Graniittirakennus Kallio Oy:n asiakaslehti 2012
Kalliolta Graniittirakennus Kallio Oy:n asiakaslehti 2012 Kalliolta 6 Graniittirakennus Kallio Oy:n asiakaslehti 2012 Kehärata etenee Kivistössä 4 Graniittirakennus voitti uuden kehärataurakan 5 Mikko Kangas raudoittaa ja urheilee 5 Graniittirakennus on myös viherrakentaja 6 Työturvallisuus on Jukka Hietavirran sydämenasia 7 Allianssi vaatii luottamusta ja kommunikointikykyä 8 ’Graniittilaiset’ pärjäsivät koulun penkillä 10 Toppilan satamatyömaa ratkaisi luovasti 12 Kuvanveistäjä Pertti Kukkonen teki betonikeksinnön 15 Harmaata taloutta voi torjua monin keinoin 16 Risto Harling hallitsee Skandinavian infran 17 VR Track ja GRK tekivät työyhteenliittymän 19 Henkilöstön esittely 20 Julkaisija: Graniittirakennus Kallio Oy Toimitus: AViador Oy Ulkoasu ja valokuvat: Matti Vuohelainen Paino: T-Print Ky 8 12 PÄÄKIRJOITUS Arvoisat yhteistyökumppanit ja yrityksen henkilöstö, Ensiksi: kiitos kaikille yhteistyökumppaneille menneestä vuodesta! Samoin kiitoksen ansaitsee yhtiömme koko henkilökunta erinomaisesta tuloksesta. Graniittirakennus Kallio Oy onnistui päätavoitteessaan yli kaikkien ennakkoarvailujen. Vuonna 2011 liikevaihtomme kasvoi yli 47 miljoonaan euroon toimintamme ollessa kaikin puolin tuloksellista. Myös verkostoituminen, toinen tärkeä tavoitteemme, onnistui erinomaisesti. Uusia urakoita valmisteltiin, ja nyt niitä toteutetaan työyhteenliittyminä. Näkymä myös tälle vuodelle on hyvä; yhtiön kehittyminen jatkuu jo tiedossa olevan vahvan kasvun myötä. Tilauskantamme tälle ja ensi vuodelle on ennätyksellisen korkealla tasolla. Voimmekin todeta, että Graniittirakennus Kallio on hakenut paikkansa merkittävien valtakunnallisten infrarakentajien joukosta. Kuluvan vuoden suurimmat haasteet liittyvät hallitun kasvun jatkamiseen ja asemamme vakiinnuttamiseen taidokkaana valtakunnallisen infrastruktuurin rakentajana. Tämän vuoden erityinen painopistealue on uuden, nuoren työnjohdon ja ammattimiesten rekrytoiminen ja kasvattaminen alamme ammattilaisiksi. Pula sekä työnjohdosta että ammattimiehistä on jatkuva, vaikka alan kokonaismarkkinat ovat varsin maltillisella tasolla. Infra-alasta ei ole onnistuttu luomaan tarpeeksi kiinnostavaa, jotta se vetäisi puoleensa riittävästi uusia osaajia. Omalta osaltamme olemme pyrkineet ratkaisemaan tätä kysymystä palkkaamalla tulevaksi kesäksi mahdollisimman paljon alan harjoittelijoita. Motivoitunut, sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilöstö on toimintamme perusedellytys myös tulevaisuudessa. Koulutuksen ja muun itsensä kehittämisen avulla varmistamme henkilöstömme riittävän ammattitaidon. Kun valmistamme korkealaatuista tuotetta, todellisia voimavarojamme ovat omat ammattimiehemme ja pitkäaikaiset rakentajakumppanimme, jotka ovat kasvaneet sisään toimintakulttuuriimme. Kilpailukyvyn ylläpito ja kasvattaminen edellyttävät jatkuvaa kehittämistä. Panostamme asioihin, jotka tukevat tuota tavoitetta. Toimintaympäristömme muuttuessa koko ajan vaativammaksi haluamme säilyttää mielestämme parhaat kotimaiset toimintatavat ja arvot kaiken kansainvälistymisen keskelläkin. Toimintamme perustuu jatkossakin luottamukseen, mitä periaatetta noudatamme kaikessa toiminnassamme kaikkien yhteistyökumppaniemme kanssa. Tuusulassa 8.5. 2012 Graniittirakennus Oy:n hallitus Harri Kallio Keijo Haavikko Kimmo Vuori Pertti Heininen 2012 Kalliolta 3 Kehärata etenee Kivistössä Kehärata-hanke etenee Vantaalla monella rintamalla. Poikittaisliikennettä parantavista uusista asemista merkittävimpiä on Graniittirakennus Kallion parhaillaan urakoima Kivistön asema. V uonna 2015 käyttöönotettava Kehärata parantaa oleellisesti pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivuutta. Länsimetron tavoin yli 600 miljoonaa euroa maksava Kehärata etenee hyvin aikataulussaan, huolimatta lentokentän ympäristössä aiheutuneista viivytyksistä. Graniittirakennus Kallion urakka Vantaan Kivistössä on alusta asti edennyt täsmälleen sovitussa aikataulussa. Viime vuonna käynnistynyt työmaa sisältää runsaasti vaativia betonirakenteita, joiden tiukaksi mitoitettu valmistumistahti on innostanut työmaan uusiin, työtä tehostaviin ideoihin. ”Järjestelmämuottien käyttöönotto oli ratkaiseva päätös. Näin työsaumat saatiin sijoitetuksi kaluston kannalta sopiviin paikkoihin. Seinä- ja holvimuottien kiertovauhti on nyt pari viikkoa”, kertoo 4 Kalliolta 2012 betonitöiden vastaava työnjohtaja Jouni Karvonen Graniittirakennus Kalliolta. Valut työmaalla alkoivat viime marraskuussa ja jatkuvat pitkälle syksyyn 2012. Keskeisenä laatu- ja aikataulutakeena on luonnollisesti osaavien ammattimiesten käyttö. Tällä työmaalla erityinen keskeinen rooli on ollut Graniittirakennus Kallion omilla betoniraudoittajilla, ’kalustoon’ kuuluvilla viidellä pitkään yhdessä työskennelleellä ja heidän panostaan täydentävillä kolmella kollegalla. ”150-200 kiloa per tunti on ollut normisuoritus joka ukolla tällä työmaalla”, kiteyttää raudoittajaryhmän nokkamies Veikko Maunu, joka aikanaan aloitti uransa raudoitetehtaalla Salossa. Kivistön asematyömaa käyttää tavallista enemmän valmiita raudoitteita kuin taitorakennetyömaat yleensä. Tällä on tärkeä merkitys sekä työn etenemisen että ergonomian kannalta. Raudoitustyöstä entistä suurempi osa on betoniterästen asentamista, ja sitomistyö jää totuttua vähemmälle. Myös raskaat nostot jäävät minimiin, ja niihin on poikkeuksetta käytettävissä koneellista nostoapua. Korkeita valuja, syvää louhintaa Edellä mainitun muottijärjestelmän hyödyt syntyvät Kivistön työmaalla myös siitä, että rakennettavat sillat