Vuosikirja 2014-2015 - Vaasan lyseon lukio
Taas kotivoitto: Lyskan ylioppilaat jäähallissa. Kuva keväältä 2014. Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2014-2015 1 Vuosikirja 2014–2015 Kansi: Emilia Laitila Muutosten vuosi.......................................................................................................................................... 3 Opiskelijakunnan hallituksen vuosikertomus................................................................................................ 5 Lyseossa pikkupojasta lähtien....................................................................................................................... 6 Sähköä ilmassa............................................................................................................................................ 8 Kouluun, kouluun oppimaan.....................................................................................................................10 Juniorit toisilleen tutuiksi............................................................................................................................12 Kouluruoasta kotiruokaan..........................................................................................................................16 Lyskalaiset tarttuivat ideaan........................................................................................................................17 Vaasan lyseon lukion Erasmus+ -hanke.....................................................................................................18 Tansanialaiseen avustusjärjestöön tutustumassa..........................................................................................20 Koulutusta lyseolaisille...............................................................................................................................21 Uniworld Day............................................................................................................................................22 Lyseo tutuksi..............................................................................................................................................24 Musisointia yhdessä...................................................................................................................................26 Itsenäisyys- ja lakkiaisjuhla 2014................................................................................................................28 Gladiaattori...............................................................................................................................................30 Elokuvia, eläviä kuvia – kuvia elämästä......................................................................................................30 Lucia, Valotar.............................................................................................................................................31 Iloista mieltä ja hauskanpitoa.....................................................................................................................32 Joulujuhla..................................................................................................................................................34 Opiskelijakunnan pikkujoulut....................................................................................................................36 Joulukahveista läksiäiskahvit.......................................................................................................................38 Eläkejuhlat.................................................................................................................................................40 Vanhempainilta Lyseolla............................................................................................................................42 Neljäs vuosi katosi.....................................................................................................................................43 Abien penkkaripäivä..................................................................................................................................44 Tanssijalan vipatusta...................................................................................................................................48 Verkkolehti FUUSIO matkalla....................................................................................................................52 Menestyksen avaimia.................................................................................................................................54 About my exchange year...........................................................................................................................56 Vaasalaisia rehtoreita.................................................................................................................................57 Tulevaisuus................................................................................................................................................58 Kuvataiteen lukiodiplomi 2014–2015........................................................................................................60 Harrastusten ja opiskelun välinen valtataistelu............................................................................................62 Liikunnassa tapahtunutta...........................................................................................................................62 Lisää itsevarmuutta pukeutumiseen...........................................................................................................63 Suomen Odd Fellow -veljeskunnan järjestämä kirjoituskilpailu.................................................................. 64 Suvaitsevaisuus nuoren näkökulmasta........................................................................................................65 Sierra Leone -projekti................................................................................................................................66 Kirjoituskilpailuja ja osallistumisia...............................................................................................................68 Sota vailla loppua......................................................................................................................................68 Ystävyyskouluvierailu Kieliin.......................................................................................................................69 Energiatekniikka – Energiteknik..................................................................................................................70 Oppitunnilla – ja koukussa?.......................................................................................................................71 Kirjallisuuskurssilaiset koolla.......................................................................................................................71 Vaalit.........................................................................................................................................................72 In memoriam Marianne Svanbäck.............................................................................................................72 Kanslia tiedottaa........................................................................................................................................73 Lukiokoulutuksen neuvottelukunta............................................................................................................73 Oppilaskunnan hallitus..............................................................................................................................73 Vaasan lyseon lukion vaiheita.....................................................................................................................73 Opettajat ja muu henkilökunta..................................................................................................................75 Opiskelijaluettelot 2014–2015..................................................................................................................76 Ryhmäkuvat..............................................................................................................................................80 Vaasan lyseon lukion ylioppilaat.................................................................................................................94 Stipendien lahjoittajat................................................................................................................................95 Vaasan lyseon lukion aikuislinja.................................................................................................................97 Aikuislinjan opettajat ja henkilökunta.........................................................................................................98 Aikuislinjan opiskelijat 2014-2015.............................................................................................................98 Aikuislinjan opettajat testissä......................................................................................................................99 Ilmoitusasioita..........................................................................................................................................100 2 Muutosten vuosi K ulunut lukuvuosi Vaasan lyseon lukiossa on merkinnyt yhden aikakauden päättymistä. Rehtori Kari Kukkohovi siirtyi 1.4. eläkkeelle. Kukkohovin kymmenvuotisen rehtorikauden aikana ja hänen johdollaan Vaasan lyseon lukio muodostui sellaiseksi kuin se nyt on: vuodesta 2006 alkaen Vaasan ainoaksi suomenkieliseksi lukioksi, joka jatkaa 1880 aloitettua lukiokoulutuksen pitkää ja ansiokasta perinnettä. Kukkohovin aikana Vaasan kaupungin suomenkielinen lukiokoulutus on ollut jatkuvassa muutoksessa. Karin aloittaessa rehtorina 2005 Vaasan lyseon lukio ja Vaasan yhteislukio yhdistettiin Vaasan lyseon lukioksi. Kahta erilaista toimintakulttuuria noudattavan koulun yhdistäminen oli tehtävä, joka vaati rehtorilta hyvää johtamista ja henkilöstöltä henkistä joustoa, sopeutumiskykyä ja tahtoa tehdä työtä yhteiseksi hyväksi. Kaikkea tätä on löytynyt. Yhdistämisprosessin jälkeen 2009 aloitettiin Kirkkopuistikon kiinteistön remontin suunnittelu ja sitten varsinainen peruskorjaus, mikä merkitsi opetuksen siirtämistä osin väistötiloihin. Peruskorjauksen yhteydessä Vasa gymnasiumille rakennettiin omat tilat kiinteistön uudempaan siipeen. Peruskorjauksen valmistuttua 2012 Vaasaan syntyi Suomen ensimmäinen kaksikielinen lukiokampus Lykeion. Kahden itsenäisen koulun toiminta sa- massa kiinteistössä on ollut sekä haaste että mahdollisuus. Lukioiden yhteistyö on luonut kaksikielisen oppimisympäristön, ja on pystytty hyödyntämään sen tarjoamia mahdollisuuksia ja on avattu opiskelijoille tilaisuus opiskella molemmilla kotimaisilla kielillä. Vaasassa on hieno lukiokampus Tänä päivänä Vaasan lyseon lukio on yksi Suomen suurista lukioista. Opiskelijamäärän arvioidaan ylittävän 800 opiskelijaa ensi syksynä. Lukiomme tarjoaa opiskelijoille opinahjon, jossa voi valita lähes 800 kurssista ja joka tarjoaa mahdollisuuden opiskella myös toisella kotimaisella kielellä, mahdollisuuden osallistua kansainvälisiin projekteihin, osallistua oppilaskunnan toimintaan tai toimia tutorina. Tavatessani opiskelijakunnan hallituksen ennen virkatehtävieni aloittamista maaliskuussa oli miellyttävä kuulla, että täällä viihdytään. Opiskelijat nostivat esille erityisen myönteisinä asioina kaksi seikkaa: Suuri lukio tarjoaa paljon mahdollisuuksia tehdä itselle sopivia valintoja. Lisäksi Vasa gymnasiumin toiminta samassa kiinteistössä koettiin hyväksi asiaksi. Suuressa lukiossa on mahdollisuus tutustua ja luoda ystävyyssuhteita, myös yli kielirajojen. Suuressakaan lukiossa kaveria ei jätetä. Opiskelijoita tukee hyvinvointi- ryhmä, joka laaditun hyvinvointisuunnitelman mukaisesti tarjoaa tukea opiskelijalle, kun opiskelijatoverin, opettajan tai henkilökunnan huoli herää. Muutosten aika ei ole ohi Lukiokoulutus on edelleen suurten haasteiden edessä. Taloudellisesti tarkastellen suurin haaste on rahoituksen leikkaus. Vuonna 2015 valtio leikkasi yli 7 % yksikköhintaa. Euroissa se tarkoittaa noin 300 000 euron leikkausta Lyseon budjettiin. Opiskelijamäärän kasvu kompensoi menetyksen, mutta käytännössä sopeutus tarkoittaa ryhmäkokojen kasvua. Ensi lukuvuonna lukiomme on tartuttava tosissaan digitalisoinnin tarjoamaan haasteeseen. Tulevana syksynä aloittavat opiskelijat suorittavat ensimmäisenä ikäluokkana osan ylioppilaskirjoituksista sähköisesti. Siksi opetuksessa ja kokeiden suorituksissa on hyödynnettävä jo alusta alkaen tietotekniikkaa. Opettajakunta tulee työstämään lukiollemme uuden opetussuunnitelman. Aikataulu muodostuu tiukaksi. Kun opetussuunnitelman perusteet valmistuvat syksyllä, valmista pitäisi olla jo keväällä. Töitä ja haasteita siis tulee riittämään ensi lukuvuotenakin. Niistä selvitään, kun tekemässä on oiva joukko 3 opettajia, jotka ovat tottuneet ottamaan vastuuta ja toimimaan tiimissä. Kiitokset Vaasan lyseon lukion uutena rehtorina esitän Kari Kukkohoville kiitokset vaasalaisen lukiokoulutuksen ja sen opiskelijoiden hyväksi tehdystä pitkästä päivätyöstä ja toivotan hänelle hyviä eläkepäiviä. Samoin kiitän syk- syllä eläkkeelle jäänyttä lehtori Vesa Härmää. Hän oli aikoinaan opettajani ollessani lukiolainen silloisessa Yhteiskoulussa. Vesa toi nuorena historianopettajana kouluumme uusia pedagogisia tuulia. Historiaa ei vain päntätty päähän vaan asioita polemisoitiin ja niitä opeteltiin tarkastelemaan eri näkökulmista. Opeteltiin siis ajattelemaan, kuten nykyään sanottaisiin. Kiitän myös kaikkia moniin projek- teihin osallistuneita työpanoksestanne opiskelijoiden hyväksi tehdystä työstä. Kiitokset kaikille siitä, että olette ottaneet uuden rehtorin joukkoonne. Tästä on hyvä jatkaa. Jaakko Perttu Vaasan lyseon lukion rehtori Kiitokset V aasan lyseon lukio kiittää kaikkia toimintaamme tukeneita yhteisöjä, yhteistyökumppaneita ja yksityisiä henkilöitä. HYVÄÄ KESÄÄ! Kuva: KMä Vuosikirjan toimitus toivottaa kaikille energistä ja kaikin puolin Vaasalainen energiatekniikka hyödyttää kaikkia. 4 Opiskelijakunnan hallituksen vuosikertomus O KH:lla on taas takana aktiivinen ja tapahtumarikas vuosi. Perinteiseen tapaan lukuvuosi aloitettiin uusien jäsenien valinnalla ja tällä kertaa mukaan valittiin Martta Heikkilä, Iren Ranjkesh, Petra Rothovius, Elisa Korpela, Maria Varonen ja Oskari Välimäki. Toisen vuoden opiskelijoista jatkoivat hallituksessa Anni Kalliomaa, Emma Rantamäki, Sara Lintala, Elli Uusi-Kokko ja Santeri Sinkkonen. Abeista mukana olivat vielä myös Kalle Kumpula, Emma Lawast, Jaber McBreen, Sami Hasunen ja Essi Tuomikoski. Tänä vuonna sihteeriksi valittiin Petra Rothovius, varapuheenjohtajaksi Jaber McBreen ja puheenjohtajaksi Santeri Sinkkonen. Tänä lukuvuonna olemme järjestäneet teemapäiviä Halloweenina, ystävänpäivänä, vappuna, sekä totta kai jouluna pidimme perinteisen OKH:n puurojuhlan. Olemme myös pitäneet yhteistyössä Vasa gymnasiumin kanssa tiistaikahvilaa, joka on toiminut hyvin. Tapasimme myös uuden rehtorimme ja olemme keskustelleet hänen kanssaan jo ensi vuodesta. Uskon, että ensi vuonna pystymme parantamaan toimintaamme ja että vaikutusmahdollisuutemme säilyvät yhtä hyvinä kuin aikaisemminkin. Hallituksellamme on myös hyvät vaikutusmahdollisuudet muuallakin kuin lukiossamme. Meillä on edustus Vaasan nuorisovaltuustossa, toisen asteen koulutuslautakunnassa ja vapaaaikalautakunnassa. Olemme myös aktiivisesti mukana vaikuttamassa kaikkia Suomen lukiolaisia koskeviin asioihin osallistumalla Suomen Lukiolaisten Liiton toimintaan. Esimerkkinä tästä olemme osallistuneet keväällä Wateropiskelijakuntafestivaaleille, joka on opiskelijakuntatoimintaan keskittyvä koulutustapahtuma. Tämän toiminnan ansiosta olemme voineet luoda suhteita muihin opiskelijoihin ympäri Suomea ja olemme oppineet enemmän opiskelijakuntatoiminnasta. Paras esimerkki valtakunnallisesta vaikuttamisesta on se, että hallituksemme jäsen Sami Hasunen toimii puheenjohtajana ja Kalle Kumpula toimii varapuheenjohtajana Suomen Lukiolaisten Liiton Pohjanmaan piirissä. Osallistuimme myös Lukiolaisten Liiton Liittokokoukseen, jossa päätetään kaikki SLL:n tavoitteet ja suunnitelmat ensi vuodelle. Toivon, että hallituksemme toiminta ja vaikuttaminen jatkuu yhtä laajana kuin aikaisemminkin sekä koulussamme että sen ulkopuolella. Haluan vielä onnitella lakkinsa saaneita ja toivottaa muillekin lyskalaisille rentouttavaa kesälomaa! Santeri Sinkkonen Opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Opiskelijakunnan hallitus ja ohjaavat opettajat Ville Hujanen ja Heli Koskinen 5 Lyseossa pikkupojasta lähtien – historiaa, yhteiskuntaoppia ja filosofiaa L yseon henkilökunta kokoontui 30.5. keväisissä tunnelmissa lukuvuoden päättäjäiskahveille. Olihan kahvitteluun lisäksi oma erityinen syynsäkin. Rehtori Kari Kukkohovin pitämän edellisen lukuvuoden vaiheita käsitelleen puheen jälkeen juhlistettiin historian ja yhteiskuntaopin lehtorin Vesa Härmän eläkkeelle lähtöä. Vesa Härmä aloitti koulutiensä Vaasan lyseon lukiossa jo vuonna 1960, sillä hänestä tuli tuolloin Vaasan poikalyseon ensimmäisen luokan oppilas. Pikkupojan koulunkäynti jatkui samassa koulussa ylioppilaaksi , 1960-luvun loppuun saakka. Vesa Härmän opettajanura alkoi Vaasan yhteiskoulussa 1979, ja Vaasan lyseon lukioon hän tuli historian ja yhteiskuntaopin vanhemmaksi lehtoriksi vuonna 1981. Tästä virasta Vesa Härmä jäi eläkkeelle keväällä 2014. Kertyihän siinä kouluvuosia lyseolaiselle yhteensä 43. Rehtori Kari Kukkohovi kertoi puheessaan yhteisistä vuosista Vesa Härmän kollegana ja muisteli yhdessä pelattuja tiukkoja tennismatseja. Vesa Härmä muistetaan hauskana, innostavana ja työhönsä heittäytyvänä opettajana. Varsinkin filosofiasta tuli vuosien myötä hänelle läheinen oppiaine. Hän värväsi tehokkaasti lyseolaisia myös Vaasan yliopiston filosofian kursseille. Opiskelijoille laajan kokonaiskuvan välittäminen historiasta ja yhteiskunnasta sekä länsimaisen ajattelun perinteestä oli hänen mielestään tärkeää. Eläkepäivät 36-vuotisen opettajauran jälkeen kuluvat Vesa Härmällä maailman tapahtumia ja urheilua seuratessa, lueskellessa, tennistä pelatessa, mökkeillessä ja matkustellessa. AKu 6 Kollegat hyvästelivät lähtijän. Myös sijaisia muistettiin vuoden päätteeksi, vuorossa Nina Kangasniemi. 7 Sähköä ilmassa Sähköiset yo-kirjoitukset tulevat, oletko valmis? kin voidaan tehdä osittain atk-luokissa, mutta yo-kirjoituksiin tarvitaan kuitenkin perinteinen kannettava: se on voitava käynnistää USB-muistitikulta ja siinä on oltava langallisen verkon (Ethernet) liitäntä, joko valmiina koneessa olevana tai W ikipediaa lainaten: ”Sanan sähkö keksi 1840-luvulla suomen kielen kehittäjä, lääketieteen ja kirurgian tohtori Samuel Roos. Hän sanoi, että kyseessä on ”sähähtämällä säkenöiminen”. Samoihin aikoihin Elias Lönnrot ehdotti elektrisiteetin suomenkieliseksi vastineeksi sanaa lieke, joka ei kuitenkaan vakiintunut käyttöön.” [1] Hauskana yhteensattumana mainittakoon, että kun ylioppilastutkintolautakunta teki alkuvuodesta 2013 päätöksen, jonka mukaan ylioppilaskirjoitukset tehdään lähitulevaisuudessa tietokoneella, alkoivat opettajat kautta maan sähähdellä ja säkenöidä. Kouluissa heräsi suuri pelko, epävarmuus ja epäily. Mistä saadaan rahaa tietokoneisiin? Kuka kouluttaa opettajat tietotekniikan käyttöön ja perehdyttää heidät yo-kirjoituksissa sallittujen ohjelmien ominaisuuksiin? Mitä teknisiä taitoja opiskelijalta vaaditaan kokeessa? Kuka rakentaa ja kustantaa tarvittavat uudet tietoverkot ja sähköjärjestelmät? Miten kirjoituspaikkoina toimiviin juhla- ja liikuntasaleihin asennetaan muutama kilometri verkkokaapeleita ja sähköjohtoja? Mitä tapahtuu kokeessa, kun jokin kone hajoaa tai viallinen verkkojohto aiheuttaa yhteyden katkeamisen? Entä jos tulee sähkökatko? Ja miten kaikkea tätä harjoitellaan kurssikokeissa? USB-muistitikku Tätä kirjoitettaessa pahin paniikki lienee jo väistynyt. Yokirjoitusten vastausjärjestelmästä on ilmestynyt ensimmäinen testiversio, jota on käytetty Vaasan lyseon lukiossa reaaliaineiden kokeissa. Kirjoituksissa sallittavat ohjelmat ovat paria poikkeusta lukuun ottamatta ilmaisohjelmia, jotka jokainen voi asentaa omalle tietokoneelleen ja hyödyntää niitä normaalissa työskentelyssä. Kustannukset taas kaatuvat valitettavasti suureksi osaksi opiskelijoiden ja huoltajien niskaan: yo-kokeeseen otetaan oma kannettava tietokone mukaan. Toki koulukin joutuu investoimaan: tarvitaan kaksi palvelintietokonetta jokaista kirjoitustilaa kohti, kaapeleita, langallisen verkon kytkimiä, varasähköjärjestelmä ja niin edelleen. Tietokoneita voi käyttää jatkossa sujuvammin myös oppitunneilla, sillä Lyseon kauniisti sanottuna vaihtelevasti toiminut langaton verkko on luvattu rakentaa huippukuntoon kesällä 2015. Millainen tietokone tarvitaan? Ellei kannettavaa tietokonetta vielä satu omistamaan, joutuu lukioon tuleva opiskelija sellaisen hankkimaan. Oppitunneilla selviytyy varsin monenlaisilla laitteilla ja jaksokokeita- 8 Ethernet-liitin USB-liittimeen kytkettävän sovittimen kautta. Lisäksi koneeseen on saatava liitettyä kuulokkeet ja mikrofoni. Jos haluaa erillisen hiiren ja/tai näppäimistön, on niillekin oltava vapaat USB-liittimet, koska langattomat Bluetooth-lisälaitteet eivät ole sallittuja. Koneen ei tarvitse olla viimeisintä mallia; vanha ja hidaskin kone riittää tarkoitukseen. Viralliset vähimmäisvaatimukset selviävät joko Digabi-sivuilta [2] tai Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta [3]. Näillä sivustoilla on muutenkin kaikki julkistettu tieto sähköisistä kirjoituksista. Koneen käynnistäminen Yo-kirjoituksissa koneeseen ladataan muistitikulta tutkintolautakunnan Digabi-käyttöjärjestelmä, joka estää koneen omien tiedostojen käyttämisen tai julkiseen internetiin pääsyn. Tietokonetta ei siis tarvitse tyhjentää. Hyvä asia on myös se, että kaikilla on samanlainen ohjelmisto käytössään. Käynnistämisen vaiheet riippuvat koneesta, ja ne on ehdottomasti kokeiltava useampaan kertaan ennen yo-kirjoituksiin saapumista. Abitti-sivuilta voi käydä lataamassa ohjelman, jolla käynnistystikulle kirjoitetaan tarvittavat tiedostot [4]. Tämän jutun kirjoittajan omassa työkoneessa (HP:n kannettava) käynnistäminen toimii sen jälkeen yksinkertaisimmillaan seuraavasti: • sammutetaan kone • työnnetään käynnistystikku vapaaseen USB-liittimeen • painetaan virta päälle koneeseen, pidetään F9-näppäintä pohjassa • ruutuun tulevasta valikosta valitaan USB-muistiin liittyvä kohta (rivi 3 alla olevassa kuvassa) • digabi-käyttöjärjestelmä käynnistyy Kaikilla tietokoneilla asia ei ole aivan näin suoraviivainen. Vinkkejä löytyy Abitti-sivustolta [5]. Koneen voi halutessaan määritellä käynnistymään automaattisestikin USB-muistilta, silloin kun sellainen on koneeseen liitetty. Uusissa kannettavissa tietokoneissa on niin sanottu secure boot -ominaisuus, jolla valmistaja voi estää muiden käyttöjärjestelmien kuin Windowsin käynnistämisen. Tähän asti ominaisuuden on voinut kytkeä pois, mutta ennakkotietojen mukaan tulevissa Windows 10 -kannettavissa ei ehkä voi käyttää vaihtoehtoisia käyttöjärjestelmiä [6]. Tätä ei toki pidä ymmärtää arvosteluna Microsoftia kohtaan (firman lakimiesbudjetti on 900 miljoonan dollarin luokkaa… [7]). Sähköisen yo-tutkinnon aikataulu [9] Miten sähköinen yo-koe sitten etenee? Koetilaisuuteen tullaan siis oma läppäri kainalossa (tai sylissä, vrt. engl. laptop). Opiskelija saa koulun vastuuhenkilöiden tekemän muistitikun, jolla kone käynnistyy. Kone ottaa itsestään yhteyden koulun palvelimeen, josta koekysymykset siirtyvät automaattisesti opiskelijalle. Valvojan annettua luvan opiskelija klikkaa painiketta, joka aloittaa kokeen. Kysymykset ilmaantuvat ruudulle, ja vastausta voi alkaa naputella sille varattuun tilaan. Pitempiä tekstejä voi kirjoittaa myös järjestelmään sisältyvällä tekstinkäsittelyohjelmalla, ja valmiin tekstin voi kopioida sille varattuun paikkaan. Vastaukset tallentuvat järjestelmään automaattisesti. Kun opiskelija arvelee olevansa valmis, hän klikkaa Lopeta-painiketta, sammuttaa koneensa ja palauttaa muistitikun. Siinä se. Tämänhetkisessä koejärjestelmän ensimmäisessä kokeiluversiossa on mahdollisuus vain pelkkään tekstiin, sekä kysymyksissä että vastauksissa. Lopullisessa kokeessa tehtävät tulevat sisältämään myös kuvia, ääntä, videota ynnä muuta lähdemateriaalia, ja vastaukseen voi ja monissa aineissa pitääkin liittää myös piirroksia. Matemaattisten aineiden kaavojen kirjoittaminen on oma hankaluutensa, ja siihen liittyviä ohjelmistoja ei ole vielä lyöty lukkoon. Tietotekniikka oppitunneilla Entä miten opetusta on lähdetty digitalisoimaan? Liikkeelle lähdettiin kunnolla syksyllä 2009, kun saimme Vaasanpuistikolle neljä Smartboard-älytaulua. Älytaulu toimii isona kosketusnäyttönä, ja oppitunnilla sillä voidaan esittää kaikki materiaali (kuvat, videot, kaavat, …) ja opettaja voi muokata materiaalia suoraan älytaululle. Esimerkiksi fysii- kan lehtorit Inkeri Hyvärinen ja Kari Mäkinen laativat kaiken opetusaineistonsa Smartboard-ohjelmistolla. ”Parin vuoden vapaa-ajat siinä meni, mutta samalla tuli kehitettyä materiaalia ja omaa ammattitaitoa”, kertoo lehtori Mäkinen. Älytaulut asennettiin vuonna 2009 myös kemian ja kuvataiteen luokkiin. Luonnontieteiden puolella Vaasanpuistikolla biologian ja maantieteen opettajatkin ovat laatineet huomattavan paljon digitaalista aineistoa. Myöhempien remonttien yhteydessä suunnilleen kaikki koulumme luokat molemmissa kiinteistöissä on varustettu jonkinlaisilla älytauluilla, joten kaikki mahdollisuudet ovat avoimina. Keväällä 2014 alettiin miettiä myös internetissä toimivan opetusta ja oppimista tukevan ohjelmiston (LMS = Learning Management System) käyttöönottamista. Monet opettajat alkoivat tehdä materiaalia koulussamme vierailleen viestinnän asiantuntijan suosittelemaan ilmaiseen Eliademy-palveluun, ja Vaasaan on hankittu myös Office365-ohjelmisto. Sähköiset oppikirjat ovat tulossa, ja ainakin fysiikassa ja terveystiedossa kokeillaan ensi vuonna Tabletkoulun oppimateriaaleja ensimmäisillä kursseilla. Esimerkiksi yliopistojen suosima Moodleohjelmistokin on luvattu asennettavaksi käyttöömme syksyyn 2015 mennessä. Se, että opiskelija käyttäisi tietokonetta kaikkeen tuntityöskentelyyn, ei toistaiseksi liene realistista. Tuntimuistiinpanojen tekemiseen kynä ja paperi ovat edelleen nopein yhdistelmä, varsinkin jos täytyy piirtää kaavioita tai kirjoittaa matemaattisia kaavoja. Ja uusimpien tutkimusten mukaan muistiinpanojen tekeminen käsin johtaa parempaan oppimiseen: kynällä kirjoittavat opiskelijat keskittyvät enemmän opetettavaan asiaan [8, teksti englanniksi]. Paljon uutta on siis tullut ja on tulossa. Onneksi. Vierivät kivet eivät sammaloidu. KMä Yo-kokeessa käytettävät ohjelmistot: LibreOffice (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka, vektorigrafiikka) GIMP (kuvankäsittely) Pinta (kuvankäsittely) InkScape (vektorigrafiikka) Dia (vektorigrafiikka) wxMaxima (symbolinen laskenta) Texas Instruments TI-Nspire CAS (symbolinen laskenta) Casio ClassPad Manager (symbolinen laskenta) Geogebra (mm. kuvaajat) LoggerPro (kuvaajat) MAOL-digitaulukot (Otava) Lähteet/linkit: [1] http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6 [2] https://digabi.fi/tekniikka/kokelaan-paatelaite/ [3] https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ohjeet /Digabi/fi_ytl_paatelaiteohje_2013.pdf [4] http://www.abitti.fi/fi/ohjeet/usb-tikkujen-kopiointi/ [5] http://www.abitti.fi/fi/ohjeet/tietokoneen-kaynnistaminen-usb-muistilta/ [6] http://www.mbnet.fi/artikkeli/tietokoneet/ microsoftin_windows_10_n_asennus_saattaa_estaa_linuxin_toiminnan_kokonaan [7] http://www.businessinsider.com/microsoft-cuts-legal-budget-by-15-2009-10?IR=T [8] http://www.boston.com/health/2014/06/05/take-note-this-handwritten-notes-are-more-effective-than-typed-ones/ Ypp4ahKuX2Zd0OtUqBw79H/story.html [9] https://digabi.fi/digabi/projektin-aikataulu/ 9 Tyyntä myrskyn edellä Kouluun, kouluun oppimaan Uusi lukuvuosi 2014–2015 alkaa L ämmin kesä oli lopuillaan, kun uudet ja vanhat lyseolaiset kokoontuivat tiistaiaamuna 12.8. Vaasan kirkkoon aloittamaan uutta lukuvuotta. Tilaisuuden alkajaisiksi rehtori Kari Kukkohovi toivotti kaikki tervetulleiksi. Virsi 484 ”Totuuden henki johda sinä meitä” viritti läsnäolijat kuuntelemaan pastori Sami Saharisen sanoja. Hän kertoi Matteuksen evankeliumissa kuvatuista ahtaista ja avarista porteista. Hän kyseli, millaisista porteista kuulijat ovat astuneet ja millaisia ovia avanneet kesän aikana. Osa niistä on varmasti ollut helppoja ja osa vaikeita. Jeesus tunsi reittien ja porttien valinnan vaikeuden. Hän kehotti valitsemaan 10 Aahh... mitä kaikkea kesällä tapahtuikaan... Kieltenopettajat haluttiin viedä alttarille. kapean ja vaivalloisen tien. Opiske luissakin joudumme valitsemaan mo nis ta eri vaihtoehdoista. Koulussa ke h itämme omaa osaamistamme ja persoonaamme ja koemme opiskelun palkitsevaksi. Jumalan palveleminen tuo merkityksen elämällemme ja myös palkitsee. Puheensa lopuksi pastori Sami Saharinen toivotti kaikille Jumalan siunausta. Urkusoolon ja virren jälkeen rehtori Kari Kukkohovi kertoi, että Lyseossa on nyt tämän syyslukukauden alkaessa noin 760 opiskelijaa ja opettajia yli 50. Hän totesi, että jälleen on valittavana runsaasti kursseja ja että myös Vasa gymnasiumin tarjoamia kursseja voi suorittaa. Suvaitsevaisuus on tämän lukuvuoden teema. Lyseo on julistettu syrjinnästä vapaaksi alueeksi. Rehtorin puheen jälkeen koulun opettajat astelivat kirkon etuosaan esittäytymään aineryhmittäin. Henkilökunnan esittäytymisen jälkeen Lyseon apulaisrehtori Vesa Neste aloitti puheensa viittaamalla sata vuotta sitten syntyneeseen Tove Janssoniin ja lainasi tämän ex libriksen lausetta ”Tee työtä ja rakasta.” Apulaisrehtori Neste puhuu työn tavoitteista ja kyselee, millaisia lupauksia kukin on antanut itselleen. Työhyvinvointi tarkoittaa muun muassa turvallisuutta ja siihen voi vaikuttaa. Omaa elämää voi havainnoida ja voi pohtia, miten voi lisätä hyvää ja mistä luopua. Puheensa lopuksi apulaisrehtori Neste toivotti kaikille menestystä. ”135. työvuosi on alkanut.” Ja päivän ohjelma oli? Ruuhkaa vyöhykkeellä 4. Teksti: AKu Kuvat: KMä Vesa Neste Arvoitus: kuka opettaja saapuu tässä ensimmäisten joukossa? Lihasvoima... Mikä luokka, mikä ro? ...vastaan fossiiliset polttoaineet. 11 Juniorit toisilleen tutuiksi P erjantaina 22.8. koululla näkyi erilaisiin hippiasuihin pukeutuneita junioreita, Lyseon ja Vasa gymnasiumin ykkösluokkalaisia. Muun muassa tutorit olivat järjestäneet koko päiväksi monenlaista ohjelmaa. Aluksi kokoonnuttiin juhlasaliin kuuntelemaan henkilökunnan ja oppilaskunnan infoa. Ruokailun jälkeen sitten marssittiin kaikki yhdessä Hietalahden Villan puistoon, jossa oli monenlaisia tehtäväpisteitä. Juniorit muistelevat päivän tapahtumia ja tekemisiä: ”Elokuun 22. päivänä vietimme junnupäivää. Päivä näytti sateiselta, mutta onneksemme se kääntyi aurinkoiseksi. Kävelimme koululta Hietalahden Villalle, jossa aloitimme huutokilpailulla. Siitä etenimme eri pisteille. Tehtäväpisteitä oli yhteensä kymmenen. Meidän mielestä kivoin piste oli vesipiste, jossa saimme heittää vettä toisten päälle. Päivä päättyi VG:n ja Lyseon tutoreiden köydenvetoon. Päivä oli kiva, ja saimme tutustua luokkatovereihimme paremmin.” ”Vietimme junnupäivää aurinkoisena elokuun päivänä. Tutorit olivat jäjestäneet meille kivan päivän Hietalahden Villalla. Tätä ennen olimme kuitenkin koululla ja pukeuduimme teema-asuihimme. Myös Vasa gymnasium vietti teemapäivää kanssamme.” Miia, Kani, Babil 12 Keittiön väen terveiset Fuusion edustajat Mika Jokiaho ja Tiina Kankkonen tomerina ”Tulimme koululle klo 8.30 ja aloitimme päivän juhlasalissa kuuntelemalla henkilökunnan ja oppilaskunnan infoa. Sen jälkeen menimme luokkaan pukeutumaan. Teemanamme oli hippi. Lähdimme tunnushuutoa huudellen kohti Villaa. Siellä meitä odotti monta eri tehtäväpistettä, ja paras niistä oli meidän mielestämme kananmunaheittely. Sää oli vaihteleva, ja kaikki olivat väsyneitä päivän lopuksi.” Aino, Manu, Laura ”Päivä alkoi liian aikaisin. Jouduimme istumaan salissa liian kauan. Panostin liian paljon asuuni. Ja silti laitoin koko vartalon peittävän roskasäkin päälleni. Onneksi ruoka oli hyvää, ja sain nauraa kaverieni asuille ruokalassa. Hietalahden Villan puistossa suoritimme erittäin monta rastia. Hauskinta oli, että sain tutustua moneen luokkalaiseeni ja että tajusin, että he eivät olekaan niin pahoja.” ”Junnupäivänä meillä kaikilla oli ennakkoluuloja siitä, mitä meille tehdään. Mieleen nousi kaikenlaisia ajatuksia, kuten että päällemme heitetään kuraa ja kuinka meidät laitetaan tekemään kaikenlaista, mitä emme normaalisti tekisi. Ennakkoluuloja oli todellakin paljon, mutta päästyämme paikalle mielemme rauhoittuivat. Suorittaessamme monenlaisia rasteja huomasimme, että tärkeintä oli luokan yhdessäolo, ja tutustuimme muihin. Loppujen lopuksi päivä oli mahtava ja hauska.” Alzber, Resmija, Iines ”Oli tosikivaa leikkiä vesileikkejä toisten lukiolaisten kanssa. Puistossa meininki oli ylihyvä. Jee!” ”Päivä oli mukava. Ryhmähenki kohosi paljon hauskojen leikkien myötä.” ”Kaikki olivat panostaneet hienosti pukuihin. Parasta oli vedellä kastelu. Leikit olivat kivoja. Yhteishenkeä jaksettiin pitää hyvin yllä.” Mariella, Amir Tulkaa pidättämään minut! ”Oli aurinkoinen päivä ja ryhmissä kävelimme kohti tapahtumapaikkaa. Hauskin hetki oli, kun ryhmät joutuivat olemaan piirissä ja muut ryhmät yrittivät kastella meidät. Kasvoilleni heitettiin merivettä, joka oli aivan kylmää.” ”Yhdessä oli kiva tehdä asioita ja yhdessä me selvittiin hankalista tehtävistä!” Laura ja Susanna AKu 13 14 Voiman ja vastavoiman laki (Newtonin 3. laki) 15 Kouluruoasta kotiruokaan Klik. Viimeinen ruokatilaus lähti nyt. P alveluvastaava Maija-Liisa AlaAho teki pitkän uran Vaasan kaupungin ruokahuollossa. Hän tuli työhön vuonna 1984 Onkilahden kouluun, siirtyi sieltä vuonna 1988 Hietalahden koulukeittiölle ja sitten 1996 Vaasan ly seoon. Eläkejuhlat vietettiin 5.9.2014 Lyseolla. Kahviteltiin ja muisteltiin men neitä keittiön kollegoiden ja kaupungin ruokahuollon edustajien kanssa yhdessä. AKu Hallinnon kiitokset Koko spice girls -ryhmä koolla Kahvia ja mehua 16 Lyskalaiset tarttuivat ideaan I nnokampuksen kehittämä Tartu Ideaan -kisa haastoi suomalaisia toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoita ja oppilaitoksia innovoimaan. Kisassa oikeat yritykset antoivat opiskelijoille haasteita, joiden pohjalta nuoret kehittivät innovaatioita. Kisan tavoitteena oli lähentää opiskelijoita yritysten ja työelämän kanssa. Vaasan lyseon lukiosta kisaan osallistui yritystietokurssin kolmisenkymmentä opiskelijaa. Kurssilla lähdettiin pienissä ryhmissä kehittelemään innovaatioita Oulun yliopiston antamaan esineiden internetiä koskevaan tehtävään. Keksinnön tuli liittää esineitä internetin välityksellä toisiinsa ja keksiä niihin uusia toiminnallisuuksia. Aluksi tehtävä tuntui vähän hankalalta, mutta lopputuloksena saatiin aikaan hyvinkin ainutlaatuisia ja innovatiivisia keksintöjä. Innovaatioissa esineiden internetiin kytkeytyivät mm. kynä, ratsastusvälineet, auto, sormus, avain jne. Lyseolla kisan aluekarsinta järjestettiin 8. lokakuuta, jolloin Innokampuksen agentit saapuivat paikalle. Ryhmät pitchasivat eli möivät suorassa weblähetyksessä ideansa Oulussa istuvalle tuomarille, joka pisteytti esitykset ja antoi palautetta. Jokainen ryhmä sai vielä kehittää ideaansa palautteen pohjalta eteenpäin ja käydä tekemässä uuden pitchauksen tuomarille. Jokainen joukkue pystyi hienosti voittamaan jännityksensä ja parantamaan vielä omaa suoritustaan. Vaikka kyse oli kisasta, joukkueet kannustivat hienosti toisiaan. Lyseon joukkueiden ideoiden tasosta kertoo paljon se, että kolme ryhmää selvisi ensimmäiselle sijalle aluekarsinnassa. Lopulta tuomarin päätös ratkaisi ja Lyseon voittajajoukkueeksi nousi Moebius Machinea, johon kuuluivat Pyry Tuominen, Lasse Ruhkala ja Joni Alanen. Pisteillään he olivat alueensa ykkösiä, mutta myös koko valtakunnan tasolla paras joukkue. Tästä hyvästä pojat saivat palkinnoksi älyrannekkeet. Aluekarsinnan voittajina he pääsivät myös edustamaan Vaasan lyseon lukiota Helsinkiin kilpailun finaaliin 28. marraskuuta DNA-talolle. Kisareissua pojat luonnehtivat upeaksi kokemukseksi, vaikka tällä kertaa ei aivan kolmen kärkeen päästykään. Mutta tärkeintähän on tarttua ideaan ja yrittää parhaansa! Tartu Ideaan -kisaan osallistuminen poiki jatkoa myös kevätlukukaudella, kun vastaavanlainen paikallinen kilpailu toteutettiin Vaasan lyseon lukion ja Vasa gymnasiumin taloustiedonkurs sien opiskelijoille. Kisa toteutettiin yhteistyössä kahdella kielellä paikallisen ohjelmistoyrityksen Gambit Groupin kanssa. Yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja kävi vierailemassa tunnilla ja kertomassa yrittäjän arjestaan ja työstä sekä tämän päivän työelämävaatimuksista. Samalla hän haastoi opiskelijoita innovoimaan ja kehittämään sovelluksia ja uusia keksintöjä. Lyseon ja Gymnasiumin opiskelijat vastasivat haasteeseen, ja kaksikielisissä ryhmissä he kehittivät innovaatioita, jotka esitettiin lopuksi tuomaristolle ja muille opiskelijoille. Kolme parasta ryhmää pääsi palkintona yritysvierailulle Runsoriin Gambit Groupin tiloihin. Teksti ja kuva: Mika Jokiaho 17 Vaasan lyseon lukion Erasmus+ -hanke ”Involve me & I learn” Erasmus+ -ryhmäkuva Sloveniasta L yskalaiset ovat kuluvan vuoden aikana osallistuneet Erasmus+ -hankkeeseen, johon osallistuvat koulut Espanjasta, Italiasta, Islannista, Kreikasta ja Sloveniasta. Hanke on kaksivuotinen, eli se jatkuu myös lukuvuonna 2015–2016. Erasmus+ on Euroopan unionin koulutus-, nuorisoja urheiluohjelma, joka toimi aiemmin nimellä Comenius. Hanke käynnistyi syksyllä, kun ensimmäinen kokous järjestettiin Vaasassa marraskuussa. Kyseessä oli koordinaattoreiden ensimmäinen tapaaminen, ja aika kului lähinnä kaksivuotisen hankkeen suunnitteluun, joten paikalla oli vain opettajia. Heitä oli vastassa Vaasaan saapuessa räntäsademyrsky, joka illan aikana muuttui lumisempaan suuntaan. Aamulla maata peittikin jo jääkerros, johon kaikki vierailijat eivät ainakaan kenkävalinnoissaan olleet osanneet varautua. Pääsimme kuitenkin hotellilta koululle vahingoittumattomina, ja kokous alkoi rehtoreiden tapaamisella. Kokoustamisen lisäksi opettajat osallistuivat koulussa pedagogisille kahveille, Vasa gymnasiumin järjestämiin Svenska Dagen -juhlallisuuksiin ja oppitunneille. Vierailimme myös Pohjanmaan museolla, jossa tu- 18 tustuttiin Merenkurkun luontoon. Hankekokousten aikana suunnitellaan tulevia projektitöitä sekä esitellään ja arvioidaan tehtyjä projektitöitä. Mukana kokouksissa on yleensä 1–2 opettajaa ja muutama opiskelija. Nykyisen hankkeemme aikana toteutetaan 12 erilaista projektia, joita esitellään hankkeen kotisivuilla, blogissa, wikissä, koulujen Facebook-sivuilla, paikallisissa medioissa ja kouluissa. Involve me & I learn -hankkeen tavoitteena on kehittää ja kokeilla uusia työtapoja, joissa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. TVT:n käytöllä pyritään myös motivoimaan opiskelijoita paremmin ja opettamaan heille työelämässä tärkeitä tietoteknisiä taitoja. Talven aikana opiskelijat osallistuivat eri aineiden oppitunneilla neljään eri projektiin. Kuvataiteen tunneilla suunniteltiin hankkeelle logoa, kielten tunneilla tehtiin PowerPoint-esityksiä projektin osallistujamaista ja yksi ryhmä piti Skype-kokouksen kreikkalaisen opiskelijaryhmän kanssa, ilmaisutaidon ryhmä suunnitteli ja toteutti englanninkielisen esittelyvideon Lyskasta. Heti hiihtoloman jälkeen osallistuimme toiseen hankekokoukseen Triestessä, Italiassa ja Ljubljanassa, Slo- veniassa. Mukana oli kaksi opettajaa ja kolme opiskelijaa. Kokoustamisen lisäksi kouluilla oli runsaasti ohjelmaa esimerkiksi oppilastöiden esittelyjä, luentoja, työpajoja. Opiskelijat olivat sekä Triestessä että Ljubljanassa valmistelleet kiertokävelyt, joiden aikana saimme kuulla kattavat selvitykset kaupunkien historiasta. Matkan kohokohtia olivat myös vierailut Venetsiaan, Bled-järvelle ja Skocjanin luolastoon, joka on Unescon maailmanperintökohde. Oppilaat asuivat isäntäperheissä ja pääsivät näin tutustumaan arkielämään niin Italiassa kuin Sloveniassa. Hanke jatkuu keväällä muun muassa kouluaiheisen wikin laatimisella ja työelämätaitojen kartuttamisella. Lyskan vastuulla on kerätä Future Fun -päivässä saatua tietoa työnhausta ja esimerkiksi ansioluettelon kirjoittamisesta yhteen ja laatia tästä opas englanniksi kaikille osallistujamaille jaettavaksi. Syksyllä on vuorossa seuraava hankekokous Reykjavikissa, Islannissa, ja ensi vuonna kokoukset järjestetään vielä Kreikassa ja Espanjassa. Paula Keltto hankkeen koordinaattori Lyseolla Erasmus+ -opettajat Vaasassa Erasmus+ -opiskelijat Vilma Kallio, Deborah Bongu ja Mariella Järvi Bledin linnassa Projektin kotisivut: sites.google.com/site/ involvemeilearn/ 19 Tansanialaiseen avustusjärjestöön tutustumassa G lobaalikasvatuksen verkkokurssin myötä pääsin osallistumaan lokakuussa 2014 OPH:n rahoittamalle Tansanian-matkalle. Matkan tarkoituksena oli tutustua avustuskohteisiin Moshissa ja myös hankkia tietoa lukiolaisten mahdollisuuksista osallistua vapaaehtoistyöhön. Ryhmämme koostui kolmesta lukion ja neljästä ammattiopiston opettajasta sekä yhdestä lukioopiskelijasta. Lisäksi matkaan lähti kaksi lähihoitajaharjoittelijaa, jotka jäivät Raun päiväkotiin seitsemäksi viikoksi suorittamaan työharjoitteluaan. Tanzania Volunteers -järjestö järjestää työpaikkoja työharjoittelijoille päiväkodeista, sairaaloista, katulapsikeskuksesta ja muista apua tarvitsevista paikoista ja tarjoaa majoituksen ja ylläpidon vapaaehtoisille korvausta vastaan. Vierailimme ensiksi suomalaisen Sama aurinko ry:n tukemassa Raun päiväkodissa ja HIV-positiivisten naisten keskuksessa. Päiväkodin lapset tulevat köyhistä perheistä, joiden vanhemmat ovat HIV-positiivisia. Veimme lapsille Suomesta kerättyjä vaatteita ja leluja ja naiset saivat ompelutarvikkeita. Lyskan opettajat lahjoittivat myös ruoka-apua näille perheille. Seuraavan aamun vierailu lasten vankilaan jätti meidät länsimaiseen hyvinvointiin tottuneet sanattomiksi. Vankilassa asuu pikkurikoksiin syyllistyneitä 12–18-vuotiaita lapsia odottamassa oikeudenkäyntiä. Jos käytettävissä oli vapaaehtoistyöntekijöitä, lapset pääsivät ulos pelaamaan jalkapalloa ja opiskelemaan oppitunneille. Kolmas kohteemme Msamarian katulapsikeskus huolehtii orvoista lapsista, joista nuorimmat ovat vasta 5-vuotiaita. Lapset aloittavat päivänsä varhain aamulla siivoamalla ja tekemällä muita askareita, minkä jälkeen he saavat lähteä kouluun. Iltapäivisin katulapsikeskuksessa on yleensä vapaaehtoisia ulkomaalaisia nuoria leikkimässä ja pelaamassa lasten kanssa. Muita vierailukohteitamme olivat paikallinen sairaala ja Sungu Secondary School -lukio. Lukiossa opiskellaan englanniksi isoissa ryhmissä ja erittäin alkeellisissa olosuhteissa. Vierailujen jälkeen meillä oli mahdollisuus osallistua patikkaretkelle Kilimanjarolle ja safarille Tarangiren ja Ngorongoron luonnonpuistoihin. Nämä kokemukset olivat unohtumattomia, ja suosittelen lämpimästi kaikille vierailua Tansaniassa, vaikkapa vapaaehtoistyön merkeissä. Nuorten parissa suosittuja paikkoja ovat päiväkoti, lasten vankila ja katulapsikeskus. Jotta pääsisi vapaaehtoistyöhön suomalaisen Hanna Metson omistaman Tanzania Volunteersin kautta, ei tarvitse olla alan koulutusta vaan reipas ja avoin mieli riittää. Lukiolainenkin voi lähteä hankkimaan työ- ja varsinkin elämänkokemusta ainutlaatuiseen Afrikkaan. Elina Mykkänen 20 Koulutusta lyseolaisille – aiheena päihteet Anne Salovaara-Kero V iime vuonna Lyseon opiskelijoille ja henkilökunnalle suunnattu koulutus, jonka aiheena olivat päihteet, jatkui tänäkin vuonna 26.11. Alun kahvitilaisuuden jälkeen asiantuntijana aluekoordinaattori Anne Salovaara-Kero Irti Huumeista ry:stä kertoi päihderiippuvuudesta tutkimustiedon ja oman ammattipätevyytensä näkökulmasta. Päihderiippuvuus on kliinisesti todettu krooninen sairaus, joka johtaa kuolemaan. Anne Salovaara-Kero valotti päihderiippuvuuteen johtavia syitä ja kertoi sen tunnusmerkeistä. ”Päihderiippuvuus ei ole kenenkään syy”, sillä vaikuttavia tekijöitä on paljon. Sairastunut usein aluksi kieltää oman ongelmansa, mutta oman tahdon selviytymiseen synnyttyä alkaa toipuminen. Tästä sairaudesta voi toipua – siihen tarvitaan vain aikaa ja apua. Hoidon ja lopetuksen jälkeen ihminen muuttuu entiselleen. Asiantuntijapuheenvuoron jälkeen päihderiippuvuuden hallintaansa saanut kokemusasiantuntija ja vapaaehtoistyöntekijä Jarno Högfors kertoi oman koskettavan selviytymistarinansa. Päihteet muuttivat hänen persoonallisuutensa itsekeskeiseksi. Hän ha keu tui hoitoon monta kertaa, ja lopulta vertaistukiryhmät olivat pelastus. Hänen mukaansa toipumisessa täydellinen päihteettömyys on ainoa vaihtoehto. Riippuvuus pysyy läpi elämän. Sitä täytyy kontrolloida koko ajan. AKu Jarno Högfors 21 Uniworld Day Karoliina Saharinen ja Tomas Brännkärr toivottavat osallistujat tervetulleiksi. Erilaiset kulttuurit tutuiksi Amerikkalaista kulttuuria Suomen Pakolaisavun esittelyä Sierra Leone -projektiin osallistuneet kertovat kokemuksistaan. 