Mikä muuttuu perusopetuksen ja lukion
Mikä muuttuu perusopetuksen ja lukion kuvataiteessa? Kuvataide perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa Kuvataideopettajat ry:n Kevätpäivät Nykytaiteen museo Kiasma 27.3.2015 Mikko Hartikainen Opetushallitus Uudet opetussuunnitelman perusteet Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Määräys annettu 22.12.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Määräys annettu 22.12.2014 Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet Määräys annettu 22.12.2014 Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Määräys annetaan viimeistään 4/2015 Oppilashuollon perusteosuudet oppilasja opiskelijahuoltolain mukaisesti Määräykset annettu 3/2014 sekä 6/2014 (sisältyvät nyt 22.12.2014 perusteisiin) 2 OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET OPETUSSUUNNITELMAT OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Paikallisen opetussuunnitelmat uudistetaan valtakunnallisten perusteiden pohjalta. Uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen siirrytään syksyllä 2016 (ensin vuosiluokat 1-6 ja sitten vuosi kerrallaan eteenpäin) LAIT, ASETUKSET 3 OPS 2016 Muuttuva maailma Oppilaan muuttuva rooli - - yhdessä tekeminen, osallistuminen tutkiva ja luova työskentely ympäristö, globalisoituminen, talous, työelämä, teknologia, yhteisöjen monimuotoisuus Koulu oppivana yhteisönä Muuttuva opetus - oppimiskäsitys yhteistyö ja kokonaisuuksien rakentaminen Muuttuva sivistyskäsitys ja osaaminen - laaja-alaisuus, eettisyys kestävyys, vuorovaikutus, oppimisen taidot, tiedonhallinta 4 Keskeisiä muutoksia Kaikilla kouluasteilla uudet perusteet korostavat oppimisen iloa ja oppilaiden omaa aktiivista roolia. Tärkeitä ovat vuorovaikutustaidot ja yhdessä tekeminen, ajattelun ja oppimisen taidot sekä kasvaminen kestävään elämäntapaan. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan laaja-alaista osaamista vahvistamalla. Opetusta eheytetään rakentamalla monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Koulut kehittävät toimintakulttuuriaan oppivan yhteisön suuntaan. 5 Perusopetuksen arvoperusta Kestävän Kulttuurinen elämäntavan moninaisuus välttämättömyys rikkautena Oppijan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen Ihmisyys, sivistys ja demokratia 6 Perusopetuksen arvoperusta: Kulttuurinen moninaisuus rikkautena • • • • Opetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle, joka on muodostunut ja muotoutuu kulttuureiden vuorovaikutuksessa. Opetus tukee oppilaiden kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kasvua aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuurissaan ja yhteisössään Opetus tukee kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan Opetus vahvistaa luovuutta ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä ja luo siten pohjaa kulttuurisesti kestävälle kehitykselle. 7 Perusopetuksen perusteiden rakenne Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet muodostuvat kaikelle opetukselle yhteisestä osuudesta sekä tuntijaon nivelkohtien mukaisesti muodostetuista vuosiluokkakokonaisuuksista: • Luvut 1-12 - kaikille yhteiset osuudet • Luku 13 - vuosiluokat 1 - 2 • Luku 14 - vuosiluokat 3 - 6 • Luku 15 - vuosiluokat 7 - 9 Vuosiluokkakokonaisuudet puolestaan muodostuvat Siirtymävaiheiden kuvauksesta Ko. vuosiluokkien erityisestä tehtävästä Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista ko. vuosiluokilla Ko. vuosiluokkien oppiaineiden kuvauksista