Varhaiskasvatussuunnitelma 2015
Varhaiskasvatussuunnitelma 2015 Nokian kaupungin varhaiskasvatus Julkaisun kuvat: Julkaisun taitto: Paino: Helena Kortesmäki ja Susan Niiranen Marita Gröndahl, Katja Lehtinen Nokian kaupunki Sisältö JOHDANTO ........................................................................................................................................... 5 1. VARHAISKASVATUS .......................................................................................................................... 7 1.1. Varhaiskasvatuksen määritelmä ............................................................................................... 7 1.2. Varhaiskasvatuksen arvot ......................................................................................................... 9 2. ARJEN PEDAGOGIIKKA ................................................................................................................... 10 2.1. Lapsen arjen rakentuminen varhaiskasvatuksessa ................................................................. 10 2.1.1. Varhaiskasvatusympäristö ................................................................................................ 12 2.1.2. Perushoitotilanteet, hoiva ja huolenpito ......................................................................... 13 2.1.3. Pienryhmätoiminta ........................................................................................................... 13 2.2. Lapsen kohtaaminen arjessa ................................................................................................... 14 2.2.1. Lapsen yksilöllisyys ........................................................................................................... 14 2.2.2. Ryhmän toimintasuunnitelma .......................................................................................... 14 2.2.3. Kasvattajan rooli ............................................................................................................... 15 3. LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA JA OPPIMISEN ILO .............................................................. 15 3.1. Leikkiminen.............................................................................................................................. 16 3.2. Liikkuminen ............................................................................................................................. 16 3.3. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen................................................................................. 17 3.4. Tutkiminen............................................................................................................................... 17 4. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT JA KIELEN MERKITYS ..................................................................... 18 4.1. Matemaattinen orientaatio..................................................................................................... 18 4.2. Luonnontieteellinen orientaatio ............................................................................................. 18 4.3. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio ............................................................................... 18 4.4. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio .............................................................................. 19 4.5. Esteettinen orientaatio ........................................................................................................... 19 4.6. Eettinen orientaatio ................................................................................................................ 19 5. KASVATUSKUMPPANUUS .............................................................................................................. 19 5.1. Kasvatuskumppanuus ja vanhempien osallisuus .................................................................... 20 5.2. Aloitus varhaiskasvatuksessa .................................................................................................. 20 5.3. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ....................................................................................... 23 5.4. Verkostot kumppanuuden tukena .......................................................................................... 23 5.4.1 Varhaiskasvatuksen perhetyö............................................................................................ 25 3 6. LAPSEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA ........................................................................................ 25 6.1. Tuen lähtökohdat .................................................................................................................... 25 6.2. Varhainen ja erityinen tuki ...................................................................................................... 26 6.3. Tuen suunnittelu ja toteutus ................................................................................................... 26 6.4. Varhaiskasvatuksen tukitoimet ja mahdolliset resurssit ........................................................ 28 6.5. Tuen antamisen menetelmiä .................................................................................................. 28 6.6. Pedagoginen arvio / selvitys.................................................................................................... 29 6.7. Monikulttuurisuus, monikieliset lapset ................................................................................... 29 7. LAATU JA ARVIOINTI ...................................................................................................................... 30 7.1. Laadunarviointi Nokian varhaiskasvatuksessa ........................................................................ 31 7.2 Laadunarviointi varhaiskasvatusyksikössä ............................................................................... 32 7.3 Laatu kasvatusprosessissa ........................................................................................................ 32 8. ARVIOINTIOSA ................................................................................................................................ 33 8.1. Laatukriteerit ja -mittarit ......................................................................................................... 33 8.2. Laadunarvioinnin toteuttaminen ............................................................................................ 42 LÄHTEET: ............................................................................................................................................ 45 LIITTEET .............................................................................................................................................. 47 Varhaiskasvatuksen ohjeistuksia ja lomakkeita (Liite 1) ................................................................ 49 Vasuohjeistus (liite 2) ..................................................................................................................... 51 Kutsu vasukeskusteluun annetaan vasukeskustelun lähestyessä huoltajille, huoltajat voivat valmistautua keskusteluun tämän pohjalta ................................................................................... 51 Prosessikuvaus: Varhaiskasvatukseen hakeminen ja sijoittaminen (Liite 3) ................................. 53 Prosessikuvaus: Lääkehoidon lupakäytännöt varhaiskasvatuksessa (Liite 4) ................................ 55 Prosessikuvaus: Päivystysajan suunnittelu ja toimenpiteet (Liite 5) ............................................. 56 4 JOHDANTO Nokian varhaiskasvatussuunnitelma määrittelee varhaiskasvatuksen toteuttamista ja järjestämistä valtakunnallisten linjausten mukaisesti ja ohjaa laadunhallintaa ja varhaiskasvatuksen arviointia ja kehittämistä Nokialla. Varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään vuosittain, jotta käytettävissä on aina ajantasainen ohjaava asiakirja. Vuonna 2014 varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitettiin lapsen osallisuuden toteutumisen ja mediakasvatuksen osalta varhaiskasvatuksen arjessa. Laadun ja arvioinnin osuus päivitettiin vuonna 2015. Varhaiskasvatuksessa siirrytään laadunarviointiin, jota tehdään yhteisten laatukriteerien perusteella. Laatukriteerit on muokattu perusopetuksen valtakunnallisista laatukriteereistä Nokian varhaiskasvatuksen linjaukset huomioiden. Varhaiskasvatuksen prosesseja on kuvattu ja niitä hyödynnetään laadun arvioinnissa ja kehittämisessä. Jokaisen prosessin jälkeen on kirjattu kriittiset arvioinnin kohteet, joiden toteutuminen tai toteutumatta jääminen vaikuttavat ydinprosessin laatuun. Päivitystä tehtiin vähäisessä määrin myös tuen järjestämisen ja toteuttamisen osalta ja päädyttiin suuremman päivityksen osalta odottamaan varhaiskasvatuslain 2. vaiheen hyväksymistä sekä varhaiskasvatussuunnitelman uusia perusteita. Varhaiskasvatussuunnitelma on paikallisella tasolla tärkein nokialaista varhaiskasvatusta linjaava asiakirja. Suunnitelman loppuun on koottu lista liitteistä, joiden avulla varhaiskasvatussuunnitelmaa toteutetaan. Varhaiskasvatussuunnitelmamme koostuu ja todentuu kolmella tasolla joita ovat, Kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma, Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) ja lasten vasut kokoava Ryhmän toimintasuunnitelma. Näistä asiakirjoista muodostuu varhaiskasvatussuunnitelman kokonaisuus koko kaupungin tasolta aina yksittäiseen lapseen saakka. Lisäksi toimintaamme ja kehittämistyötämme ohjaavat Varhaiskasvatuksen toimintaohjelma ja Yksikön pedagoginen toimintasuunnitelma, jotka painottuvat johtamisen kokonaisuuteen. Varhaiskasvatuksen toimintaohjelmassa on määritelty visio sekä huomioitu kaupungin strategiset tavoitteet ja talousarvion toteutuminen sekä kohdennettu varhaiskasvatuksen kehittämisen tavoitteet pitkälle ja lyhyelle aikavälille. Laatutyön eteneminen Tarve laatukäsikirjalle on ollut pitkään. Varhaiskasvatuksen laaturyhmä perustettiin vuonna 2013 ja siihen kuuluvat varhaiskasvatusyksikön johtajat Sanna Elovirta ja Anne Soini, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Marjaana Sieväsalo sekä ryhmän puheenjohtajana suunnittelija Anette Lehtonen. Aluksi laaturyhmän jäsenet tutustuivat eri kaupunkien varhaiskasvatuksen laatukäsikirjoihin ja ISO 9001 standardeihin. Päädyimme prosessilähtöiseen tapaan jäsentää laatutyötä. 5 Laatutyön sovittiin etenevän iteratiivisesti - samanaikaisesti työstäen, testaten ja kehittäen varhaiskasvatustoimintaamme. Laatukäsikirjan työstäminen alkoi prosessien alustavalla määrittelyllä ja kuvaamisella. Arvioimme varhaiskasvatuksen aloituksen- prosessin kyselyllä varhaiskasvatuksessa aloittaneille perheille. Teimme prosessiin palautteen perusteella tulleet parannusehdotukset, jotka johtoryhmässä ja esimiespäivässä tarkentuivat ja hyväksyttiin. Laatukriteerit oli työstetty jo aiemmin vuonna 2012 laadittuun Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Niiden pohjana käytettiin perusopetuksen laatukriteerejä (2010). Laatukriteerit osoittavat vaadittua varhaiskasvatuksen tasoa ja laaturyhmä päivitti laatukriteerejä vastaamaan nykyhetkeä (2014). Laatutyötä tehtiin alusta alkaen yhteistyössä eri työryhmien kanssa ja tavoitteena oli huomioida henkilöstön osallisuus ja sitä kautta sitouttaminen laatutyöhön. Laaturyhmän kokouksissa käsiteltyjä asioita tiedotettiin jo alkuvaiheessa johtoryhmässä ja esimieskokouksissa. Yksiköihin lähetettiin luonnos laatukäsikirjan alustavasta sisällysluettelosta ja pyydettiin palautetta yksiköiden henkilöstöltä. Varhaiskasvatuksen prosessiluonnoksia on tehty mm. varhaiskasvatuksen erityisopettajien kanssa sekä eri työryhmiltä kommentteja keräten. Alussa teimme erillistä laatukäsikirjaa, mutta ajatus muuttui työn edetessä niin, että päädyimme lisäämään varhaiskasvatussuunnitelmaamme prosessikuvaukset sopiviin osioihin, joissa asiaa muutenkin linjataan. Arvioinnin osalta teimme varhaiskasvatussuunnitelmaamme arviointiosuuden, jossa kuvataan laadunhallintaa ja sen prosesseja. Lisäksi liitteisiin lisättiin muut kuvatut prosessit. Laatutyöryhmä jakoi koulutuskokonaisuudet laatutyön perusteisiin, prosesseihin ja arviointiin/mittareihin. Keväällä 2014 järjestettiin koulutustilaisuus esimiehille, jossa perehdyttiin laatutyön perusteisiin ja pohdittiin tavat, joilla esimiehet vievät laatutyötä eteenpäin henkilöstölleen. Lisäksi pohdittiin yksiköiden laaturyhmien kokoonpanot ja päädyttiin, että käytetään olemassa olevia rakenteita, eikä yksiköihin perusteta erillisiä laaturyhmiä. Syksyllä 2014 järjestettiin kolme saman sisältöistä koulutustilaisuutta henkilöstölle laatutyön perusteista ja prosessien kokonaisuudesta. Koulutuksesta kerättiin palautetta yksiköittäin ja sen perusteella muutettiin ja tarkennettiin prosesseja edelleen sekä suunniteltiin seuraavaa syksyn 2015 koulutusta. Syksyn koulutussisältönä ovat mittarit ja arvioinnin menetelmät sekä varhaiskasvatussuunnitelman arviointi ja laatuosuuden kokonaisuus. Laatujärjestelmä otetaan käyttöön elokuussa 2015 ja laatutyötä tehdään edelleen laatimalla kyselyt eri toimijatahoille. Syksyllä 2015 julistettiin henkilöstölle innovaatiokilpailu Lasten laatupelin luomiseksi. Nokialla 17.6.2015 6 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 1. VARHAISKASVATUS 1.1. Varhaiskasvatuksen määritelmä Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on tehdä tietoisesti ja suunnitellen lapselle jokaisesta päivästä mahdollisimman hyvä. Sensitiiviset ja ammattitaitoiset kasvattajat tuntevat lapsen kehityksen eri vaiheet ja osa-alueet sekä oppimisympäristön merkityksen lapsen kehityksen tukemiseksi. Lasta havainnoimalla ja vanhempien kanssa keskustellen opitaan tuntemaan lapsi, hänen toimintatapansa ja temperamenttinsa. Kasvatuskumppanuus tarkoittaa perheen ja varhaiskasvattajien yhteistä kasvatustehtävää, jonka lähtökohtina ovat lapsen etu, tarpeet ja yhteisymmärrys lapsen