22 L yseon kampuksella vietettiin Lyseon lukion ja Vasa gymnasiumin yhteistä Unesco-teemapäivää perjantaina 24.10. klo 9.30 alkaen. Päivä oli myös YK:n päivä, jolloin Suomen lippu liehui salossa myös Lyseon pihamaalla. Uniworld Dayn alkajaisiksi opiskelijat kokoontuivat Kirkkopuistikon kiinteistön juhlasaliin. Lyseon lehtori Karoliina Saharinen ja Vasa gymnasiumin apulaisrehtori Tomas Brännkärr toivottivat kaikki tervetulleiksi ja kertoivat, miten Lyseosta on tullut Unesco-koulu. Teemapäivän tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijoita eri kulttuureihin ja totuttaa elämään monikulttuurisessa ympäristössä. Puhutaanhan koulussamme kotimaisten kielten lisäksi 18:aa eri kieltä. Avaussanojen jälkeen opiskelijoille esitettiin junioreiden tekemiä suvaitsevaisuudesta kertovia lyhytelokuvia (Älä ole rasisti, We`re Different and The Same). Elokuvaesitysten jälkeen oppilaskuntien hallitusten puheenjohtajat Sanna Neovius ja Santeri Sinkkonen kertoivat siitä, mitä tarkoittaa syrjinnästä vapaa lukiokampus. Tänäkin vuonna hallitusten puheenjohtajat julistavat koulumme syrjinnästä vapaaksi alueeksi. ”Tule itsenäsi osaksi meitä matkalla mahdollisuuksien maailmaan.” Yhteistyössä Suomen Pakolaisavun kanssa järjestetyssä Sierra Leone -projektissa mukana olleet ja Sierra Leonessa vierailleetkin opiskelijat Aaro Kumpulainen, Miika Kaunismäki, Sanni Majamaa sekä Rasmus Genas esittivät aluksi matkallaan kuvaamansa videon. Esityksen jälkeen Miika Kaunismäki kertoi afrikkalaisten ystävällisyydestä ja onnellisuudesta sekä köyhyydestä. Sanni Majamaa esitteli lukutaitokampanjaa ja näytti päätteeksi videon aikuisille suunnatusta lukutaitokoulutuksesta. Oppitunneilla opetetaan myös laskemista sekä jaetaan tietoa yleisistä asioista, terveydenhoidosta ja maanviljelystä. Rasmus Genas kertoi, että matkalla olijat olivat käyneet tutustumassa Sierra Leonessa ammattikoulutukseen ja työharjoitteluun. Pakolaisapu rahoittaa ammattikoulutusta. Lopuksi Miika Kaunismäki kertoi, mitä suomalainenkin voi tehdä ebolaepidemian pysäyttämiseksi. (Ks. www.pakolaisapu.fi) Puolenpäivän aikoihin ja Lyseon kuoron esityksen jälkeen teemapäivään osallistuvat ykkösluokkalaiset lähtevät ryhmittäin kiertelemään ja tutustumaan eri kulttuureja esitteleviin toiminnallisiin työpajoihin. Afrikkalaisen kulttuurin esittelypaikassa kerrottiin afrikkalaisesta taiteesta, musiikista ja tanssista. Kaikki vierailijat saivat tanssia. Myös Lähi-idän kulttuureja esittelevässä työpajassa vierailijat tanssivat yhdessä – ja maistelivat erilaisia mausteita. Lisäksi työpajoissa esiteltiin Latinalaisen Amerikan kulttuuria – suomalaista ja suomenruotsalaista elämänmenoa unohtamatta. AKu Afrikkalainen kulttuuri tutuksi Mausteita maistelemaan! Esittelijöinä Samuel Aga ja Marko Saari. Lähi-idän mausteita Monserrat Villarroel Habibi Häzhin Mira Oksakari ja Iida Puronvarsi esittelevät suomalaista kulttuuria. Shima Gaber, Godwill George ja Nairun Ombela 23 Lyseo tutuksi yläkoulun yhdeksäsluokkalaisille 24 Kemian labra Neuvottelut menossa yseon avoimien ovien päivänä ja Vaasan ja Mustasaaren yläkoulujen yhdeksäsluokkalaisille tarkoitettuna vierailupäivänä peruskoulunsa keväällä päättävät nuoret kävivät tutustumassa lukio-opiskeluun. Tuona perjantaina 7.11. Lyseon opiskelijoilla oli taksvärkkipäivä, joten opettajat saattoivat keskittyä koulun ja oman oppianeensa esittelyyn. Yhdeksäsluokkalaiset koottiin alkuunsa Kirkkopuistikon kiinteistön juhlasaliin kuuntelemaan yleistä esittelyä, jossa Lyseon apulaisrehtori Juha-Pekka Rauhala kertoi Lyseosta ja lukio-opinnoista yleensä. Alkuesittelyyn kuului myös Lyseon tutoreiden opastama kierros lukiokampuksen molemmissa rakennuksissa. Tunnista kasvilajeja. Mitä tarkoittaa sana filosofia? Kuka kirjailijoistamme sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon? Mikä on Sveitsissä hiukkastutkimuspaikka? Mitä vieraita kieliä Lyseossa voi alkaa opiskella alusta alkaen? Montako pakollista kurssia on pitkässä matematiikassa? Tunnista eri maiden lippuja. Muun muassa edellisten kaltaisiin kysymyksiin ja tehtäviin yhdeksäsluokkalaiset saivat etsiä vastauksia. Lisäksi leikkimielisiä ja vakaviakin tehtäviä oli kaikissa eri oppiaineiden esittelypisteissä. Opiskelijakunnan hallituksen jäsenet pyysivät tunnistamaan joukostaan kuka kukin on muun muassa kysymällä, kuka ajoi vastaan tulevien kaistalle mopokoulun ensimmäisenä ajotuntina tai kenen perheessä ei ole mikroa. Opettajien ja opiskelijakunnan hallituksen jäsenten esittäytymisen lisäksi myös muut Lyseon toimijat halusivat kertoa työstään. Kerrottiin Urheiluakatemiasta, yrityskasvatuksesta, aikuislinjasta, Lyseon kansliasta, oppilaanohjauksesta, tutoreista, Lyseon toiminnasta Unescokouluna, eri projekteista ja kansainvälisyydestä ja koulun verkkolehdestä Fuusiosta – unohtamatta terveydenhoitoa ja kuraattorin työtä. Kaiken informaatiotulvan jälkeen yhdeksäsluokkalaiset saivat vähän hengähtää ennen lähtöä ja katsella ala-aulassa tanssiesityksiä ja kuunnella musiikkia ja samalla syödä munkkia ja juoda mehua. AKu Vilskettä käytävällä L Saisinko ostaa vokaalin, vaikkapa a:n? Frau Kankkonen Madame SeppäCascarino This site uses cookies. Bändiä odotellessa... J-P esiintymässä ... ja bändi saapui. Hand of God Liikuntaa 25 Musisointia yhdessä B ändikurssin esitys järjestettiin tiistaina 18.11. Yhtyesoittokurssilaiset pitivät rock-painotteisen konsertin K-puolen juhlasalissa. Yleisö oli alusta alkaen mukana. Kuvat: Ville Hujanen Nemo Koski Susanna Vierula Rasmus Svahn Juha Luukkanen Vieraileva solisti IB-lukiosta 26 Riku Mykkänen, Marek Popov, Santeri Julin, Patrik Jantunen, Michael Abdallah Hermanni Honkanen, Oskari Kurkela, Ville Lehtola Jimmy Varhama, Samu Prusi, Kim Smedlund, Tuomas Suokko, Timo Kinnunen, Jere Hasunen 27 5 Itsenäisyys- ja lakkiaisjuhla 2014 .12. oli erityinen päivä Vaasan Lyseon lukiossa. Silloin lyskalaiset nimittäin kokoontuivat Vaasan kaupungin kirkkoon sekä juhlistamaan maamme itsenäisyyttä että seuraamaan, kun syksyllä ylioppilaiksi kirjoittaneet saivat painaa valkolakin päähänsä. Tilaisuus oli juhlava. Aluksi lakitettavat saapuivat paikoilleen kirkon etuosaan odottamaan lakitusta ja seuraamaan kaikkea sitä, mitä oli odotettavissa sitä ennen. Airuet toivat Suomen lipun sisään, ja sitten kajahti yhteislauluna Lippulaulu. Lyseolta lähti seppelepartio viemään Lyseon tervehdystä maamme itsenäisyyttä puolustaneiden sankareiden haudoille. Abit luovuttivat vapauden viestin senioreille eteenpäin kerrottavaksi, ja sen jälkeen apulaisrehtori Vesa Neste piti tervehdyspuheen. Juhlapuheen piti Vaasan Sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja Tuula Harjunpää, joka muisti puheessaan erityisesti lottia ja heidän merkitystään sodan aikana. Rehtori Kari Kukkohovi piti viimeistä kertaa puheen Lyskan rehtorina itsenäisyysjuhlassa, ja vuoden 2014 syksyllä kirjoittaneet ylioppilaat olivat viimeiset Vaasan lyseon lukiosta, aikuislinjalta ja yhdistelmätutkinnon suorittaneista, jotka Kukkohovi lakitti. Juhlassa saimme kuulla myös musiikkiesityksiä ja runonlausuntaa. Lippulaulun lisäksi lauloimme juhlan lopuksi Maamme-laulun yhteislauluna. Kuulimme urku- ja pianomusiikkia. Urkurina toimi Jimi Järvinen, ja Jean Sibeliuksen Capricen soitti pianolla Eemil Viljamaa. Aino Hautala lauloi musiikinopettaja Jari Ojalaisen säestyksellä Sun särkyä anna mä en. Runoja meille lausuivat Salla Niemi ja Michaela Lampinen. Itsenäisyys- ja lakkiaisjuhla oli oikein kaunis ja mieleenpainuva juhla, varsinkin lakkinsa saaneille ylioppilaille. He ovat saavuttaneet elämässään yhden taitekohdan. Nyt he voivat valita uuden suunnan ja kulkea kohti uusia unelmia. Tärkeä on myös muistaa, miksi vietämme itsenäisyysjuhlaa. Suomi itsenäistyi 97 vuotta sitten, ja vaikka maamme oli sodassa muutamia vuosikymmeniä myöhemmin, säilytimme itsenäisyytemme. Siitä saamme kiittää sotiemme veteraaneja, taisteluissa kaatuneita urheita sotilaita ja lottia, joihin Tuula Harjunpää niin kauniisti puheessaan viittasi. Suomi on meidän kaikkien täällä asuvien kotimaa, ja on hyvä muistaa, että saamme asua vapaassa isänmaassa. Teksti: Ella Linna Kuvat: KMä 28 Tuula Harjunpää Michaela Lampinen ja Salla Niemi Aino Hautala Taru Hukkanen noutaa ylioppilastodistuksen. Hilla Ryytty palkittiin Sinikka Kuntsin stipendillä. Martta Heikkilä, Santeri Sinkkonen ja Iren Rajnkesh Lakitushetki Matti Myllyaho pitää uuden ylioppilaan puheen. 29 Gladiaattori – antiikkinen mestariteos R idley Scottin ohjaama vuonna 2000 ilmestynyt elokuva Gladiaattori on ehdottomasti edelleenkin yksi kaikkien aikojen mahtavimmista antiikin aikaan sijoittuvista elokuvista. Pääroolia, Rooman sotakenraalia Maximus Decimus Meridiusta näyttelee Russell Crowe, ja gladiaattorin rooli on yksi hänen merkittävimmistä rooleistaan hänen omassa näyttelijähistoriassaan. Elokuva on lähes kolmetuntinen, ja juonessa on monta erilaista yllättävää käännettä, jotka pitävät katsojan silmät liimautuneena ruutuun. Tarina kertoo Rooman legioonan kenraalina toimivasta Maximuksesta, joka keisarin kuoltua joutuu kokemaan mitä hirveintä epäoikeudenmukaisuutta, kun tämän poika Commodus nousee uudeksi keisariksi. Commodus kadehtii Maximusta katkerasti, sillä hänen isänsä, edesmennyt keisari Marcus Aurelius suosi kenraaliaan niin paljon, että hän oli valmis nostamaan tämän valtaan seuraavana keisarina. Tästä syystä Commodus vapauttaa Maximuksen tämän virasta, lähettää hänet maanpakoon ja antaa käskyn surmata tämän perheen. Myöhemmin Maximus löytää itsensä kaapattuna orjaksi, jolloin rahanahne ja kunnianhimoinen orjagladiaattoriomistaja Proximo ostaa hänet omaan kaartiinsa. Lukuiset voitokkaat areenataistelut johtavat Maximuksen lopulta Rooman Colosseumille, jolloin hän kohtaa arkkivihollisensa, keisari Commoduksen, molempien viimeisessä taistelussa. Gladiaattori on myös julkisesti palkittu elokuva. Se on voittanut viisi Oscaria ja ollut seitsemässä ehdokkaana. Filmi sisälsi siihenastisen elokuvahistorian pisimmän yhtäjaksoisen taistelukohtauksen, joka kesti seitsemän minuuttia. Elokuva oli myös uuden genren suunnannäyttäjä, joka inspiroi muun muassa Troijan, Kuningas Arthurin, Aleksanterin ja 300:n tuottamisessa. Näin elokuvakurssin käyneenä ja taisteluelokuvien suurkuluttajana suosittelen Gladiaattoria suuresti, vaikkei olisikaan genren tarmokas kannattaja. Joel Olli Elokuvia, eläviä kuvia – kuvia elämästä E lokuvien katselu virkistää syyslukukauden pimeimpänä aikana. Siksipä Lyseon elokuvakurssi ÄI 15 järjestetään toisen jakson kuluessa loka–marraskuussa. Syksyn 2014 aikana koulussa pidettävien oppituntien lisäksi kurssilaiset katsoivat useita elokuvia Vaasan ammattiopiston Parcos-auditoriossa Ruutikellarintie 2:ssa. Vaasan kaupungin nuoriso-osaston nuorisosihteeri Anna Seppänen järjesti elokuvien esittämisen ja esityspaikan. Kurssin mahdollistaa ensi sijassa opetus- ja kulttuuriministeriön tukema valtakunnallinen IhmeFilmi-projekti (www.ihmefilmi.fi) – Klassikkoelokuvia nuorille. Syksyn 2014 IhmeFilmi-projektin elokuvien teemana oli nuorten kapina. Esitettäviä elokuvia oli monenlaisia: amerikkalaisia klassikkoelokuvia, kuten Nuori kapinallinen; suomalaisia Täältä tullaan elämä!, Ariel, Joutilaat, Pojat; animaatio Porco Rosso; ruotsalainen Kimpassa; ranskalaisia Luokka ja 400 kepposta. Teoriaopetuksen lisäksi opiskelijoilla oli mahdollisuus enimmillään katsoa yhdeksän elokuvaa. IhmeFilmi-projektin rahoitus jatkuu lukuvuonna 2015–2016. Esitettävistä elokuvista ja vuoden teemasta ei vielä ole tietoa. AKu 30 Lucia, Valotar – valoa pimeyteen J oulun odotus alkaa Lucia-juhlasta. Vasa gymnasiumin henkilökunta ja opiskelijat kokoontuivat hämyisenä perjantaina 12.12. Kirkkopuistikon juhlasaliin viettämään Lucia-juhlaa. Perinteiden mukaan kynttilöin seppelöity Lucia-neito seurueineen toi valon juhlasalin joulukuiseen pimeyteen. Sen jälkeen laulettin ja esitettiin runoja. Lucia-juhlassa yleisön joukossa oli myös Lyseon lukion opiskelijoita. Äidinkielen luovan kirjoittamisen kurssille osallistuneet kirjoittivat runoja juhlan tunnelmasta vaikuttuneina. AKu Neidot valkeat kulkueessaan tähän yöhön pitkään ja pimeään valoa tuovat tullessaan. Toivoa, onnea sydämessään jakavat kaikille matkallaan. He laulavat kuorossa armosta ja ikuisesta jouluntaiasta. Lucia pimeään valoa tuo, joulurauhan mieleemme suo. Ilmassa leijuu rauhallinen hiljaisuus, joulu on ihmeiden aikaa, uusi tilaisuus. Lucia valottaremme valoa tuo pimeyden poistaa ja toivoa luo. Pimeys joskus onneaan koittaa, silti valo sen aina voittaa. Felicia Anderson Elin Marins 31 Iloista mieltä ja hauskanpitoa Siitä on junioreiden pikkujoulut tehty J okavuotisen perinteen mukaisesti reippaat tutorit olivat jälleen kutsuneet juniorit viettämään pikkujouluja, yhteisen syyslukukauden päätteeksi. Tilaisuuden aluksi luokkien tutorit jakoivat jokaiselta luokalta yhdelle oppilaalle tsempparipalkinnon. Kuulimme kauniita joululauluja, kuten koskettavan Sydämeeni joulun teen,joka osoitti jälleen, kuinka lahjakkaita oppilaita 32 koulussamme on. Näimme lisäksi muun muassa tanssiesityksen Macarenan tahtiin. Muutama ryhmä piti hauskoja tietovisoja, joissa tuli kysymysten perusteella pohtia, kuka luokan oppilaista voisi olla kyseessä. Yksi luokka piti hupaisan ilmapalloleikin. Kun jokainen junioriluokka oli esiintynyt, oli tutoreiden kiitosten vuoro. Jouluinen tilaisuus päättyi siihen, kun he kertoivat, kuinka tulevat ikävöimään ryhmiään, mutta totesivat kuitenkin, että onneksi koulun käytävillä voi aina tavata toisiaan ja moikata! Raikuvien aplodien saattelemana tutorit ja junnut suuntasivat hymyssä suin kohti kotejaan. Helena ja Nadja Jouni Kolvanki Junioriryhmät esiintyvät 14G 14E 14A 14C 14C 33 Joulujuhla Kuvat: KMä Vaasan kirkossa Elli Uusi-Kokko Rehtorin joulupuhe 34 V aasan lyseon lukion joulujuhlaa vietettiin Vaasan kirkossa 19.12.2014. Opiskelijat kokoontuivat kirkkoon odottavaisin mielin. Juhla alkoi kello yhdeksän, jolloin Santeri Sinkkonen, Martta Heikkilä ja Iren Ranjkesh toivottivat oppilaat tervetulleiksi. Tervehdyssanojen jälkeen kirkossa raikuivat iloiset joululaulut. Ensimmäisenä laulettiin yhteislauluna ”En etsi valtaa loistoa” Jimi Järvisen säestämänä uruilla. Seuraavaksi Julia Hirsimäki, Leevi Alahäivälä sekä Kalle Taimisto lauloivat kauniisti laulut ”Jouluyön hymni” ja ”Sydämeeni joulun teen”. Viimeisenä oli vielä Jimi Järvisen säestämänä sekä sovittamana ”Joulupotpuri” Hartaiden musiikkiesitysten jälkeen opiskelijakunnan hallitus luovutti koulumme keräämät taksvärkkirahat lastenosaston koordinoivalle osastonhoitajalle Jaana Aholalle. Yhteensä rahaa oli saatu kerättyä yli neljän tuhannen euron verran! Tänä vuonna lahjoitus tehtiin Vaasan keskussairaalalle. Seuraavaksi saimme kuulla lisää kauniita lauluja opiskelijoiden esittämänä. Elli Uusi-Kokko ja Petra Rothovius esittivät mitä kauneimman laulun ”Snow”. Tämän jälkeen laulettiin ”Enkeli taivaan” 1. ja 2. säkeistö yhdessä. Alttarille kokoontui myös Vaasan lyseon lukion säihkyvä enkelikulkue. Kynttilät toivat kirkkoon valoa, ja hetki loi hyvän joulumielen. Musisointia seurasi Emilia Laitilan ja Helmi Seralan lausumana Jouluevankeliumi. Sen jälkeen Pastori Tuuli Kela esitti joulupuheen. Tämän jälkeen kirkkoon kokoontuneet opiskelijat sekä henkilökunta nousivat seisomaan ja laulamaan yhdessä ”Enkeli taivaan” säkeistön 10, jota seurasi myös toinen yhteislaulu ”Maa on niin kaunis”. Seuraavaksi pois jäävä rehtorimme Kari Kukkohovi piti viimeisen puheensa Vaasan lyseon joulujuhlaväelle sekä lausui joulutervehdyksiä. Lopuksi Jimi Järvinen esitti uruilla loppusoiton, jonka aikana opiskelijat siirtyivät hiljalleen lomamielin kohti ulko-ovea. Iren Rajnkesh, Martta Heikkilä ja Santeri Sinkkonen Julia Hirsimäki, Kalle Taimisto ja Leevi Alahäivälä Jaana Ahola Jessica Iso-Oja 35 Opiskelijakunnan pikkujoulut 19.12.2014 O piskelijakunnan jäsenet järjestivät perinteiset pikkujoulut Vpuolen liikuntasalissa heti joulukirkon jälkeen, ja paikalle kerääntyikin runsaasti opiskelijoita. Ohjelmassa oli paljon nauruhermoja kutkuttavia leikkejä ja kisailuja, kuten tuolileikki, jossa tuoleja vedettiin opiskelijarykelmän alta yksi kerrallaan, ja lopulta oltiinkin vain kummallisessa asennossa toisten käsien ja jalkojen varassa, kauiten pystyssä pysynyt joukkue voitti, lihastreeniä kerrakseen! Kaikki kisoihin ja leikkkeihin osallistuneet saivat palkinnoksi suklaata. Tilaisuudessa myös kiitettiin eläkkeelle jäävää rehtoriamme kukkien kera. Hän teki hienoa työtä koulumme eteen. Pikkujoulujen jälkeen opiskelijat suuntasivat ansaitulle ja kauan kaivatulle joululomalle. Nadja & Helena 36 Suklaata suun täydeltä Minne tuolit katosivat? Tuolileikki alkaa. Akrobatiaa ilman omia käsiä Joulupukki, joulupukki! Oskari Kurkela ja Santeri Julin leikkimielisinä Santeri Julin ja Aleksi Siirtola jatkavat leikkiä. Missä se joulupukki on? Elli Uusi-Kokko 37 Joulukahveista läksiäiskahvit Rehtori Kari Kukkohovi lähtee eläkkeelle T orstai-iltapäivänä 18.12. Vaasan lyseon lukion ja Vasa gymnasiumin henkilökunta kokoontuu yhteen nauttimaan joulukahvit ja samalla myös rehtori Kari Kukkohovin eläkkeelle läksiäiskahvit. Tilaisuuden aluksi eläkkeelle lähtevä rehtori Kari Kukkohovi toivottaa syyslukukauden päätöksen mallin mukaisesti kaikki tervetulleiksi yhteiseen kahvitilaisuuteen. Rehtori Kukkohovi kertailee syksyn tapahtumia ja kertoo yhteistyöstä Vasa gymnasiumin kanssa. Vaasanpuistikon kiinteistön tiloihin muun muassa tehtiin sähköistetty luokka. Hän myös viittaa uuden rehtorin valintaan ja lopuksi kiittää kaikkia syksyn aherruksesta. Samanlaisen kiitospuheen pitää myös Vasa gymnasiumin rehtori Anne Levonen ja toivottaa kaikille rauhallista joulua. Apulaisrehtori Juha-Pekka Rauhalan puhe Kari Kukkohoville Juha-Pekka Rauhala osoittaa puheensa nyt eläkkeelle lähtevälle Lyseon rehtorille Kari Kukkohoville. Hän kertoo, että Kukkohovi on kotoisin Muhokselta ja opiskeli Oulussa. Työura jatkui Vaasan yhteiskoulussa opettajana ja jatkui sittemmin lukioiden yhdistyttyä apulaisrehtorina ja rehtorina. Rauhala kertoo, että Lyseon henkilökunta luonnehtii Kukkohovia esimiehenään rauhalliseksi, luotettavaksi, tyylikkääksi, huumorintajuiseksi, rennoksi, välittömäksi, ystävälliseksi ja urheilulliseksi. Rauhala toteaa myös, että Kari Kukkohovi on opettanut hänelle hänen työssään paljon ja kulkenut rinnalla. Lopuksi hän kiittää kuluneista vuosista ja sanoo, että nyt eläkkeelle jäämisen jälkeen Kukkohovilla on aikaa perheelle ja rakkaille harrastuksille, kuten hiihtämiseen ja lenkkeilyyn sekä matkailuun. Rehtori Kari Kukkohovin läksiäispuhe Lyseon rehtori Kari Kukkohovi kertoo tilaisuudessa pitämässään läksiäispuheessa, että tuli Vaasan yhteiskouluun matematiikan ja fysiikan opettajaksi vuonna 1982. Vuonna 1994 muun muassa Yhteiskoulun ja Kirkkopuistikon lukiot yhdistettiin ja muodostettiin Yhteislukio. Kari Kukkohovista tuli aluksi Yhteislukion apulaisrehtori ja myöhemmin rehtori. Yhdistymiset jatkuivat, ja samana vuonna 1994 Onkilahden lukio ja Vaasan lyseo aloittivat yhteisen taipaleensa samassa kiinteistössä entisen Lyseon tiloissa Vaasanpuistikolla. Lopulta vuonna 2004 kaikki Vaasan kaupungin lukiot yhdistettiin, ja Kari Kukkohovista tuli uuden suurlukion rehtori. Tuolloin rehtorin työ muuttui osana toisen asteen kouluorganisaatiota, ja muutoksia oli vielä tulossa, kun vuonna 2009 alkoi Kirkkopuistikon kiinteistön peruskorjaus. 38 Viimeinen puhe henkilökunnalle Rehtori Anne Levonen Opettajien sekakuoro lauloi moniäänisesti. Korjaustöiden valmistuttua vuodenvaihteessa 2011– 2012 alkoi rehtorin työssä Kukkohovin sanojen mukaan rauhallinen ja seesteinen aika. Puheensa lopuksi hän toivotti kaikille hyvää jatkoa. Henkilökunnalta jäähyväiskukkaset Nyt on Lyseon henkilökunnan vuoro Lyseon henkilökunta haluaa muistaa esimiestään rehtori Kari Kukkohovia laulamalla yhdessä itse sanoittamansa kappaleen Lyskan rehtori, joka esitetään Lännen lokarin sävelellä. ”On kokoukset nyt käyty ja tuntijako nähty,/avaeltu monet tärkeät kuoret,/budjetit puitu, talousvaikeuksissa uitu/ja jututettu vanahat ja nuoret./ Mut´kun kämpperin nokan etelään kääntää,/niin sillon se ilon päevä koettaa.” Kaikki lopulta päättyi opettajien esittämään serenadiin ja rehtorista kootun leikekirjan esittelyyn. Teksti ja kuvat: AKu Leikekirjan luovutus Vihdoinkin vapaana! 39 Eläkejuhlat Juomanlaskijoiksi valitut humanistit hallitsivat laskemisen erinomaisesti. L yseon rehtori Kari Kukkohovin viralliset eläkejuhlat vastaanottoineen järjestettiin 19.12.2014 klo 12.30 al kaen. Vaasan kaupungin keskushallinnon ja hallinnon edustajat sekä eri koulujen rehtorit ja opetusalan eri toimijoiden edustajat kävivät tervehtimässä eläkkeelle lähtevää rehtori Kari Kukkohovia. Teksti: AKu Kuvat: KMä Vuosikirjan seurapiiritoimittaja töissä Vahdinvaihto tulossa Toisen asteen hallinnon edustajia 40 Åsa Stenbacka Iiro Suksi Lisää lahjoja Christina Knookala Herkkupöytä, Mikael vahtimassa Yliopiston tervehdys Vaasan OAY:n edustajat ”Rakas joulupukki, tuo minulle selfiekeppi. T. Hanna” 41 L astensa tulevista lukio-opinnoista kiinnostuneet vanhemmat kokoontuivat keskiviikkoiltana 21.1. Kirkkopuistikon juhlasaliin kuuntelemaan, mitä Lyseon apulaisrehtori Juha-Pekka Rauhalalla oli kerrottavaa. Apulaisrehtori Rauhala valotti nykyisten perusasteen yhdeksäsluokkalaisten vanhemmille Vaasan lyseon lukion historiaa ja perinteitä. Sitten esiteltiin, miksi lukioon ylipäätään kannattaa tulla opiskelemaan. Rauhala kertoi lyhyesti Lyseon kurssitarjonnasta, lukujärjestyksestä, koeviikoista ja yleensä opintojen kulusta. Käytännön koulutyön esittelyn jälkeen Rauhala puhui Lyseon ohjeellisista painotuksista, kansainvälisyydestä ja yhteistyötahoista. Ennen lukio-opiskelun yleistä esittelyä vanhemmat kahvittelivat ja kiertelivät tutustumassa Lyseon opettajien järjestämiin oppiainenäyttelyihin. Opettajat vastailivat oppiaineitaan koskeviin kysymyksiin ja keskustelivat vanhempien kanssa lukio-opiskelusta yleensä. AKu 42 Kuvat: KMä Vanhempainilta Lyseolla Elli Uusi-Kokko Petra Rothovius Neljäs vuosi katosi N o, minkälainen tie tämä sitten on ollut? Kirjoitin kaikki neljä ylioppilaskoetta niin sanotusti vasta tänä lukukautena. Olen jälleen yhden kokemuksen rikkaampi, sillä melko harva käy lukiota neljässä vuodessa, tai ainakaan niin että olisi vielä sitä ennen käynyt 10-luokankin. Mutta nyt alkavat kurssit olemaan kasassa, ja lähden innolla kohti uusia seikkailuja. Paljon on muuttunut tämän neljän vuoden aikana, niin koulun tilojen kuin myös ihmisten suhteen, joihin olen päässyt tutustumaan näinä vuosina. Kun tulin lukioon, olivat abiturientit vuonna -93 syntyneitä, ja nyt kun täältä lähden, ovat juniorit -98 syntyneitä. Siihen väliin mahtuu aika monta eri-ikäistä opiskelijaa. Jos siis ajattelet, että abiturientit ovat mielestäsi jo vanhoja, voit vain kuvitella, miltä minusta tuntuu olla varmasti yksi koulun vanhimmista opiskelijoista (sillä opettajiin minulla sentään on vielä hieman matkaa). Koulun tiloissa muutos näkyy siinä, että aloittaessani Vaasan lyseon lukiossa vuoden 2011 syksynä ei tilanne ollut sama kuin tällä hetkellä. Ensimmäisenä päivänäni lukiolaisena olimme Kirkkopuistikolla Xpuolella, joka tällä hetkellä ei taida muille meidän koulun oppilaille sanoakaan oikeastaan mitään. V-puolella oli edelleen pääasiassa matemaattiset aineet, ja siksi X- ja V-puolen väliä kuljettiinkin ahkerasti. Vuoden 2012 tammikuussa valmistuivat Kpuolen uudet tilat, joissa tälläkin hetkellä opiskelet. Silloin astuessani ensimmäisen kerran joululoman jälkeen uudelle K-puolelle, jossa en siis koskaan aiemmin ollut käynyt, oli jännittävä tilanne. Kaikki oli uutta, ja muutkin opiskelijat tuntuivat olevan hieman hukassa. Tällä hetkellä voisin ehkä jopa sanoa osaavani kulkea K-puolella jo hieman paremmin näin neljän vuoden jälkeen. Olen ehkä enemmänkin tupla-abi, kuin niin sanotusti tavallinen abiturientti. Tosin tänä vuonna en enää osallistunut penkkareihin enkä abiristeilylle, enkä edes penkkareiden jatkoille, koska niissä on jo muutamaan otteeseen tullut käytyä. Jokainen vanhenee, halusi sitä tai ei, siksi onkin tärkeä elää hetkessä. Tästä syystä neuvonkin sinua ottamaan kaiken ilon irti näistä vuosista, jotka lukiossa vietät, sen jälkeen on nimittäin viimeistään aika aikuistua. Monella saattaa lukiovuosien aikana vahvistua tieto siitä, mitä isona haluaa tehdä, minne haluaa opiskelemaan ja mikä on se unelma-ammatti, jonka eteen on valmis tekemään paljon töitä. Jos et kuitenkaan ole vielä varma, mitä tulevaisuudeltasi haluat, niin älä murehdi. Sillä jos jotain olen näiden vuosien aikana oppinut, on se, että asioilla on taipumus järjestyä. Toki unelmiensa eteen on tärkeää tehdä töitä, mutta joskus asiat loksahtavat paikoilleen muutenkin. Kaikki stressaavat joskus, jotkut tosin enemmän kuin toiset. Siksi onkin tärkeää levätä ja ottaa omaa aikaa itselle. Tehdä sitä mistä nauttii. Lyyti Mäkiniemi Kuvat: AKu, KMä Rakkaita muistoja herättävä salaperäinen X-kiinteistö, Kirkkopuistikko 12-14 K-puolen jugendaula oli syksyllä 2011 tämän näköinen. Tarvitseeko rehtori oikeasti ikkunaa? 