1. No category

RATKAISU
CGI:N ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 01.2015
Paula Risikko
Rakenteet
rohkeasti
uusiksi
s. 16
Harri Karjalainen
Robert
Robert
Andersson
Andersson
Hanna
Hanna
Nikkilä
Nikkilä
L&T
L&T haastoi
haastoiuudet
uudet
mobiiliratkaisut
mobiiliratkaisut
Mikä
on digitali­soi­tavissa, Teknologia
Teknologia
uusien
Digitalisoidaan
vievieuusien
digitalisoidaan
ratkaisujen
äärelle
kaikki mahdollinen
ratkaisujen
äärelle
© Antti kirves
8 Espoon bittivirrat
kuntoon!
10 Nuoria osaajia
12 Työaikatieto tehostaa
toimintaa L&T:llä
Vakiot
16 Paras aika uudistua
Ministeri Paula Risikon mukaan
Suomen pitäisi entistä enemmän
uskaltaa hyödyntää osaamistaan
4 Ajassa
Uutisia meiltä
ja maailmalta
20 Uudistuminen
vaatii rohkeutta
7 Q&A
Kohti kokonais­
terveyttä
22 Digitalisaatio
on hyödynnettävä
Heikki Aatola
Robert Andersson,
TeliaSonera
31 Näkökulma
Digitaalisuus
kaipaa uusia
johtoajatuksia
24 Sote-uudistus
tarvitsee teknoloogiaa
Veli-Matti Kiviranta
26 Kestävän kehityksen
muutosvoimat
28 Ura uudistui
Mutkat veivät oikeaan suuntaan
26
© pentti hokkanen
22
© Lassila & Tikanoja
12
CGI on globaali IT-palveluyritys, jonka palveluksessa on 69 000 asiantuntijaa yli 40 maassa.
Ratkaisu on CGI:n asiakas­lehti Suomessa. Lisätietoja cgi.com, cgi.fi
Päätoimittaja Jarkko Virtanen, jarkko.virtanen@cgi.com | Toimitus yhteistyössä Legendium Oy:n kanssa.
Osoitteenmuutokset: info.nalli.fi@cgi.com | Kansikuva Valtioneuvoston kanslia / Janne Suhonen
ISSN-L 1455-1934, ISSN 1455-1934 (Painettu), ISSN 2323-153X (Verkkojulkaisu)
2 RATKAISU 01.2015
Rohkeus uudistua
”Partnerointi on yhdistelmä luottamusta, uuden luomista ja
riskinottokykyä.” Näin totesi TeliaSoneran Euroopan alueen
johtaja Robert Andersson, kun häntä haastateltiin tähän
vuoden ensimmäiseen lehteemme.
pääkirjoitus 01.2015
HEIKKI NIKKU, toimitusjohtaja, CGI
T
uttujen toimintamallien haastaminen ja
tarvittaessa valmius luopua vanhasta vie
meitä eteenpäin. Rohkeus uudistumiseen on
meille ensiarvoisen tärkeää. Tietotekniikka
on kehittynyt valtavalla nopeudella, ja
kehitys on luonut uusia liiketoiminnan
kasvun mahdollisuuksia jo vuosikymmeniä.
Moni myös miettii, kuinka kauan nopea
teknologinen kehitys voi jatkua – milloin rajat tulevat vastaan?
Tietotekniikan hyödyntäminen liiketoiminnan vauhdittajana
ei varmaankaan pysähdy tai hidastu, päinvastoin. Internet of
everything, big data, mobiliteetti ja pilvipalvelut luovat alustan
digitaaliselle muutokselle, jonka potentiaalista on nähty vasta
ensimmäisen aalto.
CGI on luonut ratkaisuja, joiden avulla muun muassa
perinteinen valmistava teollisuus kykenee nopeuttamaan
logistisia toimitusketjuja, optimoimaan tuotantoa tai
hallinnoimaan globaalisti toimitettuja järjestelmiä yhdestä
valvontakeskuksesta – verkon yli, analytiikkaa, paikkatietoa ja
pilvipalvelualustoja hyödyntäen. Olemme luoneet järjestelmiä,
joilla julkisen liikenteen sujuvuutta voidaan varmistaa älykkään
ohjausjärjestelmän avulla. Ratkaisuja, joilla mahdollistamme
liikkuvan henkilöstön hallinnoinnin, raportoinnin ja
työajanhallinnan älypuhelimilla tai tableteilla.
Korkea teknologioiden hyödynnettävyys ja innovointikyky
luovat uutta kasvua ja hyvinvointia. Rohkeus uudistumiseen
lähtee itsensä, ympäristönsä, liiketoiminnan ja perinteisten
toimintamallien haastamisesta. Kysy voisiko toimintaamme
tehdä toisin: asiakaslähtöisemmin, nopeammin,
monipuolisemmin, kustannustehokkaammin? Teknologioita voi
valjastaa hyödyksemme mitä mielikuvituksellisimmin tavoin.
Tarvitsemme sekä vision että rohkeutta toteuttaa tulevaisuuden
ratkaisut nyt. Tehdään se yhdessä.
www.facebook.com/CGIFI www.twitter.com/CGI_FI
RATKAISU 01.2015
3
Ajassa
Kysy lisää viestinta.fi@cgi.com
© Kaisa Sirén
Neste Oilille uusi myynnin
toiminnanohjausjärjestelmä
N
este Oilin Öljyn vähittäismyynti
on ottanut käyttöön CGI:n
toteuttaman myynnin toiminnanohjausjärjestelmän. Se
yhtenäistää myyntiprosesseja ja parantaa
kustannustehokkuutta Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.
Neste Oil halusi myynnin toiminnanohjausjärjestelmän tukemaan Öljyn
vähittäismyynnin uudistusprojektia, joka
tähtää asiakkuushallinnan parantamiseen,
asiakashinnoittelun hallinnan tehostamiseen ja prosessien yhtenäistämiseen.
– ERP-järjestelmän käyttöönotto
on tärkeä askel Öljyn vähittäismyynnin
liiketoimintaprosessin kehittämisessä.
Järjestelmä tekee muutoksista konkreettisia päivittäisessä työssä, sanoo Neste
Oilin tietohallintojohtaja Tommi Tuovila.
CGI:n asiakkuusjohtaja Petri Litmanen kertoo Microsoft Dynamics AX :n
tarjoavan asiakkaalle hyvän perusratkaisumallin ja joustavan käyttöönoton.
Myynnin toiminnanohjausjärjestelmää
hyödyntävät Neste Oilin Öljyn vähittäismyynnin hankinta, varastohallinta, myynti
ja laskutus sekä ulkopuoliset kumppanit.
Järjestelmä otettiin käyttöön Virossa
vuoden 2013 alussa, Suomessa valtaosin vuoden 2014 toukokuussa. Koko
laajuudessaan se on käytössä vuoden
2015 aikana.
– Neste Oil ja CGI voivat olla tyytyväisiä, kun mittava kehityshanke pääsee
onnistuneesti maaliin, Tuovila toteaa.
Neste Oilin Öljyn vähittäismyynti
markkinoi ja myy liikennepolttoaineita,
lämmitysöljyä, teollisuuden ja liikenteen
voiteluaineita sekä nestekaasua. Sillä
on Itämeren alueella yli 1 000 asemaa ja
Suomessa noin 120 000 suora-asiakasta
kotitalouksista suuryrityksiin.
CGI on jo pitkään toiminut Neste
Oilin IT-kumppanina. CGI tarjoaa Neste
Oilille myös kattavat IT-infrastruktuurin
ulkoistuspalvelut yli 10 maassa. CGI:llä
on pitkä kokemus vaativista Microsoft
Dynamics AX -toimituksista.
Vantaa ulkoistaa IT-peruspalvelunsa CGI:lle
V
antaan kaupunki ja CGI
ovat allekirjoittaneet sopimuksen Vantaan it-palveluiden
ulkoistamisesta. Sopimuksen
myötä kaikki Vantaan tietotekniikan tuki-, kehitys- ja ylläpitopalvelut siirtyvät CGI:n vastuulle. Samalla Vantaan kaupungilta siirtyy CGI:lle 11 henkilöä
vanhoina työntekijöinä.
Yhteistyö lähtee liikkeelle
käyttöönottoprojektilla, jossa
henkilöstön ja palveluiden
sujuvan siirron lisäksi käy-
4 RATKAISU 01.2015
dään mahdolliset muutokset
loppukäyttäjien kanssa läpi.
Vantaalaisille it-palveluiden
muutokset eivät näy.
– Juju ei ole ulkoistuksessa, vaan kyvykkään ja
innovatiivisen ratkaisutoimittajan löytämisessä, Vantaan
kaupungin tietojohtaja Antti
Ylä-Jarkko sanoo.
– Perustietotekniikan
ulkoistaminen on selvä trendi
myös julkisella puolella, sillä
sen hyödyt ovat niin selvät.
vaikeaa ja kallista toteuttaa
omin voimin. Kustannustehokkuuden lisäksi usein myös
palvelun laatu paranee, kun ulkoistuskumppanin kanssa
lyödään lukkoon
työasemaa tarkat palvelutasot ja
selvät sanktiot niistä
lipsumiselle, kertoo
CGI:n Pohjoismaiden
infrapalveluista vastaava johtaja LeenaMari Lähteenmaa.
Esimerkiksi kriittisten, ympäri
vuorokauden valvontaa vaativien järjestelmien ylläpito on
Vantaan kaupungin
tietotekniikan perus­
palvelut kattavat noin
11 000 loppukäyttäjän
tuen, ohjelmistojen ja
tietojärjestelmien lisäksi
16 500 tablettia ja
13 000 työasemaa
sekä noin 200 palve­
linta. Palveluita käyttä­
vät myös noin 30 000
opetusverkon käyttäjää.
13 000
200
palvelinta
Korkean
tietoturvan
privaatti­
pilvipalvelua
SOK
ja CGI ovat solmineet monivuotisen
sopimuksen konesali- ja kapasiteettipalveluista. Sopimuksen
myötä SOK modernisoi infrastruktuuripalveluitaan mahdollistaen myös erittäin korkeaa
tietoturvaa vaativien PCI DSS
-ympäristöjen käytön.
– Merkittävässä osassa liiketoimintaamme käsitellään arkaluonteista, luottokorttitietoihin liittyvää
dataa. Siksi tietoturva on meille
kriittinen osa-alue. CGI pystyy
tarjoamaan joustavasti korkean
tietoturvaprofiilin konesali- ja kapasiteettipalveluita, SOK:n infrastruktuuripalveluiden tietohallintojohtaja
Marko Myllyniemi kertoo.
CGI:llä on vankka kokemus
moderneista pilviteknologioista
sekä ohjelmistojen, sovellusalustan ja infrastruktuurin tarjoamisesta palveluna.
– Asiakkaillamme on myös
mahdollisuus hyödyntää yksityisen ja julkisen pilven yhdistävää
hybridipilvipalvelua. Vähittäiskaupan ala on murroksessa, joten
joustavuus ja ketteryys ovat nyt
kaikille toimijoille tärkeitä, CGI:n
myyntijohtaja Jussi Partanen
sanoo.
SOK:n konesali- ja kapasiteettipalveluiden uudistaminen
ja ylläpito siirtyvät CGI:lle toiselta
palveluntarjoajalta. Kapasiteettipalveluiden rakentaminen aloitetaan välittömästi.
Satama­
operaattorin
HR-raportointi
reaaliaikaiseksi
S
uomen johtava
satama­operaattori
Steveco ja CGI kehittävät yhdessä uudenlaista ratkaisua nopeampaan ja
ketterämpään HR-raportointiin.
Tavoitteena on, että tärkeimmistä tiedoista saisi tilannekuvan
käytännössä reaaliajassa.
Kehityshankkeessa otetaan
käyttöön Stevecon tietojärjestelmiin kytkeytyvä CGI:n HC
Analytics -lisäosa, jolla henkilöstötiedoista ja palkanlaskennasta
saadaan tuotettua nopeampia
ja ajantasaisempia raportteja.
Perinteisesti raportteja on koostettu työmäärän vuoksi vain harvakseltaan, eikä reaaliaikaiseen
kuvaan ole ollut mahdollisuutta.
– Reaaliaikainen raportointi
on pinnalla vähän joka alalla.