asioissa. Näin luomme pohjan lapsen elinikäisen oppimisen polulle varhaiskasvatuksesta perusopetukseen kohti tasapainoista aikuisuutta. Varhaiskasvatuksessa eri ammattiryhmien osaaminen (hoiva ja huolenpito, pedagogiikka, erityispedagogiikka, monikulttuurisuus, perhetyö ja lastensuojeluosaaminen) täydentävät toisiaan. Varhaiskasvatuksessa tärkeä rooli on havainnoinnilla, suunnittelulla ja arvioinnilla, joista pedagogisessa vastuussa ovat lastentarhanopettajat. Nokialla varhaiskasvatuksessa toimimme mahdollisimman paljon pienryhmissä. Lapset jaetaan pienempiin ryhmiin heidän tarpeidensa tai suunnitellun toiminnan mukaan. Pienissä ryhmissä toimittaessa kasvattaja on läheisessä vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Lapsi tulee kuulluksi, lapsen keskittyminen ja oppiminen on helpompaa sekä työskentely rauhallisempaa. Leikki ja leikkiminen ovat lapsen kehitykselle merkittäviä. Varhaiskasvatuksessa lapsella on mahdollisuuksia sekä ohjattuun että vapaaseen leikkiin. Annamme lapsen leikille aikaa, rauhaa ja välineitä. Leikissä kasvattajan rooli on tärkeä: Hän sitoutuu leikin havainnointiin, rikastamiseen ja ohjaamiseen sekä on läsnä ja kuuntelee lasta. Varhaiskasvatus on vuorovaikutusta lapsen, perheen, toisten lasten sekä kasvattajien välillä. Hyvässä vuorovaikutuksessa lasten väliset suhteet ja kasvattajan sensitiivisyys luovat myönteisen ja turvallisen kasvun ilmapiirin. Sensitiivinen kasvattaja kohtelee lasta tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti sekä tukee jokaisen lapsen kasvua ja kehitystä. Varhaiskasvatuksen ihmiskäsitys on humanistinen. Käsitteenä humanismi on laaja ja sen olennainen piirre on suvaitsevaisuus. Kunnioitamme ihmisyyttä; jokainen ihminen on arvokas. Näemme ihmisen perusluonteen hyvänä ja hänen kasvumahdollisuutensa moninaisina. Luotamme lapseen; hän saa kokeilla ja ottaa vastuuta. Kunnioitamme ja arvostamme toisiamme sekä ohjaamme ottamaan toiset huomioon. Aikuisen tehtävä on luoda ilmapiiri sellaiseksi, että jokainen lapsi kokee olevansa tärkeä ja arvostettu omana itsenään. Varhaiskasvatuksen oppimiskäsitys perustuu Nokialla sosiokonstruktivismiin: lapsi oppii tekemällä itse sekä yhdessä muiden kanssa. Uuden oppiminen rakentuu aiemmin opitun perustalle. Oppimisen perustana ovat lapsen oppimisen ilo, oma uteliaisuus ja tiedonhalu sekä erilaiset kokemukset ja havainnot ympäristöstä. Onnistumiset motivoivat lasta oppimaan ja vahvistavat hänen itsetuntoaan. 7 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 8 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 1.2. Varhaiskasvatuksen arvot Nokialaisen varhaiskasvatuksen arvot ovat sensitiivisyys, kasvatuskumppanuus, turvallisuus sekä kestävä kehitys. Sensitiivisyys Varhaiskasvatuksessa tunneilmasto on kannustava ja turvallinen. Sensitiivinen kasvattaja on herkkä lapsen tarpeille ja pysähtyy kuulemaan lasta. Kasvattaja on lähellä ja asettuu lapsen tasolle myös fyysisesti. Sensitiivinen kasvattaja on tasa-arvoinen, kunnioittava ja empaattinen sekä ymmärtää lapsen osallisuuden merkityksen. Hän osaa myös mukauttaa toimintaansa erilaisten tilanteiden mukaan. Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuus on jaettu kasvatustehtävä kodin ja kasvattajien välillä lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Lapsen huoltajilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja – vastuu kun taas varhaiskasvattajilla on koulutuksen tuoma ammatillinen tieto ja osaaminen. Jokaiselle lapselle tehdään yhdessä vanhempien kanssa varhaiskasvatussuunnitelma eli vasu. Lapsen vasuun kirjaamme kasvun ja kehityksen etenemistä ja mietimme yhdessä sitä tukevia tavoitteellisia toimintatapoja. Varhaiskasvattajien vastuulla on luoda toimiva vuorovaikutussuhde huoltajien kanssa niin, että tasavertainen kasvatuskumppanuus voi toteutua avoimesti ja luottamuksellisesti. Turvallisuus Panostamme Nokialla varhaiskasvatuksessa turvallisuuteen. Lasten perusturvallisuus on sekä psyykkistä että fyysistä. Emme suvaitse kiusaamista. Lapset voivat luottaa kasvattajien olevan läsnä ja auttavan heitä tarvittaessa. Säännöllinen päivärytmi, säännöt ja rutiinit luovat turvallisuutta. Seuraamme ja arvioimme lasten ympäristön turvallisuuteen liittyviä asioita mm. yksiköiden turvallisuustyöryhmissä. Kestävä kehitys Kestävä kehitys on varhaiskasvatuksen yhteinen asia. Vastuullisuuteen oppiminen jo varhaiskasvatuksessa vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. Varhaiskasvatuksessa lasten kohdalla korostamme konkreettisia asioita, kuten kavereista huolehtimista, lähiympäristön tutkimista, kestävämpien arkikäytäntöjen luomista ja vastuun oppimista. Järjestämme varhaiskasvatuksen arjen ja toiminnan siten, että kuormitamme ympäristöä mahdollisimman vähän. Annamme lapsille mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon, toiminnan toteuttamiseen ja arviointiin. 9 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 2. ARJEN PEDAGOGIIKKA 2.1. Lapsen arjen rakentuminen varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen toteutus perustuu varhaiskasvatussuunnitelmiin (kuva 1). Varhaiskasvatus muodostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Nämä osa-alueet painottuvat eri tavoin eri-ikäisillä. Jokaisella varhaiskasvatusyksiköllä on pedagoginen toimintasuunnitelma, johon on kirjattu yksikön tavoitteet ja toimintatavat. Pedagoginen toimintasuunnitelma päivitetään toimintakausittain. Jokaiselle lapselle tehdään varhaiskasvatussuunnitelma, jonka kasvattajat laativat yhteistyössä huoltajien kanssa. Yksikön pedagogisen toimintasuunnitelman ja lasten varhaiskasvatussuunnitelmien pohjalta jokainen tiimi tekee ryhmän toimintasuunnitelman, jossa yhdistyvät kokonaisuudeksi yksikön ja lapsiryhmän lasten tavoitteet. Kuva 1: Varhaiskasvatuksen pedagoginen viitekehys HAVAINNOINTI TOIMINNAN TOTEUTUS LAPSI ARVIOINTI SUUNNITTELU RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA YKSIKÖN PEDAGOGINEN TOIMINTASUUNNITELMA NOKIAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2015 NOKIAN KAUPUNGIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2005 ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2010 10 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatuksen toiminnan ja lapsen osallisuuden lähtökohtana ovat vuorovaikutus, havainnointi ja lapsen aito kuunteleminen. Lasten mielipiteet otetaan huomioon ja heidän tekemiinsä aloitteisiin vastataan. Aloitteiden ja korvaavien kommunikointimenetelmien merkitys korostuu lapsilla, jotka eivät pysty sanallistamaan ajatuksiaan. On tärkeää, että lapsi voi osallistua toiminnan ja toimintaympäristön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. (Stenius & Karlsson 2005,7-8). Lasten ottaminen mukaan päätöksentekoon parantaa kokonaisvaltaisesti varhaiskasvatuksen laatua, lisää lasten sitoutumista ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ryhmässä sekä parantaa lasten itseluottamusta, empatiaa ja vastuullisuutta (Shier 2001, 114). Yhteiset säännöt ja mahdollisuus vaikuttaa päiväänsä luovat lapselle turvallisuutta sekä selkeyttävät toimintaa. Osallisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lapsi saa päättää kaikesta vaan lapsella on vaikutusmahdollisuus päiväänsä. Aikuinen määrittää rajat ja puitteet, joissa lapsi voi toimia. On tärkeää, että aikuinen kiinnostuu yhä uudelleen lapsen maailmasta. Toimintaa toteutetaan tekemisen luonteesta riippuen yksilötyöskentelynä, pienryhmässä tai suuremmassa ryhmässä. Suunnittelu Lähtökohtana suunnittelussa on lasten näkökulma ja heille luontainen tapa toimia. Toiminnan suunnittelu lähtee lapsilta itseltään, heidän toiminnastaan ja toiveistaan. Lasten kanssa yhdessä suunnitellaan miten, missä ja milloin haluttua aihetta lähestytään ja toteutetaan. Yhdessä mietitään tarvittavat järjestelyt ja materiaalit toiminnan toteuttamiseen. Varhaiskasvattajan tulee varmistaa, että lapset ymmärtävät mitä päätetään. Varhaiskasvattaja sanallistaa osallistumista ja vaikuttamista lapsille itselleen sekä varmistaa lasten mielipiteiden näkymisen käytännön toiminnassa. Näin lapselle syntyy kokemus mahdollisuudesta vaikuttaa toiminnan sisältöön ja toteutukseen. (Piiroinen 2007,8). Varhaiskasvattajan tehtävänä on suunnitella miten lapsen mielenkiinnon kohteet, tarpeet ja tavoitteet tulevat huomioiduksi toiminnassa. Toteuttaminen Toimintaa toteutetaan yhteisesti laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Osallisuus on sitä, että lapsi kokee aktiivisesti toteuttavansa yhteistä suunnitelmaa omista lähtökohdistaan käsin. Lapsille voi antaa vastuutehtäviä heidän taitonsa ja kiinnostuksensa mukaan. Toimintaa dokumentoidaan eri tavoin ja sitä hyödynnetään arviointivaiheessa. Arviointi Varhaiskasvattaja havainnoi arjessa toiminnan sujuvuutta ja lasten reaktioita. Lasten kanssa arvioitaessa pyritään tavoittamaan lasten näkemykset ja kokemukset toiminnasta, joita voidaan palauttaa mieleen valokuvien, muistiin kirjattujen kommenttien ja erilaisten tuotosten avulla. Yhdessä arvioidaan toteutunutta toimintaa keskustellen, kysymyksiä ja tarvittaessa kuvakortteja apuna käyttäen. Esim. Mikä oli kivaa? Miksi? Oliko jotakin mistä et pitänyt? Miksi? Mitä haluaisit seuraavaksi? Miksi? Mitä pienemmästä lapsesta on kyse sitä lähempänä arvioinnin tulee olla toimintaa. Arviointi antaa tietoa lasten ajatusmaailmasta sekä ajatuksia ja näkökulmia seuraavaa suunnittelua varten. Arviointi auttaa huomaamaan millainen toiminta on mielekästä ja mitä ei kannata toteuttaa uudestaan. Arviointi ja lapsiryhmän tarpeet muokkaavat toimintaa, jota kasvattajat suunnittelevat säännöllisesti järjestettävissä tiimin palavereissa. 11 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 2.1.1. Varhaiskasvatusympäristö Lapsen varhaiskasvatusympäristö on se elämänpiiri, jossa lapsi elää, liikkuu ja toimii. Tunne- ja sosiaalinen ympäristö on tärkeä osa lapsen varhaiskasvatusta. Lähiympäristön pihat, metsät ja ulkoilualueet sekä rakennettu ympäristö muodostavat tärkeän osan lapsen elämänpiiriä. Media vaikuttaa lapsen arkeen ja muotoutuu osaksi lapsen elämää, joka huomioidaan varhaiskasvatuksessa mediakasvatuksena. Varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä lapselle ominainen tapa toimia ja sisällölliset orientaatiot todentuvat. Ympäristön tulee vastata lapsen kehitystasoa ja antaa myös haasteita kehityksen etenemiselle. Turvallisuus on tärkein tekijä. Varhaiskasvatuksen toimintaympäristön tietoinen luominen, ylläpitäminen ja uudistaminen ovat olennainen osa varhaiskasvatusta. Toimintaympäristöä luodaan ja muokataan yhdessä lasten kanssa. Nokia fyysisenä varhaiskasvatusympäristönä on järvien ympäröimä, vehreä sekä kehittyvä teollisuuskaupunki. Nokialainen luonto sekä runsaat liikunta- ja kulttuuripalvelut mahdollistavat monipuolisen ympäristön varhaiskasvatuksen toteuttamiseen. Kuva 2. Varhaiskasvatusympäristön osa-alueet Fyysinen ympäristö - herättää mielenkiinnon tutkimiseen ja pohdiskeluun - hyödyntää lähiympäristön luonnon ja palvelut - mahdollistaa tilojen käytön eri toimintojen mukaan - antaa tilaa omaehtoiselle leikille ja liikkumiselle - tarjoaa välineet ja materiaalit lasten ulottuville Tunneympäristö - luo turvallisen ja kiireettömän ilmapiirin, jossa kasvattaja on aidosti läsnä ja valmiina kuuntelemaan lasta - antaa mahdollisuuden harjoitella tunteiden ilmaisemista ja säätelyä - antaa lapselle aikaa ja mahdollisuuden tutkimiseen ja ihmettelyyn - kannustaa lapsen omaa ajattelua, ongelmanratkaisua ja mielikuvitusta Sosiaalinen ympäristö - tarjoaa lapselle mahdollisuuden toimia erilaisissa ja erikokoisissa ryhmissä - mahdollistaa läheisen vuorovaikutuksen kasvattajan ja lapsen välillä - ohjaa toisen huomioimiseen ja empatiaan - ohjaa turvalliseen tapaan toimia mediaympäristössä VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 12 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma Mediakasvatus Media on viestinnän välineitä ja sisältöjä, joita ovat mm. kuvat, valokuvat, musiikki, mainokset, uutiset, kirjat, lehdet, televisio, tietokone, puhelin, kamera ja radio. Digitaaliseen maailmaan tulisi siirtyä vähitellen huomioiden lapsen ikä ja kehitystaso. Mediakasvatuksen tavoitteena on kehittää lapsen mediataitoja, jotka ovat ajattelun ja tekemisen välineitä. Mediataitoja lapsi tarvitsee osatakseen toimia ja toteuttaakseen itseään. Mediakasvatuksessa tutustutaan erilaisiin medioihin, tulkitaan, tehdään itse, ilmaistaan ja tutustutaan teknisiin välineisiin. Kriittistä medialukutaitoa harjoitellaan kyseenalaistamalla ja tekemällä omia valintoja sekä käyttämällä mediaa valikoiden omiin ja yhteisiin tarpeisiin. Huoltajan ja kasvatushenkilöstön tehtävänä on suojella lasta median haitallisilta vaikutuksilta (ikärajat, liikakäyttö) ja mahdollistaa lapselle hyviä kokemuksia median parissa. 2.1.2. Perushoitotilanteet, hoiva ja huolenpito Kiireetön ruokailu, riisumis- ja pukemistilanteet, päivälepo sekä pienillä mm. vaipan vaihdot ovat tärkeitä vuorovaikutus-, kasvatus- ja oppimistilanteita, jotka tarjoavat hoivaa ja huolenpitoa sekä onnistumisen ja oppimisen iloa. Perushoidontilanteissa on tärkeää huomioida jokaisen lapsen tarpeet ja vastata niihin yksilöllisesti sekä antaa lapselle mahdollisuus harjoitella omatoimisuutta. Varhaiskasvatuksessa on käytössä Perushoidon käsikirja, mikä löytyy varhaiskasvatuksen henkilöstön työtilasta Satamasta. Käsikirjan ensimmäinen osa, Lapsen arki, avaa hoivan ja hoidon laadun merkitystä. Tässä osiossa on kysymyksiä, joita miettimällä kasvattajayhteisö johdonmukaistaa käytäntöjään perusteellisesti. Käsikirjassa on myös ruokailuun, lapsen erilaisiin sairauksiin, lääkehoitoon ja hygieniaan liittyviä tiedotteita ja lomakkeita. Kansiota päivitetään säännöllisesti. 