4573 Henkilöstölehti 2015-1.indd

LEDARE
PÄÄKIRJOITUS
Kommunen förändras
Kunta muuttuu
Som jurist kan jag inte låta bli att börja min
Juristina en voi olla aloittamatta tätä kirledare med att hänvisa till kommunallagen
joitusta viittaamatta kuntalakiin ja sen
och dess första paragraf, som definierar komensimmäiseen pykälään, joka määrittelee
munens hela existens och syfte: ”Kommunen
koko kunnan olemassaolon ja tarkoituksen:
skall sträva efter att främja sina invånares väl”Kunta on olemassa turvatakseen ja edisfärd.” Det här är kort sagt varför vi arbetar i
tääkseen asukkaidensa hyvinvointia.” Siinä
kommunens tjänst och varför vi behövs.
on lyhyesti sanottuna se miksi me olemme
Samhället förändras i snabb takt och också
töissä kunnan palveluksessa, ja mihin meitä
kommunerna borde kunna förändras och ertarvitaan.
bjuda kommuninvånarna tjänster som motYhteiskunta muuttuu nopeassa tahdissa,
svarar en förändrad efterfrågan. Arbetet med
ja myös kuntien tulisi pystyä muuttumaan
stadens nya strategi har pågått sedan augusti
ja tarjoamaan kuntalaisille palveluita muut2013, och en etapp och ett delområde utgörs
tuvan kysynnän mukaan. Kaupungin uutta
av de samarbetsförhandlingar som staden instrategiatyötä on työstetty elokuusta 2013
ledde i mars 2015. Syftet med samarbetsföralkaen, ja yhtenä etappina ja osa-alueena
handlingarna är att skapa en ny organisation
ovat maaliskuussa 2015 alkaneet kaupunoch att riva ner gamla strukturer, eller klart
gin YT-neuvottelut. Uuden organisaation
sagt: onödigt arbete ska inte längre göras och
luominen ja vanhojen rakenteiden purkagamla strukturer ska inte upprätthållas. För Milla Kallioinen, Foto/Kuva: P. Salonen
minen ovat YT-neuvotteluiden tavoitteina,
personalen öppnar det här nya möjligheter
eli selkokielellä sanottuna turhia hommia ei
att utveckla sitt eget arbete, att skapa nya verksamhetsmodeller enää tehdä eikä vanhoja rakenteita ylläpidetä. Henkilöstölle tämä
och möjligheter till helt nya arbetsuppgifter. Målet är visserligen avaa uusia mahdollisuuksia oman työn kehittämiseen, aivan uuockså ekonomiska inbesparingar, för service som produceras med siin työtehtäviin ja uusien toimintamallien luomiseen. Tavoitteeskattemedel kan vara alldeles utmärkt, både vad gäller kvalitet och na ovat toki myös taloudelliset säästöt, koska verovaroilla tuotettu
effektivitet.
palvelu voi olla laadultaan ja tehokkuudeltaan aivan erinomaista.
De här målen uppnås endast med hjälp av personalen, och arNämä tavoitteet saavutetaan vain ja ainoastaan henkilöstön
betsmotivationen har här stor betydelse. Nöjda och motiverade avulla, ja työmotivaatiolla on tässä iso merkitys. Tyytyväiset ja moarbetstagare är en garanti för bästa möjliga service åt alla kommu- tivoituneet työntekijät takaavat kaikille kuntalaisille, sekä yksityisninvånare, både privatpersoner och företag. Förändringar känns henkilöille että yrityksille, parhaan mahdollisen palvelun. Muutos
inte alltid bra i början, men ge dem en möjlighet. För att organi- ei aina aluksi tunnu mukavalta, mutta antakaa sille mahdollisuus.
sationsreformen ska lyckas behövs också öppen kommunikation, Organisaatiomuutoksen onnistumisessa tarvitaan myös avointa
och inom koncernförvaltningen försöker vi medvetet satsa på att viestintää, ja yritämme konsernihallinnossa kovasti panostaa siialla avdelningar, enheter och arbetstagare på förhand ska veta vilka hen, että kaikki osastot, yksiköt ja työntekijät tietäisivät etukäteen,
eventuella ändringar som planeras. Jag har tidigare arbetat både mitä mahdollisia muutoksia on suunnitteilla. Olen työskennellyt
inom den privata sektorn och på statligt håll, och en bättre arbets- aiemmin sekä yksityisellä puolella että valtion palveluksessa, ja
givare än kommunen är det svårt att hitta. Staden Jakobstad är en parempaa työnantajaa kuin kunta on vaikea löytää. Pietarsaaren
utmärkt arbetsgivare och arbetsplats. Vi kan alltså alla vara stolta kaupunki on erinomainen työnantaja ja työpaikka. Voimme siis
när vi får säga att vi är anställda av staden Jakobstad. Låt oss till- kaikki olla ylpeitä saadessamme sanoa olevamme Pietarsaaren
sammans göra staden till en ännu bättre plats att bo och arbeta på! kaupungin palveluksessa. Tehdään kaupungista yhdessä vielä paSemestrarna står för dörren och jag önskar alla en riktigt varm rempi paikka asua ja työskennellä!
sommar.
Kesälomat ovat aluillaan, ja toivotan kaikille oikein lämmintä
På sommaren kan man träffa mig tillsammans med barnen på kesää.
det bästa sommarstället i Jakobstad: stränderna i Fäboda. Hoppas
Minut löytää kesällä lasten kanssa Pietarsaaren parhaasta kesävi ses!
paikasta, Fäbodan rannoilta.
Toivottavasti nähdään!
Milla Kallioinen
Stadssekreterare
Milla Kallioinen
Kaupunginsihteeri
-2-
AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA
Samarbetsförhandlingar
Som ett led i att uppnå de strategiska målen, beslöt stadsstyrelsen
i februari 2015 att samarbetsförhandlingar skall föras gällande
förändringar i stadens organisation som kan påverka dels personal inom fömansnivån och dels även annan personal. Man strävar till att effektivera verksamheten. Förändringarna innebär inte
uppsägningar utan avsikten är att man i samband med naturlig
avgång slår ihop enheter, flyttar personer internt eller på annat
sätt effektiverar.
Förändringsprocessen kommer att påverka koncernförvaltningen, tekniska sektorn och bildningsväsendet. Förhandlingar
kommer i praktiken att bli flera till antalet, vissa är små förhandlingar t.ex. ifall en enda person föreslås flyttas till en annan enhet,
medan andra förhandlingar kan beröra stora eller flera enheter
och således många personer. Förhandlingarna blir då mera omfattande.
