1. No category

Verkkotoimikunta 22-23.9.2015
Kilpilahti
Haikko
Agenda
Tiistai 22.9.2015
10.00 - 11.00 Kilpilahden esittely ja turvallisuus alueella / Jyrki Havukainen
11.00 - 12.00 Lounas
12.00 - 14.30 Kilpilahden teollisuusalueeseen tutustuminen / Jyrki Havukainen
14.30 - 15.00 Kahvi
15.00 - 15.30 Fingridin ajankohtaiset / Petri Parviainen
15.30 - 16.00 Ajankohtaiset kantaverkkopalvelut / Petri Parviainen
16.00 - 16.30 Bussikuljetus Kilpilahdelta Malmgårdin Kartanolle
16.30 - 17.00 Kahvi
17.00 - 18.00 Panimovierailu
18.00 - 18.30 Bussikuljetus Malmgårdista Haikon Kartanolle
18.30 - 19.00 Majoittuminen
19.00 Illallinen Kartanoravintolassa
Ajankohtaista
•
•
•
•
•
•
•
Asta Sihvonen-Punkka on nimitetty Fingridin uudeksi
sähkömarkkinajohtajaksi ja hän aloittaa Fingridissä 1.1.2016
Fingrid ja Helen Oy tutkivat Suvilahden sähkövaraston käyttöä
taajuudensäätöön kolmivuotisessa tutkimusprojektissa.
Suvilahden sähkövarasto on valmistuessaan pohjoismaiden
suurin (syöttöteho 1,2 MW, akkukapasiteetti 600 kWh)
HVDC –asemien kunnossapitosopimukset vuosille 2016 – 2020
– Rauman Fenno-Skan ja EstLink1 yhteydet, ABB Oy Power
Systems
– Anttilan EstLink2 yhteys, Siemens Osakeyhtiö
Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitosta varten tarvittavien voimajohtojen
ympäristövaikutusten arviointi käynnistyy
Yhteispohjoismaisen taseselvityksen (Nordic Balance Settlement,
NBS) käyttöönotto lykkääntyy alkuvuodesta syksyyn 2016
Fingrid järjestää tarjouskilpailun taajuusohjatun käyttö- ja
häiriöreservin ylläpidosta ajanjaksolle 1.1.2016 – 31.12.2016.
Tasepalvelun uudet hinnat 1.10.2015 alkaen
Investoinnit (1.6.2015 jälkeen)
Hankintasopimukset
• Kolme uutta päämuuntajaa, Hyosung Corporation
• Kiikanlahden 110 kV sähköasema, Caverion Industria Oy
• Lieto-Forssa 400 + 110 kV voimajohto, Dalekovod
Hankintapäätökset
• Alajärven, Seinäjoen, Petäjäveden ja Mäntän johtojärjestelyt, Eltel Networks
Oy
• Melon 110 kV sähköaseman perusparannus ja kondensaattorin lisääminen,
Vattenfall Nordic Oy
Investointipäätökset
• Kristenestadin sähköaseman laajennus
• Nurmijärven 400/110 kV muuntoaseman perusparannus ja Loviisan 400 kV
laitevaihto
• Vantaa Länsisalmen sähköaseman kehittäminen
–
Melon sähköasema
Uusi 400/110 kV muuntaja ja 400 kV kytkinlaitos, sekä tarvittavat johtojärjestelyt
Nurmijärven 400/110 kV muuntoasema
Lieto – Forssa voimanjohtourakka käynnistyy
•
•
Lieto-Forssa 400+110 kV voimajohdon
rakennustyöt käynnistyvät vielä tämän vuoden
puolella voimajohtopylväiden perustustöillä
• Uusi voimajohto on pituudeltaan 68 km
• Valmistuu kokonaisuudessaan 2018
Hikiä-Forssa voimajohtotyömaa ja Forssan sähköaseman laajennus
valmistuu maaliskuussa 2016
Syksyllä 2015 käynnistetään 400+110 kV Hikiä Orimattila ja 110 kV KoriaYllikkälä voimajohtojen yleissuunnittelu
Kantaverkkosopimus 2016 ->
Verkkotoimikunta 9_2015
Petri Parviainen
Kantaverkkosopimus 2016, rakenne
Liite 3
Liite 2
Liite 1
Kantaverkkosopimus 2016
1. Sopijapuolet ja sopimuksen tarkoitus
2. Sopimuksen voimassaolo, toistaiseksi
Kantaverkkosopimus
3. Sopimuksen ehdot, sovellettavat liitteet
• 4. voimassa
toistaiseksi
Sopimuksen
muutokset
5. Salassapito
6. Sopimuksen siirtäminen, irtisanominen ja
purkaminen
7. Erimielisyydet
8. Muut sopimusehdot
9. Allekirjoitukset
Lisäksi sovellusohjeet ja
liittymisehdot (YLE ja
VJV)
LIITE 1, Kantaverkkopalveluehdot 2016
1. Ehtojen soveltaminen
2. Kantaverkon kehittäminen
3. Asiakkaan kantaverkkoliitynnät
4. Järjestelmävastuu
5. Kantaverkkopalvelun laatu,
rajoitukset ja keskeytykset
6. Loissähkö ja loistehoeservi
7. Laskutusmittaukset ja
sähköntuotantoilmoitukset
8. Maksut ja niiden määräytyminen
9. Maksuehdot
10. Maksujen ja ehtojen tarkistukset
11. Vahingonkorvaukset
12. Ylivoimainen este
LIITE 2, Asiakkaan liittymispisteet sekä
mittaus- ja laskutustiedot
LIITE 3, Palveluhinnoittelu
1. Pätö- ja loissähköenergian
toimituksen hinnoittelurakenne
2. Sovellettavat yksikköhinnat
3. Päivitetään vuosittain
8
Keskeiset muutokset
1.