43 Abien penkkaripäivä T änä vuonna Vaasan lyseon lukiossa vietettiin penkkareita 12.2. Erilaisiin asuihin pukeutuneet abiturientit kokoontuivat ensimmäiseksi V-liikkasaliin katsomaan opiskelijoiden tekemää abileffaa. Abileffa toi mieleen paljon hauskoja muistoja opettajista sekä muusta henkilökunnasta. Leffan jälkeen luvassa oli hauskoja kilpailuja. Kilpailuja oli sekä ryhmissä että yksin. Kilpailuista oli mahdollisuus voittaa juomalipuke illan jatkoille Fontanaan sekä karkkia. Myös abiturienttien ryhmänohjaajille oli järjestetty kilpailu, jonka voitti Kasperi Lemmetty. Tilaisuudessa jaettiin myös titteleitä oppilaille. Lopuksi myös tanssittiin. Penkkariohjelman jälkeen kokoonnuttiin ryhmänohjaajan tunnille, jossa ryhmänohjaajat toivottivat onnea ja menestystä abiturienteille ja jakoivat jaksotodistukset. Lukion viimeisen rotuokion jälkeen oli aikaa käydä syömässä ja viimeistellä asuja ennen rekkaan lähtöä. Rekkojen tullessa harjoiteltiin erilaisia huutoja sekä kiinnitettiin opiskelijoiden tekemät lakanat. Viimein abit pääsivät ajelulle. Rekat kiersivät ympäri keskustan aluetta, ja ihmisiä oli paljon katsomassa ja vilkuttelemassa. Varsinkin suuri joukko oli kokoontunut torille ja Rewell Centerin ympärille. Ajelun jälkeen rekat palasivat takaisin koululle, josta abit lähtivät valmistautumaan kohti illan jatkoja. Jessica Iso-Oja 44 Kari Kukkohovin eläkkeelle jäänti abileffan teemana Penkkaripäivänä 12.2. keräännyimme jälleen katsomaan vuosittaista abileffaa. Kuten tavallisesti, leffassa seikkailivat koulumme opettajat ja muu henkilökunta nuorten näytteleminä. Tänä vuonna kuitenkin suurimmassa roolissa toimi eläkkeelle jäävä rehtori Kari Kukkohovi, jota näytteli Mikael Niemi. Elokuva on humoristinen kertomus Kari Kukkohovin ja tulevan rehtorin Jaakko Pertun välisestä ”kilpailusta”. Jaakko Perttua esittää taidokkaasti Jere Hasunen. Leffan alussa tuleva rehtori valtaa Kukkohovin toimiston, ja tästä alkaa jopa hieman petomainen reviiritaistelu. Kukkohovi on ensin hyvin katkera siitä, kuinka hänet noin vain korvataan uudella miehellä, mutta lopuksi hän hyväksyy kohtalonsa ja lähtee juhlistamaan eläkepäiviään kahvin merkeissä. Myös muita opettajia kuvaillaan leffassa humoristiseen sävyyn, ja heidän eleitään ja käyttäytymistään matkitaan moitteettomasti. Lisäksi keittäjien persoonallisuudet on saatu osuvasti esille. Koulun yhteisiä vitsejä lauotaan abileffassa paljon, esimerkkinä mahdottomat ruokajonot. Nämä saivat koko koulun nauramaan vedet silmissä. Leffassa on käytetty taidokkaasti paljon efektejä, jotka kiinnittävät katsojan huomion. Leffaan oli lisätty myös tekstitykset, jotka helpottivat katsomista. Käsikirjoittajana toimi Eero Laurila, editoinnissa Tuure Tuhkanen ja kuvaajana Jaakko Hakala. Myös muita abeja oli innokkaasti osallistunut leffan tekoon. Minnamari Kuusisto 45 Kiirettä ennen muotinäytöstä Virkaveljet Ryhmänohjaajat pukeutuvat sadeasuihin. 46 Hola, amigos! 12B Kaupunkikyyditys 47 Tanssijalan vipatusta Kenraaliharjoitukset menossa, kenraalina Kati Sandvik. Kuvat AKu, KMä P erjantaina 13.2. jännitettiin senioreiden vanhojen tansseja samalla, kun abit suuntasivat Turkuun risteilylle. Vaikka tanssit sijoittuivat epäonnen päivälle (perjantai 13.), sujuivat ne moitteettomasti. Kello kolmelta nuoret alkoivat kerääntymään saliin, ja kenraaliharjoitukset lähtivät käyntiin livebändin soittaessa. Tansseja harjoiteltiin joulukuusta lähtien liikunnanopettajien johdolla. Ongelmilta ei kuitenkaan vältytty, sillä tanssiharjoituksia jouduttiin karsimaan opettajien sairastumisten vuoksi. Mathias Eklund yritti kuitenkin puurtaa parhaansa mukaan nuorten parissa, jotta sujuva esitys saataisiin toteutettua. Kolmentoista tanssin opetteleminen tuotti vaikeuksia vähäisten harjoituskertojen vuoksi. Lisäksi kaksoistutkintolaisten ja urheiluakatemialaisten aikataulujen sovittaminen vaati ponnisteluja. Monserrat Cartes Villarroel, Milja Blom, Riia Rantala, Roosa Westerholm, Jenna Järvenpää ja Netta Ahonen suunnittelivat kaiken stressin lisäksi myös senioreiden oman tanssin. Tanssi oli energinen ja hauska, mikä sai yleisön suupielet nousemaan. Mekkoja ja pukuja saalistettiin jo paljon ennen tanssiaisia, kampausaikoja sovittiin ja asusteita suunniteltiin. Tanssiaispäivä sai monen seniorin perhoset heräämään vatsassa. Monet parit sopivat keskenään toisiinsa sointuvan mekon ja kravatin. Tanssiaispäivänä nähtiin huikeita pukuja, näyttäviä kampauksia ja komeita nuoria herrasmiehiä. Vihdoin koitti se odotettu päivä, jolloin seniorit juhlistivat koulun vanhimmiksi pääsyään. Kenraaliharjoitukset jännittivät monia, ja mokiakin sattui. Kuitenkin, kun kaikkein vaikeimmaksi arvioitu Avaustanssi lähti käyntiin, jännitys laski, ja nuoret nauttivat tilaisuudesta täysin siemauksin. Tanssit sujuivat kuin sujuivatkin täysin moitteettomasti vastoinkäymisistä huolimatta. H-hetken jälkeen opiskelijat pääsivät Silveriaan nauttimaan ammattiopistolaisten tekemää herkullista kolmen ruokalajin juhlaillallista. Vatsa täynnä nuoret jatkoivat matkaansa Palosaaren järjestötalolle viettämään jatkoja. Minnamari Kuusisto 48 49 50 Tutorit Aatu Mäenpää, Mikko Mäki-Lohiluoma, Isabella Tefilovikj, Mira Kallioinen ja Oskari Mäki hoitivat narikkaa. 51 Verkkolehti FUUSIO matkalla kohti 10-vuotisjuhlavuotta F UUSIO on Vaasan lyseon lukion opiskelijoiden oma verkkolehti, jota on julkaistu keväästä 2006 alkaen osoitteessa http://fuusio.vaasa. fi – tämä lukuvuosi oli siis jo 10. toimintavuosi! Verkkolehteä tehdään Mediapajassa, jossa kenellä tahansa journalismista kiinnostuneella lyskalaisella on mahdollisuus opiskella ja harjoitella toimittajan työn perusteita eli erilaisten juttujen kirjoittamista, valokuvaamista sekä grafiikan, piirrosten, sarjakuvien ja lyhyiden videoiden tekemistä. Mediapajatyöskentelyyn osallistumalla opiskelija voi suorittaa soveltaviin kursseihin laskettavia julkaisutoiminnan kursseja; suoritustavat sovitaan yhdessä ohjaavien opettajien kanssa, mutta tahdin voi kukin opiskelija määritellä itse. Lukuvuoden 2014–2015 aikana Mediapajaan ja verkkolehden tekemiseen osallistui aktiivisesti parisenkymmentä opiskelijaa kahden ohjaavan opettajan johdolla. Kokoontumisia toimituskunnalla oli kerran joka jaksossa; yleensä ne ajoittuivat jakson alkuun ja lähes poikkeuksetta 8-palkille. Näissä tapaamisissa ideoimme ja suunnittelimme tulevia juttuja ja tapahtumia. Kokeilimme myös mediapajapedagogiikan hyödyntämistä ja yhteisöllistä kirjoittamista laatimalla juttukokonaisuuksia yhdessä. FUUSIOssa julkaistavat jutut ovat opiskelijoiden itsensä tekemiä ja heidän näköisiään. Useimmat jutut julkaistiin tänäkin lukuvuonna ”Koulussa tapahtuu” -osiossa, jossa kerrotaan nimen mukaisesti koulun ajankohtaisista tapahtumista, esim. eri teemapäivistä, juhlista, kouluviestikarnevaaleista, penkkareista, vanhojentansseista yms., ja ”Unesco-koulu”-osiossa, jossa puolestaan julkaistaan koulun kansainvälisyyshankkeisiin liittyviä juttuja. ”Elämä ja minä” sekä ”Kulttuuri-ilmiöitä”osioissa aiheet sen sijaan valikoituvat opiskelijoiden mielenkiinnonkohteiden mukaan ja niin juttujen aiheet kuin tekstilajitkin vaihtelevat laidasta laitaan; kuluneen lukuvuoden aikana juttuja (uutisia, kolumneja, kommentteja, haastatteluja yms.) julkaistiin mm. huvilakauden päättäjäisistä, nuorten ulkonäköpaineista, maanantaiaamujen ankeudesta, jouluvalmistelujen 52 aikaistumisesta ja Walkers-kahvilatoiminnasta. FUUSIO osoitti myös uudistumiskykyään tarjoamalla tänä lukuvuonna lukijoilleen oikeiden kulttuurilehtien tapaan myös kaunokirjallista luettavaa julkaisemalla Sulon runoja. Erilaisilla kuvilla on verkkolehdessä keskeinen merkitys. Juttujen yhteydessä on paljon kuvallista materiaalia, esim. valokuvia ja videonpätkiä eri tapahtumista sekä kuvituskuvina piirroskuvia useammalta taitavalta nuorelta taiteilijalta. Lisäksi lehdessä julkaistiin kuluneena lukuvuonna Koulussanimistä sarjakuvasarjaa sekä kouluun arkeen ja tapahtumiin liittyviä, lajityypillisesti kantaa ottavia pilakuvia. FUUSIO on vuosien saatossa tehnyt säännöllisesti yhteistyötä alueen sanomalehtien kanssa – niin myös tänä lukuvuonna. Joulukuun alussa FUUSIOn vieraaksi saapui Pohjalaisen ja Ilkan koululinkki Elina Manninen juttu ”Oletko Mopojonne vai Hissukka?”, jossa lyskalaiset listasivat viisi tyypillistä vaasalaisnuorta ja näiden tapoja viettää vapaa-aikaa. Vastaavanlaista yhteistyötä Pohjalaisen kanssa on tarkoitus tehdä jatkossakin. FUUSIO oli kuluneena lukuvuonna läsnä myös sosiaalisessa mediassa. Verkkolehden Facebook-sivulla julkaistiin puffeja ja linkkejä ilmestyneisiin juttuihin sekä tietoa tulevista toimitusmiiteistä ja muista ajankohtaisista asioista. Jatkossa somea voitaisiin hyödyntää entistä enemmän myös juttuvinkkien keräämisessä ja yhteisöllisessä kirjoittamisessa. Uusien toimittajanalkujen rekrytoinnissa somella voi myös olla merkitystä. Kuluneena lukuvuonna rekrytointi tapahtui vielä perinteisin keinoin: verkkolehteä tehtiin tunnetuksi niin junnupäivässä, 9.-luokkalaisten teemapäivässä kuin 9.-luokkalaisten vanhempainillassakin. kertomaan uutisverstastyöskentelystä, erilaisista lehtijuttutyypeistä ja niiden tekemisestä. Elina oli innostava kouluttaja, ja koulutustilaisuus oli monellakin tavalla erittäin antoisa. Sen seurauksena Pohjalaisessa julkaistiin 2.1.2015 ”Pohjalainen tänään” -osiossa FUUSIOn toimittajinakin kunnostautuneiden Juulia Järvisen, Jenna Järvenpään, Roosa-Maria Westerholmin ja Netta Ahosen kirjoittama ja Nemo Kosken kuvittama lähes koko sivun mittainen Verkkolehden tekeminen on varsin opettavaista ja antoisaa puuhaa – myös näin ohjaavien opettajien kannalta. Eivätkä fuusiolaiset juttujaan pelkästään aivan omaksi ilokseen kirjoita: toukokuun 2015 alkuun mennessä sivuston artikkeleja on avattu jo yli 350 000 kertaa. On hienoa olla mukana tekemässä jotakin näin näkyvää – ja vieläpä aivan parhaassa seurassa! Teksti ja kuvat: Tiina Kankkonen ja Mika Jokiaho Lehteä voi lukea osoitteessa http://fuusio.vaasa.fi Fuusion Facebook-sivut löytyvät osoitteesta http://www.facebook.com/fuusio.vaasa.fi 53 Menestyksen avaimia – muuttakaa maailmaa Suurlähettiläs Bruce Oreck Vuosikirjan poliittinen toimittaja tarkkaavaisena L yseolaiset saivat torstaina 20.3. arvovaltaisen vieraan luennoimaan mahdollisuuksista menestyä. Vieraaksi saapui Yhdysvaltain Suomensuurlähettiläs Bruce Oreck. Ensimmäinen yleisölle esitetty kysymys oli: How is your image? Suurlähettiläällä oli mukanaan pussillinen appelsiineja. Opiskelijoiden täytyi asettua jonoihin käytävälle ja sitten laittaa yksi appelsiini leukansa alle. Hedelmä täytyi antaa vierustoverille koskematta hedelmään käsin. Tällä tempulla suurlähettiläs Bruce Oreck halusi todistaa, kuinka leikki vaati kekseliäisyyttä, rohkeutta sekä poistumista omalta mukavuusalueeltaan. Kaikilla oli vielä lisäksi hauskaakin. Suurlähettiläs Bruce Oreckin mielestä täytyy osata olla ennakkoluulottomia ja rohkeita ja pitää osata kertoa tarinoita. Tarinoiden avulla opetellaan luovuutta ja itseluottamusta, sillä niiden avulla syntyy onnistunutta markkinointia ja myyntiä. Hän haluaa kannustaa suomalaisia esiintymään. Aika kuluu nopeasti, mutta tietomäärä lisääntyy vieläkin nopeammin. Kaikkea ei pysty hallitsemaan, mutta nuoret kyllä ymmärtävät muutoksen ja voivat muuttaa maailmaa. Suurlähettiläs Bruce Oreck esitti ohjelmansa, jonka avulla hänen mukaansa voi muuttaa suomalaisia ja tehdä Suomesta menestyvämmän valtion. Aluksi täytyy olla innovatiivinen ja tulla ulos omalta mukavuusalueelta, sillä siellä elämä alkaa. Seuraavaksi täytyy luopua asioista, joita ei voi kontrolloida. Kolmanneksi pitää ajatella itse ja elää elämäänsä omilla ehdoilla, ei kenenkään muun. Siten syntyy onnellisuutta ja voimaa. Neljänneksi ei saa muiden antaa tyrmätä keksittyjä omia ideoita, sillä tyrmäys pysäyttää kehityksen. Sitten täytyy ottaa riskejä. Kuudenneksi suurlähettiläs Bruce Oreck kehottaa rikkomaan sääntöjä, sillä kaikkea ei saa hyväksyä. Maailman suurilla menestyjillä ei ollut sääntöjä. He loivat jotain uutta. ”Nyt on teidän aikanne muuttaa maailmaa.” Teksti: AKu, kuvat: KMä 54 Appelsiinit ja luova ongelmanratkaisu Ei ollutkaan niin helppoa kuin miltä näytti. Anteeksi, en kuullut... Yleisökysymykset saivat avustajankin mietteliääksi. Lopuksi vieraalle annettiin korvapuusti. 55 About my exchange year I still remember when I came to Finland. Everything was so amazing and different from my home city. I came here last August. At that time, the sun never goes down. And also my home city in Japan is surrounded by a lot of mountains so I was glad to be able to stay in a seaside city. Everything was new to me so I couldn’t stop to be calm. Then, I started to go to school. I was excited, and I was a bit scared. I didn’t have any friends, and I didn’t know anybody. I had no idea where I should go. I had classes but first I couldn’t find my classroom. That happened quite a few times. But when I had stayed here for one month, I started getting used to spending my time in school. Then I got some friends, and very kind teachers, I started to communicate with them. Actually I still remember the first day of my school in Finland. Some students talked to me and introduced themselves to me. That real ly brought me relief. I still appreciate those friends of mine. And also, in the P.E class, we played beach volley and other sports as well. I managed to get nice friends there. But anyway, I had a really nice start for my exchange year in this school. So I started enjoying my school as well. But in September, I got some information from the P.E. teacher about a running competition. We had a big relay race event in another city (if I remember correctly, it was in Seinäjoki) and I took part in that event. I was kind of afraid to be there because almost all the students were strangers to me. But at least we practised many times and I could get very nice friends there too! And on the day of the event our school won a lot of races! Actually my team got silver medals! I still keep mine on the wall. That was an amazing memory. I still appreciate my friends and the teacher. Thank you for inviting me to the event. Around three months had passed since I arrived in Finland. I noticed how excellent education Finland has. At that time I already had several English courses. I couldn’t catch up with English. It was hard for me to handle English listening tests, writing essays 56 Vaihto-opiskelijamme Japanista, Kohsuke Yoshimura and so on. In Japan, we start learning English in the 7th grade. Then we start to learn how to write a, b, c, d, e, f, g... So, yeah, I was kind of shocked how weak Japan is at English. But actually that was the reason why I came to Finland. Everybody kept asking me, ”Why did you come to Finland, Kohsuke?” I had been wondering how many people asked me this question (lol). The reason why I came to Finland is ”edu cation”. When I was in Japan, since I was in the 9th grade, I hated Japanese education. In Japan, you have to remember everything. Even math formulas, and you can’t bring a calculator to class, and in the English class, the teacher never speaks English. What we do is writing, grammar, and listening. That’s it. We never try to ”speak” but here, in the Finnish curriculum you have to give presentations, and have discussions. The teacher teaches you in English, and that is very nice education. I wanted to stay in one of the most educational countries all over the world. And actually that was awesome. Other reasons were Finnish nature and climate. I was wondering how I could survive Finnish winter with almost -30°C temperatures. In Japan, we have a climate of opposites. In summer time the temperature goes to over +40°C. Can you imagine this temperature? It’s difficult. Right? But anyway, it was such a cold winter and so much, too much darkness. That was a hard time. Like a marathon. A long, long time. Only one hour of light. Or less than one hour. You can’t see the sun in the daytime. I could feel the reason why Finland has the name of ”one of the most depressing countries” (I mean, just a joke ;p) but actually that was cool, in a Japanese opinion. We never have the situation that we would go to school in darkness. And even in day time. That was kind of fun. Then, Santa brought happiness to us! At Christmas, I was staying with my host family. And Santa brought me lots of presents! That’s was a bit different from Japan. In Japan, you can’t see Santa. Like the American Santa. He comes to you while you are sleep ing. But here, Santa comes to you and gives presents to you. Of course, there should be someone to be ”Santa” but it is still a really good thing for children. So I was able to spend a very nice Christmas in Finland. Actually, I have been to Lapland once. I stayed one week there. We were traveling around. Then I could meet Santa! That was a really nice memory :-) In February we had one of the biggest events, vanhain tanssit. That was such a beautiful day. Every single girl had a kaunis dress and boys were wearing very cool tuxedoes. And we were dancing, and had dinner to gether. That was one of the most beautiful days and beautiful memories I have ever had. I also appreciate my partner. Thanks to her I could take part in this event. Thank you so much again. And also, I appreciate every single one of my friends in Vaasan lyseon lukio. Thanks to you, I could have a very very very good time and had a nice exchange year. I will miss my friends. We had lunch together, we played billiards, bowling, pesäpallo, computer games, talked a lot, went around in Vaasa, I can’t write every thing. But I remember everything and will never forget it in my entire life. That was a nice experience. Thank you for helping me, opettajat. I appreciate everything. Thank you so much. Kohsuke Yoshimura Vaasalaisia rehtoreita Rehtori Matti Panula-Ontto M atti Panula-Ontto syntyi Kurikassa vuonna 11.10.1937. Ylioppilastutkinnon hän suoritti Kauhajoella ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1963. Ennen Vaasaan tuloa Panula-Ontto oli muun muassa ruotsin ja englannin opettajana. Matti Panula-Ontto toimi Kirkkopuistikon lukion rehtorina vuodesta 1980 alkaen. Vaasan yhteiskoulun ja Kirkkopuistikon lukioiden yhdistyttyä Matti PanulaOntto jatkoi rehtorina silloisessa Vaasan yhteislukiossa ja jäi eläkkeelle vuonna 1995. Kansainvälisyys oli rehtori Matti Panula-Ontolle tärkeää, ja Kirkkopuistikon lukio olikin vuodesta 1984 mukana Unescon Aspro-projektissa. Koululla oli kontakteja lukuisien eri maanosissa olevien maiden kanssa. Matti Panula-Ontto kuoli 2.4.2014. AKu Rehtori Kauko Kultalahti K auko Kultalahti oli syntynyt 4.10.1930 Evijärvellä. Hän tuli 1958 silloiseen Vaasan keskikouluun biologian opettajaksi ja toimi vuodesta 1959 lähtien ko. koulun, Onkilahden yhteiskoulun ja lukion rehtorina yhteensä 31 vuotta. Vaasan keskikoulu perustettiin vuonna 1957 ja sen ensimmäisenä rehtorina toimi AnnaLiisa Palomäki. Koulu sijaitsi alkujaan Kirkkopuistikko 1:ssä. Myöhemmin koulun nimi muuttui 1960 Onkilahden Yhteiskouluksi. Koulun uusi päärakennus valmistui 1961 Vöyrinkaupungille Myllykadun varteen ja lisärakennukset 1964 ja 1971. Peruskoulu-uudistuksen myötä koulu jakaantui yläasteeksi ja lukioksi vuonna 1975, jolloin Kauko Kultalahti jatkoi lukion rehtorina aina eläkkeelle siirtymiseensä 30.4.1990 saakka. Hänen jälkeensä lukion rehtoriksi valittiin Markku Rintanen. Kauko Kultalahden aikana Onkilahden Yhteiskoulu ja Onkilahden lukio saavuttivat ja säilyttivät paikkansa Vaasan perinteisten koulujen rinnalla vetovoimaisena oppilaitoksena, josta ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat vuonna 1965. Kauko itse joskus kertoikin, että kun kouluun oli sitkeän aherruksen tuloksena hakenut eniten uusia oppilaita, nostettiin Suomen lippu tankoon juhlan kunniaksi. Rehtorina Kauko Kultalahti oli hyväntahtoinen ihminen, joka pyrki toimimaan koulunsa parhaaksi ottamalla huomioon oppilaiden ja opettajien lisäksi myös koulun muun henkilökunnan. Kauko Kultalahti kuoli 18.2.2013 Vaasassa. Häntä jäivät kaipaamaan Leena-vaimo ja lapset perheineen sekä laaja ystäväpiiri. Markku Rintanen Rehtori Kultalahti leirikoulumatkalla Ylläksellä 1986. 