En del förhandlingar påbörjas innan sommaren, men sannolikt sker förhandlingarnas tyngdpunkt på hösten 2015.
Yhteistoimintaneuvottelut
Osana strategisten tavoitteiden toteuttamista päätti kaupunginhallitus helmikuussa 2015 yhteistoimintaneuvotteluista, jotka
liittyvät kaupunkiorganisaation muutoksiin, joilla voi olla vaikutusta sekä esimiestason henkilöstöön että muuhunkin henkilöstöön. Pyrkimyksenä on toiminnan tehostaminen. Muutokset eivät johda irtisanomisiin, vaan tarkoituksena on, että luonnollisen
poistuman yhteydessä yhdistetään yksikköjä ja siirretään henkilöstöä sisäisesti tai tehostetaan toimintaa muulla tavoin.
Muutosprosessi vaikuttaa konsernihallintoon, tekniseen toimialaan ja sivistystoimeen. Käytännössä neuvotteluja on useita.
Jotkut ovat pieniä neuvotteluja esim. ehdotettaessa yhden henkilön siirtymistä toiseen yksikköön, kun taas toiset neuvottelut
saattavat koskea suuria tai useita yksikköjä ja siten useita henkilöitä. Silloin neuvottelut ovat laajempia.
Osa neuvotteluista aloitetaan ennen kesää, mutta todennäköisesti ne painottuvat syksyyn 2015.
Rune Wiik
personaldirektör/henkilöstöjohtaja
Några ord om förändringsledarskap
Vid förändringar behövs ett rättvist ledarskap, bra samarbete och
öppen information. Forskningen visar att bl.a. följande faktorer
inverkar på om de anställda upplever att de blivit rättvist behandlade: att samma regler gäller alla arbetstagare, att de anställda har
möjlighet att bli hörda i fråga om beslutsfattande som gäller dem
själva, att man informerar om beslut, följer upp konsekvenserna
av dem och ändrar misslyckade beslut.
Till ett rättvist bemötande hör att förmannen behandlar sina
underlydande med respekt, lyssnar på deras åsikter i viktiga frågor och att de anställda kan lita på sin förman. En rättvis växelverkan handlar om umgänge mellan människor. Förmannen
behöver sociala färdigheter som ett gott uppträdande, lyhördhet
för olika sociala situationer och förmåga att få i gång diskussion.
I en arbetsgemenskap med rättvis ledning följer personalen an-
visningar, deltar aktivt i utvecklandet av arbetsgemenskapen och
i verksamheten samt förbinder sig till förändringar. Utvecklingssamtal som upplevs som nyttiga och att personalen tas med genast i början, när ändringar planeras och verksamheten utvecklas, bidrar till att personalen känner sig rättvist behandlad.
En fungerande arbetsgemenskap har god beredskap för kommande förändringar. En arbetsgemenskap där växelverkan är
trygg, målen för arbetet är kända och där man tillsammans för
fram idéer och där man kritiskt får granska nuvarande verksamhetssätt, kan också bättre ta emot ny kunskap och nya verksamhetssätt. Det är bra att komma ihåg att arbetsplatsmötena är ett
viktigt forum, där man redan i god tid kan ta upp och diskutera
förändringar som har att göra med arbetet och arbetsgemenskapen.
Muutama sana muutosjohtamisesta
Muutoksissa tarvitaan oikeudenmukaista johtamista, hyvää yhteistoimintaa ja avointa tiedottamista. Oikeudenmukaisuuden
kokemukseen vaikuttaa tutkimusten mukaan mm. se, että samat
säännöt koskevat kaikkia työntekijöitä, työntekijöillä on mahdollisuus tulla kuulluksi itseään koskevassa päätöksenteossa, päätöksistä tiedotetaan, niiden vaikutuksia seurataan ja epäonnistuneita päätöksiä muutetaan. Oikeudenmukaiseen kohteluun kuuluu,
että esimies kohtelee alaisiaan kunnioittavasti, kuuntelee heidän
mielipiteitään tärkeissä asioissa ja työntekijät voivat luottaa häneen. Vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuus on kanssakäymistä
ihmisten kesken. Vuorovaikutustaitoihin kuuluu esimiehen hyvä
käytös, herkkyys sosiaalisille tilanteille ja kyky saada keskustelua
aikaan. Oikeudenmukaisesti johdetuissa työyhteisössä henkilöstö noudattaa ohjeita, osallistuu aktiivisesti työyhteisönsä kehittämiseen ja toimintaan sekä sitoutuu muutoksiin. Hyödyllisiksi
koetut kehityskeskustelut ja se, että henkilökunta otetaan mukaan heti alusta lähtien muutoksien suunniteluun ja toiminnan
kehittämiseen, ovat keinoja joilla voidaan edistää kokemusta oikeudenmukaisuudesta.
Toimivalla työyhteisöllä on hyvät valmiudet tuleviin muutoksiin. Työyhteisö, jossa vuorovaikutus on turvallista, työn tavoitteet tunnetaan ja jossa ideoidaan yhdessä ja saadaan kriittisesti
tarkastella nykyisiä toimintatapoja, vastaanotetaan myös uutta
tietoa sekä uusia toimintatapoja paremmin. On hyvä muistaa,
että työpaikkakokoukset on yksi tärkeä foorumi, jossa voidaan
jo hyvissä ajoin ottaa esille ja keskustella työhön ja työyhteisöön
liittyvistä muutoksista.
-3-
Päivi Stenman
personalchef/henkilöstöpäällikkö
AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA
TYHY – motions- och kulturförmåner TYHY – liikunta- ja kulttuuriedut
I den här tidningen hittar ni, såsom tidigare, motionskuponger
som kan användas som delbetalning vid deltagande i konditionsbefrämjande verksamhet inom Jakobstad, Nykarleby, Pedersöre
och Larsmo samt vid Actilife och Vesiveijari i Karleby.
I det här numret av personaltidningen finns dessutom förmånskuponger som gäller kulturell verksamhet. Vi önskar att
ni flitigt använder er av de kulturella förmånerna så att kulturTYHY kan fortsätta och utvidgas. En förutsättning för det här
är ju att de kuponger som ni hittar i tidningen faktiskt används,
att besökssiffrorna stiger så att även arrangörerna har fördel av
annonseringen. En win-win situation är till allas fördel!
