1. No category

Emotionaalinen
saatavillaolo vuorovaikutuksen
havainnointityökalu
Emotional Availability Scale 4th ed
Zeynep Biringen 2008
Saara Salo, PsT
Mitä
vuorovaikutusobservaatiot
arvioivat?
”The origins of attachment”
Varhaisen vuorovaikutuksen laaja-alaiset
havainnointityökalut pyrkivät tunnistamaan sellaisia
tunnepohjaisia vastavuoroisen säätelyn malleja, joiden
varaan rakentuu vauvan peruskäsitys itseydestä
suhteessa toiseen.
Kapea-alaisemmat arviot pyrkivät tunnistamaan
vuorovaikutustyylejä rajatuissa asetelmissa (esim.
syömistilanteen arviot; ilmeetön-kasvo asetelma)
Yhteisiä pyrkimyksiä
tunnistaa vuorovaikutuksen sensitiivisyys
tunnistaa kyky tukea lasta kehityksessä,
jäsentää lasta (strukturointi)
fokus dyadin toiminnassa, mutta erillisten
havaintojen kautta lapsesta ja
vanhemmasta
pyrkivät erottamaan huolestuttavan
vuorovaikutuksen normatiivisesta
vaihtelusta
Emotional Availability
(tunnepohjaisen suhteen vaurioiden
tunnistaminen (Biringen, 1998, 2008)
• Holistinen vuorovaikutuksen arvio
Fokus emootioiden ilmaisussa: niiden lukeminen lapsesta, omien
tunneilmaisujen aitous
Ei pyri summaamaan osa-alueita erilaisiksi vanhemmuuden
’tyyleiksi’ - osa-alueilla itsenäinen merkitys lapsen kehityksen
kannalta
LAPSEN tunnereaktiot avain tulkintaan
Sekä ’stressittömän’ että stressaavan tilanteen arvio
voidaan toteuttaa 6 min - 1,5 tunnin asetelmalla, väh. 20 min. suositus
voidaan arvioida strukturoiduista vuorovaikutusasetelmista (kuten MIM)
tai vapaista leikkitilanteista
Emotionaalisen Saatavilla
Olo- teoreettinen perusta
Kiintymyssuhdeteorian ja emootioteorioiden yhdistäminen
Sensitiviisyys (Ainsworth), mutta fokus aikuisen omassa
tunneilmaisussa
Affective attunement (Stern, EMDE)
Emootiot organisoivat toimintaa - jaettujen tunnetilojen merkitys
kehityksessä (Stroufe & Waters, 1977)
Tunnetilojen koherenssin kehittyminen joko vahvistaa
merkityksellistä suhdetta ympäristöön tai ei (Weinberg & Tronick,
still-face-paradigma)
6 kk Iästä Sosiaalinen vastavuoroisuus
Objektien tutkiminen
Passiivinen vetäytyminen
Vastustaminen
Turvatankkaus (Mahler) --> Circle of Security
Sensitiivisyys
Aikuisen kyky ilmaista aidosti positiivisia tunteita,
havaita lapsen tunteet ja reagoida niihin
tilanteeseen sopiva myönteisyys vs joka kerta ääneen
nauraminen
kyky ajoittaa oma toiminta, aloitteet lapsentahtisesti
kyky tarkasti havainnoida lapsen tunnetiloja
joustavuus, kekseliäisyys
lapsen hyväksyntä - yksilöllisyys
konfliktitilanteiden hallinta
Pisteitys: sensitiivisyys
7 p Erittäin sensitiivinen
5.5/6 Jos kaksi sensitiivisyyden piirteistä ei
toteudu (esim. tunnetilan aitous,
konfliktitilanteiden hallinta), tai hyvin neutraalit
tunneilmaisut kuuluvat tähän
4 Pseudo-sensitiivisyys
epäjohdonmukaisuus
keinotekoiset positiiviset tunteet
2.5/3 Jonkin verran epäsensitiivinen
kontrolloiva/passiivinen/lattea
1 Epäsensitiiviinen
Jäsennyskyky
Kyky ohjata lasta eteenpäin toiminnassa
myönteisellä tavalla
Siten että ohjausyritykset onnistuvat
Onko aikuisen ohjausta riittävästi
Kyky asettaa rajoja
Aikuisen roolissa pysyminen vs
kaveriasemaan heittäytyminen
7........................4..................1
Kyky ohjata ...........Epäjohdonmukainen.....Passiivinen
Tunkeilemattomuus (Eitunkeutuvuus)
Kyky seurata lapsen aloitteita (vs aikuisen
kontrolli)
Tunkeilemattomien ’porttien’ löytäminen
kommunikaatioon, fyysisen pakottamisen
välttäminen