HR-puolella tyypillisesti tuotetaan kaikki raportit raskaasti
käsityönä, ja siihen kaivataan
helpotusta. CGI on meille jo
muutenkin tuttu kumppani, joten
lähdimme innolla tähän pilottiin
mukaan, Stevecon henkilöstöpäällikkö Rauli Pohjola kertoo.
Ratkaisuja
ja ajatuksia
CGI:n asiantuntijoilta
CGI Suomen blogi
Asiakastyytyväisyys
on laadun tärkein
mittari
K
ansainvälinen Intertek auditoi
marraskuussa CGI:n Suomen ja Viron liiketoiminnot ja
vahvisti niiden edelleen täyttävän ISO 9001 -standardin mukaiset
kriteerit.
Intertek antoi kiitosta erityisesti
kahdesta toimintamallista, terveystarkastuksista ja asiakastyytyväisyysmittauksista, joiden avulla toimitusten laatua
on voitu edelleen kehittää.
Terveystarkastusten avulla CGI arvioi
ja ennakoi hankkeiden riskit mahdollisimman objektiivisesti toimituksen
aikana. Asiakastyytyväisyys puolestaan
on laadun tärkein mittari. Asiakastyytyväisyyskyselyitä tehdään Suomessa
säännöllisesti joka kuukausi kasvotusten asiakkaiden kanssa. Jos aihetta on,
päätökset korjaavista toimista tehdään
välittömästi. – CGI:n tavoitteena on, että toimitukset tehdään 95-prosenttisesti
sovitun budjetin ja aikataulun mukaan.
Asiakastyytyväisyydessä tavoittelemme
asteikolla 1–10 kiitettävää yhdeksikköä,
toteaa laadusta ja prosesseista vastaava johtaja Heikki Tiihonen.
tiedolla johtaminen ICT-johtaminen
pilvipalvelut asiakaskokemus
innovaatiot kybertyrvallisuus laatu
digitalisaatio hyvinvointi
Lue lisää netistä: www.cgi.fi/blogi
RATKAISU 01.2015
5
Ajassa
Kysy lisää viestinta.fi@cgi.com
C
kyberuhkien
valvontakeskus
GI avaa Etelä-Walesin
Readingsissa kyber­
uhkien valvontaan ja analysointiin keskittyvän tietoturvan
valvontakeskuksen, joka tarjoaa
ympärivuorokautista reaaliaikaista
monitorointia asiakkaiden omissa
tiloissa tai pilvessä toimiville järjestelmille.
Nyt avattava valvontakeskus
on CGI:n ensimmäinen IsossaBritanniassa ja yksi kymmenestä,
eri puolilla maailmaa toimivista
tietoturvan valvontakeskuksista.
Keskukset käsittelevät päivittäin asiakkaidensa puolesta yli 74
miljoonaa tietoturvatapahtumaa.
Valvontakeskuksen kautta dataa
kerätään monista eri lähteistä,
joihin kuuluvat tunkeutumisen
havaitsemisjärjestelmät, tunkeutumisen estojärjestelmät,
palomuurit ja sovelluspalomuurit, virustentorjuntajärjestelmät
sekä asiakkaiden omista tiloista
ja pilvestä toimivat sovellukset.
Valvontakeskus lähettää asiakkaille sekä sisäisiä että ulkoisia
uhkia koskevat hälytykset,
jolloin asiakkaalla on välittömästi
mahdollisuus ryhtyä toimenpiteisiin tärkeiden järjestelmiensä ja
tietojen suojelemiseksi.
CGI:n globaaleista kyberturvallisuuspalveluista vastaavan
johtajan John Proctorin mukaan
kyberuhat ovat yhä globaalimpia
ja kehittyneempiä.
– Isoon-Britanniaan sijoitetut
valvonta- ja analyysipalvelumme
vahvistavat globaalilla tasolla asiakkaillemme tarjottavia tietoturvapalveluita.
Rakennamme
yhdessä kestävää
tulevaisuutta
Annoimme asiakkaamme äänestää neljästä
eri hyväntekeväisyyskohteesta, joihin jaoimme
yhteensä 20 000 euroa. Kiitos kaikille äänestäjille!
Helsinki liittyi
Potilastiedon
arkistoon
S
uomessa siirrytään vaiheittain
käyttämään kansallista Potilastiedon arkistoa, joka tunnetaan
myös nimellä Kanta. Helsingin kaupunki
liittyi maan suurimpana Pegasos-potilastietojärjestelmää käyttävänä organisaationa Kantaan viime vuoden lopulla.
Lääkärit ja muut terveydenhuollon
työntekijät kirjaavat CGI:n toimittamaan
Pegasos-potilastietojärjestelmään tietoja
asiakkaan terveydentilasta ja hoidosta.
Potilastiedon arkistoon näistä ammattilaisten kirjaamista tiedoista siirtyvät
seuraavat tiedot: lääkärikäynti- ja
hoitojaksotiedot, potilaskertomustekstit, diagnoosit, laboratoriotutkimukset,
röntgentutkimuksien lausunnot, kriittiset
riskitiedot ja henkilötiedot. Täysi-ikäiset henkilöt pääsevät katsomaan omia terveystietojaan Omakantapalvelussa, jonne he kirjautuvat verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai
sähköisellä henkilökortilla.
Kukin terveydenhuollon palveluntarjoaja voi käyttää lähtökohtaisesti vain niitä
Potilastiedon arkiston tietoja, jotka sen
henkilökunta on tallentanut arkistoon.
Muiden palveluntarjoajien tallentamia
tietoja ei voi katsoa ilman potilaan suostumusta.
Helsingin kaupungille Kantaan
liittyminen edellytti uuden Pegasos-potilaskertomusohjelmiston käyttöönottoa
ja uusien kansallisten toimintamallien
koulutusta koko henkilökunnalle.
Baltic Sea Action Group
18 % (172 ääntä)
Kehitysvammaisten tukiliitto ry
15 % (139 ääntä)
Naisten Pankki (Kirkon ulkomaanapu)
21 % (203 ääntä)
Suomen nuorten ja lasten säätiö
46 % (436 ääntä)
Ääniä yhteensä 950
6 RATKAISU 01.2015
© Getty Images
Kohti kokonaisterveyttä
Terveydenhuolto sähköistyy, kun järjestelmiä kehitetään ihmisiä varten.
Teksti Jaakko Liikanen | Kuva Ari Ijäs
Mikä terveydenhuoltoa mullistaa?
– Terveydenhuoltoa mullistaa ainakin kaksi asiaa. Tekniikan kehittyminen ja uudet sovellukset mahdollistavat sen, että meistä
tulee passiivisten potilaiden sijaan aktiivisia toimijoita. Olemme
laajentamassa toimintaa potilaiden sairauksien hoidosta kansalaisten terveyden ylläpitämiseen. Toinen terveydenhoitoa mullistava asia on väestön ikääntyminen. Iän myötä tautiprosessit
muuttuvat, ja se on huomioitava hoidon suunnittelussa.
Eikö järjestelmäkehittämisen keskittäminen ihmisiin tulisi
olla itsestäänselvyys?
– Kyllä, mutta sen merkitys korostuu nyt kun ihmistä ei nähdä
vain hoidon kohteena olevana potilaana vaan aktiivisena toimijana.
Miten digitalisoituminen vaikuttaa?
– Minulle lääkärinä se tarkoittaa sitä, että saatavilla olevan
tiedon määrä yksittäisen potilaan terveydentilasta lisääntyy.
Tiedosta on pystyttävä poimimaan olennainen. Tähän
on onneksi tarjolla myös päätöksen tuki -palvelua, josta
esimerkkinä voi mainita Uranukseen integroitavissa olevan
Duodecimin palvelun.
Yksittäisen potilaan näkökulmasta sähköisiin palveluihin
siirtyminen korostaa hänen omaa rooliaan. Potilas voi itse
tuottaa tietoa terveydentilastaan, esimerkiksi verenpaineen ja
verensokerin kotimittauksilla tai elämänlaatu-mittareilla. Lisäksi
osa vastaanottokäynneistä voidaan korvata etäkontakteilla.
Jotta kaikki edellä mainittu toteutuu, eri järjestelmien pitää
toimia yhtenäisemmin kuin aiemmin. Siinä on haastetta järjestelmätoimittajille.
Miten sote-uudistus vaikuttaa
terveydenhuollon tietojärjestelmiin?
– Vaikuttaa siltä, että uudistus selkeyttää kokonaistilannetta.
Jos sote-alueen sisälle saadaan yhtenäinen järjestelmä, niin
tiedonkulku eri toimintayksiköiden välillä helpottuu. Tästä
hyötyvät kaikki terveydenhuollon ammattilaiset ja potilaat.
Miksi järjestelmätoimittajaksi
kannattaisi valita CGI?
– CGI:llä on osaamista suomalaisen sote-järjestelmän
kaikilta tasoilta; avovastaanotosta yliopistosairaaloiden
erikoissairaanhoitoon. Se on luonteva perusta toimittaa
sote-alueen laajuista järjestelmää. Itse olen ollut aktiivisesti
mukana kehittämässä Uranuksen uutta ammattilaisen työpöytä
-käyttöliittymää, joka on helppo muokata sopimaan erilaisiin
työtehtäviin.
Erikois­
lääkäri
LT Heikki Aatola
työskentelee
kliinisen työn ohella
osa-aikaisesti
CGI:n asian­
tuntijalääkärinä.
RATKAISU 01.2015
7
Loppukäyttäjäpalvelut
Bittivirrat
kuntoon!
Huhtikuusta alkaen CGI on vastannut Espoon kaupungin perustietotekniikan
loppukäyttäjäpalveluista. Erikoisuutena on lähituen oma palvelupiste, missä
ratkotaan ICT-ongelmia sekä autetaan uusien laitteiden käyttöönotossa.
Teksti Ari Rytsy | Kuva jari härkönen
E
spoon keskuksessa sijaitseva Espoon
kaupungin lähituen palvelupiste tarjoaa
apua kaikissa tietotekniikkaan liittyvissä
ongelmissa. CGI:n lähitukihenkilöt huo­
lehtivat myös työntekijöille osoitettujen
älypuhelinten käyttöönottovalmisteluista. Palvelun
ansiosta uutta laitetta noutavan ei tarvitse kuluttaa
aikaa yhteysasetusten tekemiseen.
– Palvelupistekonsepti syntyi vuonna 2007 liik­
kuvaa työtä tekevien tarpeeseen. Nämä henkilöt
viettävät vähän aikaa varsinaisissa työpisteissään.
Tällä tavalla heidät saadaan paremmin lähituen
piiriin, kertoo palvelupäällikkö Alice Ristell Espoon
kaupungin tietotekniikkapalveluista.
CGI:n lähitukihenkilöiden asiantuntemus sääs­
tää työntekijöiden aikaa heidän varsinaisen työnsä
tekemiseen. Tehokkuusaspektista huolimatta lä­
hituen asiakaspalvelu toteutetaan loppukäyttäjien
ehdoilla. Esimerkiksi läppäriongelmasta kärsivä voi
käyntinsä yhteydessä saada opastusta Excelin käyt­
töön. Toisinaan vierailu on ohi minuutissa, joskus
taas monimutkaisempi ongelma vaatii CGI:n lähitu­
kihenkilöiltä pidemmän työrupeaman. Tarvittaessa
työntekijä saa palvelupisteestä lainaan kannettavan
Loppukäyttäjäpalvelut
Loppukäyttäjäpalvelut sisältävät työasemaympäristön
ja käyttäjien hallintaan ja tukeen tarvittavat palvelutoiminnot
kokonaisvaltaisena palvelupakettina. Palveluiden avulla
varmistetaan asiakkaan työasemaympäristön hallinta
ja tukeminen tehokkaasti ja hyvällä palvelulaadulla.
Lisätietoa:
www.cgi.fi/it-infrastruktuuripalvelut/loppukayttajapalvelut
Juha Nieminen, juha.nieminen@cgi.com
8 RATKAISU 01.2015
tietokoneen tai puhelimen, kunnes oma laite on
kunnossa. Kuluneen ajan sijaan Ristell laittaa pai­
noa toiminnan palveluhenkisyydelle ja korkealle
laadulle, mikä takaa sen, että työntekijöillä on tar­
vittavat ja toimivat työvälineet käytössään.