ovat erittäin korkeita. Kahdeksan-yhdeksän metriä korkeiden muottien rakentaminen käsityönä olisi sekä hidasta että työturvallisuusriskejä sisältävää. ”Toki resursseja olisi tähänkin tarvittaessa löytynyt, mutta se olisi edellyttänyt toisen työvuoron lisäämistä. Sekin puolsi järjestelmämuottien käyttöä, että pinnan laatuvaatimus on luokka A. Siihen ei pääse lautamuotteja käyttäen”, vastaava mestari Eero Salokangas perustelee. Salokangas ja Karvonen ovat luotsanneet työmaata yhdessä sen alusta asti. Visuaalinen kontrasti työmaa-aluetta katsoessa on viimesyksyiseen verrattuna melkoinen. Syksystä lähtien montussa on louhittu ja sieltä siirretty noin 40 000 kiintokuutiometriä sekä louhetta että moreenia. Pääosalle massoista on löytynyt hyötykäyttöä lentokentän läheisen moottoriradan meluvalleissa. ”Pidän sekä louhintoja että massiivisia siltavaluja erittäin vaativina töinä. Ne, kuten Graniittirakennuksen urakka kaiken kaikkiaan, ovat sujuneet oikein hyvin”, kiittelee valvoja Seppo Kaunisto rakennuttajakonsulttina toimivasta Ahmainsinöörit Oy:stä. ƒ Graniittirakennus voitti uuden kehärataurakan G Graniittirakennus Kallion omat raudoittajat ovat päässeet työmaalla näyttämään ammattitaitonsa ja tehokkuutensa. raniittirakennus Kallio voitti Vantaan Lapinkylän kohdalle rakennettavaa Kehäradan osuutta koskevan urakkakilpailun. Runsaan 20 miljoonan euron urakka käynnistyi toukokuussa 2012 ja jatkuu vuoden 2014 syksyyn. ”Urakkakilpailun tuloksessa ratkaisivat sekä hinta että aika. Aikatekijän painoarvo oli 30 prosenttia”, kertoo rakennuttajakonsultti Lauri Salmi Ahmainsinöörit Oy:stä. Noin kilometrin mittainen rataosuus koostuu noin 700 metrin mittaisesta betonikaukalo- ja 300 metriä pitkästä avokaivanto-osuudesta. Kaukalorakenteen toteutus on erittäin vaativa, koska pohjalaattaa kuormittaa noin viiden metrin vesipatsasta vastaava vedenpaine. ”Tästä syystä painolaatan ja kaukalon pohjalaatan yhteenlaskettu paksuus on peräti 1,80 metriä. Näin suuri omapaino ylittää pohjamaan kantavuuden, joten perustus on myös paalutettava”, kertoo Graniittirakennus Kallion työpäällikkö Jorma Härkönen. Betonitöiden osuus on muutoinkin mittava, sillä avokaivanto-osuudelle rakennetaan enimmillään seitsemän metriä korkea tukimuuri. ƒ Mikko Kangas raudoittaa ja urheilee V asta 26-vuotias betoniraudoittaja Mikko Kangas on nuoresta iästään huolimatta jo kokenut ammattilainen. Ammattitaidon perusta tuli luoduksi jo kotona, koska hiljattain eläkkeelle siirtynyt isä on toiminut raudoittajana koko työikänsä. Nykyinen sukupolvi selviää työstään keskimääräisesti pienemmin terveyshaitoin, eritoten yrityksessä, joka huolehtii työntekijöidensä terveydestä ja jaksamisesta kaikin käytettävissä olevin keinoin. Graniittirakennus Kallion Kivistön työmaalla yksi esimerkki ergonomian huomioonottamisesta on rullaraudoitteiden käyttö. ”Rullien pyörittely on huomattavasti kevyempää kuin raudoitteiden nosto, jota ei tosin kokonaan voi tietenkään välttää. Rullaraudoitteilla pääsee myös tehokkaampaan työsuoritukseen”, Kangas pohtii. Erityisesti korkeissa valuissa rullaraudoitteiden käyttö myös pienentää työturvallisuusriskejä ja keventää työasentoja. Kivistössä perinteinen raudoittaminen olisi merkinnyt tällaisia hankaluuksia, koska raudoitettavat seinät ovat peräti 8-9 metriä korkeita. Lohjalla asuva Mikko Kangas kertoo myös suojavarusteiden kehityksestä sinä aikana, jona hän on alalla työskennellyt. Myös koneiden hyödyntäminen raudoittajan työtä keventävänä apuneuvona on lisääntynyt. ”Silti työ on yhä raskasta, ja työkunnossa pysyäkseen on syytä pitää kropastaan huolta. Itse teen niin pelaamalla säännöllisesti jalkapalloa ja salibandya.” ƒ 2012 Kalliolta 5 Graniittirakennus on myös viherrakentaja Huhtikuusta juhannukseen on viherrakentajalle niin tiivis sesonki, että sen päälle sietää ottaa vähän lomaakin – jos sattuu sopiva sauma. Sari Rinne tekee vihertöitä kutsumuksesta ja huilaa tarvittaessa vasta talvella. M aanrakennusala on totunnaisesti etupäässä maansiirtoa, louhintaa ja pohjavahvistusta. Graniittirakennus Kallio on soveltaa asiassa normaalia laajempaa näkökulmaa ja on siksi rekrytoinut myös viherrakennusalan huippuammattilaisia. Viherrakentamisen ammattilaisen ominaisuuksiin kuuluvat itsestään selvästi töiden oikea ajoitus ja tarkka viimeistely. ”Yksinkertainen periaate tässä hommassa on, että mikä näyttää hyvältä, myös on hyvää. Työn tekeminen sinne päin ei riitä, vaan istutusrivien on oltava suorat ja symmetriset alusta loppuun”, Rinne sanoo. Luonnon kierto asettaa viherrakentajalle selkeät reunaehtonsa: harkitseva ammatti-ihminen ei lähde yrittämään mahdotonta ennen kuin routa sulaa - eikä kuvittele kasvuunlähtöä otolliseksi enää juhannuksen jälkeen. ”Sekin on otettava huomioon, mistä päin puut tulevat. Jos ne ovat kasvaneet Itä-Suomessa, toimitus saattaa olla realistinen vasta toukokuun puolivälissä.” 