Komentelun välttäminen
Puhe lapselle
Ohjaaminen vs didaktinen opettaminen
Vain kielellisen tai fyysisen kanavan käyttäminen
7..................................4..................................1
Tunkeilematon
’Hyväntahtoinen’
tunkeilevuus
Fyysinen
tunkeilevuus
Ei-vihamielisyys
Kielteiset ilmeet (kyllästyminen, kylmä tuijotus,
huokailu, ärtyneet tuhahdukset)
Erolla uhkaaminen
Hermojen menettäminen stressitilanteessa
Pelottava käyttäytyminen/ilmehdintä
Hiljaisuuden käyttö vallan välineenä
Vihamieliset, tuhoavat leikkiteemat
7............................4.........................1
Ei-vihamielinen
Piilotetusti
vihamielinen
Avoimesti
vihamielinen
Lapsen responsiivisuus
Myönteiset tunneilmaisut,yleinen tyytyväisyys
Koherentti tunneorganisaatio (säätely)
Ikään kuuluva erillisyys, tutkiminen
Fyysinen asettautuminen (lähestyminen,
turvakehä jne.)
Roolien kääntymisen puuttuminen
Välttelykäyttäytymisen puuttuminen
7............................4.............................1
Aito myönteisyys
Ahdistunut yhteys
Yhteydettömyys
Lapsen aloitteellisuus
Lapsen aloitteet ja niiden monimuotoisuus
aikuista kohti
Emotionaalinen vs instrumentaalinen
aloitteellisuus
Riippuvuuden puuttuminen (takertuminen)
Kielelliset vs ei-kielelliset vihjeet
7..............................4..........................1
Paljon
Negat.
Puuttuu
EA & kiintymyssuhde
EA sensitiivisyys liitetty turvalliseen
kiintymyssuhteeseen
EA tunkeilevuus liitetty disorganisoituneeseen
kiintymyssuhteeseen (riskipopulaatiotutkimus:
huumeitä käyttävät äidit)
4 v autismispektrumin häiriödiagnoosin
saaneiden lasten vanhemmat EIVÄT eronneet
2-vuotiaana mitatussa sensitiivisyydessä.
LAPSILLA enemmän kiintymyksen
disorganisoitumista (SST) ja vähemmän EAaloitteellisuutta 2-vuotiaina.
EA & Kiintymyssuhde:ref
Aviezer, O., Sagi-Schwartz, A., & Koren-Karie, N. (2003). Ecological constraints on the formation of infant-mother
attachment relations: When maternal sensitivity becomes ineffective. Infant Behavior & Development, 26, 285-299.
Biringen, Z., Damon, J., Grigg, W., Mone, J., Pipp-Siegel, S., Skillern, S., Stratton, J. (2005). Emotional Availability:
Differential predictions to infant attachment and kindergarten adjustment based on observation time and context. Infant
Mental health Journal, 26, 295-308.
Bretherton, I., (2000). Emotional availability: an attachment perspsective. Attachment & Human Development, 2, 233-241.
Easterbrooks, M., Biesecker, G., & Lyons-Ruth, K. (2000). Infancy predictors of emotional availability in middle childhood:
The roles of attachment security and maternal depressive symptomatology. Attachment and Human Development, 2, 170-187
.
Egeland, B., & Farber, E. (1984). Infant-mother attachment: factors related to its development and change over time. Child
Development, 55, 753-771.
Oyen, A., Landy, S., & Hilburn-Cobb, C. (2000). Maternal attachment and sensitivity in an at-risk sample. Attachment and
Human Development, 2, 203-217.
Swanson, K., Beckwith, L., Howard, J. (2000). Intrusive caregiving and quality of attachment in prenatally drug-exposed
toddlers and their primary caregivers. Attachment & Human Development, 2, 130-148.
Ziv, Y., Aviezer, O., Gini, M., Sagi, A., & Koren-Karie, N. (2000). Emotional availability in the mother-infant dyad as
related to the quality of infant-mother attachment relationship. Attachment and Human Development, 2, 149-169.
