RATKAISU CGI:N ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 01.2015 Paula Risikko Rakenteet rohkeasti uusiksi s. 16 Harri Karjalainen Robert Robert Andersson Andersson Hanna Hanna Nikkilä Nikkilä L&T L&T haastoi haastoiuudet uudet mobiiliratkaisut mobiiliratkaisut Mikä on digitalisoitavissa, Teknologia Teknologia uusien Digitalisoidaan vievieuusien digitalisoidaan ratkaisujen äärelle kaikki mahdollinen ratkaisujen äärelle © Antti kirves 8 Espoon bittivirrat kuntoon! 10 Nuoria osaajia 12 Työaikatieto tehostaa toimintaa L&T:llä Vakiot 16 Paras aika uudistua Ministeri Paula Risikon mukaan Suomen pitäisi entistä enemmän uskaltaa hyödyntää osaamistaan 4 Ajassa Uutisia meiltä ja maailmalta 20 Uudistuminen vaatii rohkeutta 7 Q&A Kohti kokonais terveyttä 22 Digitalisaatio on hyödynnettävä Heikki Aatola Robert Andersson, TeliaSonera 31 Näkökulma Digitaalisuus kaipaa uusia johtoajatuksia 24 Sote-uudistus tarvitsee teknoloogiaa Veli-Matti Kiviranta 26 Kestävän kehityksen muutosvoimat 28 Ura uudistui Mutkat veivät oikeaan suuntaan 26 © pentti hokkanen 22 © Lassila & Tikanoja 12 CGI on globaali IT-palveluyritys, jonka palveluksessa on 69 000 asiantuntijaa yli 40 maassa. Ratkaisu on CGI:n asiakaslehti Suomessa. Lisätietoja cgi.com, cgi.fi Päätoimittaja Jarkko Virtanen, jarkko.virtanen@cgi.com | Toimitus yhteistyössä Legendium Oy:n kanssa. Osoitteenmuutokset: info.nalli.fi@cgi.com | Kansikuva Valtioneuvoston kanslia / Janne Suhonen ISSN-L 1455-1934, ISSN 1455-1934 (Painettu), ISSN 2323-153X (Verkkojulkaisu) 2 RATKAISU 01.2015 Rohkeus uudistua ”Partnerointi on yhdistelmä luottamusta, uuden luomista ja riskinottokykyä.” Näin totesi TeliaSoneran Euroopan alueen johtaja Robert Andersson, kun häntä haastateltiin tähän vuoden ensimmäiseen lehteemme. pääkirjoitus 01.2015 HEIKKI NIKKU, toimitusjohtaja, CGI T uttujen toimintamallien haastaminen ja tarvittaessa valmius luopua vanhasta vie meitä eteenpäin. Rohkeus uudistumiseen on meille ensiarvoisen tärkeää. Tietotekniikka on kehittynyt valtavalla nopeudella, ja kehitys on luonut uusia liiketoiminnan kasvun mahdollisuuksia jo vuosikymmeniä. Moni myös miettii, kuinka kauan nopea teknologinen kehitys voi jatkua – milloin rajat tulevat vastaan? Tietotekniikan hyödyntäminen liiketoiminnan vauhdittajana ei varmaankaan pysähdy tai hidastu, päinvastoin. Internet of everything, big data, mobiliteetti ja pilvipalvelut luovat alustan digitaaliselle muutokselle, jonka potentiaalista on nähty vasta ensimmäisen aalto. CGI on luonut ratkaisuja, joiden avulla muun muassa perinteinen valmistava teollisuus kykenee nopeuttamaan logistisia toimitusketjuja, optimoimaan tuotantoa tai hallinnoimaan globaalisti toimitettuja järjestelmiä yhdestä valvontakeskuksesta – verkon yli, analytiikkaa, paikkatietoa ja pilvipalvelualustoja hyödyntäen. Olemme luoneet järjestelmiä, joilla julkisen liikenteen sujuvuutta voidaan varmistaa älykkään ohjausjärjestelmän avulla. Ratkaisuja, joilla mahdollistamme liikkuvan henkilöstön hallinnoinnin, raportoinnin ja työajanhallinnan älypuhelimilla tai tableteilla. Korkea teknologioiden hyödynnettävyys ja innovointikyky luovat uutta kasvua ja hyvinvointia. Rohkeus uudistumiseen lähtee itsensä, ympäristönsä, liiketoiminnan ja perinteisten toimintamallien haastamisesta. Kysy voisiko toimintaamme tehdä toisin: asiakaslähtöisemmin, nopeammin, monipuolisemmin, kustannustehokkaammin? Teknologioita voi valjastaa hyödyksemme mitä mielikuvituksellisimmin tavoin. Tarvitsemme sekä vision että rohkeutta toteuttaa tulevaisuuden ratkaisut nyt. Tehdään se yhdessä. www.facebook.com/CGIFI www.twitter.com/CGI_FI RATKAISU 01.2015 3 Ajassa Kysy lisää viestinta.fi@cgi.com © Kaisa Sirén Neste Oilille uusi myynnin toiminnanohjausjärjestelmä N este Oilin Öljyn vähittäismyynti on ottanut käyttöön CGI:n toteuttaman myynnin toiminnanohjausjärjestelmän. Se yhtenäistää myyntiprosesseja ja parantaa kustannustehokkuutta Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Neste Oil halusi myynnin toiminnanohjausjärjestelmän tukemaan Öljyn vähittäismyynnin uudistusprojektia, joka tähtää asiakkuushallinnan parantamiseen, asiakashinnoittelun hallinnan tehostamiseen ja prosessien yhtenäistämiseen. – ERP-järjestelmän käyttöönotto on tärkeä askel Öljyn vähittäismyynnin liiketoimintaprosessin kehittämisessä. Järjestelmä tekee muutoksista konkreettisia päivittäisessä työssä, sanoo Neste Oilin tietohallintojohtaja Tommi Tuovila. CGI:n asiakkuusjohtaja Petri Litmanen kertoo Microsoft Dynamics AX :n tarjoavan asiakkaalle hyvän perusratkaisumallin ja joustavan käyttöönoton. Myynnin toiminnanohjausjärjestelmää hyödyntävät Neste Oilin Öljyn vähittäismyynnin hankinta, varastohallinta, myynti ja laskutus sekä ulkopuoliset kumppanit. Järjestelmä otettiin käyttöön Virossa vuoden 2013 alussa, Suomessa valtaosin vuoden 2014 toukokuussa. Koko laajuudessaan se on käytössä vuoden 2015 aikana. – Neste Oil ja CGI voivat olla tyytyväisiä, kun mittava kehityshanke pääsee onnistuneesti maaliin, Tuovila toteaa. Neste Oilin Öljyn vähittäismyynti markkinoi ja myy liikennepolttoaineita, lämmitysöljyä, teollisuuden ja liikenteen voiteluaineita sekä nestekaasua. Sillä on Itämeren alueella yli 1 000 asemaa ja Suomessa noin 120 000 suora-asiakasta kotitalouksista suuryrityksiin. CGI on jo pitkään toiminut Neste Oilin IT-kumppanina. CGI tarjoaa Neste Oilille myös kattavat IT-infrastruktuurin ulkoistuspalvelut yli 10 maassa. CGI:llä on pitkä kokemus vaativista Microsoft Dynamics AX -toimituksista. Vantaa ulkoistaa IT-peruspalvelunsa CGI:lle V antaan kaupunki ja CGI ovat allekirjoittaneet sopimuksen Vantaan it-palveluiden ulkoistamisesta. Sopimuksen myötä kaikki Vantaan tietotekniikan tuki-, kehitys- ja ylläpitopalvelut siirtyvät CGI:n vastuulle. Samalla Vantaan kaupungilta siirtyy CGI:lle 11 henkilöä vanhoina työntekijöinä. Yhteistyö lähtee liikkeelle käyttöönottoprojektilla, jossa henkilöstön ja palveluiden sujuvan siirron lisäksi käy- 4 RATKAISU 01.2015 dään mahdolliset muutokset loppukäyttäjien kanssa läpi. Vantaalaisille it-palveluiden muutokset eivät näy. – Juju ei ole ulkoistuksessa, vaan kyvykkään ja innovatiivisen ratkaisutoimittajan löytämisessä, Vantaan kaupungin tietojohtaja Antti Ylä-Jarkko sanoo. – Perustietotekniikan ulkoistaminen on selvä trendi myös julkisella puolella, sillä sen hyödyt ovat niin selvät. vaikeaa ja kallista toteuttaa omin voimin. Kustannustehokkuuden lisäksi usein myös palvelun laatu paranee, kun ulkoistuskumppanin kanssa lyödään lukkoon työasemaa tarkat palvelutasot ja selvät sanktiot niistä lipsumiselle, kertoo CGI:n Pohjoismaiden infrapalveluista vastaava johtaja LeenaMari Lähteenmaa. Esimerkiksi kriittisten, ympäri vuorokauden valvontaa vaativien järjestelmien ylläpito on Vantaan kaupungin tietotekniikan perus palvelut kattavat noin 11 000 loppukäyttäjän tuen, ohjelmistojen ja tietojärjestelmien lisäksi 16 500 tablettia ja 13 000 työasemaa sekä noin 200 palve linta. Palveluita käyttä vät myös noin 30 000 opetusverkon käyttäjää. 13 000 200 palvelinta Korkean tietoturvan privaatti pilvipalvelua SOK ja CGI ovat solmineet monivuotisen sopimuksen konesali- ja kapasiteettipalveluista. Sopimuksen myötä SOK modernisoi infrastruktuuripalveluitaan mahdollistaen myös erittäin korkeaa tietoturvaa vaativien PCI DSS -ympäristöjen käytön. – Merkittävässä osassa liiketoimintaamme käsitellään arkaluonteista, luottokorttitietoihin liittyvää dataa. Siksi tietoturva on meille kriittinen osa-alue. CGI pystyy tarjoamaan joustavasti korkean tietoturvaprofiilin konesali- ja kapasiteettipalveluita, SOK:n infrastruktuuripalveluiden tietohallintojohtaja Marko Myllyniemi kertoo. CGI:llä on vankka kokemus moderneista pilviteknologioista sekä ohjelmistojen, sovellusalustan ja infrastruktuurin tarjoamisesta palveluna. – Asiakkaillamme on myös mahdollisuus hyödyntää yksityisen ja julkisen pilven yhdistävää hybridipilvipalvelua. Vähittäiskaupan ala on murroksessa, joten joustavuus ja ketteryys ovat nyt kaikille toimijoille tärkeitä, CGI:n myyntijohtaja Jussi Partanen sanoo. SOK:n konesali- ja kapasiteettipalveluiden uudistaminen ja ylläpito siirtyvät CGI:lle toiselta palveluntarjoajalta. Kapasiteettipalveluiden rakentaminen aloitetaan välittömästi. Satama operaattorin HR-raportointi reaaliaikaiseksi S uomen johtava satamaoperaattori Steveco ja CGI kehittävät yhdessä uudenlaista ratkaisua nopeampaan ja ketterämpään HR-raportointiin. Tavoitteena on, että tärkeimmistä tiedoista saisi tilannekuvan käytännössä reaaliajassa. Kehityshankkeessa otetaan käyttöön Stevecon tietojärjestelmiin kytkeytyvä CGI:n HC Analytics -lisäosa, jolla henkilöstötiedoista ja palkanlaskennasta saadaan tuotettua nopeampia ja ajantasaisempia raportteja. Perinteisesti raportteja on koostettu työmäärän vuoksi vain harvakseltaan, eikä reaaliaikaiseen kuvaan ole ollut mahdollisuutta. – Reaaliaikainen raportointi on pinnalla vähän joka alalla. HR-puolella tyypillisesti tuotetaan kaikki raportit raskaasti käsityönä, ja siihen kaivataan helpotusta. CGI on meille jo muutenkin tuttu