17.6.2015 - Multian kunta
MULTIAN KUNTA Perusturvalautakunta Perusturvalautakunnan kokous keskiviikkona 17.06.2015 klo 18.00 – 19.15 ASIAT 42 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 43 § Pöytäkirjan tarkastajien valinta 44 § Sivutoimi-ilmoitus 45 § Aluehallintoviraston selvityspyyntö 46 § Ikäpoliittisen ohjelman hyväksyminen 47 § Irtisanoutuminen hoitajan toimesta 48 § Hinnantarkistus vierailijoiden ruokailu 49 § Sosiaaliasiamiestoiminta 50 § Tiedoksi MULTIAN KUNTA Perusturvalautakunta KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 17.06.2015 Keskiviikko 17.06.2015 klo 18.00 – 19.15 Kunnanhallituksen kokoushuone SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (puheenjohtaja) (vpj) Nro 4/2015 Läsnä Kekälinen Kati Karja Miia Saarinen Pirjo Jalkanen Jani Knuutinen Veikko Lähdeaho Pasi Lampinen Seppo Poissa x x x x x x x MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) (Khall.pj.) (Khall.ed.) (Esittelijä) (Kunnanjohtaja) LAILLISUUS JA Mertaniemi Anneli Aspinmaa Matti Mikkonen Leena Pyökkimies Erkki x x x x Todetaan §:ssä 42 PÄÄTÖSVALTAISUUS ASIAT §:t 43 - 50 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA (tarkastuspaikka ja -aika sekä tarkastajien valinta taikka Multian kunnanvirasto, Sosiaalitoimisto merkintä edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisesta) PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Kati Kekälinen Puheenjohtaja Leena Mikkonen Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Allekirjoitukset Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla Miia Karja Seppo Lampinen varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika PÖYTÄKIRJA ON OLLUT Paikka ja pvm YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Virka-asema Allekirjoitus Varajäsen Sivu 53. MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu ______________________________________________________________________________________ Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto MULTIAN KUNTA Perusturvalautakunta 42 - 43 §:t Kokouspäivämäärä Sivu 17.06.2015 54. KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Pt.ltk. 42 § Perusturvalautakunta on päätösvaltainen kun enemmän kuin puolet sen jäsenistä on paikalla. Päätös: Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Pt.ltk. 43 § Perusturvalautakunnan pöytäkirja tulee tarkistaa 25.6.2015 mennessä. Pöytäkirja on yleisesti nähtävillä muiden kuin salassa pidettävien asioiden osalta 26.6.2015 sosiaalitoimistossa viraston aukioloaikana. Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Miia Karja ja Pasi Lähdeaho Esitys: Perusturvalautakunta valitsee kokoukselle kaksi perusturvalautakunnan jäsenistä pöytäkirjan tarkastajiksi. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Miia Karja ja tarkistusvuorossa olleen Pasi Lähdeahon tilalle valittiin Seppo Lampinen. ______________________________________________________________________________________ Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Perusturvalautakunta 44 § 17.06.2015 Sivu 55. SIVUTOIMI-ILMOITUS Pt.ltk. 44 § Valmistelu: Perusturvajohtaja Leena Mikkonen 040 3016 251 leena.mikkonen@multia.fi Multian kunnan hallintosäännön mukaan sivutoimiluvan myöntämisestä päättää kunnanhallitus ja lautakunta toimialansa henkilöstönsä osalta (Multian kunnan hallintosääntö 3 luku Ratkaisuvalta henkilöstöasioissa 25 § sivutoimilupa) Sivutoimi voi olla toinen virka- tai työsuhde taikka liikkeen, elinkeinon tai ammatin harjoittaminen. Se voi myös olla luottamustoimi julkisessa tai yksityisessä yhteisössä tai osakkuus yhtiössä, jossa viranhaltijalla on yksin tai yhdessä perheenjäsenensä kanssa määräävä asema. Sivutoimi ei saa haitata kunnallista toimintaa. Kuntatyönantaja voi harkita, haittaako sivutoimi viranhaltijan virkatehtäviä tai viranomaisen toimintaa, tulee jokaisen tehdä sivutoimestaan työnantajalle sivutoimi-ilmoitus. Minna Koppelomäki on perustanut toiminimen nimeltä MAK-Apupalvelu. Toiminimi tuottaa myynti-, tarjoilu-, kahvila-, siivoustyötä sekä kuljetuspalveluita. Koppelomäki aloittaa työskentelyn välittömästi. Yritys tulee toimimaan sivutoimisena työnä. Minna Koppelomäen päätoiminen työpaikka on Palvelukeskus Poukamassa. Toiminimelle on myönnetty 25.5.2015 Y-tunnus. Oheismateriaali: Tiedoksianto 28.5.2015 Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakunta hyväksyy ja merkitsee tiedoksi Minna Koppelomäen 28.5.2015 lähettämän ilmoituksen sivutoimesta nimeltä MAK-Apupalvelu. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. ______________________________________________________________________________________ Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Perusturvalautakunta 45 § 17.06.2015 Sivu 56. ALUEHALLINTOVIRASTON SELVITYSPYYNTÖ Pt.ltk. 45 § Valmistelu: Perusturvajohtaja Leena Mikkonen 040 3016 251 leena.mikkonen@multia.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon on saapunut nimetön epäkohtailmoitus koskien Multian kunnan Kotihoidon hoitokäytäntöjä. Aluehallintovirasto lähettää epäkohtailmoituksen johdosta selvityspyynnön Multian sosiaalilautakunnalle, jota pyydetään hankkimaan asiaan liittyvät selvitykset sekä antamaan asiassa oman selvityksen. Selvityksiin pyydetään liittämään voimassaoleva lääkehoitosuunnitelma sekä kuvaus lääkehoidon toteutuksesta yleensä. Selvitys tulee toimittaa Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat- vastuualueelle Jyväskylän toimipaikkaan. Perusturvalautakunta on pyytänyt Multian Vanhustyöltä selvityksen sekä asiaan liittyvät materiaalit. Multian kunnan Vanhuspalvelusta vanhustyönjohtaja Kirsti Leppäaho, vastaava hoitaja Minna Autio, kotihoidon sairaanhoitaja Susanna Rasinmäki ja sairaanhoitaja Pia Valkeisenmäki ovat yhdessä henkilökunnan kanssa tehneet selvityksen aluehallintoviraston selvityspyyntöön. Perusturvalautakunta on saanut asiaan kuuluvan selvityksen sekä lääkehoidon suunnitelman 2008, kotihoidon lääkehoidonsuunnitelman 2008, Multian kotihoidon lääkehoitoprosessin ja osan päivitettyä lääkehoitosuunnitelmaa. Annettujen selvitysten perusteella perusturvalautakunta toteaa, että Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon saapunut nimetön epäkohtailmoitus koskien Multian kunnan Kotihoitoa on kohtuuton koska se olisi tullut saattaa ensin kotihoidon esimiehen tietoon. Erityistä huomiota kotihoidossa on kiinnitetty lääkehoitoon. Selvityksen mukaan haavahoidon ohjeistuksessa ja seurannassa ei ole puutteita. Perusturvalautakunta edellyttää, että jatkossakin kaikki asiakkaita koskevat lääke- ja haavahoitotiedot ovat ajan tasalla. Vuoden 2015 aikana kaikki vanhustyön työntekijät käyvät LOVelääkehoidon osaamisen varmistamisen koulutuksen, koulutus on meneillään. Lisäksi vuonna 2008 laadittu lääkehoidon suunnitelma päivitetään vuonna 2015. Epäkohtailmoituksessa kiinnitettiin huomiota myös kotihoidon käytäntöihin, raportointiin ja vastuualueisiin. Asiakkaan tiedot kirjataan Effica –tietojärjestelmään, järjestelmään kirjataan aina asiakkaan hoitoon liittyvät muutokset. Kotihoidossa on käytössä erilaisia ”listoja” jotka helpottavat työntekijöiden työskentelyä asiakkaiden hyväksi. ______________________________________________________________________________________ Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Perusturvalautakunta 45 § Sivu 17.06.2015 57. Liitteenä:1/4/2015 Multian kunnan kotihoidon hoitokäytännöt, lisäksi oheismateriaalina Aluehallintoviraston selvityspyyntö, lääkehoidon suunnitelma 2008, kotihoidon lääkehoitosuunnitelma 2008, Multian kotihoidon lääkehoitoprosessi. Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakunta keskustelee aluehallintovirastolle annettavasta selvityksestä sekä asiaan liittyvistä liitteistä ja lääkehoitosuunnitelmasta. Lautakunta tekee mahdolliset lisäykset ja muutokset sekä lähettää annetut selvitykset aluehallintovirastolle. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi lisäyksellä, että jälkikäteen on mahdotonta todentaa esim. oliko lääkedosettien nimeäminen puutteellista. Työntekijä joka huomasi puutteen, hänen olisi täytynyt nimetä dosetit. ______________________________________________________________________________________ Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Perusturvalautakunta 35 § Perusturvalautakunta 46 § 28.05.2015 17.06.2015 Sivu 47. 58. IKÄPOLIITTISEN OHJELMAN HYVÄKSYMINEN Pt.ltk. 35 § IKÄPOLIITTINEN OHJELMA Valmistelu: Perusturvajohtaja Leena Mikkonen 040 3016 251 leena.mikkonen@multia.fi Multian ikäohjelman päivityksessä on pyritty ennakoimaan uuden lain tuomat edellytykset ikääntyneiden hoitoa ja palveluja koskien. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista (980/2012) asettaa kunnan yleiseksi velvollisuudeksi suunnitella ja toteuttaa ikääntymispoliittinen strategia, joka ottaa huomioon ikäihmisten erilaiset tarpeet ja voimavarat. Laissa ikääntyneeksi väestöksi määritellään vanhuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevat henkilöt. Iäkkäänä pidetään henkilöä, jonka toimintakyky on heikentynyt merkittävästi ikääntymiseen liittyvien tekijöiden seurauksena. Ikäohjelmassa on otettu huomioon uusi vanhuspalvelulaki. Vanhuspalvelusuunnitelman päivityksessä painotetaan ennaltaehkäiseviä ja ikäihmisten terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia tukevia toimenpiteitä. Väestön ikääntyminen vaikuttaa kunnan kaikkiin toimialoihin. Vanhuspalvelulain mukaan keskeisempiä kehittämistavoitteita ovat iäkkäiden ihmisten kotona asuminen ja miten kotihoito voi vastata tähän tarpeeseen. Ikäpoliittisen ohjelman työryhmä; Minna Autio, Susanna Rasinmäki, Rauha Sorsa, Eeva-Liisa Finne, Pirkko Nejlik, Markku Kanervisto, Kirsti Leppäaho, Leena Mikkonen ja Miia Laajanaho. Perusturvajohtajan esitys: Vanhustyönjohtaja Kirsti Leppäaho esittelee perusturvalautakunnalle Multian ikäpoliittista ohjelmaa. Lautakunta käy keskustelua ohjelmasta ja tekee siihen tarvittavia muutoksia ja lisäyksiä. Tehtyjen muutosten ja lisäysten jälkeen perusturvalautakunnan tulee hyväksyä ikäpoliittinen ohjelma. Päätös: Lautakunta käsitteli ikäpoliittisen ohjelman. Ohjelmaan tehdään tarvittavat muutokset ja lisäykset. Ikäpoliittinen ohjelma tuodaan hyväksyttäväksi seuraavaan kokoukseen. --------------------------- ______________________________________________________________________________________ Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Perusturvalautakunta 46 § 17.06.2015 Sivu 59. IKÄPOLIITTISEN OHJELMAN HYVÄKSYMINEN Pt.ltk. 46 § Vanhustyönjohtaja Kirsti Leppäaho on tehnyt ikäpoliittiseen ohjelmaan lisäyksiä. Lisäykset on kirjoitettu punaisella. Liitteenä: 2/4/2015 Ikäpoliittinen ohjelma Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakunta hyväksyy Multian ikäpoliittisen ohjelman 2015 – 2019; Arvokas vanhuus on ihmisoikeus – aina. Ikäpoliittinen ohjelma lähetetään Multian kunnanhallituksen ja – valtuuston hyväksyttäväksi. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. ______________________________________________________________________________________ Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Perusturvalautakunta 47 § 17.06.2015 Sivu 60. IRTISANOUTUMINEN HOITAJAN TOIMESTA Pt.ltk. 47 § Valmistelu: Perusturvajohtaja Leena Mikkonen 040 3016 251 leena.mikkonen@multia.fi Hoitaja on irtisanoutunut hoitajan toimesta Multian vanhustenhuollosta 01.06.2015 päivätyllä irtisanomisilmoituksella ja siirtyäkseen vanhuuseläkkeelle 01.07.2015. Hänen viimeinen työssäolopäivä on 30.06.2015. Perusturvalautakunnan tulee hakea täyttölupaa hoitajan toimeen Multian vanhushuoltoon. Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakunta hyväksyy ja merkitsee tiedoksi hoitajan irtisanoutumisen ja vanhuuseläkkeelle siirtymisen 01.07.2015. Perusturvalautakunta hakee kunnanhallitukselta täyttölupaa hoitajan toimen täyttämiseen vanhuspalveluun. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. ______________________________________________________________________________________ Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Perusturvalautakunta 48 § Sivu 17.06.2015 61. POUKAMAN ALUEKEITTIÖN ATERIAHINNASTON TARKISTUS Pt.ltk. 48 § Valmistelu: Perusturvajohtaja Leena Mikkonen 040 3016 251 leena.mikkonen@multia.fi Osavuosikatsauksen (1.1.2015-30.4.2015) yhteydessä on suoritettu hintojen tarkistus Poukaman aluekeittiön myymiin ateriapalveluihin. Aluekeittiön budjetti on toteutunut sekä menojen että tulojen osalta suunnitellusti, joten tarvetta keskisuoritehinnan korottamiseen ei ole vaan hintasuoriteperusteena käytetään edelleen vuoden alussa määriteltyä 4,96€ keskisuoritehintaa. Hinnasto on kuitenkin tarkennettava alv merkintöjen osalta, jotka ovat jääneet puuttumaan alkuperäisestä hinnastosta. Arvonlisävero peritään myydyistä ateriapalveluista. Henkilöstöruokailusta peritään ateriamaksun lisäksi ravintoedunarvo 0,65€ palkkojen yhteydessä. Suluissa on uusi hinta. ATERIAPALVELUMAKSUT 01.05.2015 alkaen Ateriapalvelu • Kotiin kuljetettu lounas (sisältää salaatin, lämpimän ruuan, lämpimän lisäkkeen, jälkiruuan 6,50 ja kuljetuksen 1,50) 8,00 € • Kotiin kuljetettu leipä, levite ja juoma 19,70 € / vko • Sotainvalidien ateriakorvaus 8,00 € Ateriapalvelu palvelukeskuksen linjastosta (Hintoihin lisätty alv 14%) Henkilökunta ja työttömät ja vierailijat Aamupala - sisältää: puuro/velli, tai jogurtti/viili, leipä, levite, juusto tai makkara/ lihaleike tai kananmuna, kahvi/tee 2,70 € (3,08€) 3,07 € (3,50€) Lounas 5,00 € (5,70€) 5,70 € (6,50€) Kevytlounas 3,50 € (3,99€) 3,42 € (3,90€) Jälkiruoka 1,00 € (1,14€) 1,58 € (1,80€) Kahvi 0,50 € (0,57€) 0,88 € (1,00€) ______________________________________________________________________________________ Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Perusturvalautakunta 48 § Kahvi ja kahvileipä pulla tms. Sivu 17.06.2015 62. 1,50 € (1,71€) 1,75€ (2,00 €) Palvelukeskuksen keittiön myynti Henkilöstöruokailu Koulukeskus ja päiväkoti Lounas Lounas, valvonta-ateria 5,00 € 3,72 € (5,70€) Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakunta hyväksyy tehdyt hinnantarkistukset 1.5.2015 alkaen. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. ______________________________________________________________________________________ Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Perusturvalautakunta 49 § 17.06.2015 Sivu 63. SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA Pt.ltk. 49 § Valmistelu: Perusturvajohtaja Leena Mikkonen 040 3016 251 leena.mikkonen@multia.fi Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta annetun lain (812/2000) 24 §:n mukaan kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies. Kahdella tai useammalla kunnalla voi olla yhteinen sosiaaliasiamies. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on: 1. neuvoa asiakkaita lain soveltamiseen liittyvissä asioissa 2. avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä 3. tiedottaa asiakkaan oikeuksista 4. toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi sekä 5. seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. Multian ja Keuruun kunnat sekä Keuruun-Multian terveydenhuollon ky ovat 27.11.2000 allekirjoittaneet sopimuksen sosiaaliasiamiestoiminnan järjestämisestä. sosiaaliasiamiehenä on toiminut Keuruun terveysaseman sosiaalityöntekijä. Vuonna 2001-2014 sosiaaliasiamieheen otti yhteyttä keskimäärin viisi henkilöä Multialla. Toiminnan järjestämistä tulisi työntekijänvaihdoksen yhteydessä arvioida uudelleen, ottaen huomioon paikallisuuden lisäksi toiminnan jatkuvuus ja ammatillisen osaamisen turvaaminen. Keski-Suomen seututerveyskeskuksen toimitusjohtaja pitää sosiaaliasiamiestehtävien siirtoa perusterveydenhuollosta kannatettavana ratkaisuna. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske tuottaa sosiaaliasiamiehen palvelut Keski-Suomessa 21 kuntaan (Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen Viitasaari ja Äänekoski) Päätoimisen sosiaaliasiamiehen lisäksi toiminnassa avustaa osa-aikaisesti kiertävä lastensuojelun erityissosiaalityöntekijä. Toiminta maksaa tänä vuonna 36 senttiä / asukas. Perusturvajohtajan esitys: Multian perusturvalautakunta irtisanoo osaltaan sopimuksen sosiaaliasiamiestoiminnan järjestämisestä Keski-Suomen seututerveyskeskuksen kanssa. Multian hallintosäännön 2.2.2. lautakunnat ja niiden yleiset tehtävät 12 §:n perusteella sosiaaliasiamiestoiminnasta neuvotellaan sopimus Keski-Suomen osaamiskeskuksen kanssa. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. ______________________________________________________________________________________ Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Perusturvalautakunta 50 § 17.06.2015 Sivu 64. TIEDOKSI Pt.ltk. 50 § 1. Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiö: Talous- ja toimintakertomus 2014, toimintayksiköiden ostopalveluhintoja ei koroteta vuodelle 2016 2. Aluehallintovirastot yhtenäistävät avioliittolain mukaisen perheasiainsovittelun lupamenettelyä 3. Kehitysvammaisten tukiliitto ry, 12 5.2015 Pakkomuutot rikkovat ihmisoikeuksia 4. K-S:n Seututerveyskeskus, 26.5.2015: Maksutta jaettavat hoitotarvikkeet ja –välineet Perusturvalautakunta: Perusturvalautakunta merkitsee tiedoksi saapuneet kirjeet ja muut ilmoitukset. ______________________________________________________________________________________ Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto LUONNOS 22.06.2015 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus – aina Multian ikäpoliittinen ohjelma 2015 – 2019 Työryhmä: Leena Mikkonen, perusturvajohtaja Kirsti Leppäaho, vanhustyönjohtaja Minna Autio, vastaava hoitaja Susanna Rasinmäki, sairaanhoitaja Rauha Sorsa, vanhusneuvoston puh.johtaja Eeva-Liisa Finne, seurakunnan diakoni Pirkko Nejlik, vapaa-aikasihteeri Markku Kanervisto, teknisen ltk:n jäsen Miia Laajanaho/Inka Jalkanen, sihteeri Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO ................................................................................................ 4 2 VANHUS, IKÄÄNTYNYT, IÄKÄS HENKILÖ – MÄÄRITELMÄT .................. 5 3 LÄHTÖKOHDAT KEHITTÄMISOHJELMALLE............................................ 6 3.1 Ikäihmisten palvelujen laatusuositus .......................................................................... 6 3.2 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ............................................................................................................. 6 3.3. Kotikuntalaki .............................................................................................................. 7 3.4 Voimavaralähtöinen vanhuskäsitys ja palvelutarpeen muuttuminen........................... 8 3.5 Toiminta-ajatus ja visio vuoteen 2019 ........................................................................ 8 4 HYVINVOINNIN, TERVEYDEN, TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SUORIUTUMISEN TUKEMINEN YHTEISTYÖSSÄ MUIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA ........................................................................................................ 9 4.1 Ikääntyvien määrän kehitys Multialla .......................................................................... 9 4.2 Nykyinen palvelurakenne ja toimenpide-ehdotukset vuoteen 2016 .......................... 10 4.3 Perusturva yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ................................................ 10 4.3.1 Laadukkaat asuinympäristöt ikäihmisten toimintakyvyn tukena.......................... 10 4.3.2 Liikuntapalvelut................................................................................................... 13 4.3.3 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut................................................................................. 13 4.3.4 Kansalaisopisto .................................................................................................. 14 4.3.5 Vanhusneuvosto................................................................................................. 15 4.3.6 Yksityinen palvelutuotanto .................................................................................. 16 4.3.7 Seurakunta ......................................................................................................... 16 4.3.8 Vapaaehtois- ja järjestötoiminta ......................................................................... 18 4.4 Kotona asumista tukevat toiminnot, palvelut ja niiden kehittäminen ......................... 19 4.4.1 Ennaltaehkäisevät palvelut ................................................................................. 19 4.4.2 Palveluneuvonta ja –ohjaus ............................................................................... 19 4.4.3 Hyvinvointia tukevat kotikäynnit.......................................................................... 21 4.4.4 Fysioterapiapalvelut ........................................................................................... 21 4.4.5 Hammashoito ..................................................................................................... 23 4.4.6 Muistisairaiden palvelut ...................................................................................... 24 4.4.7 Hyvinvointiteknologia ikääntyvien hyvinvoinnin tukena ...................................... 24 3 4.4.8 Palveluliikenne ................................................................................................... 25 4.4.9 Päiväkeskustoiminta........................................................................................... 26 4.4.10 Omaishoidon tuki.............................................................................................. 27 4.4.11 Kotihoito ja tukipalvelut ..................................................................................... 28 4.4.12 Lyhytaikaishoito ................................................................................................ 29 4.5 Palveluasumiseen ja tehostettuun palveluasumiseen vastaaminen ......................... 30 4.5.1 Palveluasuminen ................................................................................................ 30 4.5.2 Tehostettu palveluasuminen............................................................................... 30 4.5.3 Laitoshoito .......................................................................................................... 31 4.5.4 Perhehoito .......................................................................................................... 31 4.6 Palvelujärjestelmän toimivuuden edellytykset........................................................... 31 4.6.1 Henkilöstö ja johtaminen .................................................................................... 31 4.6.2 Palvelujen tuottavuus, kustannustehokkuus ja vaikuttavuus .............................. 32 4.7 Ikäpoliittisen ohjelman seuranta ja vastuut ............................................................... 33 5. TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE 2015-2019 ..................................... 34 LÄHTEET .................................................................................................... 36 LIITTEET ..................................................................................................... 