57 Tulevaisuus Kuvat: Iida Vilkuna, AKu – monien mahdollisuuksien maailma M ikä minusta tulee isona? Kysymys pyörii varmasti monen Lyseon opiskelijan mielessä. Niinpä Lyseon opinto-ohjaajat organisoivat 23.4. Future Fun -päivän, johon osallistuivat kaikki opiskelijat ja joka ehkä tarjosi vastauksia ammatinvalintakysymykseen. Opiskelijat valitsivat eri alojen esittelyistä sen suuntausvaihtoehdon, johon kuuluvia kouluttajia ja ammattilaisia he menisivät kuuntelemaan. Valittavina olivat seuraavat alat: sosiaali – terveys – liikunta, tekniikka – luonnontieteet, kaupallinen, humanistinen, kasvatus, oikeustiede, yhteiskunta. Päivä ei ollut pelkkää esittelystä toiseen kulkemista vaan mukana oli myös fun-osuus, jossa lyseolaiset saivat esiintyä. Tilaisuuden aluksi Lyseossa huhtikuussa työnsä aloittanut uusi rehtori Jaakko Perttu esittäytyi lyhyesti salin täydelle opiskelijoita. Hän kertoi olevansa kotoisin Vaasasta ja olleensa oppilaana Keskuskoulussa ja sittemmin Vaasan yhteiskoulussa. Rehtori Perttu puhuu lukio-opiskelusta ja motivaatiosta sekä toteaa, että meillä on hyvä koulu, jossa on runsaasti eri kursseja tarjolla. Lopuksi hän toivottaa kaikille hyvää keväänjatkoa. Rehtorin esittäytymisen jälkeen Leevi Alahäivälä aloitti musiikkiosuuden laulamalla Täällä Pohjantähden alla -kappaleen. Seuraavaksi esiintyivät Julia Hirsimäki, Kalle Taimisto ja Leevi Alahäivälä kaikki yhdessä. Muita esiintyjiä olivat Marek Popov, Isabella Tefilovikj, Iren Ranjkesh, Maija Kankaanpää, Petra Rothovius ja Elli Uusi-Kokko. Musiikkiesitysten jälkeen seurasi näytelmä Kolme pientä ylioppilasta, jonka olivat tehneet ilmaisutaidon kurssilaiset yhdessä ohjaajansa äidinkielenopettaja Elsi Viitasen johdolla. Hakuammuntana päivän koulutus-ja ammattiesittelyjä Haluanko hoitoalalle? Vaasan ammattiopiston opettaja Anne Widemo ja kuraattori Hanna Tuomivirta kertoivat ylioppilaspohjaisesta lähihoitajakoulutuksesta. Widemon mukaan 58 koulutukseen kuuluu teoriaopintojen lisäksi paljon harjoittelua ja opiskelija voi halutessaan hakeutua harjoitteluun jopa ulkomaille. Lähihoitajaksi kouluttautunut voi tietenkin vielä jatkaa opiskeluaan, mutta myös tarjoutuvat eri työtehtävät ovat moninaisia. Voi ryhtyä hammashoitajaksi, lähihoitajaksi, vastaanottovirkailijaksi, kuntouttajaksi, koulunkäynninavustajaksi tai ryhtyä mielenterveys- tai päihdetyöhön tai ensihoitotyöhön tai sijoittua päiväkerhoihin ja iltapäiväkerhoihin ja ryhtyä vaikkapa perhepäivähoitajaksi. Valittavana on monenlaisia vaihtoehtoja. Tulisiko minusta merikapteeni? Pitkän työuran merenkulussa tehnyt merikapteeni Teijo Seppelin kertoi elävästi, millaista merikapteenin työ on. Hän kertoi merialan koulutuksesta, harjoittelusta ja merikapteenin työstä yleensä. Merikapteenikirjan saaminen vaatii työskentelyä laivalla eri tehtävissä ja sitten opiskelua, johon kuuluu muun muassa navigointi- ja ohjaustai- tojen sekä kuljetustekniikan opiskelua sekä johtamis- ja esimieskoulutusta. Lisäksi täytyy tuntea laivan tekniikka ja tietää paljonkin meteorologiasta. Englannin kielen taito lienee itsestäänselvyys. Merikapteenin työ on tiimityöskentelyä, vaikka kapteeni yksin kaikesta laivassa vastuussa onkin. Miten luon muista erottuvan CV:n? Jotta työelämään sitten joskus pääsisi, täytyy osata laatia hyvä ja muista erottuva työhakemus ja CV. Sen tekemiseen antoivat ohjeita mainostoimisto C2 ADVERTISINGIN edustajat Hanna Sjöberg ja Heidi Smedlund. Heidän mukaansa ensiksikin oma some pitää ”siivota”. Työnhaussa täytyy hyödyntää verkostoja. Hakemuksessa voi tuoda omat vahvuudet esille, ei saa vähätellä omia taitoja ja pitäisi luoda oma brändi, jolla erottuu muista. Täytyy unelmoida, olla rohkea ja uskoa itseensä. Työhakemus voi olla vaikkapa videohakemus. AKu Opiskelijan elämää draaman keinoin Ilmaisutaito on aine, jonka harvat mutta onneksi yleensä sitäkin motivoituneemmat opiskelijat valitsevat. Yksi syy saattaa olla kurssien sijoittuminen aamutuimaan 7-palkkiin, mutta ilmaisutaidon tunneilla kyllä piristyy, jos niille tulee. Ykköskurssi koostuu lähinnä perusharjoituksista, joiden tulos ei välttämättä näy ulospäin. Kakkoskurssin tavoitteena sen sijaan on valmistaa esitys jokakeväisen Future Fun -päivän Fun-osuuteen. Niin tänäkin vuonna. Kurssi sijoittuu yleensä neljänteen jaksoon. Ryhmä innokkaita opiskelijoita kokoontui aamuisin ideoimaan tämänvuotista näytelmää. Kurssin alkupuolella saatiin vielä varsin lyhyellä varoitusajalla toimeksianto tehdä koulusta esittelyvideo Erasmus-projektiin. Haasteeseen tartuttiin ja jonkinlainen video saatiinkin viikossa kuvattua ja editoitua. Tämän jälkeen oli aika tarttua näytelmäprojektiin toden teolla. Päätettiin ottaa tarinan pohjaksi tuttu satu kolmesta pienestä porsaasta ja sijoittaa se opiskelumaailmaan. Kolme erilaista ylioppilasta valmistautui pääsykokeisiin kukin tavallaan. Näytelmän susi olikin tavallaan opiskelijoiden pään sisäiset äänet, ”demonit”, jotka riivasivat heitä ja yrittivät murtaa heidät henkisesti iskemällä heidän heikkoihin kohtiinsa. Kahden ensimmäisen ”porsaan” kohdalla se onnistui, mutta kolmas oli niin tasapainoinen, ettei susi saanut murrettua häntä. Kolmas opiskelija puolusti vielä kavereitaankin ja voitti ”suden” kaksintaistelussa. Lopussa molemmat kärjistetyt henkilöt muuttuivat lähemmäksi keskivertoa ja löysivät myös tasapainon elämäänsä. Ryhmäläiset kehittelivät pitkälti itse hahmojaan ja repliikkejään sekä kohtausten sisältöjä. Varsinaista sanasta sanaan kirjoitettua käsikirjoitusta ei tehty missään vaiheessa, vain runko. Repliikit tulivat improvisoiden, vain tiettyjä iskusanoja oli sovittu. Siksi dialogi olikin ehkä helppo oppia, koska sitä ei tarvinnut erityisesti opetella ulkoa. Liikettä saatiin mukaan hidastetun taistelun ja lemmikkikoiran tanssin (jonka tärkein tehtävä oli täyttää vaatteiden vaihtoon kuluva aika ja samalla viihdyttää) muodossa. Musiikkeja valittiin yhdessä ja rekvisiitoiksi jokainen toi sitä, mitä kotoa tai tuttavapiiristä löytyi. Koulussahan ei ole mitään erityistä rekvisiittavarastoa tai puvustoa, joten on yleensä tyydyttävä viitteellisiin lavasteisiin ynnä muihin. Näytelmässä esimerkiksi päiväpeitolla peitetty kolmen tuolin rivi oli nyt ”leikisti” sohva. Future Fun -päivä järjestetään yleensä viidennessä jaksossa, vaikka ilmaisutaidon kurssi kestää vain neljännen jakson ajan. Joka kerran on pidetty noin kerran viikossa vielä ylimääräiset harjoitukset, että tuntuma esitykseen säilyy ja varmenee. Tänä vuonna paketti oli kasassa jo varsin pian, joten ainakin ohjaaja odotti esityksiä turvallisin mielin. Ilman suurempia kommelluksia ne menivätkin, ja yleisön naurahdukset ja muut reaktiot olivat paras palaute. Kiitos panostuksesta ja mukavista tunneista Lauralle, Tialle, Ilonalle, Kallelle ja Sulolle! Ryhmä kiittää myös Kari Mäkistä musiikkien editointiavusta ja Ville Hujasta valo- ja äänimiehen työstä. Toivottavasti saamme nähdä näytelmän ensi vuonnakin! EVi 59 Kuvataiteen lukiodiplomi 2014–2015 K uvataiteen lukiodiplomi on vapaaehtoinen näyttö omasta kuvataiteellisesta ja visuaalisesta tiedosta ja taidosta. Jotta diplomin voi kuvaamataidossa suorittaa, on opiskelijalla oltava vähintään neljä kuvaamataidon kurssia suoritettuna. Opetushallituksen laatima lukiodiplomi koostuu kuudesta eri tehtävästä, joista osa on jaettu kahteen eri kohtaan. Tehtävistä valitaan mieluisin vaihtoehto. Aiheina olivat tänä vuonna ”Eläin symbolina”, ”Tapoja, rituaaleja ja riittejä”, ”Kirjainten taide”, ”Maailmankaikkeus”, ”Olen kuvassa – olen olemassa” sekä ”Lokeroimaton Tove”, joka osoittautui koulumme suosituimmaksi valinnaksi ja josta myös itse lähdin rakentamaan ideaani. Aiheet olivat laajoja, joten jo pelkässä tiedonhankinnassa tarvittiin kärsivällisyyttä. Toteutustekniikka oli kaikissa tehtävissä vapaavalintainen, mikä tuotti lisää päänvaivaa. Osalle syy diplomin tekemiseen oli kiinnostus ja harrastuneisuus kuvataiteita kohtaan, kun toisille se merkitsi mahdollisuutta päästä helpommin opiskelemaan kuvataidealaa. Diplomista voi nimittäin saada lisäpisteitä korkeakoulujen ja yliopistojen yhteishaussa tai se voi korvata ennakkotehtävän. Kuvataiteen lukiodiplomi koostuu kahdesta osasta: itse työstä sekä portfoliosta. Tein omaa työtäni hyvin itsenäisesti, kuten suurin osa diplomin tekijöistä. Käytin sekä portfolion että työni tekemiseen koulun varaamat tunnit sekä suurimman osan vapaa-ajastani. Työtä tuntui riittävän loputtomiin, eikä lähestyvä deadline sitä helpottanut. Osalla suorittajista oli selvä visio ja suunnitelma omasta työstä. He alkoivat heti työstää portfolioita ja siirtyivät nopeasti itse työntekoon. Toisilla idea kehittyi ja usein myös muuttui työn tekemisen yhteydessä. Itse työstin ideaani melko kauan. Tunnelma koululla oli jakson aikana keskittynyt, ahkera ja luova. Koimme sekä pettymystä että turhautuneisuutta, kun kaikki eivät menneet suunnitelmien mukaan. Mutta koimme myös onnistumisen tunnetta, ylpeyttä ja helpotusta, kun valmiit työt portfolioineen oli ripustettu pääkirjastoon näytteille. Itse myös rentouduin uppotuessani työhöni. Olin päättänyt tehdä kuvataiteen lukiodiplomin jo ennen kuin saavuin lukioon. Olin siis odottanut kurssin suorittamista jo useamman vuoden. Huolimatta stressistä ajan suhteen sekä monista kymmenistä tunneista, joita teokseeni käytin, oli kaikki työ vaivan arvoista. Itselleni tämän kurssin suorittaminen oli lukioaikani tärkeimpiä saavutuksia. Heidi Kangasluoma 60 Ida Gallianon triptyykin yksi osa, teos aiheesta ”Eläin symbolina” Osa Amanda Tuomiston portfolion sivua Veera Jekunen: tehtävä ”Maailmankaikkeus”, sekatekniikka Eveliina Kosola: ”Matka”, akvarelli, akryyli, puuvärit Noora Kojonen: ”Taivaiden jumalatar”, akryyli Jenni Ollikkala: ”Maailmankaikkeuden jumalatar, triptyykin yksi osa, lyijykynä Heidi Kangasluoma: ”Pako todellisuudesta”, sekatekniikka Julius Rinne: yksityiskohta teossarjasta ”Elerawian”, akvarelli 61 Harrastusten ja opiskelun välinen valtataistelu N ykyarkielämä on kiireistä. Itselle ei tunnu löytyvän aikaa, ja tauon paikkaa ei ole löytyä missään välissä. Koulunkäynti on lukiolaisen päätyö, jonka ympärille muut askareet usein päivän aikana sijoittuvat. Monet lapsuuden harrastukset voivat jäädä menneisyyteen, kun aikaa koulunkäynnin, läksyjen, kokeisiin lukemisen ja yo-kirjoituksiin valmistautumisen ohessa ei enää olekaan. Jotta jaksaisimme kolmevuotisen rupeaman jälkeen vielä aloittaa korkeakoulujen pääsykokeisiin lukemisen, on meidän suotava aikaa myös itsellemme ja harrastuksillemme. Koulun ja vapaa-ajan yhteensovittaminen voi aika ajoin tuntua haastavalta. Onneksi kuitenkin kultaisen keskitien voi löytää. Itselleni pitkään tärkeänä harrastuksena on ollut kuntosali. Kuten mikä tahansa tavoitteellinen harrastus, kuten jääkiekko, instrumentin soitto tai vaikkapa yhdistys- tai seuratoiminta, myös minun harrastukseni ottaa oman aikansa ja vaatii säännöllisyyttä, esimerkiksi ruokavalion suhteen. Tämän takia olen henkilökohtaisesti kohdannut haasteita koulun ja harrastukseni yhteensovittamisessa. Aluksi tuntui, että en pysty millään taipumaan molempiin suuntiin toisen asian kärsimättä. Kuitenkin elämä tulee aina olemaan velvollisuuksien ja vapaa-ajan harrasteiden välistä tasapainottelua, joten pyrin löytämään tasapainon jo tulevaisuuttakin ajatellen. Lukion helppous on se, että voit itse vaikuttaa työjärjestykseesi. Itse koin hyppytunnit erittäin hyödyllisiksi. Niiden aikana pystyin joko käymään salilla tai tekemään läksyt ja muut koulutehtävät, jottei niitä kertyisi myöhemmälle ajankohdalle. Lisäksi aikataulujen salliessa pyrin valitsemaan kursseja sellaisilta palkeilta, etteivät ne ”syö” aikaa iltapäivistäni. Kiireisessä rytmissä myös lepo on tärkeää. Oli harrastus sitten tarkkaan aikataulutettu joukkuelaji, omatoiminen harrastus tai mikä vain, on jaksamisen kannalta elintärkeää myös muistaa huilata välillä. Harrastamaan pääsee myös kursseilla. Vaasan lyseon lukio tarjoaa lukuisia taide- ja taitoaineiden kursseja. Kasvavaan kuntosali-innostukseen lukio antaa ensiapua muun muassa kuntosalikurssin muodossa. Jos mielenkiinto on kuvataiteen tai musiikin parissa, on koulun kurssitarjonnassa useita molempien aineiden syventäviä ja soveltavia kursseja. Jos motivaatio riittää, voi myös suorittaa lukiodiplomin kuvataiteesta, musiikista tai liikunnasta. Vaikka harrastuksia karsiutuisi matkan varrella, on jokaisen itse tehtävä päätös, mihin pystyy ja mitä jaksaa. Harrasta sellaisia asioita, joista saat iloa ja elinvoimaa tasapainoksi välillä raskaalta tuntuvan lukio-opiskelun ohessa. Joel Olli Liikunnassa tapahtunutta T yttöjen liikunnassa on osallistuttu Koululiikuntaliiton järjestämiin kilpailuihin jalkapallossa, lentopallossa, salibandyssä ja Power Mover oman tanssin kisassa. Hyvällä asenteella ja positiivisella mielellä on kaikkiin sarjoihin osallistuttu. Finaalipaikat jäivät tänä vuonna niukasti saamatta, mutta aluefinaalien hopeasijoja saatiin. Tyttöjen jalkapallojoukkueessa pelasivat: Erica SiloLyskan Power Mover rinne, Jenna Mylläri, Sonja Hemming, Emmi Murtomäki, -kilpailujoukkue Saara Saha, Pipsa Lahtinen, Sanni Sillanpää, Ilona Assila, Salla Talonpoika, Enni Kortesniemi ja Elli-Milli Rintanen. Tyttöjen lentopallojoukkue: Emilia Kangasvieri, Jennifer Nguyen, Iida Kuusela, Elsa Peltola, Suvi Tyni, Roosa Sulkakoski, Emma Rantamäki ja Riina Koivusaari. Tyttöjen salibandyjoukkue: Sanni Sillanpää, Elli-Milli Rintanen, Ilona Assila, Noora Salmela, Saara Tulimaa, Jeanette Prinkkilä, Erika Kangasmuukko, Tiia Puska, Jenna Mylläri, Veera Ahola, Juulia Järvinen, Jenna Järvenpää ja Julia Hirsimäki. Power Mover oman tanssin kisan tanssijat: Melissa Linsa, Roosa-Maria Westerholm, Lotta Salomäki, Ida Niemi ja Isabella Klemets. L iikuntadiplomin ovat suorittaneet Pauliina Latva-Ranta, Emma Pullola, Lotta Saarenpää, Jasmin Takala, Julia Tuuri, Julia Uusihauta, Lauri Suomela, Aatu Kapiainen, Rasmus Genas, Aaro Kumpulainen, Valtteri Wolff, Johan Hannuksela ja Joona Takkula. 62 Lisää itsevarmuutta pukeutumiseen J os katselet ympärillesi ja kiinnität huomiota nuorten tyttöjen pukeutumiseen, voit huomata, ettei pukeutumisessa ole paljonkaan eroa. Nykypäivänä nuoret tytöt pukeutuvat hyvin tavanomaisesti, sen enempää huomiota herättämättä. Tuntuu, että kaikilla on ne valkoiset Converset, niiden kaverina mustat Dr. Denim -merkkiset jegginsit (eli farkkulegginsit, jotka ovat tavallisia farkkuja venyvämmät ja istuvammat päällä) sekä joko aito tai ns. feikki Michael Korsin laukku, näin kärjistettynä esimerkkinä. Monet haluaisivat ehkä erottua enemmän joukosta, kuitenkin käyttämällä melko neutraaleja perusvaatteita. Merkkivaatteet ovat yhä suositumpia jo nuorten keskuudessa, ja toki hinta-laatu-suhde kannattaa muistaa vaatteita ostaessa. Maksaako tuotteessa vain siihen painettu merkki, vai onko esimerkiksi kangasvalinta oikeasti sen arvoinen, että siitä kannattaa maksaa enemmänkin? Vaatteita ostetaan yhä useammin verkkokaupoista, jolloin käyttöön saadaan myös vähän persoonallisempiakin vaatekappaleita ja asusteita, joita ei ketjuliikkeistä niin vain saa. Verkkokaupoista tilatessa kannattaa myös miettiä ekologista puolta, kun tavaroita kuljetetaan ympäri maailmaa koko ajan. Huono puoli paikallisesti taas on yleensä monipuolisten vaateliikkeiden vähyys, sillä ihmisiä on suhteessa vaateliikkeisiin melko paljon enemmän, minkä vuoksi monilla ihmisillä on samanlaisia vaatteita. Varsinkin kun nuoret ostavat yleensä kaikki vaatteensa yleisimmistä pohjoismaisista ketjuliikkeistä, esimerkkeinä H&M, Gina Tricot ja BikBok. Myös blogeilla on suuri vaikutus nuorten tyttöjen pukeutumiseen. Ja koska blogeja lukevat niin monet, ei tyyleistä tule niin persoonallisia, vaan enemmänkin kopioita alkuperäisestä. Tietenkin poikkeuksiakin näissä tyyliasioissakin löytyy. Mutta jos haluaa siihen omaan tavalliselta tuntuvaan asuun tuoda jotain persoonallisempaa esille, voi sen tehdä asusteiden avulla: käyttämällä koruja, panostamalla kenkiin, laukkuun tai muihin haluamiinsa yksityiskohtiin asussa. Jo meikillä saa paljon aikaan. Kouluun voi esimerkiksi laittaa hieman punaa huulille, vaikka ei muuta meikkiä olisikaan, mieluummin kuin iltameikkiä muistuttavan paksun kerroksen kaikkea, mitä meikkipussista löytyy. Koulussa olisi hyvä pitää käytännöllisiä vaatteita, sillä istumista on paljon. Jos haluat laittaa ne uudet kaikkein tiukimmat pillifarkut, jotka kaapista löydät, on hyvä miettiä muutamaan kertaan, onko niissä oikeasti mukava olla vai keskitytkö loppupäivän ajan enemmän niiden epämukavuuteen ja siihen, kuinka haluaisit olla niitä laskemassa tai nostamassa joka kerta kun nouset. Oman tyylin löytäminen on tärkeää, sillä se kohottaa itsetuntoa sekä lisää itsevarmuutta. Esimerkiksi esitelmää pitäessä koko luokalle voi ehkä hieman miettiä etukäteen, mitä pukee ylleen. Tavallisemmin ihmiset eivät välttämättä kiinnitä niin paljon huomiota toisten ihmisten vaatevalintoihin ja ulkonäköön, mutta siinä tilanteessa, kun olet esimerkiksi huomion keskipisteenä luokan edessä yrittämässä tehdä esityksestäsi vakuuttavan niin aiheesta kuin itsestäsikin, on hyvä panostaa hieman omaan ulkonäköönkin. Lukioikäisenä on saattanut jo hieman löytää sen itselle sopivimman tyylin. Yläasteella kokeillut rajut tyylimuutokset vuosien varrella ovat tehneet tulosta ja alat jo tietämään, mikä on se sinun juttusi, mistä pidät ja mikä sopii sinulle. Vaatteilla ja asusteilla voi tehdä paljon. Jo kiinnittämällä huomiota vaatteiden siisteyteen ja istuvuuteen antaa täysin erilaisen kuvan kuin kulkiessa resuisissa tai liian isoissa vaatteissa. Kaiken ei tarvitse tietenkään olla kalleinta ja uusinta uutta muotia. Tärkeintä on, että itse viihdyt omassa asussasi ja tunnet olosi itsevarmaksi. Tyylillä voi tuoda persoonaa esiin monilla tavoilla. Mustan käyttäminen ei aina tarkoita sitä, että se kuvaisi, millainen persoona olet, eikä myöskään värien käyttäminen. Kyse on siitä, miten kannat itsesi ja miten sisäinen itsevarmuutesi tulee esille luontaisesta olemuksestasi. Lyyti Mäkiniemi 63 Pentti Pitkänen, Aino Hautala ja Matti Nurmi Suomen Odd Fellow -veljeskunnan järjestämä kirjoituskilpailu L yseon toisen vuosikurssin opiskelijat saivat osallistua Suomen Odd Fellow -veljeskunnan UNP-toimikunnan järjestämään kirjoituskilpailuun. Parhaan tekstin kirjoittaja palkitaan kahden viikon vierailulla Amerikkaan, jolloin käydään muun muassa New Yorkissa, YK-talossa, Niagaran putouk silla, Broadwayllä. Samalle matkalle osallistuu useita nuoria eri maista. Lyseon kilpailuun osallistuneiden parhaaksi tekstiksi valittiin Aino Hautalan kirjoitus, jonka otsikkona on Suvaitsevaisuus nuoren näkökulmasta. Aino Hautala lähtee Amerikan-matkalle ensi kesänä noin kymmenen muun suomalaisnuoren kanssa. AKu 64 Rehtori Markku RIntanen onnittelee Aino Hautalaa. Aino Hautalan kilpailukirjoitus Suvaitsevaisuus nuoren näkökulmasta S yntyessään jokainen meistä on kuin tyhjä, valkoinen kangas. Uusi ihmisenalku ilman huolia, ennakkoluuloja ja pelkoja, valmiina maalattavaksi elämän väreillä. Jos meiltä kysyttäisiin tuolla nimenomaisella hetkellä, mitä mieltä olemme homoseksuaaleista, maahanmuuttajista tai siitä omalaatuisesta tytöstä rinnakkaisluokalla, emme varmasti keksisi mitään pahaa sanottavaa. En väitä näin sen perusteella, että vastustaneet eivät osaa puhua, vaan perustan ajatukseni siihen, että pieni lapsi on hyvin suvaitsevainen ja avoin uusille asioille ennen kuin oppii arvoja ja normeja ympäristöstään. Kun tarkastellaan suvaitsevaisuutta nuoren näkökulmasta, kolme seikkaa nousee merkitykseltään muiden ylitse. Ensinnäkin perhe ja kasvuympäristö jättävät syvän jäljen ihmiseen myös suvaitsevaisuuden suhteen. Jos on pienestä pitäen kuullut kotona esimerkiksi rasistisia tai uskonnonvastaisia puheita, ovat alkuasetelmat vaikkapa muslimin kohtaamiselle aivan erilaiset kuin nuorella, jolle on opetettu erilaisista ihmisistä ja uskonnoista neutraalimpaan sävyyn. Toinen hyvä olennainen tekijä on ystäväpiiri ja sen suhtautuminen suvaitsevaisuuteen. Surullinen fakta on, että suvaitsevaisuutta ei kaikissa ystäväpiireissä suvaita. Voi olla vaikeaa, jopa mahdotonta, tukea seksuaalivähemmistöjä ja niiden oikeuksia, jos lähimmät ystävät ovat homofobisia. Viimeisenä, mutta ei läheskään vähäisimpänä tekijänä nuoren suvaitsevaisuuteen tai suvaitsemattomuuteen, on omat tiedot ja aikaisemmat kokemukset. Useimmiten juuri tuntemattomat asiat pelottavat meitä eniten: se kuuluu ihmisluontoon. Tätä kolmatta tekijää ei saa missään nimessä aliarvioida, sillä parhaassa tapauksessa se voi avartaa kapeakatseisessa ympäristössä varttuneen mielen. Olennaista on suvaita tai olla suvaitsematta asioita ja ilmiöitä omasta tahdostaan ja pitäen omat perustelut mielessä. Nykypäivänä nuorten keskuudessa suvaitsevaisuus tuntuu leviävän trendin tavoin, mikä on sinänsä positiivinen asia, mutta uhkaa samalla suvaitsevaisuuden syvintä olemusta. Jos ihmiset päättävät alkaa olla suvaitsevaisia ja avarakatseisia muodon vuoksi, ”jos muutkin, niin minäkin” -logiikalla, ollaan loppujen lopuksi päädytty takaisin aloitusruutuun. Suvaitsevaisuuden tulisi kummuta syvemmältä kuin ryhmäpaineen tottelemisesta. Tällöin voi helposti käydä niin, että kohteesta, jolle omaa suvaitsevaisuutta todistellaan, tulee ikään kuin eläintarhan eläin. Voin omakohtaisesti sanoa, että pari vuotta sitten innostuin, kun tutustuin poikaan, jota epäilin homoksi. En innostunut läheskään yhtä paljon kyseisen pojan luonteesta kuin siitä ajatuksesta, että minulla olisi homoystävä. Ihan kuin televisiosta. Nyt, kun ajattelen asiaa ”vanhempana ja viisaampana”, ymmärrän, etteivät motiivini ystävyydelle olleet ehkä täysin rehelliset. Sitä paitsi pojalla olikin tyttöystävä. Lähtökohtana suvaitsevaisuus trendinä voi loppujen lopuksi olla todella hyväkin asia. Jos minusta ja olettamastani homopojasta olisi tullut läheisiä ystäviä, olisin todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin ymmärtänyt, että hän ja minä olemme pohjimmiltamme samanlaisia. Tässä vaiheessa olisin voinut hyväksyä hänet todella, sellaisena kuin hän on. Ihmisenä. Uskon vahvasti, että nuoren suvaitsevaisuuteen vaikuttaa voimakkaasti se, kasvaako nuori kaupungissa vai maalla. Automaattisesti turkulainen ei tietenkään tarkoita avomielistä suvaitsevuuden perikuvaa, joka muodostaa ystäväpiirinsä ihonväriin tai seksuaaliseen suuntaukseen katsomatta. Sama pätee myös toisin päin. Maalla kasvaminen ei tee kenestäkään rasistia, uusnatsia eikä koulukiusaajaa. Kaupungeissa kuitenkin kohtaa erilaisuutta enemmän ja useammin; matemaattiset todennäköisyydetkin puoltavat tätä sen takia, että kaupungeissa on enemmän ihmisiä kuin maaseudulla. Kun maahanmuuttajat kuuluvat katukuvaan, eikä ole kummallista nähdä kahta tyttöä käsi kädessä, oppii helpommin olemaan pelkäämättä ihmisiä heidän erilaisten piirteidensä takia. Maalla usein sekä etnisen taustan omaavat ihmiset että sateenkaarikansaan kuuluvat ovat lähes tabumaisessa asemassa. Mielipiteitä voi kyllä olla, mutta valitettavan usein ne eivät perustu todellisuuspohjalle. Tällaisessa tilanteessa suvaitsevaisuudesta tulee eräänlainen huono vitsi. Kaverit homottelevat toisiaan, mutta entä jos kaveri olisikin oikeasti homo? Luultavasti hän ei olisi kaveri enää kauaa. Itse maalla varttuneena voin kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa, että ainakaan omalla pikku kunnallani oman tien seuraaminen ja valtaväestön tavoista poikkeaminen eivät johtaneet suureen suosioon. Monessa suhteessa juuri nuorilla on parhaat edellytykset suvaitsevaisen asenteen omaksumiseen. Olemme pienestä pitäen varttuneet globalisoituvassa maailmassa, ja ilman vahvoja ennakkoluuloja opimme helposti hyväksymään erilaisia asenteita, ajatuksia ja ihmisiä, kun kohtaamme niitä päivittäin. Suvaitsemattomuus hankaloittaakin nykynuoren elämää melko paljon. Vaasalaisena asun kaupungissa, jossa suomenruotsalaiset ovat suuri vähemmistö. Luokallani ja koulussani on maahanmuuttajia ja pakolaisia kaikista maailman kolkista Suomeen tulleina. Läheinen ystäväni tuli juuri ulos kaapista. Ensimmäisenä mainittua lukuun ottamatta, esimerkiksi 1940-luvulla syntyneellä isoisälläni voisi olla vaikeuksia hyväksyä edellämainitut asiat. Maahanmuuttajia oli hänen nuoruudessaan paljon vähemmän ja väestö oli homogeenisempää kuin nykyään. Homous taas oli rikos vielä vuoteen 1971 asti ja sairaus kymmenen vuotta senkin jälkeen. Uskoisin, että globalisaatio ja internet omalta osaltaan antavat nykynuorille hurjan määrän tietoa ja ymmärrystä erilaisuudesta ja sen suvaitsemisesta nykypäivänä. Pelkästään internet välineenä antaa loistavat edellytykset suvaitsevaisen asenteen oppimiseen. Suvaitsevaisuus itsessään on huono sana, sillä se sisältää ennakko-oletuksen jostakin, mikä suvaitaan, ja jostakin toisesta, joka suvaitsee ja joka on suvaittavan yläpuolella. Hyväksyminen voisi olla parempi sana. Loppujen lopuksi terminologia ei kuitenkaan ole tärkeintä, vaan se, että jokainen sisäistää, että me kaikki olemme ihmisiä, ja se tekee meistä arvokkaita ja tasavertaisia. Aino Hautala 65 Sierra Leone -projekti kunnialla finaaliin V Aaro Kumpulainen ja Miika Kaunismäki ojentavat Suomen Jalkapalloliiton lahjoittamaa jalkapalloa Pelewahun kyläkoulun opettajalle. Koko kylä oli ottamassa palloa innolla vastaan. aasan lyseon lukion ja Vasa gymnasiumin Suomen Pakolaisavun kanssa toteuttama yhteinen Sierra Leone -projekti vietiin kuluvana lukuvuonna päätökseen. Hankkeen tavoitteena on ollut syventää kehityskumppanuutta pohjoisen ja etelän nuorten välillä ja auttaa nuoria kasvamaan maailmankansalaisina. Hanke on saanut lukiokoulutuksen kansainvälistämiseen rahoitusta Opetushallitukselta. Sierra Leone -projekti on mahdollistanut globaalin vastuun ottamisen ja kantamisen ruohonjuuritasolla. Hankkeessa nuoret ovat myös nähneet, miten globaalilla tasolla toimiva kansalaisjärjestö toimii ja miten kerättyjä varjoja jalkautetaan kehitysmaiden nuorten elämään. Samalla ymmärrys kehitysavun tärkeydestä ja merkityksestä on lisääntynyt. Lisäksi ymmärrys koulutuksen ja yrittäjyyden merkityksestä ratkottaessa köyhyyteen liittyviä ongelmia on kasvanut. Hanke on konkretisoinut myös sitä, miten nuoret omalla työllään ovat voineet edistää Suomen ja Euroopan unionin kehityspoliittisten päämäärien toteutumista eli edistää ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja kestävän kehityksen toteutumista maailmanlaajuisesti. Sierra Leone -projekti on hienolla tavalla palvellut sekä globaalikasvatuksen että yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita. Hanke alkoi syksyllä 2013 varainhankintakampanjan suunnittelulla. Ke- 66 räsimme varoja kymmenen sierraleonelaisen nuoren opintojen tukemiseksi ja kahdeksan vaasalaisen lukiolaisen Sierra Leonen matkaa varten. Samalla valmistauduimme huolella tulevaa Sierra Leonen matkaa varten ja opiskelimme hyödyllisiä tietoja maasta ja sen kulttuurista. Projektin ehdoton huipennus olikin Sierra Leoneen 26.3.