Oppiaineiden opetuksessa otetaan huomioon myös siirtymävaiheisiin liittyvät tavoitteet, vuosiluokkien tehtävä ja laaja-alainen osaaminen 8 Oppimiskäsitys ja opetussuunnitelman muut osa-alueet Oppiaineet ja niiden tavoitteet Laaja-alainen osaaminen Oppimiskäsityksessä keskeistä Oppimisen arviointi OPPIMISKÄSITYS Toimintakulttuuri Työtavat oppilas on aktiivinen toimija vuorovaikutuksessa oppiminen myönteiset kokemukset itseohjautuvuus oppimaan oppiminen Oppimisympäristöt 9 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen suuntautuminen Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely Oppiva yhteisö Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Osallistuminen ja demokraattinen toiminta 10 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus • • • Koulu osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa, jossa paikallinen ja globaali limittyvät Erilaiset identiteetit, kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään Yhteisö arvostaa ja hyödyntää maan kulttuuriperintöä ja kansalliskieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista monimuotoisuutta 11 12 Raahen lukion opiskelijat, 2014 13 Laaja-alainen osaaminen Valtioneuvoston asetuksen mukaan tiedonalakohtaisen osaamisen lisäksi tulee tavoitella oppiainerajat ylittävää ja yhdistävää osaamista. Laaja-alaisen osaamisen tarve nousee ympäröivän maailman muutoksesta. Laaja-alainen osaaminen on kuvattu tavoitteita käsittelevässä luvussa kolme ja määritelty siinä kunkin osaamisalueen yleiset tavoitteet Tavoitteet on purettu vuosiluokkakokonaisuuksittain tarkempiin tavoitteisiin luvuissa 13, 14 ja 15 14 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuus. Siihen kuuluu myös kyky käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Ajattelu ja oppimaan oppiminen Osallistuminen ja vaikuttaminen Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen Työelämätaidot ja yrittäjyys Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen 15 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu • ohjataan ympäristön kulttuuristen merkitysten tunnistamiseen ja arvostamiseen • ohjataan oman kulttuuri-identiteetin ja myönteisen ympäristösuhteen rakentamiseen • opitaan tuntemaan ja arvostamaan elinympäristöään ja sen kulttuuriperintöä sekä omia sosiaalisia, kulttuurisia, uskonnollisia, katsomuksellisia ja kielellisiä juuriaan • pohtimaan oman taustan merkitystä ja paikkaansa sukupolvien ketjussa • saadaan mahdollisuuksia kokea ja tulkita taidetta, kulttuuria ja kulttuuriperintöä. • opitaan välittämään, muokkaamaan ja luomaan kulttuuria ja perinteitä ja huomaamaan niiden merkityksen hyvinvoinnille 16 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Oppiaineiden opetus Lähtökohtana Valtioneuvoston asetuksen (422/2012) 3§ ja sen perustelut Rakennetaan laajaa yleissivistystä ja tuetaan oppilaiden maailmankuvan avartumista. Huolehditaan tiedonalojen tavoitteista ja yleisemmistä läpileikkaavista tavoitteista. Tavoitteena on, että oppilaalle rakentuu mielekkäitä, eheyttäviä oppimiskokonaisuuksia, jotka toteutuvat oppiaineiden yhteistyönä. Opetuksen tulee perustua tieteelliseen tietoon. 