Sopimusrakenteen muutos
 Voimassa toistaiseksi
 Palveluehdot, hinnoittelu ja mittaus/laskutustiedot omilla liitteillään
2.
Hinnoittelurakenne
 Askel tehopohjaisempaan suuntaan; kulutus ja tuotanto
 Tuotannon maksuosuuden kasvattaminen
 Maksuja kohdistetaan osin myös liittymispisteen takaiselle tuotannolle
3.
Loissähkö ja loistehoreservi




4.
Liittymispistekohtaiset loistehon otto ja antorajat, päivitys vuosittain
Seuranta ja laskutus liittymispisteittäin
Loisreservi jatkossa velvoitepohjainen
Pyydetystä jännitetuesta maksetaan
Tarkennuksia maksuehtoihin
 Sähkövero ja siihen liittyvät pankkitakuut koskien verovelvollisia
 Maksuvelvollisuuden laiminlyönti; maksumuistutus, pankkitakuut, palvelun keskeyttäminen
5.
Haarajohtojen seuranta
25.5.2015
Kantaverkko 2016
Sovellettavat ohjeet ja ehdot
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
Yleiset liittymisehdot (YLE)
Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV)
Reaaliaikaisen tiedonvaihdon sovellusohje
Loissähkön toimituksen ja loisreservin ylläpidon sovellusohje
Suurhäiriöohje
Tehopulaohje
110 kV verkon sähkönlaatu-raportti
Sähkökaupan tiedonvaihdon menettelyohje (Energiateollisuus)
Netotussopimus –malli
Pankkitakuu -malli
Kantaverkkosopimus 2016, Tilanne 9_2015 1(5)
1. Energiavirasto on välittänyt Fingridille syyskuun alussa 2015
kommentteja ja korjausehdotuksia 11 asiakkaalta
1. Sopimuksen ehdot:
1.
2.
3.
Sopimusta ei pitäisi voida muuttaa yksipuolisesti
Salassapito kohtaa täsmennettävä
Fingridillä ei pitäisi olla oikeutta irtisanoa sopimusta
2. Palveluehdot:
1.
2.
3.
4.
5.
Ehtoja täsmennettävä kantaverkon laajuuden muutoksissa
Voimalaitosten huolto- ja vikatilanteiden ilmoittamisesta Remit –asetuksen mukaiset
velvoiteet pitäisi riittää
Keskeytyksistä tuli sopia kaikkien osapuolten kesken
Vahingonkorvausten emimmäiskorvaus tulisi olla 12 M€/asiakas
Ylivoimainen este myös asiakkaille (maksusuorituksen estyminen)
Kantaverkkosopimus 2016, Tilanne 9_2015 2(5)
6. Uudessa sopimuksessa esitettyihin loissähkön toimitusehtoihin on
tullut useita muutosehdotuksia (ml.sovellusohje):
•
liittymispistekohtainen seuranta lisää kohdekohtaista kompensointitarvetta
•
lähekkäin sijaitsevien liittymispisteiden loisteho pitäisi voida netottaa
•
raideliikenteen syöttöasemien kompensointi huomioitava vähentävänä tekijänä
•
voimalaitosten syöttämästä loistehosta jännitteensäädön tukena ei pidä laskuttaa
•
loissähkötariffi ja nykyiset ehdot yhdessä johtaa liian suureen laskutukseen
3.
Palveluiden hinnoittelu
1.
Tariffin aikajaotuksen olisi noudatettava valtakunnallista harmonisointitavoitetta
Kantaverkkosopimus 2016, Tilanne 9_2015 3(5)
1. Fingrid laatii vastineen Energiavirastolle 30.9.2015 mennessä
1. Sopimuksen ehdot:
1.
2.
Sopimukseen tehdään muutamia täsmennyksiä kommenttien perusteella
Muutosoikeus ja irtisanomisoikeus tulee säilyttää, muuten sopimus joudutaan aina
kokonaisuudessaan uusimaan. Vähänkin merkitykselliset muutokset käsitellään aina
ensin Energiaviraston kanssa
2. Palveluehdot:
1.
2.
3.
Sopimukseen tehdään muutamia täsmennyksiä kommenttien perusteella mm.
laajuuden muutos ja ylivoimainen este -kohtiin
Nykyinen käytäntö huolto-, vika- ja keskeytystilanteiden hallinnassa on toimiva, eikä
ole aiheuttanut ongelmia kenellekään
Vahingonkorvausvelvoitteen muuttaminen asiakaskohtaiseksi lisäisi Fingridin riskiä
satakertaiseksi, ei voida hyväksyä (hintavaikutus?)