– 5.4.2014 tehty matka, jonka aikana tutustuimme Suomen Pakolaisavun toimintaan. Vierailimme Bossa nuorten työharjoittelupaikoilla ja yrityksissä. Pääsimme tutustumaan myös ammattikouluun ja sen yhteydessä toimivaan päiväkotiin, jonne kouluun tulevat äidit toivat lapsiaan hoitoon. Lisäksi vierailimme Bon lähellä Pelewahun kylässä seuraamassa aikuisten lukutaidon opetusta ja osallistuimme kyläjuhlaan. Matkalla saimme myös nähdä ja kokea kehitysmaan monet kasvot ja afrikkalaisen kulttuurin vieraanvaraisuuden. Kuluvana lukuvuonna olemme keskittyneet kertomaan muille näkemästämme ja kokemastamme. Tässä vertaisoppimisessa ajatuksena on ollut, että nuoret oppivat toisiltaan ja kertovat ja välittävät tietoa ja kokemuksia toisilleen. Vaasan lyseon lukion ja Vasa gymnasiumin yhteisessä Uniworld Day -teemapäivässä 24.10.2014 hankkeen opiskelijat pitivät koulujen ensimmäisen vuoden opiskelijoille Terveisiä Sierra Leonesta -luennon. Toisen ja kolmannen vuoden opiske- lijoille järjestettiin vielä Unesco-luento 30.10.2014 samasta teemasta. Tapahtumien yhteydessä toimeenpantiin tekstiviestikeräyksenä varainhankintakampanja, jolla kerättiin varoja Suomen Pakolaisavun ebolan vastaiseen työhön Sierra Leonessa ja Liberiassa. Pohjalaisen kanssa yhteistyönä tehty uutissivu julkaistiin kansainvälisenä lukutaitopäivänä 8.9.2014. Samana päivänä Vaasan lyseon lukiossa tutustuttiin eri oppiaineiden tunnilla uutissivun avulla lukutaidon ja koulutuksen merkitykseen kehitysyhteistyössä. Projektijulkaisu valmistui lopulta marraskuussa 2014 I-Print Oy:n painosta ja jaettiin yhteistyökumppaneille. Hankkeen pohjalta on tehty myös Let´s get global -malli. Lisäksi projektin aikana on pidetty blogia, josta löytyy päivityksiä projektin vaiheista ja kertomuksia ja videoita hankematkalta. Sierra Leone -projektin parasta antia ovat olleet yhdessä tekemisen lisäksi kohtaamiset paikallisten nuorten kanssa. Vierailu kehitysmaassa on ollut monella tavalla avartava ja opettavainen ja ihmistä muuttava kokemus. Hankkeessa mukana olleet opiskelijat kuvasivatkin hanketta ja matkaa yhdeksi elämänsä merkittävimmistä kokemuksista ja ajattelivat, että tulevat jollain tavalla tekemään tulevaisuudessa työtä kehitysyhteistyön parissa. Teksti ja kuva: Mika Jokiaho 10 Maanantaina 8. syyskuuta 2014 LUKUTAITOPÄIVÄ Vaasalaiset nuoret valloittivat Sierra Leonen Sodan aikana sissit hyökkäsivät kyläämme ja jouduimme pakenemaan. Paetessamme jouduimme erilleen vanhemmistamme ja löysimme toisemme vasta yli kymmenen vuoden päästä. Abdul K. T. Konneh Vaasan lyseon lukion ja Vasa gymnasiumin Sierra Leone -projektin opiskelijat keräsivät yhteistyössä Suomen Pakolaisavun kanssa vaasalaisilta yrityksiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta rahaa kymmenelle sierraleonelaiselle nuorelle ammattiopintojen suorittamiseen ja oman yrityksen perusta- miseen. Keväällä 2014 vaasalaiset lukiolaiset matkustivat Sierra Leoneen tutustumaan Suomen Pakolaisavun työhön. Matkan aikana nuoret tutustuivat aikuisille suunnattuun lukutaitokoulutukseen ja nuorten ammattikoulutukseen sekä vierailivat nuorten perustamissa yrityksissä. Lisätietoa Sierra Leone -projektista löytyy hankkeen blogista. Opettajat voivat hyödyntää tätä kansainvälisen lukutaitopäivän teemasivua opetuksessaan. Suomen Pakolaisavun ja Sanomalehtien liiton lukutaito-teemaan tekemiä tehtäviä ja opetusvinkkejä on Pakolaisavun verkkosivuilla. Puh: 06 247 7504 • toimitus@pohjalainen.fi • FACEBOOK: www.facebook.com/Pohjalainen.fi • TWITTER: @PohjalaisenToim • Luetuimmat jutut netissä: www.pohjalainen.fi Koulutus ja lukutaito antavat toivoa nuorille Sierra Leonessa AARO KUMPULAINEN RASMUS GENAS MICHAELA VUORENMAA BO Sierra Leonessa monet nuo- ret ovat menettäneet lapsuutensa veritimanteilla rahoitetun sisällissodan vuoksi. Konfliktin aikana kaksi kolmasosaa maan asukkaista joutui pakenemaan kodeistaan. Monet jäivät orvoiksi ja näkivät sodan raakuuden läheltä. MIIKA KAUNISMÄKI Kirjoittaja on lukiolainen Tuoko varallisuus onnea? Lähdin Sierra Leoneen kysymysmerkki silmissäni. Halusin selvittää, tekeekö korkea elintaso ihmisestä onnellisen. Kannoin mukanani liutaa länsimaisia stereotypioita, joitain niistä tiedostamattanikin. Ajattelin olevani matkalla onnen tyyssijasta kurjuuden kehtoon. Olisiko todella niin, että pääsisimme vain todistamaan tätä surkeutta, voivottelisimme ja karistaisimme mokoman paikan pölyt jaloistamme kiirehtimällä lentokoneeseemme? Onneksi huomasin pian, ettei vastaus kysymykseeni ollut näin yksioikoinen. Ensivaikutelma ihmisistä oli muutamilla sanoilla kuvaten lämmin, ystävällinen ja välittävä. Jo ensimmäisten maassa vietettyjen tuntien aikana koin afrikkalaisen ilmapiirin erittäin sydämelliseksi ja ihastuttavaksi. Kanssaihmiset kuljeskelivat katuja lähes poikkeuksetta iloisen oloisesti, tervehtivät ja tulivat juttelemaan. Sisällissodan muistot näkyvät vieläkin nuorten kasvoilla. Kolmannes maan väestöstä on nuoria, ja vain harvalla on ollut mahdollisuus käydä koulua. Suomen Pakolaisapu tukee nuorten koulutusta sekä auttaa sodan vuoksi syrjäytyneitä nuoria työllistymään. – Sodan aikana sissit hyökkäsivät kyläämme ja jouduimme pakenemaan. Paetessamme jouduimme erilleen vanhemmistamme ja löysimme toisemme vasta yli kymmenen vuoden päästä, muistelee tapaamamme automekaanikkoharjoittelija Abdul K. T. Konneh. – Sota keskeytti koulunkäyntimme. Unelmani on tehdä töitä ja olla omatoiminen. Toivon, että muutkin nuoret saavat saman mahdollisuuden, jonka itse olen saanut Pakolaisavun kautta. Koulutuspaikat suunnataan kaikkein huonoimmassa asemassa oleville nuorille. Pakolaisavun kautta koulutuksen ovat saaneet monet entiset lapsisotilaat, prostituutioon ajautuneet tytöt ja kadulla elävät nuoret. Koulutuksen avulla nuoret pystyvät parantamaan asemaansa ja elättämään itsensä ja perheensä. – Olen nyt toiveikas elämän suhteen, koska minulla on ammatti, joka pitää minut pystyssä, sanoo Hulimatu Barrie, joka on työharjoittelussa ompelimossa. – Koulutuksen ansiosta tiedän oikeuteni. Tästä lähtien taistelen oikeuksieni puolesta, jos niitä yritetään rajoittaa. – Nyt voin ansaita elantoni. Haaveeni on tulla toimeen omillani. Toivon, että lapseni voivat opiskella yliopistoon saakka, haaveilee ompelimossa harjoitteluaan suorittava Haja Jalloh. KOLUmnI Mieleeni hiipi toisenlainen kysymys. Olisiko tämä avoimuus ja ystävällisyys pelkkää ulkokuorta, jolla he pyrkivät miellyttämään ja antamaan positiivisen kuvan itsestään? Päätin jatkaa pidemmälle vastauksen saamiseksi. Matkan edetessä maan köyhyys totta kai näkyi ja kuului. Hökkelimajojen rivistöt ja ruuan perässä päämäärättömästi kulkevat äidit tekivät selväksi, että afrikkalainen elämänfilosofia voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen. Ensinnäkin perustavanlaatuinen ystävällisyys ja positiivisuus ovat niin syvälle juurtuneita täkäläiseen kulttuuriin, että ne ovat väkisinkin osa paikallisten elämää, oli heidän taloudellinen tilanteensa mikä hyvänsä. Toiseksi päästäänkin ihmisten toimeentuloon. Huomasimme, että taloudellinen tilanne todella vaikuttaa ihmisten onnellisuuteen. Panimme merkille, että vaikka haastateltavamme vastailivat iloisesti kysymyksiimme, paistoi heidän vastauksistaan rivien välistä kurjuus ja epätoivo. Viimeistään näiden ihmisten kohtaamisten jälkeen minulle on tullut selväksi, että sisäinen ja ulkoinen onnellisuus eivät ole sama asia. Hanna K. Lahai (keskellä) suorittaa työharjoittelunsa autokorjaamossa. – Ennen koulutusta minulla ei ollut mitään mahdollisuuksia päästä elämässä eteenpäin, pohtii Hanna K. Lahai. – Nyt tiedän, että pärjään. Aion erottautua hyvällä asiakaspalvelulla ja laadukkaalla työllä. KUVA: JULIA LINDE Ammattikoulutus kestää 1,5 vuotta ja sisältää ammattiopintojen lisäksi lukutaitoa, matematiikkaa ja yritystoiminnan oppeja. Lopuksi opiskelijat ovat työharjoittelussa neljä kuukautta. He voivat valmistua muun muassa kampaajiksi ja rakennusmiehiksi. Viime vuonna yli 350 nuorta valmistui ammattiin Sierra Leonessa Suomen Pakolaisavun koulutusohjelmasta. – Työ on hyödyllistä, koska sillä saa paremman tulevaisuuden ja mielekästä tekemistä, toteaa automekaanikoksi kouluttautuva Mohamed Lansana. – Lukutaito antaa sisältöä elämään, toteaa Mohamedin opiskelutoveri Tejan Pessima, joka haluaa päästä autonkuljettajaksi ja Lukutaito on kallein lahja perustaa joskus oman yrityksen. – Lukutaidottomille töiden saaminen on vaikeampaa. Suomen Pakolaisapu tukee yritystoiminnan aloittamisessa esimerkiksi antamalla työkaluja. Ompelijaopiskelija Mammy Kanneh haluaa perustaa oman yrityksen ja luoda työpaikkoja. – Toivon, että sierraleonelaiset voisivat toimia enemmän yhteiskunnan hyväksi. Ilman koulutusta nuorilla ei ole tätä mahdollisuutta. Bossa asuvat nuoret ovat kiitollisia Suomen Pakolaisavulle ja lahjoittajille saamastaan tuesta. He kertovat arvostavansa sitä suuresti ja haluavat rohkaista järjestöä jatkamaan työtään. Mammy Kanneh viihtyy töissä, koska sillä hän saa elätettyä itsensä ja vuoden ikäisen tyttärensä. KUVA: SANNI MAJAMAA Kuvittelepa hetkeksi itsesi sairaan lapsen äidiksi. Kävelet pitkän matkan peloissasi sairaalaan hakemaan apua. Olet kuullut, että sieltä saa apua. Kävelet sisälle, ja sinulle annetaan jonotusnumero: lappu, jossa on kaksi yksinkertaista numeroa. Mutta sinä et ymmärrä niitä. Et koskaan saa lapsillesi hoitoa siksi, ettet osannut numeroita. Lukutaito on kallein lahja, jonka kehitysmaan asukkaalle voi antaa. Raha ja ruoka auttavat vain hetkeksi, mutta taito lukea ja laskea voi muuttaa koko elämän. KOmmenTTI SANNI MAJAMAA Kirjoittaja on lukiolainen Tuskin maailmassa on ainuttakaan ihmistä, joka kokisi kyvyn lukea tai laskea turhaksi. Niiden myötä elämä hahmottuu selkeämmin. Omiin asioihin voi vaikuttaa, kun ymmärtää karttaa, kelloa ja tienvarsikylttejä sekä saa apua, kun osaa lukea jonotuslapun numeroita. Seurueeseemme lyöttäytynyt norjalainen naislääkäri sanoi viisaasti: Ollakseen onnellinen ei tarvitse omistaa paljon, mutta riittävästi. Sierraleonelaisittain kyseisen virstanpylvään saavuttamiseksi voisi listata esimerkiksi katon pään päälle sekä ruokaa muutaman kerran päivässä, unohtamatta yhtä tärkeimmistä asioista, mitä täkäläisessä yhteiskunnassa voi omistaa, nimittäin lukutaitoa. Monet tapaamistamme ihmisistä eivät olleet saavuttaneet tätä tasoa. Heillä ei ollut tarpeeksi. Siksi en voi väittää heidän olevan onnellisempia kuin esimerkiksi minä itse, vaikka he kuinka vaikuttaisivat olevan tyytyväisiä elämäänsä. Suurimman vaikutuksen tekivät kuitenkin ihmiset, joilla oli juuri tarpeeksi tullakseen toimeen. He vaikuttivat olevan onnellisia sekä sisältä että ulkoa. Afrikkalaiset saavat pisteet myös länsimaalaisilta unohduksiin vaipuneesta idyllisestä elämäntyylistä, jossa läheisillä ihmissuhteilla ja muun muassa uskonnolla on elämän keskellä suuri merkitys. Mielenkiintoisesti matkan lopulla huomasin lähteväni mukanani enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Jäin miettimään, tulisinko itse toimeen sillä, mitä afrikkalaiset pitävät riittävänä. Todennäköisesti en. Joka tapauksessa voin sanoa varmaksi, että afrikkalainen elämänasenne jätti lähtemättömän vaikutuksen ihmeellisyydellään. Aikuisetkin käyvät koulua Sierra Leonessa liittyvien aiheiden pohjalta. – Kyse ei ole pelkästään luku- ja laskutaidon opetuksesta, Johanna Huurre kertoo. – Koulutuksessa opiskelijat saavat tietoa niin sairauksien ehkäisystä, hygieniasta, maanviljelystä kuin ihmisoikeuksista ja konfliktinratkaisusta. Lukutaitoryhmissä ihmiset ovat oppineet ratkaisemaan riitansa rauhanomaisesti. Perheväkivalta on vähentynyt, kun ryhmissä on käsitelty naisten ja lasten oikeuksia. Lukutaidon myötä naisten itsetunto on parantunut ja asema yhteisössä on vahvistunut. SANNI MAJAMAA PELEWaHU Takana on yli kahden tunnin kuoppainen matka pieneen Bon lähellä sijaitsevaan Pelewahun mende-kylään. Taivaalta paistaa polttava aurinko, ilma on hiostava ja täynnä hiekkapölyä. Kylä koostuu savija bambumajoista, kaukana näkyy kuivaa metsää silmänkantamattomiin. Saavumme myöhässä pieneen, vastarakennettuun bambumajaan, joka toimii kylän kouluna. Majassa parisenkymmentä aikuista tekee tilaa. Olemme saapuneet seuraamaan opetusta Suomen Pakolaisavun aikuisten lukutaitoryhmään. Ensimmäisellä luokalla aikuiset opiskelevat aakkosia ja lukutaitoa, toisella matematiikkaa. Liitutaulun ääressä on kaksi opettajaa. Opiskelijat luettelevat aakkosia ja numeroita englanniksi. Jokainen saa suorituksen jälkeen luokassa ja luokkahuoneen ulkopuolella kuuntelevilta kyläläisiltä kannustavat taputukset. – Lukutaito on avain hyvään elämään, kertoo kylän opettaja Ernest Lappia Cole. – Lukutaitoinen saa hyvän työn. Lukutaitoiselta ei helposti varasteta eikä häntä huijata. Kylässä opiskellaan pari tuntia päivässä, loppuaika käytettään työhön viljelyksillä. Opiskelijat osallistuvat opetukseen säännöllisesti. Vain harva on lo- Kun aikuiset hankkivat perustiedot ja taidot todeten ne hyödyllisiksi, he haluavat laittaa lapsensa kouluun. Näin arvostus koulutukseen siirtyy. – Opetustoiminta kylässä on jatkunut senkin jälkeen, kun Pakolaisapu ei ole enää tukenut toimintaa, paljastaa Huurre. – Koulutus on levinnyt omaaloitteisesti myös naapurikyliin. Oppitunti päättyy ja poistumme luokkahuoneesta takaisin auringon alle. Kyläläiset ovat järjestäneet meille tervetuliaisjuhlan mendeheimon perinteisten rituaalien mukaan. Tiedolla Ebolaa vastaan SANNI MAJAMAA Aikuisten lukutaitoryhmä Sierra Leonessa. Mukana on sekä miehiä että naisia. KUVA: JULIA LINDE pettanut opiskelun kesken. Opettaja on valittu ja koulutettu kyläläisten joukosta. – Kyläläisille mahdollisuus koulutukseen on siunaus, kaikkein suurin lahja, kertoo kylän opettaja ylpeänä oppilaistaan. Kehitysmaissa satsataan lasten koulutukseen, että he oppisivat taidot pienestä pitäen ja opettaisivat lapsilleen opintojen merkityksen. Näin halu käydä koulua siirtyy sukupolvelta toiselle. Sierra Leonessa tuo ketju katkesi vuosien 1991−2001 välillä, kun maa kärsi raa’asta sisällissodasta. Kokonainen sukupolvi jäi ilman minkäänlaista koulutusta. – Tehtävää riittää, sillä sierraleonelaisista nuorista ja aikuisista 60 prosenttia on lukutaidottomia. Naisten keskuudessa ja maaseudulla lukutaidottomuus on vieläkin yleisempää, kertoo Suomen Pakolaisavun varainhankintapäällikkö Johanna Huurre, joka matkusti kanssamme. Suomen Pakolaisapu tukee aikuisten luku- ja laskutaidon opetusta Sierra Leonessa yhteensä yli 70 lukutaitoryhmässä. Esimerkiksi vuonna 2013 järjestön tukemana 900 sierraleonelaista pääsi lukutaitokoulutukseen. Opetuksessa hyödynnetään REFLECT-menetelmää, jossa vuorovaikutuksella ja oppilailla itsellään on tärkeä rooli. Opettaja etsitään yhteisön sisältä, ja opiskeltavat asiat suunnitellaan toiveiden ja opiskelijoiden arkeen Ebola-virus on levinnyt räjähdysmäisesti Länsi-Afrikassa, pääasiassa Liberiassa, Guineassa ja Sierra Leonessa. Suomen Pakolaisavun mukaan suurin syy taudin leviämiseen on tiedon puute. Väärä tieto leviää kylissä ja kaupungeissa ja ilman lukutaitoa on asioista vaikeaa ottaa selvää. Koska tautia ei ole aikaisemmin tavattu Länsi-Afrikassa, eivät ihmiset tiedä, miten tartuntaa voi välttää. Näissä maissa itää yhä vahva kieltäminen ja pelko sairaudesta. Sierra Leonessa ja Liberiassa Pakolaisapu on järjestänyt Ebolan vastaisen tiedotuskampanjan kylien lukutaitoryhmien kautta. Näissä kampanjan koulutuksissa keskustellaan taudista ja siitä, miten sen leviämisen voi pysäyttää. Lukutaitoryhmissä tiedon jakaminen onnistuu hyvin, koska osallistavien menetelmien kautta tiedon käsitteleminen on tuttua ryhmäläisille. Pakolaisavulla on menossa parasta aikaa varojen keräys Ebolan vastaiseen tiedotuskampanjaan. Varoja käytetään lukutaitopiirien opetusmateriaaleihin ja opettajien täydennyskoulutukseen sekä Bossa sijaitsevan radioaseman Ebola-ohjelmien tuottamiseen. Aids-valistuskyltti Sierra Leonesta Bosta. KUVA: MIKA JOKIAHO Kymmenen syytä osata lukea Lukutaito... 1. helpottaa arkea. Pystyt lukemaan esimerkiksi tuotteiden etikettejä, viimeiset käyttöpäivät, katujen nimikylttejä, kelloa, lääkereseptejä, vuoronumeroita ja kirjoittamaan oman ja läheisten ihmisten nimen. 2. takaa, ettet joudu huijatuksi. Tiedät, mitä viranomaisten lomakkeissa kysytään eikä sinua huijata markkinoilla kauppaa tehdessä. 3. tuo toimeentuloa ja parempaa elintasoa, koska se helpottaa työllistymistä. 4. helpottaa yrittäjänä toimimista. Laskutaidon avulla taas vaihtorahan antaminen oikein ja sadon sekä tuoton laskeminen helpottuvat. 5. auttaa toimimaan aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä. Lukutaito mahdollistaa kansalaisvaikuttamisen ja poliittisen osallistumisen, kuten esimerkiksi äänestämisen. 6. mahdollistaa tiedonhankinnan ja oppimisen. Pystyt lukemaan valistuskylttejä ja -mainoksia esimerkiksi Aidsista tai Ebolasta. 7. vähentää sairauksia perheissä, kun vanhemmat osaavat lukea etikettien viimeiset käyttöpäivämäärät ja pystyvät hankkimaan tietoa sairauksien ehkäisemisestä sekä hygieniasta. 8. luo koulutusta. Voit auttaa lastasi läksyjenteossa. Laitat todennäköisemmin lapsesi kouluun ja kannustat häntä käymään koulua. 9. parantaa itsetuntoa . Koet itsesi tärkeäsi. Pystyt paremmin puolustamaan itsesi ja lastesi oikeuksia. 10. takaa rauhan . Lukutaito mahdollistaa työllistymisen ja köyhyyden kierteen katkeamisen ja vie pohjaa sodan syiltä. Lukutaito auttaa puolustamaan myös omia oikeuksia, mikä torjuu korruptiota. Lisätietoa projektista ja hankkeen vaiheista: https://sierraleoneprojekti.wordpress.com/ Sanni Majamaan matkaraportaasi Sierra Leone matkasta löytyy FUUSIOsta: http://fuusio.vaasa.fi/unesco-koulu/257sierra-leonessa-ei-hymyiltae-ja-kyyneliltae-vaeltytty 67 Kirjoituskilpailuja ja osallistumisia Pohjanmaan Maanpuolustuskillan kirjoituskilpailu Pohjanmaan Maanpuolustuskilta järjesti syksyllä 2014 Jr 61 Perinneyhdistyksen nimeä kantavan kirjoituskilpailun, joka oli suunnattu kaikille Vaasan lukioiden opiskelijoille sekä Vaasan ja Mustasaaren yläkoulujen ylimpien luokkien oppilaille. Lukiosarjassa palkittiin parhaana kirjoituksena Vasa gymnasiumin Nanna Heinon teksti Hur börjar ett krig? Lisäksi Vaasan lyseon lukion opiskelijan Jere Hasusen teksti Sota vailla loppua palkittiin lukiosarjan erinomaisena kirjoituksena. Erinomaisena kirjoituksena palkittiin myös Vasa övnigskolanin IB-linjalla opiskelevan Johan Blomfeldtin teksti Krigsspel och hur de påverkar ens syn på krig. Palkinnot jaettiin Pohjanmaan Maanpuolustuskillan Tammisunnuntain arvokkaassa juhlassa, joka oli Vaasan kaupungintalon juhlasalissa 25.1.2015. Puheviestintätaitojen päättökoe Vuoden 2015 abiturientit saivat osallistua valtakunnalliseen puheviestintätaitojen päättökokeeseen, joka järjestettiin 21.1.2015. Tämän Opetushallituksen laatiman kokeen suorittivat Salla Niemi ja Sami Hasunen. Kokeen järjestivät ja suoritukset arvioivat äidinkielenopettajat Helena Ingo ja Arja Kujanpää. AKu Sota vailla loppua K Jere Hasusen kirjoitus Pohjanmaan Maanpuolustuskillan kirjoituskilpailussa aukaisuudesta kantautuu tykistötulen kumu. Taivaanrannassa näkyvät välähdykset morsettavat saapuvan kuoleman viestiä. Hetken päästä kuuluu kranaatin vihellys ilman halki. Räjähdystä ei ehdi kuulemaan paineaallon rikkoessa tärykalvot ja paiskatessa ruumiin juoksuhaudan reunaa vasten. Lopulta pimeys valtaa mielen. Sota on ihmiskunnan keksinnöistä raaimpia ja vanhimpia, ja syyt sodan aloittamiseen mitä monimuotoisimpia. Milloin viereisen kylän miehet tapetaan lehmän varastamisen takia. Milloin ihmisiä tapetaan heidän rukoiltuaan erinimistä jumalaa. Armeijat vyöryvät toisiaan kohden huutaen Jeesus Kristusta tai Allah akbaria. Milloin teurastetaan vallan, kunnian tai jopa rakkauden tähden. Taistellaan loukatun kuninkaan kunnian puolesta. Taistelua toisia ihmisiä vastaan, ihmisiä joilla on täysin samanlaiset motiivit omassa järjettömässä taistelussaan. Taistelua ei käydä armeijoita, kasvottomia massoja vastaan. Vaan isiä, veljiä, poikia, äitejä, sisaria ja tyttäriä vastaan. Sodassa kuolevia ihmisiä vastaan, joiden ainoa toive olisi elää ja nähdä rakkaansa vielä kerran. Viettää joulua vielä kerran heidän kanssaan. Ihmisiä, joiden taistelu ei ole kuninkaan tai kunnian puolesta, vaan oman kodin puolesta. Sen puolesta, että heidän perheensä saisivat nähdä seuraavan aamunkoiton, jota kaatuneitten veri punertaa. Sotiminen ei lopu koskaan. Sota on alati muuttuva ja kehittyvä. Sota on kuin tarujen ja myyttien hirviömäinen hydra. Kuten tämä monipäinen hirviö, joka kasvatti kaksi uutta päätä yhden katkaistun tilalle, sotakin kehittää uusia keinoja ja syitä teurastukselle, jos yksi keino evätään. Sota on aina kehittynyt. Aina miehistä keihäineen, linnojen piirityskoneista, sotilasrivistöihin kivääreineen ja käskyyn ”Lataa! Tähtää! Ammu!” asti. Sodassa on nähty itsemurhapommittajia, liekinheittimiä ja siviilejä uhreinaan käyttäviä terroristeja. Uudet kauheudet odottavat käyttöönottoa. Lopulta jäljellä on enää kirkas välähdys ja sienipilven heittämä valtaisa varjo palanutta maankamaraa vasten, jota täplittävät hiiltyneet möykyt: ihmiskunnan viimeisten jäsenten surkeat ruumiit. Emme pohdi sotaa käydessämme, kuinka arvokas on ihmishenki. Kuinka paljon maksaa vastasyntynyttä lasta sylissään pitävän äidin onni? Kuinka paljon maksaa ylpeän isoisän hymy isoisän katsellessa pihamaalla leikkiviä lapsenlapsiaan? Kuinka paljon maksaa nuorten rakastavaisten ensisuudelma, kun nuoret painautuvat toisiaan vasten kuutamoisena yönä? Liipaisimen painalluksen verranko, kun rynnäkkökivääri lähettää tappavan luodin kohti äidin onnea? Tykistön kranaatin verranko sen osuessa pihamaalle sammuttaen isoisän hymyn? Miljoonan dollarin ohjuksen verranko sen lähtiessä hävittäjästä kohti rakastavaisten ensimmäistä ja viimeistä suudelmaa? Kaikkein arvokkaimmat asiat maailmassa tuhotaan maallisilla teoilla arvottomien ideologioiden, aatteiden ja ahneuden takia. Loppujen lopuksi, ketä vastaan me sodimme? Loputtomat ruumiskasat mätänevät ihmiskunnan vanavedessä läpi historian, kun ihmiskunta tappaa… ihmiskuntaa. Miljoonat ja taas miljoonat ihmiset kuolevat ideologian ja kansallisten rajojen illuusion tähden. He kuolevat, koska ihmiskunta ei ole yhtenäinen. Ei ole aatetta, joka yhdistäisi kaikki kansat ja kokoaisi ihmiskunnan yhden yhteisen suvaitsevaisuuden ja ystävyyden viirin alle. Silti ihmiskunta käsitteenä kattaa kaikki ihmiset, kaikki uskonnot ja kaikki valtiot. Se ei erottele värin, rodun, uskonnon, iän, sukupuolen tai seksuaalisen suuntauksen perusteella. Silti ihmiskunta teurastaa itseään juuri näiden symbolisten arvojen ja mitäänsanomattomien arvottomien kosmeettisien puolien takia. Niin kauan, kun ihmiskunta on hajanainen ja vailla yhteistä päämäärää tai yhdistävää tekijää, joudumme sotimaan sotaamme vailla loppua. Jere Hasunen 68 Ystävyyskouluvierailu Kieliin on paljon enemmän kuin pidennetty saksantunti E i viidessä päivässä ehdi saavuttaa täydellistä kielitaitoa – eikä se onneksi ole kansainvälisten projektien päällimmäinen tarkoituskaan. Maailmankansalaisena maailmalle -kurssin lisäksi ystävyyskouluvaihtoon osallistuvat saavat paljon muutakin: he oppivat tuntemaan vierasta kulttuuria, näkemään jokapäiväistä elämää oppikirjatekstien takana, havaitsemaan ja ymmärtämään kulttuurienvälisiä eroja, tulemaan toimeen uusissa tilanteissa ja uusien ihmisten kanssa – kenties jopa vieraalla kielellä. Sen lisäksi, jos hyvin käy, opiskelija oppii myös jotakin uutta omasta itsestään ja omasta tavastaan nähdä ja käsitellä asioita. Kiel on Vaasan ystävyyskaupunki ja Kielin Humboldt-Schule on Vaasan lyseon lukion ystävyyskoulu, jonka kanssa on tehty opiskelijavaihtoa jo vuodesta 1993. Lähes vuosittain joukko lyskalaisia on lähtenyt käymään vieraisilla Kielissä, ja kieliläiset ovat yhtä ahkerasti vierailleet Vaasassa tutustumassa suomalaiseen kouluun ja elämänmenoon. Kiitos Yhteiskouluyhdistyksen myön tämän matka-avustuksen, saatoimme toteuttaa ystävyyskouluvierailun myös kuluneena lukuvuonna. Tänä keväänä opiskelijavaihtoon osallistui 10 Vaasan lyseon lukion opiskelijaa. Näistä 9 oli junioreita ja yksi seniori; 9 tytön matkaan uskaltautui yksi rohkea junnupoika. Saksan kielen taito ei ole vaihtoon osallistumisen edellytys, mutta tällä kertaa kaikki osallistujat olivat B2- ja B3-saksan lukijoita, joista osa pääsi ensimmäistä kertaa eläissään kokeilemaan saksan kielen taitojaan käytännössä. Matka-ajankohdaksi valikoitui huhtikuun kolmas viikko: matkalle lähdettiin 21.4. ja takaisin kotikonnuille palattiin 25.4. Viiden päivän vierailun ajan opiskelijat (ja mukana ollut opettaja) asuivat saksalaisissa isäntäperheissä ja pääsivät näin näkemään saksalaisperheiden arkirutiineja ja toteamaan, ettei saksalais- ja suomalaisnuorten elämä loppujen lopuksi niin paljoa eroa toisistaan. Meille oli järjestetty vierailun ajaksi monenlaista ohjelmaa: Osallistuimme isäntiemme ja emäntiemme kanssa kahtena päivänä normaaleille oppitunneille, kävimme yhdessä syömässä, pelasimme pelejä, tutustuimme Kieliin ja sen nähtävyyksiin kaupunkikiertoajelulla, matkustimme yhdessä Hampuriin ja vietimme muutenkin kaiken liikenevän ajan yhdessä vaihtoon osallistuvien kieliläisnuorten kanssa. Isäntämme olivat kovasti ylpeitä saadessaan esitellä meille kaunista merenrantakaupunkiaan ja etenkin kaikkea sitä, mitä siellä on mahdollista harrastaa: matkasimme kahteen otteeseen lautalla, kävimme kävelemässä hiekkarannalla (jotkut kävivät heittämässä talviturkin hyisessä meressä!) ja näimme purjehtijoita ja leijalautailijoita, joita on siis todistetusti muuallakin kuin Panorama Deutsch -oppikirjasarjassa. Onneksi säät suosivat meitä: koko vierailun ajan sää oli aurinkoinen ja elohopea lämpömittarissa lähenteli 20 astetta. Näin opettajan näkökulmasta oli erinomaisen hyödyllistä, että lyskalaiset pääsivät seuraamaan saksalaislukiolaisten koulunkäyntiä lähietäisyydeltä. Vaikka aivan kaikkea ei näytelmäanalyysistä tai ilmastonmuutosesitelmästä olisi ymmärtänytkään, jo pelkästään oppituntien havainnointi varmasti pis- ti nuoret ajattelemaan erilaisten käytänteiden merkitystä. Koulumme ovat melkein saman kokoisia (HumboldtSchulessa on noin 60 opettajaa ja 700 opiskelijaa, joista nuorimmat, 5.