37 4 1 JOHDANTO Pohjana tälle kehittämisohjelmalle on Multian kunnan aiempi vanhustyön strategia, joka on laadittu vuonna 2009. Kunnanhallitus on hyväksynyt sen kokouksessaan 30.03.2009 (§ 112). Ikäpoliittinen ohjelma täydentää vuonna 2014 päivitettyä Multian ikäihmisten palveluopasta ja vuonna 2015 laadittua vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelmaa. Heinäkuussa 2013 on tullut voimaan laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (”Vanhuspalvelulaki”). Laki velvoittaa kuntia laatimaan suunnitelman toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntouttavia toimenpiteitä. Suunnitelman tulee hyväksyä kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Vanhuspalvelulaki edellyttää suunnitelman laatimisessa laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yritysten ja yhteishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Koko suunnitelman lähtökohtana on, että arvokas vanhuus on ihmisoikeus multialaisille ikäihmisille – aina. Tämän ikäpoliittisen ohjelman tavoitteena on sitouttaa eri toimijat yhteiseen tavoitteeseen ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Ikäihmisten palvelu ja hoito eivät ole yksinomaan sosiaali- ja terveydenhuollon vastuulla, vaan se on koko kunnan yhteinen asia. Ikäihmisten kotona asumisen mahdollistamisella tulee olemaan lisääntyvä merkitys ympäristön suunnittelussa, rakentamisessa ja eri palvelujen järjestämisessä. Työryhmään ovat kuuluneet perusturvajohtaja Leena Mikkonen, vanhustyönjohtaja Kirsti Leppäaho, jolle on kuulunut työryhmän koolle kutsuminen, ikäpoliittisen ohjelman suunnittelu, valmistelutyöt ja kirjoittamisen päävastuu, vastaava hoitaja Minna Autio, kotihoidon sairaanhoitaja Susanna Rasinmäki, vanhusneuvoston puheenjohtaja Rauha Sorsa, seurakunnan diakoni Eeva-Liisa Finne, vapaa-aikasihteeri Pirkko Nejlik, teknisen lautakunnan jäsen Markku Kanervisto ja työryhmän sihteereinä ovat toimineet palvelusihteerit Miia Laajanaho ja Inka Jalkanen. Eri hallinnonalat saivat etukäteistehtävänä kysymyksiä ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämisestä ja kotona selviytymisen tukemisesta. Kysymyksiin oli tarkoitus vastata eri hallinnonalojen omissa kokouksissa ja toimittaa vastaukset työryhmän sihteereille. Vastauksia palautui kiitettävästi. Työryhmä kokoontui kaksi kertaa. 5 2 VANHUS, IKÄÄNTYNYT, IÄKÄS HENKILÖ – MÄÄRITELMÄT Vanhuuden määritelmä on yksi vaikeimmista. Vanhuuden tilastollinen määritelmä noudattaa vanhuuseläkeiän alkamisikää eli yhteiskunta tilastoi kaikki yli 65-vuotiaat vanhuksiksi. Kuitenkin valtaosa yli 65 vuotta täyttäneistä on ihan tavallisia ihmisiä, jotka tekevät samoja asioita kuin nuoremmatkin eivätkä vaivaa viranomaisia kohtuuttomilla palveluvaatimuksilla. Gerontologisen tietämyksen lisääntyessä varsinaisen vanhuuden ja siihen liittyvän palvelujen tarpeen on todettu alkavan noin 75 - 80 vuoden iässä; kansainvälisessä gerontologisessa kirjallisuudessa vanhuuden ikärajaksi mainitaan 85. ikävuosi. Professori Sirkka-Liisa Kivelä on esittänyt jaottelun, jonka mukaan kaikki 65 vuotta täyttäneet ovat eläkeikäisiä, 65 – 75 vuotta täyttäneet ikääntyviä, 75 – 85 vuotta täyttäneet iäkkäitä, 85 vuotta täyttäneet vanhoja ja 90 vuotta täyttäneet vanhuksia. Jaottelusta puuttuu seniorikansalainen, mutta siinä kiteytyy silti toimintaympäristömme muutos: ihmiset ovat vanhuksia yhä myöhemmällä iällä. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista määrittelee 3 §:ssä lain soveltamisen kannalta keskeiset käsitteet: ikääntynyt väestö ja iäkäs henkilö. Iäkkäällä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jonka toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta (3 §). Toimintakyvyssä voi olla kyse fyysisestä, kognitiivisesta, psyykkisestä tai sosiaalisesta toimintakyvystä. Yleensä ihmisen toimintakyky heikkenee ja palvelujen tarve kasvaa merkittävästi noin 80 - 85 ikävuoden vaiheilla, mutta sen sijaan etenevä muistisairaus voi aiheuttaa runsastakin palvelujen tarvetta jo varhaisemmassa iässä. 6 3 LÄHTÖKOHDAT KEHITTÄMISOHJELMALLE 3.1 Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen kuntaliitto ovat antaneet ikäihmisten palvelujen kehittämistä koskevan laatusuosituksen vuosina 2001 ja 2008. Vuonna 2013 laatusuositus on uudistettu vastaamaan paremmin ajan henkeen. Sen tarkoituksena on kiinnittää huomio ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemiseen ja vanhuspalvelulain toteutumiseen. Lisäksi laatusuositus ottaa huomioon ohjaus- ja toimintaympäristössä meneillään olevat muutokset ja uusimman tutkimustiedon. Laatusuositus korostaa mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaamista, oikea-aikaisia ja monipuoliseen palvelujen tarpeen selvittämiseen perustuvia palveluja, palvelurakenteen muutosta, tarkoituksenmukaista henkilöstön määrää ja osaamista sekä johtamista. Iäkkäiden ihmisten osallisuus on kaikkia suosituksen sisältöalueita yhdistävä kokonaisuus. Suosituksessa tavoitteeksi asetettu palvelurakenteen muutos hillitsee toteutuessaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kasvua. Mikäli palvelurakenteita ei uudisteta, kustannusten kasvua on vaikea hillitä väestön ikärakenteen nopeasti muuttuessa ja palvelutarpeiden kasvaessa. Rakenteiden ohella myös palveluprosesseja on uudistettava. Laatusuosituksen mukaan vuoteen 2017 tavoitteena on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä - 91–92 % asuisi kotona itsenäisesti tai palveluiden turvin - 13–14 % saisi säännöllistä kotihoitoa - 6–7 % saisi omaishoidon tukea - 6–7 % olisi tehostetussa palveluasumisessa - 2-3 % olisi vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskuksen vuodeosastoilla Henkilöstö nähdään sosiaali- ja terveydenhuollon strategisena voimavarana, jonka vahvistaminen on keskeisessä asemassa palvelujärjestelmän toimivuuden ja tuottavuuden parantamisessa. Ohjeistuksen mukaan ympärivuorokautisessa hoidossa henkilöstön vähimmäismäärä on 0,5 – 0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden vuorokaudessa. Mitoitus on tasolla hyvä, kun se on 0,7 - 0,8. Kotihoidon henkilöstömitoituksen arvioimiseksi Sosiaalija terveysministeriö tullee laatimaan oppaan. 3.2 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Vanhuspalveluita ohjaa laaja sekä sosiaali- että terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö. Heinäkuussa 2013 valmistunut vanhuspalvelulaki nostaa osan laatusuosituksissa (STM 2008a) olevista asioista lain tasolle, kokoaa eri laeissa olevat ikäihmisten palveluita koske- 7 vat säädökset sekä luo valvontaviranomaisille edellytykset vanhuspalvelujen laadun valvonnalle. Lain tavoitteena on • • • • edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja kaventaa hyvinvointieroja tukea ikääntyneiden osallisuutta ja voimavaroja edistää ikääntyneiden itsenäistä suoriutumista puuttumalla ajoissa toimintakyvyn heikkenemiseen ja sen riskitekijöihin turvata ikääntyneiden palvelutarpeen arviointiin pääsy ja määrältään ja laadultaan riittävät palvelut. Lainsäädännöllä pyritään vahvistamaan asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta sekä vähentämään rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Samalla turvataan kaikille perustuslain mukainen välttämätön hoito ja huolenpito sekä parannetaan henkilöstön oikeusturvaa. Tällä hetkellä potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan perusoikeuksien rajoittamista koskeva lainsäädäntö on puutteellista eikä vastaa perustuslain tai kansainvälisten sopimusten vaatimuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden oikeusturvassa on aukkoja, ja henkilöstö joutuu toimimaan käytännön tilanteissa epäselvin valtuuksin. (STM 2009a). • • • • • Lakiin tulee yleinen velvollisuus edistää asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämistä, mikä pakottaa henkilöstöä suunnittelemaan ja ennakoimaan omaa työtään entistä tarkemmin. Rajoitustoimien käyttö tiukentuu, joidenkin toimenpiteiden osalta tulee aikarajoja. Rajoitustoimia ei saa käyttää rangaistuksena. Hygieniahaalareiden käyttö kielletään. Pääsääntöisesti lääkkeitä ei enää saa piilottaa ruokaan, poikkeuksena elämälle aivan välttämättömät lääkkeet. (STM 2009a) Uuteen terveydenhuoltolakiin on kirjattu myös mahdollisuus saattohoitoon kotihoidossa. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on antanut syksyllä 2010 saattohoitoon suositukset (STM 2010). 3.3. Kotikuntalaki Vuoden 2011 alussa voimaan tulleeseen kotikuntalakiin on lisätty uusi 3 a §, joka koskee kotikunnan valintaoikeutta pitkäaikaisessa hoitosuhteessa. Säännös mahdollistaa pitkäaikaisessa eli yli vuoden kestävän perhehoidon, laitoshoidon tai asumispalvelujen tarpeessa olevalle henkilölle vapauden valita kotikunnakseen sen kunnan, jossa hän tosiasiallisesti asuu. Henkilön kotikunta ei muutu, jollei hän itse käytä valintaoikeuttaan. Aiemmalla kotikunnalla säilyy todellisiin kustannuksiin perustuva korvausvelvollisuus henkilön saamista palveluista. Palveluiden järjestämisvastuu on aina kotikunnalla eli järjestämisvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle muuttopäivästä. Uudella kotikunnalla on myös mahdollisuus sijoittaa henkilö esim. muuhun käyttämäänsä vastaavaa palvelua tuottavaan yksikköön. 8 3.4 Voimavaralähtöinen vanhuskäsitys ja palvelutarpeen muuttuminen Suurin osa multialaisista ikäihmisistä elää aktiivista elämää ja käyttää peruspalveluja. He haluavat osallistua ja vaikuttaa vahvasti omaan elämäänsä ikääntyneenäkin. Ainoastaan pieni osa ikäihmisistä tarvitsee erityisiä vanhusten palveluja. Gerontologinen tutkimus on muuttanut viime vuosina oleellisesti käsitystämme vanhenemisesta. Tärkeitä näkökohtia ovat mm. ikäkäsitysten muuttuminen, vanhenemisen sosiaalisuus, yhteiskunnallisuus ja historiallisuus, elämänkulun merkityksellisyys, vanhuksen identiteetti, toimijuus ja kokemuksellisuus sekä voimavarojen korostaminen. Voidaankin puhua uudenlaisesta vanhenemisen kulttuurista, jossa perinteisen raihnaisuuksia ja sairauksia korostavan vanhuskäsityksen rinnalle on noussut voimavaroja korostava vanhuskäsitys. Hyvän vanhenemisen tärkeimpinä tekijöinä pidetään aktiivista osallistumista yhteiskunnan toimintaan, älyllisten ja fyysisten toimintojen ylläpitämistä sekä toimintakyvyn heikkenemisen estämistä ja sairauksien välttämistä. Meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten pitkään säilymme omatoimisina ennen elämänkaaren toimintarajoitteista loppua. Viimeaikaisten tutkimustulosten mukaan vanhimpien ikäluokkien toimintakyky on paranemassa. Myönteisen kehityksen taustalla ovat osaksi sairastavuuden väheneminen, osaksi muutokset elämäntavoissa, elinoloissa ja palveluissa. Terveyden edistämisen keinoin, ryhmäkuntoutuksella ja kotona selviytymisen tukitoimilla voidaan parantaa ikäihmisten elämänlaatua ja vähentää muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia. Myös kehittyvien hoitomenetelmien ja uuden teknologian avulla on mahdollista vähentää hoidontarvetta. Dementia ei ole yleistynyt niin räjähdysmäisesti kuin aiemmin pelättiin, ja lonkkamurtumien ilmaantuvuuden kasvu näyttää pysähtyneen. 3.5 Toiminta-ajatus ja visio vuoteen 2019 Toiminta-ajatus vuoteen 2019 Palvelut on toteutettava siten, että multialainen ikäihminen kokee elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Hänen merkitykselliseen ja arvokkaaseen elämäänsä kuuluu, että häntä kohdellaan kunnioittaen hänen aikuisuuttaan, yksilöllisyyttään ja intimiteettiään. Arvokas elämä edellyttää, että ikäihmistä tuetaan mahdollisimman pitkään suoriutumaan päivittäisistä toimista. Ikäihmisen tulee voida ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan sekä liikkua ja ulkoilla. Visio vuoteen 2019 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus – aina. 9 4 HYVINVOINNIN, TERVEYDEN, TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SUORIUTUMISEN TUKEMINEN YHTEISTYÖSSÄ MUIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA 4.1 Ikääntyvien määrän kehitys Multialla Suomessa ikääntyminen on voimakkaammillaan seuraavat 20 vuotta. Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuoteen 2020 mennessä nykyisistä EU-maista ikääntyvät tasatahtiin Suomen ja Hollannin väestöt. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa näissä maissa yli 50 prosenttia. Hyvänä kolmosena tulee Irlanti. Sen sijaan Britanniassa ja Välimeren maissa yli 65-vuotiaiden määrän kasvu on seuraavat 20 vuotta hitaampaa kuin muualla - Italia ja Kreikkahan tosin ovat jo tällä hetkellä maailman iäkkäimpiä valtiota. Multialla tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan ikäihmisten absoluuttinen määrä ei juuri enää kasva seuraavienkaan vuosikymmenten aikana. Multia 2015 2020 2025 2030 2035 2040 65 - 74 250 296 277 239 195 174 75 - 84 207 165 204 244 234 209 85 - 110 120 105 95 124 148 65-> 567 581 586 578 553 531 75-> 317 285 309 339 358 357 85-> 110 120 105 95 124 148 Yhteensä: Väestötietojen perusteella Multialla keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavia on noin 70. Koska ikääntyneiden määrä ei kasva, ei myöskään muistisairaiden määrässä ole nähtävissä kasvua. Multia 2015 2020 2025 2030 2035 2040 10 12 11 10 8 7 11%(75-84) 23 18 22 27 26 23 35%(85-) 39 42 37 33 43 52 YHT 71 72 70 70 77 82 Muistisair 4%(65-74) 10 4.2 Nykyinen palvelurakenne ja toimenpide-ehdotukset vuoteen 2016 Palvelurakenne kertoo poikkileikkaustilanteen, jossa kuvataan, kuinka paljon 75 vuotta täyttäneistä on samanaikaisesti eri palvelujen piirissä. Nykyinen palvelurakenne Multialla (427 yli 75 vuotta täyttänyttä) - 81,3 % asuu kotona 19,30 % saa säännöllistä kotihoitoa 4,80 % saa omaishoidon tukea 17,5 % on tehostetun palveluasumisen piirissä 0 % on laitoshoidossa Tavoitteet hyvän palvelurakenteen saamiseksi vuoteen 2019 mennessä: Tehostetun palveluasumisen paikkoja vähennetään 48 paikasta 25 – 29 paikkaan muuttamalla kahden hengen huoneita yhden hengen huoneiksi, muuttamalla osa tehostetusta palveluasumisesta tavalliseksi kotihoitoon rinnastettavaksi palveluasumiseksi tai siirtämällä vammaisten palveluasuminen palvelukeskuksen yhteyteen. Muuttamalla säännöllistä kotihoitoa saavia asiakkaita määräaikaisiksi tai tilapäisiksi RAIarviointimenetelmää hyödyntäen. Lisäämällä omaishoidon tuen määrärahoja siten, että omaishoidon tuen saajia on 6 – 7 % 75 vuotta täyttäneistä. RAI – toimintakykymittarin käyttöönotto ja hyödyntäminen palvelutarpeen arvioinnissa. Lääkehoitosuunnitelman ja lääkehoidon päivittäminen. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto ja hyödyntäminen. Saattohoidon mahdollistaminen kotihoidossa. Luomalla toimintamalli, jonka avulla voidaan toteuttaa ikääntyneille suunniteltua taide- ja kulttuuritoimintaa arjen hoivatyön tueksi. 4.3 Perusturva yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa 4.3.1 Laadukkaat asuinympäristöt ikäihmisten toimintakyvyn tukena Tärkeimmät kehittämistoimet ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi liittyvät asumiseen, asuntojen rakentamiseen ja rakennetun ympäristön toiminnallisuuteen ja esteettömyyteen. 11 Kotona asumisen suunnittelu on haasteellista, sillä asumiseen liittyvät ongelmat tulevat esille ikääntyvien näkökulmasta vasta vähitellen. Asuinympäristön tulee vastata ikäihmisten tarpeisiin ennakoimalla pidentynyt elinikä ja luonnollinen toimintakyvyn aleneminen. Ensimmäisenä ikäihmisille ongelmia tuottavat ulospääsy omasta kodista, liikkuminen portaissa, käveleminen useampia satoja metrejä sekä sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen. Elämäntavan, subjektiivisen hyvinvoinnin ja hallinnantunteen säilyminen sekä toimintakyvyn alenemisen huomiointi asumiseen liittyvissä ratkaisuissa ovat tärkeitä yhdessä ikääntyvän asuinympäristön pysyvyyden kanssa. Asumisen kestolla on osoitettu olevan monia positiivisia vaikutuksia ikääntyvien selviytymiseen ja mielialaan. Ikääntyneiden asuminen ei kuitenkaan saa olla irrallaan muusta asumisen kehittämisestä kunnassa. Hyvin suunnitellut, laadukkaat ratkaisut palvelevat kaikkia Olemassa olevien asuntojen peruskorjaus on laaja käsite. Se voi tarkoittaa kokonaisen asuintalon korjaamista ikääntyville paremmin sopivaksi, hissin rakentamista kerrostaloon tai yksittäisen asunnon peruskorjausta. Peruskorjauksella on vaikutusta ikäihmisille suunnattujen palveluiden kustannuksiin. Kokonaistaloudellisesti laskettuna asuntojen korjausremontit kannattavat, mikäli niillä voidaan myöhentää sosiaali- ja terveystoimen palveluiden käyttöä. Ikäihmisen avuntarve vähenee merkittävästi, kun asunto korjataan toimintakykyä vastaavaksi. Esteettömyydessä on kyse ympäristön esteettömyydestä, palvelujen, kulttuurin ym. saavutettavuudesta ja tuotteiden sekä rakennusten käytettävyydestä. Ympäristön esteettömyyttä ja toimivuutta parantamalla voidaan vaikuttaa merkittävästi ikäihmisten toimintakykyyn ja erilaisten tukipalvelujen tarpeeseen. Esteettömyys on tärkeä osa liikkumisen edistämistä ja osallisuuden tukemista. Se on tasavertaisuuden edellytys mahdollistaen kaikille turvallisen liikkumisen: Liikuntaesteisessä asunnossa asuvalla on kaksinkertainen riski toimintakyvyn ongelmiin verrattuna esteettömässä asunnossa asuvaan. Esteettömyys ei yleensä maksa rakennusvaiheessa esteellistä enempää, se vaatii vain huolellista suunnittelua ja suunnitelmien toteuttamista. Ikäihmisten asuntojen korjaamista tuetaan seuraavien järjestelmien kautta: - - - Kunta myöntää korjausavustuksia asuntojen kunnostamiseen valtion asuntorahaston ja ympäristöministeriön ohjeiden ja säännösten mukaisesti. Lisäksi annetaan neuvontaa korjaus- ja perusparannusasioissa. Perusturvan talousarvioon varataan määräraha vaikeavammaisille vanhuksille, vammaispalvelulain perusteella sairauden tai vamman vuoksi välttämättömille asunnon muutostöille ja asuntoon kiinteästi asennettaville välineille ja laitteille. Perusturvan talousarvioon varataan vuosittain määräraha ikäihmisten välttämättömiin pienimuotoisiin korjaustöihin. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myöntää avustuksia terveyshaitan ja liikuntaesteiden poistamiseksi ja hissin rakentamiseksi. 12 - Valtio tukee omakotitalojen ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuksia myöntämällä pankkilainalle korkotukea. Valtionkonttori korvaa sotainvalideille sairauden tai vamman vuoksi välttämättömät asunnon muutostyöt. Maakunnissa viritellään vuosi toisensa jälkeen uusia houkuttimia paluumuuttajille. Pääkaupunkiseudulle kohdistetuilla mainoskampanjoilla muistutetaan maaseudun hyvistä puolista. Tarjolla on tilavia tontteja, kohtuullisia palveluja ja turvallisuutta. Tilastokeskuksen tietojen mukaan maalle muuttavien määrä on kasvussa kaikissa ikäryhmissä. Iäkkäiden paluumuutto on alkanut huomaamattomasti ja ilman rahakkaita kampanjoita. Iäkkäiden paluumuutto on parissa vuosikymmenessä yli kaksinkertaistunut (Maaseudun Tulevaisuus 29.5.). Tavoitteet hyvälle asunto- ja asumisympäristölle: Maankäytön suunnittelussa väestön ikääntyminen arvioidaan aluetasolla jo kaavan laatimisen yhteydessä. Kaavoitustoiminnassa huomioidaan lähipalveluiden ja muun sosiaalisen ympäristön sekä liikuntamahdollisuuksien lisääminen. Huolehditaan rakentamisessa asumisen ja ympäristön esteettömyydestä sekä tarvittaessa hissien rakentamisesta vanhoihin kolmikerroksisiin kerrostaloihin. Tekninen toimi kartoittaa kunnan palveluiden ja asuinalueiden välisten reittien esteettömyyden. Tekninen toimi varmistaa esteettömyyden toteutumisen erilaisissa väylähankkeissa, kuten kevyen liikenteen väylät, kadut, suojatiet, torialueet, luiskat, portaat, levähdyspaikat. Kunnan kiinteistöjen peruskorjaus- ja uudisrakentamisessa toteutetaan esteettömiä ratkaisuja. Kunta huomioi asunto- ja palvelutuotannossaan mahdolliset paluumuuttajat ja markkinoi kuntaesittelyssään elämisen laatua ja rauhallisuutta myös seniorikansalaisille. Neuvonnalla kannustetaan yksittäisiä kuntalaisia valitsemaan uudis- ja korjausrakentamisessaan esteettömiä ratkaisuja. 13 4.3.2 Liikuntapalvelut Liikunnan edulliset vaikutukset ikäihmisten toimintakykyyn ovat merkittäviä. Säännöllinen kuntoilu ylläpitää hapenottokykyä, vähentää riskiä kansansairauksiin sekä lisää lihasmassaa, tasapainoa ja liikkuvuutta vähentäen ikääntyvien kaatumisriskiä. Sairaalakäyntejä on todettu olevan jopa neljännes vähemmän liikuntaa harrastavilla ikäihmisillä. Monipuolinen liikunta, johon kuuluu kestävyys-, tasapaino- ja voimaharjoittelua sosiaalisessa kanssakäymisessä muiden kanssa, edistää parhaiten ikäihmisten toimintakykyä. Tavoitteet hyville liikuntapalveluille: Kunta suunnittelee ja rakentaa liikuntapuiston yhteistyönä eri asiantuntijoiden kanssa ikäihmisten tarpeet huomioiden. Kunta järjestää kansalaisopiston toimintana liikuntapalveluja eri ryhmille toimintakyky ja erilaiset liikuntarajoitteet huomioiden edulliseen hintaan. Kunta järjestää kuntotalolla erityisliikunnan kautta sivussa asuville, taksilla liikkuville ikäihmisille maksuttoman liikuntaryhmän, jossa pyritään vaikuttamaan toimintakykyyn lihaskuntoa vahvistavilla ja tasapainoon vaikuttavilla harjoitteilla. Myös palvelukeskuksessa asuville järjestetään liikuntahetkiä liikuntarajoitteet huomioiden. 4.3.3 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut Kulttuuriaktiivisuudella on todettu olevan suora myönteinen vaikutus ikäihmisten hyvinvointiin. Tavoitteena on yhtäläisten mahdollisuuksien varmistaminen kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen sekä jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen sekä pääseminen osalliseksi virtuaalisiin ja vuorovaikutteisiin verkkopalveluihin. Kirjastossa asiakkaiden käytössä on henkilökunnan osaaminen, asiakasneuvonta, tietopalvelu, kirjaston tilat ja luonnollisesti kirjastoon hankitut aineistot. Kirjaston käyttö on maksutonta. Kirjasto- ja kulttuuripalveluilla on palvelumuotoja, jotka sopivat erityisesti ikääntyneille henkilöille, kuten isotekstisiä- ja selkokirjoja, CD-äänikirjoja, lainattavia elokuvatallenteita, musiikkia CD-levyinä, sanoma- ja aikakauslehtiä, TV:n katselumahdollisuus, viihtyisä ja rauhallinen kirjastotila, internetin käyttömahdollisuus ja tarvittaessa opastus laitteiden käyttöön, erilaisia yleisötilaisuuksia, elokuvailtoja ja hyvinvointipisteen palvelut. Huomioitavaa on myös vaihtuvat kirjojen siirtokokoelmat, jotka toimitetaan kirjastosta määräajoin palvelukeskuksen tiloihin. Tarpeen mukaan palvelukeskukseen toimitetaan lisäksi vaihtuvia aineistonäyttelyitä. 14 Tavoitteet hyville kulttuuri- ja kirjastopalveluille: Kirjasto aloittaa kotipalvelukokeiluna toimintamallin, missä aineistoa toimitetaan kotiin niille asiakkaille, jotka syystä tai toisesta eivät itse pääse kirjastoon. Kirjastossa järjestetään kaikille kuntalaisille tarkoitettuja runo- ja yhteislauluiltoja. Hyödynnetään teemavuodet yhteistyössä koululaisten kanssa ikäihmiset huomioiden. Tehostetaan tarvittaessa ikäihmisten tietokoneiden käytön opastusta kirjastossa. 4.3.4 Kansalaisopisto Multialla toimii Keuruun kaupungin sekä Multian ja Petäjäveden kuntien ylläpitämä vapaan sivistystyön oppilaitos, jonka tehtävänä on edistää elinikäistä inhimillistä kasvua ja kulttuuria järjestämällä mahdollisuuksia monipuoliseen oppimiseen. Toiminnan tavoitteena on seniori- ja vanhusväestön hyvinvoinnin ylläpitäminen ja lisääminen tarjoamalla mielekästä tekemistä yhdessä muiden kanssa. Vapaan sivistystyön opintojen on todettu vahvistavan ikäihmisten hyvinvointia ja itsetuntoa yksilötasolla ja vähentävän sosiaali- ja terveysmenoja yhteiskunnan tasolla. Lisäksi uusien asioiden opiskelun on todettu osaltaan ehkäisevän muistisairauksia. Tavoitteet hyvälle kansalaisopistotoiminnalle: Säännöllisesti omalla kylällä kokoontuva opintoryhmä, mikä saa ikäihmiset liikkeelle ja luo mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen ja toimintakyvyn säilymiseen. Laaja kurssitarjonta, myös kursseja, jotka ovat sisällöltään suunnattuja erityisesti ikääntyville: esim. seniorien atk-kurssit ja ikääntyvien liikuntaryhmät. Sekä eläkeläisjärjestöjen että yksittäisten kuntalaisten toiveiden kuuleminen ja toteuttaminen. Opetushallituksen opintosetelityyppisten avustusten hakeminen sekä senioreitten (yli 63v.) että muiden eläkeläisten opintomaksujen alentamiseen. Täydennyskoulutustilaisuuksien järjestäminen vanhustyön henkilökunnalle. Terveysaiheisten yleisöluentojen järjestäminen. 