SEPÄNKATU 15-17 Asemakaavan muutos
Työ nro 1663 12.2.2015 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS SEPÄNKATU 15-17 Asemakaavan muutos KAAVASELOSTUS, luonnos KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo KrakLK Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima 11.6.2014 1 SEPÄNKATU 15-17 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Joensuun kaupungin IV kaupunginosan korttelin 49 osaa. Asemakaavan muutoksella muodostuu Joensuun kaupungin IV kaupunginosan korttelin 49 osa. Kaavoitusohjelman työ nro 1663 Joensuu 12.2.2015 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 2 TIIVISTELMÄ .......................................................................................... 3 LÄHTÖKOHDAT .....................................................................................4 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA................................................................. 4 2.1.1 Alueen yleiskuvaus ...................................................................................................... 4 2.1.2 Luonnonympäristö ...................................................................................................... 4 2.1.3 Rakennettu ympäristö ................................................................................................. 5 2.1.4 Väestö ......................................................................................................................... 6 2.1.5 Liikenne....................................................................................................................... 7 2.1.6 Maanomistus............................................................................................................... 9 2.2 SUUNNITTELUTILANNE ................................................................................................ 9 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset .................................. 9 3 TAVOITTEET ........................................................................................ 11 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE ....................................................................11 3.2 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ......................................................................................11 3.2.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ..................................................................11 3.2.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet ................................................................ 12 3.2.3 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet................................................13 3.2.4 Tavoitteiden tarkentuminen suunnittelun aikana ..................................................... 14 4 5 VAIHTOEHDOT .................................................................................... 14 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU ............................................. 14 5.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT .................................................. 14 5.2 ALUEVARAUKSET ........................................................................................................ 15 5.2.1 Korttelialueet ............................................................................................................ 15 5.3 KAAVAN VAIKUTUKSET .............................................................................................. 15 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön .................................................................... 15 5.3.2 Muut vaikutukset ...................................................................................................... 18 5.4 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN..................... 18 6 TOTEUTUS........................................................................................... 19 6.1 7 KAAVAN TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS..................................................................... 19 SUUNNITTELUVAIHEET ....................................................................... 19 TILASTOLOMAKE (lisätään lopulliseen selostukseen) HANKEKORTTI (lisätään lopulliseen selostukseen) LIITTEET 1. Asemakaavaluonnos 2. Havainnekuva 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.6.2014 4. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet niihin 3 1 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen perustelut Asemakaavan muutos perustuu As Oy Sepänkatu 17 ja Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin yhteiseen hakemukseen. Asemakaavalla mahdollistetaan lisärakennusoikeus, josta saatavilla tuloilla on tarkoitus kattaa yhtiöiden tulevat korjaustarpeet. Asemakaava sallii kuusikerroksisen asuinrakennuksen toteuttamisen Malmikadun varrelle, nykyisen pysäköintikatoksen paikalle sekä nykyisen yksikerroksisen päiväkotirakennuksen korvaamisen kuusikerroksisella asuinrakennuksella korttelin sisäosissa. Malmikadun varressa sijaitsevalle tontille 7 voidaan myöhemmin laatia asemakaavan muutos, joka turvaa sille vastaavan rakentamismahdollisuuden kuin Sepänkatu 17. Kaavaprosessi Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä 31.7.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä 31.7. – 22.8.2014 ja se esiteltiin yleisötilaisuudessa 5.8.2014 Caelicumin auditoriossa. Tilaisuuden järjestämisestä kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä ja suunnittelualueen kiinteistöjen haltijoille postitettiin tiedote. Yleisötilaisuudessa oli paikalla 21 henkeä. Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä 12.2. – 6.3.2015 ja siitä pyydetään tarpeelliset lausunnot. Asemakaavaluonnos esitellään yleisötilaisuudessa 17.2.2015 Joensuun pääkirjaston Muikku-salissa. Yleisötilaisuudesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä. Vireilletulovaiheessa jätetyt mielipiteet sekä lausunnot ovat liitteenä kaavaselostuksessa. Toteuttaminen Asemakaavan mukainen lisärakentaminen voidaan aloittaa, kun kaava on saanut lainvoiman ja uudet rakennukset on luvitettu. Asemakaavaluonnos, liite 1 10 Liite 1, 1 / 4 8 III 8 19 4 21 16 20 6943800 2 1 17 486900 14 7 18 kt 15 13 15 kt MAL MIK 5 kt sp kt TU SIKA LÄN 4 3 2 17 1 15 1 14 e=1.1 8 12 6 43 AK 11 III 16 16 VI ik IV 10 17 7 ik III ATU IV III p kt III kt 7 7 49 VI49 10 e=1.5 11 21 14 6 SEP AK-11 III ATU 8 ÄNK IV 7 IV 20 III 22 KAL 23 AST 18 V 12 III AJA 5 50 III III NKA TU 22 18 19 21 64 2 III 1 11 18 10 1 19 Ka 13 11 20 kt las 6943600 11 taj kt an 5 II 57 0 5 9 10 20 30 40 50 487000 III 8 III ka tu 20 100 6 8 III 15 0 5 Liite 1, 2 / 4 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AK AK-11 0020000 Asuinkerrostalojen korttelialue. 0020011 Asuinkerrostalojen korttelialue opiskelija-asuntoja varten. 0820000 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 0840000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 0850000 Osa-alueen raja. IV 0910000 Kaupungin- tai kunnanosan numero. 49 0930000 Korttelin numero. VI e=1.2 1000000 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 1050000 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. 1130000 Rakennusala. ik 1310000 Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleiseen rakennuksen seinään ei saa sijoittaa ikkunoita. 1340000 Istutettava alueen osa. p 1510000 Pysäköimispaikka. 1590000 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Liite 1, 3 / 4 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Kuusikerroksisen rakennuksen ylin kerros on rakennettava kadunpuolella sisäänvedettynä, niin että rakennuksen räystäslinja hahmottuu kadulta katsottuna yhtenäisenä ja rakennus vaikuttaa viisikerroksiselta. 2. Kussakin kerroksessa lasketaan porrashuone- ja sisäaulatiloja kuuluvan rakennusoikeuteen 20 kerrosneliömetrin verran. 20 kerrosneliömetrin rajan ylittäviä osia ei lasketa rakennusoikeuteen mikäli ne lisäävät porrasaulan viihtyisyyttä. Näille tiloille ei tarvitse varata autopaikkoja. Käytävämäisiä tiloja ei kuitenkaan lasketa porrashuone- ja sisäaulatiloiksi ja ne lasketaan rakennusoikeuteen. 3. Asuinrakennusten 1. kerrokseen saa rakentaa myös autonsäilytyspaikkoja. AK-korttelialue: 4. Uudisrakennus on toteutettava yleisilmeeltään vaaleana. 5. Autojen säilytyspaikan rakennusalalle voi sijoittaa jätekatoksen. AK-11 korttelialue: 6. Leikki- ja oleskelualueeksi on varattava yhtenäistä aluetta vähintään 500 m2. 7. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään yksi paikka asuntojen kerrosalan 30 m2 kohti. Puolet näistä paikoista on oltava sisätiloissa. Ulkona sijaitsevat polkupyöräpaikat on katettava. PYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET AK-korttelialue: Autopaikkoja on tonttia varten varattava käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: - yksi autopaikka kutakin asuntojen kerrosalan 100 neliömetriä kohden. - yksi autopaikka kutakin palveluasumisen (tuettu asuminen) kerrosalan 190 neliömetriä kohden. AK-11 -korttelialue: Autopaikkoja on tonttia varten varattava käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: - yksi autopaikka kutakin opiskelija-asuntojen kerrosalan 160 neliömetriä kohden. Kuitenkin vähintään 46 autopaikkaa. Liite 1, 4 / 4 Pohjakartta kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Timo Lajunen Kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU IV kaupunginosan korttelin 49 osan asemakaavan muutos. SEPÄNKATU 15 ja 17 L U O N N O S KRAKLK KH Näht KV Pvm 12.2.2015 Asemakaavan voimaantulo Mk 1:1000 Suunn. Katarina Surakka Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Katarina Surakka/Kaija Kinnunen Arkisto IV/1663 4 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 2.1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee ruutukaavan länsireunalla, aivan Mehtimäen urheilupuiston ja Tiedepuiston vieressä. Korttelia rajaa kolmelta suunnalta neljä- ja viisikerroksiset asuinkerrostalot, pohjoisreunaa rajaa matala autokatos. Rakennukset ovat lamellitaloja. Vanhimmat niistä rakennettiin 1970-luvun alkuvuosina. Korttelin eteläisen reunan sulkeva viisikerroksinen asuinrakennus on 1990-luvun puolivälistä. Suunnittelualuetta rajaavat Länsikatu, Kalastajankatu, Sepänkatu ja Malmikatu. Näistä Länsikatu on yksi keskustan pääkaduista, ja muut lähinnä asuntokatuja. 