OBS! Som förman skall du vid nyanställning informera den
anställde så fort som möjligt, så att hon/han inte går miste om
en del av förmånerna. Se närmare ”Tyhy-förmånerna –för vem”
inne i tidningen.
Rekreation för personalen
I januari skickades information om möjlighet till rekreationseftermiddag för stadens anställda ut i form av TYHY-info 3/2015.
Efter det har en hel del frågor riktats till personalbyrån. Vill här
försöka besvara några avfrågorna:
1. Ordnandet av rekreationseftermiddag är på de anställdas ansvar – det är alltså inte tänkt att förmannen skall behöva ordna
eftermiddagen ensam, men förmannen skall ge möjlighet att
förverkliga rekreationseftermiddagen (4 h arbetstid), förstås
med beaktande av arbetsuppgifter som måste utföras.
2. På arbetsplatsmötet skall man komma överens om vad man
vill göra – kan man inte komma överens om vad man skall
göra (minst 70 % av de anställda deltar) ordnas ingen rekreationseftermiddag.
3. Vad ska man ordna? Vad brukar arbetsplatserna ordna? Det
här är mycket varierande – allt från en guidad rundtur i Skata
med middag till en rekreationsresa till Umeå. (Då blir det förstås att sätta till både egen tid och egna pengar).
4. Har ni gjort något kul, något annorlunda? Berätta det gärna
för oss andra genom ett foto och en kort story. Vi förmedlar
gärna idéerna vidare i nästa personaltidning.
5. KOM IHÅG! ”Presentkortet” skall ges till faktureraren så att
den kan scannas in samtidigt som fakturan scannas.
Valmeri?
Kanske har du hört att de anställda på en del arbetsplatser svarat
på en Valmeriförfrågan och undrat vad det är?
Med Valmeri–förfrågningen vill arbetarskyddet speciellt utreda den psykosociala belastningen i arbetet. Regionförvaltningsverkets inspektörer vill vid sina inspektioner veta hur arbetsgivaren utvärderat den psykosociala belastningen och för det här
är Valmeri ett bra redskap, en kort förfrågan på endast två sidor.
Arbetarskyddets målsättning är att under en fyra års period göra
en Valmeriförfrågning och presentera svaren på alla arbetsplatser med minst sju anställda. Vi försöker göra undersökningen så
att även företagshälsovården, vid sina arbetsplatsutredningar, har
nytta av förfrågningen. Den största nyttan hoppas vi arbetsplatsen har när man vill ta tillvara de anställdas erfarenhet och
kunnighet för att förbättra förhållandena på arbetsplatsen, öka
motivationen och samtidigt minska sjukfrånvaron.
Tästä lehdestä löydätte entiseen tapaan liikuntaseteleitä, joita voi
käyttää osamaksuna osallistuttaessa kuntoa kohottavaan toimintaan Pietarsaaressa, Uudessakaarlepyyssä, Pedersöressä ja Luodossa sekä Kokkolan Actilifessa ja Vesiveijarissa.
Tässä henkilöstölehden numerossa on lisäksi etuseteleitä kulttuuritoimintaa varten. Toivomme, että käytätte kulttuurietuja
ahkerasti, jotta kulttuuri-TYHYä voidaan laajentaa edelleen. Sen
edellytyksenähän on, että lehden välissä olevia seteleitä todella
käytetään ja että kävijäluvut nousevat siten, että myös järjestäjät
hyötyvät ilmoittelusta. Win-win -tilanne on eduksi kaikille!
HUOM! Esimiehen tulee kertoa asiasta uudelle työntekijälle
mahdollisimman pian, jotta tämä ei menettäisi osaa eduistaan.
Ks. ”Tyhy-edut – kenelle? lehden sisältä.
Henkilöstön virkistäytyminen
Tammikuun TYHY-infossa 3/2015 lähetettiin tietoa kaupungin
työntekijöiden mahdollisuudesta virkistysiltapäivään. Sen jälkeen henkilöstötoimistoon on tullut paljon kysymyksiä asian
tiimoilta. Seuraavassa pyrimme vastaamaan muutamiin kysymyksiin:
1. Virkistysiltapäivän järjestäminen on työntekijöiden vastuulla – ei siis ole tarkoitus, että esimiehen täytyy järjestää
iltapäivä yksin, mutta esimiehen tulee antaa mahdollisuus
virkistysiltapäivän toteuttamiseen (4 t työaikaa) ottaen tietenkin huomioon työtehtävät, jotka täytyy suorittaa.
2. Työpaikkakokouksessa sovitaan siitä, miten iltapäivä halutaan viettää – ellei asiasta päästä sopimukseen (vähintään 70
% työntekijöistä osallistuu), ei virkistysiltapäivää järjestetä.
3. Mitä järjestetään? Mitä työpaikat tapaavat järjestää? Se vaihtelee paljon - opastetusta Skatan-kierroksesta päivällisineen
aina Uumajaan tehtävään virkistysmatkaan (johon täytyy
tietenkin käyttää sekä omaa aikaa että rahaa).
4. Oletteko tehneet jotain kivaa, jotain erilaista? Kertokaa siitä
meille muillekin valokuvalla ja lyhyellä tarinalla. Julkaisemme
mielellämme ideat seuraavassa henkilöstölehdessä.
5. MUISTAKAA! ”Lahjakortti” annetaan laskuttajalle, jotta se
voidaan skannata laskun skannauksen yhteydessä.
Valmeri?
Oletko ehkä kuullut, että joidenkin työpaikkojen työntekijät ovat
vastanneet Valmeri-kyselyyn, ja mietit mikä se on?
Valmeri–kyselyn avulla työsuojelu haluaa selvittää erityisesti työn psykososiaalista kuormittavuutta. Aluehallintoviraston
tarkastajat haluavat tarkastuksissaan kuulla, miten työnantaja
on arvioinut psykososiaalista kuormitusta, ja siihen Valmeri on
hyvä työväline. Kyselyssä on vain kaksi sivua. Työsuojelun tavoitteena on tehdä Valmeri-kysely neljän vuoden jaksolla ja esitellä
kaikkien sellaisten työpaikkojen vastaukset, joissa on vähintään
seitsemän työntekijää. Pyrimme tekemään tutkimuksen siten,
että myös työterveyshuolto hyötyy kyselystä työpaikkaselvityksissään. Toivomme, että eniten etua kyselystä on työntekijöiden
kokemusten ja osaamisen hyödyntämisessä työpaikan olosuhteiden parantamiseksi, motivaation lisäämiseksi ja samalla sairauspoissaolojen vähentämiseksi.
