1. No category

Ajassa | näkökulma
ANTERO AITIO
LKT, professori hc
IARC:n monografiaohjelman
johtaja vuosina 1987–1989
Mittasuhteita asetaldehydin
karsinogeenisyydelle
Asetaldehydi ei selitä kaikkia etanolin aiheuttamia kasvaimia.
On myös muistettava, että annos tekee myrkyn. Erityisesti ei ole
mitään syytä lietsoa pelkoa pieniä asetaldehydipitoisuuksia
sisältäviä elintarvikkeita kohtaan.
LKT, professori Mikko Salaspuro ym. kirjoittivat Lääkärilehdessä 33/2015 (1) asetaldehydistä
vaiettuna karsinogeenina; kirjoitus antaa aihetta muutamaan kommenttiin. Kirjoittajat toteavat, että ”yhden geenivirheen aiheuttama aldehydidehydrogenaasientsyymin (ALDH2) puute
on terveyden riskitekijä, joka ohittaa yleisyydessä familiaalisen hyperkolesterolemian.” Koko
maailman väestössä tämä pitänee paikkansa.
Kuitenkin olisi ehkä – Suomen Lääkärilehteen
kun kirjoitetaan – voinut myös mainita, että
Suomen kantaväestössä mainittu puutos on
joko äärimmäisen harvinainen tai sitä ei esiinny ollenkaan.
Asetaldehydi ei selitä kaikkia etanolin
aiheuttamia kasvaimia.
SIDONNAISUUDET
ICMJE:n lomake: Ei sidonnaisuuksia.
23 9 4
Edelleen kirjoittajat toteavat, että ”yhteneväisesti lisääntyneen asetaldehydialtistuksen kanssa ALDH2-puutteisten suu-, nielu-, ruokatorvija mahasyövän riski on ALDH2-aktiivisiin verrattuna moninkertainen ja sitä suurempi, mitä
enemmän he alkoholia käyttävät”. Ylivoimaisesti tärkein ihmisen asetaldehydin lähde on alkoholijuomien etanoli, joka metaboloituu asetaldehydiksi. Etanolialtistuminen aiheuttaa ylempien hengitys- ja ruoansulatuselinten (suu, nielu, kurkunpää, ruokatorvi) levyepiteelisyöpien
lisääntymistä, mutta näyttöä ei ole siitä, että
altistuminen aiheuttaisi mahakarsinoomaa (2),
joka on lähes aina adenokarsinooma.
Salaspuro ym. toteavat, että ”etanoli itsessään
ei ole karsinogeeni, mutta asetaldehydi on”. Kuitenkin kansainvälinen syöväntutkimuslaitos
IARC toteaa (2), että etanoli on ihmiselle karsinogeeninen. Koska ihminen ei voi altistua etanolille ilman, että samalla altistuisi asetaldehydille, niiden vaikutusten erottaminen on hankalaa. Kuitenkin juomaveteen lisätty asetaldehydi aiheutti rotissa vain marginaalisen haimaadenoomien ilmaantuvuuden suurenemisen,
kun taas etanoli aiheutti haiman, aivolisäkkeen
ja lisämunuaisen adenoomia ja maksan, pään
ja kaulan (suu, huulet, kieli) ja etumahan kasvaimia.
Asetaldehydi ei siis selitä kaikkia etanolin
aiheuttamia kasvaimia. On epätodennäköistä,
että ravintoaineiden sisältämä tai elimistön
niistä tuottama asetaldehydi pääsisi rintarauhaseen tai paksusuoleen saakka – joissa kuitenkin
alkoholijuomat aiheuttavat syöpää (2).
ETANOLI ON HUOLISTA SUUREMPI
Asetaldehydi on karsinogeeni ja voi aiheuttaa
hengitysteiden kasvaimia sille altistuville työntekijöille (3). Se voi hyvin olla osasyyllinen alkoholijuomien aiheuttamiin ylemmän hengitysja ruoansulatuselimistön syöpiin. Kuitenkin
annos tekee myrkyn, vaikka kuinka olisi kyse
satunnaisesta ilmiöstä. Alkoholijuomien etanolista syntyy aineenvaihdunnassa noin 50
(olut), 100 (viinit) ja jopa 600 (tislatut juomat)
grammaa/l asetaldehydiä. Tämä on 3 000–
40 000 kertaa enemmän kuin Salaspuron ym.
esittämä ”useiden elintarvikkeiden” suurin todettu asetaldehydipitoisuus 15 milligrammaa/l
ja 500–1 000 kertaa enemmän kuin alkoholijuomien suurimmat asetaldehydipitoisuudet (oluet
63 mg/l, viinit 211 mg/l, tislatut juomat 1 159
mg/l) (4). Täten ei ole syytä olla huolissaan
alkoholijuomien sisältämästä asetaldehydistä –
ainakaan yhtä paljon kuin sen sisältämästä etanolista.