6 Kalliolta 2012 Turveradantie Espoon Mankkaan uuden golfkentän yhteydessä on yksi Sari Rinteen kahdeksasta työmaasta touko-kesäkuussa. ”Teen parhaani, jotta tästä saadaan tuleville käyttäjille viihtyisä paikka.” Tuhansia puita istutettu omin käsin Työstään terveen ammattiylpeä Sari Rinne ei kainostele kertoa tähänastisista töistään. Mikä on kertoessa, kun niiden viimeistelyä ovat ohjanneet omat laadusta tinkimättömät periaatteet. ”Itselle ei tietenkään voi liikaa kunniaa työn jäljestä ottaa. Joka kohteessa on asiantunteva suunnittelija, jonka kuvia noudatamme tarkasti. Työmaa puolestaan koostuu aina paljon muustakin, ja tämä edeltävä työpanos on ratkaiseva myös vihertöiden oikealle ajoitukselle ja onnistumiselle.” Sari Rinne korostaa myös hyvän terveyden merkitystä viherrakentajatyön yhtenä perusedellytyksenä. Tanssia lapsesta asti harrastaneena hän on kokenut oman kehon herkkyyden kaikenlaisille krempoille, jollei kehon haltija muista pitää siitä huolta. ”Toinen perusedellytys on kehittää tilanhahmotuskykyään. Tärkeää on myös jatkuva oppiminen ja itsensä kehittäminen.” ƒ Työturvallisuus on Jukka Hietavirran sydämenasia Työsuojeluinsinööri Jukka Hietavirta Uudenmaan aluehallintovirastosta määrittelee oman työnsä päätavoitteen lyhyesti: auttaa pitämään työmaiden työntekijät hengissä ja terveinä – muu on toissijaista. Jukka Hietavirralle laatu on turvallisuutta ja turvallisuus laatua. A luehallintovirastojen tehtävät ovat laajentuneet 2000-luvulla. Siinä missä entiset työsuojelupiirit keskittyivät työturvallisuuteen ja muiden työelämälakien noudattamisen valvontaan, Avit osallistuvat harmaan talouden torjuntaan, joka toteutetaan tilaajavastuulain nojalla. ”Työntekijän terveys ja henki on edelleen ehdoton ykkösasia, niin sanotusti Avin kovaa ydintä”, Hietavirta sanoo. Hän on uransa aikana perehtynyt sekä talonrakennus- että infratyömaihin työsuojelun näkökulmasta. Kummankin työsuojelun tasossa hän näkee selkeää edistymistä erityisesti sen jälkeen, kun työmaiden turvallisuuden tasoa kuvaavat TR- ja inframittarit tulivat noin 15 vuotta sitten käyttöön. ”Olen huomannut, että vuosittain järjestettävät TR- ja inframittarikisat ovat vaikuttaneet myönteisesti myös kilpailujen ulkopuoliseen rakentamiseen. Kehitettävää silti on aina”, hän toteaa. Yhdeksi tavallisimmista puutteista talonrakennus- ja infrapuolelta sillanrakennustyömailla hän nostaa putoamissuojien puuttumisen. ”Siltatyömailla tämä on alaa yleisesti tarkastellen nykyäänkin suurin riski. Kalliorakennuksessa ja kaivantotöissä on myös riskinsä, täysin toisenlaiset kuin siltoja rakennettaessa.” Komuja ja koneiden töytäisyjä varottava Suomalaisten kalliorakennustyömaiden turvallisuutta Hietavirta pitää varsin hyvänä. Tunneleissa työskentely on lähtökohtaisesti suhteellisen vaarallista, ja siksi riskit yleensä tiedostetaan hyvin. ”Sellaisissa töissä, missä riskit ovat ilmeisimmät, ne myös hallitaan yleensä hyvin. Kalliokatosta putoavat komut ovat silti ol- leet säännöllisesti toistuva tapaturmien syy. Työurani varrella on sattunut tapauksia, joissa rusnari on suojannut konetta, mutta jättänyt itsensä suojaamatta”, Hietavirta kertoo. Maansiirtotyömailla hän puolestaan pitää koneiden töytäisyjä pahimpana riskinä. Tähän auttaa hallittu liikenteen ohjaus, josta osaavilla urakoitsijoilla on yleensä riittävästi kokemusta. Silloin tällöin uutisoidut kaivantojen sortumiset eivät sen sijaan ole Hietavirran mukaan niin yleinen ongelma kuin uutisoinnin perusteella on toisinaan ollut pääteltävissä. ”Isot kaivannot täytyy joka tapauksessa tukea, ja siinä tarvitaan sekä asiantuntevaa geoteknistä suunnittelijaa että kokenutta urakoitsijaa. Riskejä saattaa sen sijaan syntyä, kun ammattitaidoton rakennuttaja teettää osaamiseltaan puutteellisella urakoitsijalla kiireellisiä yhdyskuntateknisiä töitä, esimerkiksi putkirikon takia.” Samalla hän antaa tunnustusta osaaville rakennuttajille, muun muassa HSY:lle, joka nykyisin Hietavirran mukaan varautuu tällaisiin kiireellisiin töihin myös työturvallisuuden näkökulmasta kiitettävästi. ”Jos putkilinjakaivantoa ei tueta, pitäisi aina pystyä perustelemaan, miksei tueta. Ammattitaitoiset urakoitsijat ymmärtävät toki aina tällaisten seikkojen merkityksen.” Jukka Hietavirta on pohtinut havaintojensa perusteella paljon myös työturvallisuuden ja muiden urakointiyrityksen perusasioiden liittymistä toisiinsa. Esimerkiksi hyvää jälkeä eli laatua tekevän yrityksen työmaat ovat samalla turvallisempia. ”Hyvään laatuun kuuluu myös työturvallisuuden kaikkien riskien eliminoiminen.Esimerkiksi silmäsuojien käyttö myös infratyömailla on tärkeä asia.” ƒ 2012 Kalliolta 7 Allianssi Allianssimallilla toteutettavat infrahankkeet ovat herättäneet suomalaissa rakennuttajissa, suunnittelijoissa ja rakentajissa parin viime vuoden aikana suurta innostusta. Alun perin Pohjanmeren öljykentille kehitetty ja Australiassa suosiota saanut malli haastaa hankkeiden osapuolet totutusta poikkeavaan tapaan tehdä yhteistyötä. Tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman hyvä lopputulos nimenomaan yhdessä. V Neil Gibb muistuttaa, että allianssi on julkisille rakennuttajille sekä haaste että mahdollisuus. ”Hankkeen tilaajan mukanaolo tiimissä on kokemukseni mukaan suhteellisen helposti hyväksyttävä asia. Asennetasolla vaativinta on yleensä luopua ajatuksesta, jonka mukaan tarjoushinta on valintakriteerinä selvästi tärkein. Allianssissa on tärkeintä saada aikaan toimiva tiimi ja sen työn tuloksena syntyvä, kaikkia hyödyttävä ratkaisu.” anhempi konsultti Neil Gibb vieraili maaliskuussa Suomessa opastamassa suuren infraprojektin tarjousta valmistelevaa allianssitiimiä. Opastamista ei tarvittu teknisessä osaamisessa, kustannusten hallinnassa eikä missään muussakaan rakentamisen kokeneiden ammattilaisten perustaidossa. ”Kolmipäiväinen seminaari osoitti, että tiimi oli myös onnistunut valitsemaan itselleen pätevän kapteenin. Tärkeää ja mieluisaa oli myös havaita, että tiimiin osallistuvilla oli uudelle työskentelytavalle kunkin työnantajayrityksen vankkumaton tuki”, Gibb kertoo. Suomessa aiemminkin vastaavissa merkeissä jo käyneenä hän kertoo havainneensa, että allianssimalli sopii täkäläiseen kulttuuriin hyvin. ”Kommunikoinnissa saattaa olla jonkin verran toivomisen varaa, mutta esimerkiksi tämän