kumppani, joten lähdimme innolla tähän pilottiin mukaan, Stevecon henkilöstöpäällikkö Rauli Pohjola kertoo. Ratkaisuja ja ajatuksia CGI:n asiantuntijoilta CGI Suomen blogi Asiakastyytyväisyys on laadun tärkein mittari K ansainvälinen Intertek auditoi marraskuussa CGI:n Suomen ja Viron liiketoiminnot ja vahvisti niiden edelleen täyttävän ISO 9001 -standardin mukaiset kriteerit. Intertek antoi kiitosta erityisesti kahdesta toimintamallista, terveystarkastuksista ja asiakastyytyväisyysmittauksista, joiden avulla toimitusten laatua on voitu edelleen kehittää. Terveystarkastusten avulla CGI arvioi ja ennakoi hankkeiden riskit mahdollisimman objektiivisesti toimituksen aikana. Asiakastyytyväisyys puolestaan on laadun tärkein mittari. Asiakastyytyväisyyskyselyitä tehdään Suomessa säännöllisesti joka kuukausi kasvotusten asiakkaiden kanssa. Jos aihetta on, päätökset korjaavista toimista tehdään välittömästi. – CGI:n tavoitteena on, että toimitukset tehdään 95-prosenttisesti sovitun budjetin ja aikataulun mukaan. Asiakastyytyväisyydessä tavoittelemme asteikolla 1–10 kiitettävää yhdeksikköä, toteaa laadusta ja prosesseista vastaava johtaja Heikki Tiihonen. tiedolla johtaminen ICT-johtaminen pilvipalvelut asiakaskokemus innovaatiot kybertyrvallisuus laatu digitalisaatio hyvinvointi Lue lisää netistä: www.cgi.fi/blogi RATKAISU 01.2015 5 Ajassa Kysy lisää viestinta.fi@cgi.com C kyberuhkien valvontakeskus GI avaa Etelä-Walesin Readingsissa kyber uhkien valvontaan ja analysointiin keskittyvän tietoturvan valvontakeskuksen, joka tarjoaa ympärivuorokautista reaaliaikaista monitorointia asiakkaiden omissa tiloissa tai pilvessä toimiville järjestelmille. Nyt avattava valvontakeskus on CGI:n ensimmäinen IsossaBritanniassa ja yksi kymmenestä, eri puolilla maailmaa toimivista tietoturvan valvontakeskuksista. Keskukset käsittelevät päivittäin asiakkaidensa puolesta yli 74 miljoonaa tietoturvatapahtumaa. Valvontakeskuksen kautta dataa kerätään monista eri lähteistä, joihin kuuluvat tunkeutumisen havaitsemisjärjestelmät, tunkeutumisen estojärjestelmät, palomuurit ja sovelluspalomuurit, virustentorjuntajärjestelmät sekä asiakkaiden omista tiloista ja pilvestä toimivat sovellukset. Valvontakeskus lähettää asiakkaille sekä sisäisiä että ulkoisia uhkia koskevat hälytykset, jolloin asiakkaalla on välittömästi mahdollisuus ryhtyä toimenpiteisiin tärkeiden järjestelmiensä ja tietojen suojelemiseksi. CGI:n globaaleista kyberturvallisuuspalveluista vastaavan johtajan John Proctorin mukaan kyberuhat ovat yhä globaalimpia ja kehittyneempiä. – Isoon-Britanniaan sijoitetut valvonta- ja analyysipalvelumme vahvistavat globaalilla tasolla asiakkaillemme tarjottavia tietoturvapalveluita. Rakennamme yhdessä kestävää tulevaisuutta Annoimme asiakkaamme äänestää neljästä eri hyväntekeväisyyskohteesta, joihin jaoimme yhteensä 20 000 euroa. Kiitos kaikille äänestäjille! Helsinki liittyi Potilastiedon arkistoon S uomessa siirrytään vaiheittain käyttämään kansallista Potilastiedon arkistoa, joka tunnetaan myös nimellä Kanta. Helsingin kaupunki liittyi maan suurimpana Pegasos-potilastietojärjestelmää käyttävänä organisaationa Kantaan viime vuoden lopulla. Lääkärit ja muut terveydenhuollon työntekijät kirjaavat CGI:n toimittamaan Pegasos-potilastietojärjestelmään tietoja asiakkaan terveydentilasta ja hoidosta. Potilastiedon arkistoon näistä ammattilaisten kirjaamista tiedoista siirtyvät seuraavat tiedot: lääkärikäynti- ja hoitojaksotiedot, potilaskertomustekstit, diagnoosit, laboratoriotutkimukset, röntgentutkimuksien lausunnot, kriittiset riskitiedot ja henkilötiedot. Täysi-ikäiset henkilöt pääsevät katsomaan omia terveystietojaan Omakantapalvelussa, jonne he kirjautuvat verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sähköisellä henkilökortilla. Kukin terveydenhuollon palveluntarjoaja voi käyttää lähtökohtaisesti vain niitä Potilastiedon arkiston tietoja, jotka sen henkilökunta on tallentanut arkistoon. Muiden palveluntarjoajien tallentamia tietoja ei voi katsoa ilman potilaan suostumusta. Helsingin kaupungille Kantaan liittyminen edellytti uuden Pegasos-potilaskertomusohjelmiston käyttöönottoa ja uusien kansallisten toimintamallien koulutusta koko henkilökunnalle. Baltic Sea Action Group 18 % (172 ääntä) Kehitysvammaisten tukiliitto ry 15 % (139 ääntä) Naisten Pankki (Kirkon ulkomaanapu) 21 % (203 ääntä) Suomen nuorten ja lasten säätiö 46 % (436 ääntä) Ääniä yhteensä 950 6 RATKAISU 01.2015 © Getty Images Kohti kokonaisterveyttä Terveydenhuolto sähköistyy, kun järjestelmiä kehitetään ihmisiä varten. Teksti Jaakko Liikanen | Kuva Ari Ijäs Mikä terveydenhuoltoa mullistaa? – Terveydenhuoltoa mullistaa ainakin kaksi asiaa. Tekniikan kehittyminen ja uudet sovellukset mahdollistavat sen, että meistä tulee passiivisten potilaiden sijaan aktiivisia toimijoita. Olemme laajentamassa toimintaa potilaiden sairauksien hoidosta kansalaisten terveyden ylläpitämiseen. Toinen terveydenhoitoa mullistava asia on väestön ikääntyminen. Iän myötä tautiprosessit muuttuvat, ja se on huomioitava hoidon suunnittelussa. Eikö järjestelmäkehittämisen keskittäminen ihmisiin tulisi olla itsestäänselvyys? – Kyllä, mutta sen merkitys korostuu nyt kun ihmistä ei nähdä vain hoidon kohteena olevana potilaana vaan aktiivisena toimijana. Miten digitalisoituminen vaikuttaa? – Minulle lääkärinä se tarkoittaa sitä, että saatavilla olevan tiedon määrä yksittäisen potilaan terveydentilasta lisääntyy. Tiedosta on pystyttävä poimimaan olennainen. Tähän on onneksi tarjolla myös päätöksen tuki -palvelua, josta esimerkkinä voi mainita Uranukseen integroitavissa olevan Duodecimin palvelun. Yksittäisen potilaan näkökulmasta sähköisiin palveluihin siirtyminen korostaa hänen omaa rooliaan. Potilas voi itse tuottaa tietoa terveydentilastaan, esimerkiksi verenpaineen ja verensokerin kotimittauksilla tai elämänlaatu-mittareilla. Lisäksi osa vastaanottokäynneistä voidaan korvata etäkontakteilla. Jotta kaikki edellä mainittu toteutuu, eri järjestelmien pitää toimia yhtenäisemmin kuin aiemmin. Siinä on haastetta järjestelmätoimittajille. Miten sote-uudistus vaikuttaa terveydenhuollon tietojärjestelmiin? – Vaikuttaa siltä, että uudistus selkeyttää kokonaistilannetta. Jos sote-alueen sisälle saadaan yhtenäinen järjestelmä, niin tiedonkulku eri toimintayksiköiden välillä helpottuu. Tästä hyötyvät kaikki terveydenhuollon ammattilaiset ja potilaat. Miksi järjestelmätoimittajaksi kannattaisi valita CGI? – CGI:llä on osaamista suomalaisen sote-järjestelmän kaikilta tasoilta; avovastaanotosta yliopistosairaaloiden erikoissairaanhoitoon. Se on luonteva perusta toimittaa sote-alueen laajuista järjestelmää. Itse olen ollut aktiivisesti mukana kehittämässä Uranuksen uutta ammattilaisen työpöytä -käyttöliittymää, joka on helppo muokata sopimaan erilaisiin työtehtäviin. Erikois lääkäri LT Heikki Aatola työskentelee kliinisen työn ohella osa-aikaisesti CGI:n asian tuntijalääkärinä. RATKAISU 01.2015 7 Loppukäyttäjäpalvelut Bittivirrat kuntoon! Huhtikuusta alkaen CGI on vastannut Espoon kaupungin perustietotekniikan loppukäyttäjäpalveluista. Erikoisuutena on lähituen oma palvelupiste, missä ratkotaan ICT-ongelmia sekä autetaan uusien laitteiden käyttöönotossa. Teksti Ari Rytsy | Kuva jari härkönen E spoon keskuksessa sijaitseva Espoon kaupungin lähituen palvelupiste tarjoaa apua kaikissa tietotekniikkaan liittyvissä ongelmissa. CGI:n lähitukihenkilöt huo lehtivat myös työntekijöille osoitettujen älypuhelinten käyttöönottovalmisteluista. Palvelun ansiosta uutta laitetta noutavan ei tarvitse kuluttaa aikaa yhteysasetusten tekemiseen. – Palvelupistekonsepti syntyi vuonna 2007 liik kuvaa työtä tekevien tarpeeseen. Nämä henkilöt viettävät vähän aikaa varsinaisissa työpisteissään. Tällä tavalla heidät saadaan paremmin lähituen piiriin, kertoo palvelupäällikkö Alice Ristell Espoon kaupungin tietotekniikkapalveluista. CGI:n lähitukihenkilöiden asiantuntemus sääs tää työntekijöiden aikaa heidän varsinaisen työnsä tekemiseen. Tehokkuusaspektista huolimatta lä hituen asiakaspalvelu toteutetaan loppukäyttäjien ehdoilla. Esimerkiksi läppäriongelmasta kärsivä voi käyntinsä yhteydessä saada opastusta Excelin käyt töön. Toisinaan vierailu on ohi minuutissa, joskus taas monimutkaisempi ongelma vaatii CGI:n lähitu kihenkilöiltä pidemmän työrupeaman. Tarvittaessa työntekijä saa palvelupisteestä lainaan kannettavan Loppukäyttäjäpalvelut Loppukäyttäjäpalvelut sisältävät työasemaympäristön ja käyttäjien hallintaan ja tukeen tarvittavat palvelutoiminnot kokonaisvaltaisena palvelupakettina. Palveluiden avulla varmistetaan asiakkaan työasemaympäristön hallinta ja tukeminen tehokkaasti ja hyvällä palvelulaadulla. Lisätietoa: www.cgi.fi/it-infrastruktuuripalvelut/loppukayttajapalvelut Juha Nieminen, juha.nieminen@cgi.com 8 RATKAISU 01.2015 tietokoneen tai puhelimen, kunnes oma laite on kunnossa. Kuluneen ajan sijaan Ristell laittaa pai noa toiminnan palveluhenkisyydelle ja korkealle laadulle, mikä takaa sen, että työntekijöillä on tar vittavat ja toimivat työvälineet