15 4.3.5 Vanhusneuvosto Ikääntyneen väestön mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua kunnalliseen ja valtakunnalliseen päätöksentekoon on keskeinen laadun osatekijä. Koko ikääntyneen väestön tasolla osallisuutta voidaan turvata vanhusneuvostojen kautta (Vanhuspalvelulaki, 11 §). Vanhusneuvostojen keskeisin tehtävä on yhtäältä tuoda ikääntyneen väestön ääni (tarpeet, odotukset, kokemukset) suunnitteluun, päätöksentekoon ja arviointiin ja toisaalta tiedottaa ikääntyneelle väestölle vireillä olevista asioista. Vanhusneuvostojen on oltava mukana laatimassa, seuraamassa ja arvioimassa kunnan/alueen suunnitelmaa ikääntyneen väestön tukemiseksi (Vanhuspalvelulaki, 5 §) ja osallistuttava palvelujen riittävyyden ja laadun arviointiin (Vanhuspalvelulaki, 6 §). Vanhusneuvosto voi vaikuttaa valtakunnalliseen ja kunnalliseen päätöksentekoon tekemällä esityksiä, aloitteita ja lausuntoja ikääntyneen väestön näkökulmasta. Tärkeä rooli vanhusneuvostolla on yhteistyön tekemisessä erilaisten toimijoiden, kuten järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden, poliittisten päättäjien ja virkamiesten kanssa. Vanhusneuvoston tekemät ehdotukset tulevalle suunnitelmakaudelle 2015-2019 Ikäihmisten on itse lähdettävä liikkeelle niin osallistujiksi kuin vastuunkantajiksikin. Vanhuus on arvokas elämänvaihe ihmisen normaalissa kehityksessä. Ikäihmisen yksilölliset voimavarat tulee ottaa huomioon palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Näihin erityistarpeisiin kunnan on kyettävä vastaamaan siten, että kohtuuhintaiset palvelut, niin kulttuuri-, liikunta- kuin sosiaali- ja terveyspalvelutkin, ovat helposti saatavissa asuinpaikasta riippumatta. Laatimalla kirjallisen hoitotahdon ikäihminen voi varmistaa, että hoidossa noudatetaan hänen elämänarvojaan ja että mahdolliset hoitoratkaisut perustuvat hänen omaan tahtoonsa. Moni haluaa asua nykyisessä kodissaan mahdollisimman pitkään. Siksi kotona asumisen mahdollisuus on itse turvattava riittävillä muutostöillä riittävän ajoissa ja tarvittaessa myös saatava tukea kotona asumiseen. Lisäksi kunnan on huolehdittava yhteisöllisestä tuetusta asumisesta ja tehostetusta palveluasumista. Tarvittaessa hissien rakentaminen kerrostaloihin. Kunnan tulee huolehtia liikuntapuiston kokonaissuunnitelman toteutumisesta tulevina vuosina. Kunnan tulee hankkia kävelyreittien varrella oleville levähdyspaikoille penkkejä ja ylläpidettävä niiden säännöllinen huolto. Esteetön ympäristö tukee itsenäisyyttä, sosiaalista kanssakäymistä ja hoitohenkilökunnan työtä. 16 Yhteiskunnan monimutkaistuessa ja palvelutarjonnan lisääntyessä vanhuksille tulee järjestää palvelupisteitä tai palveluneuvojia, jotta vanhukset saavat riittävästi tietoa heille kuuluvista palveluista. Vapaaehtoistoiminnan edelleen kehittäminen ja vapaaehtoistoimintaa organisoiva henkilö. 4.3.6 Yksityinen palvelutuotanto Väestön ikääntyessä kuntalaisten palvelutarpeet kasvavat. Kunnalla on lakisääteinen vastuu järjestää palvelut, mutta useita vaihtoehtoja tuottaa ne. Yksityisellä ja yhdistyksen palvelutuotannolla Multian kunnan vanhustyössä on jo pitkät perinteet ja siitä saadut kokemukset ovat olleet erittäin myönteisiä. Yksityiselle palvelusektorille on systemaattisesti ohjattu jo monien vuosien aikana kotihoidontukipalveluasiakkaita, mm. siivous-, pesula- ja turvapalvelut. Osapuolet ovat olleet tyytyväisiä eikä kunnalle ole aiheutunut muita kuluja kuin tiedottamiseen ja ohjaukseen käytetty aika. Palveluseteleistä Multialla on käytössä ainoastaan taksisetelit ikäihmisille, joilla ei ole autoa tai ajokorttia, jotka asuvat sivukylillä ja kylälle ei ole järjestetty joukkoliikennettä. Seteleitä on saatavana noin yksi edestakainen matka viikossa. Palvelutuotantoon tarvitaan uudenlaista ajattelua ja uusia innovaatioita. Yksityistä ja kolmannen sektorin palvelutuotantoa tarvitaan julkisen rinnalle. Tavoitteet uudistaa vanhustenhuollon palvelutuotannon toimintatapoja: Palvelujen kehittäminen edellyttää vanhuspalveluiden kustannusten läpinäkyvyyttä ja omien toimintatapojen analysointia. Markkinoiden, yksityisen ja kolmannen sektorin osaamisen hyödyntäminen. 4.3.7 Seurakunta Luterilaisen seurakunnan toiminta vanhustyössä Harrastus, virkistys- ja kuntoutustoiminta sekä mahdollisuus vertaistukeen ovat tärkeitä sekä ikääntyneille että heidän omaishoitajilleen. Yhtenä tavoitteena onkin pyrkiä mahdollisimman hyvään yhteistyöhön järjestöjen, seurakuntien ja vapaaehtoistyöntekijöiden kans- 17 sa ja hyödyntää myös heidän voimavaransa ikääntyneiden osallisuuden ja aktiivisen elämän tukemisessa. Evankelisluterilainen seurakunta järjestää erityisesti ikäihmisille suunnattuja tapahtumia, jolloin järjestelyissä huomioidaan mahdollisuuksien mukaan esteettömyys (paikkojen valinta, kulkuluiskat ja saattajat), kuuluvuus (äänentoisto), luettavuus (tekstien koko), tilaisuuksien kesto ja liikkuminen (kyyditykset). Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi vuosittaiset Muistimessut kirkossa ja Varttuneen Väen leiripäivät leirikeskuksessa. Kirkkoherra, kanttori ja diakoniatyöntekijä vierailevat säännöllisesti palvelukeskuksessa ja päiväkeskuksessa sekä järjestävät iltahartauksia ja ehtoollisen vietoja. Myös Keuruun sairaalaan ja Vehkoon hoitokotiin tehdään vierailuja ja niissä pidetään hartauksia. Kotirannan alueella järjestetään tilaisuuksia. Seurakunnan työntekijät vierailevat myös yksittäisten ihmisten luona sekä laitoksissa että kotona. Kirkon useimmat yleisötilaisuudet ja jumalanpalvelukset yhdistetään kuulumaan Palvelukeskus Poukamassa. Kotikäyntejä tehdään joko asianosaisen omasta pyynnöstä tai kotihoidon, omaisten tai naapurien ehdotuksesta. Kirkkoherra tekee myös onnittelukäyntejä. Syksyisin pidetään yhteissyntymäpäiväjuhlat 70, 75 ja 80 vuotta täyttäville seurakuntakodilla. Omaishoitajille on järjestetty virkistyspäiviä sekä omassa seurakunnassa, lähiseurakunnissa että rovastikunnallisesti. Omaishoitajien, hoitohenkilökunnan ja omaisten tueksi seurakunta kouluttaa saattohoitoon erikoistuneita vapaaehtoisia tukihenkilöitä. Periaatteessa kaikki seurakunnan toiminta on avointa myös ikäihmisille. Heitä käy esimerkiksi kirkkokuoron harjoituksissa, seurakunnan aamupalalla ja retkillä. Heidän tukenaan seurakunnan taholla toimivat varsinaisen henkilökunnan lisäksi ahkera vapaaehtoisten joukko. He mm. antavat asiointiapua, tekevät kotikäyntejä ja ulkoiluttavat. Vapaaehtoiset järjestävät myös aktiivisesti erilaisia tapahtumia. Seurakunta ei toimi yksin vaan yhteistyössä muiden seurakuntien kanssa. Tämä koskee varsinkin pienempiä erityisryhmiä, kuten eri vammaisryhmät. Eri työalat seurakunnan sisällä tekevät yhteistyötä myös ikäihmisten hyväksi. Yhteistyössä järjestöjen ja kunnan kanssa valmistellaan mm. kuukausittaiset muistipäivät sekä omaishoitajien ja vapaaehtoisten virkistyspäivät. Multian lähetysyhdistyksen toiminta vanhustyössä Multian lähetysyhdistyksellä on ollut säännöllistä toimintaa paikkakunnalla 1970-luvulta asti. Kaikille avoimia tilaisuuksia ovat tiistaisin pidettävät raamattupiirit ja sunnuntaisin jumalanpalvelukset, samoin muutaman kerran vuodessa järjestettävät raamattupäiväviikonloput. Tarvittaessa vierailuja järjestetään niiden vanhusten luokse, jotka eivät enää jaksa tai kykene tulemaan seurakunnan tilaisuuksiin. Kodeissa tapahtuvat vierailut ovat pienimuotoisia, mutta haluttuja ja toivottuja. Vierailuja on tehty myös sairaaloihin, terveyskeskuksiin ja palvelukeskus Poukamaan, jossa on järjestetty sovitusti iltahartauksia. 18 Kaikki vierailut tehdään asianomaisten omasta pyynnöstä. Multian rukoushuoneeseen, joka sijaitsee Multian keskustassa entisen Matkahuollon tiloissa, on erilaisia apuvälineitä tarvitsevien helppo tulla, sillä tilaan ei ole portaita. Rukoushuoneella on pidetty myös muistotilaisuuksia. Lähetysyhdistys on halukas yhdessä muiden seurakuntien sekä vanhus- ja vammaispalvelujärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa järjestämään erilaisia sekä ikäihmisille että vammaisille suunnattuja hartaustilaisuuksia Lisäksi yhdistys on tehnyt lähetystyötä Intiassa vuosikymmeniä, ja työ jatkuu edelleen. Lähetystyötä koskevia tilaisuuksia on myös mahdollista järjestää. Tavoitteet hyvälle toiminnalle seurakuntien kanssa: Jumalanpalveluksien ja muidenkin tilaisuuksien kuuluminen palvelukeskuksessa. Kirkkoherran, kanttorin ja diakonin tunnit ja vierailut. Iltahartaudet. Virkistystapahtumat. Vapaaehtoisten saattohoitotoiminnan hyödyntäminen. 4.3.8 Vapaaehtois- ja järjestötoiminta Multialla on erityisen paljon suunniteltua vapaaehtoistyötä sekä yhteistyötä järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Vapaaehtoistoiminnalla on jo pitkä historia ja perinteet. Talkoot ja muu yhteinen auttaminen ovat olennaisesti kuuluneet multialaisten toimintatapoihin. Vapaaehtoiset toimivat tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin auttaen erilaisissa tehtävissä ilman rahallista korvausta ja työntekijän vastuuta. Vapaaehtoiset eivät korvaa hoitotyötä, vaan he toimivat apuna ja tukena, ystävinä, saattajina. Toiminnan tulee olla luotettavaa, turvallista ja luottamuksellista, joten se edellyttää sitoutumista ja myös vaitiolovelvollisuutta. Työ vastaavasti antaa tekijän elämään merkitystä ja mielekästä tekemistä ja auttamisen iloa. On erittäin tärkeää, että vapaaehtoisista pidetään hyvää huolta, heidän työtään arvostetaan ja kiitetään yhteisissä illanvietoissa. Tavoitteet hyvälle vapaaehtoistoiminnalle: Toiminta on organisoitua, järjestelmällistä ja kirjattua. 19 Vapaaehtoisten rekrytointi on jatkuvaa ja se tehdään yhteistyössä eri järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Kaikki vapaaehtoiset perehdytetään asiakaskuntaan ja eri yksiköihin. Kaikkien vapaaehtoisten kanssa pyritään tekemään sopimukset ja tarvittavat vakuutukset. Henkilökunta sitoutuu auttamaan ja perehdyttämään vapaaehtoisia ja näkee toiminnan tärkeänä lisänä ikäihmisten hyvinvoinnissa. Vapaaehtoistyöntekijöitä motivoidaan, tuetaan, koulutetaan ja pyritään järjestämään virkistystä. Nämä toimivat viesteinä vapaaehtoistyön tärkeydestä. 4.4 Kotona asumista tukevat toiminnot, palvelut ja niiden kehittäminen 4.4.1 Ennaltaehkäisevät palvelut Ikäihmisten palveluissa on kehitettävä ensisijaisesti ennaltaehkäiseviä palveluja ja lisättävä yleistä väestön ikääntymistietämystä sekä neuvontaa, jotta ikääntyvillä ihmisillä on mahdollisuus tiedon avulla tehdä omia valintoja ja osallistua oman ikääntymisensä ja elämänsä suunnitteluun. Multialla on järjestetty jo useamman vuoden ajan Muistipäiviä, joissa eri asiantuntijat luennoivat ikääntymisestä. Myös kansalaisopisto on järjestänyt kaikille kuntalaisille avoimia yleisöluentoja. Lisäksi tarvitaan asennekasvatusta ja eri sukupolvien välistä yhteistyötä, jota voidaan luoda avoimilla tilaisuuksilla ja keskustelufoorumeilla. 4.4.2 Palveluneuvonta ja –ohjaus Kotihoidon ja tukipalvelujen piiriin hakeudutaan palveluneuvonnan kautta. Palveluneuvoja antava työntekijä tarjoaa tietoja palveluista ja arvioi kotikäynnillä palvelutarpeen ikäihmisen toimintakyvyn, kodin ja ympäristön olosuhteiden sekä omaisten osallistumisen perusteella. Palveluneuvoja antava työntekijä kokoaa palvelut asiakkaan tueksi. Palveluneuvonta on asiakaslähtöistä työtä, jonka tavoitteena on tunnistaa ikäihmisen yksilölliset tarpeet ja voimavarat. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa pyritään tukemaan ikäihmisen toimintakykyä niin, että kotona asuminen turvallisesti onnistuu mahdollisimman pitkään. Palveluohjauksen periaatteena on tarjota yksittäiselle ikäihmiselle henkilökohtaista ammatillisten resurssien yhteen kokoamista ja myös niiden käytännön organisointia siten, että ikäihminen saa tarvittavat tiedot sosiaali- ja terveydenhuollosta ja muusta sosiaalipalvelusta. 