Kantaverkkosopimus 2016, Tilanne 9_2015 4(5)
Loissähkön toimitusehtoja sekä sovellusohjetta päivitetään. Tehdyt muutokset
ovat kaikki luonteeltaan esitettyjä ehtoja lieventäviä, joiden myötä asiakkaiden
investointitarve pienenee oleellisesti:
4.
1. Sekä otto- että antopuolen loistehorajojen laskennassa käytetään liittymispisteen
takaisten voimalaitosten tehojen summaa
2. Kuukaudessa sallitaan 50 maksutonta ylitystä
3. Ylityksen ovat maksuttomia, vaikka raja ylittyisi kaksinkertaisesti tai enemmän
4. Loistehorajojen minimiarvot kaksinkertaistetaan
5. Pienennetään annon tehomaksua 1500 € -> 1000 €
6. Loistehomaksuja ei peritä v. 2016
7. Raideliikenteen syöttöasemien kompensoinnin huomiomisessa tapauskohtaista
harkintaa
Kantaverkkosopimus 2016, Tilanne 9_2015 4(5)
3. Palveluiden hinnoittelu
1. Aikajaotusta ei ole syytä muuttaa, koska:
•
•
•
•
Tarkoittaisi nykyisen aikajaotuksen noudattamista
Tavoite siirtyä aiheuttamisperiaatteen mukaisesti nykyistä tehopohjaisempaan
hinnoitteluun (talviaika 3600h -> 900h)
Korkeamman hinnan kytkeytymisajan aikaistamisella tavoitellaan ohjausvaikutusta
talven kulutuspiikin hillitsemiseksi
Muutos ei aiheuta käytännössä ongelmia kuluttajien siirtomaksujen tariffointiin, koska
kantaverkkojen maksuosuus loppuhinnasta on noin neljännes. Kj-tariffeihin saattaa
tulla jollain asiakkailla tarvetta muutoksiin, koska kantaverkkotariffin osuus maksusta
on merkittävä.
Eteneminen syksyllä 2016
1. Fingridin vastine Energiavirastolle 30.9.2015
 vastineet asiakkaiden kommenteihin
 liitteenä päivitetty kantaverkkosopimus liitteineen hyväksyttäväksi
2. Loissähkön toimitusehtojen simulointia ja valmistelua 10_2015
3. Kantaverkkopalveluiden yksikköhintojen julkistaminen
Kantaverkkopäivässä 3.11.2015
4. Asiakastapaamiset 11_2015 Helsinki, Oulu, Seinäjoki, Kuopio
5. Sopimukset toimitetaan asiakkaille 12_2015
6. Sopimuksen soveltaminen alkaa 1.1.2015
16
Uuden liittymispistekohtaisen loistehoikkunan määrittäminen (luonnos
9_2015)
•
•
Loistehoikkuna määritellään liittymispistekohtaisesti
Ikkuna määritelty erikseen pätötehon kulutukselle ja tuotannolle
Wotto = verkosta otettu vuosienergia
tk = huipunkäyttöaika
• prosessiteollisuus 7000 h
• muu kulutus 5000 h
Potto
(MW)
Pnetto = liittymispisteen takaisen voimalaitosten nettosähkötehojen (MW) summa
Potto = verkosta otettu/annettu pätöteho
l = QD1 + Potto x (QG1 – QD1) / Pmin
Potto = verkkoon annettu pätöteho
(Pm , Qm )
Q (MVAr)
anto
1.9.2015
Q (MVAr)
otto
QG
QD
QD1
P (MW)
Laskutettava
loistehoylitys
17
Uuden liittymispistekohtaisen loistehoikkunan määrittäminen
•
Kulutuksen ikkunan muoto säilyy lähes entisenä
–
–
–
QD = Wotto /tk x 0,16 + 0,1 x Pnetto/0,9
QD1 = -0,25 x QD
Lisäksi otto- ja antoraja kasvavat pätötehon oton kasvaessa
• QD = 0,16 x Potto
• QD1 = -0,04 x Potto
–
Loistehoikkunalle minimiraja
• QDmin = 1 MVAr (voimajohtoliityntä)
• QDmin = 2 MVAr (sähköasemaliityntä)
•
Pätötehon tuotantopuolella loisrajat
–
–
•
QG = 0,1 x Pnetto / 0,9
QG1 = -QG
Antorajassa siirtymä kulutuspuolelta tuotantopuolelle
–
1.9.2015
l = QD1 + Potto x (QG1 – QD1) / Pmin
Wotto = verkosta otettu vuosienergia
tk = huipunkäyttöaika
• prosessiteollisuus 7000 h
• muu kulutus 5000 h
Pnetto = liittymispisteen takaisen
voimalaitosten nettosähkötehojen (MW)
summa
Potto = verkosta otettu/annettu pätöteho
Esimerkki sekapisteestä
Pätöteho (MW)
45
-10
25
Poistetaan
50 suurinta
ylitystä
kuukausittain
-8
-6