käytössään. – Nopeus ei ole hyvä mittari asiakaspalvelulle. Lisäksi on muistettava, että palvelupisteen kävijä määrät vaihtelevat merkittävästi. Kävijämäärät nou sevat esimerkiksi silloin, kun uusia laitteita otetaan käyttöön, hän muistuttaa. Dataa toiminnan kehittämiseen Palvelupisteessä työskentelevät CGI:n lähitukihen kilöt ovat jo saaneet loppukäyttäjiltä positiivista palautetta. Sateisena syysaamuna paikalle saapunut museomestari Lasse Naukkarinen hoiti samalla kertaa sekä omia että kollegan matkapuhelinasioita. – Oma työpuhelimeni häipyy aika ajoin verkosta. Sen takia siihen vaihdettiin uusi SIM-kortti. Työ kaverini puhelin oli puolestaan palautunut huollos ta, joten otin sen samalla kerralla mukaani, kertoo Naukkarinen. Näyttelyrakentaminen vie Naukkarista välillä ympäri Espoota, joten palvelupiste on kiireen kes kellä helpoin tapa hoitaa puhelin- ja ICT-ongelmat. Kiitosta saavat erityisesti keskeinen sijainti, hyvät pysäköintimahdollisuudet sekä palvelualtis ja osaa va henkilöstö. – Täällä on aina joku paikalla auttamassa. Tällä kertaa asiat hoituivat kymmenessä minuutissa, kiittelee Naukkarinen. Palvelupisteessä suoritettava lähituki on vain yksi osa CGI:n perustietotekniikan loppukäyttä jäpalvelua, johon kuuluvat Espoon kaupungin toi mipisteissä kiertävä CGI:n lähitukitiimi sekä 24/7 puhelimitse auttava CGI:n HelpDesk. Asiakkaan nä kökulmasta katsottuna loppukäyttäjien tyytyväisyys palveluihin on iso asia, mutta niin on myös kaikista Tavoitteena on tehdä ratkaisukeskeisesti oikeita asioita. tukipyynnöistä kertyvä data, jonka avulla Espoon kaupunki pystyy täydentämään ohjeistustaan sekä arvioimaan henkilöstön koulutustarvetta. Tarkasti kohdennetuilla toimenpiteillä on suuri merkitys yli 14 000 työaseman ja 14 000 työntekijän organisaati on tehokkuudelle. – Loppukäyttäjäpalveluissa on kyse muustakin kuin pelkästä työvälineiden kuntoon laittamisesta. Tavoitteena on tehdä ratkaisukeskeisesti oikeita asioita, summaa Ristell. Koordinointivastuuta ja uusia palveluja CGI:n ja Espoon kaupungin solmima sopimus kattaa lähituen lisäksi sovellusasennukset, tulostuspalve lut, lisenssienhallinnan sekä laitteiden elinkaari palvelut. Niiden ohella CGI vastaa esimerkiksi muuttojen yhteydessä tapahtuvasta tietotekniikkaasioiden koordinoinnista. Monitoimittajaympäris tössä kaikkien lankojen on oltava osaavissa käsissä. – Espoossa remontoidaan ja lakkautetaan van hoja toimipaikkoja sekä rakennetaan uusia. Niihin liittyvien muuttojen yhteydessä on tehtävä monia tietotekniikkaan liittyviä toimenpiteitä. Haasteena on järjestää kaikki asiat niin, että tarvittavat tietolii kenneyhteydet työasemineen ja palveluineen toi mivat heti ensimmäisestä muuttopäivästä lähtien, sanoo Ristell. Viime syksynä CGI pilotoi Espoon kaupungil le FastPass-itsepalvelua salasanojen resetointiin. Ensimmäisessä vaiheessa henkilöstön käyttöön tarkoitettu ratkaisu mahdollistaa nopean ja kus tannustehokkaan toimintamallin salasanojen uusi miseen. Samalla vähennetään tietoturvallisuuteen kohdistuvia riskejä. – FastPassin avulla henkilöllisyyden varmista minen helpottuu ja uusi salasana on käytettävissä heti. Pitkän tähtäimen tavoitteena on laajentaa ky seistä palvelua, Ristell kiteyttää. Lasse Naukkarinen (oik.) saa matkapuhelimensa helposti kuntoon Espoon palvelupisteessä. Lähitukihenkilönä CGI:n Mikko Salminen. RATKAISU 01.2015 9 Harjoittelun kautta vakitöihin otta en lu Jukka 10 RATKAISU 01.2015 He a ergm na B , Eli lenius ron oni E n ja T an. oima yön v mit vat tii Tietoliikenne tarvitsee nuoria osaajia. Jos asenne on oikea, työkokemuskaan ei aina ole vaatimus. Viihtyvyys ja hyvät työkaverit sen sijaan ovat. teksti Antti Kirves | Kuva ANTTI KIRVES V iime syksynä CGI:n tietoliikennetiimistä oli jäämässä kolme kokenut ta työntekijää eläkkeel le. Heidän osaamistaan haluttiin pitää talossa ja samalla työllistää vastavalmistuneita nuo ria, joiden työnsaanti ilman kokemusta on vaikeaa. Kolme pari-kolmekymppistä tietolii kenneinsinööriä otettiin puolen vuoden määräaikaisella sopimuksella harjoitte luun, joka sisälsi koulutusputken mento rointeineen. Kaikki kolme, Toni Eronen, Elina Bergman ja Jukka Helenius, vaki naistettiin harjoittelun päätteeksi. Eronen ja Bergman ovat valmistuneet Metropoliasta, Helenius Turun AMK:sta. Lähtökohdat olivat kolmikolle jokseenkin samat, mikä on osaltaan auttanut hitsaa maan heistä tiiviin tiimin. – Muista on tullut hyviä kavereita. Heihin pystyy tukeutumaan jos on jossain asiassa epävarma. Ainahan työ on työ tä, mutta jos on hyvät työkaverit, pääsee eteenpäin vaikeammissakin tilanteissa. Fiilis on ollut erittäin hyvä, Eronen kehuu. Koulutukseen kuului tietoliikenne suunnittelijoiden ja -asiantuntijoiden antamaa suunniteltua koulutusta, ulkoista koulutusta ja parityöskentelyä kokeneen asiantuntijan kanssa. Loppuvaiheessa nuoret pääsivät kokeneemman ohjaukses sa osallistumaan asiakastuotantoon. Eroselle kokeneempien mukanaolo on ollut iso juttu. – Päädyin CGI:hin lähinnä siksi, että täällä luvattiin vanhempien työntekijöi den antamaa mentorointia ja koulutusta. Kun aloittaa uudessa paikassa, aina tar vitaan joku kouluttamaan, mutta tietolii kennepuolella varsinkin. Oli hyvin tärkeää että kokeneemmat opastivat kun omaa kokemusta ei alussa vielä ollut. Haaveita ja haasteita Bergmania tietoliikenne kiinnosti jo pe rintönä vanhemmilta. – Ei pääse tylsistymään kun pitää py syä ajan hermolla koko ajan. Odotan että opin vielä paremmin nämä hommat ja eri koistun johonkin tiettyyn osa-alueeseen. En vielä tiedä mikä se voisi olla, mutta ei köhän se tässä kirkastu, Bergman nauraa. Hän sanoo viihtyvänsä hyvin. – Isossa kansainvälisessä yrityksessä prosessit joskus vähän hidastavat asioita, mutta toisaalta mahdollisuuksia kehittyä ja edetä uralla tarjotaan paljon. Tulevai suus näyttää hyvältä, Bergman sanoo. Helenius haki CGI:lle, kun edellinen alan työ oli loppumassa. – Töitä on paljon, mutta se myös tuo uutta haastetta. Parasta on hyvät työkave rit. Oma joukko, jonka kanssa ratkotaan ongelmia eikä hautauduta yksin töiden alle, Helenius sanoo. Jos muut ovatkin vaatimattomia tu levaisuuden pohdinnoissaan, Helenius ei ujostele haasteiden edessä. – Tietoliikennesuunnittelijaksi var maan tähtään. Se on se äärimmäinen haas te, vaikka siihen on vielä pitkä matka. Ala kehittyy ja aina on uutta opittavaa. Kos kaan ei tiedä kaikkea. Ei tässä työssä tule ikinä valmiiksi. Jos on hyvät työkaverit, pääsee eteenpäin vaikeammissakin tilanteissa. Nuoret juurtuvat Suomen CGI:llä on jo muutaman vuoden toiminut monimuotoinen YES (Young Excellence Society) -yhteisöverkosto-ohjelma. Yhtiö tarjoaa puitteet ja tuen, mutta aktiivinen YES-ryhmä suunnittelee ja järjestää ohjelmansa itse. Tarjontaa on koulutuksista vapaa-ajan toimintaan. – Nuoret johtavat itse itseään, ottavat vastuuta ja kasvavat roolissaan. Se kehittää heidän ammatillista kehitystään ja tukee meidän liiketoimintamme tavoitteita, sanoo CGI:n HR-johtaja Saara Lamberg. YES-ohjelman taustalla on Lambergin mukaan yhtiön halu auttaa nuoria kehittymään urallaan ja verkottumaan. Vahvoja verkostoja tarvitaan, sillä yhtiö toimii 17 paikkakunnalla Suomessa. – Kun väkeä jää eläkkeelle, otamme hallitusti nuoria töihin jotta valtava osaaminen ei häviä kertaheitolla. Mentorointiohjelman avulla saadaan sitä tietoa siirretyksi nuoremmalle työntekijälle. CGI:n missiossa painotetaan yrittäjyyttä ja omistajuutta, minkä toivotaan houkuttelevan nuoria taloon. – Koko henkilöstölle suunnattu osakeohjelma vahvistaa tunnetta siitä, että tämä on ’minun firmani’. Seuraamme onnistumisia ja lähtövaihtuvuutta, ja ne luvut ovat meillä tosi hyvät. Meille juurrutaan, Lamberg sanoo. Katso video netistä. Nuorten haastattelu: www.cgi.fi/videot/ harjoittelun-kautta-vakitoihin RATKAISU 01.2015 11 Mobiili Oma muutoskyky kenttätestiin Lassila & Tikanoja aloitti mittavan kulttuurimuutoksen ja valtakunnallisen kehitysohjelman uudistamalla tuhansien liikkuvien työntekijöidensä työaikatiedon käsittelyn. Ketterien testausmenetelmien avulla yhtiö haastoi uudet mobiiliratkaisut. Tiukkaan happotestiin päätyi myös organisaation oma muutoskyky. Teksti Sari Lehikoinen | Kuvat juha rahkonen ja Lassila & Tikanoja 12 RATKAISU 01.2015 T yöaikatiedon käsittelyn ja toteuma tiedon raportoinnin automatisointi on keskeinen osa Lassila & Tikan ojan työvoiman hallintaan liittyvää laajamittaista kehitysohjelmaa. Päämääränä on varmistaa, että yhtiöllä on oikea määrä osaavaa henkilökuntaa oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikeaan hintaan. Potentiaalisen ratkaisun ympärille syntyi kiin nostava liiketoimintamalli, jota L&T halusi nopeasti – ja perinteistä projektia kevyemmin – lähteä tut kimaan kenttäolosuhteissa. Uusille näkökulmille ja mahdollisuuksille haluttiin jättää riittävästi tilaa. Samalla L&T pääsi käytännössä testaamaan kahden vaihtoehtoisen palvelutoimittajan yhteistyökykyä, sitoutuneisuutta ja asiantuntemusta. Suunnittele-tee-reagoi-opi Proof of concept eli ns. POC-malli on hyvä tapa tes tata syvemmin hankittavan ratkaisun todellista tar vetta ja