Huomisen tekijät 2/2015
K U N TA R A H O I T U K S E N AS I A K AS L E H T I 2/2015 Eko rakentaminen yleistyy Kuopio tiivistää konserniyhteistyötä Ratkaisun avaimia Inspirasta Hollola Uusia ratkaisuja asuntotarpeeseen Sivu 14 luottaa leasingiin 2 Huomisen tekijät K U N TA R A H O I T U K S E N AS I A K AS L E H T I H u o m i s e n t ek i jät 2/2015 3 Pääkirjoitus 4 Uutiset 6 8 Kuopio tiivistää yhteistyötä Kaikki hyötyvät, kun kaupunkikonserni yhdistää osaamisensa. Asiakascase: Hollola Hollolan kouluinvestoinnit toteutetaan elinkaarihankkeina ja rahoitetaan leasingillä. 12 Kvartaalin keskusteluaihe Mitä kunnat odottavat uudelta hallitukselta? 14 Taloudesta Mistä ratkaisut sosiaalisen asuntotuotannon ongelmiin? Sivu 14. Alan konkarit kertovat lääkkeensä asuntotuotannon pullonkaulojen avaamiseen. 18 Asiakascase: Vantaan asuntomessut Tämän vuoden asuntomessuilla on esillä innovatiivisia sosiaalisen asuntotuotannon kohteita. 21 Kuntapäättäjä tutuksi Iisalmen talousjohtaja Marja-Leena Martikainen on luonteeltaan kehittäjä. 22 Inspira äällikkö Kehitysp ander e Taina Kr tehdä t u n a a s on ssa hoitukse Kuntara isia töitä. monenla 24. Sivu Green Office -merkki on o soitus ympäristö vastuullisuudesta. Sivu 28. Neuvonantopalvelut auttoivat kirkastamaan strategiaa ja antoivat perusteluja liiketoimintapäätöksille. 24 Työn ääressä Taina Kreander saa työssään rakentaa uutta. 26 Varainhankinta Kengurubondit sopivat Kuntarahoituksen pitkäaikaisen varainhankinnan tarpeisiin. 28 Green Office Jokapäiväisillä valinnoilla on merkitystä. 30 Uudet kuntarahoituslaiset Huomisen tekijät on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kuntarahoituksen asiakaslehti. Julkaisija Kuntarahoitus Oyj, PL 744, 00101 Helsinki, puh. 09 6803 5666 Päätoimittaja Pekka Averio Toimituskunta Pekka Averio, Rami Erkkilä, Soili Helminen, Sirpa Kestilä, Antti Kontio, Sanna Rannikko Ulkoasu ja taitto MCI Press Oy Kannen kuva Hasse Härkönen Painopaikka Aste Helsinki Oy Osoitelähde Kuntalehden ja Kuntarahoituksen asiakasrekisteri Tilaukset ja osoitteenmuutokset info@kuntarahoitus.fi 3 Vain muutos on varmaa Epävarmoina aikoina riskienhallinnan tarve korostuu. Epävarma lienee paras yksittäinen adjektiivi kuvaamaan suomalaisen yhteiskunnan tämänhetkistä tilannetta. Suomen talouden kasvunäkymät näyttävät huolestuttavilta ja työttömyys on iso haaste koko maassa kasvukeskuksia myöten. Kansainvälisesti poliittista ilmapiiriä kiristää pitkittyvä Ukrainan kriisi ja Kreikan velkaongelmat kasvattavat huolta euroalueen taloudesta. Euroopassa on vähän talouden valopilkkuja ja näyttää siltä, että olemme jäämässä selvästi jälkeen Yhdysvaltojen talouskehityksestä. Epävarmoina aikoina riskienhallinnan tarve korostuu. Toimintatapojen on muututtava joustavammiksi ja nopeammin reagoiviksi, ennusteissa on varauduttava moniin erilaisiin vaihtoehtoihin. Myös Kuntarahoituksessa etsitään jatkuvasti ratkaisuja asiakaskunnan muuttuviintarpeisiin. Kun asiakkaiden toimintaympäristö muuttuu, meidän on muututtava mukana. Kuntarahoituksen palveluvalikoimaan kuuluu jo nyt ratkaisuja sekä riskien hallintaan että erilaisiin investointien rahoitusmalleihin. Korkoriskin hallitseminen johdannaisten avulla on järkevää nykyisten alhaisten korkojen aikana. Leasingrahoituksen avulla jopa satojen miljoonien eurojen kiinteistöinvestointien kustannuksia voidaan hallita ennustettavasti ja läpinäkyvästi. Inspiran neuvonantopalvelujen avulla voidaan selvittää minkä tahansa järjestelyn tai investoinnin vaihtoehtoisia skenaarioita ja niiden kustannusvaikutuksia. Viime vuosina olemme panostaneet paljon asiakaspalvelumme parantamiseen, muun muassa uudistamalla tietojärjestelmiämme ja organisaatiotamme. Tänä vuonna kehitämme uutta, Apolloksi kutsuttua palvelua; se on IT-pohjainen ratkaisu, joka antaa asiakkaille mahdollisuuden hallita oman rahoitussalkkunsa kokonaisuutta ja simuloida erilaisten vaihtoehtojen vaikutusta siihen. Se tulee viemään asiakkaidenkokonaisvaltaista rahoituksen hallintaa ja tulevaisuuteen varautumiskeinoja jättiaskeleen eteenpäin. Apollo on hyvä esimerkki halustamme kehittää kokonaispalveluamme yhdessä asiakkaiden kanssa, tavoilla jotka parhaiten auttavat teitä työssänne. Asiakkaiden menestys ja suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi ovat meille tärkeimmät onnistumisen mittarit. Pekka Averio toimitusjohtaja Kuntarahoitus Oyj 4 f u u t ise t Uudet rahoitusmuodot kiinnostivat Kankaanpään kaupunginvaltuustoa Euroopan keskuspankki tekee kattavanarvion Kuntarahoituksesta Kuntarahoituksen systeemisesti merkittävän aseman vuoksi Euroopan keskuspankki EKP on aloittanut kattavan arvion tekemisen Kuntarahoituksen toiminnasta. Kuntarahoituksen häiriönsietokyvyn ja vakavaraisuuden arviointiinkuuluu saamisten laadun arviointi ja ennakoiva stressitesti. Kattava arviointi on EKP:n yhteiseen valvontamekanismiin kuuluva prosessi. Arviointi tehdään Euroopan suurimmistarahoituslaitoksista. Arviointi tehtiin v iime vuonna ensimmäistä kertaa 130 eurooppalaiselle rahoituslaitokselle, ja tänä vuonna se tehdään yhdeksälle u udelle toimijalle, joiden systeemisen merkityksen arvioidaan kasvaneen. A rviointi on määrä saada päätökseen vuoden 2015 loppuun mennessä. 30 mrd Kuntarahoitus oli vuoden 2014 lopussa yli 30 miljardin euron taseellaan Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos. Kankaanpään kaupunginvaltuusto kävi untarahoituksen vieraana toukokuussa. ValtuuK tetut tutustuivat rahoitusmarkkinoiden yleiseen tilanteeseen, Kuntarahoituksen rahoitusvaihtoehtoihin ja investointien erilaisiin toteutus- ja rahoitusmalleihin. Valtuustoa kiinnosti Kuntarahoituksen varainhankinta kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta ja erityisesti mahdollisen luottoluokituksen laskun vaikutus siihen. Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Pekka Averio korosti, että varainhankinnan hintaa ajatellen tärkeintä on se, että arvio Suomen luottokelpoisuudesta pysyy suhteellisesti vähintään nykyisellä tasolla verrokkimaihin nähden. – Jos Suomen tilanne heikkenee suhteessa muuhun Eurooppaan, niin silloin rahan saatavuus heikkenee ja varainhankinnan hinta nousee, Averio sanoi. Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran projektipäällikkö Ville-Petteri Riihinen kertoi kankaanpääläisvaltuutetuille erilaisista investointimalleista. Kuntien elinkaarihankkeet ovat yleistymässä nopeasti, erityisesti koulurakentamisessa on nähtävissä suoranainen elinkaari rakentamisen buumi. Elinkaarirakentaminen Paavo Karttusen ja leasingrahoitus ovat luotsaamalla myös kankaanpääläisille Kankaanpäällä on kiinnostavia vaihtoehtoja. lähivuosina isoja – Kankaanpäässä on investointitarpeita. tarvetta investoinneille monessa eri kohteessa, useammassa kuin mihin kaupungilla on varaa. Joudumme nyt panemaan investointitarpeet tärkeysjärjestykseen. Koska v eroastetta ei haluta nostaa, myös velkaantuminenon pidettävä kurissa, kaupunginjohtaja Paavo Karttunen sanoo. Kankaanpään investointilistalla on muun muassa liikuntakeskuksen saneeraus sekä alakoulun ja terveyskeskuksen peruskorjaus, ja myös katuverkostossa on paljon korjausvelkaa. Seuraavien viiden vuoden investointitarve on noin 25–35 miljoonaa euroa. f5 "Jotta pääsee lasikaton läpi, pitää yrittää, yrittää ja yrittää. Kaikkiin mahdollisuuksiin pitää tarttua. Riman on oltava korkealla ja itsetunnon kunnossa, että voi edes yrittää päästä riman yli." Kaarina Daavittila kirjoittaa Kuntarahoituksen Vieraskynä-blogissa naisten asemasta kuntien johdossa. Rahoitusriskien hallinnan teemapäivä puhutti kuntapäättäjiä Kuntarahoitus ja Kuntaliitto järjestivät toukokuussa jo neljännen rahoitusriskien hallintaa koskevan teemapäivän kuntien päättäjille. Päivän alustuksissa ja pöytäkeskusteluissa käsiteltiin muun muassa kiinteistö omaisuuden hallintaa ja korjausvelkaa sekä konsernitaloutta ja omistajaohjausta. Pöytäkeskustelujen yhteenvedoissa kävi ilmi, että rahoitukseen liittyvistä riskeistä merkittävimpänä pidettiin korkoriskiä. Rahoituksen hintaa tai kunnan ylivelkaantumista piti suurimpana riskinä alle kymmentä prosenttia päivän osallistujista. Kiinteistöjenhallinta tuottaa päänvaivaa monelle kunnalle. Neljä viidestävastaajasta kertoi kuntansa suunnittelevankiinteistökannan myymistä tulevina vuosina, mutta vain noin kolmannes vastaajista kertoi, että kunnalla on olemassa kiinteistöstrategia. olmannella Vain joka k riskien rahoitus n emapäivää hallinnan te ta kunnista is osallistune töstrategia. on kiinteis Tukea lasten ja nuorten liikuntaan sekä Jorvin lapsipotilaille Kuntarahoituksen pääomamarkkinoiden työntekijät halusivat tukea lasten ja nuorten liikuntaharrastuksia osallistumalla Helsingissätoukokuussa järjestettyyn yritysmaratonviestiin. Leppoisaa hyvän tekeväisyystapahtumaa juostiin kesäisessä säässä. Vappuna Kuntarahoitus lahjoitti Jorvin sairaalan lastenosastolle erän vappupalloja. Lahjoituksen ansiosta sairaalan kaikki alle 10-vuotiaat potilaat saivat vappuaattona oman heliumpallon. Lasten ja nuorten tukeminen on yksi Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuun muodoista. Vuosittain Kuntarahoitus myöntäälahjakkaalle suomalaisnuorelle apurahan tavoitteidensaavuttamiseen urheilun tai kulttuurin alueella, ja jouluter- vehdyksiin varatut rahat lahjoitetaan joka vuosi järjestölle, joka työskentelee lasten ja nuorten hyväksi koko Suomessa. Yhtiö tukee myös työntekijöidensä lasten urheiluseuraharrastuksia. Pasi Heikkilä, Esa Kallio ja Heli Kärki olivat osa Kuntarahoituksen juoksutiimiä. 6 Kuopio tiivistää konserniyhteistyötä T E K S T I : s o i l i he l m i n e n K U VAT: s o i l e n e va l a i n e n , k u o p i o n k au p u n k i Kuopiossa talouden tasapaino, konsernin palvelukyky ja kustannustehokkuus sekä määrätietoinen konsernijohtaminen on asetettu johtamisstrategian ytimeen. Kaupunki uudistaa määrätietoisesti omistajaohjausta ja konsernitalouden suunnittelun prosesseja. Kaikki hyötyvät. 