5
-4
-2
0
-15
-35
-55
Loisteho (MVAr)
2
4
6
8
10
19
Kantaverkkohinnoittelun uusi rakenne 1.1.2016
Tarriffirakenteen komponentti
Yksikköhinnat***)
Häviöt kohdistetaan antoenergialle ja
reservit voimalaitosten liittymistehoon
€/MWh
Talvijakson pituus
3 kk, joulu – helmikuu
talviarkipäivän pituus klo 7-21, ma - pe
900 h
Kulutus, talvi/talviarki
6,9
Kulutus, muu aika
2,3
Kantaverkosta otto
0,9
Kantaverkkoon anto
0,6
Tuotanto *)
1500 €/MW,a
Tuotannon keskihinta **)
Tuotannon osuus kantaverkkotulosta
0,7
14 %
*) Tuotannon nettopätöteholle, MW (komission asetuksen (EU) 543/2013 mukainen ilmoitus)
**)Tuotannon keskihinta laskettu koko Suomen sähköntuotannolle
***) Yksikköhinnat laskettu vuoden 2015 tariffitason mukaisina
16.12.2014
Neuvottelukunta
20
Tarkennetun hinnoittelurakenteen vaikutuksia eri tyyppiasiakkaille
Tyyppiasiakkaiden muutos (€/MWh), hintataso 2015
Asiakas
Profiili
2015 yksikköhinnat
€/MWh
16.12.2014
Muutosvaikutus
Häviöt kohdistetaan
antoenergialle ja reservit
voimalaitosten liittymistehoon
€/MWh
Teollisuuskuluttaja
Pitkä käyttöaika
3,81
-0,20
Teollisuuskuluttaja
Myös vastapainetuotantoa
3,54
-0,07
Tuulivoimatuottaja
Kantaverkkoliityntä
0,90
+0,24
Sähkön tuottaja
Pitkä käyttöaika
0,90
-0,11
Kaupunki
jakeluyhtiö
Omavarainen
3,31
+0,19
Alueellinen
jakeluyhtiö
Ei tuotantoa
4,00
-0,11
Lauhdetuottaja
Osallistuu säätöön
0,90
+0,45
Neuvottelukunta
Lyhyen käyttöajan voimalaitoksien maksu
• Lyhyen käyttöajan voimalaitoksille on mahdollista sopia tehomaksun sijaan
energiaperustainen maksu
• Maksun suuruus on 3 €/MWh (arvio)
– maksun perustana on kantaverkkotariffin mukainen tuotannolle kohdistettu maksu
(alustava 1500 €/MW,a) ja 500 tunnin vuotuinen käyttöaika (IED direktiivi)
– maksu kohdistetaan laitoksen nettotuotannolle
• Niistä lyhyen käyttöajan voimalaitoksista, joihin sovelletaan seuraavalle vuodelle
energiaperusteista maksua tehomaksun sijaan, tulee sopia erikseen vuosittain
joulukuussa
– teholtaan pieniä varavoimageneraattoreita, jotka on tarkoitettu vain tilapäiseen käyttöön ja
häiriöiden hallintaan, ei huomioida laskutuksessa
Agenda
Keskiviikko 23.9.2015
09.00 - 09.30 Organisaatiouudistus Teollisuuden voima Oyj / Jaakko Tuomisto
09.30 - 10.00 Petäjäskoski / Jarmo Henttinen
10.00 - 10.15 Kahvi / Kahvibuffet kokouskahviossa
10.15 - 11.00 HVDC-tiimin ja kehitystyön esittely / Tuomas Rauhala
11.00 - 11.30 PAS 55 / Tuomas Maasalo
11.30 - 12.30 Lounasbuffet Kartanoravintolassa
12.30 - 13.00 Siirtyminen Anttilan sähköasemalle (omilla autoilla)
13.00 - 15.00 Anttilan turvallisuus ja EstLink-2 esittely / Tuomas Rauhala
Petäjäskosken 400/220 kV muunto ja 220 kV kytkinlaitoksen
uusiminen
23.9.2015 Verkkotoimikunta
Jarmo Henttinen
Hankkeen taustaa
• Petäjäskosken hanke on osa Lapin verkon kehittämissuunnitelmaa
• Lapin sähkön kulutus ja tuotanto ovat kasvussa, joten alueella tarvitaan lisää
muuntokapasiteettiä
• Lapin pääasialliset yhteydet kantaverkkoon ovat Pirttikosken ja Petäjäskosken
400/220 kV kaksi muuntajaa. Verkko ei kestä muuntajien vikoja eikä varamuuntajaa
käytännössä ole.
• 220 kV asema on rakennettu 1950-1960 lukujen vaiheessa, aseman laitteita on
vaihdettu ja modifioitu vuosien mittaan kytkinlaitoksen käytön jatkamiseksi. Vanhan
aseman laajentaminen ei ole järkevää
Hankkeen laajuus
•
•
•
•
•
Uusi 400/220 kV muunto (toimitus 2016 lopussa, Hyundai Heavy Industries CO.LTD)
Kaksi reaktoria, valmistaja Coil Innovation.