-4-
Birgitta Blomqvist
arbetarskyddschef/työsuojelupäällikkö
AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA
Anmäl omedelbart ifall du blir sjuk under semestern
Nya regler har trätt i kraft; den som under semestern insjuknar
kan flytta semesterdagarna till senare tidpunkt. Den tidigare karenstiden har tagits bort. Av semestern flyttas endast den del under vilken arbetstagaren är arbetsoförmögen.
När sjukdomen inträffar ska arbetstagaren omedelbart personligen eller per telefon underrätta sin förman eller dennes vikarie om arbetsoförmåga, och begära att semestern flyttas.
Principiellt gäller samma praxis som under arbetstid. Arbetstagaren fyller själv i blanketten Anmälan om sjukfrånvaro 1–3
dagar. Vid längre sjukledigheter kontaktar man hälsovårdare/läkare och får särskilt sjukintyg.
Förutsättningen är att anmälan eller intygen inlämnas till närmaste förman eller dennes vikarie omedelbart eller så fort som
det är möjligt. Man kan inte sköta saken först när man återvänder till arbetet efter ledigheten.
Närmare anvisning finns i Personal- och förmansguiden.
Denna anvisning gäller alla anställda som lyder under AKTA,
TS, TIM-AKA och LÄKTA. Anvisningen gäller endast rektorer
som hör under UKTA.
Ilmoita loman aikana sairastumisesta välittömästi
Voimaan on tullut uusia sääntöjä; loman aikana sairastuva työntekijä voi siirtää lomapäivät myö­hem­pään ajan­koh­­­taan. Aikaisempi karenssiaika on poistunut. Lomasta siirretään vain se osa,
jonka aikana työn­tekijä on työkyvytön.
Sai­­rastuessaan työntekijän on ilmoitettava työkyvyttömyydestään välittömästi esimiehelleen tai hänen si­­­­jaiselleen joko henkilökohtaisesti tai puhelimitse ja pyydettävä loman siirtämistä.
Poissaolon yhteydessä noudatetaan samaa käytäntöä kuin
työaikanakin. Työntekijä täyttää itse lo­mak­­keen Ilmoitus sai­
rauspoissaolosta 1–3 päivää. Pidempää sairauslomaa tarvittaessa
otetaan yh­teys ter­vey­den­hoi­ta­jaan/lääkäriin erityisen sairaustodistuksen saamiseksi.
Edellytyksenä on, että ilmoitukset tai todistukset toimitetaan
lähiesimiehelle tai hänen sijaiselleen vä­­­­­­lit­tömästi tai mahdollisimman pian. Asian hoitamista ei voi lykätä lomalta paluuseen saak­­ka.
Henkilöstö- ja esimiesoppaassa on tarkemmat ohjeet asiasta.
Ohje koskee kaikkia KVTES:n, TS:n, TTES:n ja LS:n piiriin
kuuluvia työntekijöitä. Ohje koskee vain OVTES:n piiriin kuuluvia rehtoreita.
Ur staden Jakobstads personalrapport 2014
Pietarsaaren kaupungin henkilöstöraportista 2014
Personalrapporten 2014 hittar du under www.jakobstad.fi/personalbyrån/personalrapport.
Henkilöstöraportti 2014 löytyy osoitteesta www.pietarsaari.fi/henkilöstötoimisto/henkilöstöraportti.
Antal årsverken sektorvis under åren 2010 - 2014
Henkilötyövuodet toimialoittain 2010 - 2014
2011
1387
SOCHV / SOSTER tot./yht.
varav /josta
2012
1366
2013
1318
2014
1309
Förändring
/Muutos
2013-2014
-9
Hälso- och sjukvården/Terveydenhuolto
703
671
638
613
- 25
Äldreomsorg/Vanhushuolto
556
567
550
562
+ 12
Socialomsorg/Sosiaalihuolto
99
101
102
110
+8
Övriga / Muut
29
27
28
24
-4
Billdningstjänster / Sivistys
588
571
560
552
-8
Tekniska tjänster / Tekninen
325
324
354
339
- 15
Övriga / Muut
170
176
169
165
-4
2470
2437
2401
2365
- 36
Årsverken totalt, Henk.työv. yhteensä
Työllistämisvaroin palkatut eivät sisälly
-5-
AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA
Työplus informoi
Työplus informerar
Henkilökohtaisesti varatut peruuttamattomat vastaanottoajat
laskutetaan suoraan työntekijältä (35 €) ja työnantajan välityksellä varatut peruuttamattomat vastaanottoajat laskutetaan työantajalta (35 €).
Työpaikka- ja ryhmätoiminnot tulee perua viimeistään viikkoa
ennen varattua ajankohtaa, peruuttamattomat ajat laskutetaan
työnantajalta hinnaston mukaisesti.
Personligen bokade icke-annullerade mottagningstider debiteras
direkt av arbetstagaren
(35 €) och via arbetsgivaren bokade icke-annullerade mottagningstider debiteras av arbetsgivaren (35 €).
Arbetsplats- och gruppverksamheter ska annulleras minst en
vecka före den bokade tidpunkten. Icke-annullerade bokade tider debiteras av arbetsgivaren enligt prislistan.
2.Nettiajanvarauksessa voi varata työterveyshoitajalle 15 minuutin tai 30 minuutin ajan sairauskäyntejä varten.
Kun teet nettiajanvarauksen, ota sähköpostiisi saama varauskoodi talteen, koska ajan
peruuttaminen sähköisessä palvelussa on mahdollista vain koodin avulla. Nettiajanvarauksen voi peruuttaa myös puhelimitse
viimeistään varausta edeltävänä päivänä.
2.Med hjälp av tidsbokningen via internet kan man boka 15 minuter eller 30 minuter långa tider för sjukbesökhos företagshälsovårdaren.
Du kan annullera tiden via den elektroniska tjänsten endast med
hjälp av bokningskoden
senast dagen innan den bokade tiden. Du kan annullera tiden
också genom att ringa till tidsbeställningen.
Millainen on kuntosi?
Osallistu kävelytestiin!
Hur är formen?
Delta i ett gångtest!