7 " Tarvitsemme kaiken konsernissa olevan viisauden jotta voimme tehdä oikeita valintoja. Tiedon on kuljettava molempiin suuntiin." Petteri Paronen K uopion omistajaohjaus on kehittynyt voimakkaasti ja jäsentynyt hyvään moodiin, kaupunginjohtaja Petteri Paronen sanoo. – Avainluottamushenkilöt ovat erittäin aktiivisesti mukana, kehittämishaluisia ja myönteisiä. Virkamiehistössä meillä on pieni, mutta tehokas omistajaohjauksen nyrkki. Viime vuosina Kuopio on useiden kuntaliitosten takia kasvanut poikkeuksellisen nopeasti.Samalla myös konserni on paisunut,eikä Kuopio sen vuoksi vielä ole Suomen mittakaavassa aivan omistaja ohjauksen mallioppilas. – Kuntaliitosten myötä kehitys on joiltain osin mennyt vain kirjavampaan suuntaan, vaikka kaikin tavoin yritämme selkeyttää ja keskittää toimintaa. Palokuntatöitä on saatu tehdä paljon, Paronen myöntää. Kuopiossa keskusteluyhteys kaupungin johdon ja konsernin yhtiöiden ja liikelaitosten kanssa toimii kuitenkin hyvin. Kritiikki esitetään avoimesti ja kaupungin johto on valmis ottamaan siitä onkeensa. – Järjestelmä on edelleen liian autoritaarinen. Tarvitsemme kaiken konsernissa olevan viisauden jotta voimme tehdä oikeita valintoja. Tiedon on kuljettava molempiin suuntiin, ja konsernin rakenteen on edistettävä aidon, tasapuolisen kumppanuuden rakentamista. Osaamista jaetaan 14 000 kuopiolaista asuu kaupungin vuokra taloyhtiön Niiralan Kulman asunnoissa. Kuopion Energia palvelee jokaista kaupunkilaista. Muita näkyviä ja tunnettuja konserni toimijoita ovat muun muassa IT-palveluja tarjoava Istekki, yhdyskuntarakentamisen palveluja tarjoava Mestar ja erilaisia tuki palveluja aina ateriapalveluista kiinteistöhuoltoon tarjoava Servica. – Nämä ja monet muut konsernin yhtiöt muokkaavat osaltaan kaupunkiyhteisön kuvaa ja ovat dynaamisia toimijoita. Esimerkiksi Niiralan Kulma on ollut avaintekijä modernin asumisen kehittämisessä, yhtiössä on uskallettu kehittää hienoja avainratkaisuja. Roolimallina oleminen on todella tärkeää, ja konsernitoimijoiden on pystyttävä hyödyntämään toistensa innovaatioita, Paronen sanoo. Kaupunki puolestaan tarjoaa konserni toimijoille ennen kaikkea talous- ja henkilöstöhallinnon osaamista. – Olemme ryhmittäneet asiantuntemusta, jolloin toiminta on tehokkaampaa. Aiemmin talouskontrolli on joissain kohdissa puuttunut. Tältä osin olemme onnistuneet parantamaan sekä laatua että kustannustehokkuutta. – Uskon, että yhtiöillä ja liikelaitoksilla on hyvä käsitys konserniohjauksen hyödyistä. Meitä velvoitetaan kantamaan vastuumme omistajaohjauksesta, ja epäselvissä tai uusissatilanteissa meiltä pyydetään ohjeistusta tai kannanottoa, Paronen sanoo. Investointisuunnitelmat laaditaan yhdessä Uuden kuntalain myötä Kuopion kaupunkikonsernissa on ajatuksena entisestään keskittää rahoituksen suunnittelua ja hankintaa, sanoo kaupungin talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikainen. Lainasalkun hallintaa tulisi jatkossa tekemään keskitetysti entistä pienempi joukko ihmisiä, eivätkä yksittäiset konserniyhteisöt hoitaisi rahoituksen hankintaa itsenäisesti. Tätä varten suunnitelmissa on konsernipankin perustaminen. Vainikainen uskoo sen alentavan rahoituskustannuksia ja järkeistävän toimintaa. – Vaikka Kuopion talous on vielä melko hyvässä kunnossa ja kaupungin vetovoima tuo lisää veronmaksajia, niin yleinen tilanne on haastava. Käyttötalousmenot ovat tuloihin Kumppanuus kasvattaa yhteistyön arvoa – Kuntarahoitus on meille erittäin tärkeä ja osaava kumppani, jolta saamme rahoituksen lisäksi myös tietoa rahoitusmarkkinoiden tapahtumista, Kuopion talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikainen sanoo. – Jokainen rahoituskierros kilpailutetaan, mutta suurin osa rahoituksestamme tulee Kuntarahoitukselta. Saamamme rahoitus on ollut hyvinkin kilpailukykyistä. Kuopio käyttää Kuntarahoituksen palveluja monipuolisesti: Inspira on osallistunut esimerkiksi Kuopion koulujen elinkaarihankkeiden valmisteluun ja suunnitteluun. nähden liian suuret, mutta investoidakin pitäisi. Lisäksi uutena kriisikuntakriteerinä tuleva konsernialijäämämittari aiheuttaa päänvaivaa esimerkiksi emokaupungin ja vuokrataloyhtiöiden toisistaan poikkeavista poistokäytännöistä muodostuvasta laskennallisesta alijäämästä johtuen, Vainikainen sanoo. Konsernibudjetointi mahdollistaisi investointikohteiden priorisoinnin yhteistyössä niin, että konsernin rahoitusrakenne pysyisi samalla hallinnassa. – Toivottavasti onnistumme luopumaan osaoptimoinnista. Kuntataloudessa on kuitenkin kyse yhteisesti maksettujen veroeurojen käytöstä: tarkoituksena on kehittää toimintaa niin, että kaikki hyötyvät. ◆ 8 Asiakascase a Hollola Oikeat kumppanit toivat hyviä tuloksia Hollolassa 9 T E K ST I : H as s e H ä rkö n e n K U VAT: H as s e H ä rkö n e n ja Arkk i t eh t i to i m i s to Perko Hollolan kunnan suurinvestointi kahteen uuteen kouluun toteutetaan elinkaarihankkeena ja rahoitetaan kiinteistöleasingilla. Projektia vetäneiden Tuomo Vesikon ja Heikki Salonsaaren mukaan luotettavien kumppanien löytäminen oli hankkeen onnistumisen edellytys. Inspira oli kunnan apuna esiselvitys- ja kilpailutusvaiheissa. K oulut pullistelevat ahtauttaan, sisä ilman kanssa on ongelmia, rakennus kanta tulee teknisen käyttöikänsä päähän– tuttuja tilanteita monessa kunnassa.Hollola päätyi Heinsuon ja Kalliolankoulujen kohdalla siihen, että vanhojatiloja ei korjata vaan tilalle rakennetaan uudet. Kouluissa oli kärsitty sekä tilanpuutteesta että sisäilmaongelmista. Hollolan tekninen johtaja Heikki Salonsaari pitää kunnan päätöstä rohkeana ja oikeana. Kokonaiskustannuksiltaan lähes 50 miljoonan euron kouluhanke on kunnan historian suurin yksittäinen investointi. – Hollolassa valittiin linja, että koulujen sisäilman kanssa ei oteta riskejä eli epävarmoja tapauksia ei lähdetä korjaamaan. Päätöksen ansiosta pääsimme miettimään erilaisia toteutusmalleja puhtaalta pöydältä, Salonsaari kiittää päättäjiä. Projektin käytännön vetovastuun on kantanut tilakeskuspäällikkö Tuomo Vesikko, joka on viime aikoina keskittynyt täysipäiväisesti kunnan isoihin investointihankkeisiin. Vahva kokemus tarpeen Koulut toteutetaan elinkaarimallilla ja rahoitetaan kiinteistöleasingilla. Leasingrahoituksen kokonaisuuteen Heikki Salonsaari ja Tuomo Vesikko lähtivät etsimään koulutilojen toteutusvaihtoehtoja puhtaalta pöydältä ja päätyivät elinkaarimalliin. y hdistyy myös uuden paloaseman rakentaminen. Elinkaarimalli oli Salonsaarelle ja Vesikolle uusi asia, joka vaati perehtymistä. Kaksikon mielestä kuntien ei itse kannata lähteä toteuttamaan hanketta, jos elinkaarimallista ei ole kokemusta. – Olennaista on löytää asiantuntevat ja luotettavat yhteistyökumppanit, jotka ovat tehneet vastaavia hankkeita aiemmin. Päävastuullisilla tulee olla vahva kokemus tällaisista toteutuksista, Vesikko sanoo. 10 Hollola valitsi hankkeeseen asiantuntijaksi Inspiran, joka teki esiselvityksen mahdollisista koulukiinteistöjen toteutus- ja rahoitusvaihtoehdoista. Toisessa vaiheessa Inspira oli mukana elinkaarihankkeen toimijoiden kilpailutuksessa. Elinkaarihankkeisiin liittyvät kilpailuttamien ja erilaisten sopimusehtojen laatiminen sekä niissä huomioon otettavat asiat ovat tuttuja Inspiralle. – Inspira toi hankkeeseen laajan asiantuntemuksensa ja kokemuksensa. Lisäksi Inspiran antama ennakkoarvio hankkeen l äpiviemisen aikataulusta oli todenmukainenja sopiva, suunnitteluun oli riittävästi aikaa ja samaan aikaan hanke eteni koko ajan hyvin, Vesikko kertoo. Lähtökohtaisesti mitään toteutusvaihtoehtoa ei suljettu pois, mutta elinkaarimalli alkoi pian nousta kärkivaihtoehdoksi. Hollolalaiset kävivät tutustumassa Jyväs kylässä toteutettuihin elinkaarihankkeisiin ja selvittivät muidenkin kokemuksia elinkaari mallista. Kouluhankkeen toteutusmallista pidettiin kunnassa oma seminaari, jossa eri vaihtoehtoja puitiin yhdessä päätöksenteon taustaksi. Toteutusmallista hyötyjä kunnalle Tarjouskilpailuun osallistui loppujen lopuksi kaksi rakennusliikettä. Koulukiinteistöjen toteuttajaksi Hollola valitsi Lemminkäisen. Saatujen tarjousten laatuarvioinnissa kunnan projektiryhmää avustivat arkkitehdit Seppo Markku ja Anneli Hellsten H&M Arkkitehdeistä. Kunnalla on ollut hankkeessa myös poliitikoista ja virkamiehistä koostuva ohjausryhmä. Heikki Salonsaaren mielestä elinkaarihankkeessa on kaksi avainasiaa kunnan kannalta: kiinteistöön liittyvien riskien siirtäminen kunnalta elinkaaritoimijalle ja sen mahdollistama suunnittelun vapauttaminen. Kun Lemminkäinen vastaa koulukiinteistöstä 20 vuotta, rakentamisen hyvä laatu on sekä urakoitsijan että kunnan yhteinen intressi. Tuomo Vesikon mukaan elinkaarimalli on Hollolan kunnan kannalta varma ratkaisu sisäilmaongelmiin ja talotekniikan laatuun. Koulujen tilojen suhteen suunnitteluun annettiin vapautta normaalia enemmän. Hollolassa ei takerruttu kunnan tilaohjelmaan ja sen antamiin tilakokoihin vaan lähdettiin liikkeelle ajatuksesta, että suunnitte- Elinkaarihanke antaa rakennuttajalle vapauksia etsiä parhaita suunnitteluratkaisuja. lussa voi syntyä innovaatioita, joilla saadaan aikaan säästöjä tilantarpeessa ja sitä kautta myönteisiä kustannusvaikutuksia. – Se onnistui tässä hankkeessa hyvin, suunnittelussa löydettiin ratkaisuja, joissa esimerkiksi aula- tai ruokasalitiloja voidaan hyödyntää kotitalouden opetuksessa, Tuomo Vesikko kertoo. Toiminnallisten vaatimusten pohtimiseen ja määrittelyyn käytettiin paljon aikaa, sivistystoimi valmisteli niitä 3–4 kuukautta. Taustalla on uusi opetussuunnitelma, jossa painottuvat avoin oppimisympäristö ja uudenlainen oppiminen. – Sivistysjohtajamme Matti Ruotsalainen oli vahvasti mukana ohjaamassa hanketta suuntaan, jossa suunnitelmat palvelevat tulevaisuuden oppimista, Vesikko sanoo. "Inspiran antama ennakkoarvio hankkeen läpiviemisen aikataulusta oli todenmukainen ja sopiva, suunnitteluun oli riittävästi aikaa ja hanke eteni koko ajan hyvin." Tuomo Vesikko Vuorovaikutus tärkeää Vesikon mielestä elinkaarimalli tuo kunnalle useita etuja hankkeen suunnittelun suhteen. Jos kunta toteuttaa koulukiinteistöhankkeen itse, ensimmäinen riskikohta on suunnittelijoiden valinta. Julkinen kilpailuttaminen ja siihen liittyvien kriteerien luominen on haastavaa, ja epäonnistuessaan prosessi voi tuottaa huonon suunnittelijavalinnan, mikä vaikuttaa hankkeen jatkoon ratkaisevasti. Elinkaarimallissa toteuttajapuolella on Vesikon mukaan käytössä parhaat koulusuunnittelijat sekä lisäksi pedagogiset asiantuntijat, jotka tuovat oman osaamisensa prosessiin. – Se on tärkeää, koska koululaitos on nyt suurimmassa murroksessa sataan vuoteen, Vesikko perustelee. Hyvä vuorovaikutus ja dialogi kiinteistön tulevien käyttäjien ja suunnittelijoiden välillä on Vesikon mielestä hyvin tärkeää lopputuloksen kannalta. Koulujen kohdalla suunnittelunohjaukseen käytettiin paljon aikaa, minkä ansiosta Hollolaan saadaan tarkasti opetustoimen tarpeita vastaavat kiinteistöt. Lukuja päätösten tueksi Hankkeen rahoitustavan valintaan vaikutti Heikki Salonsaaren mukaan ennen kaikkea Hollolan kunnan velkaantuminen. Keskusteluissa leasingrahoitus tuli nopeasti yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona mukaan, ja kuntapäättäjät kallistuivat pian sen suuntaan. – Kun kaikki 1970-luvulla rakennetut koulukiinteistöt ovat tulleet teknisen käyttöikänsä päähän ja tilat pitää uusia, perinteisellä lainarahoituksella siitä syntyisi kunnalle iso investointikuorma lyhyelle ajanjaksolle, tilakeskuspäällikkö Vesikko sanoo. – Kiinteistöleasing jakaa rasitusta pidemmälle ajalle ja samalla sivistystoimen vuosittaiset kustannukset saadaan pysymään kohtuullisina, jolloin voimme panostaa opetuksen laatuun. Vesikon ja Salonsaaren mielestä selkeät ja konkreettiset laskelmat eri toteutus- ja rahoitusvaihtoehtojen kustannuksista ovat päätöksenteossa kaiken a ja o. Luvut antavat kuntapäättäjille hyvät eväät tehdä ratkaisut uskottavalta pohjalta. Inspira laati Hollolalle verrokkilaskelman siitä, mitä kouluhanke maksaisi kunnan omana hankkeena ja mitä taas elinkaarihankkeena.