Vanha 220 kV kytkinlaitos korvataan kaasueristeiseksi
400 kV asemaa laajennetaan yhdellä duplex-kentällä
Toteutetaan tarvittavat johtojärjestelyt
Hankkeen kustannukset yhteensä 21 M€
• Asemaurakka, 15M€
• 400/220 kV muuntaja, 3M€
• Reaktorit, 450k€
• Voimajohtourakka, 1,5M€
• Muut kulut noin 1M€ (tontin hankinta, rahoituskustannukset, FG:n omat kustannukset)
Petäjäskoski ennen projektia
Muuntaja, reaktorit ja valvomo ovat
vesivoimalaitoksen tiloissa.
Petäjäskosken 182 MW
voimalaitos on Kemijoen
Vesivoimalaitoksen ja
suurin
Fingridin muunnot.
Poikkeuksellisesti yksi
muuntaja muodostuu
kolmesta erillisestä 1vaihemuuntajasta.
220 kV kytkinlaitos
on rakennettu 1950luvun lopulla.
Purettu entinen
400 kV
kytkinlaitos
kenttä
Uusi 400 kV
kytkinlaitos
valmistui 2009.
Puretaan 220 kV
avokytkinlaitos ja sen
tilalle rakennetaan
muuntajabunkkeri
sekä reaktorilaitos
220 kV GIS
kytkinlaitos
rakennuksineen
400/220 kV
muuntajalta
asennetaan uusi johto
400 kV asemalle
400 kV johto
käännetään uuteen
kenttään (LETSI)
400 kV asemalle
lisätään duplex-kenttä
Hankkeen toteutus, Fingrid
• Esisuunnittelu valmistunut helmikuussa 2014.
• Investointipäätös hankkeesta 13.2.2014
• 400/220 kV muuntaja hankittu osana 400 kV muuntajasopimusta jolla ostettu
yhteensä kuusi muuntajaa. Sopimus Hyundain kanssa 1.10.2013
• Asemaurakan kilpailutus kesällä 2014
• Urakkasopimus asemaurakasta Infratek Finland Oy:n kanssa 23.10.2014, 11,1M€.
Urakka valmistuu 2016 lopussa.
• Voimajohtourakan kilpailutus loppuvuodesta 2014
• Urakkasopimus voimajohtojärjestelyistä Destia Oy:n kanssa 7.1.2015. Urakka
valmistuu 2016 syksyllä.
• 400/220 kV muuntaja ja reaktorit toimitetaan asemalle vuoden 2016 lopussa
Urakoiden toteutus
Asemaurakka
• Infratek Finland toimii projektissa pääurakoitsijana (vastuussa työmaajärjestelyistä myös
voimajohto- ja muuntajaurakoitsijalle)
• Toteutus KVR (kokonaisvastuurakentaminen)-urakkana
• Toteutukseen kuuluu uusi 700 m2 GIS-rakennus, 220 kV 5 kenttäinen 2-kisko GIS, 220 kV
kaapelointi, 400 kV laajennus, 220 kV purku, 400/220/20 kV muuntajainfrastruktuurin
rakentaminen kuljetusteineen, reaktorilaitosten rakentaminen. Lisäksi haastavat purkutyöt
Kemijoen voimalaitoksen tiloista.
Voimajohtourakka
• Urakoitsijana Destia, urakkaan sisältyy 400 sekä 220 kV uudet pylväät perustuksineen
sekä johtimien käännöt.
Muuntajatoimitus
• Muuntaja hankittu asennettuna varusteltuna paikoilleen.
HVDC-tiimin ja kehitystyön esittely
Verkkotoimikunnan kokous
2015-09-23
Tuomas Rauhala
Esityksen rakenne
Lyhyesti suurjännitteisestä tasasähkön siirtojärjestelmästä (HVDC)
Fingridin HVDC-järjestelmät
HVDC-järjestelmien merkitys Suomen voimajärjestelmän kannalta
HVDC-järjestelmien luotettavuudesta
Fingridin HVDC-järjestelmien käytettävyyden varmistaminen
Vaihtosähköyhteyden ja tasasähköyhteyden rakenne-erot
4 kpl 400 kV HVAC-johtolähtöjä (duplex)
Vaihtosähkösiirtoyhteys
HVDC siirtoyhteys
Anttilan sähköasema
4×
1×
EstLink 2 Anttilan HVDC -suuntaaja-asema
("1 kpl HVDC-johtolähtö")
33
Fingridin HVDC-yhteydet
Fenno-Skan 1 (FI: Rauma, SE: Dannebo)
– käytössä vuodesta 1989, automaatiouusinta 2013
– 400 kV, 500 MW LCC (tyristoriteknologia)