soveltuvuutta oikeassa käyttöympäristössä. L&T käynnisti yhdessä CGI:n kanssa kymmenen viikon intensiivisen projektin, jonka aikana testaus tiimi arvioi ja katselmoi ratkaisun sopivuutta organisaation ja loppukäyttäjien tarpeisiin. Ketterän mallin mukaisesti jokaisella iteraatio kierroksella työryhmät kehittivät ja tehostivat toi mintatapojaan. Samalla oli mahdollisuus reagoida nopeasti oman organisaation esteisiin ja kentältä saatuun palautteeseen. Jo ensimmäisenä testipäi vänä saatiin tärkeitä signaaleja omalta väeltä. Tär keimmät panostuskohteet valikoituivat projektin edetessä ja ymmärryksen kasvaessa. – Ei kukaan voi olla niin viisas, että pystyisi suunnittelemaan kaiken alusta lähtien. Perintei sessä, niin sanotussa vesiputousmallissa, jossa on selkeät suunnittelu-, määrittely- ja käyttöönotto vaiheet, viisaus pitäisi olla jo alussa – ja kerralla pi täisi onnistua. Monen ison projektin lopussa voi olla hirvittävä jälkiviisastelu siitä, että miten tässä nyt näin kävi, Lassila & Tikanojan tietohallintojohtaja Harri Karjalainen pohtii. Asioita voi pyrkiä suunnittelemaan hyvinkin tar kasti etukäteen, mutta POC:in idea on Karjalaisen mielestä nimenomaan se, että se antaa erinomaisen © Lassila & Tikanoja / Petri artturi asikainen Kun suunnittelutyö oli tehty huolella, oli varsinainen käyttöönotto sujuvaa ja todella nopeaa. RATKAISU 01.2015 13 © juha rahkonen © Lassila & Tikanoja / Vesa-Matti Vaara suunnittele-tee-reagoi-opi-mallin, jonka kautta voi jatkuvasti oppia lisää. Oma muutoskyky koetuksella Tarkoitus oli testata ratkaisua, joka tulisi tuhansien siivoustyöntekijöiden jokapäiväiseksi työvälineeksi keventämään hallinnollista työtä kentällä. Testaus tiimi löysi itse asiassa jotain vielä arvokkaampaa. Se, että todellisuus ja mutu-tuntuma ovat niin kaukana toisistaan, oli suuri yllätys. – Helposti keskitytään siihen, mikä systeemi sopisi meille parhaiten. Tärkein juttu meille oli kuitenkin testata oman organisaatiomme muutos kyvykkyyttä. Koko ketjun kaikkien portaiden sitout taminen oli edellytys, jotta pääsimme eteenpäin, Karjalainen toteaa. Harri Karjalainen sanoo L&T:n pyrkivän muutta maan kulutusyhteiskunta tehokkaaksi kierrätys yhteiskunnaksi. Tarkoitus oli testata ratkaisua, joka tulisi tuhansien siivoustyöntekijöiden jokapäiväiseksi työvälineeksi keventämään hallinnollista työtä kentällä. 14 RATKAISU 01.2015 Yhtiö on panostanut aikaisempaa enemmän muutosjohtamiseen, viestintään ja loppukäyttäjien tukeen. Kun kyse on toimintatapojen muuttami sesta ja yhtenäistämisestä, ei mikään tapahdu hetkessä. Huolella testattu, puoliksi toteutettu Testivaiheessa luotiin oppimisen kautta hyvä ym märrys todellisista tarpeista, sopivista työvälineistä sekä tarvittavista tukitoimista. Kun suunnittelutyö oli tehty huolella, oli varsinainen käyttöönotto suju vaa ja todella nopeaa. CGI toimitti neljäntuhannen loppukäyttäjän ratkaisun vauhdikkaassa tahdissa – neljässä kuukaudessa. – Ilman POC-projektia emme olisi voineet olla niin määrätietoisia käyttöönottovaiheessa, Karjalai nen toteaa. Myös liiketoiminta alkoi saada nopeammin hyötyjä, kun palvelu otettiin siivouspalveluissa käyttöön suunnitellussa aikataulussa ja budjetissa. IT:n ja liiketoiminnan kumppanuus Ison projektin onnistumisesta Harri Karjalainen kiittää myös IT:n, henkilöstöhallinnon ja liiketoi minnan yhteistyöstä. – Usein sanotaan, että IT- ja liiketoimintaväen välille pitäisi rakentaa hyvä silta, jotta yhteinen ymmärrys ja kumppanuus voisi löytyä. Me poistim me koko joen! Projektitiimissä töitä tehtiin aidosti yhdessä me-hengessä – riippumatta siitä mistäpäin organisaatiota kukin tuli. Meillä oli yksi yhteinen Työvuoron aluksi ja lopuksi siivooja kirjautuu matkapuhelimellaan kohteeseen NFCtunnisteen avulla. © Lassila & Tikanoja / Vesa-Matti Vaara päämäärä, ja itse IT-ratkaisun toteuttamisen sijaan puhuimmekin enemmän business casesta ja tavoit teista. Työaikailmoituksesta palkanmaksuun Laki velvoittaa työnantajaa kirjaamaan työnteki jöiden työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset. Keskeistä oli luoda automatisoitu ja selkeä prosessi työajan ja lisien ilmoituksesta palkanmaksuun. Manuaalinen työajankirjaus ja paperiset tunti listat jäivät historiaan, kun siivouspalvelun työn tekijät saivat vuoden 2014 alussa modernit työkalut, älypuhelimen ja helppokäyttöisen mobiilisovel luksen, Mobilogin. L&T on ristinyt järjestelmän SIMOksi eli siivouksen mobiiliksi työajankeruuksi. Siivooja saa matkapuhelimeensa työmääräykset ja muut tarvittavat tiedot kullekin päivälle. Työvuo ron aluksi ja lopuksi siivooja kirjautuu matkapuheli mellaan kohteeseen NFC-tunnisteen avulla. Ja kun tulevaisuudessa Mobilog-sovelluksen avulla ilmoite tut tunnit siirtyvät suoraan myös palkkahallintoon, virheiden määrä vähenee ja tiedonkulku nopeutuu entisestään. Järjestelmän työnohjaussovelluksen avulla muutostilanteisiin reagoiminen, työn jakaminen ja työkuorman tasaaminen on entistä helpompaa. Työnjohtajien ja työntekijöiden tarvitsee käyt tää huomattavasti vähemmän aikaa puhelimessa, kun he pystyvät viestimään toisilleen järjestelmän avulla. Lisäksi palvelutasoja voidaan seurata reaali aikaisesti. Mobilog Mobilog on helppokäyttöinen mobiili toiminnanohjausratkaisu, jonka avulla liikkuvat työntekijät voivat raportoida työnsä. Mobilog on myös monipuolinen suunnittelutyökalu työnjohtajille. Lisätietoa: www.cgi.fi/mobilog Esa Satola, esa.satola@cgi.com – Noin kaksikolmasosaa kustannuksista on meil lä henkilösidonnaisia. Hakemamme ratkaisu ei ole meille vain ’nice to have’, vaan liiketoiminnan ja kannattavuuden kannalta todella kriittinen järjes telmä, Karjalainen toteaa. Työvoimavaltaisella siivous-, kiinteistö- ja ym päristöhuoltoalalla paineet toiminnan laadun ja tuottavuuden ohjaamiseen ja mittaamiseen kasva vat jatkuvasti. Hallinnolliset työt valmiiksi kentältä Siivouspalveluiden lisäksi yhtiö pohtii Mobilogin hyödyntämistä myös muille käyttäjäryhmille, kuten jätehuollon ja ympäristöpalveluiden väelle. – Isona tavoitteena meillä on automatisoida koko hallinnollinen prosessi niin, että valtaosa ru tiineista voitaisiin tehdä kentältä laskutusvalmiiksi, Harri Karjalainen visioi. RATKAISU 01.2015 15 Sähköisten palveluiden kehittämiseen tarvitsemme lisää uskallusta. Paras aika M © Valtioneuvosto / Laura Kotila Tiukan paikan tullen Suomi on aina pystynyt uudistumaan. Niin nytkin, kunhan vain taas rohkeutta riittää. Kysyimme ministeri Paula Risikolta evästyksiä eteenpäin. 16 RATKAISU 01.2015 illaista rohkeutta Suomessa nyt tarvitaan? Tarvitsemme entistä enemmän rohkeutta ko keilla ja joskus epäonnis tua. Ylipäätään meidän pitäisi entistä enemmän uskaltaa hyödyntää osaamistamme. Huomiota ja satsauksia vaativat niin digitalisaation mahdollisuu det kuin avoin tieto ja sen tehokas käyttö kunnissa ja valtiolla. Rohkeutta ovat osoittaneet kiitettävästi ainakin yrittäjät. Myös valtion sisäisissä uudistuksissa olemme olleet rohkeita. Perustietotekniikan kokoaminen Valtori-palvelukeskukseen etenee hyvää vauhtia. Teksti Vesa Ville Mattila Kuvat vastavalo / Dominique Wendelin, Valtioneuvosto / Laura Kotila ja STR / LEHTIKUVA / Timo Heikkala uudistua Se merkitsee melkoista myllerrystä ja vastaliikettä 1990-luvun alussa alkaneelle hajautuksen kaudelle. Sen sijaan hallinnon sisäisten prosessien ja säh köisten palveluiden kehittämiseen tarvitsemme lisää uskallusta. Hallinnostamme puuttuvat sellaiset uudistukset, joita on jo tehty yksityisellä puolella. Emme esimerkiksi ole vielä nostaneet sähköistä pal velua ensisijaiseksi palvelutavaksi. Kansallinen palveluarkkitehtuuri – sähköisten palveluiden kokoaminen yhden asiointipisteen taakse – on kuitenkin hyvin rohkaiseva hallinnon prosessien kehittämishanke. Siinä palveluita katso taan kansalaisten näkökulmasta ja tietoja hyödyn netään kansalaisten tarvitsemalla tavalla. Ikääntyvän väestön vaikutukset, julkisten palvelujen tehokkuusvaatimukset sekä kuntien ja valtion talouspaineet muodostavat haastavan yhtälön. Mitä muutoksia täytyy tehdä, jotta kokonaisuus pystytään ratkaisemaan kestävästi? Mielestäni on kolme suurta muutostarvetta. Julki sen hallinnon rakenteet täytyy uudistaa ja kuntien tehtäviä vähentää; valtion ja kuntien tuottavuutta pitää parantaa tehostamalla prosesseja ja digitali saatiota; kustannusvaikuttavuus vaatii kehittämistä. Valtiota ja kuntia tulee ohjata kokonaisuutena niin, että aikaansaamme selkeät rakenteet. Tähän si sältyvät sekä valtion keskus- ja aluehallintouudistus että kunta- ja palvelurakenteen uudistukset. Hyvinvointipalvelujen kustannusvaikuttavuu den lisääminen edellyttää uudistuksia palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Niiden myötä kun RATKAISU 01.2015 17 – Vain helposti saavutettavat ja käyttäjäystävälliset palvelut aikaansaavat kysyntää ja tuottavuutta. Rohkeille uusille ideoille on tilaa, sanoo ministeri Paula Risikko. © STR / LEHTIKUVA / Timo Heikkala nan rooli ja asema palvelujen järjestämisessä, tuot tamisessa ja rahoittamisessa muuttuvat. Samalla on syytä varmistaa, ettei kunnan toiminta pirstoudu sektorikohtaisesti