◆ 11 Kiinteistöleasing yleistyy kunnissa s oitu rah hoitus a aam aa ra s t uo tarjo . en l o tos osast singiä s i iS n ea Sar eluide yös l m v pal doksi o mu Kiinteistöle sivistystoim asing pitää kustannuks en vuosittaiset et jolloin voida kohtuullisina, an opetuksen la panostaa atuun. m Kiinteistöleasingin suosio on kasvanut kunnissa tänä vuonna selvästi. Kuntarahoituksen rahoituspalveluiden osastonjohtaja Sari Sistosen mukaan kunnat osaavat nykyään aktiivisesti kysyä leasingvaihtoehtoa hankkeidensa rahoitukseen. Sistosen mielestä kunnissa ymmärretään entistä paremmin, mitä kiinteistöleasing tarkoittaa ja mitkä sen edut ovat kunnalle. – Taloudellinen näkökulma on usein tärkeä, eli leasingin eduksi nähdään se, että rahoitusmuoto ei sido kunnan pääomia, Sistonen sanoo. – Kiinteistöleasing on nykyään hinnaltaan kilpailukykyinen vaihtoehto muihin rahoitusmuotoihin verrattuna. Leasingin hinta on lähestynyt perinteistä lainarahoitusta, Sistonen jatkaa. Monessa kunnassa on kiinteistöjen suhteen korjausvelkaa, mikä on saanut kunnat selvittämään ja etsimään uusia tapoja hoitaa kiinteistöpuoltaan perinteisen oman omistamisen sijaan. Elinkaarimalli on yksi uusi vaihtoehto. – Jos kunta päätyy elinkaarimallin käyttöön, tällaisen uuden kiinteistönpidon tavan kautta myös uudenlaista rahoitusmallia voi olla helpompi kokeilla. Se osaltaan saattaa vaikuttaa kiinteistöleasingin kasvavaan suosioon, Sistonen arvioi. 12 GA LLUP Kvartaalin keskustelunaihe Alkukesä toi Suomelle uuden hallituksen. Kuten koko maassa, myös kuntakentällä eletään haastavaa aikaa ja tuleville vuosille on paljon avoimia kysymyksiä. Haastattelut tehtiin hallitusneuvottelujen ollessa vielä käynnissä. Millaisia toiveita kunnilla on uuden hallituksen toiminnalle? Mihin hallituksen toivotaan panostavan hallituskautensa aikana? Kysymyksiin vastaa neljä suomalaista kuntapäättäjää. Markus Peevo controller, vs. talousjohtaja, vs. henkilöstöjohtaja, Hyvinkää Hyvinkää on viime vuosina kasvanut ja kaupunkikeskustan uudistaminen on onnistunut hienosti. Perusvire kaupungissa on positiivinen. Kaikki kunnat varmasti odottavat hallitukselta ennen kaikkea päätöksentekokykyä. Pahinta on, jos ratkaisuja ei synny ja kuntien valmistelua ja kehittämistä joudutaan pidättelemään. Nyt on aika liikkua yhteen suuntaan. Jos hallitus jonon kärjessä säntäilee eri suuntiin, niin jonon loppupäässä – kunnissa – koheltaminen kertautuu. Keskeinen hallituksen onnistumisen mittari ovat rakenneuudistusten läpivieminen ja talouskasvun aikaansaaminen. Niillä turvataan loppukädessä myös kunnalliset palvelut. Isoin yksittäinen ratkaistava asia on tietysti sote-uudistus. Monella kunnalla talousarvio on alijäämäinen ja sopeutuminen jo aiemmin päätettyihin valtionosuusleikkauksiin on edelleen kesken. Kunnille on iso ongelma, jos leikkauksia tulee lisää samaan aikaan kun palvelujen kustannus kasvaa. On myös huomattava, että eduskunnan päättämät säästöt eivät aina valu kuntiin sellaisinaan: kuntien päätöksentekijöillä ei välttämättä ole valmiutta sopeuttaa palvelutasoa normien minimitasolle. Lisäksi työlainsäädäntö ja työehdot eivät ole kovin joustavia alaspäin. Toivottavasti tuleva hallitus pystyyviemään valitsemansa linjaukset maaliin asti. Toistaiseksi näyttää siltä, että hallitusneuvotteluja käyvällä kokoonpanolla olisi muodostumassa hallitus, joka on riittävän päätöksentekokykyinen ja yksituumainen. "Jos hallitu kärjessä sän s jonon tä suuntiin, nii ilee eri loppupäässä n jonon –k – koheltam unnissa ine kertautuu." n Maija Hurri, valtuustoryhmän puheenjohtaja, Vantaa on "Työllisyys uun, s u saatava no ijä on k e t ja avain ten pk-yritys ysten ellyt toimintaed inen." parantam Vantaan talous on saatu hyvään kuntoon, kiitos talouden tasapainottamisen ja velanhoitamisen ohjelman, jota nyt toteutetaan kolmatta vuotta. Vantaalla on menossa todellinen supervuosi: heinäkuussa alkaa kehäradan liikenne ja asunto messut avataan. Kaupungissa ei ole vuosiin ollut yhtä kovaa rakennusbuumia. Haasteita Vantaalle tuottaa korkea työttömyys. Työllisyys on saatava nousuun, ja avaintekijä on pk-yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Hallituksen pitää keventää yritysten velvoitteita ja parantaa pk-yritysten edellytyksiä palkata uusia työntekijöitä. Pääkaupunkiseudulla ei myöskään ole tarpeeksi koulutuspaikkoja: toisen asteen koulutuspaikkoja tarvitaan lisää niille aloille, joilla työtä on. Valtionosuuksia ei pidä enää leikata. Kuntien lakisääteisten tehtävien ja velvoitteiden määrää on kyettävä vähentämään. Kunnille on sälytetty satoja tehtäviä miettimättä riittääkö niiden taloudellinen kantokyky. Uuden hallituksen ja eduskunnan on nyt pystyttävä karsimaan velvoitteita ja tehtäviä. Myös kuntien normiohjausta pitää purkaa, keventää esimerkiksi ryhmäkokoja ja kelpoisuusvaatimuksia koskevia vaatimuksia. Nyt on aika käyttää tervettä järkeä. Älykkäiden ratkaisujen hyödyntämiseen kannattaa panostaa, tarvitsemme innovaatioita toimintojen tehostamiseen ja käytäntöjen kehittämiseen. Esimerkiksi isoissa tietotekniikkahankkeissa kuten Apotissa on paljon haasteita. Sote-ratkaisun pitäisi vähentää kustannuksia, mutta näyttää siltä, että mennään ojasta allikkoon: uudistus vain kasvattaa kustannuksia. Monet kunnat joutuvat sen myötä katastrofaaliseen tilanteeseen. Uudistuksen pitää tähdätä tuottavuuteen, tehokkuuteen ja parempaan laatuun. Järjestelmän tulisi kannustaa oikeaan suuntaan. 13 T E K ST I: s o i l i he l m i n e n K U Vat: m i n ja h u rr i , S o i l i H e l m i n e n , K-S Foto Pirkko-Liisa Vesterinen, kunnanjohtaja, Toivakka tuksen "Sote-uudis pitäisi n lähtökohda n, se, olla ihmine jen lu miten palve laatu ja s saatavuu t." paraneva "Jotta säästöt saadaan tehtyä, hallituksen on yksityiskohtaisesti määriteltävä, mitä kuntien tehtäviä, velvoitteita ja normeja kevennetään." Toivakan ilonaiheita ovat viime vuoden ylijäämä ja selkeät roolit luottamushenkilöiden ja virkamiesten välillä. Kunnan menestys riippuu yrittäjistä. Työstämme parhaillaan yhdessä elinkeinostrategiaa ja Toivakka pyrkii kaikin tavoin tukemaan yrittäjien toimintaa. Työttömyyden hoito vaatii rakenteellisia ratkaisuja. Työllisyyden hoito siirrettiin valtiolta kunnille kesken viime hallituskauden. Samalla työllistämiseen liittyviä ehtoja muutettiin kunnille epäedullisiksi ja kustannukset lisääntyivät rajusti. Työllistämiselle on liikaa rajoituksia ja itse järjestelmä synnyttää työttömyyttä. Työttömyysturva on niin korkea, että jotkut valitsevat mieluummin sen kuin matalapalkkatyön. Vastuu työllisyydestä pitäisi ulottaa myös yrityksiin, eikä irtisanominen saisi olla niin helppoa kuin se nyt on. Työllisyyden hoidon esteitä pitää purkaa. Niitä ovat esimerkiksi yksityisyyden suoja: kunnan on melkein mahdotonta tietää keitä työttömät ovat, vaikka heidän työllistämisensä on kunnan vastuulla. Tieto on ELY-toimistossa, ei kunnilla. Työttömyyteen pitäisi päästä käsiksi nopeammin, sillä työelämän ulkopuolelle jääminen syrjäyttää nopeasti. ELY-keskusten ja Aluehallintovirastojen rooleja pitäisi tarkistaa. Voiko niiden toimintoja yhdistää tai tehdä k evyemmiksi? ELYt ja AVIt jarruttavat kuntien toimintaaja sotkeutuvat joissakin tapauksissa jopa kuntien itsemääräysoikeuteen. Kuntia ei tarvitse holhota. Kaavoitusasioissa ympäristönsuojelu on mennyt ihmisen suojelun edelle: lepakot, viitasammakot, valkoselkätikat ja noropurot määrittelevät sen mihin kaavan saa tehdä. Ihmiset siirretään tekoaltaiden ja moottoriteiden alta ilman suojelua. Hallituksen pitäisi antaa kuntien keskittyä olennaiseen. Perusturvapalveluja pitäisi lisätä, mutta rahan nielevät muut hankkeet, esimerkiksi liian nopeasti etenevä digitalisointihanke. Meillä on vielä 20 vuotta ikäihmisiä, jotka eivät osaa tai halua käyttää sähköisiä palveluja. Sote-uudistuksen lähtökohdan pitäisi olla ihminen, se, miten palvelujen saatavuus ja laatu paranevat. Palvelut eivät myöskään saa siirtyä liian kauas. Vaikka uudistuksen perusteluna käytetään säästöjä, niin se näyttää lisäävän kaikkien kuntien sote-kuluja ja aiheuttavat paineita veronkorotuksille. Janne Laine, kaupunginjohtaja, Savonlinna Savonlinnan elinkeinoelämällä menee melko hyvin, ja talous oli viime vuonna ylijäämäinen. Meillä on suhteellisesti paljon vientiteollisuutta. Valtionosuusleikkaukset ja -uudistus kuitenkin vievät Savonlinnalta merkittävästi valtionosuuksia ja siitä syystä meneillään on iso talouden tasapainotusohjelma. Hallituksen tulisi tarttua kolmeen asiaan: kuntien tehtävien, velvoitteiden ja normien keventämiseen, sote-uudistuksen kunnolliseen valmisteluun ja alueellisen tasa-arvoisuuden varmistamiseen. Tarvittavissa säästöissä on kyse isoista rahoista. Jotta ne saadaan tehtyä, hallituksen on yksityiskohtaisesti määriteltävä, mitä kuntien tehtäviä, velvoitteita ja normeja kevennetään. Lakisääteinen velvoite pitää poistaa osasta kuntien tehtäviä. Lisäksi esimerkiksi päiväkotien ja koulujen ryhmä kokovaatimukset sekä terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja opiskelijahuollon määräajat pitää poistaa. Henkilökunnan kelpoisuusvaatimuksia on kevennettävä, ja esimerkiksi työtehtäviä on voitava yhdistää. Sote-uudistuksen valmistelu meni edellisellä hallitus kaudella pieleen, koska kuntia ei kuultu ja mukana oli vain sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita. Nyt on huomioitava kuntatalouden kokonaisuus ja prosessien toimivuuden varmistaminen yli sektorirajojen. Sote-uudistuksen ongelmakohtia ovat erityisesti palkkojen harmonisoinnista aiheutuvat lisäkulut, jotka ovat jopa 500 miljoonaa euroa. Aiemmassa valmistelussa ei myöskään huomioitu kiinteistöomaisuuden kohtelua. Ne on voitava siirtää kunnilta kuntayhtymille vähintään tasearvolla ja velat mukaan laskien. Alueellinen tasapuolisuus on tärkeä vaatimus hallitukselle. Metropolialueen ulkopuolista Suomea ei saa unohtaa. Kun tehdään uusia leikkauksia valtion työpaikkoihin, pitää huomioida myös aiemmat leikkaukset. 1990-luvulta lähtien valtion nettotyöpaikkojen määrä Helsingissä on kasvanut 5000:llä. Samaan aikaan Savonlinna on 20 vuodessa menettänyt 400 työpaikkaa, mikä asukaslukuun suhteutettuna vastaisi 5000 työpaikan menetystä Helsingissä. 