Van Ijzendoorn, M., Bakermans-Kranenburg, M.J., van Daalen, E., Dietz, C., Buitelaar, J.K., Swinkels, S.H.N., Naber, F.B.,
& van Engeland, H. (2007). Parental sensitivity and attachment in children with autism spectrum disorder: Comparison with
children with mental retardation, with language delays, and with typical development. Child Development, 78, 597-608.
EA & Vanhemmuuden
mielikuvatasot
Aikuisen kiintymyssuhderepresentaatiot
AAI ennusti 54% sensitiivisyyden varianssista 5-vuotaiden lasten kohdalla
Biringen, Z. Brown, D., Donaldson, L., Green, S., Krcmarik, S., & Lovas, G. (2000). Adult attachment interview: linkages with
dimensions of emotional availability for mothers and their pre-kindergarteners. Attachment and Human Development, 2, 188-202.
Rokotustilanteessa itsensä välteleviksi arvioneet vanhemmat (RSQ) olivat
vähemmän sensitiivisiä lapsen (3-7 v) ilmaisemaa stressiä kohtaan
Edelstein, R., Alexander, W., Shaver, P., Schaaf, J., Quas, J., Lovas, G., Goodman, G. (2004). Adult attachment style and par ental
responsiveness during a stressful event. Attachment & Human Development, 6, 31-52.
Aikuisen ’mind-mindedness’
Vanhemman mentalisaatiota ilmaisevat kommentit ennustivat vähäisempää
vihamielisyyttä 4-vuotiaan kanssa
Lok, S. & McMahon, C. (2006). Mothers’ thoughts about their children: Links between mind -mindedness and emotional availability. British Journal
of Developmental Psycholgy, 24, 477-488.
Vanhemman kokemus itsestään kyvykkäänä ja EA
Vanhemman JÄSENNYSKYKY noin 2 v iässä ennusti vanhemman kokemusta itsestä
kyvykkäänä myöhemmin (ja itsetuntoa vanhempana)
Biringen, Z., Matheny, A., Bretherton, I., Renouf, A., & Sherman, M. (2000). Maternal representation
of the self as parent: Connections with maternal sensitivity and maternal structuring. Attachment and
Human Development, 2, 218-232.
EA & vanhemman psyykkinen
oireilu/riski vanhemmuus
Äidin masennus
Ennusti vauvaiästä 7 vuoden ikään sensitiivisyyttä ja
jäsennyskykyä
Easterbrooks, M., Biesecker, G., & Lyons-Ruth, K. (2000). Infancy predictors of emotional availability in
middle childhood: The roles of attachment security and maternal depressive symptomatology. Attachment
and Human Development, 2, 170-187.
Vauvaiässä erityisen matala sensitiivisyys jos depressiivisellä
äidillä matala sosioekonominen status, huono itsetunto
vanhempana
Van Doesum, K., Hosman, M., Riksen-Walraven, J., Hoefnagels, C. (2007). Correlates of depressed
mothers’ sensitivity toward their infants: The role of maternal, child, and contextual characteristics. Journal of
the American Academy of Child and Adolescent Psychiatry, 46, 747-756
Raskauden aikainen Psykiatrinen tausta
Ei ennustanut lapsen stressitasoa (kortisoli, EKG) eikä
responsiivisuutta vaan äidin sensitiivisyys
Kaplan, L.A., Evans, L. & Monk, C. (2008). Effects of mothers’ prenatal psychiatric status and postnatal
caregiving on infant biobehavioral regulation: Can prenatal programming be modified? Early Human
Development, 84, 249-256.
EA & lapsuuisän
kehitys(ongelmat)
Varhainen Itsesäätely:
Äidin sensitiivisyys yhdistyy parempaan nukkumiseen
Scher, A. (2001). Mother-child interaction and sleep regulation in one-year-olds. Infant Mental Health Journal, 22, 515528. Scher, A. (2001). Mother-child
interaction and sleep regulation in one-year-olds. Infant Mental
Health Journal,
22, 515-528.
Äidin vihamielisyys yhdistyi vaikeuteen tunteiden
säätelyssä 12 kk iässä
Little, C. & Carter, A. (2005). Negative emotional reactivity and regulation in 12-month-olds following emotional
challenge: Contributions of maternal-Infant emotional availability in a low-income sample. Infant Mental Health
Journal, 26, 354-368
Äidin sensitiviisyys ja jäsennyskyky yhdistyneet parempaan
tottelevaisuuteen
Lehman, E., Steier, A., Guidash, K., & Wanna, S. (2002). Predictors of compliance in toddlers: Child temperament,
maternal personality and emotional availability. Early Child Development and Care, 172, 301-310.