ja että kunnat ohjaavat myös ylikunnallisia organisaatioita säilyttäen riittävän taloudellisen liikkumavaransa. Siltä osin kuin palvelurakenne – esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut – erkaantuvat kuntarakenteesta, valtiovarainministeriön tulee osallistua tehtävien siirtoa koskevaan valmisteluun ja vastata osaltaan uusien kunta- ja palvelurakentei den luomisesta. Julkisen hallinnon digitalisaation nopeuttami nen edellyttää sähköisten palvelujen laajaa käyt töönottoa valtion ja kuntien palveluissa. Valtion ja kuntien ICT-ratkaisujen nykyinen hajanaisuus on merkittävä kansantaloudellinen ongelma ja este sähköisten palvelujen toteuttamiselle. Julkisen hal linnon pitää jatkossa pystyä muotoilemaan asiakas lähtöisiä palveluita yhdessä asiakkaiden, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Valtion ja kuntien julkisen hallinnon käynti asiointi uudistuu ja organisoituu yhteiseksi toimin 18 RATKAISU 01.2015 naksi vuosina 2016–2019. Etäpalvelu vakiinnutetaan uudeksi palvelukanavaksi julkisen hallinnon asioin tipisteissä ja kotikäytössä vuodesta 2016 alkaen. Kuinka uudistusten onnistuminen voidaan varmistaa? Päätöksenteossa tarvitsemme tietoa, järkeä ja tun netta. Muutosvastarinta syntyy useimmiten tiedon puutteesta ja epätietoisuudesta. Miksi muutos tai uudistus pitää tehdä, mitä se tarkoittaa, mihin se vaikuttaa ja johtaa? Meidän pitää siis pystyä parantamaan tiedolla johtamista. Valtion ja kuntien tuottavuuden parantaminen vaatii tieto- ja tilastopohjan vahvistamista sekä mahdollisuuksia arvioida tuottavuutta ja tuloksel lisuutta. Uudistettu julkisen talouden ohjausjärjes telmä – eli julkisen talouden tavoitteiden seuranta – edellyttääkin luotettavaa ja vertailukelpoista arvi ointitietoa valtion ja kuntien tuottavuus-, tulokselli suus- ja vaikuttavuuskehityksestä. Lisäksi päätöksentekijät tarvitsevat jatkossa yh teistä näkemystä tuottavuudesta ja sen tavoitteista. Valtion ja kuntien rakenteiden uudistamisessa valtiovarainministeriöllä on ohjaava rooli. Yhteistyö eri hallinnonalojen sekä valtion ja kuntasektorin välillä vaatii vielä kehittämistä. Mitkä ovat tieto- ja viestintätekniikan mahdolli suudet julkisten ja kunnallisten palveluiden tuottamisessa? Miten valtio voi tukea kuntien tietotekniikkavalmiuksia? Tieto- ja viestintätekniikka on avainasemassa vas tattaessa julkisen hallinnon tuottavuuspaineisiin. Digitalisointi ja automatisointi auttavat luopu maan tarpeettomista työvaiheista ja hyödyntämään tietojen vaihtoa. Tarvittavien säästöjen ja raken nemuutosten toteutuminen saadaan varmistettua edistämällä järjestelmien yhteentoimivuutta. Sähköinen asiointi tehostaa työn tuottavuutta kaikissa palvelutuotantoprosessin vaiheissa. Palve luja ei kuitenkaan pidä mekaanisesti muuttaa säh köisiksi. Julkisen hallinnon tuottavuus paranee par haiten, kun palveluprosessit mietitään kokonaisuu tena uudelleen ottamalla monipuolisesti huomioon tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuudet. Hallitus odottaa paljon kuntasektorin tuottavuu den edistämiseltä ja on osaltaan käynnistänyt kunta sektorin tuottavuuteen tähtääviä toimenpiteitä. Tuottavuus edellyttää ennakkoluulotonta rakentei den muuttamista, palveluprosessien muokkaamista sekä avointa vuoropuhelua palvelujen käyttäjien, kuntien ja valtion henkilöstön kanssa. Tärkeintä on suunnitella uudet palvelut käyttäjälähtöisesti. Mitä pidätte suomalaisen tietotekniikkaosaamisen vahvuuksina? Mitkä julkiset ja kunnalliset palvelut tarvitsevat suomalaista tietotekniikan palvelutuotantoa? Digimurros mahdollistaa uusia tapoja tuottaa palve luja, mutta samalla se tekee palvelutuotannosta yhä globaalimpaa. Suomalaisen tietotekniikkaosaamisen vahvuute na on korkeatasoinen koulutus yhdistettynä lainsää däntömme sekä hallinto- ja palvelujärjestelmämme tuntemukseen. Kannattaa myös muistaa, että suomalaiset tie tovarannot ovat laadukkaita ja oikeasisältöisiä. Julkisen hallinnon avaamat aineistot tarjoavat erin omaista raaka-ainetta ja mahdollisuuksia kehittää innovatiivisia digitaalisia palveluita. Tarvitsemme kansalaisten elämää helpottavia arkipäivän sovelluksia muun muassa liikenteessä, energiahuollossa, sääpalveluissa ja ympäristönhoi dossa. Erityisen arvokkaita ovat terveydenhoitoa ja esimerkiksi ikääntyvien elämää helpottavat käyttä jäkeskeiset tietotekniikkaratkaisut. Hallinnon sujuvoittaminen ja ammattihenkilöi den työn tukeminen vaativat tehokkaita ja yhteen toimivia tietojärjestelmiä. Voiko terveydenhuollon teknologiaosaamisesta tulla vientivalttimme? Miten valtio pystyy auttamaan tällaisen vientiteollisuuden vahvistumista? Suomessa on pitkät perinteet tietotekniikan hyö dyntämisestä terveydenhuollon palvelutuotannos sa. Terveydenhuollon teknologiaosaamisesta voisi syntyä uusi – tai ainakin nykyistä huomattavampi – vientiteollisuuden haara Suomelle. Tästä näkyi merkkejä myös viimekertaisessa Slush-tapahtu massa. Osaamisemme ja kehityspotentiaalimme muun muassa lääketieteellisessä ja terveystieteellisessä tutkimuksessa, terveysteknologiassa, terveyden edistämisessä ja sairauksien hoidossa sekä terveys alan palveluinnovaatioissa on kansainvälisesti kil pailukykyistä. Terveydenhuollon teknologiaosaamisessa olem me olleet edelläkävijöitä muun muassa kehon toi mintojen mittaamisessa ja ihmisten hyvinvointia parantavassa teknologiakehityksessä (eHealth ja health apps). Ne voivat tarjota tulevaisuuden liike toimintaa monille yrityksille. Useilla terveydenhoitoalan palveluihin perehty neillä uusilla yrityksillä on jo valmius testata inno vaatioitaan. Niiden haasteena on päästä sairaalan kaltaiseen aitoon ympäristöön, jossa todellisuudessa nähdään hoitoprosessit, niiden tehostamismahdolli suudet ja edellytykset luoda uusia käytäntöjä. Meneillään olevaan sote-uudistukseen voidaan liittää erilaisia kehittämistoimenpiteitä edistämään samanaikaisesti suomalaisten hyvinvointia, yritys ten vientiä ja yhteiskuntamme elinvoimaa. Tärkeintä on suunnitella uudet palvelut käyttäjälähtöisesti. RATKAISU 01.2015 19 Digitalisaatio mullistaa liike toimintamalleja 1 Uudistuminen vaatii rohkeutta Digitalisoituva maailma, moderni teknologia sekä asiakkaiden odotukset ovat osa globaalia muutostarvetta. Edelläkävijäyritykset marssivat rohkeasti kohti uusia mahdollisuuksia. Teksti Ari Rytsy Asiakkuudenhallintaratkaisuihin ja pilvipalve luihin erikoistuneen Salesforcen Pohjoismaiden myyntijohtaja Baman Motivala pitää liiketoi minnan digitalisoitumista väistämättömänä megatrendinä, jonka muutosvoimina toimivat pilvipalveluiden ja nopeiden verkkoyhteyksien yleistyminen. Älypuhelinten kaltaisten uusien laitteiden ansiosta yritykset pystyvät olemaan yhteydessä asiakkaisiinsa missä ja milloin tahansa. – Suomalaisista yrityksistä digitalisaation edelläkävijöiksi ovat osoittautuneet muun muassa Rovio ja F-Secure sekä pe rinteisen teollisuuden vahvat toimijat kuten esimerkiksi Kone, UPM ja Ruukki. Näissä organisaatioissa uuden teknologian mahdollisuuksiin on tartuttu vakavissaan, sanoo Motivala. Kaikkien yritysten on olennaista oppia ymmärtämään mo biiliteknologiaa hyödyntävän asiakkaan tarpeita ja odotuksia. Digitalisaation myötä myös eri toimialojen väliset erot kapene vat. Digitaalisessa toimintaympäristössä samat lainalaisuudet pätevät niin kirjojen kuin teräksen kauppaan. Näitä näkemyksiä vahvistaa konsulttiyritys McKinsey & Companyn julkaisema artikkeli, missä puhutaan kaksinopeuksisen IT-arkkitehtuurin merkityksestä digitaaliselle liiketoiminnalle. Kyseisessä mallissa korostuvat nopeus, joustavuus ja monikanavaisuus, jota asiak kaitaan palvelevan yrityksen on kehitettävä herkeämättä. Sales forcen oma toiminta perustuu huippuluokan core-osaamiseen sekä kattavien kumppanuusverkostojen jatkuvaan vahvistami seen. – Uskomme, että tietotekniikka ja siihen liittyvät ratkai sut leviävät kaikkialle. Siksi pyrimme muodostamaan vahvoja kumppanuuksia CGI:n kaltaisten yhteistyöyritysten sekä myös omien asiakkaidemme kanssa, Motivala toteaa. © salesfore Baman Motivala Pohjoismaiden myyntijohtaja Salesforce 20 RATKAISU 01.2015 Tehokkuutta uudistuneella laskutuspalvelulla Tietotekniikka ravistelee vanhoja palvelurakenteita 2 3 Verkkoyhteyksiä ja televiestintäpalveluja tarjoavalla TeliaSoneralla on runsaasti ko kemusta sähköisestä laskutuksesta ja sii hen liittyvistä palveluprosesseista, joiden teknisestä toteutuksesta on usean vuoden ajan vastannut CGI. Yri tykset ovat yhdistäneet voimansa tarjotakseen yritysasiakkaille entistä kokonaisvaltaisempia ja kustannustehokkaampia laskutuspalveluja. Niihin lukeutuvat muun muassa myyntireskontra, perin täpalvelut sekä kattavat raportointinäkymät. Uudessa palvelukonsep tissa hyödynnetään myös TeliaSonera-konserniin kuuluvan perintä- ja luot Petri Niittymäki totietopalveluita tarjo avan Sergelin osaamista. Yritysliiketoiminnan johtaja, TeliaSonera TeliaSonera ja CGI pysty vät yhdessä tarjoamaan asiakkaille koko palvelun laskutukses ta saatavien hallintaan. – TeliaSonera haluaa kehittää palvelujaan sekä syventää strategista yhteistyötä CGI:n kanssa. Uskomme, että