14 Talo u des ta a Sosia a linen a su nt ot u ot a nt o Asuntotarve vaatii uusia ratkaisuja Sääntelyn höllentäminen virkistäisi sosiaalista asuntotuotantoa, vapaampi kilpailu lisäisi asuntojen tarjontaa ja laskisi hintoja, kuntien olisi otettava entistä aktiivisempi rooli kaavoitusta koskevassa kokonaisajattelussa. Siinä asuntoalan kolmen kokeneen osaajan lääkkeitä tuetun asumisen tilanteen parantamiseen. T E K ST I JA K U VAT: H as s e H ä rkö n e n K U V i t u s :m c i p re s s osiaalisen asuntotuotannon tila puhuttaa jälleen. Kysyntää uudelle tuetulle asumiselle olisi etenkin vuokra-asuntomarkkinoilla, mutta asuintalojen rakentamista jarruttaa moni tekijä. Oman hankaluutensa tuo se, että Suomi on jakautunut kahtia asuntomarkkinan suhteen: pääkaupunkiseudun ja muiden kasvu keskusten todellisuus on aivan erilainen kuin haja-asutusalueiden. Asumisen ongelmat eivät ole uusia, mutta niihin tarvittaisiin nyt tuoreita lääkkeitä. Huomisen tekijät kysyi kolmelta asuntoalan konkarilta, Keijo Ullakolta, Erkki Virtaselta ja Erkka Valkilalta, mitä tilanteen parantamiseksi voitaisiin tehdä. Tulisiko sääntelyä purkaa nykyisestä? Kyllä, sanovat Keijo Ullakko ja Erkka Valkila. Heidän mukaansa tukea saaneiden asuin talojen rajoitusaikaa pitäisi lyhentää selvästi, nykyisestä 40 vuodesta voitaisiin siirtyä 20 vuoden karenssiin. Nykyisten liian jäykkien sääntöjen muuttaminen tekisi sosiaaliseen asuntotuotantoon osallistumisen houkuttelevammaksi eri tahoille, kun asunnot vapautuisivat rajoituksista mielekkään ajan kuluessa. – Yleishyödyllisyyslainsäädännön mukana tulleet niin sanotut ikuiset rajoitukset veivät yksityisiltä toimijoilta ja yksityiseltä pääomalta pohjan olla mukana tällaisessa toiminnassa. Esimerkiksi SATO teki tuettuja kohteita aiemmintasaiseen tahtiin, mutta tuotanto loppui vuoden 2000 jälkeen, Valkila sanoo. Keijo Ullakko Lakea Oy:n toimitusjohtaja. Lakea-konsernin toimialaan kuuluvat rakennuttaminen, isännöinti ja vuokraustoiminta. Lakea Oy:n omistaa 15 kuntaa. Valkilan mielestä tiukan sääntelyn taustalla vaikuttaa olevan pelko, että vuokra-asunnot katoaisivat markkinoilta, jos sääntelyä höllennetään. Se ei Valkilan mukaan pidä paikkaansa. – Me olemme asuntosijoitusyhtiö ja vuokra-asuntojen pitäminen on osa ydin toimintaamme. Mutta haluamme mahdollisuuden järkevästi muuttaa asuntosalkkumme rakennetta ja sisältöä, jotta pystymme koko ajan tarjoamaan asuntoja, joille on kysyntää. Erkki Virtasen mukaan on valitettavaa, että yleishyödylliset rakennuttajat eivät enää ole olleet kiinnostuneita tuetuista kohteista, vaan niiden tuotanto on jäänyt kuntien asunto yhtiöiden harteille. Virtasen mielestä Aravasääntelyn turhia rajoituksia on jo pitkälti purettu vuosien varrella. Kolmikko on yhtä mieltä siitä, että myös rakentamista koskevia sääntöjä tulisi tarkastella uudelleen. Autopaikka-, väestönsuoja- ja esteettömyysvaatimukset voisivat olla nykyistä löysemmät ainakin kasvukeskuksissa, joissa kaikilla asukkailla ei esimerkiksi ole omaa autoa. Tarkoituksenmukaisuutta tulisi korostaa asuntorakentamista koskevissa normeissa, ja asukkaiden tarpeita kuunnella suunnittelussa. Toimivatko nykyiset sosiaalisen asuntotuotannon tukimuodot? Kyllä ja ei. Erkki Virtanen pitää korkotuki lainoituksen roolia tärkeänä läpi vuosien. Keijo Ullakko on samaa mieltä, hänen mielestään korkotuki turvaa asumista pitkällä aikavälillä. Viime aikoina korkotuella ei kuitenkaan ole ollut merkitystä, kun korot ovat olleet käytännössä nollassa. Valtion takaus nähdään tärkeänä, koska se mahdollistaa edullisten lainojen saamisen. – Asiat toimivat järjestelmän tasolla, mutta käytännössä ongelmana on se, että tukien käyttö on niin rajoittunutta, Virtanen sanoo. >> Erkka Valkila SATO Oyj:n toimitusjohtaja. SATOn omistuksessa on yhteensä noin 24 000 vuokra-asuntoa Suomen suurimmissa kasvukeskuksissa sekä Pietarissa. Erkki Virtanen Vasemmistoliiton kansan edustaja vuosina 2003–2015. Työskenteliaiemmin Kuopion kaupungin vuokrataloyhtiö Niiralan Kulma Oy:n toimitusjohtajana. 15 KOMMENTTI: "Tuotantotuki kannattaa säilyttää" Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry:n (KOVA) toiminnanjohtaja Jouni Parkkosen mukaan Valkilan, Virtasen ja Ullakon näkemykset kuvaavat hyvin asuntomarkkinoiden nykytilannetta. Parkkosen mielestä markkina ehtoisuus on viime vuosina vahvistunut asuntokeskustelussa. – Tuotanto on jakautunut entistä selvemmin kahtia: toisaalta on aidosti yleishyödyllisiä, voittoa tavoittelemattomia toimijoita ja toisaalta liiketoimintaa harjoittavia toimijoita. Uutuutena asuntorahastot ovat tulleet mukaan asuntomarkkinoille, jutun ennakkoon lukenut Parkkonen kommentoi. – Yhteiskunnallista tehtävää hoitavien organisaatioiden rooli näkyy nimenomaan siinä, että valtion antama tuki kanavoituu asukkaille, ei rakennuttajalle. Tuettuja asuntoja koskevaa rajoitusaikaa Parkkonen ei lähtisi lyhentämään. Hänen mielestään huomiota pitäisi pelkkien rajoitusten sijaan kiinnittää valtion tukeman asuntotuotannon ehtoihin laajemmin. Ehtojen pitää olla paremmat kuin markkinaehtoisessa tuotannossa, jotta tuettua rakentamista on jatkossakin. – Valtion tukien ja rajoitusten tulee kulkea käsi kädessä ja toimia kokonaisuutena, hän tiivistää. Parkkonen on haastateltujen kanssa samaa mieltä siitä, että asuntotuotannon kokonaismäärää pitäisi lisätä. Sitä kautta markkinoille olisi mahdollista saada monipuolista ja eri tavoilla rahoitettua asuntotarjontaa. Asuntojen tuotantoon saatavia tukia Parkkonen pitää tärkeinä jatkossakin. – Tuotantotuen vaikuttavuus on pidempi kuin asumistuen. Hollannin kokemukset osoittavat, että jos tuotantotuki ajetaan alas, niin asumistukien määrä kasvaa ja tuki järjestelmä tulee loppujen lopuksi kalliimmaksi yhteiskunnalle, hän sanoo. Parkkosen mielestä avainasia vuokraasuntojen suhteen on asuntopolitiikan pitkäjänteisyys. Hallituskauden mittaiset suunnitelmat toimivat huonosti asunto maailmassa, jossa kvartaali on 25 vuotta. 16 – Kuntarahoituksen merkitys ARAn tukeman tuotannon rahoituksessa on ollut keskeinen, hän jatkaa. Kaikki kolme kiittävät tuetun asumisen suurta roolia erityisryhmien kuten vammaisten asumisessa. Erityisryhmien kohdalla tuet ovat kolmikon mukaan toimineet hyvin, ja vastaavaa tukea tarvitaan jatkossakin muun muassa asunnottomuuden poistamiseen. – Kun katsotaan nykyisiä säädöksiä, niin vuokra-asunnon valtiontakauksen saamiseksi tontin pitää olla tietyn hintainen. Niillä hinnoilla tonttia on usein kuitenkin mahdotonta ostaa, Keijo Ullakko sanoo. – Valtion takauksen ja korkotuen saamiseksi ei pitäisi katsoa tonttien hintarajaa vaan mieluummin sitä, millä hinnalla voimme vuokrata tontille rakennettavia asuntoja. Tulisi siis katsoa asunnon hintaa asukkaalle, ei rakentamisen hintaa. "Vain kilpailun kautta syntyy innovaatioita, jotka tuovat uusia ratkaisuja asumiseen." Erkka Valkila Erkka Valkila peräänkuuluttaa tukimuotoihin porkkanoita jatkuvan kepin tarjoamisen sijaan. Sopivat porkkanat toisivat uusia toimijoita mukaan tuettuun asuntorakentamiseen. Esimerkiksi Valkila nostaa muutama vuosi sitten käytössä olleen niin sanotun välimallin, joka lisäsi asuntotuotantoa heti. Välimallissa valtio myönsi kymmenen vuoden korkotuen vuokra-asuntojen rakentamislainoille. Lyhytaikaisten ratkaisujen sijaan tarvittaisiin kuitenkin pitkäjänteisiä linjanvetoja. Tarvitaanko ylipäätään lisää asuntorakentamista? Kyllä, vastaavat kaikki kolme. Asuntotuotannon kokonaismäärää pitäisi kaiken kaikkiaan lisätä. Ullakko ja Valkila kannattavat vapaan kilpailun lisäämistä asuntorakentamisessa. Kaksikon mielestä kilpailu lisäisi kaikenlaisten asuntojen tarjontaa ja parantaisi tilannetta sekä asuntojen kohtuullisen hinnan että Sosiaalinen asuntotuotanto käynnistyi sodan jälkeen Lähteet: ARA, Kuntarahoitus, ympäristöministeriö, Wikipedia 1966 1949 Sodan jälkeen Suomea jälleenrakennetaan ja karjalaisille siirtolaisille on saatava uudet kodit. Valtavan asuntotarpeen tyydyttämiseksi käynnistetään Aravajärjestelmä ja Asunto rakennustuotannon valtuuskunta perustetaan. Valtuuskunta järjestää halpakorkoisia lainoja asunto tuotantoon, valtio antaa pääomia aravatalojen rakentamiseen. Ensimmäinen aravatalo valmistuu Helsingin Mannerheimintie 81:een. Aravan tehtävät siirtyvät uudelle keskusvirastolle Asuntohallitukselle. 1960–70-lukujen iso ponnistus on noin 600 000 uuden asunnon rakentaminen kymmenen vuoden kuluessa. Määrä on noin neljännes Suomen koko nykyisestä asuntokannasta. Esimerkiksi vuonna 1974 valmistui 74 000 asuntoa, joista puolet oli arava-asuntoja. Asuntohallituksessa kehitetään niin sanottu normaali hintajärjestelmä, joka on työkalu rahoitus kustannusten ennakointiin. hyvän laadun suhteen. Ullakon mukaan kilpailu vuokra-asuntojen markkinoilla on tällä hetkellä kovaa ja kiristyy koko ajan, kun isot yksityiset sijoittajat ostavat kokonaisia kerrostaloja. – Tekijöitä kyllä löytyy asuntorakentamisen alalta, jos vain sääntelyä yleisesti ottaen puretaan, Erkka Valkila sanoo. – Vain kilpailun kautta syntyy innovaatioita, jotka tuovat uusia ratkaisuja asumiseen. Niiden kautta myös hinnalla pystytään kilpailemaan nykyistä paremmin. Erkki Virtasen mukaan nyt tarvitaan elvytystä ja investointeja tuettuun asuntorakentamiseen, koska se olisi tärkeää sekä julkisen 1976 Urakoiden kilpailuttamiseen laaditaan määräykset. Aikaisemmin grynderit olivat saaneet sopia urakoinnin vapaasti, kunhan hinta pysyi Asuntohallituksen määrittämän normaalihinnan alapuolella. Nyt urakka kilpailu on tehtävä aina ja samalla määrätään, etteivät kunnat arava tuotannossa saa luovuttaa maitaan gryndereille ilman tarjouskilpailua. 1993 Asuntohallitus lakkautetaan, ja aravarakentamisen perinnettä jatkaa Valtion asunto rahasto ARA. ARA ei enää saa lainoihin käytettäviä varoja valtion budjetista, vaan käyttää rahoi tukseen vanhaa lainakantaansa, jota myydään eteenpäin rahoittajille. Kuntien Asuntoluotto Oy perustetaan. talouden että kohtuuhintaista asumista etsivien asukkaiden kannalta. Kenen tehtävä on jatkossa edistää sosiaalista asuntotuotantoa? Ullakon, Valkilan ja Virtasen mukaan kunnat ovat avainroolissa. Usein pullonkaulana nähty kaavoitus on kuntien vastuulla, ja jatkossa kaavoituksessa tulisi ottaa entistä paremmin huomioon kokonaisvaltainen yhdyskuntasuunnittelu liikenteineen ja muine tekijöineen, käydä tiiviimpää vuoropuhelua eri tahojen kanssa ja pyrkiä saamaan tarjolle aikaisempaa enemmän erilaisia vaihtoehtoja rakentamiseen. 17 1995 Kuntien Asunto luotto aloittaa yleis hyödyllisten toimijoiden asuntotuotannon rahoittamisen. 1997 Lakia Kuntien takauskeskuksesta muutetaan niin, että Kuntien Asuntoluotto pystyy rahoittamaan myös yleishyödyllisiä asuntoyhtiöitä takauskeskuksen takaamalla varainhankinnalla. 