2.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue sijaitsee Joensuun keskustassa. Suurmaisemassa kaupungin keskusta on sijoittunut Pielisjoen suistoalueelle, jossa maanpinnan korkeus on noin +80 mpy. Kuva 1: Suunnittelualueen sijainti Joensuun suurmaisemassa. 5 Maaperä suunnittelualueella on pääosin löyhärakenteista ja routivaa silttiä, jossa esiintyy hienohiekka- ja savikerroksia (Havetec 1984). Suunnittelualue on sadevesiviemäröinnin piirissä, tosin suuri osa korttelin pinta-alasta on läpäisevää pintaa, joten osa hulevesistä imeytyy maaperään. Suunnittelualueen luonnonympäristö rajoittuu korttelin sisäosiin jäävään kasvillisuuteen sekä Sepänkadun ja Länsikadun katupuihin. Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelualueita, suojeluohjelmien alaisia alueita tai luonnonsuojelulain mukaan suojeltavia alueita. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee keskustan kerrostalovaltaisella asuinalueella, aivan ruutukaavan reunassa. Nykyisin kaupunkikuva suunnittelualueen lähiympäristössä on varsin homogeeninen: katuja rajaavat kortteleiden pitkille sivuille sijoitetut lamellitalot, joiden räystäslinja kulkee melko tarkoin samassa tasossa. Rakennukset ovat maanpäällisin kellarikerroksin varustettuja kolmikerroksisia asuintaloja. Ne vastaavat siis korkeudeltaan nykyisiä nelikerroksisia taloja. Kuva 2: Kaaviokuva keskustan rakennusten kerroskorkeuksista nykyisin. Keskustaa on tarkoitus kehittää tulevaisuudessa tehokkaammin rakennetuksi. Keskustan osayleiskaavassa hyväksyttiin keskustan rakentamisen tavoitetehokkuudet ja rakennusten tavoiteltavat korkeudet. Ydinkeskusta on tulevaisuudessa kuusikerroksisten rakennusten aluetta, jossa korttelitehokkuus vaihtelee 2,0 ja 3,5 välillä. Tehokasta ydintä seuraa vyöhyke, jossa rakennusten korkeus vaihtelee neljän ja kuuden kerroksen välillä korttelitehokkuuden ollessa 1,0…2,0. Aivan ruutukaavan eteläosassa ja pohjoisosassa on selkeästi vähemmän tehokkaasti toteutettavat alueet. Suunnittelualue sijaitsee toiseksi tehokkaimman vyöhykkeen reunalla. 6 Kuva 3: Keskustan osayleiskaavan mukaiset tavoiteltavat kerrosluvut ja korttelitehokkuudet. Keskustan palvelut ovat hyvin saavutettavissa kaava-alueelta, torille on matkaa linnuntietä 800 metriä. Tiedepuisto ja Mehtimäen urheilupuisto sijaitsevat aivan korttelin vieressä. Yliopistolle on matkaa 500 m ja kirjastoon 400 m. 2.1.4 Väestö IV kaupunginosassa asui 3609 asukasta 31.12.2013. Asukkaista on päiväkoti- ja kouluikäisiä vähemmän kuin kaupungissa keskimäärin. Opiskelijaikäisten osuus on keskimääräistä suurempi, samoin eläkeikäisten. Kaupungin tavoitteena on lisätä keskustan asukasmäärää maltillisesti. 2.1.5 7 Liikenne Nykyisin keskustan liikenne pyritään keskittämään ns. keskustan kehälle (kuvassa sinisellä värillä) ja kokoojakaduille. Koska katuverkko on hyvin homogeeninen, ei liikenne ohjaudu toivotusti vaan jakautuu osin asuntokaduille. Keskustan osayleiskaavan yhteydessä tehdyssä liikennesuunnitelmassa on keskustan katuverkko jäsennelty osin uudestaan. Tässä suunnitelmassa Länsikatu alueellinen kokoojakatu ja Sepänkatu, Malmikatu ja Kalastajankatu ovat tonttikatuja. Liikenne keskustan läpi pyritään ohjaamaan pääkatujen ja kokoojakatujen kautta, jolloin tonttikadut jäävät vähemmälle liikenteelle. Vuonna 2012 liikenteen määrä Länsikadulla välillä Kalastajankatu – Malmikatu oli 6136 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenteen odotetaan hiukan vähenevän tällä osuudella keskustan uusien liikennejärjestelyiden vuoksi, ja vuonna 2030 ennustetaan liikennemäärän olevan noin 5000 ajoneuvoa vuorokaudessa. 8 Kevyelle liikenteelle pyritään järjestämään turvallinen yhteys joka korttelista. Kaava-alueen läheisimmät pääpyöräilyreitit kulkevat Länsikadulla ja Malmikadulla. Malmikadun pääpyöräilyreittiä ei ole toteutettu, mutta sitä koskeva yleissuunnitelma on laadittu. Malmikadun muutos toteutettaneen vuosikymmenen lopulla. 9 2.1.6 Maanomistus Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli ja As Oy Joensuun Sepänkatu 17 omistavat omat kiinteistönsä. Kuva 4: Maanomistus suunnittelualueen läheisyydessä. Kellertävä on kaupungin omistuksessa, punertava kaupungin omistuksessa, mutta vuokrattu ja valkoinen maa-alue yksityisessä omistuksessa. 