyviä koulutustilaisuuksia • • • • • • • • • • • • • • • • MERMAID-työpaja 1.4.2015 Helsinki, Ilmatieteen laitos Arktisen alueen kehitysnäkymät ja tutkimuslaitoksen mahdollisuudet tukea arktisen alueen toimintaa, Työterveyslaitos 16.3.2015 Päätösseminaari: Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille – projekti, Oulu 26.11.2014 Arktisen alueen mahdollisuudet Pohjois-Suomelle Ohjauksen ja työmarkkinatietouden seminaari, 7.11.2014, Oulu, Pohjoisen, arktisen alueen, työmarkkinoiden näkymät, SMARCTIC-lopputyöpaja 8.-9.9.2014: klo 9.00 – 10.00 Avaussessio ”Arktisen toimintaympäristön trendit – motivointi päivän töihin Suomi ja arktisen toimintaympäristön vahvat ennakoivat trendit, Maanpuolutuskorkeakoulu, 22.5.2015. Vahvat ennakoivat trendit ja ympäristöalan mahdollisuudet Luoteis-Venäjällä ja arktisilla alueilla, Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulu 15.4.2014Industria Oy koulutus 20.3.2014 Porissa: “Arktinen ulottuvuus ja offshore” ”Arktinen osaaminen – avain kasvuun.” Esitelmä ”Arktisesta arkista” seminaarissa Lappeenrannassa 12.2.2014 Helsinki Climate Forum: Arctic Urgency 28. September 2013 Valtakunnallinen Yrittäjän päivä 5.9.2013, ohjelma Kuusamossa Arktisen meriteknologian ennakointi – tulosten esittely ja soveltaminen, Hitsauteknillinen yhditys, Raahe, 24.4.2013 Pohjoisen kaivosliikenteen tulevaisuus, Tiistaina 12.3.2013 klo 17-20 Tieteiden talo, Arktisen meriteknologian ennakointi – Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille. Meriklusterin verkostoitumispäivä. Aika 13.12.2012. Paikka STX Rauman telakka. Tilaaja Industria Oy. Arktisuuden mahdollisuudet liikenteen tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa 21.11.2012. Arktisen meriteknologian tulevaisuusverstas Helsingissä 11.10.2012. Tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta, FINTRIP-seminaari 7.9.2012 YTT Yrjö Myllylä "I Sea Business" 8.10.2015, Rauma
© Copyright 2024