20 Palveluohjauksessa korostuu asiakaslähtöinen ja ehkäisevä työote, jonka tavoitteena on voimaannuttaa ikäihmistä hyödyntämällä hänen omia voimavarojaan ja tukiverkostojaan. Palveluohjaajan tulee olla eri palveluiden asiantuntija, joka huolehtii palveluiden saatavuudesta asiakkaalle ja tarvittaessa suunnitelmien etenemisestä. Palveluohjaaja voi toimia myös asiakkaan puolestapuhujana ja asiakkaan oikeuksien puolustajana, mikäli epäkohtia ilmenee palvelujen saatavuudessa. Palveluohjaajan tehtävä on asiakkaan motivoiminen ja tukeminen sekä palveluiden ja suunnitelmien yhteensovittaminen. Palvelujen yhteensovittaminen vaatii viranomaisten välisten vastuiden selkeää sopimista asiakaskohtaisesti sekä yhteisten pelisääntöjen ja konkreettisten tehtävien sopimista. Palveluohjauksen tavoitteena on tunnistaa asiakkaan yksilölliset tarpeet ja järjestää hänen tarvitsemansa palvelut saatavissa olevien resurssien avulla. Palveluohjauksen toteutuksessa voidaan käyttää moniammatillista yhteistyöryhmää, johon kootaan eri alojen tai ammattiryhmien asiantuntemusta asiakkaan kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi. Palvelutarpeen arvioinnin tekee pääsääntöisesti kotihoidon sairaanhoitaja. Palvelutarpeen ja toimintakyvyn arvioinnissa käytettään RAI arviointimenetelmää. Tavoitteet hyvään palveluneuvontaan: Palveluneuvonnalla on selkeä malli. Vuonna 2014 päivitetty ikäihmisten palveluopas. Päivitetään kunnan nettisivut ikäihmisten palveluista. Palveluneuvontaa edellytetään koko henkilökunnalta. Tavoitteet hyvään palveluohjaukseen: Palveluohjausta tekee pääsääntöisesti kotihoidon sairaanhoitaja / -t. Palveluohjaus on työtapa, joka korostaa asiakkaan etua. Palveluohjauksella pyritään tukemaan asiakkaan omia voimavaroja. Asiakkaalle tehdään kokonaistilanteen kartoitus RAI -arvointimenetelmää käyttäen ja laaditaan kirjallinen palvelusuunnitelma, jonka toteutumista seurataan. 21 4.4.3 Hyvinvointia tukevat kotikäynnit Ennaltaehkäisevässä palveluohjauksessa hyödynnetään ennaltaehkäisevistä kotikäynneistä saatua tietoa ikäihmisten voimavaroista ja tulevista odotuksista. Ehkäisevät kotikäynnit mahdollistavat varhaisen puuttumisen ikäihmisten toimintakyvyn ja terveydentilan heikkenemiseen ja tukevat kotona asumista. Kaikille 80 vuotta täyttäneille tarjotaan mahdollisuus hyvinvointia edistävään HEHKO (hyvinvointia edistävät kotikäynnit) kotikäyntiin. Seututerveyskeskus kutsuu kaikki 70 vuotta täyttävät terveystarkastukseen. Käyntien tarkoituksena on tiedottaa palveluista, selvittää hyvinvointia ja terveyttä vaarantavia riskitekijöitä sekä kodin ja lähiympäristön turvallisuutta. Laatusuositusten mukaan erityishuomio on kohdennettava riskiryhmiin, joita ovat esimerkiksi taloudelliselta asemaltaan heikossa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevat, monisairaat tai sairaalakierteessä olevat ikäihmiset, kaatumis- ja muille tapaturmille alttiit henkilöt, hiljattain leskeytyneet ja yksinäiset ikäihmiset. Näiden pohjalta palveluohjaaja voi ennakoida ikäihmisten tulevaa palveluiden tarvetta ja ylläpitää voimaannuttavia tekijöitä. Tavoitteet hyvän ennaltaehkäisevän toiminnan toteutumiseen: Riittävä tiedottaminen. 70 vuotta täyttäneille tarjotaan mahdollisuus terveystarkastuksiin. 80 vuotta täyttäneille tarjotaan mahdollisuus palvelutarpeen arviointiin. Varhainen puuttuminen. Terveellisten elintapojen edistäminen mm. ravitsemus, liikunta ja lihaskunnon ylläpitäminen. Kotitapaturmien ehkäisy. 4.4.4 Fysioterapiapalvelut Fysioterapiapalvelujen tavoitteena on parantaa ja ylläpitää ikääntyvän väestön toimintakykyä ja kotona selviytymistä sekä aktivoida ikääntyviä osallistumaan toimintakykyä ylläpitävään toimintaan. 22 Kuntoneuvola Kuntoneuvolassa voi varata ajan fysioterapeutin / kuntohoitajan tai toimintaterapeutin vastaanotolle. Vastaanotolla tehdään arvio toimintakyvystä sekä annetaan ohjausta omaehtoiseen kuntoutumiseen kirjallisine ohjeineen. Tarpeen mukaan varataan kontrolliaika omaehtoisen harjoittelun seurantaa varten. Fysioterapeutin vastaanottoajan voi varata oma-aloitteisesti tai terveydenhuoltoalan ammattilaisen ohjaamana. Kirjallista lähetettä ei tarvita. Vastaanotto on joko Keuruun tai Multian terveysasemalla. Käyntimääriksi sovitaan yleensä yhdestä kuuteen kertaan. Sairaanhoidolliset käynnit Sairaanhoidollinen kuntoutus liittyy kiinteästi johonkin akuutisti tulleeseen toimintakyvyn laskuun. Taustalla voi olla tapaturma, suunniteltu operaatio tai sairauskohtaus. Sairaanhoidollisella jaksolla tulee olla yhdessä asiakkaan kanssa laadittu tavoite/tavoitteet sekä keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Käyntimäärät sovitaan harkinnan mukaan. Lääkinnällinen kuntoutus Lääkinnällisen kuntoutuksen kohderyhmänä ovat henkilöt, joiden vajaakuntoisuus on pitkäaikaista tai pysyvää. Lääkinnällisen kuntoutuksen käynnistämiseksi asiakkaalle varataan aika kuntoneuvolaan, jossa tehdään toimintakyvyn arvio sekä esitys lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmälle. Terapian tulee olla tavoitteellista. Lääkinnällisenä kuntoutuksena hankituista apuvälineistä sekä yksilöterapioista lähetetään asiakkaalle kirjallinen päätös. Kotikäynnit Fysioterapeutit ja kuntohoitajat voivat tehdä kotikäyntejä apuvälinetarpeen ja kotona selviytymisen arvioimiseksi tilanteissa, joissa toimintakyvyn alenemisen myötä kotona selviytyminen on vaikeutunut. Apuvälinelainaus Fysioterapian yhteydessä toimii apuvälinelainaus. Apuvälinelainaamosta on mahdollista lainata omatoimisuuden tueksi apuvälineitä liikkumiseen ja kotona selviytymiseen. Tavoitteet hyviin kuntoutuspalveluihin: Kuntoutuksen kohdentaminen edellyttää kuntoutustarpeiden ja – perusteiden tarkkaa määrittämistä, jotta ne ikäihmiset, jotka hyötyvät kuntoutuksesta, saavat tarkoituksenmukaiset kuntoutuspalvelut. Asiakkaiden fyysisestä kunnosta huolehtiminen kuuluu kaikille työntekijöille, ei pelkästään fysioterapeuteille. Kaikissa ikäihmisten palveluissa otetaan käyttöön toimintakykyä ja kuntoutusta edistävä työtapa ja sen lisäksi hyödynnetään kohdennetusti varsinaisia kuntoutusmahdollisuuksia. 23 Lyhyiden laitoskuntoutusjaksojen jälkeen kuntoutus tulisi siirtää mahdollisimman nopeasti asiakkaan kotiin ja varmistaa tiedonkulku laitoksen ja kotihoidon välillä. Kotihoito osallistuu ikäihmisten kuntoilun edistämiseen tekemällä suunniteltua kotijumppaa asiakkaan kanssa. Kaikkiin päivätoimintaryhmiin ja lyhytaikaiseen palveluasumiseen yhdistetään ikäihmisten fyysinen kuntoutus. Asiakkaiden fyysisestä kunnosta huolehditaan myös pitkäaikaishoidon yksiköissä, toimintarajoitteista huolimatta. Apuvälineiden tarpeiden arviointi, niiden hankinta, saatavuus ja käytön ohjaus ovat olennainen osa ikäihmisten kuntoutuspalveluja. 4.4.5 Hammashoito Hammaslääkärin ja suuhygienistin vastaanotot toimivat arkipäivisin ajanvarauksella. Arkipyhinä ja viikonloppuisin kiireellinen ensiapu järjestetään keskitetysti yhteistyössä Jyväskylän yhteistoiminta-alueen Jyväskylän keskustan hammashoitolassa Tapionkadulla. Ikääntyvällä väestöllä on yhä useammin omat hampaat suussa, joten on yhä tärkeämpää, että heidän suuhygieniastaan huolehditaan. Jos ihminen ei pysty itse pesemään hampaitaan, tulee häntä hoivaavan henkilön huolehtia pesusta. Hammashoitolasta saa omahoitoon opastusta ja tukea. 70-vuotiaat kutsutaan suuhygienistin vastaanotolle maksuttoman suun terveystarkastukseen, hoidon tarpeen arviointiin ja oma hoidon ohjaukseen. Yhteistyö suun terveydenhuollon ja vanhuspalvelujen välillä on tässä erittäin tärkeää. Tavoitteet hyvään suun terveyden hoitoon: Suuhygieniasta huolehtiminen, tupakoimattomuus, terveellinen ruokavalio ja säännölliset hammashoitokäynnit. Yhteistyö omaisten, kotihoidon ja palvelukeskuksen henkilökunnan kanssa on ensisijaisen tärkeää. Usein ikääntyneen suun terveys romahtaa viimeisenä vuotena kotona – kotihoidon henkilökunta tärkeässä roolissa myös suun terveyden hoidossa. Suun sairauksien ehkäisy tulee olla osa kroonisten kansansairauksien ehkäisyohjelmia. Säännölliset hammashoitokäynnit ikääntyneille – suun terveydenhuoltohenkilöstöllä oltava riittävästi geriatrista osaamista. Riittävä apu suun omahoitoon – sosiaali- ja terveydenhuolto henkilöstön ja omaisten koulutus. Hyvät hoito-ohjeet ja yksilölliset hoitotuotteet ikääntyneelle potilaalle. 24 4.4.6 Muistisairaiden palvelut Dementoivat sairaudet ovat ikäihmisillä merkittävin palvelutarvetta lisäävä tekijä. Dementiaoireisten ikäihmisten hoidon ja palvelun järjestäminen on keskeinen kokonaisuus, kun suunnitellaan ja mitoitetaan ikääntyneiden palveluita. Muistisairauksien varhaisdiagnostiikka, kuntoutustoiminta sekä hoito- ja hoivapalveluiden kehittäminen vaativat jatkuvaa tehostamista. Mahdollisimman varhain suoritetut perustutkimukset jouduttavat hoidettavien muistisairauksien löytymistä ja niiden varhaista hoitoa. Asiakkaan ja omaisten asianmukainen neuvonta ja tuki edistävät kotihoidon jatkumista ja siirtävät tehostettuun palveluasumiseen joutumista. Muisti- ja dementianeuvonnan tehtävänä on tukea muistipotilasta oikea-aikaisesti ja kokonaisvaltaisesti varhaisesta tapaustunnistuksesta aina tehostettuun palveluasumiseen. Tavoitteena on muistihäiriöisen henkilön oireiden kartoitus ja hoitoonohjaus sekä dementoituvan potilaan ja hänen läheistensä palveluneuvonta, tukeminen ja ohjaus kotona asumisen tukemiseksi. Tarvittaessa tehdään myös kotikäyntejä. Muistihoitajat tekevät yhteydenoton jälkeen lääkärin ohjelmoimia testauksia ja verikokeita sekä toimivat muutenkin lääkärin työparina arvioitaessa asiakkaan muistiin liittyviä asioita. Muistiasioissa auttavat myös kaikki muut vanhuspalvelujen työntekijät. Muisti- ja dementianeuvonta ja testaukset sekä mahdollinen kotikäynti ovat asiakkaalle maksuttomia. Mikäli muistioireilu huolestuttaa asiakasta itseään tai omaisia, ja etenkin mikäli muistiongelmasta aiheutuu merkittävää haittaa tai henkilön toimintakyky ja arkiselviytyminen ovat heikentyneet, vastaanottoajan voi varata joko Multian terveysaseman ajanvarauksesta tai suoraan muistihoitajalta. Tavoitteet hyvään muistipalvelutoimintaan: Toimitaan Multialle laaditun muistisairaan hoitoketjumallin mukaisesti. Kehitetään muistisairaiden kuntoutuksen toimintamallia. 4.4.7 Hyvinvointiteknologia ikääntyvien hyvinvoinnin tukena Hyvinvointiteknologialla tarkoitetaan tietoteknisiä ja teknisiä ratkaisuja, joilla ylläpidetään tai parannetaan ikääntyvän elämänlaatua, hyvinvointia tai terveyttä. Teknologiaa hyödyntämällä voidaan edesauttaa mielekästä arjessa selviytymistä ja tuottaa turvallisuutta niin ikääntyneelle itselleen kuin myös lähipiirille. 25 Ikääntyvien turvallisuutta voidaan lisätä teknologian avulla monin eri tavoin. Kotona asuvat ikäihmiset hyötyvät turvapuhelimista ja – rannekkeista, joiden avulla ikääntyvä saa hätätilanteissa apua. Hellavahti ja sähkölaitteisiin asennettavat turvakytkimet parantavat paloturvallisuutta. Erilaiset ovi- ja liiketunnistimet hälyttävät apua paikalle jos esimerkiksi muistisairas ikääntyvä lähtee kodistaan. Gps - paikantimet auttavat löytämään eksyneen muistisairaan. Erilaiset kamerajärjestelmät voivat vähentää omaisten huolta kotona asuvasta läheisestä. Matkapuhelimet ovat huomattavasti lisänneet ikäihmisten turvallisuutta kodin ulkopuolella liikuttaessa. Turvapuhelimet ja –rannekkeet, kameravalvonta, ovihälyttimet, sprinklerit ja hellavahdit helpottavat henkilökunnan työtä ja niiden avulla henkilökunta pystyy reagoimaan nopeasti asiakkaiden hyvinvointia uhkaaviin tekijöihin. Ikääntyvän toimintakyvyn heiketessä, osallistuminen kodin ulkopuolisiin tapahtumiin usein vähenee. Parhaimmillaan viestintäteknologia tuo maailman ikäihmisen luokse. Internetin avulla voi skypettää kaukana asuvien omaisten ja ystävien kanssa, kirjoittaa omaa blogia, väitellä keskustelupalstoilla itseä kiinnostavista asioista, hankkia tietoa eri asioista ja lukea päivän uutiset iltapäivälehdestä. Uuden oppiminen ja kaksisuuntainen kommunikointi edistävät ikääntyvän muistia ja auttavat pysymään tässä hetkessä kiinni. Aistirajoitteiset ikääntyvät hyötyvät kommunikaattorista, näköpuhelimesta, kuulokojeista, induktiosilmukasta ja tietokokeeseen asennettavasta suurennus- ja ruudunlukuohjelmasta. Tekniikka auttaa ikääntyvää hallitsemaan omaa elämäänsä paremmin. Pankkiasioita, ajanvarauksia, ostoksia ja ilmoittautumista voidaan hoitaa tietokoneen avulla. Tavoitteet hyvinvointiteknologian hyödyntämiseen: Parantaa ikäihmisten turvallisuutta. Lisätä ikäihmisten osallisuutta. Tuoda lisää elämän laatua ja sisältöä. Helpottaa kommunikoinnissa. Edistää uusien asioiden oppimista. Helpottaa ja monipuolistaa henkilökunnan työskentelyä. 