-luokkalaiset, ovat 11-vuotiaita ja vanhimmat 19–20-vuotiaita), mutta monet asiat ovat meillä aivan eri lailla kuin Saksassa. Varsinkin saksalaisopiskelijoiden tuntiaktiivisuus ja motivaatio herättivät opiskelijoissamme ihmetystä. Erilaista oli myös se, että koulussa ei käytetty juurikaan sähköisiä apuvälineitä: luokissa oli toki uudet laitteet, mutta silti niiden sijasta liitutaulu ja piirtoheitin olivat ahkerassa käytössä. Tietokoneita, älypuhelimia sen enempää kuin muitakaan mobiililaitteita ei opiskelijoilla näkynyt. 45 minuutin oppitunneilla keskityttiin olennaiseen. Opimme matkalla monenlaista tulevaisuudenkin kannalta enemmän ja vähemmän hyödyllistä: Liikennemerkit ovat eri värisiä kuin meillä. Saksassa opettajia todellakin edelleen teititellään. Uimarannalle ei voi noin vain lompsia tarkistamatta, onko sinne pääsymaksu. Wc-kopissa ei kannata hätääntyä, jos ovi ei aukea – Saksassa ovet usein aukeavat sisäänpäin. Ja kuten Lyskan tytöt riemuiten totesivat: Milka-suklaavalikoima on Saksassa huomattavasti vaasalaisten ruokakauppojen valikoimaa laajempi. Lyskalaiset pitivät Kielin-vaihdosta matkapäiväkirjaa, joka on luettavissa koulumme verkkolehden FUUSIOn sivuilla osoitteessa http://fuusio.vaasa. fi. Sivuilla on myös paljon matkakuvia. Kannattaa käydä katsomassa ja lukemassa! Teksti: Tiina Kankkonen Kuva: Christine Bethke 69 Energiatekniikka – Energiteknik keväällä 2015 T ämän pilottikurssin tarkoituksena oli antaa opiskelijoille käsitys Vaasan energiaklusterista ja alan työpaikoista sekä innostaa opiskelemaan energiatekniikkaa, jonka osaajista on pulaa Vaasan seudulla. Kuten nimestäkin voi päätellä, haluttiin myös rohkaista opiskelijoita kaksikieliseen opetukseen ja mahdollisesti tulevaa työhön energiaklusterissa. Osallistujia oli Lyskalta, VG:lta ja Övikseltä. Kurssin suunnittelivat fysiikan opettajat Inkeri Hyvärinen Lyskalta ja Kenneth Åberg VG:lta. Kyseessä oli siis kaksikielinen energiatekniikan kurssi, jossa tehtiin yhteistyötä myös VAMK:n (Vaasan ammattikorkeakoulu) ja teknologiakeskus Merinovan kanssa. Kurssi alkoi EnergyWeek-tapahtumalla maaliskuussa, jaksossa 4. Silloin kävimme kaupungintalolla kuuntelemassa englanninkielisen luennon tuulivoiman käytöstä ja tutustuimme yritysten standeihin. Samalla viikolla oppilaat tutustuivat Lyskalla suomeksi ja VG:llä ruot- 70 siksi Vaasan energia-alan yrityksiin ja energialähettilään toimintaan ja tekivät CV:n. Parhaan CV:n tehnyt sai palkinnoksi pääsyn päiväksi yritysjohtajaa ”varjostamaan”: JobShadow. Lyskalta varjostajaksi VEO:lle valittiin Niko Yli-Kuivila. Valinnan teki aluepäällikkö Inger Aaltonen (YES-Pohjanmaa). JobShadow-päivän päätös tapahtui Pohjalaisen Monitorilla, jossa keskusteltiin koulujen ja yritysten yhteistyöstä jatkossa ja jaettiin diplomit. Kurssin opettajatkin pääsivät keskustelemaan yritysalan varjostettujen johtajien kanssa. Huhtikuussa eli 5. jaksossa kurssi jatkui VG:n tiloissa, oppitunnit olivat ruotsinkielisiä Kenneth Åbergin laatimia, Inkeri Hyvärinen toimi suomenkielisenä apuopettajana. Kurssilla käsiteltiin energiaa ja tehoa ja erilaisia energiatuotantomuotoja. Oppilaat tekivät ryhmissä raportin valitsemastaan uusiutuvan energian tuotannosta. Raportit sai tehdä omalla äidinkielellään. JobShadow-päivään liittyen myös koko ryhmä sai palkinnoksi yritysvierailun VEO:lle 24.4. Huhtikuussa alkoivat myös energian tuotantoon liittyvät laboroinnit VAMK:lla eli Vaasan Ammattikorkeakoululla suomeksi. Laborointeja oli yhteensä neljä kertaa. Tämä kurssi kiinnosti Vaasan yliopiston ruotsinkielen professoria Nina Pilkettä kielen käytön kannalta, ja hän kävikin muutaman kerran seuraamassa oppitunteja ja oli myös VAMK:lla videoimassa assistenttinsa kanssa yhden kaksikielisen ryhmän työskentelyä. Ryhmätöiden esittely oli perjantaiiltapäivällä 8.5. Kommentaattorina oli Novian Wolffintien yksikön johtaja Jonas Waller (Novia on Vaasan ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu), ja Inkeri kommentoi suomeksi opiskelijoiden esityksiä. Inkeri Hyvärinen Oppitunnilla – ja koukussa? P alasin helmikuussa Lyskaan ja löysin luokastani opiskelijoita, jotka ovat mieluummin kännyköillään kuin seuraavat opetusta. Tunneillani on nyt tällaista: • opettaja joutuu jatkuvasti toistamaan ohjeita, koska opiskelija ei ole “kuullut” niitä • kännyköillä roikkuminen aiheuttaa järjestyshäiriöitä, sillä dataa täytyy jakaa kaverin kanssa • opetusryhmien opiskelumotivaation sekä yhteishengen ja luottamuksellisen ilmapiirin kehittyminen näivettyvät, koska oppitunneilla ei olla enää yhdessä. Näkyy tuntiaktiivisuuden romahtamisena ja opetusmetodien kirjon kaventumisena. • opettajan ammatti-identiteetti on jatkuvasti koetuksella, sillä kännyköillä viihtyvät opiskelijat viestivät nonverbaalisti: “Ei kiinnosta.” • moraali löystyy: samat opiskelijat, jotka roikkuvat tunneilla netissä, ottavat muitakin erivapauksia koulunkäyntiin: myöhästelevät ja ovat luvatta poissa tunneilta, jättävät tehtäviä tekemättä • oppimistulokset heikkenevät ja opiskelijat alisuoriutuvat – todennäköisesti myös yo-kirjoituksissa Joukko opiskelijoita ja opettajia kommentoi kännyköiden käyttämistä oppitunneilla näin: • “Kännykät vievät oppilailta oppimismahdollisuuden tunneilla heti, kun niihin sortuu koskemaan. Monet sortuvat. Myös minä.” Nimim. Tattimaan prinssi • “Jos opiskelija tietoisesti käyttää tuntinsa mieluummin kännykän näpertämiseen kuin opetukseen keskittymiseen, on se mielestäni ihan okei.” Nimim. @lukiolainen • “Tulevaisuuden visio: Kaikilla oppilailla on käytettävissä nettiin pääsevä kännykkä / laite, jota voitaisiin käyttää opetuksen ohessa. Sen käyttö tapahtuu ainoastaan, kun opettaja sallii sen.” Nimim. KL • “Kännykät ovat pilanneet koulunkäyntini. Tiedostan asian mutta en osaa tehdä sille mitään.” T. Itä-Melaniemen tiikeri • “Minusta tuntuu, etteivät opiskelijat saa sitä kaikkea oppitunneilta, mitä voisivat oppia. He tuhoavat omia jatkoopintojaan, kun eivät ole henkisesti läsnä.” Nimim. Zombie ope Mervi Potka Kirjallisuuskurssilaiset koolla Ä idinkielenopettaja Ville Hujasen ohjaaman kirjallisuuskurssin opiskelijat kokoontuivat lukuvuoden viimeiseen tapaamiseen. Luvassa oli teetä ja sympatiaa ja herkuteltiin kevyillä kevätkirjoilla. 71 Vaalit E duskuntavaalien äänestystä harjoiteltiin Vaasan lyseon lukiossa keskiviikkona 8.4. Alle 18-vuotiaat saivat äänestää Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n Nuorisovaaleissa. Valtakunnalliset ja vaalipiirien tulokset julkistettiin ennen varsinaisia kevään eduskuntavaaleja. Lyseolla opiskelijakunnan hallituksen jäsenet olivat vaalitoimitsijoina, kuvassa Iren Ranjkesh. VHu In memoriam Marianne Svanbäck Marianne Svanbäck Lyseon opintosihteeri Marianne Svanbäck kuoli 27.1.2015. Hän toimi Vaasan yhteiskoulun lukion osa-aikaisena kanslistina vuodesta 1983 ja oli samaan aikaan Opetusvirastossa toimistovirkailijana vuosina 1984 ja 1985. Vuoden 1985 jälkeen Marianne Svanbäck jatkoi Yhteiskoulun lukion kanslistina ja sitten Kirkkopuistikon lukion kanslistina. Lukioiden yhdistyttyä Vaasan yhteislukioksi Svanbäck teki työtään Kirkkopuistikon kiinteistössä ja sittemmin taas Vaasan yhteislukion ja Vaasan lyseon lukion yhdistyttyä jatkoi työtään yhdistyneen lukion opintosihteerinä kuolemaansa saakka. AKu 72 Kanslia tiedottaa Lukuvuosi 2014–2015 Lukiokoulutuksen neuvottelukunta Vekara Timo, puheenjohtaja Aikkola Riitta Höglund Birgitta Mäntymaa Jukka Pohjala Lasse Rintamäki Kari Rögärd Ing-Britt Wallin Jens Oppilaskunnan hallitus Santeri Sinkkonen 13B, puheenjohtaja Jaber McBreen 12G, varapuheenjohtaja Petra Rothovius 14C, sihteeri Sami Hasunen 12F Martta Heikkilä 14B Anni Kalliomaa 13E Elisa Korpela 14C Kalle Kumpula 12A Emma Lawast 12 H Sara Lintala 13E Iren Ranjkesh 14F Emma Rantamäki 13 D Essi Tuomikoski 12A Elli Uusi-Kokko 13A Maria Varonen 13i Oskari Välimäki 13J Vaasan lyseon lukion vaiheita Vaasan lyseon vaiheita 1880 Vaasan suomalainen poikalyseo aloitti toimintansa Etelä-Pohjanmaan ensimmäisenä suomenkielisenä oppikouluna osoitteessa Kirkkopuistikko 27 eli nykyisen Kirkkopuistikon toimipisteemme paikalla. Koulu toimi ensimmäisinä vuosina myös osoitteissa Koulukatu 20 ja Kauppapuistikko 9. 1898 Nykyinen koulurakennus Vaasanpuistikko 8:ssa valmistui (arkkitehtina J. Ahrenberg). 1940 Lisärakennus valmistui (arkkitehtina A. Ortela). 1973 Lyseosta tuli Vaasanpuistikon yhteislyseo. Kouluun perustettiin iltalinja. 1975 Peruskoulu-uudistus: keskikouluosasta muodostettiin Vaasanpuistikon yläaste, lukiosta Vaasan lyseon lukio ja iltalinjasta Vaasan lyseon lukion iltalinja. 1990 Vaasanpuistikon yläaste muutti Vanhaan Vaasaan (Variskan koulu). 1994 Onkilahden lukio (perustettu 1957 Onkilahden keskikouluksi, vuodesta 1962 Onkilahden yhteiskoulu) liitettiin Vaasan lyseon lukioon. Iltalinjan nimeksi tuli Vaasan lyseon lukion aikuislinja. Myös Vaasan yhteiskoulun lukio ja Kirkkopuistikon lukio yhdistettiin, nimeksi Vaasan yhteislukio. 73 1995 Lyseorakennuksen saneerauksen ajaksi päivälukio oli sijoitettuna Onkilahden yläasteen ja Opistotalon tiloihin, ja aikuislinja toimi Yhteislukiossa. 1996 Lyseorakennuksen saneeraus (arkkitehtina A. Schütz) valmistui. 1.1.2006 Vaasan lyseon lukio ja Vaasan yhteislukio yhdistyivät Vaasan lyseon lukioksi. Koulun nimiä vuosien saatossa: Vaasan Suomenkielinen Yksityislyseo 1880–1882, Vaasan Suomalainen Lyseo 1882–1886, Vaasan Yksityislyseo ja Alkeiskoulu 1884–1892, Vaasan Reaalilyseo 1892–1914, Vaasan Suomalainen Lyseo 1914–1950, Vaasan Lyseo 1950–1973, Vaasanpuistikon yhteislyseo 1973–1975, Vaasan lyseon lukio 1975–, (Vaasanpuistikon yläaste 1975–90), (Vaasan lyseon lukion ilta/aikuislinja 1975– ) Rehtorit Eliel Levón 1880–1920, Edvard Hammarstöm 1920–1927, Frans Vihtori Saukko 1927–1928, Karl Gunnar Tuominen 1928–1943, Ilmari Vainio 1943–1959, Unto Ahjopalo 1959–1960, Olavi Niemi 1960–1974, Matti Ylipoti 1974–1994, Tarja Martimo (yläaste) 1975–1990 (jolloin yläaste muutti Vanhaan Vaasaan), Markku Rintanen 1994–2005, Kari Kukkohovi 2005–2015, Jaakko Perttu 2015– Onkilahden yhteiskoulun vaiheita Kirkkopuistikko 1:ssä 1957–1961, Myllykatu 2–6:ssa 1961–1999 Päärakennus 1961, arkkitehti Osmo Sipari Ensimmäinen lisärakennus 1964, toinen lisärakennus 1971 Koulun nimet: Vaasan keskikoulu 1957–60, Onkilahden yhteiskoulu 1960–75, Onkilahden lukio 1975–94, Onkilahden yläaste 1975–99, Vaasan lyseon lukio ja Onkilahden lukio yhdistyivät Vaasan lyseon lukioksi 1994, Vuorikadun yläaste ja Onkilahden yläaste yhdistyivät Vöyrinkaupungin kouluksi 1999. Rehtorit Liisa Palomäki 1957–59, Kauko Kultalahti 1959–90, Markku Rintanen 1990–94, Jorma Löytymäki (yläaste) 1975–77, Arja Lindholm (yläaste) 1977–97, Paula Hauru (yläaste) 1997–99 Vaasan tyttölyseon vaiheita Cannelin talossa Rastuvankatu 14 1891–1893, Koulukatu 2:ssa 1893–1895 Kirkkopuistikko 21:ssä 1895–1898, Koulukatu 20:ssä 1898–1909 Arkkitehti A.W. Stenforsin piirtämä koulutalo valmistui, Kirkkopuistikko 27 1909– Lisärakennus valmistui 1959. Koulun nimet: Vaasan suomalainen tyttökoulu 1891–1951, Vaasan tyttölyseo 1951–1971, Vaasan yhteislyseo 1971–1975, Kirkkopuistikon yläaste ja lukio 1975–1994, Vaasan yhteiskoulun lukio ja Kirkkopuistikon lukio yhdistyivät Vaasan yhteislukioksi 1994–2005. Rehtorit Naemi Ingman 1891–1927, Impi Koskimies 1927–1945, Hellä Saarelma 1945–1954, Väinö Suominen 1954–1962, Tauno Kuusimäki 1962–1979, Kaija Strandström 1975–1994 (yläaste), Matti Ylipoti 1979–1980, Matti Panula-Ontto 1980–95, Pentti Rossi 1994–96, Antti Ylimäki 1996–2001, Kari Kukkohovi 2001–2005 Vaasan yhteiskoulun vaiheita Koulukatu 20:ssä 1923–28 Oma rakennus valmistui, Kirkkopuistikko 33 1928–. Lisärakennukset 1960 ja 1970 Yksityisenä oppikouluna 1923–1970, Vaasan yhteiskoulun lukio ja yläaste 1970–1994, Vaasan yhteislukio 1994–2005 Rehtorit J. Fr. Antola 1923–59, Timo Larjontie 1959–64, Ensio Järvinen 1964–73, Pentti Rossi 1973–1994, Juhani Lehtonen (yläaste) 1975–1994 74 Opettajat ja muu henkilökunta SAo Ahola Satu, lehtori, matematiikka, kemia KAk Ala-Kaukola Katriina, lehtori, biologia, maantiede ABo Borén Anu, lehtori, ruotsi, venäjä MEk Eklund Mathias, lehtori, liikunta, terveystieto RFa Faezi Roberto, tuntiopettaja, italia SHa Hairedin Sainur, lehtori, ruotsi, opinto-ohjaus VHu Hujanen Ville, tuntiopettaja, äidinkieli, historia IHy Hyvärinen Inkeri, lehtori, fysiikka HIn Ingo Helena, lehtori, äidinkieli MJo Jokiaho Mika, lehtori, historia, filosofia, yhteiskuntaoppi, yrittäjyyskasvatus HJu Juupaluoma Helena, lehtori, englanti JJu Juupaluoma Jarmo, lehtori, englanti TKa Kankkonen Tiina, tuntiopettaja, äidinkieli, saksa VKa Karhu Veli, tuntiopettaja, matematiikka MKa Karjala Maija, lehtori, opinto-ohjaus EKa Katajamäki Eija, lehtori, biologia, maantiede PKe Keltto Paula, tuntiopettaja, englanti TKe Kervinen Tuomas, tuntiopettaja, äidinkieli 5.2.2015 saakka HKo Koskinen Heli, lehtori, ruotsi LKu Kujanen Lasse, tuntiopettaja, uskonto, matematiikka AKu Kujanpää Arja, lehtori, äidinkieli KKu Kukkohovi Kari, rehtori 31.3.2015 saakka KLm Lemmetty Kasperi, lehtori, matematiikka, fysiikka HLi Lindqvist Hannu, lehtori, opinto-ohjaus SLi Linna Sanna, lehtori, ruotsi SLu Lundström Susanna, tuntiopettaja, historia, yhteiskuntaoppi 11.3.2015 saakka JMi Mikola Jari, lehtori, biologia, maantiede EMy Mykkänen Elina, lehtori, englanti JMy Mylläri Jaana, lehtori, biologia, maantiede KMä Mäkinen Kari, lehtori, fysiikka, tietotekniikka MMä Mäkitalo Marita, lehtori, matematiikka VNe Neste Vesa, apulaisrehtori, opinto-ohjaus MNy Nybäck Mikael, lehtori, historia, filosofia, yhteiskuntaoppi TNy Nygård Tiina, tuntiopettaja, uskonto JOj Ojalainen Jari, lehtori, musiikki HPe Perhiö Hanna, lehtori, englanti JPe Perttu Jaakko, rehtori 1.4.2015 alkaen MPo Potka Mervi, lehtori, äidinkieli SPu Puikkonen Saija, tuntiopettaja, historia, et, yhteiskuntaoppi HPu Puronvarsi Helena, lehtori, psykologia RPM Pääjärvi-Myllyaho Riitta, lehtori, liikunta, terveystieto JPR Rauhala Juha-Pekka, apulaisrehtori, historia JRy Ryytty Jorma, lehtori, englanti KSh Saharinen Karoliina, lehtori, uskonto MSa Saikkonen Marjatta, lehtori, opinto-ohjaus KSa Sandvik Kati, lehtori, liikunta, terveystieto RSC Seppä-Cascarino Riitta, lehtori, ranska, espanja RSe Seppänen Raija, tuntiopettaja, ruotsi HSi Sivonen Heikki, lehtori, matematiikka KTu Tuhkanen Kaisa, tuntiopettaja, ruotsi JTo Tuomisto Juha, lehtori, matematiikka, fysiikka AUl Ulvinen Arja, lehtori, matematiikka, kemia, fysiikka UVa Vapola Ulla, lehtori, kuvataide EVi Viitanen Elsi, lehtori, äidinkieli ja kirjallisuus, ilmaisutaito MVi Vilenius Maarit, lehtori, psykologia MZa Zamora Pelegrin Martha, tuntiopettaja, espanja HÖM Öhman-Mäki Hilkka, lehtori, matematiikka Opintosihteerit: Hahto Seija Kerrman Katri Salo Minna Svanbäck Marianne † 27.1.15 Kiinteistönhoitaja: Ruuhinen Heikki Siivoojat: Lulic Delva Nurmilahti Helen Pada Helena Riipi Pauliina Sandelin Marja-Leena Keittiöhenkilökunta: Ala-Aho Maija-Liisa 5.9.14 saakka Lahti Helena Makkonen Tarja Pastuhov Ritva Sillanpää Tiina Hietanen Carita 5.1.15 saakka Vihanto Minna 7.1.15 alkaen Terveydenhoitaja: Hämäläinen Päivi Hannuksela Helena Koulukuraattori: Ramsila Anu Erityisopettaja: Rämäkkö Jouni Psykologi: Ek-Lönnqvist Annika 16.12.14 saakka Kero Hanna 17.12.14 alkaen Tietohallintoasiantuntija: Linna Janne 75 Opiskelijaluettelot 2014–2015 14A Ryhmänohjaaja Inkeri Hyvärinen Assila Ilona Aurala Oskari Haavisto Kasse Hakala Sofia Hatunen Lauri Hintikainen Jere Joutsi Janica Junnola Veera Kantola Matias Kiiskilä Iisa Konttas Loviisa Korkeamäki Oskari Kortesniemi Enni Lahtinen Pipsa Mäki Oskari Mäki-Lohiluoma Mikko Ojala Joni Peltokorpi Eemu Peltola Elsa Phillips Sophia Pihlajasaari Joel Puska Anniina Rothovius Roope Saari Emma Salmela Noora Saukkoranta Olli Siljamäki Juri Suistala Ella Tuominen Sakari Wolff Markus Ämmälä Iivo 14B Ryhmänohjaaja Mika Jokiaho Aho Eero Arola Henri Behr Janita Hagelberg Nico Heikkilä Martta Hietala Sarianne Hölsö Sonja Kankaanpää Maija Kivioja Salla Koivisto Miisa Koivunen Kia Laaksoharju Rebecca Lepistö Erika Linjamäki Markus Muhonen Anni Mäenpää Aatu Ohra-aho Sonja Paasiviita Iiris Palola Matias 76 Pape Anna Peräsalo Aleksi Rantala Justus Rönning Johanna Salokorpi Anna Sarivuo Anette Sillanpää Sanni Starck Valtteri Suikkanen Emma Suoraniemi Hannu Virrankoski Atte 14C Ryhmänohjaaja Heli Koskinen Airaksinen Anni Aukee Henri Forsman Eelis Halla-aho Markus Hannula Milla Huhta Josefiina Iskala Jarkko Järvensivu Laura Järvimäki Henna Järvinen Mirella Kaatikko Valtteri Kangasluoma Wilma Korhonen Eemil Korpela Elisa Kossila Iida Kärkkäinen Ella Laitila Elmeri Linsa Melissa Lintamo Anni Niinistö Anna Nåhls Neea Pajari Emmi Pesonen Elli Piironen Inka Pulkkinen Karoliina Puskala Nico Rajala Roosa Rothovius Petra Savolainen Jesper Sutinen Reetta Teittinen Liisa Tyni Suvi 14D Ryhmänohjaaja Sanna Linna Aalto Aino Alanko Samu Båtman Jesse Dahlbo Juulia Guya Derek Hakamaa Lassi Helin Eero Holm Aleksi Hukkanen Teresa Hämäläinen Amanda Järvenpää Nico Järvinen Mikke Jääskä Riku Kalliokoski Eveliina Kangasvieri Emilia Kivimäki Joonas Koski Miikka Laukkanen Essi Lehmusvirpi Antti Limam Jemina Metsola Niklas Mäkinen Noora Nguyen Jennifer Niemistö Emilia Norrena Valtteri Nummi Victoriina Ojajärvi Jessika Paalanen Reetu Peltonen Joonatan Perälä Miia 14E Ryhmänohjaaja Kati Sandvik Ala-Lähdesmäki Annoora Appelgren Laura Bondén Roope Granholm Emilia Haanpää Enni Hautala Artturi Jakobsson Anttoni Järvi Mariella Kangas Miko Katajamäki Olli Keisala Anni Keski-Ruismäki Maiju Koivunen Emilia Kuusela Iida Kuusinen Susanna Martin Milla Martin Pauliina Ojala Otto Paloniemi Aino Perkkiö Aada Perälä Mandi Pienimäki Osku Pöllänen Linda Rintanen Elli-Milli Ristimäki Matias Saari Essi Selin Akseli Sillanpää Sanna Svahn Seamus Vettenranta Iida Viitasalo Tuomo Vähäkangas Verneri Eronnut: Lahtinen Linnea, 15.8.14 14F Ryhmänohjaaja Karoliina Saharinen, Tiina Nygård Hussein Nuur Paski Julia Perälä Milla Perälä Susanna Petell Riikka Pettersson Aada Prinkkilä Jeanette Priz Camilla Puuskamäki Amisa Qeyt Idiris Rajamäki Julia Ranjkesh Iren Rantanen Henna Rintamäki Emilia Rokka Riku Salmi Jesse Sarr Alhagie Sykkö Veera Syri Jenny Talonpoika Salla Tammisto Samuel Tedro Antonio Tiensuu Christian Tornikoski Noora Tulimaa Saara Vainionpää Riku Vierula Susanna Viitala Santtu Yli-Mäenpää Ida Eronnut: Hakola Mira, 24.9.14 14G Ryhmänohjaaja Kaisa Tuhkanen Albino Emmanuel Angalo Alzber Bongu Deborah Finne Emma Haka Sonja Hannula Jasmine Harju Janko Hellbom Matilda Hämäläinen Iines Ibishi Krenare Kallioinen Mira Kangasmuukko Erika Karvinen Taru Kaukola Ella Khaledi Kani Kolvanki Jouni Kuoppala Niklas Lammi Meri Lyyski Pinja Malassu Anna Masanen Aino Muhonen Eveliina Mäkinen Katariina, 12.8.14 alkaen Männistö Niko Nouchti Leila Ombela Babil Tefilovikj Resmija Wargh Emmi, 11.12.14 alkaen Eronnut: Laitinen Laura, 27.8.14 14H Ryhmänohjaaja Arja Ulvinen Aga Samuel Andre Andres Cela Albina Forslund Robert, 20.8.14 alkaen Haarala Julius Illikainen Ida Knuutti Oskari Koukkari Joona Kuokkanen Riikka Laaksonen Kasper Laaksonen Joonas Lehtimäki Josefiina Moradi Amir Mäenpää Niko Niemelä Viivi Nouchti Jonas Nuutinen Eino Ojanen Jari Paananen Vilma Riipi Patricia Riissanen Aurora Rinta Joel Rintala Joel Saari Marko Saukko Vilhelmiina Syrjälä Emmi Tapio Emilia Tapio Joonas Valli Ville Eronnut: Farzaneh Kari Nico, 6.3.15 13A Ryhmänohjaaja Marita Mäkitalo Zavari Sajad Österberg Veera Aaltonen Lauri Byholm Matilda Chaiyatha Pia Halkola Joona Hirviniemi Ville Ikola Toni Julin Santeri Juntunen Säde Kangas Saara Kankaanpää Katariina Kero Kaisa Kuitunen Jarno Liedes Veli-Petteri Marsch Atte Muhonen Emma Mykkänen Riku Määttälä Sini Nieminen Julia Pohjala Susanna Putaala Tatu Riihiluoma Julia Salovaara Ella Suomela Jenni Taimisto Kalle Tuominen Sanni Uusi-Kokko Elli Viljamaa Eemil Wargelin Tiitus Ylipulli Eero Ylönen Akseli 13C Ryhmänohjaaja Lasse Kujanen 13B Ryhmänohjaaja Elsi Viitanen Ahmadi Ruin Alamylläri Laura Hakamäki Sofia Järvenpää Jenna Järvinen Juulia Ketonen Pietari Kurkela Oskari Lehtola Ville Mattila Aleksi Meidzof Dani Mielty Anniina Mäkisalo Joona Mäntylä Arttu Olli Aleksi Pelkonen Oskari Primetta Aleksi Raikio Riku Ranjkesh Negar Santala Sanna Shahidiar Natalie Siirtola Aleksi Sinkkonen Santeri Tolonen Johannes Valtari Susanna Vanhamäki Ilari Yuliwas Isabelle Billing Aleksi Engman Sasu Etelämäki Saila Isomöttönen Tiina Kaarto Teemu Kapiainen Olli Karhunmaa Vilma Korpi Samuli Kristola Jaakko Kyttä Jenika Kähtävä Tommi Laaksoharju Mikko Lähdesniemi Nico Majamaa Sanni Mattila Jonne Myllykangas Linda Myllykoski Mari Mäkitalo Tomi Nummelin Ella Peltomäki Veera Puska Eveliina Rissanen Pinja Sand Kristoffer Seppänen Aleksi Sundell Eerika Thölix Jon Tran Maisi Westerholm Roosa-Maria Wingren Oliver 13D Ryhmänohjaaja Riitta Pääjärvi-Myllyaho Blom Milja Ghanadi Salisa Haanpää Vera Hautamäki Maria Heikkilä Samuli Hemminki Iina Ihamäki Teresa Jantunen Patrik