SUOMEN LÄÄKÄRILEHTI 38/2015 VSK 70
KIRJALLISUUTTA
1 Salaspuo M, Härkönen M, Marvola
M ym. Asetaldehydi on vaiettu
karsinogeeni. Suom Lääkäril
2015:70;1978–9.
2 Consumption of alcoholic
beverages. Personal habits and
indoor combustion. IARC,
Monographs on the evaluation of
carcinogenic risks to humans
2012;100E:373–499.
3 Acetaldehyde. Re-evaluation of
some organic chemicals,
hydrazine and hydrogen peroxide.
IARC, Monographs on the
evaluation of carcinogenic risks
to humans 1999;71:319–335.
4 Lachenmeier DW, Sohnius EM
(2008) The role of acetaldehyde
outside ethanol metabolism in the
carcinogenicity of alcoholic
beverages: evidence from a large
chemical survey. Food Chem Toxicol;46(8):2903–11.
5 Tobacco smoking. Personal habits
and indoor combustion. IARC,
Monographs on the evaluation of
carcinogenic risks to humans
2012;100E:43–229.
alkoholijuomiin verrattuna, ei selitä pääosaa
tupakoinnin aiheuttamista syöpätyypeistä. Lisäksi tupakoivien runsaasti alkoholia käyttävien
riski sairastua ylempien ruoansulatus- ja hengitysteiden syöpään on paljon suurempi (synergistinen vaikutus) kuin kummastakin erikseen
laskettu, additiivinen vaikutus antaisi olettaa.
Jos tupakansavun ja alkoholijuomien aiheuttaman syövän takana olisi asetaldehydi, ei synergististä vaikutusta voisi olla olemassa.
Salaspuron ym. artikkelin kaikki tekijät ovat
Biohit Oyj:n tieteellisen neuvottelukunnan jäseniä tai omistajia tai molempia. Yhtiö tuottaa ja
mainostaa – Lääkärilehdessäkin toistuvasti –
asetaldehydiä poistavaa ja siten mahasyöpää
estävää tuotetta (www.acetium.com/fi/acetiumsuojaa-vatsasi). On vaikea välttyä vaikutelmalta,
että sidonnaisuudella on yhteys kirjoituksen
ilmeiseen objektiivisuuden puutteeseen. �
PantherMedia
Erityisesti ei ole mitään syytä lietsoa pelkoa
pieniä asetaldehydipitoisuuksia sisältäviä elintarvikkeita kohtaan. Tällaista pelkoa on jo syntynyt päätellen Hyvä Terveys -lehdessä (10/2015)
julkaistusta lukijan kysymyksestä: ”Välillä tulee
jopa mietittyä, mitä oikein uskaltaa syödä, jotta
välttyisi asetaldehydiltä”.
Salaspuron ym. mukaan asetaldehydi on
tupakansavun merkittävin karsinogeeni. Tupakointi aiheuttaa ihmisessä syöpää lukuisissa
elimissä: keuhkot, suuontelo, nielu, nenä ja sen
sivuontelot, kurkunpää, ruokatorvi, mahalaukku, haima, paksu- ja peräsuoli, maksa, munuainen, virtsatiet, kohdunkaula, munasarja ja luuydin (myelooinen leukemia) (5). Alkoholin syöpäkirjo (2) taas on selvästi suppeampi: levyepiteelipeitteiset ylemmät hengitystiet ja ruokatorvi, paksu- ja peräsuoli, maksa ja rintarauhanen.
Täten asetaldehydi, jota tupakassa on vähän
Näkökulma-palstalla julkaistavien kirjoitusten enimmäispituus on 5 000 merkkiä.
Toimitus lyhentää kirjoituksia tarvittaessa.
Palstalle tarkoitetut kirjoitukset lähetetään osoitteeseen laakarilehti@laakarilehti.fi
SUOMEN LÄÄKÄRILEHTI 38/2015 VSK 70
2395