– Nopeus ei ole hyvä mittari asiakaspalvelulle.
Lisäksi on muistettava, että palvelupisteen kävijä­
määrät vaihtelevat merkittävästi. Kävijämäärät nou­
sevat esimerkiksi silloin, kun uusia laitteita otetaan
käyttöön, hän muistuttaa.
Dataa toiminnan kehittämiseen
Palvelupisteessä työskentelevät CGI:n lähitukihen­
kilöt ovat jo saaneet loppukäyttäjiltä positiivista
palautetta. Sateisena syysaamuna paikalle saapunut
museomestari Lasse Naukkarinen hoiti samalla
kertaa sekä omia että kollegan matkapuhelinasioita.
– Oma työpuhelimeni häipyy aika ajoin verkosta.
Sen takia siihen vaihdettiin uusi SIM-kortti. Työ­
kaverini puhelin oli puolestaan palautunut huollos­
ta, joten otin sen samalla kerralla mukaani, kertoo
Naukkarinen.
Näyttelyrakentaminen vie Naukkarista välillä
ympäri Espoota, joten palvelupiste on kiireen kes­
kellä helpoin tapa hoitaa puhelin- ja ICT-ongelmat.
Kiitosta saavat erityisesti keskeinen sijainti, hyvät
pysäköintimahdollisuudet sekä palvelualtis ja osaa­
va henkilöstö.
– Täällä on aina joku paikalla auttamassa. Tällä
kertaa asiat hoituivat kymmenessä minuutissa,
kiittelee Naukkarinen.
Palvelupisteessä suoritettava lähituki on vain
yksi osa CGI:n perustietotekniikan loppukäyttä­
jäpalvelua, johon kuuluvat Espoon kaupungin toi­
mipisteissä kiertävä CGI:n lähitukitiimi sekä 24/7
puhelimitse auttava CGI:n HelpDesk. Asiakkaan nä­
kökulmasta katsottuna loppukäyttäjien tyytyväisyys
palveluihin on iso asia, mutta niin on myös kaikista
Tavoitteena on tehdä
ratkaisukeskeisesti oikeita asioita.
tukipyynnöistä kertyvä data, jonka avulla Espoon
kaupunki pystyy täydentämään ohjeistustaan sekä
arvioimaan henkilöstön koulutustarvetta. Tarkasti
kohdennetuilla toimenpiteillä on suuri merkitys yli
14 000 työaseman ja 14 000 työntekijän organisaati­
on tehokkuudelle.
– Loppukäyttäjäpalveluissa on kyse muustakin
kuin pelkästä työvälineiden kuntoon laittamisesta.
Tavoitteena on tehdä ratkaisukeskeisesti oikeita
asioita, summaa Ristell.
Koordinointivastuuta ja uusia palveluja
CGI:n ja Espoon kaupungin solmima sopimus kattaa
lähituen lisäksi sovellusasennukset, tulostuspalve­
lut, lisenssienhallinnan sekä laitteiden elinkaari­
palvelut. Niiden ohella CGI vastaa esimerkiksi
muuttojen yhteydessä tapahtuvasta tietotekniikkaasioiden koordinoinnista. Monitoimittajaympäris­
tössä kaikkien lankojen on oltava osaavissa käsissä.
– Espoossa remontoidaan ja lakkautetaan van­
hoja toimipaikkoja sekä rakennetaan uusia. Niihin
liittyvien muuttojen yhteydessä on tehtävä monia
tietotekniikkaan liittyviä toimenpiteitä. Haasteena
on järjestää kaikki asiat niin, että tarvittavat tietolii­
kenneyhteydet työasemineen ja palveluineen toi­
mivat heti ensimmäisestä muuttopäivästä lähtien,
sanoo Ristell.
Viime syksynä CGI pilotoi Espoon kaupungil­
le FastPass-itsepalvelua salasanojen resetointiin.
Ensimmäisessä vaiheessa henkilöstön käyttöön
tarkoitettu ratkaisu mahdollistaa nopean ja kus­
tannustehokkaan toimintamallin salasanojen uusi­
miseen. Samalla vähennetään tietoturvallisuuteen
kohdistuvia riskejä.
– FastPassin avulla henkilöllisyyden varmista­
minen helpottuu ja uusi salasana on käytettävissä
heti. Pitkän tähtäimen tavoitteena on laajentaa ky­
seistä palvelua, Ristell kiteyttää.
Lasse Naukkarinen (oik.)
saa matkapuhelimensa
helposti kuntoon Espoon
palvelupisteessä.
Lähituki­henkilönä CGI:n
Mikko Salminen.
RATKAISU 01.2015
9
Harjoittelun
kautta vakitöihin
otta
en lu
Jukka
10 RATKAISU 01.2015
He
a
ergm
na B
, Eli
lenius
ron
oni E
n ja T
an.
oima
yön v
mit
vat tii
Tietoliikenne tarvitsee nuoria osaajia. Jos asenne on oikea, työkokemuskaan
ei aina ole vaatimus. Viihtyvyys ja hyvät työkaverit sen sijaan ovat.
teksti Antti Kirves | Kuva ANTTI KIRVES
V
iime syksynä CGI:n
tietoliikenne­tiimistä oli
jäämässä kolme kokenut­
ta työntekijää eläkkeel­
le. Heidän osaamistaan
haluttiin pitää talossa ja
samalla työllistää vastavalmistuneita nuo­
ria, joiden työnsaanti ilman kokemusta on
vaikeaa.
Kolme pari-kolmekymppistä tietolii­
kenneinsinööriä otettiin puolen vuoden
määräaikaisella sopimuksella harjoitte­
luun, joka sisälsi koulutusputken mento­
rointeineen. Kaikki kolme, Toni Eronen,
Elina Bergman ja Jukka Helenius, vaki­
naistettiin harjoittelun päätteeksi.
Eronen ja Bergman ovat valmistuneet
Metropoliasta, Helenius Turun AMK:sta.
Lähtökohdat olivat kolmikolle jokseenkin
samat, mikä on osaltaan auttanut hitsaa­
maan heistä tiiviin tiimin.
– Muista on tullut hyviä kavereita.
Heihin pystyy tukeutumaan jos on jossain
asiassa epävarma. Ainahan työ on työ­
tä, mutta jos on hyvät työkaverit, pääsee
eteenpäin vaikeammissakin tilanteissa.
Fiilis on ollut erittäin hyvä, Eronen kehuu.
Koulutukseen kuului tietoliikenne­
suunnittelijoiden ja -asiantuntijoiden
antamaa suunniteltua koulutusta, ulkoista
koulutusta ja parityöskentelyä kokeneen
asiantuntijan kanssa. Loppuvaiheessa
nuoret pääsivät kokeneemman ohjaukses­
sa osallistumaan asiakastuotantoon.
Eroselle kokeneempien mukanaolo on
ollut iso juttu.
– Päädyin CGI:hin lähinnä siksi, että
täällä luvattiin vanhempien työntekijöi­
den antamaa mentorointia ja koulutusta.
Kun aloittaa uudessa paikassa, aina tar­
vitaan joku kouluttamaan, mutta tietolii­
kennepuolella varsinkin. Oli hyvin tärkeää
että kokeneemmat opastivat kun omaa
kokemusta ei alussa vielä ollut.
Haaveita ja haasteita
Bergmania tietoliikenne kiinnosti jo pe­
rintönä vanhemmilta.
– Ei pääse tylsistymään kun pitää py­
syä ajan hermolla koko ajan. Odotan että
opin vielä paremmin nämä hommat ja eri­
koistun johonkin tiettyyn osa-alueeseen.
En vielä tiedä mikä se voisi olla, mutta ei­
köhän se tässä kirkastu, Bergman nauraa.
Hän sanoo viihtyvänsä hyvin.
– Isossa kansainvälisessä yrityksessä
prosessit joskus vähän hidastavat asioita,
mutta toisaalta mahdollisuuksia kehittyä
ja edetä uralla tarjotaan paljon. Tulevai­
suus näyttää hyvältä, Bergman sanoo.
Helenius haki CGI:lle, kun edellinen
alan työ oli loppumassa.
– Töitä on paljon, mutta se myös tuo
uutta haastetta. Parasta on hyvät työkave­
rit. Oma joukko, jonka kanssa ratkotaan
ongelmia eikä hautauduta yksin töiden
alle, Helenius sanoo.
Jos muut ovatkin vaatimattomia tu­
levaisuuden pohdinnoissaan, Helenius ei
ujostele haasteiden edessä.
– Tietoliikennesuunnittelijaksi var­
maan tähtään. Se on se äärimmäinen haas­
te, vaikka siihen on vielä pitkä matka. Ala
kehittyy ja aina on uutta opittavaa. Kos­
kaan ei tiedä kaikkea. Ei tässä työssä tule
ikinä valmiiksi.
Jos on hyvät työkaverit,
pääsee eteenpäin
vaikeammissakin
tilanteissa.
Nuoret juurtuvat
Suomen CGI:llä on jo muutaman
vuoden toiminut monimuotoinen
YES (Young Excellence Society)
-yhteisö­verkosto-ohjelma. Yhtiö tarjoaa puitteet ja tuen, mutta aktiivinen
YES-ryhmä suunnittelee ja järjestää
ohjelmansa itse. Tarjontaa on koulutuksista vapaa-ajan toimintaan.
– Nuoret johtavat itse itseään,
ottavat vastuuta ja kasvavat roolissaan. Se kehittää heidän ammatillista kehitystään ja tukee meidän
liiketoimintamme tavoitteita, sanoo
CGI:n HR-johtaja Saara Lamberg.
YES-ohjelman taustalla on
Lambergin mukaan yhtiön halu
auttaa nuoria kehittymään urallaan
ja verkottumaan. Vahvoja verkostoja
tarvitaan, sillä yhtiö toimii 17 paikkakunnalla Suomessa.
– Kun väkeä jää eläkkeelle, otamme hallitusti nuoria töihin jotta valtava osaaminen ei häviä kertaheitolla.
Mentorointiohjelman avulla saadaan
sitä tietoa siirretyksi nuoremmalle
työntekijälle.
CGI:n missiossa painotetaan yrittäjyyttä ja omistajuutta, minkä toivotaan houkuttelevan nuoria taloon.
– Koko henkilöstölle suunnattu
osakeohjelma vahvistaa tunnetta
siitä, että tämä on ’minun firmani’.
Seuraamme onnistumisia ja lähtövaihtuvuutta, ja ne luvut ovat meillä
tosi hyvät. Meille juurrutaan, Lamberg sanoo.
Katso video netistä. Nuorten
haastattelu: www.cgi.fi/videot/
harjoittelun-kautta-vakitoihin
RATKAISU 01.2015
11
Mobiili
Oma muutoskyky
kenttätestiin
Lassila & Tikanoja aloitti mittavan kulttuurimuutoksen ja
valtakunnallisen kehitysohjelman uudistamalla tuhansien
liikkuvien työntekijöidensä työaikatiedon käsittelyn.
Ketterien testausmenetelmien avulla yhtiö haastoi uudet
mobiiliratkaisut. Tiukkaan happotestiin päätyi myös
organisaation oma muutoskyky.
Teksti Sari Lehikoinen | Kuvat juha rahkonen ja Lassila & Tikanoja
12 RATKAISU 01.2015
T
yöaikatiedon käsittelyn ja toteuma­
tiedon raportoinnin automatisointi
on keskeinen osa Lassila & Tikan­
ojan työvoiman hallintaan liittyvää
laajamittaista kehitysohjelmaa.
Päämääränä on varmistaa, että
yhtiöllä on oikea määrä osaavaa
henkilökuntaa oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja
oikeaan hintaan.
Potentiaalisen ratkaisun ympärille syntyi kiin­
nostava liiketoimintamalli, jota L&T halusi nopeas­ti
– ja perinteistä projektia kevyemmin – lähteä tut­
kimaan kenttäolosuhteissa. Uusille näkökulmille ja
mahdollisuuksille haluttiin jättää riittävästi tilaa.
Samalla L&T pääsi käytännössä testaamaan kahden
vaihtoehtoisen palvelutoimittajan yhteistyökykyä,
sitoutuneisuutta ja asiantuntemusta.