EA & erityiset lapsiryhmät
SOKEAT & KUULOVAMMAISET
Äidin sensitiivisyys ennusti mm. Parempaa kielen tuottamista 2-4 v Iässä kuulovaurioisilla
lapsilla
Campbell, J. & Johnston, C. (2009). Challenges in interaction for parents whose children are blind, Parenting:
Science & Practice.
Pressman, L., Pipp-Siegel, S., Yoshinaga-Itano, C., & Deas, A.M. (1999). Maternal sensitivity predicts language
gain in preschool children who are deaf and hard of hearing. Journal of Deaf Studies and Deaf Education, 294304
.
DOWN
de Falco, S., Venuti, P., Esposito, G., & Bornstein, M. (2009). Mother-child and father-child emotional availability in
families of children with Down Syndrome. Parenting: Science & Practice.
IVF
IVF ja ei-IVF äiti-lapsi parikit eivät eronneet toisistaan kiintymyssuhteen laadun tai
emotionaalisen saatavillaolon osa-tekijöiden suhteen
Gibson, F.L., Ungerer, J.A., McMahon, C.A., Leslie, G.I., Saunders, D.M. (2000). The mother-child relationship
following in vitro fertilization (IVF): Infant attachment, responsivity and maternal sensitivity. Journal of Child
Psychology and Psychiatry and Allied Disciplines, 41, 1015-23.
PIKKULAPSIPSYKITARIA
Syömishäiriöisillä matalin EA, kiintymyshäiriöt, käytösongelmat, säätelyhäiriöt.
Wiefel, A., Wollenweber, S., Oepen, G., Lenz, K., Lehmkuhl, U., & Biringen, Z. (2005). Emotional availability in
infant psychiatry, Infant Mental Health Journal, 26, 392-403.
Suomessa
DURING INFANCY
Mother’s of opioid exposed infants scored lower in Maternal
Sensitivity, Intrusiveness, and Structuring (EAS 3rd ed; Biringent et
al., 1998)
Infants scored lower on Bayley Scales and Infant Involvement
Maternal own childhood foster care and criminal record correlated
with sensitivity and intrusiveness
Significant risk for physical abuse
Early development of opioid-exposed infants born to mothers in buprenorphine-replacement therapyBy: Salo;
Politi; tupola; Biringen; Kalland; Kahila; Halmesm‰ki; Kivitie-KallioJournal: CJRI Journal of Reproductive and
Infant Psychology (in press)
BY 3 YEARS OF AGE
When compared to the biological mothers’, foster mothers scored
systematically higher on Maternal Sensitivity, Nonhostility and child
Responsiveness and Involvement, and Bayley Language and
Cognitive
Emotional Availability, Parental Self-Efficacy Beliefs, and Child Development in Caregiver-Child Relationships with
Buprenorphine-Exposed 3-Year-Olds. Saara Salo, Kaisa Kivistö, Riikka Korja, Zeynep Biringen, Sari-Mari Tupola,
Hanna Kahila, and Satu Kivitie-KallioParenting: Science and Practice , 2009, 9/3-4
EA & muut hoitoympäristöt
PÄIVÄHOITO
Howes, C. & Hong, S.S. (2008). Early emotional availability: Predictive of pre-kindergarten relationships
among Mexican heritage children? Journal of Early Childhood and Infant Psychology, 4, 4-26
Zimmerman, L & Fassler, I. (2003). The dynamics of emotional availability in childcare. Infants and Young
Children 16, 258-269.
INTERVENTIOTUTKIMUS
KOULU
Biringen, Z., Skillern, S., Mone, J., & Pianta, R (2005). Emotional availability is predictive of the emotional
aspects of childrens’ “school readiness”. Journal of Early Childhood and Infant Psychology, 1, 81-97.
havaintoja
Fokusoi erityisesti tunne-ilmaisuun ja sen vääristymiin --> on
laajentanut traditionaalisesti mitatun sensitiivisyyden koskemaan
vanhemman kykyä negatiivisten tunteiden kontrolliin/säätelyyn
Kliinisesti ja tutkimuksellisesti (psykometrisesti) luotettava välinen
pitkällä havaintojalla
Voidaan toteuttaa sekä stressaavassa että stressittömässä
havainnointitilanteessa mikä lisää luotettavuutta
Pystyy identifoimaan erityisesti TUNNESUHTEEN häiriöt ja
Antaa terapeuttisia työkaluja kohti muutosta
Lapsen arviointi on kapea-alaisempaa?