viimeisimmän seminaarin aikana ryhmä osoitti kykynsä kehittyä. Toinen ilmeisesti suomalaisessa rakennusmaailmassa tyypillinen kehittämiskohde on kyky hallita omaa ajankäyttöä, joka sekin on nopeasti parannettavissa, kun perusasiat, kuten tekninen osaaminen, ovat jo valmiiksi kohdallaan.” Öljyalalla ensi kokemukset Britanniassa syntynyt, pitkään Australiassa asunut ja työskennellyt Gibb on 8 Kalliolta 2012 vaatii luottamusta ja kommunikointikykyä Jari Niskanen (kuvassa oikealla) ja Ulf Bäckström olivat tyytyväisiä seminaarissa käsiteltyihin ja harjoiteltuihin uusiin allianssivalmiuksiin. kiertänyt useimmilla mantereilla Allianssi-konsulttina. Hänen edustamallaan yhtiöllä JMW Consultants Australia Ltd:llä on sisaryhtiö sekä Lontoossa että New Yorkissa. ”Yleisenä havaintona voin todeta, että aiemmin erityisesti Australiassa sovellettu allianssimalli on lyömässä hyvin läpi monissa Euroopan maissa. USA on ollut vaativa markkina sisäänajettavaksi, koska sikäläinen kulttuuri on niin voimakkaasti yksilökeskeistä – ja myös sopimusjuridiikkaa suosiva. Juristit eivät välttämättä ole innoissaan allianssimallista, koska siihen jo lähtökohtaisesti sisältyy ristiriitojen ehkäisyn tavoite”, Gibb pohtii. Allianssi silti tuskin kiinnostaisi rakennuttajia, ellei sen avulla voisi päästä laadullisesti, aikataulullisesti ja kustannuksiltaan perinteisiä toteutusmalleja parempaan lopputulokseen. Tämän osoittivat jo ensimmäiset, 1990-luvun alussa BP-öljykonsernin Pohjanmerellä toteuttamat allianssihankkeet. ”Päätavoitteena oli tehostaa yhä kalliimmaksi käyvän öljyn tuotantoa. Tavoitteessa onnistuttiin, ja pian malli alkoi kiinnostaa myös infrarakennuttajia. Myös laivanrakennuksessa, kaivosteollisuudessa ja jopa sotilaallisissa hankkeissa on sovellettu allianssimallia.” Kokemus on Neil Gibbin mukaan vah- vistanut sen, että allianssimalli soveltuu sitä paremmin, mitä mutkikkaampi, kalliimpi ja riskipitoisempi hanke on kyseessä. Todennäköisimmin malli soveltuu, jos hankkeen kustannusarvio ylittää sata miljoonaa euroa, mutta myös muutaman miljoonan projekteissa Allianssia on sovellettu. ”Yksi erikoisimpia esimerkkejä on Australian aboriginaaleille rakennettu asuintalo. Siinä hankkeessa Allianssi oli tarpeen, koska eri osapuolten olisi muutoin ollut mahdotonta tietää ja ymmärtää alkuperäiskulttuuriin liittyviä, rakentamiseenkin vaikuttavia sääntöjä. Aboriginaalien uskonnolliset käsitykset esimerkiksi vaikuttavat siihen, mihin kohtaan tonttia saa rakentaa ja mihin ei”, Gibb kertoo. Enemmän kuin projektiryhmä Neil Gibbin vetämään seminaariin osallistui Graniittirakennus Kallion projektiin ehdokkaina olevia henkilöitä. Mukana oli aiemminkin yhtiön kanssa yhteistyötä tehneitä ammattilaisia, muun muassa suunnitteluyritys WSP Finland Oy:n liikenne- ja infrasuunnittelusta vastaava johtaja Jari Niskanen ja STRABAG Sverige Ab:n aluejohtaja Ulf Bäckström. ”Allianssitiimi muistuttaa toimintatavassaan ja avoimuudessaan pitkälti yritystä. Se on toisin sanoen paljon enemmän kuin tavanomaisessa projektissa vallitseva yhteystyösuhde”, Niskanen määrittelee. Hän lisää, että aiemmasta yhteistyöstä yritysten välillä on hyötyä, mutta se ei kuitenkaan ole toimivan allianssitiimin välttämätön edellytys. Ulf Bäckström puolestaan korostaa sitä, että kukin yritys valitsee omat yhteistyökumppaninsa. ”Allianssia ei voi muodostaa väkisin. Vertaisin allianssiamme hyvään urheilujoukkueeseen, jota tässä tapauksessa vetää Heikki Haavikko. Hän on mielestäni oivallinen kapteeni, kuten vastaavasti on Pertti Heininen tiimin valmentajana.” ƒ 2012 Kalliolta 9 ’Graniittilaiset’ pärjäsivät koulun penkillä Tulityölupa on välttämätön myös infratyömaan ammattilaiselle. Graniittirakennus Kallion lähtökohtana on kouluttaa jokainen työntekijänsä ei pelkästään lakia noudattavaksi, vaan asiansa mahdollisimman hyvin osaavaksi ammattilaiseksi. Graniittilaiset kouluttautuivat tulityökurssilla Vantaalla helmikuussa. 10 Kalliolta 2012 J alasjärven aikuiskoulutuskeskuksen opettaja Raimo Karjalainen ottaa kaikki seitsemäntoista tammikuisena paukkupakkaspäivänä koulutettavaa ’graniittilaista’ kokeneeseen kouluttajanotteeseensa. ”Tavoitteena on, että oppilas osaa soveltaa tulitöihin liittyvää teoriaa”, hän kiteyttää päivän tarkoituksen. Graniittirakennus Kallion toteutuvana tavoitteena puolestaan on, että yhtiön jokainen työnjohdossa työskentelevä ja kaikki työntekijät, jotka kerrankin saattavat joutua tulityöosaamista vaativaan tilanteeseen, tulevat koulutetuiksi asianmukaisesti. Moni on kurssilla uusiakseen pian vanhenevan, viisi vuotta voimassa olleen tulityökorttinsa, mutta uusiakin tulitöiden ’inssiajoon’ ilmoitettuja on. ”Tärkeintä on, että käytettävissä on asianmukaiset välineet ja työkalut”, toteaa työmaapäällikkö Teemu Kallio, kun kysyn opetustauolla koulutuspäivän keskeisintä antia ja hänen käsitystään asioiden tärkeysjärjestyksestä. Kokenut ylipanostaja Matti Ketola puolestaan korostaa maalaisjärjen käyttöä infratyöksi vaarallisessa ammatissaan. Niin Ketola ja Kallio kuin kaikki muutkin päivän kurssitettavista läpäisivät opin perillemenoa mittaavan kokeen, vaikka korkealle asetetun läpäisyriman ylitys oli kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu. Tämä kertonee sekä opetuksen pätevyydestä että oppilaiden omaksumiskyvystä. ”Olen huomannut kouluttajaurani varrella, että kokeneet työmaa-ammattilaiset yleensä omaksuvat asiat tehokkaasti käytännön taustaa vasten. Aivan keltanokkaiset kurssitettavat saattavat sen sijaan reputtaa”, Karjalainen toteaa. Sammutusharjoitus ’kruunasi’ päivän Kun tiiviissä paketissa