Suunnittele-tee-reagoi-opi
Proof of concept eli ns. POC-malli on hyvä tapa tes­
tata syvemmin hankittavan ratkaisun todellista tar­
vetta ja soveltuvuutta oikeassa käyttöympäristössä.
L&T käynnisti yhdessä CGI:n kanssa kymmenen
viikon intensiivisen projektin, jonka aikana testaus­
tiimi arvioi ja katselmoi ratkaisun sopivuutta
organisaation ja loppukäyttäjien tarpeisiin.
Ketterän mallin mukaisesti jokaisella iteraatio­
kierroksella työryhmät kehittivät ja tehostivat toi­
mintatapojaan. Samalla oli mahdollisuus reagoida
nopeasti oman organisaation esteisiin ja kentältä
saatuun palautteeseen. Jo ensimmäisenä testipäi­
vänä saatiin tärkeitä signaaleja omalta väeltä. Tär­
keimmät panostuskohteet valikoituivat projektin
edetessä ja ymmärryksen kasvaessa.
– Ei kukaan voi olla niin viisas, että pystyisi
suunnittelemaan kaiken alusta lähtien. Perintei­
sessä, niin sanotussa vesiputousmallissa, jossa on
sel­keät suunnittelu-, määrittely- ja käyttöönotto­
vaiheet, viisaus pitäisi olla jo alussa – ja kerralla pi­
täisi onnistua. Monen ison projektin lopussa voi olla
hirvittävä jälkiviisastelu siitä, että miten tässä nyt
näin kävi, Lassila & Tikanojan tietohallintojohtaja
Harri Karjalainen pohtii.
Asioita voi pyrkiä suunnittelemaan hyvinkin tar­
kasti etukäteen, mutta POC:in idea on Karjalaisen
mielestä nimenomaan se, että se antaa erinomaisen
© Lassila & Tikanoja / Petri artturi asikainen
Kun suunnittelutyö oli tehty huolella, oli varsinainen
käyttöönotto sujuvaa ja todella nopeaa.
RATKAISU 01.2015
13
© juha rahkonen
© Lassila & Tikanoja / Vesa-Matti Vaara
suunnittele-tee-reagoi-opi-mallin, jonka kautta voi
jatkuvasti oppia lisää.
Oma muutoskyky koetuksella
Tarkoitus oli testata ratkaisua, joka tulisi tuhansien
siivoustyöntekijöiden jokapäiväiseksi työvälineeksi
keventämään hallinnollista työtä kentällä. Testaus­
tiimi löysi itse asiassa jotain vielä arvokkaampaa. Se,
että todellisuus ja mutu-tuntuma ovat niin kaukana
toisistaan, oli suuri yllätys.
– Helposti keskitytään siihen, mikä systeemi
sopisi meille parhaiten. Tärkein juttu meille oli
kuitenkin testata oman organisaatiomme muutos­
kyvykkyyttä. Koko ketjun kaikkien portaiden sitout­
taminen oli edellytys, jotta pääsimme eteenpäin,
Karjalainen toteaa.
Harri Karjalainen sanoo
L&T:n pyrkivän muutta­
maan kulutusyhteiskunta
tehokkaaksi kierrätys­
yhteiskunnaksi.
Tarkoitus oli testata
ratkaisua, joka tulisi tuhansien
siivoustyöntekijöiden
jokapäiväiseksi työvälineeksi
keventämään hallinnollista
työtä kentällä.
14 RATKAISU 01.2015
Yhtiö on panostanut aikaisempaa enemmän
muutosjohtamiseen, viestintään ja loppukäyttäjien
tukeen. Kun kyse on toimintatapojen muuttami­
sesta ja yhtenäistämisestä, ei mikään tapahdu
hetkessä.
Huolella testattu, puoliksi toteutettu
Testivaiheessa luotiin oppimisen kautta hyvä ym­
märrys todellisista tarpeista, sopivista työvälineistä
sekä tarvittavista tukitoimista. Kun suunnittelutyö
oli tehty huolella, oli varsinainen käyttöönotto suju­
vaa ja todella nopeaa. CGI toimitti neljäntuhannen
loppukäyttäjän ratkaisun vauhdikkaassa tahdissa –
neljässä kuukaudessa.
– Ilman POC-projektia emme olisi voineet olla
niin määrätietoisia käyttöönottovaiheessa, Karjalai­
nen toteaa.
Myös liiketoiminta alkoi saada nopeammin
hyötyjä, kun palvelu otettiin siivouspalveluissa
käyttöön suunnitellussa aikataulussa ja budjetissa.
IT:n ja liiketoiminnan kumppanuus
Ison projektin onnistumisesta Harri Karjalainen
kiittää myös IT:n, henkilöstöhallinnon ja liiketoi­
minnan yhteistyöstä.
– Usein sanotaan, että IT- ja liiketoiminta­väen
välille pitäisi rakentaa hyvä silta, jotta yhteinen
ymmärrys ja kumppanuus voisi löytyä. Me poistim­
me koko joen! Projektitiimissä töitä tehtiin aidosti
yhdessä me-hengessä – riippumatta siitä mistäpäin
organisaatiota kukin tuli. Meillä oli yksi yhteinen
Työvuoron aluksi ja
lopuksi siivooja kirjautuu
matkapuhelimellaan
kohteeseen NFCtunnisteen avulla.
© Lassila & Tikanoja / Vesa-Matti Vaara
päämäärä, ja itse IT-ratkaisun toteuttamisen sijaan
puhuimmekin enemmän business casesta ja tavoit­
teista.
Työaikailmoituksesta palkanmaksuun
Laki velvoittaa työnantajaa kirjaamaan työnteki­
jöiden työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset.
Keskeistä oli luoda automatisoitu ja selkeä prosessi
työajan ja lisien ilmoituksesta palkanmaksuun.
Manuaalinen työajankirjaus ja paperiset tunti­
listat jäivät historiaan, kun siivouspalvelun työn­
tekijät saivat vuoden 2014 alussa modernit työkalut,
älypuhelimen ja helppokäyttöisen mobiilisovel­
luksen, Mobilogin. L&T on ristinyt järjestelmän
SIMOksi eli siivouksen mobiiliksi työajankeruuksi.
Siivooja saa matkapuhelimeensa työmääräykset
ja muut tarvittavat tiedot kullekin päivälle. Työvuo­
ron aluksi ja lopuksi siivooja kirjautuu matkapuheli­
mellaan kohteeseen NFC-tunnisteen avulla. Ja kun
tulevaisuudessa Mobilog-sovelluksen avulla ilmoite­
tut tunnit siirtyvät suoraan myös palkkahallintoon,
virheiden määrä vähenee ja tiedonkulku nopeutuu
entisestään.
Järjestelmän työnohjaussovelluksen avulla
muutostilanteisiin reagoiminen, työn jakaminen
ja työkuorman tasaaminen on entistä helpompaa.
Työnjohtajien ja työntekijöiden tarvitsee käyt­
tää huomattavasti vähemmän aikaa puhelimessa,
kun he pystyvät viestimään toisilleen järjestelmän
avulla. Lisäksi palvelutasoja voidaan seurata reaali­
aikaisesti.
Mobilog
Mobilog on helppokäyttöinen mobiili
toiminnanohjausratkaisu, jonka avulla liikkuvat
työntekijät voivat raportoida työnsä. Mobilog on
myös monipuolinen suunnittelutyökalu työnjohtajille.
Lisätietoa:
www.cgi.fi/mobilog
Esa Satola, esa.satola@cgi.com
– Noin kaksikolmasosaa kustannuksista on meil­
lä henkilösidonnaisia. Hakemamme ratkaisu ei ole
meille vain ’nice to have’, vaan liiketoiminnan ja
kannattavuuden kannalta todella kriittinen järjes­
telmä, Karjalainen toteaa.
Työvoimavaltaisella siivous-, kiinteistö- ja ym­
päristöhuoltoalalla paineet toiminnan laadun ja
tuottavuuden ohjaamiseen ja mittaamiseen kasva­
vat jatkuvasti.
Hallinnolliset työt valmiiksi kentältä
Siivouspalveluiden lisäksi yhtiö pohtii Mobilogin
hyödyntämistä myös muille käyttäjäryhmille, kuten
jätehuollon ja ympäristöpalveluiden väelle.
– Isona tavoitteena meillä on automatisoida
koko hallinnollinen prosessi niin, että valtaosa ru­
tiineista voitaisiin tehdä kentältä laskutusvalmiiksi,
Harri Karjalainen visioi.
RATKAISU 01.2015
15
Sähköisten palveluiden kehittämiseen
tarvitsemme lisää uskallusta.
Paras aika
M
© Valtioneuvosto / Laura Kotila
Tiukan paikan tullen Suomi on
aina pystynyt uudistumaan.
Niin nytkin, kunhan vain taas
rohkeutta riittää.
Kysyimme ministeri Paula
Risikolta evästyksiä eteenpäin.
16 RATKAISU 01.2015
illaista rohkeutta Suomessa nyt tarvitaan?
Tarvitsemme entistä
enemmän rohkeutta ko­
keilla ja joskus epäonnis­
tua. Ylipäätään meidän
pitäisi entistä enemmän
uskaltaa hyödyntää osaamistamme. Huomiota ja
satsauksia vaativat niin digitalisaation mahdollisuu­
det kuin avoin tieto ja sen tehokas käyttö kunnissa
ja valtiolla.
Rohkeutta ovat osoittaneet kiitettävästi ainakin
yrittäjät.
Myös valtion sisäisissä uudistuksissa olemme
olleet rohkeita. Perustietotekniikan kokoaminen
Valtori-palvelukeskukseen etenee hyvää vauhtia.
Teksti Vesa Ville Mattila
Kuvat vastavalo / Dominique Wendelin, Valtioneuvosto / Laura Kotila ja STR / LEHTIKUVA / Timo Heikkala
uudistua
Se merkitsee melkoista myllerrystä ja vastaliikettä
1990-luvun alussa alkaneelle hajautuksen kaudelle.
Sen sijaan hallinnon sisäisten prosessien ja säh­
köisten palveluiden kehittämiseen tarvitsemme
lisää uskallusta. Hallinnostamme puuttuvat sellaiset
uudistukset, joita on jo tehty yksityisellä puolella.
Emme esimerkiksi ole vielä nostaneet sähköistä pal­
velua ensisijaiseksi palvelutavaksi.
Kansallinen palveluarkkitehtuuri – sähköisten
palveluiden kokoaminen yhden asiointipisteen
taakse – on kuitenkin hyvin rohkaiseva hallinnon
prosessien kehittämishanke. Siinä palveluita katso­
taan kansalaisten näkökulmasta ja tietoja hyödyn­
netään kansalaisten tarvitsemalla tavalla.
Ikääntyvän väestön vaikutukset, julkisten
palvelujen tehokkuusvaatimukset sekä
kuntien ja valtion talouspaineet muodostavat
haastavan yhtälön. Mitä muutoksia täytyy tehdä,
jotta kokonaisuus pystytään ratkaisemaan
kestävästi?
Mielestäni on kolme suurta muutostarvetta. Julki­
sen hallinnon rakenteet täytyy uudistaa ja kuntien
tehtäviä vähentää; valtion ja kuntien tuottavuutta
pitää parantaa tehostamalla prosesseja ja digitali­
saatiota; kustannusvaikuttavuus vaatii kehittämistä.
Valtiota ja kuntia tulee ohjata kokonaisuutena
niin, että aikaansaamme selkeät rakenteet. Tähän si­
sältyvät sekä valtion keskus- ja aluehallintouudistus
että kunta- ja palvelurakenteen uudistukset.
Hyvinvointipalvelujen kustannusvaikuttavuu­
den lisääminen edellyttää uudistuksia palvelujen
järjestämisessä ja tuottamisessa. Niiden myötä kun­
RATKAISU 01.2015
17
– Vain helposti saavutettavat
ja käyttäjäystävälliset palvelut
aikaansaavat kysyntää
ja tuottavuutta. Rohkeille
uusille ideoille on tilaa, sanoo
ministeri Paula Risikko.