uudistu nut laskutuspalvelumme pystyy tuottamaan lisäarvoa uusille asiakkaille ja toimialoille, sanoo TeliaSoneran yritysliiketoi minnan johtaja Petri Niittymäki. Yhteistyön ensimmäiseksi isoksi asiakkuudeksi on noussut Helsingin kaupunki, jonka osalta syksyllä 2014 käynnistynyt projekti on edennyt asiakastestaukseen. Julkisen sektorin ohella Niittymäki uskoo asiakaspotentiaalia löytyvän muun muassa energia- ja vakuutusyhtiöiden piiristä. Rohkea kasvu ratkaisu on osoitus TeliaSoneran uudistumiskyvystä talouden laskusuhdanteen ja televiestinnän koventuneen kilpailun ristipaineessa. – TeliaSoneralta ja CGI:ltä löytyi valmiiksi uudessa pal velussa tarvittava kyvykkyys. Siinä mielessä kyse on ollut olemassa olevan perusosaamisen uudelleenjärjestelemisestä. Tämä on mahdollistanut palvelun nopean toteuttamisen, mikä on monelle asiakkaalle tärkeä osatekijä. Vallitsevassa talous tilanteessa harvalla riittää kiinnostusta pitkien ja monimut kaisten ICT-projektien toteuttamiseen, summaa Niittymäki. RATKAISU 01.2015 21 © pentti hokkanen © microsoft Yhteiskunnan digitalisoituminen on ajamassa yrityksiä ja organisaatioita uusien ratkaisujen ja mahdollisuuksien äärelle. Toistaiseksi yri tyssektorin kiinnostus on ollut julkista suu rempaa, mutta esimerkiksi terveydenhuol lossa ja joukkoliikenteessä on jo otettu askelia uudistumisen tielle. – Kaikkien yhteiskunnan toimijoiden tulisi tarkastella rohkeasti uusia teknologiaratkaisuja. Niiden avulla palvelu ja kehitetään entistä paremmiksi ja tehokkaammiksi, sanoo Microsoftin julkisen sektorin johtaja Hanna Nikkilä. Hän nostaa esiin julkishallinnossa lisääntyneen sähköisen asioinnin, joka on vapauttanut resursseja muun muassa lisä arvon tuottamiseen. Tietotyön lisääntyminen on puolestaan luonut pohjaa entistä joustavammille toimitila- ja työaikarat kaisuille. – Esimerkiksi koti hoidon tehtävissä tarvit tavaa ja jatkuvasti muut tuvaa tietoa pystytään tuomaan mobiililaittei den avulla lähes minne tahansa. Kokemuksem me mukaan näillä ratkai suilla saavutetaan mer kittäviä säästöjä, kertoo Nikkilä. Microsoft pyrkii levittämään globaalis ti parhaita käytäntöjä tietotekniikan hyödyn Hanna Nikkilä tämiseen kaupungeissa oman CityNext-konsep Julkisen sektorin johtaja, Microsoft tinsa kautta. Suomessa Microsoftin ja CGI:n yhteistyöllä Helsingin Bussiliikenteelle toteutettu projekti on yksi esimerkki teknologian monipuo lisista mahdollisuuksista. Siinä bussien jarrutustilanteista saatavaa dataa hyödynnettiin asiakaspalvelun parantamiseksi sekä polttoainekustannusten ja kaluston kunnossapitokulujen pienentämiseksi. – Suurten tietomassojen analysointi ja sen avulla tapahtu va johtaminen tarjoaa valtavasti uusia mahdollisuuksia. Sitä voidaan hyödyntää muun muassa terveydenhuollon palvelui den paremmassa kohdentamisessa sekä hoidon ja jopa saira uksien ennakoimisessa, korostaa Nikkilä. Big datasta bisnestä K un Suomi täyttää parin vuoden kuluttua sata vuotta, aikaa kuvataan jälkeenpäin rakennemurroksena, jossa laman syö vereissä haettiin uuttaa suuntaa. Tässä kolmannessa teollisessa vallankumouk sessa on kysymys siitä, miten digitali saatio tuli, otti ja muutti tavan ajatella. Vallassa ovat sensorit. Vielä ei ole nähty, mitä kaikkea ihmisten ja tieto koneiden uudesta työnjaosta syntyy. Tietotekniikka, tekoäly ja robotiikka mullistavat työn tekemisen perusteollisuuden lisäksi myös muilla aloilla, kuten energiassa, kuljetuksessa ja terveydenhuollossa. Digitalisaatio tekee hetkeksi rumaa jälkeä työmarkkinoilla, mutta tuottavuus saattaa optimistisempien arvioiden mukaan kasvaa jopa samaa huikeaa 1–1,5 prosentin vauhtia kuin 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Suomella on 22 maan joukosta parhaat edelly tykset digitalisaation hyödyntämisessä, mutta to teutuksessa se jää sijalle seitsemän, selviää Teknolo giateollisuuden teettämästä Digibarometri 2014:sta. Entinen mallimaa on putoamassa kärryiltä ja roik kuu tilastojen häntäpäässä. Huoli on suuri, sillä ilman digiyhteyttä, antureita ja etädiagnostiikkaa Suomi ei ole kansainvälisessä kilpailussa edes lähtöviivalla. Kilpailuedulla vasta ratkaistaan, kuka voittaa. Bisnes syntyy nyt Big datasta. CGI kysyi TeliaSoneran Euroopan alueen johtaja Robert Anderssonilta, miten hän hahmottaa meneil lään olevan murroksen. – Kaikkien datan hyödyntäjien on oltava valmiita maksamaan datasta, jotta digitalisointi voisi edetä, sanoo TeliaSoneran Euroopan alueen johtaja Robert Andersson. 22 RATKAISU 01.2015 Suomella on loistava historia digitalisaation saralla, mutta tulevaisuus näyttää juuri nyt kehnolta. Miten tässä näin on käynyt ja mitä pitäisi tehdä? Teksti Anna Holm | Kuva pentti hokkanen Robert Andersson Nykyinen työ: TeliaSonera AB, Head of Region Europe, 2014– Edelliset tehtävät: erilaiset johtotehtävät Nokialla 1985–2012, TeliaSonera Finland Oyj:n toimitusjohtaja 2012–2014 Perhe: naimisissa, kolme aikuista lasta Harrastukset: veneily, mökkeily, ulkoilu Andersson seuraa aitiopaikalta, mitä vaikutuksia digitalisaatiolla on yhteiskuntaan. Kuluttajabisnek sessä digiaika on ollut arkea jo pitkään. – Kaikki, mikä voidaan digitalisoida, digitalisoi daan. Tämän jälkeen se voidaan mobilisoida, sanoo Andersson. Monia asiointeja virastossa tai rutiinikäyntejä terveysasemalla voidaan Anderssonin mukaan siir tää pilveen. – Tämä olisi kansantaloudellisesti järkevää. Hän mainitsee maista Viron, missä terveyden huolto, peruskoulu ja julkiset palvelut ovat ansiok kaasti digitalisoitu. Siellä ei ole vanhaa koneistoa jarruttamassa uudistusta. Suomessa näitä betonoi tuneita käytäntöjä on sitä vastoin riittämiin. Eräs este digitalisoitumisen etenemiselle on Anderssonin mukaan pelko yksityisyyden menettä misestä. Datamassaan kerätään henkilötason tie toja, joiden käyttötarkoitus on esimerkiksi seurata ruuhka-aikana kulkevia ihmisvirtoja, jolloin massan liikkumista ei tutkita yksilötasolla. – Kuitenkin kuluttajat saattavat ostaa ajattele matta vaikkapa yhdysvaltalaisesta verkkokaupasta vaatteen ja siinä sivussa antavat tietonsa. Muutosvastarinta näkyy Anderssonin mukaan myös siinä, että ihmiset maksavat mukisematta printtilehdestä, mutta padiin tai läppäriin toimitet tavan version pitäisi olla ilmaista. – Parkkiajasta tai bussilipusta matkalla kaup paan ollaan valmiita maksamaan, mutta kotiin toi mitetusta villapaidasta ei. Asenteet istuvat tiukassa. Hyödyntämisessä vajaakäyttöä Andersson jakaa ekonomistien ja päättäjien kanssa huolen siitä, että Suomi on jäämässä jälkeen digiai kaan siirtymisessä. Vuosituhannen taitteen tekemi sen meininki pitäisi hänen mukaansa saada takaisin. Kuluttajabisneksessä digitalisoituminen alkoi jo parikymmentä vuotta sitten. Moni muistaa, miten matopelit veivät mennessään. Nyt musiikki elää jo täysin langattomassa maailmassa, samoin monet palvelut ja sovellukset. – Teknologiaa on paljon enemmän kuin mitä sitä hyödynnetään. Laitevalmistajat eivät voi enää olla pelkkiä laitevalmistajia. Kone ei myy enää hissejä, vaan pikemminkin ihmisten liikkumiseen liittyviä ratkaisuja, sanoo Andersson. Monet kotimaiset suuryritykset, kuten Konecra nes, Wärtsilä ja Metso ovat hänen mukaansa oivalta neet, miten perinteisiä yritysprosesseja, tiedonkul kua ja informaatiota voidaan digitalisoida. Sensorit mittaavat esimerkiksi laitteiden lämpötilaa ja koste utta. Tästä datamassasta jalostetaan arvokasta tietoa huoltoon, tuotekehitykseen, turvallisuusseurantaan ja markkinointiin. – Toimintojen digitalisointi johtaa parempiin reaaliprosesseihin ja kustannustehokkaampaan tuotantoon. Puhutaan teollisesta tai kaiken interne tistä, sanoo Andersson. Julkiset palvelut ovat hänen mukaansa ison myl lerryksen edessä. – On aika vähän hyviä esimerkkejä siitä, että jul kisia palveluja olisi onnistuttu digitalisoimaan. Ehkä veroilmoituksen täyttäminen on yksi parhaimmista. Arvoketjuissa voima Operaattorina TeliaSonera on keskellä kiinnostavaa innovaatioiden ja digitalisoinnin temmellyskenttää. Innovaatiot syntyvät Anderssonin mukaan start upeissa, ja TeliaSonera toimii ekosysteemin mahdol listajana. – Kymmenen vuotta sitten tyttäreni tekstailivat kavereilleen kännyköistä. Nyt välineinä ovat äly puhelimet ja kanavana sosiaalinen media. Tämä on haasteellinen tilanne operaattorille, koska suurin osa tuloistamme tulee minuuttipohjaisista perintei sistä tuotteista. Suurin osa elämystarjonnasta onkin siirtynyt operaattorin ulkopuolelle. TeliaSoneran roolina on antaa uudelle palvelumarkkinalle mahdollisuus kehittyä. – Ilman verkkoa sosiaalista mediaa ei olisi. Jän nä symbioosi. Andersson uskoo muutenkin partnerointiin. Ku kaan ei hänen mukaansa pysty yksin hallitsemaan arvoketjua. TeliaSonera on tiiviissä yhteistyössä muun muassa Spotifyn ja julkisen sektorin kanssa. Liikenne- ja kaupunkisuunnittelussa big datan hyö dyntämisessä on valtavat mahdollisuudet. – Partnerointi on yhdistelmä luottamusta, uu den luomista ja riskinottokykyä. Tämä kaikki on tarpeen uusissa arvoketjuissa, sanoo Andersson. Data ilman tulkintaa on hyödytöntä. RATKAISU 01.2015 23 Hyvinvointi Sote-uudistuksen onnistuminen on