17 Raahen lukion opiskelijat,parhaaksi 2014 Osaamisen ja sivistyksen Oppiaineosuuden rakenne oppiaineen tehtävä vuosiluokkakokonaisuutta koskeva tehtävä oppiaineen tavoitteet tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet ohjaus, eriyttäminen ja tuki oppilaan oppimisen arviointi • • • keskeiset arvioinnin ja palautteen antamisen kohteet vuosiluokilla 1-2 arviointikriteerit 6. luokan loppuun arvosanalle 8 (hyvä osaaminen) päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 (hyvä osaaminen) 18 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kuvataiteen tehtävä • • • • • Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden identiteettien rakentumista, kulttuurista osaamista ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Oppilaiden omat kokemukset, mielikuvitus ja kokeileminen luovat perustan opetukselle. Taiteelle ominainen työskentely harjaannuttaa kokemukselliseen, moniaistiseen ja toiminnalliseen oppimiseen. Oppilaita ohjataan käyttämään monipuolisesti erilaisia välineitä, materiaaleja, teknologioita ja ilmaisun keinoja. 19 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kuvataiteen tehtävä vuosiluokkakokonaisuuksissa Vuosiluokat 1-2 • perusta omakohtaiselle suhteelle kuvataiteeseen • valmiuksien kehittymistä eri aistien ja koko kehon yhteistyöllä • käytetään mielikuvia, kuvataiteen käsitteistöä ja kuvallisen tuottamisen keinoja • toiminnallisuuden ja leikinomaisuuden hyödyntäminen • toiminta yhdessä, kokemusten jakaminen, vastaanottaminen ja antaminen Vuosiluokat 3-6 • omakohtaisen taidesuhteen laajentaminen • kuvailmaisun kokeileminen, harjoittelu ja taitojen tavoitteellinen kehittäminen • visuaalisen kulttuurin vaikutukset omassa elinympäristössä ja yhteiskunnassa • kuvantekijöiden tavoitteita ja rooleja eri aikoina ja kulttuureissa • Yhdessä toimimisen edellytysten ja käytäntöjen tukeminen • tuottamisen ja tulkinnan taitoja syventäminen hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa ja verkkoympäristöjä. 20 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kuvataiteen tehtävä vuosiluokkakokonaisuuksissa Vuosiluokat 7-9 • omakohtaisen taidesuhteen syventäminen • määrätietoisten tavoitteiden asettaminen toiminnalle • tuottamisen taitojen vahvistaminen, erilaisissa visuaalisissa ympäristöissä • visuaalisen kulttuurin henkilökohtaisten ja yhteiskunnallisten merkitysten tutkiminen, niiden käyttö osallistumisen ja vaikuttamisen muotoina • yhdessä toimimisen taitojen ja yhteyksien rakentaminen ajankohtaisiin visuaalisen kulttuurin toimintatapoihin ja ilmiöihin • tieto- ja viestintäteknologian ja verkkoympäristöjen hyödyntäminen luovasti, kriittisesti ja vastuullisesti 21 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kuvataiteen opetuksen tavoitteiden jäsennys Taideoppimisen ulottuvuudet vuosiluokilla 1-2, 3-6 ja 7-9 Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu • 3 tavoitetta Kuvallinen tuottaminen • 3 tavoitetta Visuaalisen kulttuurin tulkinta • 3 tavoitetta Esteettinen, ekologinen ja eettinen arvottaminen • 2 tavoitetta Raahen lukion opiskelijat, 2014 22 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kuvataiteen opetuksen tavoitteiden jäsennys 23 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kuvataiteen opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1-9 Esimerkki: tavoite T7 vuosiluokilla 3-6 Opetuksen tavoitteena on • T7 ohjata oppilasta tarkastelemaan kuvia eri lähtökohdista ja eri yhteyksissä sekä pohtimaan todellisuuden ja fiktion suhdetta • opettajan toiminta + oppilaan toiminta + asiat/ilmiöt, joiden parissa työskennellään 24 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kuvataiteen opetuksen keskeiset sisältöalueet • • • • • • tavoitteita lähestytään omia kuvakulttuureja, ympäristön kuvakulttuureja ja taiteen maailmoja tutkimalla