• käyttö 320 kV, 400 MW, syynä DC-kaapelin tekninen kunto
Fenno-Skan 2 (FI: Rauma, SE: Finnböle)
– käytössä vuodesta 2011
– 500 kV, 800 MW LCC (tyristoriteknologia)
EstLink 1 (FI: Espoo, EE: Harku)
– käytössä vuodesta 2006, vuodesta 2013
kantaverkkoyhtiöiden omistama
– +/- 150 kV, 350 MW VSC (transistoriteknologia)
EstLink 2 (FI: Anttila, EE: Püssi)
19.8.2014 H. Nurminen
– käytössä vuodesta 2014
– 450 kV, 650 MW LCC (tyristoriteknologia)
Rajasiirtoyhteyksien käytettävyyden parantaminen – strateginen hanke
Aluehinnat
< 30 €/MWh
30-35 €/MWh
35-40 €/MWh
40-45 €/MWh
45-50 €/MWh
> 50 €/MWh
2014
F
2011
SYS
29,6 €
SYS
47,1 €
2
18
11
3
4
1
Pääsiirtosuunnat
(TWh/a)
D
K
1
D
K
1
2
Rajasiirtoyhteyksien käytettävyydellä välitön ja suora vaikutus
järjestelmän ja markkinoiden toimintaan
HVDC-järjestelmien osuus Suomen rajasiirtokapasiteeteista
Rajakapasiteetit ja siirrot: Keski-Ruotsi - Suomi
• Fenno-Skan 1 ja 2
– noin puolet Suomen ja
Ruotsin välisestä
siirtokapasiteetista
• EstLink1 ja 2
– Suomen ja Eestin välinen
siirtokapasiteetti
kokonaisuudessaan
• lisäksi Venäjän ja
Ahvenanmaan yhteydet
kokonaisuudessaan
http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/rajakapasiteetit/Sivut/Ruotsi3.aspx?beginDate=20150914&endDate=2015092
0&showChart=1&showTable=0
HVDC-järjestelmien luotettavuus
Pohjoismainen tilasto vuodelta 2013
Overview of each HVDC link in unavailable technical capacity
Number of disturbance outages
Number of maintenance outages
Number of other outages
Number of limitations
0
7
4
5
3
24
19
10
6
3
31
13
11
10
11
14
30
29
Estlink 1
8
FennoSkan 1
4
FennoSkan 2
10
Kontek
12
3
208
5
1
73
4
5
Baltic
Cable
16
29
2
Konti-Skan Konti-Skan NorNed
1
2
2
4
2
1
3
4
1
2
Skagerrak Skagerrak Skagerrak Storebaelt
1
2
3
5
2
65
0
SwePol Vyborg link
Nordic
Lähde: https://www.entsoe.eu/Documents/Publications/SOC/Nordic/2013_ENTSOE_HVDC_2014_11_03.pdf
HVDC-järjestelmien rooli osana voimajärjestelmiä
Perinteinen malli
Nykytilanne
• investointeja ja käyttöä
ohjaavana tekijänä usein selkeä,
ennalta sovittu energiakauppa
• ratkaisu voimansiirtoon
tilanteissa, joissa
vaihtosähköyhteys ei ole
mahdollinen tai kannattava
• projekteja maailman laajuisesti
muutamia vuosittain
• voimakkaasti kehittyvä teknologia
• sähkömarkkinoiden tarpeet
ohjaavat investointeja ja
käyttötapaa
• ratkaisu myös tuotannon, ennen
kaikkea tuulivoiman verkkoon
liittämiseen
• projekteja vuosittain useita
kymmeniä
• voimakkaasti kehittyvä teknologia
Fingridin HVDC-yhteyksien käytettävyyden varmistaminen
• toimintamallin muuttaminen
– yhden HVDC-järjestelmän aikakauden
toimintamallin perusteellinen päivittäminen
vastaamaan neljän HVDC:n järjestelmä- ja
markkinavaikutusten asettamiin haasteisiin
– HVDC-kunnonhallintasopimukset HVDCpalvelutoimittajien kanssa
• häiriöselvityksen tehostaminen
– päivystys HVDC-asiantuntijoiden toimesta
• käytettävyyttä parantavat hankkeet
– omakäyttösähköjärjestelmän laajentaminen
– todennäköisyyspohjainen luotettavuusanalyysi
– HVDC-toimittajien parhaat käytännöt
PAS 55 – Hyötyjä sertifioidusta omaisuuden hallinnasta
Tuomas Maasalo
tuomas.maasalo@fingrid.fi
40
Sertifioitu omaisuuden hallinta
PAS55 ja omaisuuden
hallinta - taustat?