tarjoiltu teoriaoppi oli opetettu ja tentillä todistetusti omaksuttu, oli jäljellä vielä käytännön sammutuskoe, jonka valmisti ja valvoi paloturvallisuuden kouluttaja Marko Tohni Oy Interenergy Ltd:sta. Saliluennoinnin osuus oli nyt luonnollisesti lyhyt, ja pääpaino oli pihalla viidentoista asteen pakkasessa toteutetussa sammutusharjoituksessa. ”Palotilanteisiin varautuminen on meillä todella tärkeä asia. Esimerkiksi siltatyömaalla hitsattaessa tai teräksiä laikalla katkottaessa on alituinen vaara, että muottilautoja syttyy tuleen. Tulityökurssi on olennainen osa tähän liittyvää koulutusta, muttei suinkaan ainoa kurssi, mihin henkilökuntamme osallistuu”, kertoo Graniittirakennus Kallion ympäristöja työsuojelupäällikkö Katri Bäckman, itsekin tulityökurssin tammikuun kurssipäivänä lähes maksimipistein suorittaneena. Raimo Karjalaisen ja Marko Tohnin tammikuun 30. päivänä vetämä koulutuspäivä tuotti kaikkiaan 17 tulityökurssin menestyksellisesti suorittanutta infra-ammattilaista. Oppi omaksuttiin tarkkaavaisessa, mutta aiheesta huolimatta sopivan tilannehuumorin sävyttämässä hengessä. Tiimit toimivat niin työmaalla kuin koulun penkilläkin. ƒ Raimo Karjalainen opettaa tuli- ja muissa rakennustöissä tarvittavia turvallisuusnäkökohtia 30 vuoden työmaakokemuksella. Tulityötentti vaatii keskittymistä. 2012 Kalliolta 11 Toppilansalmen uusi kaupunkisilta on ammattitaitoisimmallekin kirvesmiehelle näytön paikka. Jouko Kynkäänniemi rakentaa kaarevaa muottia. Toppilan satamatyöm Oulun Toppilan sataman tulevalle asuinalueelle valmistuu ensi vuoteen mennessä uusi kaupunkisilta ja lähes 400 metriä korjattua rantalaituria. Hanke valmistuu alkuperäistä aikataulua nopeammin ja kohtuullisin kustannuksin, missä suuri merkitys on työmaan esittämillä ideoilla. 12 Kalliolta 2012 O ulun kahdesta rahtisatamasta vanhempi, Toppilassa sijaitseva on ollut käytössä 1930-luvulta lähtien. Samalla kun alue päätettiin kaavoittaa asuin- ja teollisuusalueeksi, päätettiin korjata käyttöikänsä päähän tulleet laiturirakenteet ja rakentaa runsaan sadan metrin levyisen Toppilansalmen yli uusi kaupunkisilta. Rantarakenteiden korjaus palvelee sekä tulevien asukkaiden viihtyvyyttä että myöhemmin rakennettavaa huvivenesatamaa. Uusi autoliikennesilta puolestaan sitoo tulevan asunto- ja teollisuusalueen osat toisiinsa. ”Silta on suunnittelukilpailun tulos vuodelta 2003. Rakenneratkaisu on viisteellinen jännepalkkisilta, jonka vaativuus syntyy muodosta. Sillan valaistuksessa tullaan hyödyntämään LED-tekniikkaa; sillan kaiteet, palkkien ulkosivut ja viisteellinen tuki valaistaan LEDillä. Tekniikka on kehittynyt kymmenessä vuodessa ja myös hintataso on kohtuullistunut”, kertoo siltasuunnittelija Risto Pietilä Ramboll Finland Oy:stä. Sillan välituet perustetaan halkaisijaltaan 900 millimetrin putkipaalujen varaan, ja anturat ja pilarit valetaan kuivatyönä teräskasuunin suojassa. maa ratkaisi luovasti Arvi Vuoppola puhdistaa kahmarikauhalla teräsputkipaalua maa-aineksesta. Mittamies Ville Silvennoinen on tarkkana mitatessaan kaarevan kaupunkisillan koordinaatteja. Luovia rakenneideoita rantalaitureissa Teräsputkipaalutusta tarvitaan myös toisessa kahdesta samanaikaisesta Graniittirakennus Kallion voittamasta urakasta. Työmäärältään jokseenkin siltaurakan kokoisessa rantarakenteiden korjausurakassa oli valmiit suunnitelmat, mutta korjausurakoille varsin tavalliseen tapaan niitä oli osin uusittava töiden jo alettua. ”Kun kaivoimme vanhimpia laiturirakenteita esiin, kävi ilmi, että suuri osa niistä oli rapautunut korjaamattomaan kuntoon. Tämä heijastui uusiinkin rakenteisiin, koska pakon edessä tehdyn purun myötä meiltä meni muotti niin sanotusti u 2012 Kalliolta 13 Työmaapäällikkö Jarkko Heiskanen toi työmaalle haimatulehduksesta toipuvan varamestarin, berninpaimenkoira Onnin. alta”, toteaa Graniittirakennus Kallion työmaapäällikkö Jarkko Heiskanen. Alkuperäinen idea oli siis ollut se, että uudet laiturireunapalkit valetaan vanhan rakenteen muodostamaa muottia vasten. Kun tätä ideaa ei voinut käyttää, tarvittiin kokonaan uusi ratkaisu, jotta aikataulu ja kustannukset saatiin pysymään hallinnassa. Sellaiseksi valikoitui urakoitsijan ehdotuksesta rakenne, jossa uusi kuorilaattaelementti toimi muottina työmaa-alueella kuivatyönä valettaville laiturielementtipalkeille. ”Palkkien suuret mitat olivat yksi syy sille, että ’elementtitehdas’ päätettiin perustaa työmaalle. Toinen yhtä tärkeä peruste oli se, että palkkien mitat oli valittava yksitellen, vanhojen puupaalujen sekaan lyötävien teräsputkipaalujen lopullisen sijainnin ehdoilla”, Heiskanen perustelee. Haasteet rantalaiturien korjaamisessa eivät rajoittuneet tähän. Toinenkin oleellinen muutos oli tarpeen, kun selvisi, ettei ollutkaan mahdollista varustaa veteen lyötäviä paaluja kalliokärjillä. Tähänkin vaikuttivat vanhat puupaalut sekä lisäksi se, että Toppilansalmen ranta ja rantavesien pohja on vaikeasti läpäistävää täyttömaata. Seurauksena oli yksi työvaihe lisää: kunkin putkipaalun puhdistaminen kahmarikauhalla maaaineksesta ennen kuin paalu valetaan täyteen betonia. Työturvallisuus kunniassa, aikataulu hallinnassa Mika Sunnari hitsaa teräsponttiseinää. 