2.1.3. Pienryhmätoiminta Nokian kaupungin varhaiskasvatuksen toimintatapa on pienryhmätoiminta, johon henkilöstö on sitoutunut. Se on suunnitelmallista arkea pienissä ryhmissä, jotka mahdollistavat aktiivisen vuorovaikutuksen ja toiminnan lasten ja aikuisten kesken. Kaikki ryhmän kasvattajat ovat osaltaan vastuussa siitä lasten pienryhmästä, jonka kanssa toimivat. Päiväkodissa lastentarhanopettaja on päävastuussa pienryhmätoiminnan suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Osallisuuden mahdollistava pienryhmätoiminta lisää yhteisöllisyyttä; lasten ryhmäytyminen ja kaveritaitojen opettelu helpottuvat. Lapset huomioivat toisiaan paremmin ja voivat tuoda esille mielipiteensä ja ajatuksensa. Heidän on helpompi olla, toimia ja oppia tutussa pienryhmässä. Aktiivisesti läsnä oleva kasvattaja tutustuu aidosti lapseen jutellessaan lapsen kanssa, pitäessään häntä sylissä ja antaessaan hänelle aikaa. Havainnointi, dokumentointi ja arviointi mahdollistuvat pienryhmässä paremmin. Myös lapsen tuen tarpeeseen on helpompi vastata. Pienryhmätoimintaa voi toteuttaa monella tavalla ja jokaisen ryhmän kasvattajat luovat oman ryhmänsä tarpeita vastaavan mallin. Pienryhmät saattavat olla pysyviä tai vaihtuvia. Niiden toteutuksessa on huomioitava tilojen monipuolinen käyttö. Kasvattajilta pienryhmätoiminta vaatii organisointikykyä, kokeilumieltä ja uusien tapojen omaksumista. 13 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 2.2. Lapsen kohtaaminen arjessa 2.2.1. Lapsen yksilöllisyys Lapsi on meille arvokas omana itsenään. Jokaisella on oma temperamenttinsa, joka on suhteellisen pysyvä, iästä ja tilanteesta riippumaton. Lasta ei saa leimata temperamenttipiirteistä johtuvan käytöksen perusteella. Varhaiskasvatuksessa kasvattajat huomioivat lasten yksilöllisyyden sekä muokkaavat lapsiryhmän arkea tarpeiden mukaan. Arkihavainnot ovat havaintojen tekemistä lapsesta ja ne ovat osana jokapäiväistä varhaiskasvatusta. Kasvattajat havainnoivat lasta ja hyödyntävät havaintojaan tavoitteellisesti. Havainnoinnin merkitys korostuu varsinkin silloin, kun jokin asia lapsen kehityksessä aiheuttaa huolta. Ammattitaitoinen kasvattaja osaa erottaa toisistaan havainnot ja niistä tehdyt tulkinnat. 2.2.2. Ryhmän toimintasuunnitelma Ryhmän toimintasuunnitelma koostuu kahdesta osasta tiimisopimuksesta ja ryhmävasusta, joista molemmat sisältävät arvioinnin. Lapsen ja kasvattajan yhteinen arki todentuu ryhmän toimintasuunnitelman avulla. Se on suunnittelun, toiminnan, ja arvioinnin väline, jota kasvattajat tarkastelevat tiimipalavereissa. Ryhmävasussa on kuvaus ryhmästä ja suunnitelma ryhmän toiminnasta. Varhaiskasvatusyksikön johtaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuvat ryhmän toimintasuunnitelman laatimiseen ja arviointiin yhdessä kasvattajatiimin kanssa. 14 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 2.2.3. Kasvattajan rooli Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kiintymyssuhteeseen varhaiskasvatuksessa. Emotionaalisesti lämpimän yhteyden rakentaminen lapseen on aina kasvattajan vastuulla. Turvalliset, pysyvät ihmissuhteet ovat oppimisen ja tasapainoisen tunne-elämän perusta. Lapsen täytyy voida luottaa siihen, että kasvattaja kantaa vastuun lapsiryhmästä ja sen toiminnasta. Kasvattajan on oltava lasta kohtaan johdonmukainen, sensitiivinen ja tarvittaessa vaativa lasta kunnioittaen. Säännöllinen ja kiireetön päivärytmi sekä syli ja läheisyys luovat lapselle turvallisen olon. Lempeän päättäväinen varhaiskasvattaja luo lapselle selkeät rajat ja säännöt. Kasvattajan on oltava aikuinen, jotta lapsi voi olla lapsi. Kasvattajan sensitiivisyys on lapsen tunteiden ymmärtämistä ja niihin reagoimista sekä opastusta tunteiden jakamiseen. Hänellä on herkkyyttä ja kykyä vastaanottaa lapsen kaikenlaisia tunteita sekä tukea lasta yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Tietämys lapsesta lisääntyy kasvattajan ja lapsen välisen hyvän vuorovaikutuksen avulla. Kasvattajat vaalivat lasten välisiä vuorovaikutus- ja ystävyyssuhteita. Hyvää vuorovaikutusta ei synny ilman kauniisti puhumisen kulttuuria, kannustamista ja kehumista. Kiusaamisen ehkäisemiseksi on jokaisessa yksikössä laadittu Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma (liite 1). Kasvattajat mahdollistavat lasten ja aikuisten yhteisössä hyvän ilmapiirin. Sen luomisessa on tärkeää työyhteisön keskinäinen tuki ja kunnioitus, positiivinen asenne sekä luovuuteen ja spontaaniuteen kannustaminen. Kasvattajan persoonallisuus tai mieltymykset eivät saa määrittää työtä, vaan toimintaa ohjaa varhaiskasvatussuunnitelmien mukainen pedagogiikka. Sitoutunut kasvattaja tiedostaa varhaiskasvatuksen muuttuvat tarpeet, ylläpitää sekä kehittää ammatillista osaamistaan. Varhaiskasvatuksen ammattitaitoisella ja motivoituneella työntekijällä on positiivinen ja kauaskantoinen vaikutus lapsen ja perheen elämään. 3. LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA JA OPPIMISEN ILO Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja taiteen eri alueisiin liittyvä ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapoja ajatella ja toimia. Ne otetaan huomioon toimintaympäristön suunnittelussa, järjestämisessä ja toteutuksessa. Ne myös ohjaavat kasvattajayhteisön tapaa toimia lasten kanssa. Kasvattajan tehtävänä on luoda myönteinen oppimisilmapiiri, jossa lapsi uskaltaa yrittää, erehtyä ja aloittaa alusta kannustavan ja myötäelävän kasvattajan tuella. Toimintaympäristö rakennetaan huomioiden lapsen tarpeet, mielenkiinnon kohteet ja osallisuus. Lapsi on synnynnäisesti utelias ja halukas oppimaan uusia asioita. Oppiminen on kokonaisvaltainen prosessi, jossa lapsi rakentaa kokemusmaailmaansa jo ennestään oppimansa pohjalle vuorovaikutuksessa ympäristön ja ihmisten kanssa. Aktiivinen ja kiinnostunut lapsi oppii parhaiten. Mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla toimiessaan lapsi voi kokea oppimisen ja onnistumisen iloa. 15 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 3.1. Leikkiminen Leikki on lapselle tapa hahmottaa maailmaa ja kiinnittyä ympäristöönsä. Leikkimällä lapsi käsittelee ja omaksuu ympäröivää maailmaa ja sen ilmiöitä mm. mediasta omaksumiaan asioita sekä tutustuu mediavälineisiin leikissä. Leikin kautta lapsi viestittää ympäristölleen omaa tunnetilaansa ja itselleen merkityksellisiä asioita. Kasvattaja oppii lapsen leikin kautta muuttuvasta mediamaailmasta ja tämän päivän ”supersankareista”. Leikki kehittyy alle 3 - vuotiaan lapsen esineleikistä eri kehitysvaiheiden kautta 3-5 -vuotiaiden lasten kuvitteluleikkeihin. Isommat lapset tarvitsevat myös sääntöleikkejä kehityksensä tueksi. Alle kolmivuotiaan lapsen leikkitaitojen suotuisa kehittyminen edellyttää kasvattajan mukanaoloa ja ohjausta. Lapsen kasvaessa toisten lasten merkitys leikkikavereina lisääntyy ja varhaiskasvattajan rooli muuttuu enemmän leikin ohjaajasta havainnoijaksi. Kasvattajan aito kiinnostus on viesti lapselle leikin tärkeydestä. Leikin havainnoiminen on kasvattajalle tilaisuus leikin ymmärtämiseen, arvostamiseen ja rikastuttamiseen. Leikin havainnoinnista saatu tieto tarjoaa mahdollisuuden keskusteluun lapsen kanssa mm. oikeasta-väärästä, hyvästä-pahasta ja todesta-tarusta. Ryhmän kasvattajat tallentavat havaintoja leikeistä. Nämä dokumentit ovat hyvä työväline lasten kehityksen tukemiselle ja ryhmän toiminnan suunnittelulle. Leikkiympäristöjen suunnittelussa lapsi on mukana ja ympäristön luomisessa on huomioitava lapsen ikä, leikin kehityksen vaihe ja ajankohtaiset kiinnostuksen aiheet; turvallisuutta, monipuolisuutta ja muunneltavuutta unohtamatta. Leikkiympäristöt suunnitellaan siten, että kaikkien orientaatioiden yhteensovittaminen mahdollistuu. Kasvattajan tulee tiedostaa, että leikki voi parhaimmillaan olla ennakoimaton myönteisesti kehittyvä oppimiskokonaisuus, jossa voi tapahtua myös yhteisöllistä oppimista. Pienryhmätoiminnalla taataan riittävästi tilaa ja rauhaa leikeille. 3.2. Liikkuminen Liikkuessaan monipuolisesti lapsi kokee onnistumisen iloa ja oppii uusia asioita ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti. Motoristen taitojen ohella liikkuminen vahvistaa myös sosiaalisia taitoja, ongelmanratkaisukykyä ja tunteiden hallintaa. Liikunnan yhdistäminen jokaiseen oppimisen osa-alueeseen vahvistaa oppimistaitoja. Päivittäinen liikunta on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta, jota kasvattajat tukevat kannustamalla ja rohkaisemalla. Terveyttä edistävät tavat ja tottumukset opitaan jo lapsena. Tietoisuus omasta kehosta ja sen hallinnasta luo pohjaa lapsen terveelle itsetunnolle. Kasvattaja huolehtii, että lapsella on päivittäin mahdollisuus liikkua ulkona ja sisällä. Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset edellyttävät reipasta liikuntaa vähintään kahden tunnin ajan päivässä. Suunnitelmallista, laadukasta ja motorisia perustaitoja harjoittavaa liikuntaa tulee olla viikoittain sekä ulkona että sisällä. Kasvattajat luovat lapsille liikkumiseen innostavan ympäristön, poistavat siihen liittyviä esteitä ja opettavat turvallista liikkumista. Yhteistyössä vanhempien kanssa varhaiskasvattajat innostavat lasta liikkumaan myös kotioloissa. Vähän liikkuvien lasten kannustaminen liikuntaan on erittäin tärkeää. Nokian kaupunki tarjoaa asukkailleen runsaasti erilaisia liikuntapaikkoja; urheilukentät, jäähalli, uimahalli, palloiluhalli ja painisali sekä koulujen liikuntasalit ovat myös päivähoidon käytettävissä sopimuksen mukaan. Liikuntatoimi palvelee varhaiskasvatusta mm. tekemällä hiihtolatuja ja jäädyttämällä luistinratoja varhaiskasvatusyksiköiden läheisyyteen. Läheltä löytyvä luonto tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet liikkumiseen ja seikkailukasvatukseen. 16 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 3.3. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Lapsella on mahdollisuus monipuoliseen taiteen kokemiseen ja tekemiseen musiikin, kuvallisen ilmaisun, tanssin, draaman, kädentaitojen, kertomusten, kirjallisuuden, valokuvauksen ja videoiden avulla. Taide rikastuttaa lapsen mielikuvitusta, tuottaa onnistumisen ja oppimisen iloa sekä eri aistialueiden elämyksiä. Taiteen kokemisen ja ilmaisemisen avulla lapsi kehittyy yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Lapsi tarvitsee tilaa, aikaa ja rauhaa omalle mielikuvitukselleen ja luovuudelleen. Yhdessä lasten kanssa koetaan, ihmetellään, saadaan elämyksiä ja luodaan innostava ilmapiiri. Kasvattajan tulee huomioida oman toimintansa merkitys esikuvana taiteeseen suhtautumisen tavoista. Varhaiskasvatusyksiköille on nimetty kulttuurivastaava, jonka tehtävänä on koordinoida yksiköiden kulttuuritapahtumia kulttuuripalveluiden ja eri sidosryhmien kanssa sekä tiedottaa perheille kulttuuritarjonnasta. Kulttuuripolku on oppimisympäristö, joka tukee kasvattajien työtä, ohjaa kulttuuri- ja kirjastopalvelujen tarjontaa ja tarjoaa kasvatus- ja opetushenkilöstölle materiaalia polun toteuttamiseksi. 3.4. Tutkiminen Lapsi on luonnostaan utelias. Hän tutustuu maailmaan tutkimalla, kokeilemalla ja tekemällä päätelmiä kokemastaan. Lapsi käyttää kaikkia aistejaan ja koko kehoaan tehdessään havaintoja. Yrityksen, erehdyksen, oivalluksen ja onnistumisen kokemukset ylläpitävät ja vahvistavat lapsen oppimisen iloa. Kasvattajat ovat merkittävässä roolissa pohtivan, kyselevän ja kyseenalaistavan ilmapiirin luomisessa. Kasvattaja seuraa lapsen kiinnostuksenkohteita, tarjoaa välineitä tutkia asioita ja rohkaisee pohtimaan antamatta valmiita ratkaisuja. Varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä lasten käytössä on monipuolista, tutkimiseen innostavaa materiaalia ja välineitä. Lähiympäristö ja luonto ovat ehtymättömiä ihmettelyn lähteitä. Lapsen oma kokemusmaailma sekä lasten ja aikuisten vuorovaikutus toimivat tutkimisen innoittajina. 17 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 4. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT JA KIELEN MERKITYS Sisällöllisillä orientaatioilla tarkoitetaan suuntautumis- ja suhtautumistapoja erilaisiin ilmiöihin ja asioihin. Orientaatiot muodostavat kasvattajalle tietoisuuden siitä, millaisia kokemuksia, tilanteita ja ympäristöjä heidän tulee etsiä ja luoda, jotta lasten kasvu ja kehitys etenee tasapainoisesti. Kieli sisältyy kaikkiin orientaatioihin kommunikaation ja vuorovaikutuksen välineenä. Tämän vuoksi on tärkeää käyttää kaikissa hoito-, kasvatus- ja opetustilanteissa mahdollisimman hyvää ja tarkkaa kieltä sekä avata uusia käsitteitä lapsille. Ennen puhekielen kehitystä lapsi kommunikoi elein, liikkein ja ääntelyin. Kasvattajan tehtävänä on tunnistaa lapsen yksilöllinen tapa kommunikoida ja rohkaista lasta vuorovaikutukseen. Kasvava lapsi käyttää kehittyvää kieltänsä vuorovaikutukseen, leikkeihin, kielellä leikittelyyn ja itseilmaisuun. Varhaiskasvatusympäristö tarjoaa lapselle mahdollisuuden havainnoida sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä ja tukee näin kielen kehitystä. Aktiivisesti käytössä olevat tukiviittomat ja kuvat arjen eri tilanteista ovat tärkeänä apuna kielen oppimisessa. Kasvattaja huomio lapsen kielen kehityksen tason ja käyttää rikasta kieltä. Orientaatioiden sisällöt ilmenevät lapsen leikissä ja muussa toiminnassa. Kasvattaja jakaa lapsen kokemusmaailman suhteessa sisällöllisiin orientaatioihin ja valitsee tilanteeseen tai ympäristöön sopivan orientaation. Kasvattaja tunnistaa orientaatiot, lapsi ja lapsen kokemus määräävät niiden sisällöt. Lapsen ei ole tarkoitus opiskella tai suorittaa eri orientaatioiden sisältöjä eikä aikuisen tule asettaa hänelle suoriutumisvaatimuksia niitä koskien. Esiopetuksen keskeiset sisältöalueet voidaan sijoittaa varhaiskasvatuksen sisällöllisten orientaatioiden yhteyteen ja osoittaa siten, minkälaisia jatkumoja varhaiskasvatuksen sisällöllisistä orientaatioista muodostuu esiopetuksen keskeisiin sisältöalueisiin. 4.1. Matemaattinen orientaatio - vertaaminen päättely laskeminen matematiikka arjessa leikinomaisesti lasta kiinnostavan materiaalin avulla 4.2. Luonnontieteellinen orientaatio - syy-seuraussuhteen ymmärtäminen havainnointi tutkiminen kokeilu luonnonilmiöt eläimet ja kasvit vuodenajat, vuorokauden ajat lähiympäristö tutustumiskohteina: lähivesistöt, harjut, metsät, puistot, lintutornit ja luontopolut 4.3. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio - elämää ennen ja nyt, perheessä ja lähiympäristössä paikalliset museot ja nähtävyydet Nokia-viikon tapahtumat 18 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 4.4. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio - toisten vakaumuksen tai uskonnon tiedostaminen ja kunnioittaminen yksilöllinen uskontokasvatuksen sisältö lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa yhteinen pohdinta lasten esille nostamiin kysymyksiin mahdollisuus hiljentymiseen yhteistyö seurakunnan kanssa: joulukirkko, pääsiäisvaellus, seurakuntakummit, kirkkomuseo 4.5. Esteettinen orientaatio - havaitseminen kokeminen tunteminen kannustus itseilmaisuun itsetunnon kasvu tukeminen taiteen keinoin samastumisen kautta ihmisenä ja ihmisyyteen kasvu; rohkaistuminen, elämysten toisintaminen, asennoituminen, arvostukset ja näkemykset alkavat kehittyä 4.6. Eettinen orientaatio - - arvo- ja normimaailman kysymykset lapsen kehitystaso huomioiden oikea – väärä; moraalikasvatus hyvä ja paha totuus ja valhe toisen ihmisen arvostaminen ja kunnioittaminen tunnekasvatus; pelot, tunteiden käsittely, tunnistaminen 5. KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuus tarkoittaa perheen ja varhaiskasvatushenkilöstön yhteistä kasvatustehtävää, jonka lähtökohtana ovat lapsen etu, tarpeet ja yhteisymmärrys lapsen asioissa. Kasvatuskumppanuudessa on oleellista lapsen kuuleminen. Vanhemmat ja varhaiskasvattajat kokevat kasvatuskumppanuudessa tärkeinä asioina avoimuuden ja yhteistyön lapsen kasvun tukemiseksi. 19 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 5.1. Kasvatuskumppanuus ja vanhempien osallisuus Kasvatuskumppanuussuhteessa perheiden yksilöllisyys ja muuttuvat tilanteet otetaan huomioon. Kasvatuskumppanuussuhteessa vallitsee tasavertainen, kunnioittava ja myönteinen vuorovaikutuksen ilmapiiri. Vastuu kasvatuskumppanuussuhteen luomisesta ja ylläpitämisestä on varhaiskasvattajilla, jotka vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä painottavat ratkaisukeskeisyyttä. Nokialla keväällä 2011 vanhemmille ja henkilöstölle tehdyssä kasvatuskumppanuuskyselyssä tärkeänä pidettiin arvojen ja kulttuurien yhteensovittamista. Nokialla tärkeimpiä kasvatuskumppanuuden muotoja ovat päivittäiset varhaiskasvattajan, lapsen ja perheen keskinäiset kohtaamiset, joissa vastavuoroisesti vaihdetaan kuulumisia lapsen päivän kulusta sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvistä asioista. Varhaiskasvattaja sekä auttaa lasta ylläpitämään mielikuvaa vanhemmista ja kodista että kertomaan päivänsä kokemuksista vanhemmilleen. Kasvatuskumppanuuden keskeinen muoto on tiedon jakaminen suullisesti, kirjallisesti ja sähköisesti. Tulevaisuudessa otetaan tiedottamisessa huomioon kestävä kehitys, siirtyen sähköiseen tiedottamiseen. Perheiden ja varhaiskasvatuksen yhteiset tapahtumat nähdään mieleisinä kasvatuskumppanuuden muotoina (kasvatuskumppanuuskysely kevät 2011). Vanhempia kannustetaan keskustelemaan varhaiskasvatuksen pedagogiikasta ja käytännöistä. 5.2. Aloitus varhaiskasvatuksessa Päivähoitopäätöksen mukana kotiin lähetetään varhaiskasvatusyksikön esite, jossa ovat tiedot lapsen tulevasta ryhmästä ja henkilökunnasta sekä Tervetuloa - kirje lapselle. Päivähoitopäätöksen saatuaan vanhemmat ottavat yhteyttä tulevaan varhaiskasvatusyksikköön sopiakseen aloituskeskustelun, johon he tulevat ilman lasta mikäli mahdollista. Jos vanhempien yhteydenottoa ei kuulu, henkilökunta ottaa yhteyttä huoltajiin sopiakseen aloituskeskusteluajan. Jos päivähoitohakemuksesta ilmenee tai on muuten tiedossa lapsen erityisen tuen tarve, kutsutaan aloituskeskusteluun mukaan varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Aloituskeskustelussa keskustellaan varhaiskasvatukseen liittyvistä asioista; perheellä on mahdollisuus kertoa lapsestaan ja samalla luodaan hyvä perusta kasvatuskumppanuudelle. Aloituskeskustelu kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja samalla sovitaan tutustumiskäynneistä. Tapaamisessa huoltajat saavat mukaansa Muistamme yhdessä tiedotteen (perushoitokansiossa) ja Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa- lomakkeen, johon he kirjoittavat kysytyistä asioista lapsen ajatuksia yhdessä keskustellen. Huoltajat ja lapsi palauttavat lomakkeen tutustumiskäynnillä varhaiskasvatusyksikköön. Jos lapsella on allergia, annetaan huoltajille myös allergisen lapsen vanhempien kirje. Maksuton tutustumisaika on tarkoitettu uusille, ensimmäistä kertaa Nokian kunnallisessa varhaiskasvatuksessa aloittaville lapsille. Myös leikkitoiminnasta päivähoitoon siirtyvillä lapsilla on oikeus tutustumisaikaan. Tutustumisaikana lapsi on vakuutettu samoin kuin päivähoidossa ollessaan. Tutustumisaika toteutetaan kahden viikon aikana. Lapsi voi tutustua hoitopaikkaan aluksi yhdessä huoltajiensa kanssa sekä ilman huoltajaa enintään 5 tuntia. Tutustumisaikaa ei voida järjestää päivystysaikoina. Käytännön järjestelyistä tutustumisajan toteutumiseksi sovitaan ryhmän henkilökunnan kanssa. Tavoitteena on, että tutustuttamiseen nimetään yksi työntekijä. Henkilökunnalle on laadittu uusien lasten tutustumissuunnitelma, jota voi tarvittaessa käyttää suunnittelun apuna. Tutustumisajat on hyvä varata päiviin, joissa lapsilla on ennalta ilmoitettuja poissaoloja. Jos ryhmissä on tilapäistä henkilöstövajetta, voi tutustumisaikaa siirtää. Lapsen siirtyessä yksiköstä toiseen pidetään huoltajien luvalla tiedonsiirtopalaveri, jonka kutsuu koolle pääsääntöisesti vastaanottava varhaiskasvatusyksikkö. Luvan tiedonsiirtoon pyytää tietoja siirtävä taho. Siirto- 20 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma palaveri kirjataan lapsen vasuun. Lapsen nykyisen yksikön henkilökunta antaa Lapsen osallisuus varhaiskasvatussuunnitelmassa- lomakkeen huoltajille ennen siirtopalaveria yhdessä lapsen kanssa täytettäväksi ja huoltajat palauttavat lomakkeen siirtopalaveriin mennessä. Palaveriin osallistuvat nykyisen ja vastaanottavan varhaiskasvatusyksikön henkilökunta. Huoltajille kerrotaan siirtopalaverin ajankohta ja heillä on mahdollisuus osallistua palaveriin. Lapsen aloittaessa uudessa yksikössä kasvattajat hyödyntävät lomakkeen tietoja. He sanoittavat lapselle miten hänen mielenkiinnonkohteensa ja ajatuksensa on huomioitu. 21 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma Kriittiset arvioinnin kohteet: - Aloituskeskustelu Lapsen tutustumisjakso (lapsen kohtaaminen ja huomioiminen) Lapsen ensimmäiset hoitopäivät (lapsen kohtaaminen, huomioiminen, turvallisuudentunteen vahvistaminen, tiedottaminen huoltajille lapsen päivästä) 22 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 5.3. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Jokaiselle lapselle tehdään tavoitteellinen ja kronologisesti etenevä varhaiskasvatussuunnitelma (vasu). Suunnitelman laatimiseen osallistuvat huoltajat ja varhaiskasvattajat sekä lapsi oman ikätasonsa mukaisesti. Lapsi voi olla mukana keskusteluissa tai vaihtoehtoisesti olla osallisena esim. valokuvien, videoiden, haastattelujen ja kasvunkansion avulla. Lapsi voi esim. valokuvata itselleen tärkeän/ikävän asian, tämän jälkeen käydään keskustelua miksi lapsi näin ajattelee. Kasvattaja voi myös haastatella lasta ja kysyä mistä lapsi pitää/ei pidä/osaa/haluaisi oppia/mitä jännittää jne. tai videoida lapsen leikkiä. Pedagogisessa ohjausryhmässä sovitaan miten yksikössä huomioidaan lapsen osallisuus. Vanhemmat tuovat vasuun tietoa lapsesta kotiympäristössä ja varhaiskasvattajat puolestaan tietoa lapsesta varhaiskasvatusympäristössä. Lasten vasut ovat pohjana varhaiskasvattajien toiminnan suunnittelulle ja toteutukselle. Ne tukevat yksilöllisesti lapsen hyvinvointia. Lapsen kehitystä ja varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista arvioidaan syys- ja kevätkauden aikana käytävissä keskusteluissa tai aina huoltajan pyytäessä ja tarpeen mukaan. Suunnitelma on kasvattajien tärkeä arjen työväline. Varhaiskasvattaja tekee aloitteen keskustelun järjestämisestä ja antaa kutsun, jonka pohjalta huoltajat voivat valmistautua keskusteluun. Ennen keskustelua huoltajat miettivät lapselle ajankohtaisia ja merkityksellisiä asioita, joista he haluavat keskustella. Lapsen vasukeskustelussa kerrotaan havaintoja lapsesta ja lapsen käyttäytymisestä erilaisissa tilanteissa. Vasussa kuvataan, millainen lapsen arki on kotona ja varhaiskasvatuksessa. Lapsen vasuun kirjataan kasvun ja kehityksen etenemistä ja sitä tukevia tavoitteellisia toimintatapoja. Varhaiskasvattajat kirjaavat omat näkemyksensä lapsen kehityksestä suunnitelmaan ennalta. Tavoitteet ja menetelmät kirjataan vasukeskustelussa huoltajan kanssa yhteisesti sopien. Mikäli huoltajien ja varhaiskasvattajien näkemykset eroavat toisistaan, etsitään yhteinen ratkaisu tilanteeseen. Tarkempi ohjeistus lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen liitteessä 2. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisen tukena käytetään havainnointilomakkeiden tuottamaa tietoa. Havainnointilomakkeet on kehitetty monipuolisen havainnoinnin varmistamiseksi HALI:n (3-vuotiaana), LENE:n (4-vuotiaana) ja KEHU:n (5-vuotiaana) osa-alueisiin perustuen. Tarvittaessa havainnoinnin tueksi tehdään 3-vuotiaiden (HALI) ja 5-vuotiaiden (KEHU) arviointitehtävistöjä tai käytetään jotakin muuta arviointimenetelmää lisätiedon hankkimiseksi. Havainnoista keskustellaan vasukeskustelussa, johon huoltajat valmistautuvat kotona täytettävällä vanhempien lomakkeella. LENEn osalta huoltajat toimittavat varhaiskasvatuksessa täytetyn havainnointilomakkeen neuvolan 4-vuotistarkastukseen. Yhteistyö vanhempien, varhaiskasvatuksen ja neuvolan välillä mahdollistaa lapsen kehityksen tukemisen lisäksi vanhempien tukemisen. 5.4. Verkostot kumppanuuden tukena Kasvattajat tekevät yhteistyötä yksikön varhaiskasvatuksen erityisopettajan (veo), neuvolan, puheterapian, perhekeskuksen ja sosiaalityön, opetus-, kulttuuri- ja liikuntatoimen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Nokian kaupungille on rakennettu kulttuuripolku, kokonaisvaltainen, eri toimijoiden tiiviissä yhteistyössä toteutettava suunnitelma lasten ja nuorten kulttuurikasvatuksesta Nokialla. Kulttuuripolkua toteuttavat Nokian kaupungin kulttuuri- ja kirjastopalvelut sekä varhaiskasvatus osana varhaiskasvatuksen arkea. Kulttuuripolku etenee varhaiskasvatuksessa teemavuosittain. Kulttuuripolku on oppimisympäristö, joka tukee kasvattajien työtä, ohjaa kulttuuri- ja kirjastopalvelujen tarjontaa ja tarjoaa kasvatus- ja opetushenkilöstölle materiaalia polun toteuttamiseksi. Se keskittyy erityisesti taidetoimintaan, nokialaiseen kulttuuriympäristöön sekä suomalaiseen kulttuuriperintöön monikulttuurisuus huomioiden. Nokian kaupungissa toimii Lasten ja nuorten verkostotyöryhmä sekä sen alaryhmät ikäluokittain, joissa varhaiskasvatuksella on omat edustajat. Työryhmien kokoonpanot ovat kaupungin sisäisessä työryhmäohjelmistossa Satamassa. 23 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 24 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma Kriittiset arvioinnin kohteet: - Huolen herääminen havaintojen pohjalta Huolen puheeksi ottaminen Tarvittavien toimijoiden välisen yhteistyön käynnistyminen Lastensuojeluilmoituksen tekeminen 5.4.1 Varhaiskasvatuksen perhetyö Nokialla varhaiskasvatuksen perhetyö tarjoaa perheille rinnalla kulkemista ja kumppanuutta arjen haastavissa tilanteissa. Perhetyö on matalan kynnyksen työtä eli vanhemmat voivat olla yhteydessä perhetyöntekijään itse tai varhaiskasvattajan välityksellä. Varhaiskasvatuksen perhetyö on tarkoitettu kaikille nokialaisille lapsiperheille, joissa vähintään yksi lapsi on varhaiskasvatuspalvelujen piirissä (päiväkodissa, esiopetuksessa, perhepäivähoidossa tai avoimen varhaiskasvatuksen kerhossa). Perhetyöntekijän voi tavata omassa kodissa tai varhaiskasvatusyksikössä. Perhetyöntekijä tekee yhteistyötä varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa ja osallistuu tarvittaessa vasun laatimiseen. Perhetyön työmenetelminä ovat erilaiset vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta tukevat ryhmät, vuorovaikutteiset keskustelut, toiminnalliset menetelmät sekä vanhempien kasvatustyötä tukevat kotikäynnit. 6. LAPSEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA 6.1. Tuen lähtökohdat Varhainen puuttuminen tarkoittaa sitä, että jokainen lapsen kasvattajayhteisöön kuuluva tunnistaa tuen tarpeen ja osaa toimia niin, että lapsi saa tarvitsemansa tuen heti, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhainen puuttuminen edellyttää kasvattajilta hyvää havainnointikykyä ja taitoa ottaa asia puheeksi huoltajien kanssa. Lapsen tuen arvioinnin lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu, joka perustuu molempien osapuolien ja muiden yhteistyötahojen asiantuntijuudelle. Lapsen tulee saada tuki tarpeensa mukaisesti ilman pitkällisiä lausunto- ja arviointivaiheita. Varhainen puuttuminen voi ehkäistä lapsen vaikeuksien kasaantumisen ja syvenemisen. Lapsen tuen tarve voi olla lyhytaikaista tai pitkäkestoista. Tuen tarve voi liittyä lapsen kehitykseen ja sen eri vaiheisiin tai muutoksiin lapsen ja perheen elämässä. Ekokulttuurisen näkemyksen mukaan lapsen lähiympäristö ja päivittäinen toiminta ovat tärkeitä ja merkityksellisiä. Lapsen yksilölliset kasvun ja oppimisen tavoitteet ja mahdolliset tukitoimet liittyvät usein toimintaympäristön muutoksiin ja päivittäin toistuviin tilanteisiin. Vastuu tuen antamisesta on sekä varhaiskasvatushenkilöstöllä että vanhemmilla. Toimintaperusteisen ohjauksen tavoitteena on lapsen mahdollisimman tasavertainen osallistuminen kaikkeen ryhmän toimintaan. Toimintaperusteista tukea voidaan tarkastella kommunikoinnin, liikkumisen, sosiaalisen vuorovaikutuksen, oppimisen, itsenäisyyden ja omatoimisuuden mahdollistajana. Peruslähtökohtana ovat lapsen mielenkiinnon kohteet ja aloitteet, joiden avulla kasvattaja jäsentää ja suunnittelee tavoitteellista toimintaa. Tavoitteellinen ohjaus liitetään lapsen arkeen mielekkääksi kokonaisuudeksi. Lapsi saa tukea voidakseen leikkiä, osallistua, saada ystäviä, iloita oppimisesta, tutkia ja liikkua. Lasta tukevia toimintoja ja elementtejä käytetään lapsen omassa ympäristössä, tutuilla välineillä ja lasta kiinnostavissa tilanteissa. 