2.2 2.2.1 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Karjalan maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. 1., 2. ja 3. vaiheen maakuntakaavat ovat voimassa ja 4. vaiheen maakuntakaavan on tarkoitus olla ehdotusvaiheessa tammikuussa 2015. Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty seutuvaltuustossa 2.12.2008. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen 29.12.2009 ja yleiskaava on tullut voimaan 14.1.2010. 10 Keskustan osayleiskaava Keskustan osayleiskaava korvaa seudun yleiskaavan asemakaavoitusta ohjaavana kaavana keskustan alueella. Osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.12.2012 (§175) ja määrätty voimaan muilta kuin valituksenalaisilta osiltaan 1.5.2014. Valitukset eivät kohdistu suunnittelualueeseen. Asemakaava Kaava-alueella on voimassa 16.9.1969 vahvistettu korttelien 49, 50 ja 51 asemakaava tontin 8 osalta sekä 21.10.1992 vahvistettu kortteli 49 osan asemakaava tontin 11 osalta. Kuva 5: Ote voimassa olevasta asemakaavasta Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 25.1.2010 ja se on tullut voimaan 1.4.2010. Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty teknisen viraston laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000. Rakennuskiellot Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n rakennuskieltoa. Joensuun Strategiat Joensuun kaupungin strategia ”Rajaton tulevaisuus” on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.6.2013. Kaupunkirakenneohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 4.11.2013 (§167). Joensuun keskustan kulttuuri- ja rakennushistoriallinen selvitys 2011 Joensuun keskustan osayleiskaavan tausta-aineistoksi on laadittu yllä mainittu selvitys. Siihen ei sisälly kohteita tältä kaavamuutosalueelta. 11 3 3.1 TAVOITTEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE As Oy Sepänkatu 17 ja Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli ovat jättäneet yhteisen hakemuksen asemakaavan muuttamiseksi. Asemakaavalla mahdollistettaisiin lisärakennusoikeus, josta saatavilla tuloilla katettaisiin kaava-alueella sijaitsevien rakennusten tulevat korjaustarpeet. Tavoitteena on korottaa olemassa olevia kerrostaloja ja toteuttaa uudisrakennukset korttelin pohjoispäähän ja keskiosaan. Hakijat ovat laatineet alustavan tontinkäyttösuunnitelman. 3.2 3.2.1 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Joensuun kaupunkistrategia ”Rajaton tulevaisuus” on laadittu vuosille 2013 2016. Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian 17.6.2013 §104. Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Yliopisto- ja korkeakoulukaupunki ponnistaa rohkeasti eteenpäin omiin vahvuuksiin luottaen. Venäläiset matkailijat, symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan 100 000 asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Keskeisten osaamista, yritystoimintaa ja aluekehittämistä edistävien tahojen kumppanuusyhteistyö on säännönmukaista, kiinteää ja yhteisiin päämääriin sitoutunutta. Strategiaan sisältyy 16 päämäärää, joista neljä on nimetty kaupungin menestymisen kannalta kriittisiksi. Päämäärien valinnoilla tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia, uudistetaan toimintatapoja sekä luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle. Kriittisiksi päämääriksi on nimetty 1) yritysystävällisyys, 2) vetovoima, 3) hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja 4) toimintatapojen ja tuotannon uusiminen. Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät. Muut päämäärät liittyvät kaupungin talouden tasapainottamiseen, yhteistoimintaverkostoihin, henkilöstön osaamiseen ja johtamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen. Strategiset hankkeet sisältävät kasvusopimuksessa määritellyn symmetrisen kaupungin toteuttamista, saavutettavuuden ja liikennöitävyyden parantamista, venäläisten matkailijoiden nykyistä parempaa huomiointia ja ammattikorkeakoulun toimiluvan vakinaistamisen. Strategian toteuttamisohjelmat 12 Strategiaa toteutetaan erilaisten ohjelmienavulla. Kaupunkirakennelautakunnan valmistelemia ohjelmia ovat kaupunkirakenneohjelma, maapoliittinen ohjelma ja maankäytön toteutusohjelma (MATO-20). Kaavoja laadittaessa tulevat huomioitaviksi myös ikäryhmittäiset palveluohjelmat, joita ovat lasten ja nuorten, työikäisten ja ikääntyvien palveluohjelmat. Kaupunkirakenneohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään strategiassa esitettyjen tavoitteiden konkreettiseen toteuttamiseen kaupunkiympäristössä. Maapoliittisella ohjelmalla luodaan keskeiset linjaukset maanhankinnalle, tontinluovutukselle ja kaupungin toiminnalle sopimuskumppanina maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. MATO-20 