14 Kalliolta 2012 Molempien urakoiden rakennuttajakonsulttina toimiva Seppo Saarinen Ramboll Finlandista on tyytyväinen työmaan tapaan hoitaa työturvallisuusasiat. Huhtikuuhun loppuun mennessä viime vuodesta jatkuneella työmaalla ei ollut sattunut yhtään työtapaturmaa. ”Tällaisella työmaalla on konkreettisia riskejä veteen putoamisesta koneiden alle jäämiseen. Laaja alue on myös erittäin vaikea aidata niin, ettei sinne erityisesti viikonloppuna pääse ulkopuolisia”, hän sanoo. Aikataulu työmaalla on suhteellisen tiukka, ja kaikkien töiden on oltava valmiina vuoden 2013 syyskuuhun mennessä. Tämänhetkisen arvion mukaan tavoite toteutuu kirkkaasti – huolimatta vanhoihin rakenteisiin liittyneistä yllätyksistä. Aikataulu on lisäksi onnistuttava pitämään tekemättä normaalia pidempää päivää. Satamaalueen lähellä on jo nyt asutusta. Tämän takia putkipaalujen junttausta ei voi aloittaa minuuttiakaan ennen aamuseitsemää, ja se on lopetettava viimeistään iltakuudelta. ”Näiden periaatteiden noudattaminen ja eri vaiheissa osoitettu teknisen osaaminen viestivät siitä, että ammattimiehet ovat täällä asialla – työpäälliköstä aliurakoitsijoiden työmiehiin”, Saarinen kiteyttää. ƒ Kuvanveistäjä Pertti Kukkonen teki betonikeksinnön K ymmeniä vuosia betonia ja kuparia kuvanveistomateriaaleina suosinut Pertti Kukkonen on taiteilija, mutta samalla erittäin kiinnostunut näiden materiaalien teknisten ominaisuuksien kehittämisestä. Kiinnostus kasvoi entisestään, kun hän onnistui värjäämään betonin siniseksi. Monien vaiheiden kautta Kukkonen sai ateljeessaan Helsingin Käpylässä aikaan klorideja sitovan kupariseoksen. Tämän rakennustekninen merkitys on huomattava, sillä raudoituksia ennenaikaisesti syövyttävien kloridien sidontamenetelmiä ei ole aiemmin tunnettu. Tutkimukset uuden menetelmän kehittämiseksi käynnistyivät VTT:llä jo vuonna 1998. Tutkimukset olivat laajoja ja perusteellisia, koska myös betoniala näki tässä uuden merkittävän mahdollisuuden. ”Varmistui, että menetelmä todella toimii, kunhan kuparin pintarakenne on sopiva ja lisättävien kemikaalien vaikutus on hallinnassa. Paraikaa tutkitaan sitä, pätevätkö tulokset myös pitkäaikaisesti”, Kukkonen kertoo. Vuosi sitten Kukkonen oli mukana ideoimassa suuren moottoritiehankkeen ympäristötaideteoksia. Tässä yhteydessä hän tapasi ensimmäistä kertaa Graniittirakennus Kallion väkeä. ”Kun kerroin keksinnöstäni, yhteinen kiinnostus löytyi heti. Yhteistyö syveni hiljattain, kun Graniittirakennus tuli mukaan tämän keksinnön kaupallistamista varten perustettuun yritykseen.” Kukkosen keksinnön mukaisesti betoni käsitellään kuparilla ja taiten valituilla kemikaaleilla. Niiden yksityiskohdista keksijä mieluiten vaikenee. Jäljittelijöistä hän ei kuitenkaan ole huolissaan, sillä menetelmälle myönnettiin kansainvälinen patentti tämän vuoden alussa. ƒ Pertti Kukkonen on sekä kuvanveistäjä ja ympäristötaiteiija että keksijä. ”Merkittävä osa tässä kehitystyössä on ollut tekniikan tohtori Risto Mannosella. Nyt odotan innolla lisää käytännön sovelluksia, joiden hankkimisessa Graniittirakennus Kallio on jo nyt osoittanut aktiivisuutensa.” 2012 Kalliolta 15 Harmaata taloutta voi torjua monin keinoin M yös maanrakennusalalla ongelmaksi muodostunut harmaa talous on kitkettävissä, mutta se vaatii monia toisiaan täydentäviä keinoja. Vuonna 2007 voimaan tullut tilaajavastuulaki antaa tälle niin infra-alan kuin koko yhteiskunnan kokonaisetua palvelevalle työlle hyvän perustan. ”Töiden ketjuttamisen suosiminen on siinä mielessä epätoivottava ilmiö, ettei pitkissä ketjuissa toinen pää välttämättä tiedä, mitä ketjun toisessa päässä tapahtuu”, toteaa tarkastaja Mikko Vanninen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Vanninen on yksi Suomen yhdestätoista tarkastajasta, joiden pääasiallinen tehtävänkuva on valvoa tilaajavastuulain noudattamista. ”Kokemukseni mukaan noin 60 prosentissa tarkastuksista löytyy huomautettavaa eriasteisista laiminlyönneistä. Lä- Tarkastaja Mikko Vanninen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta pitää ketjuttamista erityisesti talonrakennustyömaiden ongelmana, mutta myös infratyömailla tilaajavastuulain noudattamisessa riittää tarkastettavaa. 16 Kalliolta 2012 heskään kaikki huomautukset eivät ole vakavia, mutta jos vero- tai eläketodistuksissa on puutteita, seurauksena voi olla laiminlyöntimaksu, joka on sopimuskohtainen ja suuruudeltaan 1600-16 000 euroa”, Vanninen sanoo. Hän on myös havainnut, että työsuojelun puutteet antavat todennäköistä osviittaa muistakin laiminlyönneistä. Vuoden 2011 alusta lähtien maakunnalliset työsuojelupiirit ovat kuuluneet samaan AVIorganisaatioon, joka siis valvoo tilaajavastuulakia. Tilaaja vastaa vain omasta sopimuksestaan Ketjuttamisen lieveilmiöt eivät aina tule tilaajien tai pääurakoitsijoiden tietoon, koska kukin vastaa vain omasta sopimuksestaan. Myös infratyömaalla saattaa esiintyä tilanteita, joissa ketjussa on useampia kuin kaksi lenkkiä. Tilannetta auttaa se, jos yritys suosii omien työntekijöiden mahdollisimman runsasta osuutta myös työmaalla. Alihankintaakin luonnollisesti tarvitaan, ja silloin on oleellista olla selvillä koko ketjun koostumuksesta, vaikkei se olisikaan sopimustekninen pakko. Se on tärkeää edelleen, vaikka viime vuodesta asti käytössä on ollut uusi tehokas ase harmaan talouden torjuntaan: käännetty arvonlisävero. ”Pidämme sitä tervetulleena uudistuksena, sehän on omiaan kitkemään harmaata taloutta. Tämä perustuu siihen, että nyt arvonlisäveron laskuttajan on väistämättä tilitettävä omat alvinsa. Käytäntö on alkuvaiheen joidenkin tulkintakysymysten jälkeen selkeä ja tehokas”, toteaa Graniittirakennus Kallion talouspäällikkö Kimmo Vuori. Olennainen seikka on Vuoren mukaan sen tiedostaminen, mitkä alihankintatyöt kuuluvat käännetyn arvonlisäveron piiriin ja mitkä eivät. ”Kaikki rakentamispalvelut kuuluvat, kuljetuspalvelut taas eivät”, Vuori kiteyttää. ƒ Harva maanrakentaja on kolunnut yhtä monipuolisesti ja laajalla säteellä Pohjoismaiden