2000 Yleishyödyllisyys säännökset tulevat voimaan vuoden alussa. Säännökset koskevat arava- ja korkotukitalojen omistajayhteisöjen taloudelliselle ja muulle toiminnalle asetettuja edellytyksiä. Yleishyödyllisyyssäännösten tarkoitus on yhdessä kohdekohtaisia rajoituksia koskevien säännösten kanssa varmistaa valtion tuen ohjautuminen sosiaalisin perustein valituille asukkaille. "Asuntokysymykseen liittyy laajempi kysymys koko Suomen rakenteesta." Erkki Virtanen – Kunnat voivat ohjata rakentamista paljon, esimerkiksi varaamalla keskustatontteja vuokra-asumiseen ja pitämällä näiden tonttien hinnat kohtuullisina. Kunnan pitkän aikavälin etu on saada asukkaita kuntaan, ei tehdä pikavoittoja tonttikaupoilla. Asukkaat tuovat tuloja kunnalle vielä 10–15 vuoden päästä, Keijo Ullakko sanoo. 2001 Kuntien Asunto luotto ja Kunta rahoitus fuusioituvat, jolloin syntyy nykyinen Kuntarahoitus Oyj. Kuntarahoitus on kuntien, Kevan ja valtion omistama rahoituslaitos, joka tarjoaa monipuolisia rahoituspalveluja kuntasektorille ja sosiaaliseen asuntotuotantoon. 2008 Valtion asunto rahaston tehtävät siirretään ympäristöministeriön alaiselle Asumisen rahoitus- ja kehittämis keskukselle, joka sekin tunnetaan lyhenteellä ARA. Viraston toiminta- ajatuksena on edistää ekologisesti kestävää, laadukasta ja kohtuuhintaista asumista. – Kuopiossa aloitettiin kymmenen vuotta sitten projekti, jossa tavoitteena on ollut tuottaa tontteja kysyntää enemmän. Se on pitänyt tonttien ja asuntojen hinnat kurissa. Monessa kunnassa tilanne on päinvastainen ja kärsitään tonttipulasta, Ullakko jatkaa. Erkki Virtasen mielestä suunnittelullisin ja kilpailutuksellisin keinoin on pidettävä huolta sekä asuntojen laadusta että hinnan edullisuudesta. Yhteiskunnan tehtävänä on Virtasen mukaan varmistaa, että kukaan ei pääse rahastamaan ihmisten asunnontarpeella. Kuntarahoituksen tapaisten toimijoiden roolia Virtanen pitää suurena asuntojen kokonais rahoituksen edullisuuden varmistamiseksi. 2009 Kuntarahoitus tukee Suomen valtiota elvytyspaketin toteutuksessa. Valtio tulee Kuntarahoituksen osakkaaksi noin 16 prosentin osuudella. Yhtiö saa 39 uutta osakkeenomistajaa ja 40,7 miljoonaa euroa uutta osakepääomaa. Seuraavien vuosien mittaan Kunta rahoitus rahoittaa kymmenien tuhan sien asuntojen tuotantoa. 2011 Kuntarahoitus on mukana rahoittamassa miljoonatta valtion tukemaa asuntoa. Valtion tukeman asuntotuotannon rahoitus on lähes kokonaan Kuntarahoituksen harteilla. – Tuetun asumisen edistäminen on poliittisen päätöksenteon asia, ja siihen liittyy laajempi kysymys koko Suomen rakenteesta, Virtanen sanoo. – Kiuruveden asuntotuotannon ongelmat syntyvät siitä, kun kiuruveteläiset muuttavat Helsinkiin, jolloin Kiuruvedelle jää asuntoja tyhjilleen. Toisessa päässä pääkaupunkiseudulla taas syntyy asuntopulaa, mikä kiihdyttää hintojen nousua. Kolmikon mielestä jatkossa tulisi tukea asumista, ei asuntorakentamista. Asuntojen tukemisesta asumisen tukemiseen siirtyminen vaatii ajattelutavan muutosta. ◆ 18 Asiakascase a Kivistö Ekorakentaminen yleistyy Suomessa T E K S T I : he ta m u u r i n e n K U Vat: H e n r i k K e t t u n e n ja Arkk i t eh t i t o i m i s t o V u o re l m a Arkk i t eh d i t, O p t i p l a n 19 Rakentaminen ja asuminen vievät runsaasti energiaa ja tuottavat päästöjä. Asuntomessuilla esitellään kesällä Kuntarahoituksen rahoittamat Euroopan suurin puukerrostalo sekä Opaali-talo, johon on käytetty kierrätysmateriaalia. Molemmat kohteet on suunniteltu ja toteutettu ekotehokkaasti. R Suomen Vuokrakodit, TA-Asumis oikeus ja VAV Asunnot tuovat asuntomessualueelle innovatiivista kerrostalorakentamista. akentaminen ja rakennusten käyttö muodostavat yli 40 prosenttia Suomenhiilijalanjäljestä. Kaivos teollisuuden jälkeen rakennusteollisuus tuottaa myös eniten jätettä. Ratkaisuja ongelmiin on jo olemassa. Esimerkiksi puurakentaminen voisi kansainvälisen vertailun mukaan puolittaa ilmastopäästöt. Kierrättäminen ja materiaalitehokkuus tuovat merkittäviä hyötyjä ekologisuuden lisäksi myös taloudellisesti: jätteiden vähentämiseen ja resurssien k ierrättämiseen perustuvassa kiertotaloudessaolisi 1,5–2,5 miljardin euron potentiaali vuoteen 2030 mennessä, arvioi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra viimevuotisessa selvityksessään. Heinäkuussa pääsee asuntomessuilla tutustumaan rakennuskohteisiin, joissa on noudatettu energia- ja materiaalitehokkuutta ja tehty innovatiivisia ratkaisuja. Ilmastoystävällisin kerrostalo Rakennusliike Reposen asuntomessuille Vantaan Kivistöön rakentama puukerrostalo kerää superlatiiveja. Se on esimerkiksi Euroopansuurin. Asunto-osakeyhtiö Rubiinikehäksi nimettyyn taloon tulee vajaa parisataa asuntoa, joista vuokra-asuntoja on 107 ja asumisoikeusasuntoja 79. Se on myös Suomen ilmastoystävällisin kerrostalo. Puutalo voitti jaetun ykkössijan yhdessä Järvenpään Mestariasuntojen kanssa Rakennusteollisuus RT:n ja Green Building Council Finlandin hiilijalanjälkeä mittaavassa kilpailussa. Talo on energia tehokkuudeltaan passiivitasoinen. Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela kertoo ilmoittaneensa energiankulutuslukemat kilpailuun yläkanttiin. – Jos olisin antanut toteutuvat lukemat, olisimme voittaneet. Mutta en halua olla autokauppias: on parempi, että tilaajalle on mukava yllätys, kun luvut alittuvat. Kerrostalon hiilijalanjälki on alle puolet keskimääräisestä tasosta. Puurunko on kevyt ja sen valmistus on vähäpäästöistä. Kaukolämmön lisäksi talossa käytetään aurinkoenergiaa, jolla tuotetaan sähköä. Kilpailukykyinen puu Kerrostalo on ekotehokas sekä rakentamisen että asumisen suhteen. Suurin osa päästöistä tulee kuitenkin käytön aikana. 20 – Vähäpäästöisyys lähtee hyvästä suunnittelusta. Suunnittelijoillamme on vuosikymmenten kokemus puukerrostalorakentamisesta, Airaksela sanoo. Puukerroksen rakennuttajat ovat Suomen Vuokrakodit Oy ja TA-Asumisoikeus Oy. Suomen Vuokrakotien toimitusjohtaja Joonas Auttila uskoo puurakentamisen lisääntyvän tulevaisuudessa, joskaan ei sitä, että puu korvaisi betonia. – Lähdimme tähän hankkeeseen, koska haluamme oppia rakennuttamaan vastaavia taloja jatkossa, saada ekotehokkuus ja hyöty laajempaan käyttöön. Reponen on osoittautunut äärettömän arvokkaaksi opettajaksi. TA-Rakennuttajien projektipäällikkö Mikael Lönnroth ennustaa hänkin puu kerrostalorakentamisen kehittyvän ja lisääntyvän lähivuosina. – Paloturvallisuus taataan sillä, että kerrostaloihin asennetaan sprinklerit. Kustannuskilpailukyvyssä betoniin nähden on tosin vielä kehitettävää. Auttilan mukaan puurakentaminen on kilpailukykyistä omassa sarjassaan. – Muihin passiivikohteisiin verrattuna hinta on kohtuullinen. Meillä keskineliövuokra on 16,5 euroa eli eri tulotasoilla on mahdollista asua myös täällä. VAV Asuntojen toimitus johtaja Teija Ojankoski uskoo, että ekologisesta rakentamisesta tulee valtavirtaa. Optimirakenteet Opaaliin Toinen asuntomessujen ekokohde on Opaaliksi nimetty kerrostalo, jonka hiili jalanjälki on 20 prosenttia pienempi kuin vastaavan kokoisen normaalin talon. Säästö vastaa päästöjä, jotka syntyvät, kun 1300 henkilöautoa ajaa Hangosta Utsjoelle ja takaisin. Opaali on ensimmäinen kerrostalo Suomessa, jota varten on aktiivisesti etsitty kierrätysmateriaalia laajemmin. – Monien potentiaalisten materiaalien kohdalla ongelmana oli, ettei niitä ollut riittävästi ja kohtuuhinnalla tarjolla kerrostalon kaltaiseen isoon kohteeseen. Vaihtoehtoja kavensi myös se, että materiaalien tuli olla luotettavia, turvallisia ja kestäviä, kertoo toimitusjohtaja Teija Ojankoski VAV Asunnoista, joka toimi kohteen rakennuttajana. Opaalin rakentamisessa on hyödynnetty mahdollisimman paljon kierrätettyä materiaalia. sosiaalista asuntotuotantoa Kuntarahoitus rahoittaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn yleishyödyllisiksi nimeämien yhteisöjen asuntokohteita sekä kuntien asunto yhtiöitä. Valtiokonttori maksaa Kunta rahoitukselle korkotukea omavastuu koron ylittävästä osasta ja antaa lainoille täytetakauksen. Korkotukilainoja voidaan myöntää uustuotantoon, perus korjaukseenja erityisryhmille tarkoitettujen vuokratalojen ostoon. Lopulta pihavarastoihin käytettiin hamppubetonia, ja kerrostalon portaat tehtiin kierrätyslasista. Kierrätysmateriaalien lisäksi talon runkoa on kevennetty, ja perustuksissa on käytetty vihreää betonia. Vihreässä betonissa on hiili jalanjälkeä nostavaa sementtiä vähemmän kuin tavallisessa betonissa. Optimoimalla kantavat rakenteet rakennusmateriaalissa kyettiin säästämään paljon. Talon rakentanut NCC-Rakennus Oy on omaksunut tulevien kohteiden suunnitteluunsa monia ideoita Opaali-talosta. Ojankoski uskoo jätekasojen muuttuvan tulevaisuuden kultakaivoksiksi. Jo nyt tekstiilivuorista tehdään eristettä ja autonrenkaista kattopaneeleja. – Ekologisesta rakentamisesta tulee valtavirtaa. Siihen ohjaa myös lainsäädäntö. ◆ o K u n tapä ät tä jä t u t u ksi Marja-Leena Martikainen talousjohtaja, Iisalmi Mitä olet tehnyt työurasi aikana? Siirryin kaksi vuotta sitten Iisalmen kaupunkiintalousjohtajaksi Itä-Suomen aluehallintavirastosta maistraattien ohjausja kehittämistehtävistä. Sitä ennen työskentelin Pohjois-Savon liitossa EU-hanke rahoituksen tehtävissä. Olen opiskellut yhteiskuntatieteitä pääaineena yrittäjyys sekä aluekehittämistä, hallintotieteitä ja taloutta. T E K S T I : s o i l i he l m i n e n K U VA : Sa m i L a m b erg Miten päädyit nykyiseen tehtävääsi? Hain uusia haasteita, koska olin ollut pitkään edellisessä tehtävässäni. En ole katunut. Olen luonteeltani kehittäjä ja muutos johtaja. Iisalmen kaupungissa on alkamassa organisaatiouudistus, jolla haetaan tehokkuutta päätöksentekoon ja hallintoon. Meillä henkilöstö ja luottamushenkilöt lähtevät myönteisesti mukaan muutoksiin, suurta muutosvastarintaa ei ole. Miten Iisalmella menee? Kuntien kokonaiskenttään suhteutettuna meillä menee varsin hyvin. Kymmenen alijäämäisen vuoden jälkeen olemme viimein saaneet käännettyä talouden kehityssuunnan: kaksi viimeistä vuotta ovat olleet ylijäämäisiä ja velkaantuminen on saatu pysäytettyä. Haasteena on saada käännettyä asukasluku kasvuun. Iisalmi on Ylä-Savon alueen keskus, mutta muuttoliike vetää suurempiin kasvukeskuksiin. Panostamme työllisyystilanteen ja alueen elinvoimaisuuden kehittämiseen. Mitkä asiat iisalmelaisia tällä hetkellä puhuttavat? Sote-uudistus on kaikkiin kuntiin vaikuttava suuri tuntematon, ja toivottavasti uusi hallitus panee uudistuksen pikaisesti toimeen. Onneksi aiemmin ehdotettua sote-mallia ei hyväksytty, koska se ei ollut oikeudenmukainen. Iisalmi on valtionosuusuudistuksenvoittaja, mutta hyöty olisi kadonnut aiemmin esitetyn soterahoitusmallin myötä. Kun melkein puolet käyttötalouden menoista on sosiaali- ja