Kangas Tomi-Pekka Ketola Pauliina Laitila Waltteri Luukkanen Juha Malin Aino-Maria Martin Henna Matikainen Emma-Julia Montin Samuli Oksala Sanna Pajakko Artur Parkkari Pauliina Rantamäki Emma Raunio Benjamin Rönty Riina-Maaria Salomäki Lotta Silorinne Erica Sulkakoski Roosa Taipalus Valtteri Tekoniemi Ella Uppgård Alina 13E Ryhmänohjaaja Paula Keltto Ahola Veera Ala-Honkola Noora Alahäivälä Leevi Andrejeff Oona Antila Laura Bertell Jenny Björk Aleksandra Haapanen Mikael Habibi Zarabad Häzhin Hissa Mira Honkanen Hermanni Honkonen Emilia Hurtig Oliver Kallio Vilma Kalliomaa Anni Klemets Isabella Koistinen Julia-Marie Lintala Sara Mylläri Jenna Niemenpää Sara Nurullina Liia Silvonen Atte Virolainen Anni Eronnut: Ashak Hanan, 12.8.14 Levonen Anna-Mai, 1.3.14 Mäkiniemi Jaakko, 10.3.15 Palannut Saksaan: Sorg Benedikt, 5.9.14 13F Ryhmänohjaaja Jorma Ryytty Ahopelto Hanna Ala-aho Katri Flöjt Tia Fogde Ida Halmesaari Nea Hartman Tiina Heikkinen Nea Kabene Buhemdwa Benjamin Kallio Jaakko Kangas Erika Kaukonen Heidi Kyntäjä Elis Laitila Emilia Lindgård Clarissa Niemi Ida Nurmimäki Susanne Pettissalo Jenna Riihiluoma Milja Serala Helmi Sinisalo Tuomas 77 Smedlund Emil Svahn Lotta Teräväinen Emma Trujillo Guedes Melissa Van den Broek Aisha Virtanen Sallamari Ward Sofia Yoshimura Kohsuke, Japanista 13G Ryhmänohjaaja Saija Puikkonen Aalto Annika Aaltonen Rasmus Abdallah Michael Birhane Merhawi Hakala-Ranta Eveliina Heikkilä Artturi Hirsimäki Julia Huhtanen Veronica Hyytinen Tiia Jekunen Veera Jussila Ada Karvonen Eero Katajisto Santeri Kauppi Arttu Khaledi Mahabad Khalifa Rufail Korpikaija Jenna Koski Lotta Laakso Julia Ranto Samuli Sarivuo Anilla Törmä Joonas Wichachu Supalak Ylinen Juuso Räsänen Mari Saar Daniel Saarimaa Arttu Saarimäki Josefiina Salmi Henni Eronnut: Lyttinen Sakari, 4.8.14 Peltomäki Samu, 3.3.15 Rajala Sami, 4.8.14 Roschier-Holmberg Inka, 12.8.14 13I Ryhmänohjaaja Katriina Ala-Kaukola Eronnut: Kalliokoski Milja, 18.8.14 Kallionpää Ville, 15.1.15 Mylläri Emilia, 1.12.14 Mäenpää Sara, 12.8.14 Berg Neema Dolinina Alexandra Hamedi Navid Koski Nemo Laaksonen Krista Leppänen Siiri, 12.8.14 alkaen Lindholm Josefina Mo Hsumeh Niemelä Janica Ombela Nairun Paloniemi Maria Rautiainen Asko-Ilari, 18.8.14 alkaen Ruohonen Hanna Sandqvist Arttu Sihvonen Milla Sinikallio Roosa Smigowska Daria Svahn Rasmus Tsakuhhin Merilii Tsatsoulis Stefano Uppgård Janina Varonen Maria Vekara Katriina Villarroel Cartes Guillermo Villarroel Cartes Monserrat 13H Ryhmänohjaaja Mikael Nybäck Eronnut: Tapio Netta, 11.8.14 Laurila Anniina Lepistö Tatu Luoto Saara Marjamäki Ria Muhonen Emilia Murtomäki Emmi Mäkelä Joel Nabb Oliver Nuutinen Iida Pakarinen Hanna Perälä Minttu Popov Marek Pylkkä Sonja Rantala Riia Rantanen Tiia Roukus Miro 13J Ryhmänohjaaja Jari Mikola 78 Ahonen Netta Hakala Meiju Hallasmaa Tuuli Hautala Aino Hellbom Nicklas Jussila Laura Kangasluoma Anniina Katajamäki Mila Kivilahti Oona Korkeamäki Antti Kotilainen Topias Kuula Taavetti, 12.8.14 alkaen Kuusisto Jenna Laitinen Hanna Linna Ella Marttila Nestori Mäki Ilona Mäkkylä Henna Pinta Johannes Puska Tiia Raiski Samu Suoraniemi Ville Takalo Jenni Välimäki Oskari Yli-Kuivila Niko Saarela Tytti Saari Jenni Salo Juha-Matti Sarlin Suvi-Tuuli Spoof Joni Suomela Lauri Tuuri Julia Vesterlund Annika Vilkuna Iida Wolff Valtteri Eronnut: Halonen Samuli, 11.11.14 Hamran Danial, 5.8.14 Kuitunen Riikka, 30.9.14 Suorsa Lasse, 14.4.15 Hanka Johanna Iso-Oja Jessica Jantunen Ida Koivikko Nelli Kujanen Iiris Laitinen Aino Marjeta Henna Mäkynen Roosa Niemistö Elisa Nuutinen Arttu Paloluoma Riikka Paski Joni Peltola Sofia Pihlajamäki Johanna Ranta Susanna Suokas Liisa Takala Jasmin Tankka Oona Vahtera Joonas Viljanen Riia 12A Ryhmänohjaaja Tiina Kankkonen Ahopelto Jenni Ala-Aho Juuso Anttila Arttu Ekström Aleksi Hannula Robert Hyyriö Aleksandra Höglund Ella Jokela Jenna Järvinen Jimi Keskinen Stiina Kiviluoma Rasmus Koho Tommi Koivisto Kaisa Kumpula Kalle Laine Veera Lammi Milja Laukka Sofia Lehto Nuutti Ojajärvi Jannika Rönnqvist Ann-Sofie Saarinen Miro Tuomikoski Essi 12B Ryhmänohjaaja Arja Kujanpää Ahlblad Jerusa Hemming Sonja Koivisto Nadja Latvasalo Ida Lehtonen Joonas Matintupa Ida Norrgård Jenna Ojanperä Lotta Puronvarsi Iida Pyykkö Emilia Rajala Erika Roivanen Niko Rosing Eleonora Rönnqvist Helena 12C Ryhmänohjaaja Maarit Vilenius 12D Ryhmänohjaaja Jaana Mylläri Haapala Patrik Hakala Jaakko Hakomäki Jani Hannuksela Johan Harjula Sami Heinänen Sanni Kalliokoski Milla Leppälä Kira Luhtala Leevi Luoma Ossi Mikkonen Joni Norrgran Miia Pajakko Aleksis Palmu Anni Puuronen Amanda Seppänen Suvi Smedlund Kim Svenns Elisa Talvitie Annukka Tammenpää Tiia Tuhkanen Tuure Tuominen Nadja Tuominen Nea Turunen Jenna Udelius Alex Vaaranmaa Salla Vesavuori Arttu Valli Iina Varhama Jimmy 12I Ryhmänohjaaja Kasperi Lemmetty 12E Ryhmänohjaaja Tuomas Kervinen, Mervi Potka Eronnut: Hakola Taina, 17.9.14 Viita Silja, 31.5.14 Azarakhsh Arezu Kapiainen Aatu Keltto Tiia Kinnunen Timo Koivusaari Riina Korajoki Emilia Kosola Eveliina Kujanpää Jimi Lahti Olli Laitamäki Juho Lalli Jani Latvala Santeri Laurila Eero Leppänen Joonatan Luhtala Laura Marttila Milla Masanen Elli-Maija Myllymäki Antti Nyqvist Veera Ollikkala Jenni Palani Zohra Puska Joonas Rantamäki Jesse Rintala Lauri Saine Matias Takkula Joona 12G Ryhmänohjaaja Ulla Vapola Alanen Joni Genas Rasmus Haapanen Henry Hissa Jenny Huhta Aki Joki-Hollanti Emmi Kakkuri Iiris Kaunismäki Miika Kumpulainen Aaro Lampinen Michaela Latva-Ranta Pauliina Leikas Antti Mäkinen Olli Niemi Salla Paunonen Aleksi Pullola Emma Rainio Tuukka Rajamäki Roni Rinne Julius Skogberg Noora Suikkanen Anna Tuominen Pyry Tuomisto Amanda Vihla Panu Virtanen Annu Yliportimo Hermanni Eronnut: Annila Joni, 28.10.14 12F Ryhmänohjaaja Helena Puronvarsi Auranen Pauli Gustafsson Jasmin Hasunen Jere Hasunen Sami Hautala Miika Iivarinen Mikko Jaakkola Aleksi Kangasluoma Heidi Kuokkanen Jarkko Kuokkanen Jonne Kuusisto Minnamari Luoma Merike Muurimäki Ninee Nybäck Meri Orava Santeri Palokangas Emmi Prusi Samu Rinnasto Iida Saihovaara Vera Siimesvaara Riikka Suikkanen Aki Suokko Tuomas Toropainen Rosa Hakala Jenna Hirsimäki Jussi Katajamäki Fanni Kinnunen Veera Kojonen Noora Korpela Antti Kotanen Katariina Laasanen Iida Leimola Johanna Majaharju Jenna McBreen Jaber Oksakari Mira Palojärvi Jonne Rajala Lisa Saarenpää Lotta Saha Saara Saranpää Amanda Sinimäki Johanna Uusihauta Julia Virkkala Sanna Yuliwas Patricia Eronnut: Lamminen Ville, 17.6.14 12H Ryhmänohjaaja Hanna Perhiö Aurala Aino Galiano Ida Gonsalves Nicole Iso-Oja Mika Jantunen Joona Jaskari Mikko Keski-Ruismäki Mika Kortelainen Emmi Lawast Emma Leimola Jaakko Lindholm Markus Mäenpää Oona Niemi Mikael Pieniluoma Joni Pääkkönen Joonas Ruhkala Lasse Saarela Mikko Suomela Anssi Syrjälä Anniina Vesaaja Jere Yli-Mäenpää Linda Eronnut Gelichi Alexandra, 2.9.14 Rantala Saara, 25.10.14 Mäki Joni Savolainen Julius Schaffter Jan Päättötodistus 16.2.15: Rekinen Jenni (ent. Xu Zhenning) 11A Ryhmänohjaaja Anu Borén Alahäivälä Lassi Frangén Henri Gaber Shima Granö Teemu Helin Lauri Kannasto Niko Kohonen Kiira Kurki Jami Mäkiniemi Lyyti Olli Joel Siltanen Julius Tammilehto Essi Tikka Tommi Eronnut: Jääskeläinen Antti, 7.8.14 Kivistö Emma, 7.1.15 Riippi Hanna, 12.8.14 Suoraniemi Raija-Liisa, 4.9.14 Walker Ryan, 12.12.14 Päättötodistus 5.12.14: Auranen Vili Autio Saija George Godwill Korkmaz Yasemin Koskinen Anniina Luhta Miika Myllyaho Matti Myllyaho Ville 79 14A 14B 80 14C 14D 81 14E 14F 82 14G 14H 83 13A 13B 84 13C 13D 85 13E 13F 86 13G 13H 87 13I 13J 88 12A 12B 89 12C 12D 90 12E 12F 91 12G 12H 92 12I 11A 93 Vaasan lyseon lukion ylioppilaat Syksy 2014 Kevät 2015 Vaasan lyseon lukio Vaasan lyseon lukio Auranen Vili Boshnjaku Mergime George Godwill Hiirikoski Joni Hukkanen Taru Järvinen Ina Korkmaz Yasemin Koskinen Anniina Luhta Miika Myllyaho Matti Myllyaho Ville Mäki Joni Oja-Kaukola Ira Savolainen Julius Schaffter Jan Vuorinen Elina Ahopelto Jenni Ala-Aho Juuso Alahäivälä Lassi Alanen Joni Anttila Arttu Aurala Aino Autio Saija Azarakhsh Arezu Einola Mari Ekström Aleksi Frangén Henri Gaber Shima Galiano Ida Genas Rasmus Gonsalves Nicole Gustafsson Jasmin Haapala Patrik Haapanen Henry Hakala Jaakko Hakala Jenna Hanka Johanna Hannuksela Johan Harjula Sami Hasunen Jere Hasunen Sami Heinänen Sanni Helin Lauri Hemming Sonja Hirsimäki Jussi Hissa Jenny Huhta Aki Hyyriö Aleksandra Höglund Ella Iivarinen Mikko Iso-Oja Jessica Iso-Oja Mika Jaakkola Aleksi Jantunen Ida Jantunen Joona Jaskari Mikko Jokela Jenna Joki-Hollanti Emmi Järvinen Jimi Kalliokoski Milla Kangasluoma Heidi Kannasto Niko Kapiainen Aatu Katajamäki Fanni Kaunismäki Miika Vaasan lyseon lukio/ yhdistelmätutkinto Jawanmiri Ferishta Mäntysalo Marianne Oksala Jaakko Vaasan lyseon lukion aikuislinja Jousmäki Eveliina 94 Keltto Tiia Keskinen Stiina Keski-Ruismäki Mika Kinnunen Veera Koho Tommi Kohonen Kiira Koivikko Nelli Koivisto Kaisa Kojonen Noora Korajoki Emilia Korpela Antti Kortelainen Emmi Kotanen Katariina Kujanen Iiris Kumpula Kalle Kumpulainen Aaro Kuokkanen Jarkko Kurki Jami Kuusisto Minnamari Laasanen Iida Laine Veera Laitinen Aino Lammi Milja Lampinen Michaela Latvala Santeri Latva-Ranta Pauliina Laukka Sofia Laurila Eero Lehto Nuutti Lehtonen Joonas Leikas Antti Leimola Jaakko Leimola Johanna Leppälä Kira Lindholm Markus Lindqvist Daniel Luhtala Laura Luhtala Leevi Luoma Ossi Majaharju Jenna Marjeta Henna Marttila Milla Masanen Elli-Maija Matintupa Ida McBreen Jaber Mikkonen Joni Myllymäki Antti Mäenpää Oona Mäkinen Olli Mäkiniemi Lyyti Mäkynen Roosa Niemi Mikael Niemi Salla Niemistö Elisa Norrgran Miia Norrgård Jenna Nybäck Meri Nyqvist Veera Ojajärvi Jannika Ojanperä Lotta Oksakari Mira Olli Joel Ollikkala Jenni Ombela Fairus Orava Santeri Palmu Anni Palojärvi Jonne Palokangas Emmi Paloluoma Riikka Paski Joni Paunonen Aleksi Peltola Sofia Pieniluoma Joni Pihlajamäki Johanna Prusi Samu Pullola Emma Puronvarsi Iida Puska Joonas Puuronen Amanda Pyykkö Emilia Pääkkönen Joonas Rainio Tuukka Rajala Erika Rajamäki Roni Ranta Susanna Rinnasto Iida Rinne Julius Rintala Lauri Roivanen Niko Rosing Eleonora Ruhkala Lasse Rönnqvist Ann-Sofie Rönnqvist Helena Saarela Mikko Saarela Tytti Saarenpää Lotta Saari Jenni Saha Saara Saihovaara Vera Salo Juha-Matti Saranpää Amanda Sarlin Suvi-Tuuli Seppänen Suvi Siimesvaara Riikka Siltanen Julius Sinimäki Johanna Skogberg Noora Smedlund Kim Spoof Joni Suikkanen Aki Suikkanen Anna Suokko Tuomas Suomela Anssi Suomela Lauri Svenns Elisa Syrjälä Anniina Takala Jasmin Takkula Joona Talvitie Annukka Tammilehto Essi Tankka Oona Tikka Tommi Tolppi Jere Toropainen Rosa Tuhkanen Tuure Tuomikoski Essi Tuominen Nadja Tuominen Pyry Tuomisto Amanda Turunen Jenna Tuuri Julia Udelius Alex Uusihauta Julia Valli Iina Varhama Jimmy Vesaaja Jere Vesterlund Annika Vihla Panu Viljanen Riia Virkkala Sanna Virtanen Annu Wolff Valtteri Yli-Mäenpää Linda Yliportimo Hermanni Yuliwas Patricia Vaasan lyseon lukio/ yhdistelmätutkinto Haavisto Milla Hautaviita Eveliina Hautio Netta Hurmerinta Laura Hölsö Janika Jawanmiri Zila Jokela Petra Junnola Jasmin Kangas Jyry Kartano Annika Katajamäki Maija Kelmendi Leunora Koukkari Lauri Kuivalainen Jyri Kujanpää Josefina Laulaja Jonne Myllyniemi Arttu Mäenpää Jenna Mäntyniemi Janica Norrback Freja Norrgård Ramona Rahimi Zähra Raja-aho Viivi Rekola Minne Rintapää Valtteri Saimala Jenni Saukko Valtteri Savola Noora Schöning Oskari Similä Ida Suomela Jesse Tammi Atte Uus-Leponiemi Kiia Vuorenmaa Ella Vuorinen Ville Välimäki Linnea Vaasan lyseon lukion aikuislinja Ekström Jessica Kujala Jani Martin Mikko Riippi Hanna Salomäki Waltteri Suoraniemi Raija-Liisa Ala-Hynnilä Elina Ala-Hynnilä Matti Gaber Wahida Haapaniemi Jonna Stipendien lahjoittajat Vuosikirjan mennessä painoon stipendirahoja tai -palkintoja ovat lahjoittaneet seuraavat yhdistykset ja liikelaitokset: Aktia Säätiö, Asianajotoimisto Näsman & Båsk, Pohjola-Norden, Saksan Suurlähetystö, Sverigekontakt i Finland, Tyyne Kultavirran rahasto, Vaasan Entiset Lyseolaiset ry (VELy), Vaasan lyseon lukion stipendirahasto, Vaasan Suomi-Amerikka Yhdistys ry, Vaasan Venäjä-Seura ry, Vaasan yhteiskouluyhdistys, Valeo, Vähänkyrön Lions Club, Zonta Club of Vaasa 95 96 Vaasan lyseon lukion henkilökunta syksyllä 2014 VAASAN LYSEO 1880 1973 Vaasan lyseon lukion aikuislinja VAASAN LYSEON LUKION AIKUISLINJA AIKUISLINJA Kanslian tiimi auttaa aina. K ulunut lukuvuosi oli Vaasan lyseon lukion aikuislinjalla 42. kouluvuosi. Tänä lukuvuotena varsinaisia opiskelijoita on ollut runsas 60. Lukua voi pitää varsin tyydyttävänä. Aikuislinja perustettiin päivälukion yhteyteen vuonna 1973. Koulu toimi 2000-luvun alussa muutaman vuoden itsenäisenä nimellä Vaasan lyseon aikuislukio, kunnes se palasi takaisin päiväkoulun suojiin. Lukiokoulutuksen rehtori Kari Kukkohovi jäi eläkkeelle huhtikuun alussa ja uudeksi lukion rehtoriksi valittiin Jaakko Perttu. Karille suuri kiitos kuluneesta vuosikymmenestä koulun johdossa, ja Jaakolle menestystä alkaneelle taipaleelle! Eläkeiän saavutti myös vahtimestarimme Jaakko Rajala. Hyviä eläkepäiviä myös hänelle. Aikuislinjalla opiskelu muodostuu lähiohjaustunneista ja opettajan ohjauksessa tehtävistä verkkotehtävistä. Lähiohjaustunneille osallistuminen on tärkeää, koska se tuo tarvittavaa tehokkuutta opiskeluun ja auttaa oleellisesti itsenäisessä opiskelussa. Merkillepantavaa on, että sosiaalisten suhteiden luominen edesauttaa huomattavasti oppimista. Länsi-Suomen alueella toimivat aikuislukiot ja lukioiden aikuislinjat muodostavat yhdessä etälukioverkoston. Yhteistyöoppilaitokset järjestävät verkko-opiskeluna lähinnä reaaliaineiden valtakunnallisia syventäviä ja soveltavia kursseja, mutta tarjolla on lisäksi jonkin verran muidenkin aineiden lukiokursseja. Varsinaisilla opiskelijoilla ei ole ollut aikuislinjalla lukukausimaksua. Aineopiskelijoilta peritään ilmoittautumismaksu ja kurssikohtainen osallistumismaksu, jotka molemmat ovat 40 €. Aikuislinjalle otetaan uusia opiskelijoita jatkuvasti. Ilmoittautuminen tapahtuu kansliassa. Erityinen ilmoittautumistilaisuus on tiistaina 11.08.2015 klo 16–18 Vaasan lyseon tiloissa, Kirkkopuistikko 27, 65100 Vaasa. Tilaisuuksissa on paikalla eri aineiden opettajia, joilta on mahdollisuus saada opinto-ohjausta. Ilmoittauduttaessa on oltava mukana viimeinen koulutodistus (päättö- tai erotodistus) alkuperäisenä ja jäljennöksenä. Todistukset muista opinnoista on myös syytä olla mukana erityisesti silloin, kun aiotaan anoa aikaisempien opintojen hyväksilukemista. Aikuislinjan opiskelijaksi voidaan ottaa painavasta syystä myös alle 18-vuotias henkilö, jos rehtori antaa luvan. Varsinainen koulutyö alkaa maanantaina 31.08.2015 työjärjestyksen mukaisesti. Uusien opiskelijoiden info on samoin maanantaina 31.08.2015 klo 17.00. Mahdollisista poisjäämisistä tulee ilmoittaa kansliaan hyvissä ajoin. Vesa Neste apulaisrehtori Opiskelijamääriä Kursseja suorittaneiden opiskelijoiden lukumäärät naiset Perusaste miehet 1 yhteensä 1 Lukio 37 23 60 Koko koulu 38 23 61 97 Aikuislinjan opettajat ja henkilökunta Borén Anu Juupaluoma Helena Kujanen Lasse Lundström Susanna Mylläri Jaana Mäkinen Kari Neste Vesa Nybäck Mikael ruotsi englanti uskonto historia, yhteiskuntaoppi biologia, maantiede ATK-tuki, AV ja ATK-laitteiden hoito apulaisrehtori, opinto-ohjaus historia, filosofia Ojala Harri Salovaara Anne Tuomisto Juha Vilenius Maarit kemia äidinkieli matematiikka, fysiikka psykologia Hahto Seija Kerrman Katri Ström Börje opintosihteeri opintosihteeri vahtimestari Aikuislinjan opiskelijat 2014-2015 Ablullahi Adan Muha Abramova Diana Abuukar Abdullahi Abuukar Ahmed Ahde Annukka Ala-Hynnilä Matti Ali Hawa Ali Mahamea Aniste Susanna Anttila Toni Aro Vesa Arpiainen Susanna Askari Yasin Borisov Niki Ceesay Janica Einola Mari Ekström Jessica Elg-Lehtimäki Nadja Friman Toni Gaber Shima Gelichi Alexandra Gustafsson Ida Hakala Noora Hallikainen Henna Hauru Samu Hautio Stella Havusela Jesse Hedlund Ann-Sofie Hennola Marika Hietamäki Jessica Huhtanen Markus Häyry Iiro Högander Lotta Höglund Johanna Jama Medina Jantunen Johanna Junttila Johannes Juoperi Merja Jussila Maiju Jääskeläinen Antti Karjalainen Joonas Karppinen Sofia Khakimova Kumush Kirvesmäki Anna Koiranen Aleksi Koivisto Richard 98 Koivukangas Antti Koivula Krisse Koivuranta Ninna Kopra Sanna Korhonen Kaisa Korpihete Elias Korpijärvi Saana Koski Anni Koski Jaakko Kuitunen Riikka Kuivalainen Jyri Kujala Jani Kulojärvi Sanna Kunnas Michelle Kuula Taneli Kuusaru Kety Källström Kalle Lahti Mika Lehtilä Marja-Tuulia Leino Kari Lillback Jenny Linna Ella Luhtala Pekka Lukkarila Milla Länsivirta Emilia Mannelin Sari-Anne Martin Mikko Moilanen Mooses Muhonen Junnu Myllymäki Eetu Myllyniemi Arttu Mäenpää Sara Mäkelä Veera Mäki Lassi Nabu Laura Nevala Ida Ngandu Jack Nyiramana Pacifique Ohlis Mikke Ohlsson Carita Ojala Gabriel Ojala Iida Olad Abdirahman Ombela Fairus Paavola Joakim Perälä Joonatan Piirainen Niina Plukka Tuomo Pulkki Ida Pulkkinen Sebastian Pöllänen Linda Pöllänen Lotta Rahimi Zubaida Rajala Lisa Rajaniemi Suvi Rapila Tiitus Rauniolahti Emilia Rauvola Elina Riippi Hanna Runsas Minka Råback Sanna Saariketo Tomas Salomäki Joose Salomäki Waltteri Samira Najji Shyaka Claude Similä Ida Sinikallio Sara Sipiläinen Jesse Sorvari Eveliina Suoraniemi Raija-Liisa Svahn Samuel Tikkanen Mikko Tsikala Tumba Asia Turunen Piia Tömisevä Jannika Uusitalo Markus Valtamäki Reeta Vanhanen Sergei Viertola Tiina Viita-aho Jimi Viitala Tuija Viitanen Wiljam Vilén Laura Vähäsarja Joni Välkky Vesa-Matti Västilä Meeri Yaghinali Ali Yaghinali Sahar Yahye Ali Aikuislinjan opettajat testissä S uomalaiset ihmettelevät aina sitä, kuinka Suomea ei tunneta maailmalla. Kuinka ne eivät Amerikassa edes tiedä, missä Suomi sijaitsee? Tai kuinka jossain päin maailmaa ei ole Suomesta kuultukaan! Tätä täytyy testata – toisinpäin. Miten suomalaiset pärjäävät? Lukiokoulutus on yleissivistävää, mikä tarkoittaa, että opiskelijoilla täytyisi ylioppilasjuhlien aikaan olla päässään melko suuri määrä sivistystä. Vielä enemmän sitä on varmasti opettajilla, joten laitetaanpa kaksi heistä testiin. Aikuislinjan biologian ja maantieteen opettaja Jaana Mylläri sekä uskonnon opettaja Lasse Kujanen suostuvat mukaan. Tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin suomalaiset, sivistyneet opettajat ovat perillä maapallon asioista – sen valtioista, tarkkaan ottaen. Esimerkiksi Afrikassa, joka on maailman toiseksi suurin maanosa, on 54 valtiota. Se on paljon. Euroopassa niitä on vain 50. Nyt katsotaan, montako niistä Mylläri ja Kujanen muistavat. Internetistä löytyy siihen helppo testi. 12 minuutissa pitää kirjoittaa ylös niin monta maata, kuin vain muistaa. Tunnistamisen mukaan karttapallo ruudulla värjääntyy maa kerrallaan keltaisesta vihreäksi. Keltaiset kohdat kartalla näyttävät, mitkä maat ovat vielä tunnistamatta. Mylläri ja Kujanen istuvat koneiden ääreen ja aloittavat testin. Aika alkaa. 12 minuuttia on lyhyt aika, ja molemmat kirjoittavat vauhdilla. Kujanen nimeää järjestelmällisesti ensin Euroopan maita ja saa lähes kaikki oikein. Kun aikaa on jäljellä 8 minuuttia, hän siirtyy Afrikkaan ja sieltä nopeasti Amerikkoihin. Etelä-Amerikankin maita hän nimeää nopeasti. ”Jalkapallon takia muistan paljon Etelä-Amerikan ja Afrikan maita”, Kujanen selittää samalla, kun nimeää uusia maita. Mylläri on aloittanut rauhallisemmin, ja kun aikaa on jäljellä 5 minuuttia, hän on nimennyt vasta kolme Afrikan maata: Egyptin, Marokon ja Etelä-Afrikan. Nyt on jo kiire. ”Tätä pitäisi treenata useammin”, hän kommentoi ja ottaa melkoisen loppukirin. Kun aikaa on enää minuutti jäljellä, hän nimeää vielä Viron, Somalian, Tunisian ja Bulgarian. Kujaselta loppuu aika kesken. Minuutin kohdalla hän miettii vielä Afganistanin nimeä ja saa sen juuri ja juuri kirjoitettua. Aika loppuu, ja Kujanen vaikuttaa pettyneeltä. ”Helppoja maita jäi puuttumaan”, hän kommentoi. ”Esimerkiksi Armenia. Nopeasti ajatellen ennen testiä olisi voinut kuvitella, että puolet saan oikein.” Nyt ihan siihen asti hän ei kuitenkaan yltänyt. Hän osasi nimetä 81 maata 196:sta. Se on 41 prosenttia. Myllärin tulos on 63 maata ja 32 prosenttia. ”Aika loppui kesken, sillä otin alun liian rauhallisesti”, Mylläri selittää. Häneltä jäi Afrikka täysin kesken, ja sieltä nimeämättä peräti 44 maata. ”Aika hassu testi”, Mylläri kuitenkin kommentoi. Kujanen vaikuttaa olevan tyytyväinen ainakin johonkin: ”Suurin syy siihen, että sain näinkin paljon maita nimettyä, on urheilu. Jalkapalloa pelataan ympäri maailmaa. Muistin ne maat, joihin minulla on jokin kytkös urheilun kautta.” Miten sinä pärjäisit? Tee testi osoitteessa http://www.jetpunk.com/user-quizzes/33598/maailman-valtioiden-nimet-suomeksi ja selvitä, miten hyvä yleissivistyksesi on. Anne Salovaara 99 Ilmoitusasioita KANSLIA, Kirkkopuistikko 27. Palveluaika kesäaikana klo 9–15. Kanslia on suljettu 1.7.–26.7.2015 UUDET OPISKELIJAT Opiskelupaikan varmistaminen: Vaasan lyseon lukioon syksyllä 2015 hyväksyttyjen nimilistat ovat nähtävissä Vaasan lyseon lukion ovessa, Kirkkopuistikko 27 aikaisintaan torstaina 11.6.2015. Opiskelupaikan varmistamiseksi ilmoittaudutaan Vaasan lyseon lukion kansliaan, Kirkkopuistikko 27 (2.kerros) 11.–15.6.2015 klo 9.00–15.00. Ota mukaasi perusopetuksen päättötodistus tai sen oikeaksi todistettu jäljennös. LAKKIAISJUHLA Vaasa Arenassa (jäähalli) Rinnakkaistie 1 lauantaina 30.6.2015 klo 10.00. UUSI LUKUVUOSI Uusi lukuvuosi alkaa tiistaina 11.8.2015 klo 9.00 yhteisellä tilaisuudella Vaasan kaupunginkirkossa. Tervetuloa! INFOA Vaasan lyseon lukion Internet-sivuilta: http://www.vaasanlyseo.fi Koulun sähköpostiosoite: lyseonkanslia@vaasa.fi Vaasan lyseon lukio Kirkkopuistikko 27, kanslia 325 3323 / 325 3302 (talousasiat) Lukiokoulutuksen rehtori 31.3.2015 saakka Kari Kukkohovi kari.kukkohovi@vaasa.fi 325 3321, 040-5688100 Aleksanterinkuja 1 B 21, 65100 VAASA Lukiokoulutuksen rehtori 1.4.2015 alkaen Jaakko Perttu jaakko.perttu@edu.vaasa.fi 325 3321, 040-5139517 Loikkatie 4, 65300 VAASA Apulaisrehtori Vesa Neste vesa.neste@edu.vaasa.fi 325 3320, 040-1903785 Rantakatu 8 A 17, 65100 VAASA Apulaisrehtori Juha-Pekka Rauhala 3253301, 040-8406108 juha-pekka.rauhala@edu.vaasa.fi Majakkakatu 8 B, 65200 VAASA SYKSYN 2015 KIRJOITUSTEN AIKATAULU Syksyn ylioppilaskirjoituksiin osallistuvat ilmoittautuvat kansliaan, Kirkkopuistikko 27 viimeistään perjantaina 5. kesäkuuta 2015 Kuullunymmärtämiskokeet ma 7.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ti 8.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä ke 9.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kirjalliset kokeet pe 11.9. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe ma 14.9. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ke 16.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä pe 18.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ma 21.9. äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi toisena kielenä -koe ke 23.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe 25.9. uskonto, elämämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ma 28.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä TUTKINTOMAKSUT Perusmaksu 14 €, koekohtainen maksu 28 €, maksu tarkistusarvostelusta 50 €. Perusmaksu maksetaan jokaiselta tutkintokerralta. ”Todistuksen antaminen edellyttää, että tutkintokertoihin ja kokeisiin osallistumisesta säädetyt maksut on suoritettu. (L 672/2005, 12 §)” 100
© Copyright 2024