© STR / LEHTIKUVA / Timo Heikkala
nan rooli ja asema palvelujen järjestämisessä, tuot­
tamisessa ja rahoittamisessa muuttuvat. Samalla on
syytä varmistaa, ettei kunnan toiminta pirstoudu
sektorikohtaisesti ja että kunnat ohjaavat myös
ylikunnallisia organisaatioita säilyttäen riittävän
taloudellisen liikkumavaransa.
Siltä osin kuin palvelurakenne – esimerkiksi
sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut – erkaantuvat
kuntarakenteesta, valtiovarainministeriön tulee
osallistua tehtävien siirtoa koskevaan valmisteluun
ja vastata osaltaan uusien kunta- ja palvelurakentei­
den luomisesta.
Julkisen hallinnon digitalisaation nopeuttami­
nen edellyttää sähköisten palvelujen laajaa käyt­
töönottoa valtion ja kuntien palveluissa. Valtion ja
kuntien ICT-ratkaisujen nykyinen hajanaisuus on
merkittävä kansantaloudellinen ongelma ja este
sähköisten palvelujen toteuttamiselle. Julkisen hal­
linnon pitää jatkossa pystyä muotoilemaan asiakas­
lähtöisiä palveluita yhdessä asiakkaiden, yritysten ja
kolmannen sektorin kanssa.
Valtion ja kuntien julkisen hallinnon käynti­
asiointi uudistuu ja organisoituu yhteiseksi toimin­
18 RATKAISU 01.2015
naksi vuosina 2016–2019. Etäpalvelu vakiinnutetaan
uudeksi palvelukanavaksi julkisen hallinnon asioin­
tipisteissä ja kotikäytössä vuodesta 2016 alkaen.
Kuinka uudistusten onnistuminen
voidaan varmistaa?
Päätöksenteossa tarvitsemme tietoa, järkeä ja tun­
netta.
Muutosvastarinta syntyy useimmiten tiedon
puutteesta ja epätietoisuudesta. Miksi muutos tai
uudistus pitää tehdä, mitä se tarkoittaa, mihin se
vaikuttaa ja johtaa?
Meidän pitää siis pystyä parantamaan tiedolla
johtamista.
Valtion ja kuntien tuottavuuden parantaminen
vaatii tieto- ja tilastopohjan vahvistamista sekä
mahdollisuuksia arvioida tuottavuutta ja tuloksel­
lisuutta. Uudistettu julkisen talouden ohjausjärjes­
telmä – eli julkisen talouden tavoitteiden seuranta
– edellyttääkin luotettavaa ja vertailukelpoista arvi­
ointitietoa valtion ja kuntien tuottavuus-, tulokselli­
suus- ja vaikuttavuuskehityksestä.
Lisäksi päätöksentekijät tarvitsevat jatkossa yh­
teistä näkemystä tuottavuudesta ja sen tavoitteista.
Valtion ja kuntien rakenteiden uudistamisessa
valtiovarainministeriöllä on ohjaava rooli. Yhteistyö
eri hallinnonalojen sekä valtion ja kuntasektorin
välillä vaatii vielä kehittämistä.
Mitkä ovat tieto- ja viestintätekniikan mahdolli­
suudet julkisten ja kunnallisten palveluiden
tuottamisessa? Miten valtio voi tukea kuntien
tietotekniikkavalmiuksia?
Tieto- ja viestintätekniikka on avainasemassa vas­
tattaessa julkisen hallinnon tuottavuuspaineisiin.
Digitalisointi ja automatisointi auttavat luopu­
maan tarpeettomista työvaiheista ja hyödyntämään
tietojen vaihtoa. Tarvittavien säästöjen ja raken­
nemuutosten toteutuminen saadaan varmistettua
edistämällä järjestelmien yhteentoimivuutta.
Sähköinen asiointi tehostaa työn tuottavuutta
kaikissa palvelutuotantoprosessin vaiheissa. Palve­
luja ei kuitenkaan pidä mekaanisesti muuttaa säh­
köisiksi. Julkisen hallinnon tuottavuus paranee par­
haiten, kun palveluprosessit mietitään kokonaisuu­
tena uudelleen ottamalla monipuolisesti huo­mioon
tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuudet.
Hallitus odottaa paljon kuntasektorin tuottavuu­
den edistämiseltä ja on osaltaan käynnistänyt kunta­
sektorin tuottavuuteen tähtääviä toimenpiteitä.
Tuottavuus edellyttää ennakkoluulotonta rakentei­
den muuttamista, palveluprosessien muokkaamista
sekä avointa vuoropuhelua palvelujen käyttäjien,
kuntien ja valtion henkilöstön kanssa. Tärkeintä on
suunnitella uudet palvelut käyttäjälähtöisesti.
Mitä pidätte suomalaisen tietotekniikkaosaamisen vahvuuksina? Mitkä julkiset ja kunnalliset
palvelut tarvitsevat suomalaista tietotekniikan
palvelutuotantoa?
Digimurros mahdollistaa uusia tapoja tuottaa palve­
luja, mutta samalla se tekee palvelutuotannosta yhä
globaalimpaa.
Suomalaisen tietotekniikkaosaamisen vahvuute­
na on korkeatasoinen koulutus yhdistettynä lainsää­
däntömme sekä hallinto- ja palvelujärjestelmämme
tuntemukseen.
Kannattaa myös muistaa, että suomalaiset tie­
tovarannot ovat laadukkaita ja oikeasisältöisiä.
Julkisen hallinnon avaamat aineistot tarjoavat erin­
omaista raaka-ainetta ja mahdollisuuksia kehittää
innovatiivisia digitaalisia palveluita.
Tarvitsemme kansalaisten elämää helpottavia
arkipäivän sovelluksia muun muassa liikenteessä,
energiahuollossa, sääpalveluissa ja ympäristönhoi­
dossa. Erityisen arvokkaita ovat terveydenhoitoa ja
esimerkiksi ikääntyvien elämää helpottavat käyttä­
jäkeskeiset tietotekniikkaratkaisut.
Hallinnon sujuvoittaminen ja ammattihenkilöi­
den työn tukeminen vaativat tehokkaita ja yhteen­
toimivia tietojärjestelmiä.
Voiko terveydenhuollon teknologiaosaamisesta
tulla vienti­valttimme? Miten valtio pystyy auttamaan tällaisen vientiteollisuuden vahvistumista?
Suomessa on pitkät perinteet tietotekniikan hyö­
dyntämisestä terveydenhuollon palvelutuotannos­
sa. Terveydenhuollon teknologiaosaamisesta voisi
syntyä uusi – tai ainakin nykyistä huomattavampi
– vientiteollisuuden haara Suomelle. Tästä näkyi
merkkejä myös viimekertaisessa Slush-tapahtu­
massa.
Osaamisemme ja kehityspotentiaalimme muun
muassa lääketieteellisessä ja terveystieteellisessä
tutkimuksessa, terveysteknologiassa, terveyden
edistämisessä ja sairauksien hoidossa sekä terveys­
alan palveluinnovaatioissa on kansainvälisesti kil­
pailukykyistä.
Terveydenhuollon teknologiaosaamisessa olem­
me olleet edelläkävijöitä muun muassa kehon toi­
mintojen mittaamisessa ja ihmisten hyvinvointia
parantavassa teknologiakehityksessä (eHealth ja
health apps). Ne voivat tarjota tulevaisuuden liike­
toimintaa monille yrityksille.
Useilla terveydenhoitoalan palveluihin perehty­
neillä uusilla yrityksillä on jo valmius testata inno­
vaatioitaan. Niiden haasteena on päästä sairaalan
kaltaiseen aitoon ympäristöön, jossa todellisuudessa
nähdään hoitoprosessit, niiden tehostamismahdolli­
suudet ja edellytykset luoda uusia käytäntöjä.
Meneillään olevaan sote-uudistukseen voidaan
liittää erilaisia kehittämistoimenpiteitä edistämään
samanaikaisesti suomalaisten hyvinvointia, yritys­
ten vientiä ja yhteiskuntamme elinvoimaa.
Tärkeintä on suunnitella uudet
palvelut käyttäjälähtöisesti.
RATKAISU 01.2015
19
Digitalisaatio
mullistaa liike­
toimintamalleja
1
Uudistuminen
vaatii
rohkeutta
Digitalisoituva maailma, moderni
teknologia sekä asiakkaiden odotukset
ovat osa globaalia muutostarvetta.
Edelläkävijäyritykset marssivat rohkeasti
kohti uusia mahdollisuuksia.
Teksti Ari Rytsy
Asiakkuudenhallintaratkaisuihin ja pilvipalve­
luihin erikoistuneen Salesforcen Pohjoismaiden
myyntijohtaja Baman Motivala pitää liiketoi­
minnan digitalisoitumista väistämättömänä
megatrendinä, jonka muutosvoimina toimivat
pilvipalveluiden ja nopeiden verkkoyhteyksien yleistyminen.
Älypuhelinten kaltaisten uusien laitteiden ansiosta yritykset
pystyvät olemaan yhteydessä asiakkaisiinsa missä ja milloin
tahansa.
– Suomalaisista yrityksistä digitalisaation edelläkävijöiksi
ovat osoittautuneet muun muassa Rovio ja F-Secure sekä pe­
rinteisen teollisuuden vahvat toimijat kuten esimerkiksi Kone,
UPM ja Ruukki. Näissä organisaatioissa uuden teknologian
mahdollisuuksiin on tartuttu vakavissaan, sanoo Motivala.
Kaikkien yritysten on olennaista oppia ymmärtämään mo­
biiliteknologiaa hyödyntävän asiakkaan tarpeita ja odotuksia.
Digitalisaation myötä myös eri toimialojen väliset erot kapene­
vat. Digitaalisessa toimintaympäristössä samat lainalaisuudet
pätevät niin kirjojen kuin teräksen kauppaan. Näitä näkemyksiä
vahvistaa konsulttiyritys McKinsey & Companyn julkaisema
artikkeli, missä puhutaan kaksinopeuksisen IT-arkkitehtuurin
merkityksestä digitaaliselle liiketoiminnalle. Kyseisessä mallissa
korostuvat nopeus, joustavuus ja monikanavaisuus, jota asiak­
kaitaan palvelevan yrityksen on kehitettävä herkeämättä. Sales­
forcen oma toiminta perustuu huippuluokan core-osaamiseen
sekä kattavien kumppanuusverkostojen jatkuvaan vahvistami­
seen.
– Uskomme, että tietotekniikka ja siihen liittyvät ratkai­
sut leviävät kaikkialle. Siksi pyrimme muodostamaan vahvoja
kumppanuuksia CGI:n kaltaisten yhteistyöyritysten sekä myös
omien asiakkaidemme kanssa, Motivala toteaa.
© salesfore
Baman Motivala
Pohjoismaiden myyntijohtaja
Salesforce
20 RATKAISU 01.2015
Tehokkuutta
uudistuneella
laskutuspalvelulla
Tietotekniikka
ravistelee vanhoja
palvelurakenteita
2
3
Verkkoyhteyksiä ja televiestintäpalveluja
tarjoavalla TeliaSoneralla on runsaasti ko­
kemusta sähköisestä laskutuksesta ja sii­
hen liittyvistä palveluprosesseista, joiden
teknisestä toteutuksesta on usean vuoden
ajan vastannut CGI. Yri­
tykset ovat yhdistäneet
voimansa tarjotakseen
yritysasiakkaille entistä
kokonaisvaltaisempia ja
kustannustehokkaampia
laskutuspalveluja. Niihin
lukeutuvat muun muassa
myyntireskontra, perin­
täpalvelut sekä kattavat
raportointinäkymät.
Uudessa palvelukonsep­
tissa hyödynnetään myös
TeliaSonera-konserniin
kuuluvan perintä- ja luot­
Petri Niittymäki
totietopalveluita tarjo­
avan Sergelin osaamista. Yritysliiketoiminnan johtaja, TeliaSonera
TeliaSonera ja CGI pysty­
vät yhdessä tarjoamaan asiakkaille koko palvelun laskutukses­
ta saatavien hallintaan.
– TeliaSonera haluaa kehittää palvelujaan sekä syventää
strategista yhteistyötä CGI:n kanssa. Uskomme, että uudistu­
nut laskutuspalvelumme pystyy tuottamaan lisäarvoa uusille
asiakkaille ja toimialoille, sanoo TeliaSoneran yritysliiketoi­
minnan johtaja Petri Niittymäki.