terveyskuluja, on tärkeää että sote-uudistus toteutetaan niin, että kustannusten kasvu saadaan hallintaan ja palvelujen saatavuus turvataan myös reuna-alueilla. Toivon, että sote-ratkaisu auttaa eikä vaikeuta talouden tasapainon ylläpitämistä. Mitkä ovat Iisalmen johtamisen seuraavien vuosien isot linjat? Organisaatiouudistus tulee muuttamaan toimintatapoja. Tällä hetkellä kaupungin menot kasvavat nopeammin kuin tulot, ja tämä yhtälö meidän on ratkaistava. Tulevassa hallitusohjelmassa linjataan julkisen talouden sopeuttamisen keinot ja aikataulu ja tällä on vaikutus myös Iisalmen kaupunginrahoituspohjaan. Hyvin suunnitellulla investointien toteuttamisaikataululla ja rahoitusratkaisuilla voimme hallitusti ja suunnitelmallisesti ohjata taloutta. Mikä on Iisalmessa parasta? Hyvä työyhteisö. Kaupungin luottamus henkilöhallinnossa on hyvä yhteinen tahtotila Iisalmen kehittämisen suhteen, vaikka päätökset ovat välillä vaikeita. Mikä on Iisalmen isoin haaste? Työllisyystilanne on tällä hetkellä iso haaste. Valtio siirtää työllistämisen velvoitteita kunnille, meidän pitää ratkaista, miten vastaamme siihen. Työttömyyden kasvu on saatava katkaistua. Työllisyydenkin edistämiseksi meidän pitää pystyä panostamaan alueiden elin voimaisuuteen sekä yritysten keskinäiseen yhteistyöhön ja niiden neuvontaan. Kaupunki haluaa tukea yritysten toimintaympäristön kehittymistä. Mitä toivot yhteistyöltä Kuntarahoituksen kanssa? Rahoituspalvelujen lisäksi olen saanut Kuntarahoituksesta asiantuntemusta taloudellisessa mallintamisessa ja analyysi palveluissa. Iisalmen talousjohtajana aloittaessaniKuntarahoitus oli minulle uusi tuttavuus, mutta nyt osaamme käyttää palveluja monipuolisemmin hyödyksi. Leasing on Iisalmelle kiinnostava rahoitusvaihtoehto. kuka? Marja-Leena Martikainen Koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri Kotoisin: Nurmes Nykyinen kotikunta: Kuopio Syntymävuosi: 1965 Motto työelämässä: Ainoa asia, joka on varma, on muutos. 21 22 inspira 2X R AT K A I S U Ratkaisun avaimia Inspirasta Inspira on Kuntarahoituksen tytäryhtiö, joka on erikoistunut julkisen sektorin rahoitus- ja omaisuusjärjestelyihin sekä neuvonta- ja analyysipalveluihin. Inspiraan on vuosien varrella kertynyt syvää toimialaosaamista. Yritys auttaa asiakkaitaan löytämään sopivimmat ratkaisuvaihtoehdot muuttuvassa rahoitusmarkkina- ja kuntamaailmassa. Inspira toimii usein tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa, ja monen kanssa kumppanuus jatkuu läpi vuosien ja hankkeiden. Ohessa kaksi asiakasta kertoo yhteistyökokemuksistaan. T E K ST I : s o i l i he l m i n e n K U Va :Sa n n a K u i t u n e n / S i sä-S u o m e n Leh t i Maarit Herranen Taustatukea bisnespäätöksiin Inspiran neuvonantopalvelut auttoivat Äänekosken Energiaaisojen investointipäätösten edessä. Äänekosken Energia teki ensimmäistä kertaayhteistyötä Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran kanssa selvittäessään vesi-investointien vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia yhtiön talouteen. – Yhtiössä oli suunnitteilla kaksi isoa investointia, jätevedenpuhdistamon ja pohjavedenottamon rakentaminen. Meillä oli yhtiössä omat laskelmat investointien toteutuksesta, mutta kaipasimme vielä ulkopuolista arviota oman näkemyksemme realistisuudesta. Lisäksi halusimme tarjota omistajille ja päättäjille riittävästi tietoa investointipäätöksen taustaksi, sanoo Äänekosken Energian toimitusjohtaja Maarit Herranen. Miljoonien investointihankkeet ajoittuvat vuosien 2015 ja 2020 välille. Etenkin puhtaan veden ottamon rakentamisella on jo kiire, sillä toukokuussa Metsä Fibre ilmoitti jätti- investoinnista Äänekosken biotuotetehtaalle: rakennushanke tuo paikkakunnalle 2500 rakentajaa, mikä tuo vedenkulutukseen ison kasvupiikin. Investointivalmistelua tehtäessä varmuutta biotuotetehtaan sijoittumisesta ei vielä ollut. Kuntasektorin asiantuntemus erikoisvalttina Inspiran selvityksessä tehtiin kattava riski kartoitus ja arvioitiin sekä suunnitellun liiketoimintamallin soveltuvuutta lähtö tilanteeseen että erilaisia järjestelyvaihto ehtoja ja niiden vaikutuksia yhtiön talouteen. – Ulkopuolinen asiantuntijanäkemys antaa meille selkänojaa, parantaa päätöksen perusteluja. Oman taustadatamme avulla Inspira tarkensi laskelmia ja simuloi tulevaisuuden vaihtoehtoja erilaisilla muuttujilla. Selvityksessä oli mukana näkökulmia, joita emme itse olisi osanneet ottaa huomioon. Kyseessä on myös resurssiasia: omat voimavaramme eivät olisi riittäneet näin kattavaan, monipuoliseen ja perusteltuun kartoitukseen, Herranen sanoo. – Yhteistyö Inspiran kanssa oli helppoa, koska yhtiössä tunnetaan kuntasektorin toimintatapa ja päätöksentekoprosessit. Työtä tehtiin äärimmäisen tiukassa aikataulussa. Kun lähtötilanne ja tavoitteet oli käyty yhdessä läpi, inspiralaiset tekivät kovan aikapaineen alaisina selvityksen, jonka tulos vastasi erinomaisesti odotuksiamme. – Selvitys sisälsi myös selkeät suositukset jatkotoimenpiteistä, ja niiden pohjalta meidän on helppo jatkaa investointien valmistelua. ◆ "Kaipasimme ulkopuolista arviota oman näkemyksemme realistisuudesta. Lisäksi halusimme tarjota omistajille ja päättäjille riittävästi tietoa."Maarit Herranen 23 Sparraus kirkastaa strategian Mikkelin kaupungin teollisuus- ja toimistokiinteistöomaisuuden hallinnoinnista vastaava Kiinteistökehitys Naistinki on rakentanut toimintamalliaan ja tarkentanut strategiaansa yhteistyössä Inspiran kanssa. T E K ST I :s o i l i he l m i n e n K U Va: A n ja H o lo pa i n e n Naistinki perustettiin 2009. Yhtiöllä on k aksoisrooli toisaalta kaupungin elinkeinoelämää palvelevan kiinteistöomaisuuden hallinnoijana mutta myös kaupunki kehittymisen edistäjänä. – Varmistamme, että kaupungin kiinteistöomaisuutta hallitaan, pidetään kunnossa ja vuokrataan mahdollisimman tehokkaasti ja tuottavasti. Samaan aikaan vastuualueeseemme kuuluu monipuolinen kehittämistoiminta, esimerkiksi Satamalahden yritystoiminnalle tarkoitetun alueen kehittäminen, Naistingin toimitusjohtaja Jorma Holopainen. – Olen tehnyt yhteistyötä Inspiran kanssa jo ennen Naistinkia: ensimmäinen yhteistyöhanke oli selvitys elinkaarimallin käyttämisestä peruskouluhankkeesta. Sen jälkeen Inspira on tehnyt Mikkelin kaupungille taloudellisia laskelmia muissakin hankesuunnitelmissa monitoimihallista tiedekeskukseen. Kaupungille tehdyt kartoitukset eivät ole aina johtaneet investointihankkeiden toteutumiseen. – Selvittäminen tuo kuitenkin aina uusia näkökulmia. Tällaiset uudistukset ovat kuntatasolla usein hitaita, mutta selvityksistä oli hyötyä sekä päättäjille että virkamiehille. On arvokasta tuoda kunnalliseen päätöksentekoon taloudellista ja liiketoimintanäkemystä. Tukena yrityksen perustamisen ja kehittämisen käänteissä – Kun Naistinkiä perustettiin, kaipasimme tukea taloudelliseen laskentaan ja kannatta vuuden arvioimiseen sekä kiinteistö omaisuuden salkutusta eli sen selvittämistä, mitä omaisuutta kannattaa siirtää kaupungiltayhtiölle, Holopainen kertoo. Jorma Holopainen "Arvostan jatkuvaa, hyvää työsuhdetta. Meille on syntynyt vahva luottamus myös henkilötasolla."Jorma Holopainen Perustamisvaiheiden jälkeen Inspira on osallistunut strategiatyöhön kahdessakin eri vaiheessa, strategiaa laadittaessa ja sen onnistumista arvioitaessa. Inspira on tuonut omistajien ja päättäjien kanssa käytyyn keskusteluun monipuolista argumentointia, taustatietoja, vertailua ja talouslukuja. – Arvostan jatkuvaa, hyvää työsuhdetta, meille on syntynyt vahva luottamus myös henkilötasolla. Inspira on tukenut strategia- prosessiamme monipuolistamalla talouden tarkastelua. Näkemyksen merkitys korostuu, koska heillä on laajaa kokemusta myös muista vastaavista toimijoista, Holopainen sanoo. – Inspiran osaamisessa meidän kannaltamme erityisen arvokasta on kunnallisen toimintamekanismin tunteminen yhdistettynä markkina-asiantuntemukseen. Strategiatyön pohjalta Naistinki on onnistunut tekemään liiketoiminnassaan oikeita valintoja. – Olemme pystyneet toteuttamaan strategiaaja saavuttamaan tavoitteet. Kiinteistöjen vuokrausaste on lähes sata prosenttia, toiminta on kannattavaa ja vakaalla pohjalla ja olemme pystyneet vakiinnuttamaan asemamme tärkeänä osana kaupungin elinkeinoelämän kehittämisessä. ◆ 24 TYÖN ÄÄRESSÄ H Ta ina Krea nder Muutos on mahdollisuus Kehityspäällikkö innostuu siitä, että pääsee työssään rakentamaan uutta. T aina Kreander aloitti työskentelyn Kuntarahoituksessa vuonna 1999 – tuolloin työnantajan nimi oli vielä Kuntien Asuntoluotto. Ennen sitä hän työskenteli useissa eri pankeissa Suomessa ja Ruotsissa. – Kuntarahoitukseen hakeuduin aikanaan siksi, että halusin syventää osaamistani ja erikoistua. Ehdin olla edellisessä työpaikassa yli seitsemän vuotta, joten ajattelin, että oli jo korkea aika vaihtaa. Kuntarahoituksessa Kreander työskenteli alkuun asiakastyössä rahoituspalveluissa. Kuntien Asuntoluoton ja Kuntarahoituksen fuusion myötä hän siirtyi töihin back officeen. Kun yhtiöön perustettiin erillinen middle office, Kreander päätyi rakentamaan sen toimintamallia. Tällä hetkellä Kreander työskentelee kehityspäällikkönä Kunta rahoituksen liiketoiminnan kehitysosastolla. – Jotenkin aina ajaudun mukaan uusiin kuvioihin, hän nauraa. – Kaipa se kertoo halustani rakentaa uutta. T E K S T I : s o i l i he l m i n e n K U VA : sa m i l a m b erg Pilkuntarkkaa suunnittelua kovan paineen alla Taina Kreander työskentelee Kuntarahoituksen mittavassa järjestelmähankkeessa, jossa integroidaan toisiinsa back- ja front officen järjestelmät. Työtä tehdään yhteistyössä koko organisaation, mutta erityisen tiiviisti IT-, talous- ja back office -osastojen kanssa. Projektin onnistumisen kannalta on välttämätöntä, että kehittäjät ymmärtävät tuotteiden elinkaarten eri vaiheet ja tarpeet. Kreanderin roolina on toisaalta määritellä Kuntarahoituksen tahtotilaa siitä, miten järjestelmien pitää toimia ja toisaalta testata, että tehdyt muutokset takuuvarmasti toimivat oikein eivätkä aiheuta uusia ongelmia toisaalla järjestelmän toiminnoissa. – Tämäntyylisten hankkeiden suunnittelu on pilkuntarkkaa työtä. Päivittäin pidämme kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa verkkoneuvotteluna scrum-palaverin, jossa varmistetaan mitä eri tahoilla on tehty ja mitä kukin aikoo seuraavaksi tehdä. Tietojärjestelmähankkeet elävät aina toteutuksen aikana. Kunta rahoitus on projektin käynnistyessä määritellyt tarkkaan projektin lopputuloksen, mutta jokaisen uuden vaiheen käynnistyessä määrittelyt tarkistetaan yhdessä järjestelmäntoimittajien kanssa ja tarkennetaan yksittäisiksi toimenpiteiksi. Kreander laskee, että hankkeen juuri päättyneessä toisessa vaiheessa tuotantoon vietiin hänen vastuullaan olevan ohjelman