4.4.8 Palveluliikenne Liikkumismahdollisuuksien järjestäminen kotoa palveluiden ääreen ja takaisin on keskeinen kotona asumista tukeva palvelumuoto. Useissa tutkimuksissa liikkumismahdollisuuk- 26 sien väheneminen palveluiden luokse on nähty ensimmäisenä kotona asumista heikentävänä tekijänä. Toimivalla palveluliikenteellä voidaan edistää vanhusten selviytymistä omassa kodissa ja mahdollistaa asioinnin lisäksi harrastustoimintaan osallistuminen. Koska Multialla ei ole paikallisliikennettä, palveluliikenteen järjestäminen on ollut välttämätöntä. Sivukyliltä keskustaan on järjestetty liikennettä siten, että Multian taksit ajavat Isojärven ja Nikaran lenkin keskiviikkoisin automaattisesti reittiliikenteenä. Jos ei asu kyseisellä reitillä, taksinkuljettajalle on soitettava, jotta voidaan poiketa normaalista reitistä – mikäli asuinpaikka osuu samalle suunnalle. Reitti kierretään myös perjantaisin, mikäli on vähintään kolme kyydin tilaajaa. Hyvän palveluliikenteen toimivuus ja kehittäminen: Toimiva ja tehokas palveluliikenne, jota seurataan ja tarvittaessa pyritään lisäämään kysynnän kasvaessa. Tavoitteena voisi olla lisätä palveluliikennettä myös ilta- ja viikonloppumenoihin suunnitelmakaudella 2015-2019. 4.4.9 Päiväkeskustoiminta Päivätoiminnan tarkoitus on tukea ikäihmisten kotona asumista, lisätä sosiaalista kanssakäymistä ja virkistää mieltä. Toiminta on tarkoitettu hoivaa tarvitseville asiakkaille ja sitä järjestetään palvelukeskus Poukaman yhteydessä. Toimintaan kuuluu virkistystoiminnan ja yksilöllisen avustamisen lisäksi mm. liikuntaa, kuntoutusta, saunotusta sekä ruokailua. Monet omissa kodeissaan asuvat ikäihmiset ovat passiivisia, toimintarajoitteisia ja yksinäisiä. Moni viettää kaikki päivät kotinsa sisätiloissa radiota kuunnellen, televisiota katsellen tai nukkuen. Moni ei yksin pääse, halua eikä uskalla lähteä ulos. Monella ei ole omaisia tai läheisiä auttamassa. Sen sijaan ikäihmisillä, joilla on aktiiviset omaiset, on myös paljon aktiviteetteja arjessaan. Kotihoidon työntekijöiden aika ei välttämättä riitä ikäihmisten kanssa ulkoiluun. Kerran viikossa tapahtuva liikkuminen päiväkeskuksessa ei riitä. Asiakkaita on myös vaikea saada lähtemään päiväkeskuspäivänä ulkoilemaan. Vaikka päiväkeskuspäivä on monelle mieluisa ja tärkeä päivä, se on myös raskas. Asiakkaita väsyttää jo pelkästään uudessa ympäristössä oleminen ja muiden kanssa seurusteleminen, mikä monelle yksinäiselle vanhukselle on päiväkeskuspäivässä tärkeintä. Moni kieltäytyy liikunnasta tai väsyy kohtuuttomasti jo esimerkiksi aivan lyhyen matkan kävelystä. Asiakkaita hyödyntäisi eniten arjessa ja asiakkaiden kotoa käsin tapahtuva liikunta, tällöin aktivointia tapahtuisi pitkin viikkoa. 27 Tavoitteet hyvään päiväkeskustoimintaan: Ylläpitää ja lisätä ikäihmisten toimintakykyä ja edistää heidän kotona selviytymistään. Antaa sisältöä arkeen ja ylläpitää yhteyttä muihin ihmisiin. Tukea omaisia ja helpottaa heidän tilannettaan. Innostaa fyysiseen aktiivisuuteen. 4.4.10 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa hoidon ja huolenpidon järjestämistä omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki on yksi vaihtoehto kotona selviytymisen tukemisessa ja sen toivotaan siirtävän palveluasumisen ja pitkäaikaishoidon tarvetta. Omaishoidon tuki porrastetaan hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Tukeen sisältyy omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio, omaishoitajan vapaa ja omaishoitoa tukevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, jotka kaikki kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunta huolehtii määrärahojensa puitteissa. Multialla taloudellista tukea maksetaan kolmen hoitopalkkioluokan mukaisesti riippuen hoidettavan avun tarpeesta. Omaishoidon tukea voi saada, jos hoito on päivittäin sitovaa ja hoidettava tarvitsee apua useissa arjen askareissa. Hoidon tarve selvitetään yhteistyössä palveluohjaajan kanssa. Omaishoidon tukea haetaan kirjallisesti. Tavoitteet hyvään omaishoitoon: Tuetaan omaishoitoperhettä kokonaisvaltaisesti palveluohjauksen ja - neuvonnan keinoin. Tehdään kotikäynti, jossa kartoitetaan omaishoitoperheen selviytyminen arjessa. Omaishoidettaville tarjotaan päivätoimintaa, tukipalveluja ja kotihoitoa. Omaishoidettaville järjestetään kuntouttavaa ja tavoitteellista lyhytaikaishoitoa. Omaishoitajan työkykyä ylläpidetään järjestämällä retkiä ja muuta virkistystä. 28 Järjestetään ergonomia ja apuvälineopastusta. Omaishoitajalle mahdollistetaan osallistuminen toimintaan järjestämällä tarvittaessa hoidettavalle huolenpito opastuksen ajaksi. 4.4.11 Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito on palvelukokonaisuus, johon sisältyvät sekä kotipalvelu että kotisairaanhoito. Kotihoidon palveluita saavat asiakkaat, jotka tarvitsevat alentuneen toimintakyvyn, sairauden tai muun syyn vuoksi apua selviytyäkseen kotona. Ikäihmisen hyvä kotona asuminen nähdään yhtenäisenä hallittavana prosessina, johon kuuluvat asiakkaan asuinympäristöstä huolehtiminen ja hänen terveyden ja fyysisen toimintakyvyn vahvistaminen. Sosiaalisen elämän tukeminen, kuten osallisuuden ja toiminnallisuuden mahdollistaminen ja henkisen hyvinvoinnin tukeminen ovat merkittäviä asioita ikäihmisten hyvinvoinnissa. Kotihoidolta edellytetään monisairaan paljon hoitoa ja tukea tarvitsevan ikäihmisen hoitoa kotona sekä tilapäisesti tehostettua sairaanhoitoa vaativan asiakkaan hoitoa kotioloissa. Kotihoidon tavoitteena on yhteistyössä omaisten ja eri yhteistyötahojen kanssa tukea asiakkaan selviytymistä omassa kodissaan tai kodinomaisessa ympäristössä mahdollisimman pitkään. Asiakkaalle laaditaan kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma tarvittavista palveluista ja tukitoimista yhdessä asiakkaan, hänen omaisensa ja kotihoidon kesken. Kotihoitoa toteutetaan asiakaslähtöisesti RAI -arviointijärjestelmää hyödyntäen. Kotihoito on kotona selviytymisen ja toimintakyvyn tukemista, terveyden- ja sairaudenhoitoa ottaen huomioon asiakkaan omat voimavarat. Kotihoidon tarkoituksena on auttaa asiakasta sellaisissa asioissa, joista asiakas ei selviydy itsenäisesti tai omaisten avulla. Kotihoidon pääsisältönä on asiakkaan perus- ja lääkehoidon toteutus sekä omatoimisuuden aktivointi ja toimintakyvyn ylläpitäminen. Kotihoito toimii sekä aamu- että iltavuoroissa. Yöhoidosta huolehtivat Omakodin työntekijät. Koti- ja tukipalveluista peritään perusturvalautakunnan vuosittain vahvistama maksu. Tavoitteet hyvään kotihoitoon: Oikea-aikaiset ja riittävät asiakkaiden tarpeen mukaiset palvelut. Kotihoidon perustuminen yhdessä asiakkaan ja hänen halutessaan omaisen kanssa laadittuun hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Kuntouttavan työtavan noudattaminen ja asiakkaan tukeminen voimavaralähtöisesti ja omatoimisuuden ja toimintakyvyn edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Palveluiden arvioinnissa käytetään RAI –arviointimenetelmää. 29 Kaikilla säännöllisen kotihoidon asiakkailla on vastuuhoitaja, henkilökohtainen hoito- ja kuntoutussuunnitelma ja sen seuranta. Hyvä yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Motivoitunut ja koulutettu henkilökunta. Tavoitteellinen toiminta ja hyvä kirjaaminen. Kotihoidon saannin kriteerien päivittäminen. Tukipalvelut Kotihoidon tukipalvelut sisältävät siivous-, ateria-, hygienia- , asiointi- , kuljetus ja turvapalvelut sekä omaishoidon tuen. Tukipalvelujen avulla pyritään tukemaan iäkkäiden kotona asumista riittävän varhaisessa vaiheessa. Tukipalveluiden avulla ehkäistään vaikeamman avuttomuuden syntyä. 4.4.12 Lyhytaikaishoito Lyhytaikais- eli vuorohoito on tilapäistä hoivaa ja huolenpitoa palveluasumisen yksiköissä. Lyhytaikaishoidossa seurataan ikäihmisen terveydentilaa ja lääkitystä sekä vahvistetaan hyvinvointia. Vuorohoito tarjoaa myös omaishoitajalle mahdollisuuden viettää vapaapäiviään. Vuorohoidosta sovitaan palveluohjaajan kanssa. Lyhytaikaishoidon tulee olla kuntouttavaa, virkistävää ja ikäihmisen omia voimavaroja vahvistavaa toimintaa. Toiminnan tavoitteena on, että asiakas voisi elää lyhytaikaishoidossa kotihoitoa vastaavaa elämää eikä hänen kuntonsa saisi huonontua jakson aikana. Tavoitteet hyvään lyhytaikaishoitoon: Tarvittaessa lisätään kuntouttavia lyhytaikaishoitopaikkoja kotona asuvien tueksi. Asiakkaita hoidetaan kokonaisvaltaisesti ja hoidolle asetetaan tavoitteet. Mahdollisuuksien mukaan kehitellään fysioterapeutin palveluja lyhytaikaishoidon jaksoille. Asiakkaan ja omaisten toiveita huomioidaan ja kunnioitetaan. Hyvä yhteistyö kotihoidon kanssa. 30 4.5 Palveluasumiseen ja tehostettuun palveluasumiseen vastaaminen Asumispalvelut on tarkoitettu ikäihmisille, jotka tarvitsevat eri syistä tukea ja palveluja asumisensa järjestämiseen. 4.5.1 Palveluasuminen Vanhaintuen vuokra-asunnot tarjoavat mahdollisuuden silloin, kun oman kodin toimintaympäristö ei enää ole sopiva. Vuokra-asuntojen sijainti mahdollistaa palvelujen paremman saatavuuden. Kotirannan alueella on yhteensä viisi vuokrataloa, joissa asuinhuoneistoja 48 kappaletta. Kotihoidon henkilökunta on paikalla aamu- ja iltavuoroissa ja yöhoito järjestetään tarvittaessa Omakodilta. Vanhaintuen vuokra-asuntoihin haetaan asuntohakemuslomakkeella, joita saa kunnanviraston neuvonnasta. 4.5.2 Tehostettu palveluasuminen Palvelutaloasuminen on vaihtoehto niille ikääntyneille, jotka eivät pärjää kotona runsaankaan kotihoidon tuen turvin eli tarvitsevat jatkuvasti apua selviytyäkseen päivittäisistä toimistaan. Multian kunnalla on neljä palveluasumisen yksikköä palvelukeskus Poukamassa. Henkilökunta on näissä yksiköissä paikalla ympäri vuorokauden. Päätökset palvelutaloasumisesta tehdään moniammatillisessa Musito – ryhmässä. Tavoitteet hyvään tehostettuun palveluasumiseen: Hyvä ikääntyminen kodinomaisessa ympäristössä yksilöllisten ja asukaslähtöisten palvelujen turvin. Ikäihmisten kokonaisvaltaisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tukeminen kuntouttavalla työotteella. Ammattitaitoinen ja välittävä henkilökunta antaa ikäihmisille turvallisuuden tunteen ja lämmön. 31 4.5.3 Laitoshoito Multialla ei ole laitoshoitoa. 4.5.4 Perhehoito Ikäihmisten perhehoito on inhimillinen, kotoisan ja turvallisen arjen mahdollistava hoivamuoto. Se antaa hyvät mahdollisuudet käyttää yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä ja kokemista, hoivan ja huolenpidon perustana. Perhehoito voi olla jatkuvaa, jolloin ikäihminen saa tarvitsemansa hoivan ja huolenpidon mahdollisesti vuosien ajan. Lyhytaikainen perhehoito tarjoaa mm. mahdollisuuden omaishoidon sijaishoitoon tai tukeen toipilasaikana ennen kotiutumista sairaalahoidon jälkeen. Perhehoidon järjestäminen ja sen valvonta on kunnan tehtävä. Kunta päättää, tarjoaako se perhehoitoa lastensuojelun, kehitysvammaisten ja vammaisten henkilöiden sekä ikäihmisten ja mielenterveyskuntoutujien hoitomuotona. Kunta myös vastaa ja tekee päätökset siitä, miten se järjestää perhehoitopalvelut. Multialla ei vielä ole ollut tarvetta ikäihmisten perhehoidolle, mutta tulevaisuudessa se huomioidaan yhtenä vaihtoehtona palveluja järjestettäessä. 