ohjelmalla pyritään ohjaamaan aiempaa paremmin maankäytön ja palveluverkon yhteensovittamista siten, että yhdyskuntarakentaminen etenee toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla. Samalla parannetaan eri toimijoiden edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin ja pyritään kokonaisvaltaisesti kaupungin kannalta edulliseen maankäytön toteutukseen. Kaupunkirakennelautakunnan keskeiset tavoitteet vuosille 2015 – 2016: • Laaditaan toimenpideohjelma Symmetrisen kaupungin kehitysvision toteuttamiseksi • Kaupunkikeskuksen ympäristöä parannetaan • Kaupunkikeskuksen liikenneolosuhteita parannetaan ja vahvistetaan joukkoliikenteen kilpailukykyä • Asumiselle ja työpaikoille tarjotaan vaihtoehtoisia suuntia • Kehitetään elinvoimaisia taajamia ja kyliä • Viherkaavalla parannetaan virkistysalueiden suunnitelmallista kehittämistä sekä selkeytetään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia • Kävelyä ja pyöräilyä edistetään määrätietoisesti • Maankäytön toteutusohjelmasta muodostuu vakiintunut työkalu asumisen ja palveluverkon yhteensovittamiseen • Toimintajärjestelmiä kehitetään ja etsitään keinoja tuottavuuden parantamiseen 3.2.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Keskustan osayleiskaava Keskustan osayleiskaava korvaa seudun yleiskaavan asemakaavoitusta ohjaavana kaavana keskustan alueella. Osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.12.2012 (§175) ja se on määrätty voimaan muilta kuin valituksenalaisilta osiltaan 1.5.2014. Valitukset eivät kohdistu suunnittelualueeseen. 13 Suunnittelualue on osayleiskaavassa asuinkerrostalojen aluetta. Kaavan mukainen tavoiteltava korttelitehokkuus on 1,0 – 2,0 ja rakennusten kerrosluku 46. Ylin kerros suositellaan toteutettavaksi sisäänvedettynä. Suunnittelualue kuuluu alueeseen, jonka rakennetta voidaan merkittävästi täydentää ja tiivistää (ke-täyd). Osa lisärakentamisen edellyttämistä autopaikoista voidaan osoittaa sijoitettavaksi nykyiselle katualueelle. Länsikadulla ja Malmikadulla kulkee pyöräilyn pääreitti ja Länsikatu on osoitettu alueelliseksi kokoojakaduksi. 3.2.3 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Ruutukaavan korttelit ovat suhteellisen väljästi rakennettuja, jolloin korttelitahokkuus jää alhaiseksi. Suunnittelualueen lähiympäristössä korttelitehokkuus vaihtelee 0,54 ja 0,86 välillä. Keskustan osayleiskaavassa hahmoteltiin keskustan korttelirakenteessa mahdollisia täydennysrakentamistapoja, joita on esitetty alla olevassa kuvassa: 14 Luontevia täydennysrakentamisen mahdollisuuksia löytyy avoimista kortteleiden päädyistä ja jossain määrin myös kortteleiden sisäosista. Lisäksi olevien rakennusten korottaminen on usein mahdollista. Kaava-alue sijaitsee kävelyetäisyydellä yliopistosta, Tiedepuistosta ja PKKY:n Tulliportinkadun kampuksesta, joten opiskelija-asuntojen osalta voidaan korttelia kehittää autottomaan suuntaan. 3.2.4 Tavoitteiden tarkentuminen suunnittelun aikana Kaavan lähtiessä liikkeelle oli tavoitteena tutkia täydennysrakentamista As Oy Sepänkatu 17 osalta siten, että korotetaan oleva rakennus kuusikerroksiseksi ja lisätään kuusikerroksinen uudisrakennus nykyisen pysäköintikatoksen kohdalle korttelin päähän. Kaavaprosessin aikana As Oy Sepänkatu 17 harkitsi uudelleen olevan rakennuksen korottamista ja päätti luopua hankkeesta. Täydennysrakentaminen tontilla käsittää siis vain kuusikerroksisen uudisrakennuksen. 4 VAIHTOEHDOT Kortteli 49 on varsin valmiiksi rakentunut ruutukaavan asuinkortteli, jossa realistisia täydennysrakentamisen vaihtoehtoja nähtiin olevan vain yksi. Tämän takia ei kaavatyön aikana ole tutkittu muita vaihtoehtoja. Periaatteellisia vaihtoehtotarkasteluja on tehty keskustan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. Työssä on voitu myös hyödyntää naapurikortteliin laadittua täydennysrakentamissuunnitelmaa (Toni Pallari, diplomityö, Oulun yliopisto, 2014). 5 5.1 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa täydennysrakentaminen ruutukaava-alueen korttelissa 49. Korttelin lyhyelle sivulle on sijoitettu kuusikerroksinen rakennus. Kaavaratkaisu ei sulje pois vastaavanlaista täydennysrakentamista tonteilla 7 ja 12, mikäli asia tulee myöhemmin ajankohtaiseksi. Korttelin sisäosissa oleva yksikerroksinen päiväkotirakennus voidaan korvata kuusikerroksisella asuinrakennuksella. Tontti 49-8 Voimassa oleva asemakaava Asemakaavamuutos Tontin pinta-ala 3183 m2 3183 m2 Tonttitehokkuus e = 0,65 e = 1,1 Rakennusoikeus 2069 k-m2 3501 k-m2 Kerrosluku IV IV / VI Tontti 49-11 Voimassa oleva asemakaava Asemakaavamuutos Tontin pinta-ala 6366 m2 6366 m2 Tonttitehokkuus e = 1,15 e = 1,5 Rakennusoikeus 7321 k-m2 9549 k-m2 Kerrosluku 3/4IV VI 15 Viime vuosina valmistuneiden kerrostaloasuntojen keskimääräinen koko on ollut pienenemään päin. Vuosina 2012 – 2014 valmistuneiden