25 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma Inkluusio mahdollistaa kaikkien ihmisten tasa-arvoisen osallistumisen yhteiskunnassamme. Inklusiivisen mallin mukaan lapsi saa tarvitsemansa tuen varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä. Kaikki tukitoimet ja asiantuntijapalvelut järjestetään mahdollisimman pitkälle lapsen omassa päivähoitopaikassa lähellä kotia. Kun lapsen kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa ilmenee tuen tarvetta, yksikön veo toimii yhteistyössä lapsen, kasvattajien, huoltajien ja eri asiantuntijoiden kanssa niin, että lapsen tuki toteutuu. 6.2. Varhainen ja erityinen tuki Lapsen kehityksen tukeminen on osa varhaiskasvatuksen perustehtävää ja perustuu kasvattajien hyvälle perusosaamiselle. Kaikki lapset tarvitsevat tukea jossain elämänsä ja kehityksensä vaiheessa. Suurin osa lasten tukemisesta toteutuu varhaiskasvatuksen päivittäisten toimintojen yhteydessä. Varhainen tukeminen sisältää myös ennaltaehkäisevän näkökulman. Tuen tarpeen havaitseminen edellyttää lapsen kehityksen hyvää tuntemista. Tuen tarvetta ja määrää arvioitaessa kasvattajien ja vanhempien havainnot lapsesta erilaisissa tilanteissa, kehityksen vaiheissa ja ympäristöissä ovat tärkeitä. Havaintojen lisäksi hyödynnetään eri arviointimenetelmiä. 6.3. Tuen suunnittelu ja toteutus Lapsen kehityksen tuen tarvetta määriteltäessä kasvattajat arvioivat omaa ja tiiminsä toimintaa sekä lapsen toimintaympäristön soveltuvuutta. Lähtökohtana on tunnistaa ne tilanteet ja ympäristöt, joissa lapsi tarvitsee tukea. Kasvattajat, vanhemmat ja yksikön veo suunnittelevat ja kirjaavat lapsen tarvitseman tuen tarpeen, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttamisen lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan (varhaisen/ erityisen tuen lomakkeet). Tavoitteet pilkotaan pienempiin osatavoitteisiin ja toimintatavat kirjataan selkeästi ja yksityiskohtaisesti (miten, missä, kuka, koska). Kaikista lomakkeista annetaan kopiot varhaiskasvatuksen erityisopettajalle. Erityinen tuki on perusosaamisen ja varhaisen tuen lisäksi erityispedagogista osaamista edellyttävää yksilöllistä lapsen tukemista. Tuen vaikutuksia arvioidaan säännöllisesti ja tarvittaessa sovitaan uusista tavoitteista ja menetelmistä. Tuen antamisen prosessin eri vaiheissa kasvattajat tekevät säännöllistä yhteistyötä veon kanssa. Myös muut yhteistyötahot kuten puheterapeutti, kuntoutusohjaaja, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, psykologi, lääkäri sekä terveydenhoitaja voivat osallistua suunnitelman tekoon. 26 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 27 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 6.4. Varhaiskasvatuksen tukitoimet ja mahdolliset resurssit Lapsen tarvitsema ja hänen saamansa tuki suunnitellaan aina yksilöllisesti. Varhaiskasvatuksen tukitoimina ovat mukauttamisen keinot (eriyttäminen tarkoituksenmukaisiin pienryhmiin, lapsiryhmän toiminnan muokkaaminen tarpeiden mukaisesti, lapsen perustaitojen harjaannuttaminen sekä itsetunnon vahvistaminen) ja kuntouttavien elementtien suunnitelmallinen käyttö. Näitä ovat hyvä vuorovaikutus lapsen ja kasvattajan välillä, jäsennelty ja johdonmukainen toiminta, hyvin suunniteltu ja valmisteltu oppimisympäristö, osallistuminen samanikäisten lasten toimintaan, lapsen kehityksen eri osa-alueiden tasapuolinen tukeminen sekä keskittymiseen, tarkkaavaisuuteen ja omatoimisuuteen kannustava ohjaaminen. Varhaiskasvatuksen tukimuotoina voi olla lapsiryhmän pienentäminen tai henkilöstön lisääminen. 6.5. Tuen antamisen menetelmiä Pienryhmätoiminta on Nokian varhaiskasvatuksen toimintatapa, joka mahdollistaa lasten yksilöllisen huomioimisen ja vuorovaikutuksellisen kohtaamisen aikuisen ja lasten välillä. Toiminnallisissa pienryhmissä toteutettavia menetelmiä puheen ja kielen kehityksen tukemiseen ovat mm.: - Halinalle -kerho n. 3-v. lapsille - Tähtikerho, kielellisten valmiuksien harjaannuttamisohjelma esiopetukseen - Äännekerho, 5- ja 6v. lasten L-,S- tai R-äänneharjoituksia sisältävä materiaali - KILI -kerho, kielen ja motoriikan kehityksen tukemiseen Tunteiden säätelyn ja vuorovaikutuksen tukemiseen käytettäviä menetelmiä ovat mm.: - Vuorovaikutusleikki Askeleittain -ohjelma Kuttu-materiaali, leikin tukeminen kuvin Tunnemuksu ja Mututoukka -materiaali Lisäksi lapsiryhmissä käytetään erilaisia kuvia (PCS, Papunetin kuvat, valokuvat, piirretyt kuvat yms.) tukemaan lasten kommunikointia ja toiminnan ohjausta. Myös tukiviittomat ovat käytössä tarvittaessa. Varhainen tuki varhaiskasvatuksessa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa lapsen varhainen tuki tai erityinen tuki. Varhaista tukea annetaan jos pedagoginen laadukas varhaiskasvatus ei tue lasta riittävästi. Varhainen tuki vahvistaa arjen pedagogiikkaa systemaattisilla ja suunnitelmallisilla varhaiskasvatuksen tukitoimilla. Varhaisen puuttumisen periaatteena on, että lapsen kehitystä ja kasvua tuetaan oikea-aikaisesti lapsen tarpeet ja herkkyyskaudet huomioiden. Varhainen tuki edellyttää myös toimintatapojen ja ympäristön suunnittelua ja arviointia. Varhaisen tuen toteutumista arvioidaan säännöllisesti ja se voidaan päättää kehityksen edetessä myönteisesti. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Erityinen tuki on perusosaamisen ja varhaisen tuen lisäksi erityispedagogista osaamista edellyttävää yksilöllistä lapsen kehityksen tukemista. Erityisen tuen järjestäminen lapselle edellyttää mahdollisuutta käyttää aikaa yksilölliseen arviointiin, yhteistyöhön, suunnitteluun ja toteuttamiseen. Erityisen tuen suunnitelma tehdään lapselle, jolla on vamman, sairauden, toimintavajavuuden tai kasvuympäristöön liittyvien riskitekijöiden vuoksi erityisen tuen tarve. Useimmiten lapsella on asiantuntijalausunto tai diagnoosi tuen tarpeesta. 28 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 6.6. Pedagoginen arvio / selvitys Lapsille, joille on varhaiskasvatuksessa laadittu varhaisen – tai erityisen tuen suunnitelma, tehdään esiopetusta edeltävänä keväänä tai esiopetuksen alettua syksyllä pedagoginen arvio tai selvitys. Pedagoginen arvio tai selvitys käsitellään huoltajien kanssa vasukeskustelussa. Jos lapsen tuen tarve todetaan päättyneeksi, se kirjataan varhaisen tuen tai erityisen tuen lomakkeeseen. 6.7. Monikulttuurisuus, monikieliset lapset Monikulttuurisuus rikastuttaa omalta osaltaan varhaiskasvatuksen toimintaa ja toimintaympäristöjä. Monikulttuurisuus on osa arkeamme varhaiskasvatuksessa. Lasten kulttuurinen tausta otetaan huomioon varhaiskasvatuksen arkipäivässä kehittämällä eri hoito-, kasvatus- ja opetustilanteisiin sopivia ja tarkoituksenmukaisia toimintatapoja. Varhaiskasvatuksella on merkittävä asema maahanmuuttajataustaisten perheiden kotoutumisessa ja heidän elämänlaatunsa ja tulevaisuutensa rakentumisessa. Varhaiskasvatus on usein näille perheille ensimmäisiä mahdollisuuksia tutustua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Vanhempia kannustetaan ja rohkaistaan huolehtimaan lapsen oman äidinkielen kehittymisestä ja oman kulttuurisen perinteen välittymisestä lapselle. Tarkoituksena on vahvistaa lapsen identiteettiä kasvattamalla häntä arvostamaan omaa kulttuuriaan ja integroitumaan ympäröivään yhteiskuntaan. Varhaiskasvatuksessa perheen uskonnolliset erityispiirteet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. Monikulttuurisen työn lähtökohtana on, että lapsiryhmän kaikki lapset ovat tasa-arvoisia ryhmän jäseniä ja heillä on yhdenvertaiset oikeudet oppimiseen. Monikielisten lasten sosiaalista osallisuutta tuetaan ja vahvistetaan suomen kielen opetuksella. Opetuksen tukena käytetään Nokian varhaiskasvatuksen S2-opetussunnitelmaa sekä jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä olevaa ”Monikielinen ja -kulttuurinen lapsi Nokian varhaiskasvatuksessa”-kansiota. Sisältö löytyy myös Satamasta monikulttuuriset ja -kieliset lapset -kansiosta (liite 2). 29 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 7. LAATU JA ARVIOINTI Varhaiskasvatuksen laatu on vuorovaikutusta ja osaamista. Se on osa jokapäiväistä työtä ja keskeistä kaikessa toiminnassa. Laadunhallinta sisältyy johtamiseen, suunnitteluun, prosessien hallintaan, kehittämiseen ja arviointiin. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kasvatusprosessin vaikutuksiin ja sen toteutumista määrittäviin tekijöihin, joita ovat ammattitaitoinen johtaminen, henkilöstön osaaminen, työyhteisön hyvinvointi, lasten ja perheiden tarpeet sekä toiminnan rakenteet ja puitteet. Varhaiskasvatuksen laatukriteerit toimivat arvioinnin perustana. Arviointi kuvataan kehänä (kuva 3.), joka alkaa asiakirjoissa mainituista laatutavoitteista, toteutuu prosessissa päätyen toiminnan kehittämisen tavoitteiksi. Eri toimijatahoille on määritelty menetelmiä toiminnan arvioimiseksi, kuten lapsen vasu, ryhmävasu, kehityskeskustelut ja asiakaskyselyt. Kaaviossa on kuvattu eri tahojen osallistuminen (suorat viivat) ja vaikuttaminen (nuolipäiset viivat) kyseiseen asiaan. Kuva 3. Arviointi varhaiskasvatuksessa Perustan ja suunnan laatutyölle määrittelevät organisaation visio ja strategiassa asetetut tavoitteet. Toiminnan sujuvuuden ja tasalaatuisuuden varmistamiseksi tarvitaan yhteiset toiminta- ja työtavat, jotka on kuvattu prosesseina varhaiskasvatussuunnitelmassa. Arvioinnin avulla selvitetään onko tavoitteisiin päästy ja miten toimintaa tulisi parantaa. Varhaiskasvatuksen prosesseja kehitetään säännöllisesti saadun palautteen perusteella. Arvioinnin kohteista kootaan kyselylomakkeet jokaiselle arviointitaholle (henkilöstö, huoltajat, lapsi, tukipalvelut) ja niitä käytetään luvussa 8.2 kuvatun aikataulun mukaisesti. Yksikön keskeisistä arviointituloksista tiedotetaan huoltajia yksikössä määritellyllä tavalla. Päätöksenteon näkökulmasta tarpeellisista arvioinnin tuloksista tiedotetaan varhaiskasvatuksen päällikköä ja kasvatus- ja opetuslautakuntaa. 30 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 7.1. Laadunarviointi Nokian varhaiskasvatuksessa Laadunarviointi perustuu Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan ja siinä esitettyihin laatukriteereihin. Niiden toteutumista arvioidaan ja arvioinnin avulla tunnistetaan kehittämishaasteita sekä vahvuuksia, jotka ohjaavat toiminnan suunnittelua ja kehittämisen painopistealueiden määrittämistä. Nokian varhaiskasvatuksessa on yhtenäiset arviointimenetelmät ja mittaristo. Kriittiset arvioinnin kohteet: - Asetettujen tavoitteiden mukainen toiminta Tavoitteiden arviointi ja sen mukainen toiminnan kehittäminen Tuloksista saadun tiedon välittäminen päättäville tahoille 31 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 7.2 Laadunarviointi varhaiskasvatusyksikössä Yksikössä arviointi perustuu yksikön pedagogiseen toimintasuunnitelmaan sekä ryhmien ja lasten omiin varhaiskasvatussuunnitelmiin. Tiimin ja lapsiryhmän toimintaa arvioidaan säännöllisesti laadun parantamiseksi. Arvioinnin avulla selvitetään tavoitteiden saavuttaminen sekä tunnistetaan toiminnan vahvuudet ja kehittämistarpeet, joista muodostuvat kehittämisen painopistealueet. Yksikössä toteutetaan yhteisen laadunarviointiaikataulun mukaiset arviointikyselyt henkilöstölle, lapsille ja huoltajille. Arvioinnin tuloksia käsitellään yksikön kehittämis- ja arviointipäivissä/illoissa. Lisäksi jokaisen yksikön kotisivuilla on palautelomake, jolla voi antaa palautetta yksikön toiminnasta. Palautteet käsitellään yksikön kokouksissa mahdollisimman pian. 7.3 Laatu kasvatusprosessissa Lapsi osallistuu oman oppimisensa arviointiin sekä toiminnan arviointiin yhdessä toisten lasten, varhaiskasvattajien ja huoltajien kanssa. Varhaiskasvatuksen kasvatusprosessiin kuuluvat henkinen ja fyysinen hyvinvointi, vuorovaikutus, lapsikeskeinen toiminta, toiminnan suunnittelu ja arviointi. Näillä tekijöillä voidaan määrittää varhaiskasvatuksen vaikuttavuutta lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. 32 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 8. ARVIOINTIOSA 8.1. Laatukriteerit ja -mittarit Varhaiskasvatuksen laadunarviointi on jaettu yhteentoista osa-alueeseen. Jokaiselle osa-alueelle on määritelty kriteerit ja arvioinnin menetelmä sekä mittarit, joiden avulla laatua arvioidaan. Kriteerien pohjalta on laadittu yhteiset kyselyt eri toimijoille (kysely henkilöstölle, kysely huoltajille ja kysely varhaiskasvatuksen aloituksesta huoltajille sekä kysely tukipalveluille). Lasten tekemän arvioinnin välineeksi kehitetään laatupeli. Henkilöstölle ja huoltajille suunnatut kyselyt käsitellään prosessikuvauksen mukaisesti. Tukipalveluille suunnattu kysely käsitellään esimiesten kanssa sekä esimiesten toimesta yksikkökohtaisesti. Lasten laatupelin tulokset käsitellään ryhmässä ja yksikössä. Jokainen yksikkö esittelee määrittelemällään tavalla huoltajien kyselyn tulokset asiakasperheille. Muita varhaiskasvatuksessa käytettäviä arvioinnin menetelmiä ovat seuranta, varhaiskasvatuksen toimintaohjelma, yksikön pedagoginen toimintasuunnitelma, ryhmän toimintasuunnitelma/lukuvuosisuunnitelma, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma/esiopetuksen oppimissuunnitelma, talousarvio, käyttösuunnitelma, Fakta käyttö- ja täyttöastetilasto, Populus, seudullinen kustannusvertailu- tilasto ja Kunta10-kysely. Taulukoissa käytetyt lyhenteet vkp = varhaiskasvatuksen päällikkö, vkyj = varhaiskasvatusyksikön johtaja, veo = varhaiskasvatuksen erityisopettaja, lto= lastentarhanopettaja, jory = varhaiskasvatuksen johtoryhmä, henkilöstö = kaikki Nokian varhaiskasvatuksessa työskentelevät JOHTAMINEN Kriteeri Varhaiskasvatuksessa on määritelty toiminta-ajatus, arvopohja ja toimintaohjelma, joista kaikki toimijatahot ovat tietoisia. Arvioinnin menetelmä ja mittari Seuranta Mittari: On kirjattu varhaiskasvatuksen toimintaohjelmaan ja Nokian varhaiskasvatussuunnitelmaan. Arvioija jory, vkyj Vastuutaho jory henkilöstö laaturyhmä, vkyj, vkp, Johto varmistaa asianmukaiset edellytykset hoidon, kasvatuksen ja opetuksen toteuttamiselle. Kysely henkilöstölle Mittari: Henkilöstöstä 70% on tietoinen toiminta-ajatuksesta, arvoista ja strategiasta. Seuranta Mittari: Varhaiskasvatus toteutuu laissa säädetyllä tavalla. vkp, vkyj jory, vkyj, päättäjät, vkp päättäjät Henkilöstö laaturyhmä, vkyj Henkilöstö laaturyhmä, vkyj Jory, vkyj, vara vkyj vkp, suunnittelija, vkyj Mittari: Kuntapäättäjien päätökset. Varhaiskasvatuksen järjestäjällä on rakenteet ja menettelytavat, joiden avulla tuetaan varhaiskasvatuksen ja yksikön johtamista sekä hyvän hallinnon toteutumista. Kysely henkilöstölle Mittari: Henkilöstöstä 70% arvioi, että yksikössä on toimivat johtamisen rakenteet. Mittari: Henkilöstöstä 70% arvioi varhaiskasvatuksen päätöksenteon oikeudenmukaiseksi. Johtamisen painopiste on pedagogisessa johtamisessa, joka on vuorovaikutteista ja osallistavaa. Johdolla on selkeät tavoitteet hoidon, kasvatuksen ja opetuksen järjestämisen kehittämiseksi sekä henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Mittari: Henkilöstöstä 70% arvioi yksikön päätöksenteon oikeudenmukaiseksi. Kysely henkilöstölle Mittari: 70 % henkilöstöstä arvioi johtamisen olevan vuorovaikutteista ja osallistavaa. Seuranta Mittari: Varhaiskasvatuksen toimintaohjelman ja Yksikön pedagogisen toimintasuunnitelman arviointi toteutuu kahdesti toimintavuoden aikana. 