Foksuoi valikoivasti ‘äidillisiin’ vuorovaikutuksen osa-alueisiin?
Lovas, G. (2005). Gender and patterns of emotional availability in mother-toddler and father-toddler dyads, Infant
Mental Health Journal, 26, 327-353.
SUUNTA..
EA näkökulma interventiotyöskentelyssä
Video-palaute työskentely
Vanhempi-ryhmät
Päivähoidon henkilökunta
Vanhemmat (2 kirjaa)
Fokus;
Olla tietoinen vuorovaikutuksen tunne-elementeistä
Ymmärtää omassa itsessä suojaavat/estävät prosessit
Käyttää havaintoja muutoksen mahdollisuutena aktiivisten leikkituokioiden käyttäminen
Kehittää itse-tiedostamista vanhempana
Biringen, Z. & Easterbrooks, A.E. (2008). Understanding relationships and relationship interventions,
Journal of Early Childhood and Infant Psychology, 4, 1-3.
Esim. Mielikuvat
Sitoutumisen taustalla
Mitä ajattelen lapsesta, miten havainnoin, tulkitsen lapsen
käyttäytymistä, erilaisia tunnetiloja, koenko voivani niihin vaikuttaa
Kuvaa lasta 5:llä adjektiivilla
Kerro, mitä lapsi tarvitsee rauhoittuakseen
Kuvaa miten toimit (ja miltä se tuntuu) kun autat lasta tämän
vaikeuksissa, esimerkiksi impulssien säätelyssä
Mentalisaatio = Kyky tavoittaa lapsen näkökulma, eläytyminen
toisen tunnetilaan
Kyky mentalisaatioon on rakentunut omien kiintymyskokemusten
varaan
Kehittämällä mentalisaatiota voimme vaikuttaa omaan
vuorovaikutustoimintaamme
Esim. Olenko sensitiivinen?
Pystynkä luomaan tälle lapselle/ryhmälle mukavia, iloisia
leikkihetkiä, joissa nauretaan ja viihdytään?
Pystynkö ilmaisemaan aidosti myönteisiä tunteita
lasta/ryhmää kohtaan?
Pystyykö lapsi/ryhmä ilmaisemaan minulle, jos kokee
turvattomuutta, pelkoa, hätäännystä? Olenko luotettava
ja ennustettava reaktioissani? Ymmärränkö nämä
kiintymystunteet ‘oikein’?
Pystynkö siirtämään kasvatus/opetustehtävän välillä
sivuun ja keskittymään ihmissuhteen
rakennustehtävään?
Esim. En ole vihamielinen?
Hallitsenko oman kiukun ja yritän luoda yleisesti myönteisen ilmapiirin itseni
ja lasten väliin?
En pura ärtymystäni lapseen?
Jos suutun, sanoitan sen lapselle ja annan mallia, miten näitä tunteita
voidaan yhdessä käsitellä. Pystyn huomioimaan, kuka lapsi kykenee
käsittelemään tätä ja kuka ei. En koskaan tee tätä ennakoimattomasti,
pelottavasti varsinkaan pienelle lapselle.
En näytä lapselle väsymystäni, kyllästymistäni, en ole siis epäsuorasti
vihamielinen.
En viesti vanhemmalle väsymystäni, epävarmuuttani. En puhu lapsesta
ikäviä asioita muistuttamatta, että pidän lapsesta ja haluan huolehtia
vanhemman poissaollessa hänen lapsestaan.
Katson silmiin, hymyile, olen turvallinen ja rauhoittava, kuitenkin suora.
Pidän vanhemman on-line yhteydessä päivittäisiin vahvuuksiin ja tuettaviin
kohtiin.
Kouluttautuminen &
Työnohjaus
http://www.emotionalavailability.com/
etäkoulutus
Kansalliset
työnohjausryhmät/jatkokoulutusryhmä
perusteilla kevät 2010
(saara.salo@iki.fi)