4.6 Palvelujärjestelmän toimivuuden edellytykset 4.6.1 Henkilöstö ja johtaminen Tavoitteena on, että kaikilla ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluissa toimivilla työntekijöillä on sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammatillinen koulutus. Lisäksi tavoitteena on, että mahdollisimman monella on perus-, jatko- ja/ tai täydennyskoulutuksessa hankittu gerontologinen asiantuntemus ja erikoisammattitutkinto. Henkilöstön mitoituksessa pyritään täyttämään valtakunnalliset suositukset siten, että ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön vähimmäismääräksi vaaditaan 0,5 – 0,6 työntekijää asiakasta kohden vuorokaudessa. Hyvä henkilöstömitoitus tarkoittaa 0,7 – 0,8 hoitotyöntekijää asiakasta kohden ympärivuorokautisessa hoidossa sekä dementia-, intervalli- ja kuntoutusyksiköissä 0,8 hoitotyöntekijää asukasta kohden. Lisäksi mitoituksessa huomioidaan asiakkaiden toimintakyky ja avun tarve sekä erityisosaamista edellyttävien asiakkaiden, kuten käytösoireisten dementia-asiakkaiden, vanhuspsykiatristen asiakkaiden ja kuntoutusta vaativien asiakkaiden määrä. Avohuollon hen- 32 kilöstömitoitusta suunniteltaessa huomioidaan asiakkaan oikeudet saada riittävät ja tarpeen mukaiset palvelut oikea-aikaisesti. Henkilöstön määrä, koulutusrakenne, osaaminen ja työhyvinvointi ovat palveluiden laadun ja vaikuttavuuden varmistamisen perusta. Oikealla henkilöstömitoituksella, hyvällä johtamisella ja mahdollisuudella vaikuttaa oman työn kehittämiseen turvataan Multian kunnan kilpailukyky työnantajana. Vanhuspalvelujen varahenkilöjärjestelmä toimii hyvin, mutta tulevaisuudessa varahenkilöstöön tarvitaan vielä lisää 2 – 3 työntekijää. Tavoitteet hyvään henkilöstöpolitiikkaan: Toimintayksikössä on oltava palveluista vastaava johtaja (vanhuspalvelulaki). Vanhuspalveluiden eri yksiköihin laaditaan strateginen henkilöstösuunnitelma , jossa otetaan huomioon palvelujen erityishaasteet, hoidon tarpeet, henkilöstön riittävyys, saatavuus ja osaaminen. Huomiota kiinnitetään hyvien tiimityötaitojen kehittämiseen. Huomiota kiinnitetään johtamisen asiantuntijuuteen ja riittävään johtamiskoulutukseen. Työntekijöitä kannustetaan ja motivoidaan oman työn kehittämiseen ja erikoistumisopintoihin. Jokainen työntekijä osallistuu arjen työssä yksikkönsä toiminnan kehittämiseen. Jokainen työntekijä osallistuu jatkuvaan laadun ja toiminnan parantamiseen yhdessä asiakkaiden ja omaisten kanssa. 4.6.2 Palvelujen tuottavuus, kustannustehokkuus ja vaikuttavuus Palvelujärjestelmää tullaan kaikin tavoin muuttamaan avohuoltopainotteisemmaksi hyödyntäen ikäihmisten omia voimavaroja. Ikäihmisten palveluissa ollaan avoimia uusille innovaatiolle ja luovuudelle. Kehitystyötä pyritään tekemään parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Palvelujen kehittämisessä hyödynnetään aiempia kokemuksia ja valitaan ensisijaisesti näyttöön ja suosituksiin perustuvia ratkaisumalleja. Väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu, taloudellisten resurssien rajallisuus ja ammatillisen henkilöstön saatavuus tulevat olemaan suurimpia haasteita tulevalla suunnitelmakaudella. Tavoitteet palvelujen tuottavuuden, kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden seurantaan: 33 Vanhuspalveluissa pyritään valtakunnallisiin suosituksiin kotihoidossa, omaishoidon tuessa ja tehostetussa palveluasumisessa. 4.7 Ikäpoliittisen ohjelman seuranta ja vastuut Ikäpoliittisen ohjelman toteutuminen edellyttää systemaattista seurantaa ja määräaikaista arviointia ja raportointia. Toimenpideosassa on nimetty vastuutaho kullekin tavoitteelle. Tarpeiden arviointia ja toimenpiteiden toteutumista tullaan tekemään vuosittain tulevien talousarvioiden ja toimintakertomusten yhteydessä. 34 5. TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE 2015-2019 Kehittämisalue Toimenpide Päätös- ja toteutusvastuu Aikataulu PALVELURAKENNE Tehostetun palveluasumisen paikkojen vähentäminen vastaamaan valtakunnallisia suosituksia RAIta hyödyntäen. Pysyvien kotihoidon asiakkuuksien vähentäminen vastaamaan valtakunnallisia suosituksia RAIta ja toiminnanohjausjärjestelmää hyödyntäen. Omaishoidon tuen määrärahojen lisääminen vastaamaan valtakunnallisia suosituksia. Luomalla toimintamalli, jossa käytetään taidetta ja kulttuuria arjen hoivatyön tukena. Turvallisuus ja esteettömyys otetaan huomioon kaavoituksessa, suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa Kohteet: • puistot ja torialue • kevyenliikenteen väylät • liikenneturvallisuussuunnitelman kohteet • kadut • rantaraitit • kunnan hallinnoimat yleiset rakennukset Liikuntapuiston suunnittelu ja rakentaminen. Kansalaisopiston erilaiset liikuntaryhmät. Palvelukeskuksen omat liikuntatuokiot. Perusturva Taloussuunnitelma ja erikseen hyv. aikataulut Kunnanhallitus ja tekninen toimi Taloussuunnitelma, investointiohjelma sekä erikseen hyv. aikataulut. Sivistystoimi, perusturva ja terveystoimi Ohjelmakausi 2015-19 Kirjaston ja kotihoidon välille toimintamalli, missä kirjoja toimitetaan kotona asuville. Runo- ja yhteislauluillat. Yhteistyö koululaisten kanssa. Ikäihmisten atk-koulutus. Sivukylillä kokoontuvat opintoryhmät. Seniorien atk- ja liikuntakurssit. Avustusten toteutuminen. Täydennyskoulutukset ja yleisöluennot. Ikäihmisten oma osallisuus. Kohtuuhintaiset palvelut. Hoitotahdon laatiminen. Kodin riittävät muutostyöt ajoissa. Tarvittaessa hissien rakentaminen kerrostaloihin. Esteettömän ympäristön rakentaminen. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen. Vanhuspalveluiden kustannusten läpinäkyväksi tekeminen valvonnan kautta (valtakunnalliset suositukset). Sivistystoimi ja perusturva Ohjelmakausi 2015-19 Sivistystoimi Ohjelmakausi 2015-19 Vanhusneuvosto, perusturva, sivistystoimi, tekninen toimi Ohjelmakausi 2015-19 Perusturva Ohjelmakausi 2015-19 Jumalanpalveluksen kuuluminen palvelukeskuksessa, seurakunnan vierailut, iltahartaudet, Perusturva, seurakunta Ohjelmakausi 2015-19 ASUNTO- JA ASUMISYMPÄRISTÖ LIIKUNTAPALVELUT KULTTUURI- JA KIRJASTOPALVELUT KANSALAISOPISTOTOIMINTA VANHUSNEUVOSTO YKSITYINEN PALVELUTUOTANTO YHTEISTYÖ SEURAKUNNAN KANSSA 35 saattohoidon hyödyntäminen. VAPAAEHTOISTOIMINTA Organisointi, rekrytointi, perehdytys, motivointi, koulutus, virkistys. Perusturva, seurakunta Ohjelmakausi 2015-19 PALVELUNEUVONTA Valtuustokausittain päivitetty palveluopas, päivitetyt nettisivut. Kunnanhallitus, perusturva Ohjelmakausi 2015-19 PALVELUOHJAUS Asiakkaan omien voimavarojen tukeminen, RAIn hyödyntäminen. Perusturva Ohjelmakausi 2015-19 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA Riittävä tiedottaminen, terveystarkastukset, palvelutarpeen arvioinnit, varhainen puuttuminen, kotitapaturmien ehkäisy. Perusturva, terveystoimi Ohjelmakausi 2015-19 KUNTOUTUSPALVELUT Kuntouttava työtapa. Perusturva, terveystoimi Ohjelmakausi 2015-19 SUUN TERVEYDEN HOITO Yhteistyön tehostaminen kotihoidon ja suuhygienistin kanssa. Perusturva, terveystoimi Ohjelmakausi 2015-19 MUISTIPALVELUTOIMINTA Muistisairaiden kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen. Perusturva, KeskiSuomen muistiyhdistys Ohjelmakausi 2015-19 HYVINVOITITEKNOLOGIA Uuden hyvinvointiteknologian hyödyntäminen. Perusturva Ohjelmakausi 2015-19 PALVELULIIKENNE Tarvittaessa palveluliikenteen järjestäminen myös viikonloppuisin. Kunnanhallitus, perusturva Ohjelmakausi 2015-19 PÄIVÄKESKUSTOIMINTA Päiväkeskustoiminnan kehittäminen. Perusturva Ohjelmakausi 2015-19 OMAISHOITO Määrärahojen lisääminen vastaamaan valtakunnallisia suosituksia. Perusturva Taloussuunnitelma KOTIHOITO Kotihoidon saannin kriteerien päivittäminen vastaamaan valtakunnallisia suosituksia, oikeaaikaiset ja riittävät palvelut Perusturva Ohjelmakausi 2015-19 LYHYTAIKAISHOITO Tarvittaessa lisätään vuorohoitopaikkoja. Perusturva Ohjelmakausi 2015-19 TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Tehostetun palveluasumisen kriteerien päivittäminen vastaamaan valtakunnallisia suosituksia. Perusturva Ohjelmakausi 2015-19 HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Strateginen henkilöstösuunnitelma eri yksiköihin, johtamiskoulutukset, talousosaamisen vahvistaminen, sähköisten menetelmien käytön vahvistaminen. Perusturva Ohjelmakausi 2015-19 36 LÄHTEET Aalto, S. & Marjakangas, S. 2008. Ikääntymisen resurssikeskusopas. Kehittyvät vanhuspalvelut julkaisuja 2/2008. Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi. Heikkinen, E. & Rantanen, T. (toim.) 2003. Gerontologia. Kustannus Oy Duodecim, Tampere. Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937. Pesola, K. 2009. Esteettömyysopas. Invalidiliiton julkaisuja. STM 2014. Vapaaehtoistoiminnan etiikka - Etenen kannanotto. STM 2011. Hyvän saattohoidon suositukset. STM:n julkaisuja 2011:3. STM 2013. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista. STM ja Suomen Kuntaliitto 2013. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. STM:n julkaisuja 2013:11. Vaarama, M. 2008. Ikääntyminen voimavarana ja haasteena – Yhteinen vastuu hyvästä vanhenemisesta – seminaari. 37 LIITTEET Kysymykset Tekninen toimi - Miten kaavoitustoiminnassa huomioidaan lähipalvelujen ja muun sosiaalisen ympäristön sekä liikuntamahdollisuuksien lisääminen? Miten huolehditaan asumisen ja ympäristön esteettömyydestä ja hissien rakentamisesta vanhoihin kerrostaloihin? Miten tekninen toimi huomioi kunnan palveluiden ja asuinalueiden välisten reittien esteettömyyden? Miten tekninen toimi varmistaa esteettömyyden toteutumisen erilaisissa väylähankkeissa, kuten kadut, suojatiet, torialueet, luiskat, portaat, levähdyspaikat? Miten kunnan kiinteistöjen peruskorjaus- ja uudisrakentamisessa toteutetaan esteettömiä ratkaisuja? Miten yksittäisiä kuntalaisia kannustetaan valitsemaan uudis- ja korjausrakentamisessaan esteettömiä ratkaisuja? Liikuntapalvelut - Miten liikuntatoimi yhteistyössä teknisen toimen kanssa aikoo huomioida ikäihmisten liikuntapaikkojen ja liikuntapuiston / senioripuiston suunnittelussa ikäihmisten tarpeet? Miten liikuntatoimi huomioi ikäihmisten liikuntapalveluiden edullisen hinnoittelun? Kulttuuri- ja kirjastopalvelut - Miten kulttuuri- ja kirjastopalvelut huolehtivat palvelumuodoista, jotka sopivat erityisesti ikäihmisille? Kansalaisopiston palvelut - Miten kansalaisopisto huolehtii ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisestä ja lisäämisestä? Mitä kurssi- ja luentotoimintaa kansalaisopisto aikoo tarjota eri-ikäiset ja – kuntoiset ikäihmiset huomioiden? Vanhusneuvosto - Vanhusneuvoston tekemät ehdotukset tulevalle suunnitelmakaudelle 2015-2019? Yksityinen palvelutuotanto - Onko kunnalla käytössä palveluseteleitä ja mihin niitä voi hyödyntää? Ostaako kunta yksityiseltä palvelusektorilta tukipalveluita ja minkälaisia? Seurakunnat - Minkälaista hengellistä toimintaa seurakunta järjestää ikäihmisten tukemiseksi: pappi / diakonit/ kanttori? Miten ja keiden luokse kotikäynnit tapahtuvat? Missä järjestetään hartaushetkiä? Miten seurakunta tukee omaishoitajien jaksamista? Kuorotoiminta? Vapaaehtois- ja järjestötoiminta - Miten vapaaehtoisten rekrytointi tapahtuu? Miten vapaaehtoiset perehdytetään toimintaan? Onko vapaaehtoisten kanssa tehty sopimukset ja tarvittavat vakuutukset? Miten henkilökunta motivoidaan vapaaehtoistyön tukemiseen? 38 Palveluneuvonta ja -ohjaus - Palveluneuvonnan malli? Ikäihmisten palveluopas? Kunnan nettisivujen päivittäminen ikäihmisten palveluista? Mitä palveluohjaus pitää sisällään (kokonaistilanteen kartoitus ja palvelusuunnitelma)? Keski-Suomen seututerveyskeskus - Mitkä ovat seututerveyskeskuksen näkemykset ja suunnitelmat ikäihmisten ennaltaehkäisevästä työstä? / mitä ne ovat?/ miten ne tapahtuvat? /miten jatkossa toimitaan?
© Copyright 2024