1. Peruutus vastaanotolle tulee tehdä edellisenä päivänä joko
soittamalla ajanvaraukseen tai osoitteessa:
www.tyoplus.fi/yhteystiedot/ajan-peruuttaminen/
Syksyllä tulemme järjestämään kaksi kävelytestiä, joihin kaikki
Pietarsaaren kaupungin työntekijät voivat osallistua. Testit järjestetään työajan ulkopuolella, ja testauksen jälkeen saavat kaikki
osallistuneet henkilökohtaisen tuloksen ja kuntoilusuosituksen.
Lähempää informaatiota syksyn testeistä annetaan myöhemmin.
Voimme järjestää kävelytestejä myös muina aikoina vähintään
kymmenen hengen ryhmille. Osallistujia voi tulla silloin joko
yhdestä tai useammasta työpaikasta. Ota yhteyttä niin suunnittelemme yhdessä kävelytestin teille!
Tyhy-ryhmä/ Auli Stenman ja Cajsa Björkman
Soita puh. 044 785 1581 (Cajsa) tai 044 785 1641 ( Auli)
1. Annullering till mottagningen ska göras dagen innan antingen
genom att ringa till tidsbeställningen eller på:
www.tyoplus.fi/kontaktuppgifter/annullering-till-mottagningen/
Under hösten kommer vi att ordna två gångtester som är öppna
för alla Staden Jakobstads anställda. Testerna ordnas utanför arbetstid, och efteråt får alla deltagare ett personligt resultat med
motionsrekommendationer. Mer information om höstens tester
senare. Vi kan ordna gångtester också vid andra tider, för grupper på minst tio personer. Deltagarna kan komma från samma
arbetsplats eller från olika arbetspunkter. Ta kontakt så planerar
vi in ett gångtest för er!
Tyhy-gruppen/Auli Stenman och Cajsa Björkman
Ring tel 044 785 1581 (Cajsa) eller 044 785 1641 (Auli)
Tipsa redaktionen!
Anna juttuvinkki!
Inför nästa nummer, tipsa gärna redaktionen om vad vi kunde
skriva om i personaltidningen. Reportage från arbetsplatser,
intervjuer med någon intressant person inom Staden(kanske
någon har en udda hobby, till exempel?), information i något
särskilt ärende osv. Sänd din ide till cajsa.bjorkman@jakobstad.
fi, eller ring Cajsa, tel 044 785 1581 eller Rita 786 3284, rita.forsbacka@jakobstad.fi senast 1.10.2015.
Toimitus ottaa mielellään vastaan vinkkejä siitä, mistä voisimme
kirjoittaa seuraavassa henkilöstölehdessä. Reportaaseja työpaikoilta, kiinnostavia henkilöhaastatteluja kaupungin työntekijöistä (onko jollakulla esim. jokin erikoinen harrastus?), tietoa
jostakin erityisestä asiasta jne. Lähetä ideasi osoitteeseen cajsa.
bjorkman@pietarsaari.fi tai soita Cajsalle, puh. 044 785 1581 tai
Ritalle puh. 786 3284, rita.forsbacka@pietarsaari.fi viimeistään
1.10.2015.
STADEN/KAUPUNKI 1/2015
Utgivare/Julkaisija:
Personalbyrån, Henkilöstötoimisto
Pärm/Kansi: Pirjo Salonen
Redaktörer/Toimittajat: Mikaela Löv-Aldén, Marjo Luokkala
Gästredaktörer/Vierailevat toimittajat: Cajsa Björkman, Pekka
Elomaa, Sanna Vihtola
Foto/Kuvat: Pirjo Salonen, Mikaela Löv-Aldén, Marjo Luokkala,
Pekka Elomaa
Översättningar/Käännökset: Susanna Melender, Monica Laggnäs
-6-
Avustaja lapsen tukena arkisissa askareissa
Erityispäivähoito on erityistä tukea, hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten päivähoitoa. Pietarsaaressa erityishoitoa tarvitsevat
lapset toimivat normaaleissa päiväkotiryhmissä, joissa heillä on
tarvittaessa avustaja tukenaan.
Molemmissa kieliryhmissä työskentelee keskimäärin kymmenen avustajaa. Avustajien määrä riippuu erityishoitoa tarvitsevien määrästä eikä siksi ole vuosittain aina sama.
Satu Försti työskentelee avustajana Itälän esikoulussa lapsen
kanssa, joka tarvitsee erityistä tukea.
- Avustajia on kahdenlaisia, osa toimii ryhmäavustajana ja osa
henkilökohtaisena avustajana. Itse olen henkilökohtainen avustaja, hän kertoo.
Henkilökohtainen avustaja tarkoittaa sitä, että tukea annetaan
vain tietylle lapselle.
- Itse esimerkiksi aloitan päivän päiväjärjestyksen selvittämisellä yhdessä lapsen kanssa. Selvitämme kuvien avulla, mistä päivä koostuu. Kuljen lapsen mukana päivän ajan, mutta pyrin siihen, että lapsi pystyy toimimaan myös ryhmässä muiden kanssa.
Försti on sitä mieltä, että erityishoitoa tarvitsevien lapsien on
hyvä olla yhdessä normaaliryhmissä. Näin lapsella on mahdollisuus oppia olemaan yhdessä muiden kanssa ja muut lapset oppivat ymmärtämään erilaisuutta.
- Päiväkoti- ja eskari-ikäiset lapset eivät kiusaa toisiaan. He
ovat hyväksyviä ja osaavat ottaa erilaisen lapset toimintaan ja
leikkeihinsä mukaan, hän sanoo.
Erityishoitoa tarvitsevia lapsia on erilaisia. Osa tarvitsee avustajan viereensä koko päiväksi. Osalle avustaja toimii taustalla
tukena. Förstin avustettava osaa ja pystyy toimimaan itsenäisestikin, joten Försti pyrkii siihen, että ei mene ihan ”iholle” kiinni.
- Jos jostain syystä en pääsisi töihin, niin on hyvä, että lapsi
ei kiinny liikaa ja koko tiimi tietää miten lapsen kanssa silloin
toimitaan.
Myös lapselle on hyvä, että suhde ei ole liian intiimi. Tällöin
hän pystyy oppimaan sosiaalisuutta koko ryhmän kanssa. Tärkeintä on, että lapsi tietää jonkun olevan tarvittaessa tukena eikä
hän jää koskaan yksin.