osalta toistasataa erillistä kehityshanketta. – Osa oli pieniä yksityiskohtia, osa isompia ja vaativampia t oiminnallisuuksia. Minun työhöni kuuluu testaaminen ja toiminnan koordinointi. Onnistuminen palkitsee – Tässä työssä onnistumisen hetket ovat hienoja. Yhden vaiheen tuotantoon menosta syntyy euforinen fiilis. On mahtavaa huomata pystyvänsä aidosti helpottamaan muiden työntekoa. Pidän huolen siitä, että välitän kollegoilta saadun kiittävän palautteen myös yhteistyökumppaneille, jotta heidänkin motivaationsa säilyisi. – Työskentelen todella kovan luokan ammattilaisten kanssa: esimieheni on kova luu, jota ilman projekti ei toimisi. Hän on vahva kehityspromoottori ja erinomainen organisaattori, joka tietää mitä tekee. Kehitystiimissämme on erilaisia osaamisia ja sopivasti erilaisia tyyppejä. Meistä on hitsautunut tiivis, hyvin yhteen toimiva porukka. Rasittavinta kehitystyössä on Kreanderin mielestä projektijunnaus. – Tietyssä vaiheessa projektia asiat tuntuvat jämähtävän ja on hetkiä, jolloin tuntuu, että joutuu raportoimaan vain virheitä eivätkä asiat etene suunnitellusti. Vaihtelu pitää talossa Mikä on saanut Taina Kreanderin viihtymään Kuntarahoituksessa jo viisitoista vuotta, kun aiemmin yhteen työpaikkaan jämähtäminen hirvitti? – Olen viihtynyt hirveän hyvin tässä firmassa, osittain varmasti siksi että toimenkuvani on muuttunut moneen kertaan ja olen saanut tehdä erilaisia asioita. Nopeasta kasvusta huolimatta yhtiön koko on edelleen niin kompakti, että työssä on mahdollista vaikuttaa koko ketjuun toiminnon alusta loppuun ja osaamistaan saa käyttää laaja-alaisesti. Isommissa taloissa työnkuva on usein kapeampi. Kreander on työssään Kuntarahoituksessa joutunut venymään uusille osaamisalueille. Se on tuonut hänestä itsestään esiin uusia puolia. – Urani alussa ajattelin että minulle riittää perussuoriutuminen, kahdeksasta neljään -työskentely. Sittemmin olen huomannut, että haluan saada tuloksia aikaan, synnyttää onnistumisia. Siksi kehitystyöt motivoivat. Onnistumisen hetkiä tosin saisi tulla useamminkin, Kreander nauraa. – Työntekijänä olen rauhallinen ja päättäväinen: kun töitä tehdään,niin sitten tehdään. Työ on minulle tärkeää ja olen sitoutunutsiihen. Näen muutoksissa mahdollisuuksia, eivätkä uudet asiat pelota, vaan innostavat. ◆ 25 Kuka? Taina Kreander • Kehittämispäällikkö Kuntarahoituksen liiketoiminnan kehitysosastolla. • Työskennellyt Kuntarahoituksessa vuodesta 1999 lähtien. • Opiskellut laskentatointa, ulkomaankauppaa ja rahoitusta sekä Aasia-opintoja. • Harrastaa pianonsoittoa, joogaa, veneilyä ja puutarhatöitä. Kaikenlaisen musiikin kuluttaja klassisesta oopperaan, mutta pitää itseään ennen kaikkea rokkityttönä. Rahoitusalan järjestelmäkehityksen vaatimukset kasvussa Rahoitusalalla järjestelmä kehityksen haasteet ovat kovia. Alaan liittyvä sääntely lisääntyy nopeasti. Uusia raportointivaa timuksia syntyy jatkuvasti ja niiden ennakointi on vaikeaa, joten maali liikkuu koko ajan. Kehitystyön vaativuutta lisää rahoitusjärjestelmiltä vaadittu äärimmäinen toimintavarmuus. Riittävän osaavia kumppaneita kin on usein vaikea löytää. Kuntarahoituksen järjestel miltä vaaditaan erityisen paljon, koska saman järjestelmän on pystyttävä käsittelemään niin kansainvälisen varainhankinnan monimutkaiset struktuurit kuin kaikki kotimaiset tuotteet lainoista johdannaisiin. 26 Varainhankin ta @ Kengurubon di t Varainhankintaa A ustralia sopii erinomaisesti Kunta rahoituksen varainhankinta tarpeisiin, koska kyseisen markkinan erityispiirteisiin kuuluvat muun muassa pitkät laina-ajat. – Kangaroo-markkinan pitkissä laina-ajoissa sijoittajakunta on perinteisesti koostunut australialaisista ja muista kansainvälisistä henkivakuutusyhtiöistä, joilla on luontainen tarve tehdä pitkäaikaisia sijoituksia vastaamaan heidän pitkäaikaisia vastuitaan. Kuntarahoituksen antolainaus on myös hyvin pitkäaikaista ja tästä syystä Australian markkina on meille erityisen houkutteleva, kertoo varainhankinnan osastonjohtaja Joakim Holmström. Kuntarahoitus palasi Kangaroomarkkinallemaaliskuussa 2014. Kangarootermillä viitataan Australian joukkovelka kirjamarkkinaan ja suomeksi puhutaan yleisesti ”kengurubondeista”. Ensimmäinen Kuntarahoituksen kenguru tehtiin vuonna 2007 ja se erääntyi 2011. Holmströmin mukaan Kuntarahoitus pyrki aktiivisesti tekemään uutta liikkeeseenlaskua jo vuonna 2011, mutta hintasyistä järjestely siirtyi vuoteen 2014. Alkuperäisen kymmenen vuoden ja 125 miljoonan Australian dollarin järjestelyn jälkeen kyseiseen lainaan on tehty huhtikuun 2015 loppuun mennessä neljä lisäystä. Liikkeeseenlaskun koko on tällä hetkellä 500 miljoonaa Australiandollaria eli noin 350 miljoonaa euroa. Australiassa korkotaso on huomattavasti korkeampi kuin euroalueella tai Yhdys valloissa, mutta sielläkin trendi on laskeva. Tästä huolimatta lainan tuotto on sijoittajille edelleen yli kolme prosenttia. Kengurumarkkina on kasvanut ja kansainvälistynyt voimakkaasti viime läheltä ja kaukaa T E K S T I : a n t t i ko n t i o K U Va : i s t o c k p h o t o Julkiset markkinat ovat Kuntarahoituksen varainhankinnan keskiössä. Yhdysvaltain dollarin lisäksi julkisia liikkeeseenlaskuja tehdään Englannin punnissa, Sveitsin frangeissa ja Australian dollareissa. Australian Kangaroojoukkovelkakirjamarkkina on kansainvälistymisen myötä kasvanut voimakkaasti viimeisten vuosien aikana ja se tarjoaa Kuntarahoitukselle erinomaisen keinon tehdä pitkäaikaisia järjestelyjä ja hajauttaa sijoittajakuntaa. Kuntarahoituksen varainhankinta tehdään lähellä ja kaukana. Kengurumarkkinan koko on noin 80 mrd Australian dollaria ja kasvaa noin 15 prosentin vuosivauhtia. 27 vuosienaikana. Vuonna 2014 valtiot ja valtioihin rinnastettavat liikkeeseenlaskijat (sovereign, supra and agency, SSA) tekivät Australiassa uusia liikkeeseenlaskuja yhteensä27 miljardilla Australian dollarilla (noin 20 miljardilla eurolla). Tästä suurin osa tehtiin kymmenen vuoden laina-ajalla. Markkinan koko tällä hetkellä on noin 80 miljardia Australian dollaria ja kasvua edelliseen vuoteen verrattuna tuli noin 15 prosenttia. ErityisestiSSA-liikkeeseenlaskujen määrä kasvoi voimakkaasti suhteessa pankkien ja yritysten liikkeeseenlaskuihin. – Laskeva korkotaso Australiassa ei yksin selitä markkinan kasvua vaan taustalla on kengurumarkkinan huomattava kansainvälistyminen. Erittäin alhaiset korkotasot niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin ovat tukeneet markkinan kasvua kun sijoittajien korko- ja valuuttanäkemysten myötä sijoitusvarallisuutta on hajautettu entistä enemmän Australian dollariin, Holmström kertoo. Hänen mukaansa hinnoittelu on yksi tärkeimmistä komponenteista uutta varainhankintapäätöstä tehtäessä, mutta huomioon otetaan myös muita tekijöitä, kuten haluttu näkyvyys markkinalla ja sijoittajien luottamuksen varmistaminen. Kuntarahoituksen vuosittaisesta noin 6–8 miljardin euron varainhankinnasta noin 40–50 prosenttia tehdään julkisilla markkinoilla. – Australia on strategisia markkinoitamme. Tämä tarkoittaa, että pyrimme tekemään vuosittain ainakin yhden uuden liikkeeseenlaskun tai lisäyksen olemassa oleviin Kuntarahoituksen vuosittaisesta noin 6–8 miljardin euron varainhankinnasta 40–50 prosenttia tehdään julkisilla markkinoilla. joukkovelkakirjoihin. Uusien Australian dollarimääräisten velkakirjojen avulla pystymme luomaan korkokäyrän, joka toimii uusien velkakirjojen hinnoittelun perustana. Tämä parantaa hinnoitteluasemaamme ja jälkimarkkinakaupankäyntiä kyseisellä markkinalla, Holmström kertoo. Kengurusijoittajakunta laajenee Kengurubondien sijoittajat ovat perinteisesti olleet australialaisia institutionaalisia sijoittajia ja japanilaisia vakuutusyhtiöitä. Markkinassa on kuitenkin tapahtunut muutos viimeisen vuoden aikana, sanoo Kuntarahoituksen varainhankinnan rahoituspäällikkö Martin Svedholm. – Sijoittajakunta on selkeästi laajentunut, etenkin keskuspankit ovat alkaneet ostaa aktiivisesti Australian dollarimääräisiä liikkeeseenlaskuja. Kuntarahoituksen 500 miljoonan Australian dollarin kengurulainan sijoittajakunnasta noin 60 prosenttia on australialaisia ja noin 40 prosenttia ulkomaisia sijoittajia. Svedholmin mukaan tämä voi johtua muun muassa Euroopan keskuspankin päätöksestä alkaa ostaa euromääräisiä valtioiden joukkovelkakirjoja. Osto-ohjelma on laskenutkorkotason euroalueella ennätyksellisen alas, mikä taas ajaa keskuspankkeja etsimään vaihtoehtoisia sijoituskohteita korkeamman korkotason markkinoilta, kuten Australiasta. Svedholmin mukaan keskuspankit ovat sijoittaneet myös Kunta rahoituksen kengurubondiin. Sveitsi on historiallisesti ollut yksi Kuntarahoituksen tärkeimmistä varainhankinnan markkinoista. – Valitettavasti toimiminen kyseisellä markkinalla tulee olemaan tänä vuonna vaikeaa. Sveitsin keskuspankki poisti maalis kuussa 2015 frangin kaupankäyntirajan euroa vastaan, mikä johti frangin voimakkaaseen vahvistumiseen ja korkotason laskuun. Suojauksen jälkeinen varainhankinnan kustannus nousi sen verran, että tämän v uoden osalta liikkeeseenlasku tulee olemaan haastava, Svedholm kertoo. – Lisäksi olemme viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana olleet aktiivisia Saksassa pitkissä Schduldschein-lainoissa. Euroalueen matala korkotaso on kuitenkin vaikeuttanut toimimista kyseisellä markkinalla, joten pitkien lainojen markkinoista Australia toimii meille nyt parhaiten. Myös Yhdysvaltojen viitelainamarkkinalla on nähtyviimeisten kuukausien aikana kymmenen vuoden liikkeeseenlaskuja, joten se on meille myös mahdollisuus tulevaisuudessa, Svedholm summaa. ◆ 61 % australialaiset sijoittajat 39 % ulkomaiset sijoittajat 28 VASTUU LLISUU s Ympä rist ö Green Office tekee jokapäiväisistä valinnoista tärkeitä Kuntarahoituksen työntekijät ovat oppineet lajittelemaan jätteitä ja säästämään niin paperia kuin energiaa. Green Office -järjestelmäon samalla parantanut myös työpaikan yhteisöllisyyttä. I dea lähti kysymyksistä. Silloin tällöin kansainväliset sijoittajat haluavat tietää, miten vastuullista Kuntarahoituksen toiminta on. – Koko yhtiömme perustoiminta on vastuullista, koska työmme edistää suomalaisten hyvinvointia. Ympäristö on kuitenkin keskeinen osa vastuullista toimintatapaa, ja halusimme ottaa sen erityisesti huomioon omassa toiminnassamme, Kuntarahoituksen markkinointipäällikkö Sirpa Kestilä sanoo. Kun Kuntarahoituksessa tutustuttiinerilaisiin vastuullisuusohjelmiin, huomattiin, että ne olivat usein rakenteeltaan liian raskaita rahoitusalan toimijalle,jolla ei ole vaikkapa valmistus- ja jakeluprosesseja. – Green Office sopi parhaiten meidän toimintatapaamme. WWF eli Maailman luonnonsäätiö on kansainvälisesti tunnettu ja hyväksytty, joten se sopii myös