Havaintoesimerkkejä
PAS55 auditoinnista
Toiminnan kehittäminen
Hyödyt
sertifiointiprosessista
23.9.2015
PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta
40
41
Publicly Available Specification 55 (PAS 55)
•
British Standardin julkaisema julkinen spesifikaatio
–
•
•
Standardi (spesifikaatio), joka on kehitetty omaisuusvaltaisen
alan kysyntään omaisuuden hallinnan standardista
Laadittu tarkoituksella yleiselle tasolle ja soveltaminen vaatii tulkintaa
–
•
•
•
soveltuu organisaatiolle, jolle fyysisen omaisuuden merkitys strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi on huomattava
Alulle panevat voimat:
–
–
–
–
•
rakenteeltaan ja käyttötarpeiden osalta samanlainen
kuin standardi
Fyysisen omaisuuden hallinnan (Asset Management) määritteleminen
Infraa omistavien yhtiöiden tarve osoittaa sidosryhmille että julkista omaisuutta hoidetaan hyvin
Regulaattorien tarve varmistaa hyvää omaisuuden hallintaa infrayhtiöissä
Blackoutit ja junaonnettomuudet Briteissä, jotka johtuivat huonosta omaisuuden hallinnasta
Alkuperäiset tekijät/kirjoittajat olivat pääasiassa brittiläisiä infra-alan yrityksiä ja regulaattoreita sekä Institute of
Asset Management
Ensimmäinen versio julkaistu 2004, päivitys 2008
Julkaistu ISO 55000 –standardi 2014
23.9.2015
PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta
42
PAS 55 = "Asset Management Corporate Governance"
•
•
•
•
PAS 55 on sekä omaisuuden
hallinnan johtamisjärjestelmä että omaisuuden hallinnan
prosessin laatujärjestelmä
PAS 55 asettaa vaatimuksia prosessille ja toimintatavoille "mitä
pitää tehdä, että varmistetaan omaisuuden hyvä hoito"
Standardi kertoo laadukkaan ja kustannustehokkaan
omaisuuden hallinnan rakenteen ja sisällön, mutta ei ota
kantaa toteutukseen
Käytössä tällä hetkellä, Briteissä, Keski-Euroopassa,
Australiassa, Pohjoismaissa ja Aasiassa
–
–
•
käyttäjinä ovat sähkö-, kaasu-, rautatie-, kuljetus– ja öljy-yhtiötä,
lentokenttiä sekä viranomaisia
kiinnostus standardia kohden kasvaa voimakkaasti näillä alueilla
ISO55000 standardi pohjautuu pitkälle PAS55:een
23.9.2015
PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta
43
Fyysisen omaisuuden määritelmä ja laajuus
Taloudellinen omaisuus
Aineeton omaisuus
PAS 55 laajuus
Kantaverkko-omaisuus
Informaatio omaisuus
Voimajohdot
23.9.2015
Sähköasemat
PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta
Inhimillinen omaisuus
Varavoimalaitokset
Tietojärjestelmät
44
Fingridin PAS 55 matka
•
•
•
•
•
•
•
Ensisijainen tavoite oli:
Löytää toimintaan parannuskohteita
2006 tutustuminen PAS55 standardiin
2008 PAS55 referenssien kerääminen, koulutukset ja seminaarit
2008 Ylimmän johdon ja avainpäälliköiden valmennus ja koulutus
2009 PAS55 auditoijien referenssien vertailu, yritys vierailut
2009 PAS55 kuiluanalyysi, sisäinen + konsultti
2010 PAS55 arviointi
–
–
•
•
•
osa yksi "Onko prosessit olemassa?" maaliskuu, 2010
osa kaksi "Toimitaanko niin kuin on kuvattu?" , toukokuu 2010
Sertifiointi kesäkuu 2010
Tarkastuskäynnit 2011, 2012, 2014
Uudelleen sertifiointi 2013, 2016
23.9.2015
PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta
45
Sertifioitu omaisuuden hallinta
PAS55 ja omaisuuden
hallinta - taustat?
Havaintoesimerkkejä
PAS55 auditoinnista
Toiminnan kehittäminen
Hyödyt
sertifiointiprosessista
23.9.2015
PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta
45
46
PAS 55 Fyysisen omaisuuden hallinnan elementit
Omaisuuslajit
Elinkaaren vaiheet:
Hankkiminen
Käyttäminen
Kunnossapitäminen
Uusiminen/hävittäminen
23.9.2015
PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta
47
Omaisuuslajien hallinta elinkaaren eri vaiheissa
Act
Kehittämine
n
Check
Seuraamin
en
23.9.2015
PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta
Plan
Suunnittelemi
nen
Do
Toteuttamin
en
48
Sertifioitu omaisuuden hallinta
PAS55 ja omaisuuden
hallinta - taustat?
Havaintoesimerkkejä
PAS55 auditoinnista
Toiminnan kehittäminen
Hyödyt
sertifiointiprosessista
23.9.2015
PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta
48
49
Toimintaa ohjaavan ohjeistuksen hierarkia
Yhtiön toiminta-ajatus: visio, missio, arvot
Verkon kehittämisen,
rakentamisen ja
kunnonhallinnan
periaatteet
Verkon
kehittämispolitiikka
Verkon
rakentamispolitiikka
Voimajohdot –ohjeet
Verkon
kunnonhallintapolitiikka
Sähköasemat –ohjeet
Verkon käyttöpolitiikka
Suojaus/tele –ohjeet
Tekniset eritelmät
Kaupalliset malliasiakirjat
23.9.2015
PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta
Ympäristöpolitiikka
HVDC, rakenteeet ym.