Avustajaa saadakseen erityishoitoa tarvitsevalla lapsella ei
aina tarvitse olla diagnoosia. Usein avustettavalla on jokin ulospäin näkyvä vamma, mutta hän voi olla myös autistinen, ylivilkas
tai vaikkapa kielellisesti apua tarvitseva. Tämä ei tarkoita puhuttuja kieliä, vaan enemmänkin ylipäänsä kielen ymmärtämisvaikeuksia, jolloin puhutun kielen sijaan voidaan käyttää esimerkiksi kuvia.
Satu Försti on työskennellyt erityishoitoa tarvitsevien lasten
avustajana viisi vuotta, sitä ennen hän toimi kouluilla koulunkäyntiavustajana.
- Viihdyn todella hyvin tässä työssä. Lapset ovat ihania ja antavat palautteen suoraan. Lisäksi on ilo huomata pieniä edistysaskeleita lapsen kanssa toimiessa.
Satu Försti sanoo, että paras kannuste onkin lapsen kehityksen
seuraaminen tai ainakin se, että hän työssään pystyy auttamaan
lasta selviytymään arjesta.
Marjo Luokkala
Assistenten – barnets stöd i vardagen
Specialdagvården är dagvård för barn med särskilda behov av
stöd, vård och fostran. I Jakobstad är barnen som behöver särskild vård integrerade i normala daghemsgrupper, där de vid behov har en assistent som stöd.
Inom båda språkgrupperna arbetar i medeltal tio assistenter.
Antalet assistenter beror på hur många barn som behöver särskild vård, och därför varierar antalet från år till år.
Satu Försti arbetar på Itälä förskola som assistent åt ett barn
som behöver särskilt stöd.
– Det finns två slag av assistenter, en del arbetar som gruppassistenter och en del som personliga assistenter. Själv är jag personlig assistent, berättar hon.
Att vara personlig assistent innebär att man ger stöd enbart åt
ett visst barn.
– Själv börjar jag t.ex. dagen med att tillsammans med barnet
gå igenom dagordningen. Med hjälp av bilder reder vi ut vad dagen kommer att bestå av. Jag följer med barnet hela dagen, men
jag strävar till att barnet också kan fungera i grupp tillsammans
med de andra.
Försti anser att barn som behöver särskild omsorg mår bra
av att vara i en normal grupp. På så vis kan barnet lära sig att
vara tillsammans med andra, och de andra barnen lär sig förstå
sådana som är annorlunda.
– Barn i daghems- och förskoleåldern mobbar inte varandra.
De är accepterande och kan ta ett annorlunda barn med i sina
aktiviteter och lekar, säger hon.
Barnen som behöver särskild vård är olika. En del behöver
assistenten vid sin sida hela dagen. För andra fungerar assistenten som ett stöd i bakgrunden. Barnet som Försti assisterar kan
fungera självständigt också, så hon försöker låta bli att vara alltför
”påträngande”.
Satu Försti. Foto: Marjo Luokkala
– Om jag av någon anledning inte kan komma till jobbet är
det bra att barnet inte är helt beroende av mig, och att hela teamet
vet hur man då ska behandla barnet.
Det är också bra för barnet att förhållandet inte är alltför nära.
Då kan barnet lära sig sociala färdigheter med hela gruppen. Det
viktigaste är att barnet vet att det finns en person som stöder när
det behövs och att han eller hon aldrig är ensam.
Barn med särskilda behov behöver inte alltid ha en diagnos
för att få en personlig assistent. Ofta har den som får hjälp något
synligt handikapp, men det kan också handla om autism eller om
barn som är överaktiva eller behöver hjälp med språket. Det här
betyder inte det språk som talas, utan det är mer frågan om svårigheter att förstå vad som sägs, och då kan man i stället för att
tala använda t.ex. bilder.
Satu Försti har arbetat som assistent åt barn som behöver särskild vård i fem år, före det arbetade hon som skolgångsbiträde
på olika skolor.
- Jag trivs verkligen bra med det här arbetet. Barnen är underbara och ger feedback direkt. Dessutom är det en glädje att lägga
märke till små framsteg, när man jobbar med barnet.
Satu Försti säger att det som sporrar henne mest är att följa
med barnets utveckling eller åtminstone att hon i sitt arbete kan
hjälpa barnet att klara av vardagen.
-7-
Marjo Luokkala
Pyöräilevä hollantilainen – anarkisti Alankomaasta
Pyöräilevä hollantilainen – anarkisti Alankomaasta - pyöräilee liman kypärää, hän kyydittää mutta kaljakoppaa et enää tarakalla
nää.
”Niin kauan, kun pidän suuni kiinni, ei minua erota suomalaisista itse pirukaan, levittäessäni muina miehinä sinappia käristemakkaralle, tai poimiessani hulluna marjoja metsissä, tai ähkiessäni mökkisaunan lauteilla.” hän kuvitteli Pohjanmaan Kansassa
jo 17.7.1990 mutta ”hollantilaisena juustopäänä ei voi ymmärtää
miksi kaljakorin kuljettaminen jopparilla olisi sopimatonta, ja miksi
vaimon kuljettaminen jopparilla olisi paitsi sopimatonta myös laitonta puuhaa.”
Ystävämme Joseph Bernardus Griep, alias Ben: mitäpä osaisin
teille hänestä kertoa. Onneksi sain käsiini hänen omia pakinoitaan
päivälehdistä 90-luvun alusta ja lainailen niitä tässä luvallaan vapaasti.
Suomi, johon Ben syksyllä 1983 muutti, oli ollut vielä oikein
symppis, kaikki oli kuitenkin muuttunut kun maasta oli alettu tehdä Euroopan Japania. Hän oli mennyt pahaa aavistamatta samaan
paikkaan josta oli ostanut aikaisemmin nyt loppuun kulutetut
farkut mutta kaupan nimi, henkilökunta ja myyntistrategia olivat
jo muuttuneet, Ben kertoo, ja jatkaa: ”Myyjättärenä toimiva tyttöraukka tuijottaa minua hölmistyneenä kun näytän loppuun ajettuja
farkkujani...” ja sitten: ”… saluunaovet peittävät keskiruumiini juuri
ja juuri ja jättävät pään ja sääret näkyviin. Peilittömässä kopissa on
vain yksi naula, joten pistän sovitettavat housut pölyiselle lattialle.
Olen vielä takkuamassa jäykkäkankaisten farkkujen kanssa, kun
tyttö tulee jo katsomaan. Sovitan mitä ihmeellisimpiä luomuksia,
kunnes kiukusta pursuavana painun tyhjin käsin kotiin.”