kiinni myös teknologiasta Kun sairaanhoitajan vastaanotolle saapuu mustelmainen lapsi, voi laastarin laitto muuttua äkisti lastensuojelun asiaksi. Nykytilanteessa silloin alkaa paperityö ja potilaan punnertaminen yli terveydenhuollon rajojen sosiaalitoimen puolelle. Teksti CGI | Kuvat Matti immonen ja Jari Härkönen K un asiakasta ja vas tuuta aletaan siirtää organisaatiolta toiselle, paljastuvat nykypäivän hoitoja palveluketjujen ongelmat. Tiedon kulkua vaikeuttavat erityisesti kiemurainen lainsäädäntö ja palveluiden erilaiset toimintatavat. Tietojärjestelmien tehtävä on tu kea palvelutuotantoa ja vastuun sujuvaa siirtymistä. Kun tieto liikkuu asiakkaan mukana saumattomasti, ei samoja kysy 24 RATKAISU 01.2015 myksiä tarvitse tentata ja kirjata monessa paikassa erikseen. – Sosiaali- ja terveydenhuollon pal veluiden tuottamismallin muutos tulee vääjäämättä heijastumaan myös tietojär jestelmiin. Tuottamismallien uudistami nen ei voi oikein muutoin onnistuakaan kuin hyödyntämällä teknologiaa nykyistä paremmin, arvioi IT-palveluyritys CGI:n johtaja Matti Häkkinen Häkkisen mukaan IT-alalla on jo vuo sia keskusteltu siitä, miten kunnille olisi mahdollista tarjota paremmin yhteen toimivia järjestelmiä. Hajanaisen päätök senteon takia tällaiselle ei ole kuitenkaan ollut ostajien puolelta kysyntää. – Laajempia yksiköitä ajava sotehanke tuonee keskittyneempää toimintaa myös tietojärjestelmien saralle. Pääkau punkiseudun Apotti-hankkeen kaltaisia, palveluntuottajarajat ylittäviä ratkaisuja tullaan näkemään muuallakin, Häkkinen odottaa. Onnistumisen reseptinä yhteistyö, kokemus ja kotimainen osaaminen Apotti on erittäin kunnianhimoinen hanke, jossa yhdistetään sosiaalihuollon, Tuottamismallien uudistaminen ei voi oikein muutoin onnistuakaan kuin hyödyntämällä teknologiaa nykyistä paremmin. Matti Häkkinen kaipaa keskittyneempää toimintaa tietojärjestelmiin. Katse riittävän kauaksi tulevaisuuteen Hyvinvointi CGI:llä on Suomessa 350 sosiaali- ja terveydenhuollon IT-ratkaisuihin erikoistunutta ammattilaista. Tähtäämme työssämme määrätietoisesti jatkuvaan potilaiden ja asiakkaiden saamien palveluiden parantamiseen. Yhdistämme IT-osaamisemme toimiala-asiantuntemukseen tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuoltoorganisaatioiden sekä asiantuntijoiden kanssa. Lisätietoa: www.cgi.fi/hyvinvointi Matti S. Häkkinen, matti.s.hakkinen@cgi.com perusterveydenhuollon ja erikoissairaan hoidon palveluketjut ja tietojärjestelmät. – Palveluntuottajarajat ylittävien, yhteen pelaavien järjestelmien tuotta mat hyödyt ovat kiistattomat. Siksi Apotti tulee yhdistämään pääkaupunkiseutua asukkaidensa eduksi tehokkaammin kuin esimerkiksi pelkät hallinnolliset kuntalii tokset, uskoo Häkkinen. Luottamuksen takana on CGI:n koke mus kansainvälisistä hankkeista ja erityi sesti vuosikymmeniä jatkunut yhteistyö suomalaisten terveydenhuollon organi saatioiden kanssa. Yrityksen potilastieto le, jota ei voi ostaa tuontitavarana, Häkki nen toteaa. järjestelmät ovat käytössä kaikissa Suo men yliopistosairaaloissa sekä valtaosassa suurimpia kaupunkeja. Yksin Helsingin pelastuslaitos hoitaa vuosittain noin 53 000 ensihoitotehtävää CGI:n Suomessa kehittämän ensihoitojärjestelmän avulla. – Olemme tuottaneet Suomessa ITratkaisuja terveydenhuoltoon ja sosi aalitoimeen yli 30 vuoden ajan. Nytkin meitä on Suomessa 350 terveydenhuolto alan osaajaa. Tunnemme suomalaisen lainsäädännön, käytännöt, toimijat ja järjestelmäympäristöt. Näistä muodostuu luottamus ja perusta sujuvalle yhteistyöl Tärkeintä järjestelmäuudistuksissa on kuitenkin, että samalla itse toimintaa tarkastellaan kriittisesti. Tulee kalliiksi rakentaa tietojärjestelmä, joka vain hak kaa kiveen organisaatioiden tehottomat muinaisprosessit. Katse on pidettävä tarpeeksi kaukana. Jo aivan lähitulevaisuudessa esimerkiksi erilaiset etäpalvelut ja potilaiden itsehoi topalvelut lisääntyvät. Rakenteista poti lastietoa, biopankkeja, geenitietoa ja ana lytiikkaa hyödyntämällä voidaan kehittää uusia hoitomuotoja. Terveystietoa kertyy ja siitä saadaan irti enemmän kuin nyt. Nyt rakennettavat tietojärjestelmät on luotava joustaviksi, ja niihin on jätettävä kasvunvaraa uusia käyttötapoja varten. CGI:n Matti Häkkinen katsoo, että jär jestelmän toimittajalta hanke edellyttää poikkeuksellista sitoutumista. – Vain uudistamalla määrätietoisesti sekä toimintaa että tietojärjestelmiä työn teko terveys- ja sosiaalihuollossa helpot tuu ja kansalaisten hoidon laatu paranee. Siksi IT-osaamisen lisäksi tarvitaan paljon sellaisia ihmisiä, jotka tuntevat kotimaiset olosuhteemme ja joiden kanssa asioista voi keskustella niiden oikeilla nimillä suo men kielellä. RATKAISU 01.2015 25 Kohti kestävää liiketoimintaa Kestävän kehityksen mittarit tulee integroida johdon tavoitteisiin ja tietojärjestelmiin, sanoo CGI:n kestävän kehityksen liiketoimintajohtaja Ulla Heinonen. Kestävästä kehityksestä on yrityksissäkin puhuttu kymmeniä vuosia. Eteenpäin mennään, vähitellen. Teksti Antti Kirves | Kuva Antti Kirves M uutos on hidasta, koska kestävä kehitys on teema na laaja ja konsensukseen pääsy vie aikaa. Vielä kym menen vuotta sitten YK:n kestävän kehityksen kokouksissa mietit tiin onko ilmastonmuutosta edes olemas sa, sanoo kestävän kehityksen liiketoimin tajohtaja Ulla Heinonen CGI:stä. Yhteisymmärrykseen on vihdoin pääs ty kestävän kehityksen muutosvoimista, kuten ilmastonmuutoksesta, väestönkas vusta, ikääntymisestä, kaupungistumises ta ja luonnonvarojen loppumisesta. Sen sijaan yrityksille ja organisaatioil le ei Heinosen mielestä vielä ole valjennut, mitä kestävän kehityksen muutostrendit tarkoittavat juuri niiden liiketoiminnalle. Muutosvoimien luomia riskejä ja mah dollisuuksia tunnistavat ja niistä hyötyvät edelläkävijäyritykset. Muut tyytyvät toi mimaan lain edellyttämällä tasolla ilman sen kummempaa proaktiivisuutta. Heino nen uskoo markkinoihin. – Lakeja ja asetuksia tarvitaan, mutta turha byrokratia hidastaa innovatiivisuut ta. Suomessa ympäristöluvitus on niin mo niluukkuista ja hidasta, että referenssiteh taat menevät usein muualle. Meidän pitäisi näyttää tässä esimerkkiä ja luoda innovatii vista alustaa puhtaan teknologian startupyrityksille. Kun kestävästä kehityksestä keskustellaan, kuluttaja alkaa ymmärtää ja vaatia sitä ja siitä tulee uusi normi. Suomen haasteita ovat talven ja pit kien välimatkojen muassaan tuoma kova energiankulutus ja energiaintensiivinen teollisuus. Isot markkinat ovat muualla 26 RATKAISU 01.2015 eikä brändäyksessä ja tuotteistamisessa oikein pärjätä. – Suomessa tuotteet ovat laadukkaita ja prosessit tehokkaita, mutta muut maat menevät asiakaskokemuksessa ohi ja vie vät samalla suomalaisetkin kuluttajat, Heinonen sanoo. Kestävän kehityksen muutosvoimat ja -riskit sekä mahdollisuudet eivät myös kään usein ole oikeasti johtoryhmän tai hallituksen pöydällä, sillä niiden tuomia uusia liiketoimintamahdollisuuksia ei ole täysin ymmärretty. Heinonen toivoo parempaa tiedolla johtamista ja reaaliaikaisia työkaluja, jotka antavat johdolle ja asiantuntijoille eväitä keskittyä uuden kehittämiseen, ei tiedon keräämiseen. Hyviä esimerkkejä on. – Metsäteollisuudessa on pitkät pe rinteet ympäristöasioista ja siellä on roh keasti lähdetty biotalouteen. Vähittäis kaupassa on yrityksiä, joiden ydinarvoissa on tehokkuus ja toisia, jotka panostavat voimakkaasti uusiutuvaan energiaan. Peli teollisuudessa on osattu tuotteistaa, myös koulutuspuolella. Kestävä kehitys Tulevaisuuden merkittävimmiksi muutosvoimiksi Heinonen nostaa digitali soitumisen ja teollisen internetin. Ennus tettavuudestakin tulee entistä tärkeäm pää, kun valtavasta tietomassasta kaive taan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Myös IT:n ekotehokkuus on entistä tärkeämpää kun tietotekniikan energian kulutus käyttäjämäärien kasvun ja digi talisoitumisen vuoksi kasvaa. Energiate hokkuutta voi parantaa esimerkiksi CGI:n tapaan käyttämällä vapaajäähdytystä tai ottamalla lämpö hyötykäyttöön. Lisää tehokkuutta saadaan, kun palvelimet vir tualisoidaan ja konesalit konsolidoidaan energiatehokkaampiin kokonaisuuksiin. Uusissa konesaleissa myös valaistus ja jäähdytystarve on optimoitu. – Kestävän kehityksen mukainen liike toiminta ei poikkea muun liiketoiminnan trendeistä, vaan se pitäisi saada yhdeksi tärkeäksi trendiksi mukaan jokaiseen päätökseen kaikissa liiketoiminnoissa. Vain näin saadaan spurttia muutokseen, Heinonen sanoo. CGI:n kestävän kehityksen palvelut yhdistävät syvällistä ympäristötietämystä, johtavia IT-ratkaisuja sekä valmiiksi tuotteistettuja palveluita. Ratkaisut auttavat yhtiön asiakkaita vastaamaan onnistuneesti kestävän kehityksen haasteisiin ja mahdollisuuksiin, vähentämään ympäristövaikutuksia ja energia Lisätietoa: kustannuksia sekä parantamaan www.cgi.fi/kestava-kehitys säännösten noudattamista ja yritysvastuu.cgi.fi/home työntekijöiden, kansalaisten ja Ulla Heinonen, ulla.heinonen@cgi.com asiakkaiden hyvinvointia. Katso video! www.cgi.fi/videot/ kohti-kestavaa-liiketoimintaa RATKAISU 01.2015 27 Hyppy tuntemattomaan vei valmentajaksi