sisältöalueet toisiaan täydentäviä, tarkastellaan myös niiden välisiä yhteyksiä valinnan lähtökohtia ovat oppilaille merkitykselliset taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin teokset, tuotteet ja ilmiöt rakennetaan yhteyksiä oppilaille tuttujen ja heille uusien kuvakulttuurien välille kannustetaan ottamaan osaa opetuksen sisältöjen, tarkasteltavien kuvastojen, työskentelymenetelmien ja välineiden valintaan. Sisältöjen valinnassa hyödynnetään paikallisia mahdollisuuksia 25 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kuvataiteen opetuksen keskeiset sisältöalueet Omat kuvakulttuurit Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia ja kuvakulttuureja, joihin he osallistuvat omaehtoisesti. (osallistuminen, vaikuttaminen elinympäristössä ja yhteiskunnassa) Ympäristön kuvakulttuurit Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä, mediakulttuureista ja virtuaalimaailmoista. (Laajenevan elinpiirin käsittely ja medioiden merkitys) Taiteen maailmat Opetuksen sisällöt valitaan eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotetusta kuvataiteesta. (kulttuurisen moninaisuuden vaikutukset taiteen tuottamiseen ja tulkintaan) 26 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kuvataiteen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet • • • • • mahdollistaa monipuolisten materiaalien, teknologioiden ja ilmaisukeinojen käyttämisen sekä niiden luovan soveltamisen opetustilanteissa luodaan aktiiviseen kokeilemiseen ja harjoitteluun rohkaiseva ilmapiiri pedagogisilla ratkaisut tukevat moniaistista havainnointia, pitkäjänteistä työskentelyä sekä tutkivaa ja tavoitteellista taideoppimista otetaan huomioon yksilölliset kuvailmaisun tarpeet ja mahdollistetaan tarkoituksenmukainen työskentely yksin ja ryhmässä. tavoitteena oppimiseen ja vuorovaikutukseen kannustava toimintakulttuuri sekä koulussa että koulun ulkopuolisissa ympäristöissä Raahen lukion opiskelijat, 2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 27 Kuvataiteen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet Vuosiluokilla 1-2 • innostetaan leikinomaiseen kokeiluun, tieto- ja viestintäteknologian käyttöön sekä taiteidenväliseen toimintaan. Opetustilanteet toteutetaan kouluympäristön lisäksi erilaisissa rakennetuissa ympäristöissä, luonnon ympäristöissä ja verkkoympäristöissä. Vuosiluokilla 3-6 • tarkastellaan laajenevan elinpiirin ajankohtaisia taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä. Opetuksessa ohjataan taiteidenväliseen ja temaattiseen lähestymistapaan. Oppilaita kannustetaan suhtautumaan kriittisesti eri tietolähteisiin. Opetustilanteissa teknologioita ja verkkoympäristöjä hyödynnetään monipuolisesti, vastuullisesti ja turvallisesti. Vuosiluokilla 7-9 • tuetaan tutkivaa ja ilmiökeskeistä työskentelyä taiteen traditioita ja aikalaistaiteen toimintatapoja hyödyntämällä. Opetuksessa luodaan mahdollisuuksia verkko- ja mediaympäristöjen monipuoliselle käytölle, taiteidenvälisille ja koulun ulkopuolisille projekteille sekä globaalien kysymysten käsittelylle. 