33 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma HENKILÖSTÖ Kriteeri Henkilöstön määrä, rakenne ja osaaminen vastaavat kunkin yksikön toiminnan tarpeita ja noudattavat lain ja asetuksen säädöksiä. Arvioinnin menetelmä ja mittari Seuranta Mittari: vakansseista vähintään 1/3 lastentarhanopettajien vakansseja. Arvioija vkp, vkyj Vastuutaho vkp, vkyj Seuranta: Fakta täyttö- ja käyttöastetilasto Mittari: Käyttöaste ei ylitä 100% vkyj, palvelupäällikkö vkp, palvelupäällikkö, vkyj Seuranta: Populus Mittari: 100% kehityskeskusteluista on käyty kalenterivuoden aikana. vkp, vkyj vkp, vkyj vkp, vkyj vkp, vkyj henkilöstö lto Seuranta Mittari: Tehtävänkuvan läpikäyminen perehdytyksen yhteydessä jokaisen uuden työntekijän kanssa. vkp, vkyj vkp, vkyj Kunta10 Mittari: Kunta10:ssä kehityskeskustelut on arvioitu pidetyiksi. henkilöstö vkp, vkyj Seuranta: Populus Mittari: Kehityskeskustelu on käyty 100%. Populus-raportti vuoden lopussa. vkp, vkyj vkp, vkyj Mittari: Osaamisen arviointia käytetään työvälineenä työntekijän ammatillista kehittymistä arvioitaessa. Jokaiselle työntekijälle on määritelty selkeät vastuut ja tehtävänkuva. Henkilöstön kehittäminen ja koulutus on suunnitelmallista ja sitä varten on olemassa seurantajärjestelmä. Henkilökunnan välinen vuorovaikutus ja tiimityö ovat sujuvia. Varhaiskasvatuksen keskeinen voimavara on ammattitaitoinen ja vahvan ammattiidentiteetin omaava henkilöstö. Kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa. Henkilöstön työhyvinvointi on seurannan ja kehittämisen kohteena. Ryhmän toimintasuunnitelma Mittari: Tiimisopimuksen arviointi toimintavuoden aikana ja tarvittaessa. Varhaiskasvatuksen toimintaohjelma Mittari: Varhaiskasvatuksessa on toimintaohjelman tavoitteiden kanssa linjassa oleva koulutussuunnitelma. ’ koulutus-työryhmä suunnittelija vkyj, vkp vkyj, vkp henkilöstö lto vkp, vkyj vkp, vkyj Mittari: Koulutustyöryhmä kerää tiedon koulutustarpeesta varhaiskasvatuksen johdolta ja erityisopettajilta syys-lokakuussa. vkyj, veo suunnittelija Mittari: Koulutuspalautteita kerätään kirjallisena. koulutusryhmä suunnittelija Kysely huoltajille Mittari: 70% huoltajista arvioi henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon vähintään hyväksi. huoltajat laaturyhmä, vkyj vkp, vkyj vkp, vkyj henkilöstö, vkyj, vkp vkyj, vkp Seuranta Mittari: Työsuojelun toimenpideohjelma arvioidaan ja päivitetään vuosittain. henkilöstö työsuojeluasiamies Mittari: Tasa-arvosuunnitelma toteutuu. henkilöstö vkyj, vkp Mittari: Varhaisen välittämisen ohjeistusta noudatetaan. vkp, vkyj vkp, vkyj Seuranta: Populus Mittari: Esimies seuraa henkilöstön koulutustietoja Populuksesta. Jokaisella työntekijällä on koulutusta vähintään 18 h/vuosi. Ryhmän toimintasuunnitelma Mittari: Tiimisopimus on tehty ja arvioitu. Seuranta Mittari: Määräaikaisissa työsuhteissa on vakanssin kelpoisuusehdot täyttävät työntekijät 100%. Seuranta: Populus Mittari: Populus raportti vuoden lopussa kehityskeskusteluista ,100% keskusteluista käyty . Seuranta: Populus Mittari: Kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa. 34 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma Mittari: Työterveyden yksikkökohtainen työpaikkaselvitys tehdään viiden vuoden välein. Jaksotyössä kolmen vuoden välein. henkilöstö henkilöstö henkilöstöpäällikkö, vkyj Mittari: Kunta10 tulokset arvioidaan joka toinen vuosi. TALOUDELLISET RESURSSIT Kriteeri Varhaiskasvatukselle varatut resurssit mahdollistavat toiminnan toteutuksen lainmukaisesti huomioiden henkilöstömitoituksen. Perheille tarjotaan hyvä ja riittävä palvelutaso perheen tarpeen mukaisesti (hoitomuodon valinta, tarpeen laajuus) Talous suunnitellaan pitkällä aikavälillä ja sen toteutumista seurataan systemaattisesti. Arvioinnin menetelmä ja mittari Seuranta: Fakta käyttö- ja täyttöastetilasto Mittari: Käyttö 92%, täyttö vähintään 100% Mittari: Henkilöstömitoituksen reaaliaikainen seuranta Päikky- ohjelman avulla. Kysely varhaiskasvatuksen aloituksesta huoltajille Mittari: Vähintään 80% uusista asiakasperheistä saa toivomansa paikan. Kysely huoltajille Mittari: Perhe saa valitsemansa hoidon tarvitsemassaan laajuudessa 100%. Talousarvio Mittari: Talousarvion laatiminen palveluntarpeita ennakoiden ja sen toteutumisen seuraaminen. Tuen resurssi on kohdennettu oikein. Vastuutaho vkp, palvelupäällikkö, vkyj, vkyj, varajohtaja vkyj, varajohtaja huoltajat laaturyhmä, vkyj jory, vkyj, vkp, vkyj, päättäjät vkp, vkyj, suunnittelija vkp, vkyj, jory, vkyj, päättäjät vkp, päättäjät Ryhmän toimintasuunnitelma Mittari: Ryhmävasun arviointi. henkilöstö lto, vkyj Lasten tekemä arviointi Mittari: Ryhmän lapsista 80% arvioi, että kriteeri toteutuu. Kysely henkilöstölle Mittari: Varhaiskasvatuksen kestävän kehityksen ohjeistusta noudatetaan. lapset henkilöstö, vkyj henkilöstö laaturyhmä, vkyj Seuranta Mittari: Siivous- ja ruokahuollon palvelusopimuksissa on sovittu kestävän kehityksen käytännöistä. jory, vkyj vkp Kysely tukipalveluille Mittari: Varhaiskasvatuksen kestävän kehityksen ohjeistusta ollaan tietoisia ja sitä noudatetaan. Seuranta Mittari: Tuen resurssi kohdennetaan luotujen kriteerien perusteella tuen suunnitteluprosessin mukaisesti. tukipalvelut laaturyhmä, vkyj veo, vkyj veo henkilöstö/veo laaturyhmä, vkyj/veo Seudullinen kustannusvertailu Mittari: Tavoitteena vähintään seudun keskiarvo varhaiskasvatuksen kustannuksissa. Kestävä kehitys huomioidaan suunnittelussa ja toteutuksessa kaikilla toimijatasoilla. Arvioija palvelupäällikkö, vkyj Seuranta Mittari: Päivähoitopaikka myönnetään lainmukaisesti 2 viikon tai 4 kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä. Seuranta: Käyttösuunnitelma Mittari: Käyttösuunnitelman seuranta säännöllisesti. Kustannuspaikkakohtaisista ylityksistä informoidaan vkp:tä hyvissä ajoin. Varhaiskasvatuksen sisä- ja ulkotilat sekä välineet mahdollistavat monipuolisen leikin ja toiminnan. Viisari, vkyj Mittari: Lapsen tuen suunnittelussa ja arvioinnissa on läsnä tarvittava moniammatillinen henkilöstö. Kysely henkilöstölle/Seuranta Mittari: Kasvattajatiimi ja erityisopettaja keskustelevat ryhmän pedagogisista käytänteistä säännöllisesti. 35 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma lapsi, huoltajat, henkilöstö, yhteistyötahot lto Mittari: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan vähintään kerran vuodessa ja aina tarvittaessa. Mittari: Veo arvioi ja päivittää ohjaajan tehtävänkuvaa yhdessä ohjaajan kanssa säännöllisesti. ohjaaja, lto, veo veo huoltajat laaturyhmä, vkyj Arvioija Vastuutaho henkilöstö, veo, vkyj lto henkilöstö lto, vkyj henkilöstö, vkyj, veo vkyj henkilöstö, vkyj vkyj Mittari: Tiimien muodostamisessa huomioidaan henkilöstön osaaminen suhteessa lasten tarpeisiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma/Esiopetuksen oppimissuunnitelma Mittari: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman/esiopetuksen oppimissuunnitelman arviointi. vkyj, veo, henkilöstö vkyj huoltajat lapset henkilöstö lto Ryhmän toimintasuunnitelma Mittari: Ryhmävasun arviointi. henkilöstö, veo, vkyj lto Yksikön pedagoginen toimintasuunnitelma Mittari: Yksikön pedagogisen toimintasuunnitelman arviointi. henkilöstö, veo, vkyj vkyj Ryhmän toimintasuunnitelma Mittari: Ryhmävasun arviointi henkilöstö, veo, vkyj lto Seuranta Mittari: Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään vuosittain. jory, vkyj, henkilöstö suunnittelija esiopetuksen ohjausryhmä, lto suunnittelija vkyj, veo, henkilöstö vkyj, lapset henkilöstö huoltajat tukipalvelut laaturyhmä, vkyj huoltajat laaturyhmä, vkyj Kysely huoltajille Mittari: Lapsen saama tuki arvioidaan riittäväksi. VARHAISKASVATUKSEN JA ESIOPETUKSEN SUUNNITTELU JA JÄRJESTELYT Kriteeri Arvioinnin menetelmä ja mittari Lapsiryhmät suunnitellaan siten, että lasRyhmän toimintasuunnitelma ten hoito, kasvatus ja opetus voidaan toMittari: Pienryhmätoiminta on suunniteltu lasten teuttaa pienryhmissä varhaiskasvatus- ja tarpeet huomioiden. esiopetussuunnitelmien mukaisesti ottaen huomioon lasten erilaiset tarpeet. Mittari: Varhaiskasvatus ja esiopetus toteutetaan varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetussuunnitelman linjausten mukaisesti. Henkilöstön sijoittelussa otetaan huomioon osaamisen monipuolisuus ja ihmissuhteiden jatkuvuus lasten näkökulmasta. Lapsella on mahdollisuus kehitystään tukevaan leikkiin ja toimintaan. Toiminnassa sovelletaan monipuolisesti varhaiskasvatuksen tavoitteiden mukaisia menetelmiä ja työtapoja. Kunnassa on ajan tasalla olevat kunnan varhaiskasvatussuunnitelma, esiopetussuunnitelma ja yksiköiden pedagogiset toimintasuunnitelmat. Seuranta Mittari: Lapsiryhmät muodostetaan yhteistyössä esimiehen, veon ja kasvatushenkilöstön kanssa. Seuranta Mittari: Ihmissuhteiden jatkuvuus huomioidaan lapsiryhmiä muodostettaessa. Mittari: Esiopetussuunnitelmaa päivitetään vuosittain. Tukipalvelut (esim. ruokahuolto, tilapalvelu) on järjestetty siten, että ne tukevat varhaiskasvatuksen ydintehtävää. Varhaiskasvatus järjestetään ensisijaisesti lähipalveluna. Mittari: Yksiköiden pedagogiset toimintasuunnitelmat arvioidaan ja päivitetään kahdesti toimintavuodessa. Lasten tekemä arviointi Kysely henkilöstölle Kysely huoltajille Kysely tukipalveluille Mittari: Tukipalvelut tukevat pedagogisen, lapsen tarpeista lähtevän varhaiskasvatuksen toteuttamista. Kysely huoltajille Mittari: Päivähoitopaikka pystytään järjestämään 90% lähialueelta perheen niin toivoessa. 36 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ Kriteeri Varhaiskasvatusyksikön sisä- ja ulkotilat ovat turvalliset ja terveelliset. Arvioinnin menetelmä ja mittari Seuranta Mittari: Yksikön turvallisuussuunnitelma päivitetään säännöllisesti ja sen mukaisesti toimitaan. Arvioija Vastuutaho henkilöstö vkyj vakan turvallisuustyöryhmä henkilöstö, vkyj Turvallisuusryhmän pj. Mittari: Ryhmän toimintasuunnitelma arvioidaan säännöllisesti. henkilöstö, veo, vkyj lto Kysely henkilöstölle Mittari: Lapsen turvallisuutta vaarantavat tekijät korjataan välittömästi. henkilöstö laaturyhmä, vkyj tukipalvelut laaturyhmä, vkyj huoltajat laaturyhmä, vkyj henkilöstö yksikön oppilashuoltoryhmä, vkyj henkilöstö henkilöstö huoltajat laaturyhmä, vkyj lapsi henkilöstö yksikön turvallisuusryhmä yksikön turvallisuusryhmä, vkyj henkilöstö, veo, vkyj lto varajohtaja, henkilöstö varajohtaja, vkyj lapset henkilöstö Mittari: Varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelma päivitetään säännöllisesti. Mittari: Työsuojelun toimenpideohjelma ja riskiarviointi tehdään vuosittain ja pyritään turvallisuuden kehittämiseen. Kysely tukipalveluille Mittarit: Työsuunnittelussa on huomioitu varhaiskasvatuksen järjestämisen näkökulmasta välitöntä korjaamista vaativien tehtävien hoitaminen. Lapsi kokee olonsa turvalliseksi. Kysely huoltajille Mittari: Huoltajat arvioivat varhaiskasvatusyksikön sisä- ja ulkotilojen turvallisuuden vähintään hyväksi 80%. Seuranta Mittari: Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma arvioidaan vuosittain. Mittari: Kasvattajat arvioivat omaa toimintaansa säännöllisesti tiimipalavereissa. Kysely huoltajille Mittari: Huoltajat arvioivat lapsensa päivähoitoryhmän ilmapiirin hyväksi 80%. työsuojeluasiamies, vkyj Mittari: Huoltajat arvioivat, että lasta ei kiusata varhaiskasvatuksessa 100%. Henkilöstö tietää, miten toimitaan tavallisuudesta poikkeavassa tilanteessa. Lasten tekemä arviointi Mittari: Lasten laatupeli Seuranta Mittari: Turvallisuus- ja pelastusharjoituksia järjestetään säännöllisesti. Raportti turvallisuuskansiossa. Mittari: Lähietsintäharjoitus toteutetaan kesä- ja talviaikana vuosittain. Mittari: Yksikön jokaisen ulko-oven läheisyydessä on rakennuksen pohjapiirros (kts. Turvallisuuskansio). Mittari: Toimintaohje uhkaavasti käyttäytyvän henkilön kohtaamisesta on käsitelty yksiköstä. Varhaiskasvatuksen henkilöstö huolehtii, että lapsilla on liikkumista, tutkimista, leikkimistä ja taiteellista kokemista vastaavia materiaaleja ja välineitä vapaasti saatavilla. Mittari: Toimintaohjeet tapaturman sattuessa ovat ryhmässä näkyvillä. Ryhmän toimintasuunnitelma Mittari: Ryhmävasu arvioidaan säännöllisesti. Seuranta Mittari: Varhaiskasvatusyksikössä arvioidaan lelujen ja materiaalien tarvetta hankintoja suunniteltaessa. Lasten tekemä arviointi Mittari: Lasten laatupeli 37 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatusyksikön tilojen käyttö on suunniteltu palvelemaan kaikkien lasten tarpeita pienryhmätoimintojen näkökulma huomioon ottaen. Varhaiskasvatus- ja työympäristö on terveellinen, siisti ja edistää viihtymistä. Ryhmän toimintasuunnitelma Mittari: Ryhmävasun arviointi henkilöstö, veo, vkyj lto Mittari: Varhaiskasvatuksen erityisopettaja on mukana ryhmävasun suunnittelussa ja arvioinnissa. henkilöstö veo, vkyj Kysely henkilöstölle Mittari: 80% henkilöstöstä arvioi työympäristön siisteyden ja viihtyisyyden vähintään