Huolimatta vastoinkäymisistä on Ben kotoutunut loistavasti
Suomeen. Hän viljelee vaimoineen uutta appi-isänmaata, pistää
maahan perunaa, porkkanaa, kaikenmoista ruokatavaraa, eikä
unohda salaattiakaan, vaikka oikeastaan vaimo se taitaa olla, joka
maata kuopsuttaa ja isäntä mökkiä kunnostaa. Päivä ehtii painua
iltaan, ennen kuin isäntä pääsee puuhistaan, miss aukee laaja Pohjanmaa ja aamulla taas nukuttaa. Päiviä hän rakastaa, eikä ihme
ollenkaan – heti sen oivaltaa ken hänet vain tapaa – ja tietysti tytärtään, ja hymyää, kuitenkin ainakin silmillään.
” Vaimoksikin otin aikoinaan ensimmäisen varteenotettavan tapauksen joka tuli vastaan. Olin toivottomasti rakastunut, ja tuumailin, että ne harvat muut joihin pystyisin rakastumaan tuskin olisivat
sen kummempia. Asia oli sillä sipuli, ja näin jälkikäteen ajatellen se
oli 18 vuotiaalta harvinaisen kypsä oivallus.”
Ben poimii tarkkaan talteen luonnonmarjat, kaikki, yksitellen
ja lakalla herkutellen itsensä palkitsee: ”Ensimmäisen pistän suuhuni, ennakkopalkkioksi ja marjahimon nostattamiseksi. Aromipommi hajoaa suussa ja marjan suosta imemä maku leviää kielelle.
Ilmankos, että lakka on metsämarjoista himotuin.”
Ben Griep. Kuva: Pekka Elomaa
Kunnon maajussin tavoin Ben osaa myös rakentaa ja kunnostaa, nääs sillä lailla paljon aikaan saa, katsokaas edullista itsellensä
sopivaa. Vuodesta 1987 lähtien on nähty ”hippimenninkäisten”
kesäpesän kunnostuspuuhissa tai pyrstö pystyssä ryytimaalla keväästä kun kurjet saapuvat Niilin suistosta käsin, siihen saakka
kunnes aurat lentäneet on yli päämme pois. Kun punertaa marjat
pihlajain saa siivettömät tyytyä kaalipataan ja puolukkaan, painaa
pyrstönsä vaikka elokuvateatterin penkkiin. ”Ero (Asghar Farhadin), hyvä elokuva!”
Valokuvaajista Ben vetää lonkalta nimet Paulaharjun, ja
1960-luvun mustavalkoisten suuret nimet Saanio, Hölttö ja Savolainen; ja luonto ovat lähellä Benin sydäntä: ”Kettu olisin mieluiten
Suomen eläimistä kun en viihdy laumassa, karhu olisi muuten kiva
olla mutta nautin suomen talvesta.”
Työssään Ben poimii tehtävistä kypsät marjat kuin hillasuolla ikään, töistä tärkeimpinä: ”Svedenin kaavatyö ja lähiöuudistus,
sekä Sibeliuspuiston kaavamuutos, sen takia, että niissä minä näin
tarpeita ja mahdollisuuksia, joita ei kukaan muu vielä tiedostanut.
Työt onnistuivat myös hyvin. Pohjantien kaavamuutos, jota parhaillaan toteutetaan. Leppäluodon sataman kaavamuutostyö oli luonteeltaan poikkeava ja toimintaympäristökin kiehtoo ex-Rotterdamilaisena ja Amsterdamin satama-alueella syntyneenä.” Maailmaakin
pitää sen verran parantaa, että kortensa kekoon kantaa, tuttuja ovat
SAFA varustelukierre yhtiökokoukset ja kantavierre; sen verran
vaan kun perheen isälle suvaitaan. Kukin elää tavallaan ja ansiomerkit ansaitaan:
Tasavallan presidentti on joulukuun 6. päivänä 2014 antanut
toimistoarkkitehti Joseph Bernardus Griepille
Suomen leijonan ritarikunnan ansioristin.
”Suhteessa Benin pitkään uraan minulla on vain lyhyt kokemus
hänen työstään ja toveruudestaan mutta olen vakuuttunut hänen
osaamisestaan, uskollisuudestaan, rehellisyydestään, oikeudenmukaisuudesta ja an myötätunnostaan. Benillä on taito ottaa huomioon kaikki tarkastelukulmat ja myös tuoda ne esiin. Hän harkitsee
analyyttisesti omia ja ”vastapuolen” argumentteja löytääkseen totuuden tai ainakin päästäkseen mahdollisimman lähelle sitä. Ben
osaa myös jättää harmilliset asiat sanomatta, elleivät ne kuitenkaan
veisi asioita eteenpäin.”
Ben Griep & Anne Ekstrand. Kuva: Pekka Elomaa
Työkaveri Pekka
-8-
Den cyklande holländaren – anarkisten från Nederländerna
Den cyklande holländaren – anarkisten från Nederländerna –
cyklar utan hjälm, han skjutsar, men någon ölkorg ser man inte
längre på pakethållaren.
”Så länge jag håller munnen kan ingen skilja mig från en finländare, när jag som den värsta finne breder senap på grillkorven
eller som tokig plockar bär i skogen eller sitter och stånkar på bastulaven i villan”, inbillade han sig i tidningen Pohjanmaan Kansa
redan 17.7.1990, men ”som inbiten holländare kan jag inte förstå varför det skulle vara olämpligt att transportera en ölkorg på
pakethållaren och varför det skulle vara inte bara olämpligt utan
också olagligt att skjutsa sin fru på pakethållaren.”
Vår vän Joseph Bernardus Griep, alias Ben; vad kan jag väl
berätta om honom? Till all lycka fick jag tag på hans egna kåserier
i dagstidningarna i början av 90-talet, och ur dem citerar jag nu
fritt här med hans tillstånd.
Det Finland som Ben flyttade till hösten 1983 hade ännu varit
riktigt sympatiskt, men allt förändrades när man började göra
om landet till Europas Japan. Intet ont anande hade han gått till
samma ställe där han tidigare hade köpt ett par jeans, som nu
var utnötta, men affärens namn, personal och försäljningsstrategi
hade redan förändrats, berättar Ben och fortsätter: ”Flickstackaren som fungerade som expedit stirrar förbluffat på mig när jag
visar mina utnötta jeans…” och sedan ”… saloondörrarna täcker
nätt och jämt mellersta delen av min kropp, medan huvudet och
benen är fullt synliga. Det finns bara en krok i den spegellösa omklädningshytten, så jag lägger byxorna som jag ska prova på det
dammiga golvet. Jag kämpar ännu med de styva jeansen när flickan redan kommer för att se hur det går. Jag provar de mest märkvärdiga kreationer, innan jag ilsknar till och går tomhänt hem.”