infratyömaita kuin Pohjois-Ruotsissa asuva Risto Harling. Hän vetää tämän vuoden alusta lähtien Ab Infra Polaria, Graniittirakennus Kallion ja Ab Tallqvist Infran uutta yhteisyritystä. Risto Harling hallitsee Skandinavian infran L ahdesta seitsenvuotiaana Tukholmaan muuttanut Risto Harling tuntee niin Ruotsin kuin Norjankin infratyömaat kolmenkymmenen vuoden kokemuksella. Nuorena työuraan mahtuu niinkin eksoottinen kokemus kuin sukellusveneiden huolto, mutta sen jälkeen Harling on keskittynyt rakentamiseen, aluksi myös talonrakennukseen. ”Infra-ala kiinnosti alusta alkaen enemmän, koska jokainen työmaa on erilainen. Olosuhteet vaihtelevat, mikä lisää epävarmuutta, mutta tekee samalla homman kiinnostavaksi”, hän pohtii norjalaisessa villapaidassaan Graniittirakennus Kallion Vantaan toimiston sohvalla. Risto Harling valikoitui uuden yhteisyrityksen johtoon, koska yhteistyöstä henkilötasolla oli aiempaa, molemmin puolin myönteistä kokemusta. ”Haavikon Keijo tiimeineen on auttanut minua massastabilointityömaillani Norjassa, ja vastaavasti minä toin pilaristabilointikalustoa ja –kuljettajia Suomeen. Tuolta ajalta jäi mieleen rehellisyys ja työn tekemisen korkea etiikka, joka mi- nusta on ykkösluokan asia myös urakoinnissa”, Harling toteaa. Pohjois-Ruotsissa suhdanne nousussa Ruotsin julkiset rakennuttajat ovat Risto Harlingin mukaan säilyttäneet kohtuullisen hyvin sen kunniakkaan perinteen, että rakennusinvestointeja ei vedetä alas suhdanteiden kääntyessä laskuun. Tämä on pitänyt infra-alan pirteänä silloinkin, kun teollisuudella on mennyt tavallista kehnommin. Juuri nyt tällaista pulmaa ei tosin tarvitse kovin paljon miettiä, sillä erityisesti Pohjois-Ruotsissa on meneillään ja odotettavissa runsaasti rakennettavaa. ”Erityisesti kaivosteollisuudella menee lujaa. Avoin kysymys tosin on, missä määrin valtio tulee osallistumaan uuden, kaivosalalle välttämättömän infran rakentamiseen. Yksi jättihanke on joka tapauksessa jo käynnissä: Kiirunan vanhan kaivoskaupungin siirtäminen pois kaivoksen lähituntumasta”, Harling kertoo. Uusi yhteisyritys Ab Infra Polar aikoo Harlingin mukaan keskittyä kaivosteolli- suuteen, unohtamatta erikokoisia kuntien ja valtion ’tavanomaisia’ infrahankkeita, kuten teitä, katuja, alueinfraa, rautateitä ja vesihuoltoon liittyviä töitä. Aktiivisen projektihankinnan lisäksi Harlingilla riittää työtä uuden yhtiön liiketoimintasuunnitelman hiomisessa. ”Organisaatio tulee olemaan matala. Tämä on mahdollista laajan kontaktiverkkoni ansiosta. Aiemmalla urallani, johon mahtuu muun muassa pitkä työrupeama Skanskan palveluksessa, opin myös liiketoimintasuunnitelman laadinnan suuren merkityksen. Tämä pätee riippumatta siitä, minkä kokoisesta yrityksestä on kyse.” Myös ruotsalaisen työturvallisuuden korkeaa tasoa Harling aikoo vaalia jatkossakin. ”Lisäksi laatujärjestelmän sertifiointi hoidetaan Ab Infra Polarissa pikaisesti. On ensiarvoisen tärkeää antaa tilaajille viesti siitä, että yrityksen joka hankkeessa toistuvat perustyöt tehdään systemaattisesti.” ƒ 2012 Kalliolta 17 VR Track ja GRK tekivät työyhteenliittymän Suikkilantien parantaminen Turussa on vaativa työ sekä pohjavahvistusten että työmaa- ja liikenneturvallisuuden kannalta. VR Track ja Graniittirakennus Kallio päättivät yhdistää osaamisensa, mikä johti urakkasopimukseen Liikenneviraston ja Turun kaupungin kanssa. ’K uokka’ upposi ensi kertaa maahan huhtikuussa kolme kilometriä pitkällä Suikkilantiellä, Pansiontien ja Valtatie 8:n välisellä osuudella Turun keskustan luoteispuolella. Tieosuus oli aiemmin osa Turun kaupungin katuverkkoa, mutta muuttuu urakan myötä maantieksi. Tärkein syy muutokseen on se, että kaupungilla ja sen asukkailla on halu siirtää raskas liikenne pois kaduilta. Raskaan liikenteen osuus enimmillään 15 000 ajoneuvosta vuorokaudessa on epätavallisen suuri, 7-16 prosenttia. ”Myös henkilöautojen määrä kasvaa ajoittain suureksi, koska samaa reittiä käyttävät jäähallin ja messukeskuksen asiakkaat. Tästä syystä työnaikaiset liikennejärjestelyt ja niihin liittyvät turval- 18 Kalliolta 2012 lisuuskysymykset on otettava työmaalla huomioon poikkeuksellisella tavalla”, Työyhteenliittymä Sataman projektijohtaja Juha Junttila Graniittirakennus Kalliosta sanoo. Projektijohtaja Junttilan lisäksi työmaalla on kuusi toimihenkilöä, joista sekä VR Trackin henkilöstöön ja vastaavasti Graniittirakennus Kallion henkilöstöön kuuluu kolme. Työyhteenliittymän juuret ovat yhtiöiden välisessä yhteistyössä, esimerkiksi yhteisesti tarjotussa Allianssihankkeessa. ”Yhdessä tekeminen on sujunut kaikin puolin hyvin. Omalla kohdallani siihen Pilaristabilointia tehdään kesään mennessä yhteensä noin sata kilometriä. Suurin pilaripituus ylittää 15 metriä. Tärinäeristysseinään tarvittavien stabilointipilarien pituus on 21 metriä. on auttanut myös aiempi kokemus yhteistyöstä”, sanoo VR Trackin pohjarakentamisen rakennuspäällikkö Ilkka Leino. Tällä työmaalla hän arvioi yhteistyön etujen korostuvan katujen ja rautatien kahdessa risteyskohdassa, missä uusitaan muun muassa puomistot. Turvallisuusnäkökohdat ovat tärkeitä muun muassa siksi, että näiden risteyskohtien läheisyydessä on työskenneltävä stabilointi- ja ponttikoneilla. Pehmeikköjä alku- ja loppupäässä Varsinais-Suomen työmailla on totuttu pohjavahvistusten tarpeeseen lähes Työmaapäällikkö Janne Ilmonen (kuvassa oikealla) ja aluevastaava Kari-Pekka Lumme tulivat eri organisaatioista huhtikuussa työt aloittaneeseen työyhteenliittymään. työmaalla kuin työmaalla. Suikkilantien parantaminen ei ole tässä suhteessa poikkeus. Pehmeä pohja vaatii toimenpiteitä