Yhteistyön ensimmäiseksi isoksi asiakkuudeksi on noussut
Helsingin kaupunki, jonka osalta syksyllä 2014 käynnistynyt
projekti on edennyt asiakastestaukseen. Julkisen sektorin
ohella Niittymäki uskoo asiakaspotentiaalia löytyvän muun
muassa energia- ja vakuutusyhtiöiden piiristä. Rohkea kasvu­
ratkaisu on osoitus TeliaSoneran uudistumiskyvystä talouden
laskusuhdanteen ja televiestinnän koventuneen kilpailun
ristipaineessa.
– TeliaSoneralta ja CGI:ltä löytyi valmiiksi uudessa pal­
velussa tarvittava kyvykkyys. Siinä mielessä kyse on ollut
olemassa olevan perusosaamisen uudelleenjärjestelemisestä.
Tämä on mahdollistanut palvelun nopean toteuttamisen, mikä
on monelle asiakkaalle tärkeä osatekijä. Vallitsevassa talous­
tilanteessa harvalla riittää kiinnostusta pitkien ja monimut­
kaisten ICT-projektien toteuttamiseen, summaa Niittymäki.
RATKAISU 01.2015
21
© pentti hokkanen
© microsoft
Yhteiskunnan digitalisoituminen on ajamassa
yrityksiä ja organisaatioita uusien ratkaisujen
ja mahdollisuuksien äärelle. Toistaiseksi yri­
tyssektorin kiinnostus on ollut julkista suu­
rempaa, mutta esimerkiksi terveydenhuol­
lossa ja joukkoliikenteessä on jo otettu askelia uudistumisen
tielle.
– Kaikkien yhteiskunnan toimijoiden tulisi tarkastella
rohkeasti uusia teknologiaratkaisuja. Niiden avulla palvelu­
ja kehitetään entistä paremmiksi ja tehokkaammiksi, sanoo
Microsoftin julkisen sektorin johtaja Hanna Nikkilä.
Hän nostaa esiin julkishallinnossa lisääntyneen sähköisen
asioinnin, joka on vapauttanut resursseja muun muassa lisä­
arvon tuottamiseen. Tietotyön lisääntyminen on puolestaan
luonut pohjaa entistä joustavammille toimitila- ja työaikarat­
kaisuille.
– Esimerkiksi koti­
hoidon tehtävissä tarvit­
tavaa ja jatkuvasti muut­
tuvaa tietoa pystytään
tuomaan mobiililaittei­
den avulla lähes minne
tahansa. Kokemuksem­
me mukaan näillä ratkai­
suilla saavutetaan mer­
kittäviä säästöjä, kertoo
Nikkilä.
Microsoft pyrkii
levittämään globaalis­
ti parhaita käytäntöjä
tietotekniikan hyödyn­
Hanna Nikkilä
tämiseen kaupungeissa
oman CityNext-konsep­ Julkisen sektorin johtaja, Microsoft
tinsa kautta. Suomessa
Microsoftin ja CGI:n yhteistyöllä Helsingin Bussiliikenteelle
toteutettu projekti on yksi esimerkki teknologian monipuo­
lisista mahdollisuuksista. Siinä bussien jarrutustilanteista
saatavaa dataa hyödynnettiin asiakaspalvelun parantamiseksi
sekä polttoainekustannusten ja kaluston kunnossapitokulujen
pienentämiseksi.
– Suurten tietomassojen analysointi ja sen avulla tapahtu­
va johtaminen tarjoaa valtavasti uusia mahdollisuuksia. Sitä
voidaan hyödyntää muun muassa terveydenhuollon palvelui­
den paremmassa kohdentamisessa sekä hoidon ja jopa saira­
uksien ennakoimisessa, korostaa Nikkilä.
Big datasta
bisnestä
K
un Suomi täyttää parin vuoden kuluttua
sata vuotta, aikaa kuvataan jälkeenpäin
rakennemurroksena, jossa laman syö­
vereissä haettiin uuttaa suuntaa. Tässä
kolmannessa teollisessa vallankumouk­
sessa on kysymys siitä, miten digitali­
saatio tuli, otti ja muutti tavan ajatella. Vallassa ovat
sensorit.
Vielä ei ole nähty, mitä kaikkea ihmisten ja tieto­
koneiden uudesta työnjaosta syntyy. Tietotekniikka,
tekoäly ja robotiikka mullistavat työn tekemisen
perusteollisuuden lisäksi myös muilla aloilla, kuten
energiassa, kuljetuksessa ja terveydenhuollossa.
Digitalisaatio tekee hetkeksi rumaa jälkeä
työmarkkinoilla, mutta tuottavuus saattaa
optimistisempien arvioiden mukaan kasvaa
jopa samaa huikeaa 1–1,5 prosentin vauhtia kuin
1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa.
Suomella on 22 maan joukosta parhaat edelly­
tykset digitalisaation hyödyntämisessä, mutta to­
teutuksessa se jää sijalle seitsemän, selviää Teknolo­
giateollisuuden teettämästä Digibarometri 2014:sta.
Entinen mallimaa on putoamassa kärryiltä ja roik­
kuu tilastojen häntäpäässä.
Huoli on suuri, sillä ilman digiyhteyttä,
antureita ja etädiagnostiikkaa Suomi ei ole
kansainvälisessä kilpailussa edes lähtöviivalla.
Kilpailuedulla vasta ratkaistaan, kuka voittaa.
Bisnes syntyy nyt Big datasta.
CGI kysyi TeliaSoneran Euroopan
alueen johtaja Robert Anderssonilta, miten hän hahmottaa meneil­
lään olevan murroksen.
– Kaikkien datan hyödyntäjien on
oltava valmiita maksamaan datasta,
jotta digitalisointi voisi edetä, sanoo
TeliaSoneran Euroopan alueen
johtaja Robert Andersson.
22 RATKAISU 01.2015
Suomella on loistava
historia digitalisaation
saralla, mutta tulevaisuus
näyttää juuri nyt kehnolta.
Miten tässä näin on käynyt
ja mitä pitäisi tehdä?
Teksti Anna Holm | Kuva pentti hokkanen
Robert
Andersson
Nykyinen työ:
TeliaSonera AB,
Head of Region
Europe, 2014–
Edelliset tehtävät:
erilaiset johtotehtävät
Nokialla 1985–2012,
TeliaSonera Finland
Oyj:n toimitusjohtaja
2012–2014
Perhe: naimisissa,
kolme aikuista lasta
Harrastukset: veneily,
mökkeily, ulkoilu
Andersson seuraa aitiopaikalta, mitä vaikutuksia
digitalisaatiolla on yhteiskuntaan. Kuluttajabisnek­
sessä digiaika on ollut arkea jo pitkään.
– Kaikki, mikä voidaan digitalisoida, digitalisoi­
daan. Tämän jälkeen se voidaan mobilisoida, sanoo
Andersson.
Monia asiointeja virastossa tai rutiinikäyntejä
terveysasemalla voidaan Anderssonin mukaan siir­
tää pilveen.
– Tämä olisi kansantaloudellisesti järkevää.
Hän mainitsee maista Viron, missä terveyden­
huolto, peruskoulu ja julkiset palvelut ovat ansiok­
kaasti digitalisoitu. Siellä ei ole vanhaa koneistoa
jarruttamassa uudistusta. Suomessa näitä betonoi­
tuneita käytäntöjä on sitä vastoin riittämiin.
Eräs este digitalisoitumisen etenemiselle on
Anderssonin mukaan pelko yksityisyyden menettä­
misestä. Datamassaan kerätään henkilötason tie­
toja, joiden käyttötarkoitus on esimerkiksi seurata
ruuhka-aikana kulkevia ihmisvirtoja, jolloin massan
liikkumista ei tutkita yksilötasolla.
– Kuitenkin kuluttajat saattavat ostaa ajattele­
matta vaikkapa yhdysvaltalaisesta verkkokaupasta
vaatteen ja siinä sivussa antavat tietonsa.
Muutosvastarinta näkyy Anderssonin mukaan
myös siinä, että ihmiset maksavat mukisematta
printtilehdestä, mutta padiin tai läppäriin toimitet­
tavan version pitäisi olla ilmaista.
– Parkkiajasta tai bussilipusta matkalla kaup­
paan ollaan valmiita maksamaan, mutta kotiin toi­
mitetusta villapaidasta ei. Asenteet istuvat tiukassa.
Hyödyntämisessä vajaakäyttöä
Andersson jakaa ekonomistien ja päättäjien kanssa
huolen siitä, että Suomi on jäämässä jälkeen digiai­
kaan siirtymisessä. Vuosituhannen taitteen tekemi­
sen meininki pitäisi hänen mukaansa saada takaisin.
Kuluttajabisneksessä digitalisoituminen alkoi jo
parikymmentä vuotta sitten. Moni muistaa, miten
matopelit veivät mennessään. Nyt musiikki elää jo
täysin langattomassa maailmassa, samoin monet
palvelut ja sovellukset.
– Teknologiaa on paljon enemmän kuin mitä sitä
hyödynnetään. Laitevalmistajat eivät voi enää olla
pelkkiä laitevalmistajia. Kone ei myy enää hissejä,
vaan pikemminkin ihmisten liikkumiseen liittyviä
ratkaisuja, sanoo Andersson.
Monet kotimaiset suuryritykset, kuten Konecra­
nes, Wärtsilä ja Metso ovat hänen mukaansa oivalta­
neet, miten perinteisiä yritysprosesseja, tiedonkul­
kua ja informaatiota voidaan digitalisoida. Sensorit
mittaavat esimerkiksi laitteiden lämpötilaa ja koste­
utta. Tästä datamassasta jalostetaan arvokasta tietoa
huoltoon, tuotekehitykseen, turvallisuusseurantaan
ja markkinointiin.
– Toimintojen digitalisointi johtaa parempiin
reaaliprosesseihin ja kustannustehokkaampaan
tuotantoon. Puhutaan teollisesta tai kaiken interne­
tistä, sanoo Andersson.
Julkiset palvelut ovat hänen mukaansa ison myl­
lerryksen edessä.
– On aika vähän hyviä esimerkkejä siitä, että jul­
kisia palveluja olisi onnistuttu digitalisoimaan. Ehkä
veroilmoituksen täyttäminen on yksi parhaimmista.
Arvoketjuissa voima
Operaattorina TeliaSonera on keskellä kiinnostavaa
innovaatioiden ja digitalisoinnin temmellyskenttää.
Innovaatiot syntyvät Anderssonin mukaan start­
upeissa, ja TeliaSonera toimii ekosysteemin mahdol­
listajana.
– Kymmenen vuotta sitten tyttäreni tekstailivat
kavereilleen kännyköistä. Nyt välineinä ovat äly­
puhelimet ja kanavana sosiaalinen media. Tämä on
haasteellinen tilanne operaattorille, koska suurin
osa tuloistamme tulee minuuttipohjaisista perintei­
sistä tuotteista.
Suurin osa elämystarjonnasta onkin siirtynyt
operaattorin ulkopuolelle. TeliaSoneran roolina
on antaa uudelle palvelumarkkinalle mahdollisuus
kehittyä.
– Ilman verkkoa sosiaalista mediaa ei olisi. Jän­
nä symbioosi.
Andersson uskoo muutenkin partnerointiin. Ku­
kaan ei hänen mukaansa pysty yksin hallitsemaan
arvoketjua. TeliaSonera on tiiviissä yhteistyössä
muun muassa Spotifyn ja julkisen sektorin kanssa.
Liikenne- ja kaupunkisuunnittelussa big datan hyö­
dyntämisessä on valtavat mahdollisuudet.
– Partnerointi on yhdistelmä luottamusta, uu­
den luomista ja riskinottokykyä. Tämä kaikki on
tarpeen uusissa arvoketjuissa, sanoo Andersson.
Data ilman tulkintaa
on hyödytöntä.
RATKAISU 01.2015
23
Hyvinvointi
Sote-uudistuksen
onnistuminen
on kiinni myös teknologiasta
Kun sairaanhoitajan vastaanotolle saapuu mustelmainen lapsi, voi laastarin laitto
muuttua äkisti lastensuojelun asiaksi. Nykytilanteessa silloin alkaa paperityö ja
potilaan punnertaminen yli terveydenhuollon rajojen sosiaalitoimen puolelle.