kerrostaloasuntojen huoneistoala on ollut keskimäärin 45,5 m2 ja kerrosala asuntoa kohden 65 m2. Keskimäärin kerrostaloasunnossa on 1,5 asukasta, joten toteutuneeksi kerrosalaksi asukasta kohden tulee noin 43,8 m2. Edellä kerrotun perusteella voi kaava-alueen uusien asukkaiden määräksi arvioida 95, joista 55 on opiskelijoita. Laskennallisesti asukkaista päiväkoti- ja kouluikäisiä on neljä ja eläkeikäisiä 32. Asuntoja voidaan arvioida rakennettavan 61. Kaava-alueen asukkaat käyttävät pääasiassa keskustan palveluita. Täydennysrakentamisen vaatimat uudet pysäköintipaikat vähentävät vihreän oleskelupihan pinta-alaa tontilla 8. Tontille 11 kaavailtu opiskelijaasuntolarakentaminen ei aiheuta vastaavia pysäköintipaikkatarpeita. 5.2 5.2.1 ALUEVARAUKSET Korttelialueet AK – Asuinkerrostalojen korttelialue Uusi 6-kerroksinen rakennus sijoittuu tontin pohjoisreunalle Malmikadun varteen. Rakennuksen ylin kerros rakennetaan kadunpuolelta sisäänvedettynä niin, että rakennus vaikuttaa kadulta katsottuna viisikerroksiselta. Vastaavanlainen rakentaminen naapuritontilla mahdollistetaan kieltämällä tontin rajalla olevalta seinältä ikkunat. Koska korttelin rakennukset ovat pääosin vaaleita, on uudisrakennuskin toteutettava yleisilmeeltään vaaleana. Rakennuksen pohjakerrokseen voi sijoittaa pysäköintipaikkoja. Muut pysäköintipaikat sijoitetaan korttelin keskiosaan. Osa pihamaasta, mm. tontin rajan ja autopaikkojen välinen alue, on määritelty istutettavaksi alueen osaksi, jotta korttelin vehreä yleisilme säilyisi. Ajoyhteydet tontilla säilyvät nykyisillä paikoillaan. AK-11 – Asuinkerrostalojen korttelialue opiskelija-asuntoja varten Tontille sallitaan kuusikerroksinen rakentaminen siten, että kadunvarren julkisivu toteutetaan sisäänvedettynä. Tontille on järjestettävä yhtenäistä oleskelutilaa vähintään 500 m2 ja tarpeeksi säilytystilaa polkupyörille. Ajoliittymät tontille ovat nykyisillä kohdillaan. Kaava mahdollistaa korttelin keskiosassa olevan yksikerroksisen päiväkotirakennuksen korvaamisen kuusikerroksisella asuinrakennuksella. Kaavan autopaikkavaatimus on mahdollista täyttää sijoittamalla osa autopaikoista uudisrakennuksen ensimmäiseen kerrokseen. 5.3 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavan vaikutuksia verrataan nykytilanteeseen. 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kuusikerroksisten rakennusten varjostusvaikutus kohdistuu voimakkaimmin täydennysrakentamisen kohteena olevien tonttien rakennuksiin. Sepänkatu 17 uudisrakennus varjostaa voimakkaimmin olevan rakennuksen pohjoispään asuntoja. Syksyllä ja keväällä Joensuun Ellin uudisrakennus varjostaa Sepänkatu 17 olevan rakennuksen eteläpään asuntoja. 16 Varjostustarkastelu Uudisrakennukset on kuvissa merkitty keltaisella. Rakennusten varjostusvaikutusta on tutkittu maaliskuussa, kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa aina tuntia ja kahta tuntia ennen auringonlaskua. Keskitalvella valoisaa aikaa on niin vähän, että kuvassa on esitetty päivän valoisin hetki. Kevätpäiväntasauksena tuntia ennen auringonlaskua klo 17:11 Kevätpäiväntasauksena kaksi tuntia ennen auringonlaskua klo 16:11. Kesäpäivänseisaus tuntia ennen auringonlaskua klo 20:45 Kesäpäivänseisaus kaksi tuntia ennen auringonlaskua klo 19:45 17 Syyspäiväntasaus tuntia ennen auringonlaskua klo 17:00 Talvipäivänseisaus keskipäivällä valoisimpaan aikaan. Syyspäivätasaus kaksi tuntia ennen auringonlaskua klo 16:00 18 Vaikutukset liikenteeseen Ajoneuvoliittymät säilyvät nykyisillä paikoillaan. Lisärakentamisen myötä arvioidaan korttelin autopaikkatarpeen lisääntyvän 31 autopaikalla. Pysäköintipaikat pystytään järjestämään tonteilla, joten tarvetta kadunvarsipysäköinnin järjestelyiden muuttamiseen kaavan seurauksena ei ole. Koska valtaosa (n. 60 %) uusista asukkaista on todennäköisesti opiskelijoita, lisääntyy etenkin jalankulku- ja pyöräliikenne kaava-alueen läheisyydessä kaavamuutoksen seurauksena. Autoliikenne ei kasva kaavamuutoksen myötä merkittävästi. Se voi jopa laskea nykyisestään, kun Ellin päiväkodin toiminta kaava-alueella päättyy. Vaikutukset kaupunkikuvaan Malmikadun varrella oleva autokatos korvataan kuusikerroksisella uudisrakennuksella. Uusi rakennus ryhdistää katutilaa. Lisäksi ikkunattoman, muurimaisen seinän korvautuminen asuinrakennuksella tuo kaupunkikuvaan eloa. Korttelin sisäosissa tapahtuva yksikerroksisen päiväkotirakennuksen korvautuminen kuusikerroksisella asuinrakennuksella vaikuttaa vähemmän ympäröivään kaupunkikuvaan. Uudet kuusikerroksiset rakennukset poikkeavat ympäröivistä nelikerroksisista rakennuksista, mutta Sepänkadun rakennusten linja säilyy nykyisellään. 5.3.2 Muut vaikutukset Vaikutukset kaupungin ja teknisen toimen strategioihin Kaavamuutos edistää kaupungin asettamaa täydennysrakentamisen tavoitetta. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Uusien asuntojen rakentaminen keskustaan vähentää tarvetta kokonaan uusien alueiden rakentamiseen ja hajarakentamiseen. 5.4 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavamuutos toteuttaa keskustan osayleiskaavan tavoitetta keskustan täydennysrakentamisesta ja kerrosluvun kasvattamisesta neljästä kuuteen. Samalla kaavamuutos kuitenkin säilyttää Sepänkadun katunäkymän yhtenäisen räystäslinjan. Kaavamuutoksen seurauksena korttelin sisällä olevan viherpihan koko kutistuu noin puolella. Tätä muutosta voidaan tosin kompensoida jäljelle jäävän viherpihan istutuksilla sekä istuttamalla kasvillisuutta laajenevan pysäköintialueen ja naapuritontin välille. 19 6 TOTEUTUS 6.1 KAAVAN TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Korttelin täydennysrakentaminen voidaan aloittaa heti kun kaava on lainvoimainen ja uudisrakennukset ovat saaneet tarvittavat luvat. 7 SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta As Oy Sepänkatu 17 ja Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli jättivät yhteisen hakemuksen kaavan muuttamiseksi. Hakijoiden tarkoituksena oli korottaa olemassa olevia kerrostaloja ja toteuttaa uudisrakennukset korttelin pohjoispäähän ja keskiosaan. Asemakaavamuutoksella tuleva lisärakennusoikeus kattaisi yhtiöiden tulevat korjaustarpeet. Hakijat luopuivat olevien rakennusten korottamisesta kaavan luonnosvaiheessa. Kaavamuutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta julkaistiin 31.7.2014 kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä kolme viikkoa 31.7. – 22.8.2014 kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa ja kaupungintalolla ja niistä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Kaavamuutosta esittelevä yleisötilaisuus pidettiin 5.8.2014 Carelicumin auditoriossa. Tilaisuudessa oli 21 osanottajaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tuli yhdeksän lausuntoa. Yhteenveto lausunnoista ja kaavoituksen vastineet niihin ovat tämän selostuksen liitteenä. Kaavaluonnos Asemakaavaluonnos on laadittu kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa yhteistyössä yksikön muiden palveluyksiköiden kanssa. Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä 12.2. – 6.3.2015 kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa ja kaupungintalolla. Tämän vaiheen yleisötilaisuus pidetään 17.2.2015 klo 18 alkaen. Kaavaehdotus Kaupunkirakennelautakunta asettaa asemakaavaehdotuksen virallisesti nähtäville 30 vrk:ksi. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee keväällä 2015. Kaava-asiakirjojen laatiminen Kaavan laatija: Katarina Surakka Kartat: Kaija Kinnunen Liite 2 Työ nro 1663 Liite 3, 1 / 4 11.6.2014 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS SEPÄNKATU 15 ja 17 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos koskee Joensuun IV kaupunginosan korttelin 49 tonttia 8 ja 11. Kaavanmuutosalueen sijainti opaskartalla Suunnittelutehtävä As Oy Sepänkatu 17 ja Kiinteistö Oy Joensuun Elli ovat jättäneet yhteisen hakemuksen asemakaavan muuttamiseksi. Asemakaavalla mahdollistettaisiin lisärakennusoikeus, josta saatavilla tuloilla katettaisiin yhtiöiden tulevat korjaustarpeet. Tavoitteena on korottaa olemassa olevia kerrostaloja ja toteuttaa uudisrakennukset korttelin pohjoispäähän ja keskiosaan. Hakijat ovat laatineet alustavan tontinkäyttösuunnitelman. Suunnittelutilanne Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1. 2. ja 3. vaiheen maakuntakaavat. 4. vaiheen maakuntakaavan laatiminen on luonnosvaiheessa. Maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Keskustan osayleiskaava on määrätty voimaan muilta kuin valituksenalaisilta osiltaan 1.5.2014. Se korvaa Liite 3, 2 / 4 keskustan alueella Joensuun seudun yleiskaava 2020:n asemakaavoja ohjaavana yleiskaavana. Osayleiskaavan mukaan suunnittelualue on asuinkerrostalojen alue (AK), jolla uudis- ja täydennysrakentamisen yhteydessä tavoiteltava korttelitehokkuus on 1,0–2,0 ja suositeltava rakennusten kerrosluku 4-6. Suunnittelualueella ovat voimassa asemakaavat vuosilta 1969 ja 1992. Kaavassa tontti 8 on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) ja tontin 11 käyttötarkoitus on asuinkerrostalojen korttelialue opiskelija‐asuntoja varten (AK‐11). Kaava-alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n mukaista rakennuskieltoa. Koska tämä asemakaavamuutos lisää rakennusoikeutta tontilla, laaditaan maanomistajien kanssa maankäyttösopimus ja heiltä peritään maankäyttökorvaus kaupunginhallituksen hyväksymien (14.11.2011 § 564) laskentaperusteiden ja voimassa olevan Joensuun kaupungin maapoliittisen ohjelman periaatteiden mukaisesti. Alustava vaihtoehto kaava-alueen kehittämisestä. Arcadia Oy Liite 3, 3 / 4 Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia ympäröiviin alueisiin, kaupunkikuvaan, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin sekä kaupungin ja kaupunkirakenneyksikön strategioihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa. Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: • • • • • • • • Kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuun seudun luonnonystävät ry Museovirasto Itä-Suomen poliisilaitos Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt Teknisten verkkojen haltijat Joensuun kaupunkikeskustayhdistys Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavamuutoksesta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa vuonna 2013. Asemakaavamuutoksen valmistelu on käynnistynyt maaliskuussa 2014. Asemakaavatyön etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla 4 olevassa kaaviossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä 31.7.-22.8.2014. alla ilmoitetuissa paikoissa. Yleisötilaisuus järjestetään tiistaina 5.8.2014 kello 18 alkaen Carelicumin auditoriossa (Torikatu 21 C, Joensuu). Nähtävillä oloajasta ja yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä ja internetissä kaupungin sivuilla. Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alustavasti syksyllä 2014. Nähtävillä oloajasta ja tässä vaiheessa mahdollisesti järjestettävästä yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta 30 vuorokaudeksi. Nähtävillä oloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee vuoden 2015 aikana. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: • kaupunkirakenneyksikön kaavoitus, Muuntamontie 5 • Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 • Internet: www.joensuu.fi/kaavoitus Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikön kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, 80100 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@jns.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Liite 3, 4 / 4 Yhteystiedot Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, os. Muuntamontie 5. Yhteyshenkilöt: • Kaavoitusarkkitehti Katarina Surakka puh. 050 315 6623 sähköposti: katarina.surakka@jns.fi • Suunnitteluavustaja Kaija Kinnunen puh. 050 409 2127 sähköposti: kaija.t.kinnunen@jns.fi Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta: http://www.joensuu.fi/kaavoitus Asemakaavaprosessi Liite 4 1663 OAS - vastineet Sivu 1/2 19.9.2014 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS 1663 / Sepänkatu 15 ja 17 asemakaavamuutos Yhteenveto OAS-vaiheessa saaduista lausunnoista ja mielipiteistä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 31.7. – 22.8.2014. A1. Lausunto: Caruna Espoo 5.8.2014 Ei huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Kaava-alueella ja sen lähiympäristössä sijaitsee sähkönjakeluverkostoa, josta lausunnon liitteenä on kartta. A2. Lausunto: Joensuun vesi 12.8.2014 Ei huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. A3. Lausunto: Joensuun kaupunkikeskustayhdistys ry 13.8.2014 Joensuun kaupunkikeskustayhdistys katsoo, että esitetty kaavamuutos jatkaa ja tukee laajasti koko kaupunkikeskustan kehittymistä, elinvoimaisuutta ja vireyttä. Esitettyä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa pidetään tässä vaiheessa hyvänä ja toteuttamiskelpoisena. A4. Lausunto: Fortum Power and Heat 14.8.2014 Ei huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Korttelin nykyiset kiinteistöt lämmitetään kaukolämmöllä. Sitä tullaan tarjoamaan myös uusille, rakennettaville kiinteistöille. A5. Lausunto: Pohjois-Karjalan ELY-keskus22.8.2014 Ei huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. A6. Lausunto: Museovirasto 26.8.2014 Korttelin täydennysrakentaminen on sinänsä luontevaa kaupunkialueen kehittämistä. Olevien kerrostalojen korottaminen vaatii erityisen huolellista kaupunkikuvallista arviointia ja taitavaa suunnittelua, jotta Joensuun ruutukaavan yhtenäinen asuinalue ei muutu rikkonaiseksi tai sekavaksi. Liite 4 1663 OAS, luonnos - vastineet Sivu 2/2 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS Kaavoituksen vastine: Suuntaviivat Joensuun ruutukaavakeskustan kaupunkikuvasta luotiin keskustan osayleiskaavassa, joka hyväksyttiin 17.12.2012. Osayleiskaavan mukaan tavoiteltava kerrosluku ydinkeskustassa on 6 ja ydinkeskustaa ympäröivillä alueilla 4-6. Pitkän tähtäimen tavoitteena on nostaa Joensuun keskustan vallitseva rakennuskorkeus neljästä kuuteen. Tämä kaavamuutoksen myöstä rakennuskorkeus nousee kuuteen kerrokseen korttelin sisäosissa, jolloin Sepänkadun katukuvassa säilyy yhtenäinen räystäslinja. A7. Lausunto: Puhas Oy 28.8.2014 Ei huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. A8. Lausunto: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos 29.8.2014 Ei huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. A9. Lausunto: Joensuun kaupunki, ympäristönsuojelu 25.8.2014 Ei huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.
© Copyright 2024