erikoisjärjestelmät –
ohjeet
Optimoitu elinkaariajattelu varmistettu
Kantaverkko-ryhmä
Prosessien kehitysryhmä
Verkon suunnittelu
Kunnonhallintaryhmä
Rakentaminen
Verkon kehittäminen
Kunnonhallinta
51
Riskienhallinta – rakentuu neljän näkökulman ympärille ja
tarkistetaan kahdesti vuodessa
Talous/rahoitus riskit
Strategiset riskit yhtiön ja
yhteiskunnan kannalta
Taloudellinen näkökulma
Asiakas- ja
sidosryhmänäkökulma
Yrityskuva/maine riskit
Visio ja strategia
Fingridin arvot
Operatiiviset riskit
Henkilöstön ja osaamisen
näkökulma
Henkilö- ja osaamisriskit
23.9.2015
Sisäisten prosessien näkökulma
PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta
52
Operatiivinen ja strateginen riskienhallinta
Toimintamalli
Yhtenäinen tapa – neljä
näkökulmaa
Vastuutus eri johtamisen tasoilla
Seuraa
Johtoryhmä
Strateginen
taso
Johda
Toteuta
Suunnittele
Toiminnot
Yksiköt
Kommunikoi
Asiantuntijat
Tunnista
23.9.2015
PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta
Operatiivinen
taso
53
Esimerkki 1
Riskien hallinnassa löydettiin kehitettävää
• Riskien keruumenetelmän ja –prosessi parantaminen
– Yhdenmukainen keruumenetelmä, jäännösriskin määritteleminen
• Riskirekisterin ylläpidon systemaatisuus
– Seuranta ja raportointi
• Riskirekisterin hyödyntäminen suunnittelussa
– Toimenpiteiden kohdistaminen
4) Risk management
Whilst it is apparent that risk is measured and monitored at all levels within Fingrid, the various different methodologies
make an overall view difficult. Fingrid should adopt a consistent approach to risk measurement etc
23.9.2015
PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta
54
Muutama muu esimerkki havainnoista
•
•
•
•
Johdon katselmus – holistinen ja systemaattinen toiminta
Laadun varmistaminen – lopputuotteen laatu
Koulutuksien hallinnointi – laadun varmistus
Yhtenäisempi ja täydellisempi elinkaaren hallinta kaikille omaisuuslajeille ja
kaikkeen tekemiseen
• Auditointien hallinta – auditointien koordinointi ja varmistetaan että koko prosessi
auditoidaan
• Sidosryhmäviestintä – varmistetaan että koko tarina ylhäältä (pitkän ajan strategia)
alas (esim. työtehtävä kentällä) kerrotaan sidosryhmille
23.9.2015
PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta
55
Fingridin omaisuuden hallinta on testattu
23.9.2015
PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta
56
Sertifioitu omaisuuden hallinta
PAS55 ja omaisuuden
hallinta - taustat?
Havaintoesimerkkejä
PAS55 auditoinnista
Toiminnan kehittäminen
Hyödyt
sertifiointiprosessista
23.9.2015
PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta
56
57
PAS55 matkasta saatuja hyötyjä
• Sertifikaatti → sidosryhmät
• "Uusi kulttuuri" missä enemmän fokusta sisäisiin asioihin
– Säännöllinen sisäinen arviointi
– Ohjeistus ja päivittäinen tekeminen linjassa
– Sisäisen työn laatu ja toistettavuus
• Koskee koko yhtiötä
– useat PAS55 toimintavaatimukset laajennettu myös talous, HR ja käyttöpuolelle
• Prosessit ja toimintatavat yhdenmukaisemmiksi
• Sertifikaatti "pakottaa" jatkuvan kehittämiseen, riskien minimointiin ja laadun
varmistamiseen
• Ulkoinen auditoija on mahtava resurssi
–
23.9.2015
kun itse maksaa auditoijan palkan ;-)
PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta
58
Muiden yhtiöiden kokemuksia sertifiointiprosessista
•
•
•
•
•
Kaikki muutokset mitä tehtiin olisi kuitenkin pitänyt tehdä – hyvä syy kuilujen poistamiseksi
Saatiin ulkopuolisen näkemys meidän toiminnasta (hyvä osaava auditoija jolla oli jalat maassa)
Vaihto ISO9001 → PAS55 oli meille hyödyllinen
PAS 55 on luotu omaisuusvaltaiselle alalle
Ulkopuolinen auditoija
'... meitä ei kiinnosta teetkö jos
se tehdään kerran vuodessa vai
kerran kolmessa vuodessa,
vaan teetkö sen niin kuin olet
suunnitellut"
23.9.2015
PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta
' ... tiesimme kyllä että prosessi oli
putteellinen, mutta nyt se tuli
korjatuksi'
'...on parempi että straegia
ja politiikka mitä voidaan
saavutta, kun toivelista."
59
Kohti ISO 55001 sertifiointia
• Tavoitteena vuoden 2016 aikana
sertifioida ISO 55001
• Erot PAS 55 ja ISO 55001 välillä ovat
pieniä
–
Tiettyjä painotuseroja mm. sidosryhmien
tarpeiden ymmärtäminen sekä
talouden/resurssien hallinta
• Ehdotettu SFS:lle kansallista ISO 55001
ryhmää, missä vaihdetaan kokemuksia
omaisuuden hallinnasta
• Sisäinen ISO 55001-kuiluanalyysi vuoden
vaihteessa
23.9.2015
PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta
Fingrid välittää. Varmasti.