28 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ohjaus, eriyttäminen ja tuki kuvataiteessa • oppilaiden sosiaalisten, psyykkisten ja motoristen lähtökohtien ja taitojen huomioon ottaminen • taideoppimisen yksilöllinen ja yhteisöllinen luonne tukee oppilaan identiteettien rakentumista, osallisuutta ja hyvinvointia • otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset ohjauksen tarpeet esimerkiksi ilmaisukeinojen, työtapojen ja oppimisympäristöjen valinnoilla • oppilaat voivat hyödyntää vahvuuksiaan, soveltaa erilaisia työtapoja ja käyttää vaihtoehtoisia lähestymistapoja • luodaan turvallinen, moninaisuutta kunnioittava ja itseilmaisuun rohkaiseva ilmapiiri, jossa oppilaat saavat henkilökohtaista ohjausta ja tukea • vaihtoehtoisia pedagogisia lähestymistapoja erityisesti havaintojen ja tunteiden visuaalisessa ilmaisussa sekä motoristen taitojen kehittämisessä • voidaan hyödyntää esimerkiksi leikinomaisuutta, pelejä ja eri aistialueisiin liittyviä kokemuksia 29 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Oppiaineen tavoitteiden jakamisesta vuosiluokille 9 7-9 8 7 Tavoitteet ja keskeiset sisällöt kasvavat vuosiluokalta toiselle JA/TAI Eri tavoitteet ja keskeiset sisällöt painottuvat eri vuosiluokilla Oppiaineen luonteen mukainen tasapainoinen ratkaisu, jossa on tilaa yhteiselle suunnittelulle oppilaiden kanssa 30 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Paikallisen työn kysymyksiä Miten määritellään opetuksen arvoperusta ja tehtävä? Miten oma toimintakulttuuri linjataan? Miten toimintakulttuuri toteutuu koulutyön käytännön järjestämisessä Miten pohditaan laaja-alaisen osaamisen merkitystä ja vaikutusta opetukseen ja oppimiseen? Onko tarvetta painottaa laaja-alaisen osaamisen alueita? Miten ja millä tasolla monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja muista opetuksen eheyttämistavoista päätetään? Miten vuosittainen suunnittelu toteutetaan niin, että oppilaat ovat mukana miettimässä aiheita, tavoitteita, sisältöjä ja toteuttamistapoja? Miten oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt tarkennetaan ja jaetaan vuosiluokittain? Miten oppiaineosuuksien laadinnassa vältetään pikkutarkat sisältökuvaukset? Miten kuvataan ohjaus, eriyttäminen ja tuki oppiaineessa niin, että se antaa opettajalle hyvät työkalut tunnistaa tuen tarpeet ja taidon tarjota tukea? Miten työ organisoidaan ja resursoidaan? 31 Raahen lukion opiskelijat, 2014 Valtioneuvoston asetus (942/2014) lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (13.11.2014) Valtakunnalliset tavoitteet 1§ Soveltamisala 2§ Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3§ Tiedot ja taidot 4§ Elinikäinen oppiminen ja ohjaus 5§ Opiskeluympäristöt ja toimintakulttuuri 6§ Aikuisopiskelijoille annettavan lukiokoulutuksen erityiset tavoitteet 7§ Valmistavan koulutuksen erityiset tavoitteet Tuntijaot • Nuorille annettava lukiokoulutus • Vieraskielisille ja maahanmuuttajille järjestettävä lukiokoulutukseen valmistava koulutus • Aikuisille annettava koulutus Lukion tuntijako • • • • • • Lukion oppimäärä pysyy ennallaan 75 kurssia Pakollisia kursseja edelleen 47-51 (pitkä tai lyhyt matematiikka) Syventävien valtakunnallisten kurssien kokonaismäärä pysyy ennallaan Aikuisten tuntijaon kokonaiskurssimäärä on sama. Kurssien keskinäiseen jakautumiseen muutoksia. Valmistavan koulutuksen kurssimäärät pysyvät ennallaan. Voimaantulo ja uudet opetussuunnitelmat • Asetus tulee voimaan 1.12.2014. • Opetushallituksen tulee hyväksyä opetussuunnitelman perusteet niin, että tämän asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön viimeistään 1.8. 