Elämän ja uran uudistaminen ei käy käskyttämällä, vaan vaatii rohkeutta ja tahtoa – joita joskus avittaa pieni pakko. Johanna Kepfin tiellä yrittäjäksi ja ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi oli muutama mutka ja iso hyppy. Teksti vesa ville mattila | Kuvat Matti immonen 1988 rv ce elan fre 1991 ja ama l ja aaja uv alok ä ntym y en s last 1996 28 RATKAISU 01.2015 aja era ke mas u talo liike 2000 t inno op den en in stum i valm 2009 ku N n al ra ja u 2011 lle e 2012 okia N inen m utu ano irtis tus loi en a de n uu uks va loku va okia ssä rksi wo Net tto muu 2013 stä rksi o w Net , sa aan s Sak mu 2014 isin een no opin ja phy a ogr hot fP emp aK ann oh ys J it a yr om e alm ja v m Suo aka t utto n iele nk ksa jan nta us uva lok t, va lm Une lus ival O a& – Täytyy tuntea itsensä tietääkseen, miten voi uudistua, sanoo Johanna Kempf. T oimin parikymppisenä valokuvaajana ja maskeeraajana. Pyöräytettyäni pari lasta iski lama ja jouduin miettimään, mihin sitten suuntautuisin, Johanna Kempf kertoo. Valinta kohdistui kansainvälisen kaupan opintoihin ja sittemmin Nokia Networksiin. Kempf eteni nopeasti tiimin vetäjäksi. – Rakastin työtäni yli kaiken. Minä ja kollegani teimme töitä intohimoisesti kehittäessämme organisaatiota, järjestelmiä ja prosesseja. Kun Kempfin ehdotus kysyntä-tarjontaketjun muokkaamisesta meni läpi, hän halusi myös siihen sisältyvän johtavan roolin. Nimitys tulikin – ja jatkuva reissurumba Aasiaan. Silti nimenomaan asema bisneksen ytimessä rupesi murentamaan työn merkitystä. – Johdin monia virtuaalitiimejä, mutta minulla ei enää ollut yhtään suoraa alaista. Ja juuri ihmisten henkilökohtaisesta johtamisesta nautin. Lopulta en enää tehnyt töitä liekeissä, vaan rättiväsyneenä, Kempf muistelee. Pian Nokian ja Siemensin yhdistymisen ja 11 vuoden työrupeaman jälkeen Johanna Kempf irtisanoutui työstään ja muutti Saksaan perheensä luo. Voimaannuttava kokemus käännekohtana – Tarvitsin aikalisää miettiä, mitä toivon jatkossa tekeväni. Onneksi perheen taloudellinen tilanne salli sen ja aviomieskin ymmärsi tilanteeni. Muutos entiseen oli samalla sekä helpotus että pelottava paikka. RATKAISU 01.2015 29 Kempfin tuumaustauko kesti pari vuotta. Sinä aikana hän muun muassa opiskeli saksan kieltä ja aktivoitui taas valokuvaajana. Oivallus oikeasta ties tä eteenpäin heräsi pitkällä lounaalla entisen esi miehen kanssa. Keskustelusta sukeutui pienimuo toinen ratkaisukeskeinen valmennussessio. – Havahduin huomaamaan, että voisin hyödyn tää taitojani ja kokemustani monenlaisessa muus sa kuin siihen asti tekemässäni työssä. Se oli niin voimaannuttava kokemus, että päätin itsekin ryh tyä opiskelemaan ratkaisukeskeistä valmennusta, Kempf toteaa. Omatoiminen opiskelu johti työtilaisuuksiin valmentajana ja mentorina. Viime syksynä Kempf aloitti Ratkaisukeskeisen valmentajan opinnot Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniassa. Tavoitteena on hankkia lisäoppia, työ kaluja ja ammatillinen pätevyys. – Haluan omalta osaltani ottaa yhteiskunnallista vastuuta ja mahdollisuuksien mukaan myöhemmin työllistää muitakin. Työssään Kempf aikoo yhdistää valokuvausta ja valmentamista. Juuri nyt häntä kiinnostaa erityises ti reflektoiva valokuvaus, jota organisaatiot voivat hyödyntää esimerkiksi tiimien yhteistyön vahvista jana tai ongelmien ratkaisijana. – Kyse on siitä, että tiimin jäsenet tekevät esi merkiksi draaman tai komedian keinoin kuvaelmia tiimistä tai sen työstä – ylipäätään asiasta, jossa he haluavat päästä eteenpäin. Kuvauksen jälkeen tiimin jäsenet pohtivat ja arvioivat niin yksin kuin yhdessä kuvaelman herättämiä tuntemuksia, koke muksia ja oivalluksia. – Tällainen interaktiivinen toimintatapa hitsaa hyvin yhteen vaikkapa organisaatiomuutoksen jäl keen, Kempf arvioi. Valmennus ja valokuvaus samassa paketissa Alaston rakkaus esille Tämän vuoden alusta alkaen Kempf on toiminut yksityisyrittäjänä. Hän puurtaa pitkää päivää valo kuvauksen ja valmennuksen merkeissä. Tavoitteena on saada opinnot putkeen ja yritys hyvään nousukii toon. Yksi entisen bisnesmanagerin kiintoisimmista lä hitulevaisuuden projekteista kertoo alastomasta rakkaudesta. – Teen alastonkuvasarjaa rakkauden tunteesta. Kuvattavani ovat tavallisia ihmisiä, joiden kanssa olen syvällisesti keskustellut rakkaudesta. Suunnit telemani näyttely sisältää kuvien lisäksi näitä poh dintoja. Suoraviivaisesti toimimaan tottuneelle Kemp fille taideprojektikin on rohkeutta kysyvä oppimis prosessi. – Pitkää raskausaikaa seurasi vaivalloinen syn nyttäminen, jonka jälkeen tuotos vielä pitäisi uskal taa näyttää julkisesti. Oivallutusten tie tulevaisuuteen N ykypäivän tehokkuutta ja suorituksia korostava ajattelu kohdistaa huomion helposti vallitseviin epäkohtiin, tehtyihin virheisiin ja syyllisten etsintään. Ratkaisukeskeinen ajattelu sen sijaan keskittyy myönteiseen tulevaisuuteen. Ensin tutkitaan ongelmaa – sitten mietitään, miten asioiden toivotaan tulevaisuudessa olevan. Tavoitteena on löytää kyvyt ja voimavarat edetä kohti toivottua suuntaa. Se saattaa olla terveellinen elämäntapa, uusi suunta työelämässä tai työyhteisön tapa toimia. Ratkaisukeskeinen valmennus tarjoaa yksilöille ja yhteisöille työkaluja havaita uusia näkökulmia, toteuttaa muutoksia ja kehittää esimerkiksi esimiestyöskentelyä. Keskustelevaa ja vuorovaikutteista prosessia ohjaa koulutuksen saanut valmentaja. Hän ei neuvo eikä anna valmiita vastauksia, vaan koettaa kysymysten avulla oivalluttaa valmennettaviaan itse huomaamaan ratkaisuja ja ottamaan niistä vastuun. 30 RATKAISU 01.2015 Näkökulma Veli-Matti Kiviranta Myyntijohtaja, CGI Suomi ”Yritysten haasteeksi nousee johtamisensa kehittäminen vastaamaan nykyaikaa. Jos yritys ei siihen pysty, hakee kuluttaja, yritys, toinen palvelu tai verkosto asiakkaana palvelunsa sieltä missä pystytään.” Digitaalisuus kaipaa uusia johtoajatuksia T ietoverkkopalvelut ovat olennainen osa tuottavuuden kasvattamista tulevaisuudessa. Suurin potentiaali on nopeasti lisääntyvässä automaatiossa. Digitaalisuuden antamaan ponnistus voimaan on silti muitakin syitä. Tuottavuushyppyä auttaa muun muassa se, että palvelut ovat auki ympäri vuorokauden ja niitä tarvitsevien käytössä aina itselle sopivimpaan aikaan. Ja halutessaan vaikka laiturinnokasta, sillä verkko poistaa palvelujen paikka sidonnaisuuden. Palvelukirjo on mittava jo nyt, mutta vauhti kiihtyy edelleen. Liittymistavat palvelujen virtaan ovat moninaiset ja verkotettujen laitteiden määrä kasvaa. Olemmekin vauhdilla matkalla kohti esineiden internetiä. Kehitys suo näin yrityksille paljon mahdollisuuksia paitsi uuteen, entistä useammin myös globaaliin liiketoimintaan. Kuoppiakin palvelujen sähköistämisen valtatiellä on. Uutena riskinä on noussut erityisesti tietoverkkojen haavoittuvuus. Toisaalta tieto- ja kyberturvallisuuden Digitaalisen liiketoiminnan hanke käynnissä tai suunnitteilla Kyllä Ei En osaa sanoa 31 % 53 % 17 % Digitalisoitumishankkeita on meneillään kaikilla toimialoilla, vahvimmin etenee palvelutoimiala. © Digitalisoituminen ja teollisen internetin hyödyntäminen Suomessa -tutkimus, Gartner 2014 haasteet avaavat myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Digitaalisuuden maksimaalinen hyödyntäminen vaatii kuitenkin koko yhteiskunnalta infrastruktuuria, koulutusta ja teknologista tuotekehitystä myöten joustavuutta ja herkkyyttä vastata uuden välineistön suomiin mahdollisuuksiin. Yrityksiltä uusi aika mahdollisuuksineen vaatii ennen muuta laajamittaista liiketoimintamalliensa ja johtamistapojensa päivitystä. Loppujen lopuksi pitää muistaa, ettei digitaalisuus anna kenellekään mitään pelkällä napin painalluksella – uusi välineistö on nimenomaan mahdollistaja. RATKAISU 01.2015 31 Energia, vesi, jäte Kauppa ja palvelut Ulkoistus & ITmodernisaatio Kokonaisulkoistus | Infraulkoistus | Sovellusulkoistus | Legacyjärjestelmät | Pilvipalvelut Digitaalisaatio Mobiili | Asioiden internet (IoT) Big Data | Pilvipalvelut Hyvinvointi Kunnat ja valtio Öljy ja kaasu Liikenne Asiakaskokemuksen johtaminen Logistiikka ja posti Asiakasymmärrys ja analytiikka | Asiakkuudenhallinta (CRM) | Verkkokauppa | Monikanavaisuus | Asiakaslojaliteetti Pankki ja vakuutus Ennaltaehkäisy | Havaitseminen | Suojaaminen | Tiedustelu Yritysratkaisut Teollisuus Toiminnan- ja valmistuksenohjaus (ERP, MES) | HRM ja palkka | Taloushallinta | Dokumenttien ja tiedon hallinta | Master Data Management | Muutosjohtaminen Kyberturvallisuus Telecom ja media Paikallinen läsnäolo ja vastuu. Maailmanlaajuinen osaaminen ja toimituskyky. Tutustu, kuinka autamme asiakkaitamme menestymään: www.cgi.fi AD_RATKAISU_magazine_MainOffering_final.indd 1 youtube.com/cgisuomi Facebook “f ” Logo CMYK / .eps Facebook “f ” Logo Konsultointi | IT-palvelut | Ulkoistaminen CMYK / .eps facebook.com/cgifi twitter.com/cgi_fi linkedin.com/company/cgi linkedin.com/company/cgi twitter.com/cgi_fi facebook.com/cgifi youtube.com/cgisuomi Facebook “f” Logo CMYK / .eps Facebook “f” Logo CMYK / .eps Konsultointi | IT-palvelut | Ulkoistaminen 23.12.2014 11:35:15
© Copyright 2025