Teksti CGI | Kuvat Matti immonen ja Jari Härkönen
K
un asiakasta ja vas­
tuuta aletaan siirtää
organisaatiolta
toiselle, paljastuvat
nykypäivän hoitoja palveluketjujen
ongelmat. Tiedon­
kulkua vaikeuttavat
erityisesti kiemurainen lainsäädäntö ja
palveluiden erilaiset toimintatavat.
Tietojärjestelmien tehtävä on tu­
kea palvelutuotantoa ja vastuun sujuvaa
siirtymistä. Kun tieto liikkuu asiakkaan
mukana saumattomasti, ei samoja kysy­
24 RATKAISU 01.2015
myksiä tarvitse tentata ja kirjata monessa
paikassa erikseen.
– Sosiaali- ja terveydenhuollon pal­
veluiden tuottamismallin muutos tulee
vääjäämättä heijastumaan myös tietojär­
jestelmiin. Tuottamismallien uudistami­
nen ei voi oikein muutoin onnistuakaan
kuin hyödyntämällä teknologiaa nykyistä
paremmin, arvioi IT-palveluyritys CGI:n
johtaja Matti Häkkinen
Häkkisen mukaan IT-alalla on jo vuo­
sia keskusteltu siitä, miten kunnille olisi
mahdollista tarjota paremmin yhteen
toimivia järjestelmiä. Hajanaisen päätök­
senteon takia tällaiselle ei ole kuitenkaan
ollut ostajien puolelta kysyntää.
– Laajempia yksiköitä ajava sotehanke tuonee keskittyneempää toimintaa
myös tietojärjestel­mien saralle. Pääkau­
punkiseudun Apotti-hankkeen kaltaisia,
palveluntuottajarajat ylittäviä ratkaisuja
tullaan näkemään muuallakin, Häkkinen
odottaa.
Onnistumisen reseptinä yhteistyö,
kokemus ja kotimainen osaaminen
Apotti on erittäin kunnianhimoinen
hanke, jossa yhdistetään sosiaalihuollon,
Tuottamismallien
uudistaminen
ei voi oikein muutoin
onnistuakaan kuin
hyödyntämällä
teknologiaa nykyistä
paremmin.
Matti Häkkinen kaipaa keskittyneempää toimintaa tietojärjestelmiin.
Katse riittävän kauaksi
tulevaisuuteen
Hyvinvointi
CGI:llä on Suomessa 350 sosiaali- ja terveydenhuollon
IT-ratkaisuihin erikoistunutta ammattilaista. Tähtäämme
työssämme määrätietoisesti jatkuvaan potilaiden ja
asiakkaiden saamien palveluiden parantamiseen.
Yhdistämme IT-osaamisemme toimiala-asiantuntemukseen
tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveyden­huoltoorganisaatioiden sekä asiantuntijoiden kanssa.
Lisätietoa: www.cgi.fi/hyvinvointi
Matti S. Häkkinen, matti.s.hakkinen@cgi.com
perusterveydenhuollon ja erikoissairaan­
hoidon palveluketjut ja tietojärjestelmät.
– Palveluntuottajarajat ylittävien,
yhteen pelaavien järjestelmien tuotta­
mat hyödyt ovat kiistattomat. Siksi Apotti
tulee yhdistämään pääkaupunkiseutua
asukkaidensa eduksi tehokkaammin kuin
esimerkiksi pelkät hallinnolliset kuntalii­
tokset, uskoo Häkkinen.
Luottamuksen takana on CGI:n koke­
mus kansainvälisistä hankkeista ja erityi­
sesti vuosikymmeniä jatkunut yhteistyö
suomalaisten terveydenhuollon organi­
saatioiden kanssa. Yrityksen potilastieto­
le, jota ei voi ostaa tuontitavarana, Häkki­
nen toteaa.
järjestelmät ovat käytössä kaikissa Suo­
men yliopistosairaaloissa sekä valtaosassa
suurimpia kaupunkeja. Yksin Helsingin
pelastuslaitos hoitaa vuosittain noin
53 000 ensihoitotehtävää CGI:n Suomessa
kehittämän ensihoitojärjestelmän avulla.
– Olemme tuottaneet Suomessa ITratkaisuja terveydenhuoltoon ja sosi­
aalitoimeen yli 30 vuoden ajan. Nytkin
meitä on Suomessa 350 terveydenhuolto­
alan osaajaa. Tunnemme suomalaisen
lainsäädännön, käytännöt, toimijat ja
järjestelmä­ympäristöt. Näistä muodostuu
luottamus ja perusta sujuvalle yhteistyöl­
Tärkeintä järjestelmäuudistuksissa on
kuitenkin, että samalla itse toimintaa
tarkastellaan kriittisesti. Tulee kalliiksi
rakentaa tietojärjestelmä, joka vain hak­
kaa kiveen organisaatioiden tehottomat
muinaisprosessit.
Katse on pidettävä tarpeeksi kaukana.
Jo aivan lähitulevaisuudessa esimerkiksi
erilaiset etäpalvelut ja potilaiden itsehoi­
topalvelut lisääntyvät. Rakenteista poti­
lastietoa, biopankkeja, geenitietoa ja ana­
lytiikkaa hyödyntämällä voidaan kehittää
uusia hoitomuotoja. Terveystietoa kertyy
ja siitä saadaan irti enemmän kuin nyt.
Nyt rakennettavat tietojärjestelmät on
luotava joustaviksi, ja niihin on jätettävä
kasvunvaraa uusia käyttötapoja varten.
CGI:n Matti Häkkinen katsoo, että jär­
jestelmän toimittajalta hanke edellyttää
poikkeuksellista sitoutumista.
– Vain uudistamalla määrätietoisesti
sekä toimintaa että tietojärjestelmiä työn­
teko terveys- ja sosiaalihuollossa helpot­
tuu ja kansalaisten hoidon laatu paranee.
Siksi IT-osaamisen lisäksi tarvitaan paljon
sellaisia ihmisiä, jotka tuntevat kotimaiset
olosuhteemme ja joiden kanssa asioista
voi keskustella niiden oikeilla nimillä suo­
men kielellä.
RATKAISU 01.2015
25
Kohti kestävää
liiketoimintaa
Kestävän kehityksen mittarit
tulee integroida johdon
tavoitteisiin ja tietojärjestelmiin,
sanoo CGI:n kestävän
kehityksen liiketoimintajohtaja
Ulla Heinonen.
Kestävästä kehityksestä on yrityksissäkin puhuttu
kymmeniä vuosia. Eteenpäin mennään, vähitellen.
Teksti Antti Kirves | Kuva Antti Kirves
M
uutos on hidasta, koska
kestävä kehitys on teema­
na laaja ja konsensukseen
pääsy vie aikaa. Vielä kym­
menen vuotta sitten YK:n
kestävän kehityksen kokouksissa mietit­
tiin onko ilmastonmuutosta edes olemas­
sa, sanoo kestävän kehityksen liiketoimin­
tajohtaja Ulla Heinonen CGI:stä.
Yhteisymmärrykseen on vihdoin pääs­
ty kestävän kehityksen muutosvoimista,
kuten ilmastonmuutoksesta, väestönkas­
vusta, ikääntymisestä, kaupungistumises­
ta ja luonnonvarojen loppumisesta.
Sen sijaan yrityksille ja organisaatioil­
le ei Heinosen mielestä vielä ole valjennut,
mitä kestävän kehityksen muutostrendit
tarkoittavat juuri niiden liiketoiminnalle.
Muutosvoimien luomia riskejä ja mah­
dollisuuksia tunnistavat ja niistä hyötyvät
edelläkävijäyritykset. Muut tyytyvät toi­
mimaan lain edellyttämällä tasolla ilman
sen kummempaa proaktiivisuutta. Heino­
nen uskoo markkinoihin.
– Lakeja ja asetuksia tarvitaan, mutta
turha byrokratia hidastaa innovatiivisuut­
ta. Suomessa ympäristöluvitus on niin mo­
niluukkuista ja hidasta, että referenssiteh­
taat menevät usein muualle. Meidän pitäisi
näyttää tässä esimerkkiä ja luoda innovatii­
vista alustaa puhtaan teknologian startupyrityksille. Kun kestävästä kehityksestä
keskustellaan, kuluttaja alkaa ymmärtää ja
vaatia sitä ja siitä tulee uusi normi.
Suomen haasteita ovat talven ja pit­
kien välimatkojen muassaan tuoma kova
energiankulutus ja energiaintensiivinen
teollisuus. Isot markkinat ovat muualla
26 RATKAISU 01.2015
eikä brändäyksessä ja tuotteistamisessa
oikein pärjätä.
– Suomessa tuotteet ovat laadukkaita
ja prosessit tehokkaita, mutta muut maat
menevät asiakaskokemuksessa ohi ja vie­
vät samalla suomalaisetkin kuluttajat,
Heinonen sanoo.
Kestävän kehityksen muutosvoimat
ja -riskit sekä mahdollisuudet eivät myös­
kään usein ole oikeasti johtoryhmän tai
hallituksen pöydällä, sillä niiden tuomia
uusia liiketoimintamahdollisuuksia ei ole
täysin ymmärretty.
Heinonen toivoo parempaa tiedolla
johtamista ja reaaliaikaisia työkaluja, jotka
antavat johdolle ja asiantuntijoille eväitä
keskittyä uuden kehittämiseen, ei tiedon­
keräämiseen. Hyviä esimerkkejä on.
– Metsäteollisuudessa on pitkät pe­
rinteet ympäristöasioista ja siellä on roh­
keasti lähdetty biotalouteen. Vähittäis­
kaupassa on yrityksiä, joiden ydinarvoissa
on tehokkuus ja toisia, jotka panostavat
voimakkaasti uusiutuvaan energiaan. Peli­
teollisuudessa on osattu tuotteistaa, myös
koulutuspuolella.
Kestävä kehitys
Tulevaisuuden merkittävimmiksi
muutosvoimiksi Heinonen nostaa digitali­
soitumisen ja teollisen internetin. Ennus­
tettavuudestakin tulee entistä tärkeäm­
pää, kun valtavasta tietomassasta kaive­
taan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Myös IT:n ekotehokkuus on entistä
tärkeämpää kun tietotekniikan energian­
kulutus käyttäjämäärien kasvun ja digi­
talisoitumisen vuoksi kasvaa. Energiate­
hokkuutta voi parantaa esimerkiksi CGI:n
tapaan käyttämällä vapaajäähdytystä tai
ottamalla lämpö hyötykäyttöön. Lisää
tehokkuutta saadaan, kun palvelimet vir­
tualisoidaan ja konesalit konsoli­doidaan
energiatehokkaampiin kokonaisuuksiin.
Uusissa konesaleissa myös valaistus ja
jäähdytystarve on optimoitu.
– Kestävän kehityksen mukainen liike­
toiminta ei poikkea muun liiketoiminnan
trendeistä, vaan se pitäisi saada yhdeksi
tärkeäksi trendiksi mukaan jokaiseen
päätökseen kaikissa liiketoiminnoissa.
Vain näin saadaan spurttia muutokseen,
Heinonen sanoo.
CGI:n kestävän kehityksen palvelut yhdistävät syvällistä ympäristötietämystä,
johtavia IT-ratkaisuja sekä valmiiksi tuotteistettuja palveluita. Ratkaisut auttavat
yhtiön asiakkaita vastaamaan onnistuneesti kestävän kehityksen haasteisiin
ja mahdollisuuksiin, vähentämään
ympäristövaikutuksia ja energia­
Lisätietoa:
kustannuksia sekä parantamaan
www.cgi.fi/kestava-kehitys
säännösten noudattamista ja
yritysvastuu.cgi.fi/home
työntekijöiden, kansalaisten ja
Ulla Heinonen, ulla.heinonen@cgi.com
asiakkaiden hyvinvointia.
Katso video!
www.cgi.fi/videot/
kohti-kestavaa-liiketoimintaa
RATKAISU 01.2015
27
Hyppy
tuntemattomaan
vei valmentajaksi
Elämän ja uran uudistaminen ei käy käskyttämällä, vaan
vaatii rohkeutta ja tahtoa – joita joskus avittaa pieni pakko.