erityisesti urakoitavan tieosuuden alku- ja loppupäässä. ”Pohjavahvistukset ovat tässä kohteessa erityisen vaativia, koska nykyisten kahden kaistan painuminen ei ole vielä täysin pysähtynyt, ja kaksi uutta kaistaa pitää saada painumaan olemassa olevien rakenteiden suhteen sopivalla nopeudella”, sanoo tilaajan geotekninen asiantuntija, toimialapäällikkö Jaakko Heikkilä Arcus Oy:stä. Toinen Heikkilän vaativaksi arvioima yksityiskohta on paalulaattojen teko jyrkkiin alikulkuihin. Kohteen yhteyteen rakennetaan myös uusia siltoja ja korjataan vanhoja, yhteensä seitsemän siltaa. Ne ovat rakennetyypiltään joko kehä- tai ulokelaattasiltoja, käyttötarkoituksesta riippuen. ”Kaikkiaan taitorakenteiden osuus noin 14 miljoonan urakasta on puolet”, arvioi työmaapäällikkö Janne Ilmonen. Graniittirakennus Kallion riveissä tänä vuonna aloittanut Ilmonen on todellinen työyhteenliittymäurakoiden konkari. Yli kymmenen vuoden ajan hän on työskennellyt pelkästään työyhteenliittymien urakoimissa kohteissa. ”Näihin oppii asennoitumaan niin, että kyseessä on itsenäinen, omat pelisääntönsä muodostava työyhteisö, jolla toki on yhteenliittymän muodostaneiden yritysten johdon vankkumaton tuki. Vapautta on runsaasti, mutta niin on myös vastuuta”, Ilmonen toteaa. Johto- ja kaapelisiirtoja alusta loppuun Osaaville infra-ammattilaisille vaativatkin pohjavahvistukset ja massiiviset taitorakenteet ovat lähes normaalia rutiinia. Joka työmaalla on sen sijaan omanlaisensa toiminnalliset haasteet, jotka taajamien lähellä liittyvät usein liikennejärjestelyihin ja työmaan turvallisuuteen. Suikkilantien parantamisessa työnaikaiset liikennejärjestelyt ja turvallisuuden varmistaminen ovat työmaan onnistumisen ehdottomia edellytyksiä. ”Epäonnistumiseen näissä asioissa ei ole kerta kaikkiaan varaa. Turvallisuuden ja laadun kärsimättä aiomme viedä työmaan läpi meille varattua urakkaaikaa nopeammassa ajassa. Tänä vuonna teemme suurimman osan rakenteista val- miiksi. Ensi vuoden töiksi olemme suunnitelleet pelkästään kulutuskerroksen päällystämisen, lopulliset tiemerkinnät ja vihertyöt, vaikka aikaa on loppusyksyyn 2013 asti”, Janne Ilmonen toteaa. Runsaan liikenteen aiheuttamien rajoitusten lisäksi urakan etenemistä hidastavat jonkin verran alueella tehtävä johto- ja kaapelisiirrot. Tämä edellyttää, että työmaa tekee tiivistä yhteistyötä niin kaupungin energia- sekä vesi- ja viemärilaitoksen kuin myös teleoperaattoriyritysten kanssa. ”Meillä on onneksi käytettävissä kaapelitutka, joka helpottaa kaivutöitä huomattavasti kaapelien läheisyydessä”, toteaa TYL Sataman aluevastaava Teemu Kallio. ƒ 2012 Kalliolta 19 Tässä me olemme - kokeneet ja luotettavat infra-ammattilaiset. sähköpostit: etunimi.sukunimi@grk.fi = uusi graniittilainen Tekninen ryhmä Keijo Haavikko Toimitusjohtaja 050-448 5447 Harri Kallio Hallituksen pj., kalustoja hankintapäällikkö 0400-453 539 Katri Bäckman Ympäristö- ja työsuojelupäällikkö 050-412 8313 Petteri Hakkarainen Laskentapäällikkö 050-521 3208 Pertti Heininen Tekninen johtaja 050-559 6319 Jaana Hjelm Urakkalaskenta 050-597 6494 Lauri Laitinen Laatupäällikkö 0500-964 287 Kimmo Vuori Talouspäällikkö 050-466 1189 Raija Kekki Reskontra 050-632 3299 Talousryhmä Jarkko Loikkanen Urakkalaskenta 050-384 4214 20 Kalliolta 2012 Työpäälliköt Raili Laavola Palkanlaskenta 050-342 8557 Anu Laine Reskontra 040-589 3372 Markku Hokkanen Työpäällikkö 0500-561 906 Jorma Härkönen Työpäällikkö 050-311 2385 Heikki Haavikko Työpäällikkö 050-364 0316 Juha Junttila Työpäällikkö 050-558 5689 Arto Korhonen Työpäällikkö 050-430 2352 Juha Gröhn Työmaan työnjohto 045-279 6038 Mikko Heikura Työmaan työnjohto 044-577 0907 Janne Ilmonen Työmaan työnjohto 0500-956 278 Toni Jauho Työmaan työnjohto 050-575 3459 Työnjohto Antti Partanen Työpäällikkö 050-530 6702 Jarkko Heiskanen Työmaan työnjohto 050-436 0944 Janne Ikäläinen Työmaan työnjohto 050-570 8551 2012 Kalliolta u 21 Tässä me olemme... Mats Johansson Työmaan työnjohto 050-406 1332 Heikki Kairikko Työmaan työnjohto 040-058 3195 Teemu Kallio Työmaan työnjohto 050-552 3990 Jouni Karvonen Työmaan työnjohto 040-557 4123 Kari Kivelä Työmaan työnjohto 040-587 7267 Seppo Komscha Työmaan työnjohto 040-355 7967 Risto Laakkonen Työmaan työnjohto 050-341 7549 Unto Lahtinen Työmaan työnjohto 0400-470 644 Antero Lehtinen Työmaan työnjohto 040-539 8055 Tero Liitsola Mittaus 050-448 5488 Jussi Loikkanen Työmaan työnjohto 040-186 4666 Ville Lonka Työmaan työnjohto 040-829 0089 Turkka Luotonen Työmaan työnjohto 050-522 8232 Ville Manninen Työmaan työnjohto 050- 570 7690 Dimitri Markelov Työmaan työnjohto 050-414 7232 Ari Niskanen Työmaan työnjohto 050-360 4406 22 Kalliolta 2012 Mika Nissi Työmaan työnjohto 040-054 8927 Jyrki Paavilainen Työmaan työnjohto 045-260 2979 Teemu Palosaari Työmaan työnjohto 050-088 8297 Mikko Parkkinen Työmaan työnjohto 050-462 5709 Niko Pesonen Mittaus 040-772 4637 Ville Piironen Työmaan työnjohto 050-5722 143 Sari Rinne Työmaan työnjohto 050-372 8011 Antti Saikkonen Työmaan työnjohto 050-527 4899 Teuvo Salminen Työmaan työnjohto 050-592 9920 Wiljam Salminen Työmaan työnjohto 040-096 9137 Eero Salokangas Työmaan työnjohto 050-353 0742 Jarno Saurento Työmaan työnjohto 050-577 2322 Rainer Siren Työmaan työnjohto 050-501 2355 Vesa Turakainen Työmaan työnjohto 050-597 5870 2012 Kalliolta 23 Nuolitie 10 B, 01740 Vantaa puh. 010 321 4110 faksi 09-878 5728 www.graniittirakennuskallio.fi sähköpostit: etunimi.sukunimi@grk.fi Jyväskylän aluetoimisto Polttolinja 1 40520 Jyväskylä Oulun aluetoimisto Meiramitie 16 90460 Oulunsalo
© Copyright 2024