2016. Työn aikataulu • Perusteet valmistellaan siten, että käyttöönotto on 1.8.2016. • Tavoitteena nuorten perusteet syyskuussa 2015 aikuisten perusteet joulukuussa 2015 paikallinen ops-työ 2015 – 2016 • Perusteiden käyttöönoton tukea suunnitellaan aikataulun ja resurssien puitteissa. • Perusteet sähköistetään. ePerusteet -palvelussa ne ovat koulutuksen järjestäjien käytettävissä rakenteistetussa muodossa. Tekstien valmistelu Viimeistely Yleiset osuudet Oppiaineiden osuudet Lausuntopyynnöt Aikuisten perusteet Ohjausryhmä Johtoryhmä Johtokunta Määräys suomeksi ja ruotsiksi Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako (nykytilanne) Taito- ja taideaineet Liikunta Musiikki Kuvataide Yhteensä Kurssia 2 (2) 1–2 (1–2) 1–2 (1–2) 5 (5) Kurssia 3 (3) 2 (3) 2 (3) 5 (5) Soveltaviin kursseihin voivat kuulua eri aineissa ja aineryhmissä suoritettavat lukiodiplomit, joihin Opetushallitus laatii valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet. Lisäksi on koulutuksen järjestäjän taideopintokursseja, joihin Opetushallitus laatii valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet. Teemaopinnot 3 (0) Teemaopinnot ovat uusia valtakunnallisia syventäviä kursseja - ajattelun taitoja kehittävä kurssi - tieto- ja viestintäteknologian tietoja ja taitoja kehittävä ilmiöpohjainen kurssi - käytännön työssä suoritettava vapaaehtoistoiminta-, työelämä-, liikennekasvatus- tai kansainvälisen toiminnankurssi, joka tulee voida osittain tai kokonaan hyväksi lukea muutoin hankitulla osaamisella Päivittämisen tukena toimivat mm. • • Valtioneuvoston asetuksen muistio 13.11.2014 Koulutuksen arviointineuvoston raportit esim. • • • • Opetushallituksen selvitykset ja analyysit • • • Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden ja tuntijaon toimivuuden arviointi Lukiopedagogiikka Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta Lukion opetussuunnitelma-analyysi 2006 Selvitys lukiodiplomien suorittamisesta (2011:30) Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmien muistiot esim. • Lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän muistio 38 Ohjausryhmä Ohjausryhmän tehtävänä on linjata ja ohjata lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden valmistelutyötä päivitettäessä voimassa olevia opetussuunnitelman perusteita valtioneuvoston asetuksen mukaisiksi. Puheenjohtaja Jorma Kauppinen, vpj. Bob Karlsson, esittelijät Tiina Tähkä ja Gun Oker-Blom sekä sihteeri MaijaLiisa Ojala Opetushallituksesta. • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry • Finlands Svenska Lärarförbund FSL • Finlands Svenska Skolungdomsförbund rf • Harjoittelukoulujen rehtorit HARRE ry • Iltakoulujen Rehtorien yhdistys ry • Opetus- ja kulttuuriministeriö • Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat Opsia ry • Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry • Pro Lukio ry • Suomen Kuntaliitto • Suomen Kustannusyhdistys ry • Suomen Lukiolaisten Liitto ry • Suomen Rehtorit ry • Suomen yliopistot UNIFI ry • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) • Ylioppilastutkintolautakunta LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN PÄIVITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT Lähtökohtana ovat nykyiset perusteet, joita kehitetään edelleen vastaamaan tulevaisuuden osaamishaasteisiin muuttuvassa toimintaympäristössä. Oppiaineosuuden laatimisessa huomioon otettavia seikkoja • painopisteen siirtyminen sisällöistä kohti valtioneuvoston asetuksen kuvaamaa laaja-alaista osaamista • aihekokonaisuuksien ja oppiaineiden välisten yhteyksien säilyminen tai vahvistuminen • opiskelijan ohjauksen näkökulma lukio-opiskelun aikana ja jatko-opintoja varten • oppiaineen kokonaiskuvan muodostuminen valtakunnallisten kurssien puitteissa, sillä