Johanna Kepfin tiellä yrittäjäksi ja ratkaisukeskeiseksi
valmentajaksi oli muutama mutka ja iso hyppy.
Teksti vesa ville mattila | Kuvat Matti immonen
1988
r­v
ce
elan
fre
1991
ja
ama
l
ja
aaja
uv
alok
ä
ntym
y
en s
last
1996
28 RATKAISU 01.2015
aja
era
ke
mas
u
talo
liike
2000
t
inno
op
den
en
in
stum
i
valm
2009
ku N
n al
ra
ja u
2011
lle
e
2012
okia
N
inen
m
u­tu
ano
irtis
tus
loi
en a
de
n uu
uks
va
loku
va
okia
ssä
rksi
wo
Net
tto
muu
2013
stä
rksi
o
w
Net
, sa
aan
s
Sak
mu
2014
isin
een
no
opin
ja
phy
a
ogr
hot
fP
emp
aK
ann
oh
ys J
it
a yr
om
e
alm
ja v
m
Suo
aka
t
utto
n
iele
nk
ksa
jan
nta
us
uva
lok
t, va
lm
Une
lus
ival
O
a&
– Täytyy tuntea itsensä
tietääkseen, miten voi uudistua,
sanoo Johanna Kempf.
T
oimin parikymppisenä valokuvaajana
ja maskeeraajana. Pyöräytettyäni pari
lasta iski lama ja jouduin miettimään,
mihin sitten suuntautuisin, Johanna
Kempf kertoo.
Valinta kohdistui kansainvälisen
kaupan opintoihin ja sittemmin Nokia Networksiin.
Kempf eteni nopeasti tiimin vetäjäksi.
– Rakastin työtäni yli kaiken. Minä ja kollegani
teimme töitä intohimoisesti kehittäessämme organisaatiota, järjestelmiä ja prosesseja.
Kun Kempfin ehdotus kysyntä-tarjontaketjun
muokkaamisesta meni läpi, hän halusi myös
siihen sisältyvän johtavan roolin. Nimitys tulikin –
ja jatkuva reissurumba Aasiaan. Silti nimenomaan
asema bisneksen ytimessä rupesi murentamaan
työn merkitystä.
– Johdin monia virtuaalitiimejä, mutta minulla ei
enää ollut yhtään suoraa alaista. Ja juuri ihmisten
henkilökohtaisesta johtamisesta nautin. Lopulta
en enää tehnyt töitä liekeissä, vaan rättiväsyneenä, Kempf muistelee.
Pian Nokian ja Siemensin yhdistymisen ja 11
vuoden työrupeaman jälkeen Johanna Kempf
irtisanoutui työstään ja muutti Saksaan perheensä
luo.
Voimaannuttava kokemus
käännekohtana
– Tarvitsin aikalisää miettiä, mitä toivon jatkossa
tekeväni. Onneksi perheen taloudellinen tilanne
salli sen ja aviomieskin ymmärsi tilanteeni. Muutos
entiseen oli samalla sekä helpotus että pelottava
paikka.
RATKAISU 01.2015
29
Kempfin tuumaustauko kesti pari vuotta. Sinä
aikana hän muun muassa opiskeli saksan kieltä ja
aktivoitui taas valokuvaajana. Oivallus oikeasta ties­
tä eteenpäin heräsi pitkällä lounaalla entisen esi­
miehen kanssa. Keskustelusta sukeutui pienimuo­
toinen ratkaisukeskeinen valmennussessio.
– Havahduin huomaamaan, että voisin hyödyn­
tää taitojani ja kokemustani monenlaisessa muus­
sa kuin siihen asti tekemässäni työssä. Se oli niin
voimaannuttava kokemus, että päätin itsekin ryh­
tyä opiskelemaan ratkaisukeskeistä valmennusta,
Kempf toteaa.
Omatoiminen opiskelu johti työtilai­suuksiin
valmentajana ja mentorina. Viime syksynä Kempf
aloitti Ratkaisukeskeisen valmentajan opinnot
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus
Palmeniassa. Tavoitteena on hankkia lisäoppia, työ­
kaluja ja ammatillinen pätevyys.
– Haluan omalta osaltani ottaa yhteiskunnallista
vastuuta ja mahdollisuuksien mukaan myöhemmin
työllistää muitakin.
Työssään Kempf aikoo yhdistää valokuvausta ja
valmentamista. Juuri nyt häntä kiinnostaa erityises­
ti reflektoiva valokuvaus, jota organisaatiot voivat
hyödyntää esimerkiksi tiimien yhteistyön vahvista­
jana tai ongelmien ratkaisijana.
– Kyse on siitä, että tiimin jäsenet tekevät esi­
merkiksi draaman tai komedian keinoin kuvaelmia
tiimistä tai sen työstä – ylipäätään asiasta, jossa
he haluavat päästä eteenpäin. Kuvauksen jälkeen
tiimin jäsenet pohtivat ja arvioivat niin yksin kuin
yhdessä kuvaelman herättämiä tuntemuksia, koke­
muksia ja oivalluksia.
– Tällainen interaktiivinen toimintatapa hitsaa
hyvin yhteen vaikkapa organisaatiomuutoksen jäl­
keen, Kempf arvioi.
Valmennus ja valokuvaus
samassa paketissa
Alaston rakkaus esille
Tämän vuoden alusta alkaen Kempf on toiminut
yksityisyrittäjänä. Hän puurtaa pitkää päivää valo­
kuvauksen ja valmennuksen merkeissä. Tavoitteena
on saada opinnot putkeen ja yritys hyvään nousukii­
toon.
Yksi entisen bisnesmanagerin kiintoisimmista lä­
hitulevaisuuden projekteista kertoo alastomasta
rakkaudesta.
– Teen alastonkuvasarjaa rakkauden tunteesta.
Kuvattavani ovat tavallisia ihmisiä, joiden kanssa
olen syvällisesti keskustellut rakkaudesta. Suunnit­
telemani näyttely sisältää kuvien lisäksi näitä poh­
dintoja.
Suoraviivaisesti toimimaan tottuneelle Kemp­
fille taideprojektikin on rohkeutta kysyvä oppimis­
prosessi.
– Pitkää raskausaikaa seurasi vaivalloinen syn­
nyttäminen, jonka jälkeen tuotos vielä pitäisi uskal­
taa näyttää julkisesti.
Oivallutusten tie tulevaisuuteen
N
ykypäivän tehokkuutta ja suorituksia korostava ajattelu
kohdistaa huomion helposti vallitseviin epäkohtiin, tehtyihin
virheisiin ja syyllisten etsintään.
Ratkaisukeskeinen ajattelu sen sijaan keskittyy myönteiseen
tulevaisuuteen. Ensin tutkitaan ongelmaa – sitten mietitään, miten
asioiden toivotaan tulevaisuudessa olevan. Tavoitteena on löytää
kyvyt ja voimavarat edetä kohti toivottua suuntaa. Se saattaa olla
terveellinen elämäntapa, uusi suunta työelämässä tai työyhteisön
tapa toimia.
Ratkaisukeskeinen valmennus tarjoaa yksilöille ja yhteisöille
työkaluja havaita uusia näkökulmia, toteuttaa muutoksia ja kehittää
esimerkiksi esimiestyöskentelyä.
Keskustelevaa ja vuorovaikutteista prosessia ohjaa koulutuksen
saanut valmentaja. Hän ei neuvo eikä anna valmiita vastauksia,
vaan koettaa kysymysten avulla oivalluttaa valmennettaviaan itse
huomaamaan ratkaisuja ja ottamaan niistä vastuun.
30 RATKAISU 01.2015
Näkökulma
Veli-Matti Kiviranta
Myyntijohtaja, CGI Suomi
”Yritysten haasteeksi nousee
johtamisensa kehittäminen
vastaamaan nykyaikaa. Jos yritys ei
siihen pysty, hakee kuluttaja, yritys,
toinen palvelu tai verkosto asiakkaana
palvelunsa sieltä missä pystytään.”
Digitaalisuus
kaipaa uusia
johtoajatuksia
T
ietoverkkopalvelut ovat olennainen osa
tuottavuuden kasvattamista tulevaisuudessa. Suurin potentiaali on nopeasti
lisääntyvässä automaatiossa.
Digitaalisuuden antamaan ponnistus­
voimaan on silti muitakin syitä. Tuottavuushyppyä
auttaa muun muassa se, että palvelut ovat auki
ympäri vuorokauden ja niitä tarvitsevien käytössä aina
itselle sopivimpaan aikaan. Ja halutessaan vaikka
laiturin­nokasta, sillä verkko poistaa palvelujen paikka­
sidonnaisuuden.
Palvelukirjo on mittava jo nyt, mutta vauhti kiihtyy
edelleen. Liittymistavat palvelujen virtaan ovat moninaiset ja verkotettujen laitteiden määrä kasvaa. Olemmekin vauhdilla matkalla kohti esineiden internetiä.
Kehitys suo näin yrityksille paljon mahdollisuuksia
paitsi uuteen, entistä useammin myös globaaliin liiketoimintaan.
Kuoppiakin palvelujen sähköistämisen valtatiellä
on. Uutena riskinä on noussut erityisesti tietoverkkojen
haavoittuvuus. Toisaalta tieto- ja kyberturvallisuuden
Digitaalisen liiketoiminnan hanke
käynnissä tai suunnitteilla
Kyllä
Ei
En osaa sanoa
31 %
53 %
17 %
Digitalisoitumishankkeita
on meneillään kaikilla
toimialoilla, vahvimmin
etenee palvelu­toimiala.
© Digitalisoituminen ja teollisen
internetin hyödyntäminen
Suomessa -tutkimus, Gartner 2014
haasteet avaavat myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Digitaalisuuden maksimaalinen hyödyntäminen
vaatii kuitenkin koko yhteiskunnalta infrastruktuuria,
koulutusta ja teknologista tuotekehitystä myöten
joustavuutta ja herkkyyttä vastata uuden välineistön
suomiin mahdollisuuksiin.
Yrityksiltä uusi aika mahdollisuuksineen vaatii ennen
muuta laajamittaista liiketoimintamalliensa ja johtamistapojensa päivitystä.
Loppujen lopuksi pitää muistaa, ettei digitaalisuus
anna kenellekään mitään pelkällä napin painalluksella
– uusi välineistö on nimenomaan mahdollistaja.
RATKAISU 01.2015
31
Energia, vesi, jäte
Kauppa ja palvelut
Ulkoistus & ITmodernisaatio
Kokonaisulkoistus |
Infraulkoistus | Sovellusulkoistus | Legacyjärjestelmät |
Pilvipalvelut
Digitaalisaatio
Mobiili | Asioiden internet (IoT)
Big Data | Pilvipalvelut
Hyvinvointi
Kunnat ja valtio
Öljy ja kaasu
Liikenne
Asiakaskokemuksen
johtaminen
Logistiikka ja posti
Asiakasymmärrys ja analytiikka |
Asiakkuudenhallinta (CRM) |
Verkkokauppa | Monikanavaisuus |
Asiakaslojaliteetti
Pankki ja vakuutus
Ennaltaehkäisy |
Havaitseminen |
Suojaaminen |
Tiedustelu
Yritysratkaisut
Teollisuus
Toiminnan- ja valmistuksenohjaus (ERP,
MES) | HRM ja palkka | Taloushallinta |
Dokumenttien ja tiedon hallinta | Master
Data Management | Muutosjohtaminen
Kyberturvallisuus
Telecom ja media
Paikallinen läsnäolo ja vastuu.
Maailmanlaajuinen osaaminen ja toimituskyky.
Tutustu, kuinka autamme asiakkaitamme menestymään: www.cgi.fi
AD_RATKAISU_magazine_MainOffering_final.indd 1
youtube.com/cgisuomi
Facebook “f ” Logo
CMYK / .eps
Facebook “f ” Logo
Konsultointi | IT-palvelut | Ulkoistaminen
CMYK / .eps
facebook.com/cgifi
twitter.com/cgi_fi
linkedin.com/company/cgi
linkedin.com/company/cgi
twitter.com/cgi_fi
facebook.com/cgifi
youtube.com/cgisuomi
Facebook “f” Logo
CMYK / .eps
Facebook “f” Logo
CMYK / .eps
Konsultointi | IT-palvelut | Ulkoistaminen
23.12.2014 11:35:15