Metsänomistajat Kaakko 20 Biotalous hallitusohjelman ytimessä Hallitusohjelmassa on rajuja leikkauksia mutta myös panostuksia keskeisiin aloihin ja strategisiin hankkeisiin. Usko metsiin perustuvien elinkeinojen mahdollisuuksiin on suuri. Biotalous on nostettu yhdeksi tärkeimmäksi edistettäväksi asiaksi ja hallitusohjelmassa on runsaasti konkreettisia metsään liittyviä kirjauksia. Hallitus aikoo parantaa metsätalousyrittäjyyttä pitkään heikentänyttä epäkohtaa, eli puuttuvaa sukupolvenvaihdosjärjestelmää. Kun ohjelmaan on kirjoitettu: ”Edistetään sukupolvenvaihdok- sia ja lisätään metsä- ja yrittäjävähennystä sekä nopeutetaan perikuntien elinkaarta”, on hallituksessa oivallettu muutenkin tarpeet kehittää metsätalousyrittäjyyden kannattavuuden edellytyksiä. Yrittäjävähennyksellä metsätalousyrittäjyyden verotus lähestyisi muun yrittäjyyden verotusta. Hallitus on kirjannut tavoitteekseen myös kansallisen metsästrategian toteuttamisen. Lupaus on laaja sitoutuminen metsäalan kehittämiseen. Valtioneuvoston helmikuussa hyväksymällä strategialla halutaan ennen kaikkea luoda kasvua, investointeja ja uusia työpaikkoja metsäalalle. Strategian hankkeilla edis- tetään mm. tieverkon kuntoa ja metsänhoitoa. Hallitus aikoo jatkaa edellisten hallitusten työtä purkamalla puun käyttöä estäviä rakentamismääräyksiä. Tällä hetkellä puulta vaaditaan vielä muita rakennusmateriaaleja enemmän. Esimerkiksi palomääräyksiä voidaan viilata turvallisuudesta tinkimättä. Hallitus myös pyrkii vauhdittamaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Myös sääntelyn purkamien on isossa roolissa. Metsäsektorin toimintakyvyn kannalta on olennaista, että hallitus onnistuu tavoitteessaan purkaa alemman asteen tieverkon kor- jausvelkaa. Lisäksi digitalisaation mahdollisuudet sääntelyn sujuvoittamisessa ja liiketoiminnan kehittämisessä on oivallettu hallitusohjelmassa. masta rahasta kohdistuu biotalouteen ja liikenneverkon korjausvelan pienentämiseen. Hallitusohjelman julkistamisen jälkeen on yhteiskuntasopimusneuvotteluiden lisäksi myös valmisteltu hallituksen kärkihankkeiden tarkempaa toimenpanoa. Syyskuun ensimmäisellä viikolla esiteltiin kaikkiaan 26 kärkihanketta, joissa toimenpiteitä on noin 80. Hallituksen urakka Suomen kuntoon panemisessa on suuri. Pikavoittoja ei ole luvassa. Suunta on kuitenkin metsäsektorin kannalta hyvä. Iso osa hallituksen strategisesti suuntaa- Marko Mäki-Hakola EU:n metsästrategia tukee puuhun perustuvaa talouskasvua, työllisyyttä ja investointeja Euroopan parlamentti hyväksyi huhtikuun lopulla kantansa EU:n metsästrategiaan. Vuonna 2011 alkanut prosessi uuden metsästrategian laatimiseksi on näin tullut päätökseen neljän vuoden työn jälkeen. Metsäteollisuus ry ja MTK ovat vaikuttaneet alusta lähtien yhdessä strategian valmisteluun. Suomalaisilla metsänomistajilla ja teollisuudella on ollut selvä yhteinen tavoite metsien käyttöä ohjaavalle strategialle: metsien kestävän talouskäytön ja biotalouden kehityksen turvaaminen. Voimien yhdistäminen on kannattanut, sillä lopputulosta voi pitää vähintäänkin kohtuullisena ellei jopa hyvänä. EU:n metsästrategia sisältää varsin tasapainoisen näkökulman metsiin sekä niihin liittyviin tavoitteisiin ja arvoihin. Se ottaa huomioon kestävän metsätalouden taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset elementit. Uusi strategia on edelliseen verrattuna kuitenkin elinkeinomyönteisempi ja nostaa selvästi esiin myös metsien talouskäytön merkityksen. Tämä on usein unohtunut Brysselissä metsäasioista puhuttaessa. Strategia on luonnollisesti monien kompromissien summa. EU:ssa ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, eikä strategia sido jäsenmaita oikeudellisesti. Siihen sekä parlamentin ja jäsenvaltioiden antamiin kantoihin kuitenkin viitataan, kun EU:ssa jatkossa pohditaan biotaloutta, ympäristöä, energiaa ja maaseudun kehittämistä koskevia poliittisia linjauksia ja uutta lainsäädäntöä. Viime vuonna valittujen uuden komission ja Euroopan parlamentin myötä strategiaa voi pitää seuraavat 4,5 vuotta istuvien päättäjien metsäpoliittisena tahdonilmauksena. Strategian kirjaukset tukevat uuden komission