sijoittajille. Paperinkulutus vähentynyt Green Office auttaa työpaikkoja pienentämäänekologista jalanjälkeään ja kasvihuonekaasupäästöjä. Järjestelmä sopii kaikenkokoisille ja -muotoisille työpaikoille. Järjestelmäänliittyjävoi määritellä oman toiminnanympäristö vaikutusten kannalta merkittä vimmätpääindikaattorit, joiden avulla ekologisuuden edistymistä seurataan. Kuntarahoitus valitsi indikaattoreiksi biojätteen sekä sähkön- ja paperinkulutuksen. Esimerkiksi kopiopaperinkulutuksessa t oimisto on edistynyt merkittävästi. Kun vielä 2012 henkilöä kohti meni 32 riisiä paperia, vuonna 2014 sama luku oli enää 12,2. Yksi riisi sisältää 500 paperiarkkia. Parannusta on saatu aikaan pienillä teoilla:työntekijöitä pyydetään harkitsemaan, mitä kaikkea kannattaa tulostaa, vuosikertomus löytyy netistä eikä esitteitä paineta. Sähköisten järjestelmien kehityksenmyötä paperinkäyttö tulee entisestään vähenemään. Green Office • WWF:n toimistoille suunniteltu ympäristöjärjestelmä. • Toimistot raportoivat edistymisestään vuosittain itse valitsemiensa indikaattorien avulla. • Kolmen vuoden välein Green Office -asiantuntija tekee tarkastuskäynnin. • wwf.fi/greenoffice 29 T E K S T I : he ta m u u r i n e n K U VAT: s o i l i he l m i n e n ja i s t o c k p h o t o Kierrättäminen, uudelleenkäytettävien kestotavaroiden käyttäminen ja luomutuotteidensuosiminen ovat Kuntarahoituksen arkea. Työnantaja tukee työntekijöiden hyötyliikuntaa ja julkisen liikenteen käyttöä. Pienet ja helpot teot Ilmastonmuutos on ihmiskunnan ongelmista suurin. Sen massiivisuus saa monet turhautumaan. Mitä hyötyä on printtaamisesta kaksipuoliselle paperille, kun ongelma on niin valtava? Juuri ongelman suuruuden takia kaikilla teoilla on merkitystä, vastaa Green Office -päällikkö Helka Julkunen WWF:stä. – Kun pienet, hyvät tavat leviävät, kyse onkin äkkiä satojen, tuhansien ja miljoonien ihmisten tekemisistä. Me haemme tällä kestävän kehityksen elämäntapamuutoksia. Organisaatiolla on lisäksi isompi vastuu kuin yksityisellä ihmisellä. – Työntekijöiden arkivalintojen lisäksi organisaatio voi tehdä suuria muutoksia esimerkiksi valaistukseen tai matkustus tapoihin liittyen. Yksilöiden motivoiminen on helpompaa, kun asiat ovat pieniä. Ne eivät vaadi mahdottomia. Samaa mieltä on myös Kuntarahoituksen Green Office -tiimi, johon kuuluu Sirpa Kestilän lisäksi toimistoassistentti Riitta Ansio ja projektiassistentti Tiina Lammi. – Green Office -tiimi tekee ekologisuuden niin helpoksi kuin mahdollista. Olemme toteuttaneet konkreettisia projekteja, kuten kirpputoreja sekä kierrätyskampanjan, johon Kierrätyskeskus toimitti tarvittavat lajitteluastiat, Lammi kertoo. Julkisen liikenteen käyttöön kannustetaan tarjoamalla henkilökunnalle työmatkaseteleitä. Riitta Ansion mukaan pienistä teoista tulee pian totuttuja tapoja, ja ne alkavat heijastua omaan elämään vapaa-ajallakin. Aina voi parantaa Green Office -järjestelmän vaikeusaste kasvaa ajan kuluessa. – Vaikeammaksi kestävä kehittäminen käy, kun isoimmat muutokset on jo tehty. Ohjelma vaatii jatkuvaa parantamista. Jo sekin, että ylläpitää hyvää tasoa, vaatii työtä. Me WWF:ssä voimme antaa vinkkejä ja uusia haasteita, Julkunen sanoo. Kuntarahoitukselle ensimmäinen Green Office -tarkastus tehtiin vuonna 2012 ja uudelleen tänä vuonna. WWF:n Green Office -asiantuntija Mikko Kuiri antaa Kuntarahoitukselle tunnustusta jo siitä, että Green Office -järjestelmä on otettu käyttöön. – Se kertoo halusta parantaa ympäristö asioita käytännössä. Ohjelman toteutus tarkoittaa konkreettisten toimenpiteiden, vastuuhenkilöiden, aikataulujen ja ympäristöindikaattorien määrittämistä. Tämä vaatii sitoutumista aina johdon tasolta kaikkiin toimistotyöntekijöihin asti. Kuntarahoituksessa johto on antanut Green Office -tiimille tukensa. – Olemme voineet esimerkiksi hankinnoissa suosia vähän kalliimpia kotimaisia ja luomutuotteita, Sirpa Kestilä kertoo. Green Officella haetaan kestävän kehityksen elämäntapamuutoksia. Yhteisöllisyys paranee WWF:n Kuiri kehuu Kuntarahoituksen toimiston materiaalitehokkuutta. Sitä on parannettu hankkimalla kierrätettyjä kalusteita ja panemalla tarpeettomia takaisin kiertoon. – Voisi myös mainita kattavan lajittelun toimistolla, jossa jopa metalli saadaan kerättyä kiertoon. Energiansäästötoimen piteet valojen sammuttelusta ja toimisto laitteiden virransäästöasetuksista aina ekologisten hankintojen huomioimiseen ovat huomattavia. Kuntarahoituksen Green Office -tiimin mukaan toiminta on voimistanut myös työpaikan yhteisöllisyyttä. – Green Officesta on tullut vuosien mittaan vain pohja, jonka lisäksi on järjestetty esimerkiksi Tiinan ideoimia luomuaamiaisia ja polkupyörähuoltoa, kehuu Kestilä. Hyväntekeväisyydestä on tullut luonteva jatke ympäristöteoille. Nepalin maanjäristyksen uhreille on kerätty makuupusseja ja löytöeläimille vanhoja peittoja ja tyynyjä. – Meillä asiat ovat niin hyvin, että voimme jakaa siitä myös muille, toteaa Tiina Lammi. ◆ 30 UUD E T K UNTAR AHO ITUSLAISET t seen? isiä, tarahoituk Töihin Kun sii jatkuvasti asiakaslähtö jia, Osaava ja tehokas organisaatiomme on jälleen täydentynyt neljällä uudella rahoitusalan ammattilaisella: tus et isia osaa Kuntarahoi teistyöhalu kyisiä ja yh ky is uolisia m ip tu u on uusi llisia ja m me vastuu am tarinoita rjo en ta st e ill ai sl jo ntarahoitu ku so at lla-toissaK tehtäviä. oitus.fi/mei h ra ta n u .k www verkossa: -tarinoita. ituslaisten o h ra ta n ku Jarkko Juoperi järjestelmäasiantuntija Jarkko aloitti Kuntarahoituksen IT-osastolla järjestelmäasiantuntijana toukokuussa 2015. Koulutukseltaan hän on t ietoliikenneinsinööri Tampereen ammattikorkea koulusta. Ennen Kuntarahoitusta Jarkko on työskennellyt muun muassaEiran sairaalassa, Amer Sportsilla ja Keravan kaupungilla. Vapaa-aikaansa hän viettää lähinnä kotona lasten kanssa, l isäksi hän harrastaa uintia ja videopelejä. Mika Korhonen rahoitusneuvoja Mika aloitti Kuntarahoituksessa rahoitusneuvojana toukokuussa 2015. Tätä e nnen hän työskenteli Kuntarahoituksen trainee-ohjelmassa tutustuen eri osastojen toimintaan 11 kuukauden ajan. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi elokuussa 2014. Aikaisempaa työkokemusta hänellä on kesätöiden merkeissä Mandatum Lifesta sekä Etelä-Karjalan Osuuspankista. Vapaa-aikaansa Mika viettää perheen, ystävien, liikunnan sekä matkustelun merkeissä. Henrietta Mäkelä financial controller Henrietta on työskennellyt Kuntarahoituksessa huhtikuusta 2015 financial controllerina. Aikaisemmin hän työskenteli PwC:llä yritysten rahoitus- ja sijoitustoimintojen tarkastukseen erikoistuneessa ryhmässä työskennellen pääasiassa pörssiyhtiöiden ja FS-sektorin yhtiöiden kanssa. Henrietta on koulutukseltaan KTM Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Vapaa-ajalla Henrietta käy CrossFit-salilla, lenkkeilee ja viettää vapaa-aikaa ystävien ja avopuolison kanssa. Minna Romppanen rahoitusassistentti Minna on aloittanut Kuntarahoituksessa työt kesätyöntekijänä toukokuussa 2013, jonka jälkeen hän on tehnyt töitä Kuntarahoituksessa osa-aikaisesti leasingosastolla opintojen ohella. Toukokuussa 2015 Minna valmistui tradenomiksi ja aloitti työskentelyn vakituisena rahoitusassistenttina. Ennen Kuntarahoitusta hän on työskennellyt Aktia Yritysrahoituksessa. Minna harrastaa lenkkeilyä, sulkapalloa sekä ohjatuilla jumppatunneilla käymistä. Lisäksi sisustamiseen liittyvät asiat ovat hänen sydäntään lähellä. g K U N TA R A H O I T U KS E N AS I A K AS L EHTI 2/20 15 Eko rakentamine n yleistyy Kuopio tiivistää konserniyhteistyötä 31 Kuntarahoitus Oyj on taseella mitaten Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos. Sen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio, ja se on olennainen osa suomalaisen Ratkaisun avaimia Inspirasta yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta. Hollola Uusia ratkaisuja asuntotarpeeseen Sivu 14 PA LV E LU KO RTTI luottaa leasingiin Kuntarahoituksen tase on noin 30 miljardia euroa. Yhtiön varainhankinta tehdään pääosin kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus. Kuntarahoituksen tehtävänä on turvata kuntien investointien ja valtion tukeman sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus kilpailukykyisesti kaikissa markkinatilanteissa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat Kerro mielipiteesi lehdestä ja osallistu arvontaan. yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla sosiaalisia ja yleishyödyllisiä kohteita, esimerkiksi päiväkoteja, kouluja, asuntoja ja sairaaloita sekä muita kunnallisia investointeja. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi Kolmen askeleen polku verkkokyselyyn 1. Mene osoitteeseen www.mcipress.fi/ huomisentekijat 2. Merkitse numerosarja 553421. 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamallalähetäpainiketta. Arvottava palkinto on noin 800 euron arvoinen iPhone 6 Plus -puhelin. Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevärkaudella 2015. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2015. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Syyskauden lukijapalkinnon Samsungin kamerapuhelimen voitti URA-lehden lukija Marie Sandberg. Palvelukortti ☐ Haluan tilata Kuntarahoituksen sähköisen uutiskirjeen ☐ Haluan tilata asiakaslehden ☐ Haluan Kuntarahoituksen Viikkokatsauksen maanantaisin Vastaanottaja maksaa postimaksun sähköpostiini ☐ Haluan tilata Inspiran sähköisen uutiskirjeen ☐ Haluan, että Kuntarahoituksesta otetaan minuun yhteyttä ☐ Haluan että Inspirasta otetaan minuun yhteyttä ☐ Osoitetietoni ovat muuttuneet Palautetta tai yhteydenottopyynnön lisätietoja: Nimi : Osoite : Sähköposti : Postinumero : Puhelin : Postitmp.: Kuntarahoitus Oyj Tunnus: 5006528 00003 Vastauslähetys n e id e u kk u o j a t n u K ! s a a t n ii t t a l e p p KuRaCu Kuntarahoitus järjesti kolmannen kerran koko kuntaväelle tarkoitetun KuRaCupjalkapalloturnauksen Talin jalkapallohallissa Helsingissä lauantaina 23.5. Päivän aikana pelattiin ensin 18 jännittävää ottelua alkusarjan kahdessa lohkossa, ja sen jälkeen sijoitusottelut. Loppuottelussa nähtiin tiukka kamppailu Kemiönsaaren kunnan ja Kuntarahoituksen oman joukkueen välillä, joka päättyi Kemiönsaaren niukkaan 1-0 -voittoon. Ensi vuonna KuRaCup pelataan taas toukokuussa, lisätietoja tapahtumasta saat osoitteesta www.kuracup.fi KuRaCup 2015 tulostaulukko 1. Kemiönsaaren kunta 2. Kuntarahoitus 3. Nuorisoasiankeskus, Helsinki 4. FC Böle, HSY/SYT 5. Hakalan pojat, Helsingin kaupunginkanslia 6. Espoon kirjaston Pallo-Taika, Espoon kaupunginkirjasto 7. ESE, Etelä-Savon Energia -konserni 8. Hallat, Tampereen yliopiston kunnallistieteiden opiskelijat 9. AS Viikki, Helsingin kaupungin ympäristökeskus 10.Karkkilan kaupunki
© Copyright 2024