lukiokoulutuksen säästöt vaikuttavat koulukohtaisten kurssien toteutumiseen. • tekstin pituus pysyy samana kuin nykyisissä lukion opetussuunnitelman perusteissa. • teksti laaditaan lähtökohtaisesti nykyisten perustetekstien mukaisessa muodossa. • laajuutta on hyvä tarkastella kriittisesti ja pyrkiä tarvittaessa aiempaa tiiviimpään kuvaukseen. KUVATAIDE Päivittämisehdotukset lukion opetussuunnitelman perusteisiin -kyselyn yhteenvetoa (4.12-16.12.2014) Mitkä asiat koettiin osuuden keskeisiksi vahvuuksiksi? • Oppiaineosuutta pidetään yleisesti selkeänä, kattavana ja nykyisiä tarpeita vastaavana kokonaisuutena. • Opetukselle asetettujen tavoitteiden katsotaan vastaavan nykypäivän visuaalisen kulttuurin haasteisiin. • Oppiaineen arvioinnin kuvauksen nähdään antavan hyvät lähtökohdat oppimisen arvioinnille. • Kuvataiteen pakollisten kurssien kuvauksia ja rajauksia pidetään pääosin toimivina ja edelleen sellaisenaan säilytettävinä. • Kuvataiteen vahvuuksina todetaan muun muassa oppiaineen tarjoama sisällöllinen monipuolisuus, itselle tärkeiden asioiden ilmaiseminen ja omakohtaisen työskentelyn mahdollistamat onnistumisen kokemukset. KUVATAIDE Päivittämisehdotukset lukion opetussuunnitelman perusteisiin -kyselyn yhteenvetoa (4.12-16.12.2014) Mitä tai minkälaisia keskeisiä päivittämistoiveita osuuteen kohdistuu? • • • • • Useissa vastauksissa oppiaineen ymmärtämistä yhteiskunnallisen vaikuttamisen, muutoksen välineenä pidetään tärkeänä, ja tätä näkökulmaa toivotaan vahvistettavan päivityksen yhteydessä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 oppiaineosuuden linjaukset ehdotetaan huomioitavan lukion kuvataiteen päivityksessä ainakin kokemuksellisuuteen, moniaistisuuteen ja toiminnalliseen oppimiseen liittyen. Lisäksi myös monilukutaitoa ja kuvien käytön eettisyyttä toivotaan painotettavan. Vastauksissa esitetään ekologisesti kestävän kehityksen ja globaalin lähestymistavan huomioimista kuvataiteen oppiaineosuudessa. Kurssien kuvauksissa toivotaan vahvistettavan ympäristön suunnitteluprosessien ja niihin vaikuttamisen näkökulmia. Kommenteissa esitetään myös lukiodiplomin integroimista nykyistä tiiviimmin kuvataiteen oppiaineosuuteen. KUVATAIDE Päivittämisehdotukset lukion opetussuunnitelman perusteisiin -kyselyn yhteenvetoa (4.12-16.12.2014) Muita päivitysprosessin kannalta oleellisia huomioita • • • • • Vastauksissa korostetaan lukiodiplomin erityistä merkitystä kuvataiteen lukio-opinnoissa ja jatko-opintojen kannalta. Kommenteissa kiinnitetään huomiota joihinkin vanhahtaviksi katsottuihin ilmaisuihin ja käsitteisiin. Joissakin vastauksissa esitetään tiettyjen kurssien integrointia, kun uuden tuntijaon myötä kuvataiteen valtakunnallisten syventävien kurssien lukumäärä vähenee kolmesta kahteen kurssiin. Lisäksi ehdotetaan eri tavoin oppiaineosuuden sisältöjen karsimista tai uudelleen ryhmittelyä. Vastauksissa esitetään useita päivittämisehdotuksia tuntijakoon tai paikallisiin ratkaisuihin liittyen, joihin ei lukion opetussuunnitelmien perusteilla voida vaikuttaa. Kuulemistilaisuudet Yhteensä n. 25 kuulemistilaisuutta ja 400 kuultavaa • Yleisten osuuksien yhteinen tilaisuus • Opiskeluhuolto • Opinto-ohjaus • Oppiaineet • Aikuisten perusteet Lausunnot • • Alustava ajankohta lausunnoille on 15.4.–6.5.2015. Avoin verkkokysely LOPS 2016 -viestintä • • • Suomeksi oph.fi/LOPS2016 Ruotsiksi oph.fi/GLP2016 Yhteistyö eri tahojen kanssa Raahen lukion opiskelijat, 2014 Kiitos! 46
© Copyright 2024