päätavoitteita, eli talouskasvun, työllisyyden ja eurooppalaisten investointien edistämistä. Parhaassa tapauksessa metsästrategia nähdään EU:ssa metsäsektorin konkreettisena työkaluna näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Strategiassa on otettu hyvin huomioon puupohjaisen biotalouden kasvun edellytykset. Muiden metsiin vaikuttavien politiikkojen laadinnassa ja päätöksenteossa on edelleen tärkeää tuoda esille metsien, metsänomistajuuden ja koko metsäsektorin erilainen merkitys eri jäsenmaisSuomen kannalta tämä on Metsänomistajan pitää sa.pitää Metsänomistajan Harjun oppimiskeskuksen perinteiset Kaakkois-Suomen mestaruuskilpailut Harjun oppimiskeskuksella Virolahdella torstaina 24.9.2015 klo 10.00 Sarjat: miehet, naiset, nuoret (< 18 v.) joukkuekilpailu. Avoimeen kilpailuun voivat osallistua myös ei-jäsenet, mutta heille kisa on maksullinen. vahtia metsäänsä. vahtia metsäänsä. erityisen tärkeää, sillä vihreän kullan maana hyvinvointimme perustuu jatkossakin metsiin. Mitä metsästrategia sitten tarkoittaa Suomelle? Suomalaisille metsänomistajille ja metsäteollisuudelle tärkeitä asioita ovat kirjaukset metsien ja puun käytön positiivisista ilmastovaikutuksista, puun kestävän käytön lisäämisestä, työpaikoista, metsiin pohjautuvista elinkeinoista ja niiden merkityksestä erityisesti maaseutualueiden hyvinvoinnille. Näin se antaa paljon painoarvoa metsien keskeiselle roolille biotalouden rakentamisessa. Vaikka EU:n metsästrategiassa ei ole samanlaisia konkreettisia kirjauksia puupohjaisen biotalouden työpaikoista ja liikevaihdosta kuin esimerkiksi Suomen biotalousstrategiassa, suunta EU:ssakin on ehdottomasti oikea ja Suomelle tärkeä. Suomalainen metsäteollisuus on hiljan ilmoittanut miljardiluokan investoinneista, joten metsien kestävään hyödyntämiseen pohjautuvan biotalouden merkityksen voi meillä vain olettaa kasvavan. Samaa toivoo Suomen tuleva hallituskin. Investointien myötä kotimaisen puun käytön odotetaan kasvavan nykyisestä yli viidenneksellä uudelle ennätystasolle. Kasvava puunkäyttö heijastuu kotimaiseen puukauppaan ja vaikuttaa positiivisesti metsänomistajien ja maaseutualueiden hyvinvointiin tuoden samalla työtä tuhansille suomalaisille. Kasvavat hakkuut edellyttävät metsien kestävää ja monipuolista käyttöä, joka ottaa taloudellisen kestävyyden lisäksi huomioon metsiin liittyvät ekologiset ja sosiaaliset kysymykset. Kokonaisvaltainen tarkastelu luo edellytykset metsien ja ihmisten hyvinvoinnille sekä koko metsäsektorin menestykselle. Suomen metsäsektorilla on siis paljon annettavaa EU:n metsäst- rategian tavoitteiden saavuttamisessa, jos Brysselin päättäjät niin haluavat. Kyse on nimenomaan tahdosta, sillä lainsäädännöstä poiketen mitään pakkoa konkreettisiin toimenpiteisiin ei ole. Tämä on toisaalta ollut myös nykyisen - ja mahdollisesti myös tulevan - metsästrategian kompastuskivi. Paljon on ollut puhetta, mutta kovin vähän konkreettisia tekoja. Tämän toivoisi nyt muuttuvan, jotta puupohjainen biotalous saataisiin todelliseen nousuun. Ainakin Suomi on tässä jälleen kerran mallioppilaana, tällä kertaa tosin täysin omasta tahdostamme. Metsästrategian toimeenpanossa yhteistyö komission ja jäsenvaltioiden välillä on erittäin tärkeää, koska metsien merkitys vaihtelee eri jäsenvaltioissa. Lisäksi aito yhteistyö sidosryhmien kanssa edistää toimeenpanoa. Suomessa on perinteisesti suhtauduttu nuivasti Brysselin päätäntävaltaan metsäasioissa. Syynä on usein ollut, että Brysselin tavoitteet eivät ole olleet linjassa kansallisten tavoitteiden kanssa. Metsiin liittyvä elinkeino- ja työllisyysnäkökulma kiinnostavat sitä vähemmän, mitä kauemmaksi Suomesta siirrytään. Metsästrategia kyseenalaistaa osaltaan tätä näkemystä. Toimeenpanon käynnistyessä hiljalleen on hyvä miettiä, olisiko aika siirtyä siilipuolustuksesta puupohjaista biotaloutta edistävään hyökkäykseen. Metsäteollisuus ja metsänomistajat ovat jo käärineet hihansa ja ryhtyneet töihin. Työtä riittää koko metsäsektorille sekä Brysselissä että Suomessa. Karoliina Niemi, EU-metsäasioiden päällikkö, Metsäteollisuus ry Janne Näräkkä, metsäasiantuntija, MTK ry
© Copyright 2024