hyväksi. henkilöstö laaturyhmä, vkyj huoltajat laaturyhmä, vkyj lapset laaturyhmä, vkyj henkilöstö laaturyhmä, vkyj Arvioija varhaiskasvatuksen perushoidon työryhmä Vastuutaho työryhmän pj. Ryhmän toimintasuunnitelma Mittari: Varhaiskasvatusta toteutetaan ydinprosessin Lapsen hyvinvointi, kasvu ja oppiminen mukaisesti. henkilöstö, veo, vkyj henkilöstö, vkyj Seuranta Mittari: Yksikössä on määritelty yhteiset käytännöt perushoitokansion mukaisesti. yksikön perushoidon työryhmä perho-vastaava, vkyj Mittari: Jokaiselle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma ja sitä arvioidaan säännöllisesti. henkilöstö lto Mittari: Kasvattajat keskustelevat huoltajien kanssa lapsen hyvinvointiin liittyvistä asioista viikottain. . Kysely huoltajille Mittari: 80% huoltajista arvioi lapsen perustarpeiden huomioimisen toteutuvan hyvin. henkilöstö henkilöstö huoltajat laaturyhmä, vkyj henkilöstö laaturyhmä, vkyj henkilöstö lto Mittari: Tukipalveluiden tekemään palvelukyselyyn vastataan yksikkötasolla. Kysely huoltajille Mittari: 80% huoltajista arvioi varhaiskasvatusympäristön siisteyden ja viihtyisyyden vähintään hyväksi Lasten tekemä arviointi Mittari: Lasten laatupeli Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa huomioidaan tieto- ja viestintätekniikan tarjoamat mahdollisuudet Kysely henkilöstölle Mittari: Varhaiskasvatusta ja esiopetusta monipuolistetaan tieto- ja viestintätekniikkaa apuna käyttäen. VARHAISKASVATUKSEN JA ESIOPETUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN Kriteeri Arvioinnin menetelmä ja mittari Hyvä hoito muodostaa perustan kaikelle Seuranta toiminnalle varhaiskasvatuksessa. Mittari: Varhaiskasvatuksen perushoidon kansio päivitetään säännöllisesti. Mittari: 80% huoltajista arvio saavansa hyvin tietoa lapsen päivästä. Yksikön toiminta perustuu kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan ja varhaiskasvatuksen toimintaohjelmaan. Kysely henkilöstölle Mittari: 90% henkilöstöstä on tietoinen yksikön pedagogisen toimintaohjelman painopistealueista. Ryhmän toimintasuunnitelma pohjautuu lasten varhaiskasvatussuunnitelmiin ja yksikön pedagogiseen toimintasuunnitelmaan. Seuranta Mittari: Ryhmän toimintasuunnitelma laaditaan yksikön pedagogisen toimintasuunnitelman ja lasten varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden pohjalta. 38 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma Henkilökunta on sitoutunut suunnitelmien toteuttamiseen ja havainnoi lapsia säännöllisesti. Seuranta Mittari: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti. henkilöstö lto henkilöstö henkilöstö henkilöstö lto, veo lapset henkilöstö huoltajat laaturyhmä, vkyj lapsi laaturyhmä, vkyj henkilöstö, veo, vkyj, lto henkilöstö, veo lto, veo, veo veo Arvioija Vastuutaho henkilöstö henkilöstö, veo henkilöstö laaturyhmä, vkyj henkilöstö henkilöstö, veo henkilöstö, veo, vkyj lto Kysely huoltajille Mittari: 80% huoltajista on sitä mieltä, että lapselle suunnitellut tukitoimet toteutuvat hyvin. huoltajat laaturyhmä, vkyj Seuranta Mittari: Esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen prosessi on kuvattu. esiopetuksen ohjausryhmä suunnittelija Kysely henkilöstölle Mittari: 80% henkilöstöstä arvioi nivelvaiheen prosessin toimivan käytännössä hyvin. henkilöstö laaturyhmä, vkyj Mittari: Ryhmän toimintasuunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti. Mittari: Havaintoja lapsista kirjataan säännöllisesti ja niistä keskustellaan omassa tiimissä ja huoltajien kanssa. Pienryhmätoimintaa toteutetaan suunnitelmallisesti lasten tarpeet ja toiveet huomioiden. Ryhmän toimintasuunnitelma Mittari: Pienryhmät on muodostettu lasten tarpeet huomioiden. Lasten tekemä arviointi Mittari: Lasten laatupeli Lapsen varhaiskasvatus- ja oppimissuunnitelma tehdään yhdessä lapsen huoltajien kanssa. Lapsen pääasiallinen toimintamuoto on leikki. Perushoidossa toteutuu kasvatukselliset ja opetukselliset tavoitteet. Tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tehdään suunnitelmat, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Kysely huoltajille Mittari: Huoltajat arvioivat 99% jommankumman huoltajan osallistuneen varhaiskasvatus- tai oppimissuunnitelmakeskusteluun viimeisen vuoden aikana. Lasten tekemä arviointi Mittari: 80% lapsista arvioi saavansa leikkiä riittävästi päivän aikana. Ryhmän toimintasuunnitelma Mittari: Ryhmävasun arviointi. Seuranta Mittari: Kasvattajatiimi tekee tehostetun ja erityisen tuen suunnitelmat yhteistyössä veon kanssa ja arvioi suunnitelmia säännöllisesti. Mittari: Varhaiskasvatuksen erityisopettajat tarkistavat säännöllisesti työalueillaan, että tuen suunnitelmat on tehty lapsille, jotka saavat tehostettua tai erityistä tukea. HYVINVOINNIN, KASVATUKSEN JA OPPIMISEN TUKEMINEN Kriteeri Arvioinnin menetelmä ja mittari Lapsen tarvitsema tuki järjestetään inkluSeuranta siivisesti varhaiskasvatuspalvelujen yhteyMittari: Lapsi saa tarvitsemansa tuen omassa dessä. ryhmässään. Kolmiportaisen tuen moniammatillinen verkosto toimii suunnitelmallisesti. Lapsen tarvitsemat tukitoimet toteutetaan lapsen hoito- tai esiopetuspäivän aikana suunnitelman mukaisesti. Kysely henkilöstölle Mittari: 80% henkilöstöstä saa tukea työhönsä tuen asioissa veolta. Mittari: 80% henkilöstöstä saa tukea työhönsä tuen asioissa muilta lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyviltä yhteistyötahoilta. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Mittari: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman/ esiopetuksen oppimissuunnitelman säännöllinen arviointi. Mittari: Ryhmävasun säännöllinen arviointi. Varhaiskasvatuksen ja koulun nivelvaiheen järjestelyt on suunniteltu ja ne toimivat suunnitellusti. 39 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma Riittävä, terveellinen ja maistuva ruoka nautitaan kiireettömästi. Kysely henkilöstölle Mittari: 90% henkilöstöstä arvioi ruokailutilanteen kiireettömäksi. henkilöstö laaturyhmä, vkyj Lasten tekemä arviointi Mittari: 80% lapsista arvioi ruuan maukkaaksi ja 90% ruokailun kiireettömäksi. lapsi laaturyhmä, vkyj Kysely tukipalveluille Mittari: Ruuan terveellisyys on ensisijainen näkökulma ruokaa valmistettaessa. tukipalvelut laaturyhmä, vkp Arvioija Vastuutaho henkilöstö lto, veo henkilöstö henkilöstö lapsi laaturyhmä, henkilöstö Seuranta Mittari: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja Ryhmän toimintasuunnitelma arvioidaan säännöllisesti. henkilöstö, veo, vkyj henkilöstö Kysely huoltajille Mittari: 85% huoltajista arvioi varhaiskasvatuksen tuen hyväksi omalle kasvatustyölleen. huoltajat laaturyhmä, vkyj Kysely varhaiskasvatuksen aloituksesta huoltajille Mittari: Huoltajat arvioivat, että aloituskeskustelu on käyty 100%. huoltajat laaturyhmä, vkyj laaturyhmä jory henkilöstö laaturyhmä, vkyj Arvioija Vastuutaho jory palvelupäällikkö huoltajat laaturyhmä, vkyj Mittari: 100% henkilöstöstä arvioi lapsen ravinnon tarpeen täyttyvän. Mittari: 100% henkilöstöstä arvioi, että ruoka ei lopu kesken. Mittari: 100% ruokapalvelutyöntekijöistä arvioi ruuan määrän riittäväksi. OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN Kriteeri Lapsen osallisuus ja osallistuminen toteutuvat pienryhmätoimintojen avulla, lasta kuulemalla ja havainnoimalla. Arvioinnin menetelmä ja mittari Ryhmän toimintasuunnitelma Mittari: Ryhmä on jaettu pienryhmiin lasten tarpeiden mukaisesti. Kysely henkilöstölle Mittari: 100% henkilöstöstä kuuntelee, havainnoi ja kysyy sekä huomioi lasten esittämiä toiveita. Lasten tekemä arviointi Mittari: Lasten laatupeli Huoltajien kanssa sovitut kasvatusperiaatteet ja – tavoitteet näkyvät toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Huoltajille suunnatut kyselyt toteutetaan joka toinen vuosi ja lapsille suunnatut kyselyt toteutetaan joka vuosi. Tulokset ohjaavat toiminnan suunnittelua, toteuttamista, kehittämistä ja arviointia. Huoltajat saavat tiedon yksikön tuloksista. KASVATUSKUMPPANUUS Kriteeri Lapsen päivähoidon aloittaminen ja tutustuminen omaan yksikköön tapahtuu varhaiskasvatussuunnitelman mukaisella tavalla. Seuranta Mittari: Laatua arvioidaan varhaiskasvatuksessa määritellyn arvioinnin aikataulun mukaisesti. Kysely henkilöstölle Mittari: 80% henkilöstöstä arvioi, että huoltajille suunnattujen kyselyjen tuloksia hyödynnetään yksikön toiminnassa. Arvioinnin menetelmä ja mittari Seuranta Mittari: Tutustumisajasta kerrotaan huoltajille varhaiskasvatuksen kotisivuilla. Kysely varhaiskasvatuksen aloituksesta huoltajille Mittari: 100% huoltajista on ollut tietoinen tutustumisajasta lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa. Mittari: 100% huoltajista arvioi, että aloituskeskustelu on pidetty. 40 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen siirtyessä yksiköstä toiseen tai oman yksikön sisällä järjestetään siirtopalaveri. Kysely henkilöstölle Mittari: Siirtopalaverit toteutuvat 100% lapsen siirtyessä omassa yksikössään toiseen ryhmään. henkilöstö laaturyhmä, vkyj huoltajat laaturyhmä, vkyj huoltajat laaturyhmä, vkyj henkilöstö lto Kysely huoltajille Mittari: 80% huoltajista arvioi saavansa riittävästi tietoa varhaiskasvatuksen toteutumisesta. huoltajat laaturyhmä, vkyj Arvioinnin menetelmä ja mittari Kysely henkilöstölle Mittari: 100% henkilöstöstä arvioi osaavansa toimia velvollisuuksiensa ja vastuidensa mukaisesti. Kysely henkilöstölle Mittari: 80% henkilöstöstä arvioi yhteistyön neuvolan kanssa sujuvaksi. Arvioija Vastuutaho henkilöstö laaturyhmä, vkyj henkilöstö laaturyhmä, vkyj huoltajat laaturyhmä, vkyj Arvioija Vastuutaho henkilöstö laaturyhmä, vkyj tukipalvelut laaturyhmä, vkyj huoltajat laaturyhmä, vkyj henkilöstö lto henkilöstö laaturyhmä, vkyj henkilöstö, veo, vkyj laaturyhmä, vkyj Mittari: 95% henkilöstöstä arvioi, että siirtopalaveri toteutuu lapsen vaihtaessa yksikköä. Vanhempien ja kasvatushenkilöstön välinen vuorovaikutus toteutuu lapsen tuonti ja hakutilanteissa päivittäin. Lapsen varhaiskasvatuskeskustelut käydään säännöllisesti. Huoltajia tiedotetaan säännöllisesti toiminnan toteutuksesta. VERKOSTOT Kriteeri Tarvittavaa tietoa lapsesta siirretään yhteistyökumppaneille huomioiden ensisijaisesti lapsen etu ja huoltajien lupa tietojen välittämiseen. Neuvolan, lastensuojelun, perhekeskuksen , tays:n ym. tahojen kanssa tehtävä yhteistyö on sujuvaa. Kysely huoltajille Mittari: 80% huoltajista arvioi päivittäisen vuorovaikutuksen toteutuvan kasvatushenkilöstön kanssa. Kysely huoltajille Mittari: 80% huoltajista arvioi käyneensä varhaiskasvatuskeskustelun viimeisen vuoden aikana. Ryhmän toimintasuunnitelma Mittari: Tiedotuskäytäntöjen arviointi tiimisopimuksessa. Mittari: 80% henkilöstöstä arvioi yhteistyön perhekeskuksen kanssa sujuvaksi. Mittari: 80% henkilöstöstä arvioi yhteistyön lastensuojelun kanssa sujuvaksi. Kysely huoltajille Mittari: 80% huoltajista arvioi, että moniammatillinen yhteistyö lapsen asioissa on sujuvaa. ARVIOINTI JA VAIKUTTAVUUS Kriteeri Kaikki toimijatahot ovat tietoisia varhaiskasvatuksen laadunhallintasuunnitelmasta ja toimivat sitä noudattaen. Arvioinnin menetelmä ja mittari Kysely henkilöstölle Mittari: 80% henkilöstöstä tuntee varhaiskasvatuksen laatutyön. Mittari: Henkilöstö on sitoutunut laatutyöhön. Jokaiselle lapselle laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa varhaiskasvatussuun-nitelma tai esiopetuksen oppimissuun-nitelma, jonka toteutumista arvioidaan. Lapsi arvioi toimintaa säännöllisesti. Ryhmän toimintasuunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti. Varhaiskasvatusyksikön pedagogista toimintasuunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti. Kysely tukipalveluille Mittari: 80% tukipalvelujen henkilöstöstä tietää varhaiskasvatuksen odotukset tukipalveluille. Kysely huoltajille Mittari: 90% vastaajista on sitä mieltä, että lapselle on laadittu varhaiskasvatussuunnitelma, jota arvioidaan vuosittain. Ryhmän toimintasuunnitelma Mittari: Osallisuuden arviointi ryhmävasussa. Mittari: Lasten laatupeliä pelataan säännöllisesti. Kysely henkilöstölle Mittari:100% henkilöstöstä arvioi, että ryhmän toimintasuunnitelmaa arvioidaan vähintään kerran kuukaudessa ja muutetaan tarpeen mukaan. Kysely henkilöstölle Mittari: 95% henkilöstöstä on sitä mieltä, että Yksikön pedagogista toimintasuunnitelmaa arvioidaan vähintään kahdesti vuodessa. 41 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma Kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti. Seuranta Mittari: Kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma päivitetään vuosittain ja arvioidaan laadunarviointiaikataulun mukaisesti. Pedagogista varhaiskasvatusympäristöä arvioidaan säännöllisesti. Arviointia kehitetään ja arvioidaan suunnitelmallisesti. Arvioinnin tuottamaa tietoa hyödynnetään toiminnan suunnittelussa. jory suunnittelija Ryhmän toimintasuunnitelma Mittari: Ryhmävasun arviointi. henkilöstö henkilöstö Seuranta Mittari: Laadunarvioinnin aikataulun noudattaminen. Mittari: Arvioidaan laadunarviointiprosessin toteutumista. jory, laaturyhmä jory, vkyj, laaturyhmä jory Kysely henkilöstölle Mittari: Henkilöstöstä 90% on sitä mieltä, että laatukyselyjen tuloksia hyödynnetään yksikön varhaiskasvatuksen kehittämistyössä. Arvioinnin perusteella pyritään ennakoimaan toimintaympäristön muutoksia. laaturyhmä henkilöstö laaturyhmä, vkyj vkyj, vkp vkp, päättäjät Mittari: Huomioidaan ikäkausiennusteet palveluissa. jory palvelupäällikkö, vkp, päättäjät Mittari: Huomioidaan riskit. jory vkp, päättäjät Mittari: 100% henkilöstöstä arvioi lasten kehityksen havainnoinnista ja arvioinneista saatua tietoa hyödynnetään ryhmän toiminnan suunnittelussa. Seuranta Mittari: Muutos- ja korjausehdotusten huomioiminen talousarviossa. 8.2. Laadunarvioinnin toteuttaminen ARVIOINNIT TOISTUVUUS VASTUUTAHO Kysely varhaiskasvatuksen aloituksesta joka toinen vuosi syksyllä laaturyhmä, kts. prosessi: Kyselyn toteuttaminen Kysely henkilöstölle joka toinen vuosi syksyllä laaturyhmä, vkyj Kunta 10 joka toinen vuosi syksyllä henkilöstöhallinto, vkp, vkyj Kysely huoltajille joka kolmas vuosi keväällä laaturyhmä, kts. prosessi: Kyselyn toteuttaminen Lasten tekemä arviointi/Laatupeli joka vuosi tulokset kerätään ja käydään läpi yksikössä Tarvittaessa yksikön laatima painopisteisiin kohdistuva kysely huoltajille ja/tai lapsille huoltajille suunnatun kyselyn välivuosina yksikön jory/pedagoginen ohjausryhmä Kysely tukipalveluille joka viides vuosi laaturyhmä, kts. prosessi: Kyselyn toteuttaminen Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman lapsikohtainen arviointi kaksi kertaa vuodessa, tarvittaessa useammin ryhmän henkilöstö yhdessä huoltajien kanssa Ryhmän toimintasuunnitelman arviointi vähintään vuoden vaihteessa ja keväällä ryhmän henkilöstö Yksikön toimintasuunnitelman arviointi vuoden vaihteessa ja keväällä vkyj Varhaiskasvatuksen toimintaohjelman arviointi vuoden vaihteessa ja keväällä vkp, suunnittelija Kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman arviointi neljän vuoden välein johtoryhmän kokoama arviointiryhmä Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma- lomakkeen arviointi neljän vuoden välein johtoryhmän kokoama arviointiryhmä Ryhmän toimintasuunnitelma- lomakkeen arviointi neljän vuoden välein johtoryhmän kokoama arviointiryhmä 42 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma Laadunarvioinnin aikataulu. Vuosikohtainen suunnitelma arviointien toteuttamisesta. Suunnitelma laaditaan strategiakaudeksi kerrallaan. ARVIOINTIEN AIKATAULU 2015 kevät 2016 syksy kevät Kysely varhaiskasvatuksen aloituksesta 2017 syksy kevät 2018 syksy kevät x Kysely henkilöstölle syksy kevät x Kunta 10 syksy x (x) x x Kysely huoltajille 2019 x x x Tarvittaessa yksikön kehittämisen painopisteisiin kohdistuva kysely huoltajille ja/tai lapsille. Lasten tekemä arviointi/laatupeli x Kysely tukipalveluille x x x Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman lapsikohtainen arviointi x x x x x x x x x x Ryhmän toimintasuunnitelman arviointi x x x x x x x x x x Yksikön toimintasuunnitelman arviointi x x x x x x x x x x Varhaiskasvatuksen toimintaohjelman arviointi x x x x x x x x x x Kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman arviointi x x Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmalomakkeen arviointi x x Ryhmän toimintasuunnitelma- lomakkeen arviointi x x 43 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 44 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma LÄHTEET: ALASUUTARI, Maarit 2010: Suunniteltu lapsuus. Keskustelut lapsen varhaiskasvatuksesta päivähoidossa. Tallinna. Vastapaino. HEINÄMÄKI, Liisa 2001: Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa. Stakes. HEINÄMÄKI, Liisa 2006: Varhaista tukea lapselle -työvälineenä kehittämisvalikko. Erikoispaino. HEINÄMÄKI, Liisa 2008: Varhaista tukea lapselle. Työvälineenä kehittämisvalikko HEINÄMÄKI, Liisa 2010: Arjen vuorovaikutus pedagogiikkana - lapsen päivä aikuisten käsissä – koulutusmateriaali Nokialla http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/04_hallinnon_kehittaminen/20060927CAF200/CAF_julkaisu_netti.p HUJALA ym. 1999: Perhepäivähoidon laatukriteerit 2000 HUJALA, E., PUROILA, A-M., PARRILA-HAAPAKOSKI, S. &NIVALA 1998: Päivähoidosta varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatus 90 Oy, Jyväskylä ISO 9001:2008 LAATUKÄSIKIRJAN LAATIMISMALLI http://www.fkl.fi/materiaalipankki/hakemukset/Dokumentit/ISO_9001_2008_Laatukasikirjan_laatimismalli_FK2009.pdf KALLIALA, Marjatta 2008: Kato mua! KASKELA, Marja & KEKKONEN, Marjatta 2006: Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta -opas varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Vaajakoski. Gummerus Kirjapaino Oy. KASKELA, Marja, KRONQVIST, Eeva-Liisa 2007: Niin ainutlaatuinen. Näkökulmia lapsen yksilölliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Jyväskylä. Gummerus kirjapaino Oy. KELTIKANGAS-JÄRVINEN, Liisa 2009: Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa: Mannerheimin lastensuojeluliitto. KOIVUNEN, Pirjo-Leena 2009: Hyvä päivähoito, työkaluja sujuvaan arkeen. PS-kustannus. KOIVUNEN, Pirjo-Leena: Hyvä päivähoito. Työkaluja sujuvaan arkeen. KYSELYT VANHEMMILLE JA HENKILÖKUNNALLE, kevät 2011 Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa, kuntaliitto 2010. Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa, Ulla Soukainen , Helsinki 10.6 2011 Laatu ja toimintajärjestelmän perustamisen askeleet. http://blogi.pkylaatu.fi/bid/200102/Laatu-ja-toimintaj%C3%A4rjestelm%C3%A4n-perustamisen-askeleet-osa-1. Katsottu 8/2013. Lapsen oikeudet ja osallisuus. Lapsiasiavaltuutetun toimiston materiaali. LEINONEN, Jonna. Luentomateriaali Osallisuus varhaiskasvatuksessa 8.3.2014 Nokia. LUOMI, PAANANEN, VIBERG ja VIRTA: Keke päiväkodissa. Kestävän kehityksen opas 2010. Mediakasvatus kuuluu kuvaan varhaiskasvatuksessa. MEKU. 2013 Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa. Stakes ja Opetusministeriön Mediamuffinssi-hanke 2008. MIKKOLA, Petteri & NIVALAINEN, Kirsi 2009: Lapselle hyvä päivä tänään. Näkökulmia 2010 -luvun varhaiskasvatukseen. MIKKOLA, Petteri ja NIVALAINEN, Kirsi 2009: Lapselle hyvä päivä tänään. Pedatieto. 45 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 2006 Opetus- ja kulttuuriministeriö, perusopetuksen laatukriteerit 2010 PARRILA, Sanna 2002: Perhepäivähoito osana suomalaista päivähoitojärjestelmää PIHLAJA, Päivi: Päivähoidon kontekstianalyysi -lasten sosiaali-emotionaalisen tuen näkökulmasta. PIIROINEN, Tiina: Ohjaajan opas lasten osallistavien ryhmien ohjaamiseen. Helsinki: Kuunnelkaa meitähanke 2007. POIKONEN, Pirjo-Liisa & LEHTIPÄÄ, Riina 2009: Päivähoidon ja kodin jaettu kasvatustehtävä: kasvatuskumppanuus perheen voimavarana. Teoksessa Perhe-elämän paletti. Toim. RÖNKÄ, Anna, MALINEN, Kaisa ja LÄMSÄ, Tiina: Juva. WS Bookwell Oy. SHIER, Harry. 2001: Pathways to participation: openings, opportunies and obligtions. A new model for enhancing children´s participation in decision-making, in line with article 12.1 of the United Nations convention on the rights of the child. Children & society. STENIUS, Tuula. & KARLSSON, Liisa. Yhdessä lasten kanssa – Seikkailu osallisuuteen.2005. VENOLA, Ilona: Ihmisyyttä etsimässä. Lastensuojelun sosiaalityötä ohjaavat arvot ja eettiset lähtökohdat. Pro gradu tutkielma. Kuopion yliopisto 2006. 46 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma LIITTEET 47 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 48 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatuksen ohjeistuksia ja lomakkeita (Liite 1) Alla on kirjattu Nokian varhaiskasvatuksen ohjeistuksia ja käytössä olevia lomakkeita, jotka liittyvät varhaiskasvatuksen toteuttamiseen. Lomakkeet löytyvät Satamasta Varhaiskasvatuksen työryhmästä. Sataman kansiot on nimetty alla olevien otsakkeiden mukaisesti. Tässä luettelossa ei ole mainittu kansioiden koko sisältöä. Sähköisessä muodossa otsake toimii linkkinä Satamaan. Joidenkin ohjeistusten tai lomakkeiden perässä on merkintä (1) tai (2), tämä tarkoittaa, että sama materiaali on kahdessa eri paikassa. Tämä tulee huomioida, kun materiaalia päivitetään tai poistetaan. Aloitus varhaiskasvatuksessa - Tervetuloa kirje lapselle - Allergisen lapsen vanhempien kirje(1) - Yksikön esite (yksikkökohtainen, erillisessä kansiossa) - Muistamme yhdessä (1) - Aloitusohjeistus henkilökunnalle - Aloituskeskusteluun pohdittavaksi Lapsen vasu - Tietoja lapsesta - Kutsu vasukeskusteluun - Lapsihavainnoinnin tueksi - Vasu lomake - Lapsen osallisuus varhaiskasvatussuunnitelmassa-lomake - Vasuohjeistus Lapsen kehityksen havainnointi ja arviointi - HALI - LENE - KEHU - Arviointiohjeistus - Kolmevuotiaan lapsen havainnointilomake - Koonti kolmevuotiaan lapsen havainnointilmk - Viisivuotiaan lapsen havainnointilomake - Koonti viisivuotiaan lapsen havainnointilmk LAPSEN TUKI varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa - Varhainen tuki varhaiskasvatuksessa - Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa - Pedagoginen arvio tai selvitys - Suositus erityisen tuen päätökseksi - Huolen herääminen toimintatavat ja seurantalomake - Lähetekriteerit puheterapiaan 2013 - Ohjaus puheterapeutille - Ohjaus psykologille päiväkodista - Ohjaajan tehtävän kuvaus 49 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma Perushoito - Päivälepoon liittyvät käytännöt - Ruokailuun liittyvät käytännöt - Ulkoiluun liittyvät käytännöt - Allergisen lapsen vanhempien kirje (2) - Allergiset lapset ryhmässä - Allergisen lapsen sallitut ruoka-aineet - Allergisen lapsen sallitut ruoka-aineet + adrenaliini-injektori - Allergisen lapsen kielletyt ruoka-aineet - Allergisen lapsen kielletyt ruoka-aineet + adrenaliini-injektori - Lapsen ruokavaliorajoitukset (esim. eettiset syyt) - Allergisen lapsen oirelista (käytetään, jos lapsella ei ole lääkitystä) - Lapsen lääkehoidonsuunnitelma - Lääkehoitovihko lapselle ja ryhmälle - Muistamme yhdessä (2) - Varhaiskasvatuksen lääkehoidonsuunnitelma Monikielinen ja -kulttuurinen lapsi (Moniki) - Suomi lapsen toisena kielenä - Suomenkielen oppimisen seurantalomake ja ohjeistus - S2-opetus kirjataan varhaisen tuen lomakkeelle Turvallisuus - Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma 50 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma Vasuohjeistus (liite 2) Kutsu vasukeskusteluun annetaan vasukeskustelun lähestyessä huoltajille, huoltajat voivat valmistautua keskusteluun tämän pohjalta 1. Lapsen osallisuus varhaiskasvatussuunnitelmansa laatimisessa - Aloituskeskustelu Lapsen osallisuus varhaiskasvatussuunnitelmassa-lomake annetaan aloituskeskustelussa huoltajille kotiin täytettäväksi yhdessä lapsen kanssa. (Kts. aloituskeskusteluun lisää ohjeistusta Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmasta 2014.) - Vasukeskustelu Lapsi voi olla mukana keskusteluissa tai vaihtoehtoisesti olla osallisena esim. valokuvien, videoiden, haastattelujen ja kasvunkansion avulla. Pedagogisissa ohjausryhmissä keskustellaan miten yksikössä huomioidaan lapsen osallisuus hänen omassa vasussaan. Esimerkkejä: 1) Valokuvaus: Lapset kuvaavat itselleen tärkeän asian ja ikävän asian -> keskustelu miksi. 2) Haastattelu lapselle: pidän, osaan, haluaisin oppia, jännitän jne. 3) Leikin videointi. - Siirtopalaveri (yksikön sisällä ja yksiköstä toiseen): Lapsen osallisuus varhaiskasvatussuunnitelmassa- lomake annetaan huoltajille ennen siirtopalaveria yhdessä lapsen kanssa täytettäväksi ja se palautetaan siirtopalveriin mennessä. 2. Pääsääntöisesti vasulomaketta ei anneta kotiin. Huoltajien pyytäessä vasulomakkeesta annetaan kopio. Alkuperäiseen vasuun kirjataan, että huoltajalle on annettu kopio. 3. Vasun toteutumista arvioidaan ja tarkennetaan syys- ja kevätkauden aikana käytävissä keskusteluissa. Tukea tarvitsevien lasten vanhempien kanssa keskustelu käydään vähintään kahdesti vuodessa. 4. Vasukeskustelu käydään aina, jos huoltaja sitä pyytää. 5. Varhaiskasvattajat kirjaavat omat näkemyksensä lomakkeeseen ennalta, jotta saadaan tiimin jäsenten näkemykset esille. Tavoitteet, menetelmät ja keskustelussa esille tulleet asiat kirjataan vasukeskustelussa. Huoltajien näkemykset lapsesta ja nykytilanteesta kirjataan huoltajille varattuun osioon. Mikäli huoltajien ja varhaiskasvattajien näkemykset eroavat, etsitään yhteinen ratkaisu, joka kirjataan kohtaan keskustelussa esille tulleet asiat. Haastavissa tilanteissa ratkaisu voi olla uuden ajan sopiminen esim. kuukauden päähän. Mikäli huoltajat eivät allekirjoita vasulomaketta, asia kirjataan keskustelussa esille tulleet asiat-osioon. Havaintoja ja arviointia tehdään pitkin vuotta. Toinen vasukeskustelu kirjataan Havainnot ja arviointi-osioon. Tarvittaessa voi jatkaa toiselle puolelle. 6. Vasulomakkeen etusivulle kirjataan aina päiväys, vasukeskusteluun osallistuneiden nimet ja läsnäolleiden huoltajien allekirjoitukset. 7. Lapsen paperit säilytetään lukitussa tilassa. Älä jätä koskaan lapsen papereita pöydälle. 8. Työntekijä ei vie lapsen vasupapereita kotiinsa. 51 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma Varhainen/Erityinen tuki 10 Varhainen tuki voidaan kirjata perusvasuun tai varhaisen tuen lomakkeeseen tuen laajuudesta riippuen. Asiasta neuvotellaan veon kanssa. 11 Vasukeskusteluun valmistaudutaan yhdessä veon kanssa, lastentarhanopettaja kirjaa asiat. 12 Varhaisen ja erityisen tuen lomakkeissa menetelmä ja arviointi sivua voi kopioida tarvittaessa lisää. 13 Varhaisen ja erityisen tuen lomakkeesta annetaan aina kopio vanhemmille. Yhteistyökumppaneille vain vanhempien antamalla tiedonsiirtoluvalla ja yhteistyökumppanin sitä pyytäessä. 14 Erillinen muistio palaverin kulusta tehdään tarvittaessa esim. lastensuojelutapauksissa. Muistioon kirjataan esille tulleita ja/tai sovittuja asioita, joille ei lomakkeessa ole paikkaa, mutta jotka on hyvä olla kirjattuna esim. oikeusturvan vuoksi. 52 Prosessikuvaus: Varhaiskasvatukseen hakeminen ja sijoittaminen (Liite 3) 53 Kriittiset arvioinnin kohteet: Hakemusten läpikäynti yksikössä ja resurssien tarkastelu. Resurssista päättäminen ja tiedottaminen. 54 Prosessikuvaus: Lääkehoidon lupakäytännöt varhaiskasvatuksessa (Liite 4) Kriittiset arvioinnin kohteet: - Yksikön riittävän lääkehoidonosaajien määrän arvioiminen - Lääkehoitoluvan voimassaolon ylläpitäminen 55 Prosessikuvaus: Päivystysajan suunnittelu ja toimenpiteet (Liite 5) 56 Kriittiset arvioinnin kohteet: - Tuen järjestämisen suunnittelu - Päivystävän henkilöstön määrittäminen - Lasten allergioiden, sairauksien ja muiden erityistarpeiden tiedottaminen 57 Työpaperi toimenpiteiden suunnittelemiseksi tulosten kokoamisen ja analysoinnin jälkeen koko varhaiskasvatuksen kentälle ja yksikkökohtaisesti. VARHAISKASVATUS, VUOSI: ARVIOINTIKYSELYN NIMI: LAADUNARVIOINNIN/-HALLINNAN TOIMENPITEET Toimenpiteet kirjataan varhaiskasvatuksen toimintaohjelmaan. KESKEISET TULOKSET Laaturyhmä kokoaa TOIMENPITEET, PARANNUSKOHTEET Laaturyhmä ja jory kirjaavat -> 58 VASTUUTAHO AIKATAULU VARHAISKASVATUSYKSIKKÖ: VUOSI: ARVIOINTIKYSELYN NIMI: LAADUNARVIOINNIN/-HALLINNAN TOIMENPITEET Toimenpiteet kirjataan yksikön pedagogiseen toimintasuunnitelmaan. KESKEISET TULOKSET Esimies/yksikön jory kirjaa TOIMENPITEET, PARANNUSKOHTEET 59 VASTUUTAHO AIKATAULU 60
© Copyright 2024