Trots motgångarna har Ben blivit helt hemmastadd i Finland.
Tillsammans med sin fru odlar han sitt nya hemland, sätter potatis, sår morötter, allt slags ätbart, glömmer inte heller salladen,
även om det i själva verket torde vara frun som krafsar i jorden
medan husbonden renoverar stugan. Det hinner bli kväll innan
husbonden kan lösgöra sig från sina sysslor i högan nord, och på
morgonen är han sömnig igen. Han älskar Päivi, och det är inte
konstigt alls – det inser var och en som möter henne – och naturligtvis sin dotter och han ler, åtminstone med ögonen.
”När jag i tiden tog mig en fru, var det fråga om det första beaktansvärda exemplaret jag stötte på. Jag var hopplöst förälskad
och tänkte att de få andra kvinnor jag skulle kunna förälska mig
i knappast var desto märkvärdigare. Med det var saken klar, och
så här i efterskott kan jag bara konstatera att det var en sällsynt
mogen insikt för en 18-åring.”
Ben tar noggrant vara på alla vilda bär, plockar dem ett i taget
och belönar sig själv med att njuta av läckerheter som hjortron:
”Det första sätter jag i munnen som en förskottsbelöning och för att
väcka begäret efter bär. Arombomben upplöses i munnen och den
smak som bäret sugit upp från mossen sprider sig på tungan. Inte
konstigt att hjortronet är det mest eftertraktade av alla skogsbär.”
Som en riktig bonde kan Ben också bygga och renovera, på
det viset får man nämligen mycket till stånd, billigt och så att det
passar en själv. Allt sedan år 1987 har man kunnat se honom fullt
sysselsatt med renoveringsarbete på ”hippitomtarnas” sommarstuga eller med stjärten upp i grönsakslandet ända från våren när
Ben mökillä työn touhussa, Ben fullt sysselsatt vid stugan. Kuva: Ben Griep
tranorna kommer från Nilens delta tills plogarna igen flyger bort
över våra huvuden. När rönnbären rodnar får de vinglösa nöja
sig med kålgryta och lingon, och sätta ner stjärten, t.ex. på en stol
i biografsalongen. ”En separation (Asghar Farhadin), en bra film!”
På tal om fotografer lyfter Ben direkt fram namn som Paulaharju och de stora namnen inom svartvitt på 1960-talet: Saanio,
Hölttö och Savolainen. Naturen ligger också nära Bens hjärta:
”Av djuren i Finland skulle jag helst vara en räv, eftersom jag inte
trivs i flock, en björn skulle jag annars gärna vara, men jag njuter
av vintern i Finland.”
Bland sina arbeten plockar Ben de viktigaste som hjortron på
myren: ”Planeringen av Sveden och förnyelsen av bostadsområdet,
planändringen för Sibeliusparken, därför att i fråga om de här såg
jag behov och möjligheter som ingen annan ännu insett. Arbetena
lyckades också bra. Planändringen för Nordanvägen, som genomförs som bäst. Arbetet med planändringen för Alholmens hamn var
avvikande till sin karaktär, och den här verksamhetsmiljön fängslar mig som f.d. Rotterdambo och född på hamnområdet i Amsterdam.” Man måste förbättra världen så pass att man drar sitt strå
till stacken, jag har blivit bekant med SAFA, rustningsspiralen
och stamvört; bara så mycket som är tillåtet för en familjefar. Var
och en lever på sitt sätt och förtjänsttecken förtjänar man:
Republikens president har den 6 december 2014 förlänat
byråarkitekt Joseph Bernardus Griep
förtjänstkorset av Finlands lejons orden.
”I förhållande till Bens långa karriär har jag bara en kort erfarenhet av hans arbete och vänskap, men jag är övertygad om hans
kunnande, trofasthet, ärlighet, rättvisa och medkänsla. Ben har
förmågan att beakta alla synvinklar och att lyfta fram dem. Han
överväger analytiskt sina egna och ”motpartens” argument för att
finna sanningen eller åtminstone komma så nära den som möjligt.
Ben kan också låta bli att säga förtretliga saker, om de ändå inte
skulle hjälpa oss att komma vidare.”
-9-
Arbetskamraten Pekka
Virikkeitä kaikille aisteille
Keva-kodissa asuu entistä tyytyväisempiä asukkaita. Myös työntekijöillä on aihetta hymyyn, sillä valkoisen aistihuoneen tuoma
hyöty on todistettavasti vaikuttanut positiivisesti kehitysvammaisten toimintakykyyn.
- Noin puolen vuoden kokemuksella voidaan sanoa, että valkoisen huoneen käyttäminen on erinomainen keino ahdistuneiden tilojen laukaisussa ja ennaltaehkäisyssä. Huoneella on vain
hyviä puolia, sanovat Keva-kodissa työskentelevät lähihoitajat
Eija Hautakangas-Vainionpää, Anita Ketonen ja Johanna Bergdal.
Keva-koti sai uuden valkoisen huoneen Östanlidin tiloissa
sijaitsevaan kotiin viime vuoden loppupuolella. Huone mahdollistui Hyviä Tekoja. fi kilpailun kautta. Ihmiset saivat äänestää
Facebookin tai Twitterin kautta sitä kohdetta, joka heidän mielestään tarvitsi eniten apua. Keva-kodin valkoinen huone voitti
äänestyksen ja sai 7475 euroa hankintoja varten.
Idea lähteä mukaan kilpailuun tuli Keva-kodin johtaja Mona
Skuthällan aloitteesta.
- Olimme heti kaikki innoissamme, sillä kaupungilta ei olisi
riittänyt varoja huoneen rakentamiselle, hoitajat sanovat.
Keva-kodilla on aina ollut hyvä työilmapiiri, mutta projektin
tuoman jännityksen ja voiton myötä se vahvistui entisestään.
Myös asukkaiden kesken yhteenkuuluvuuden tunne kasvoi.
Hyviä tekoja -kilpailussa Keva-kodin asukkaat toivoivat mm
näin: ”Valkoinen huone auttaa meitä löytämään tasapainon
rentoutumisen ja hektisen elämän tasapainona. Se tuo meille
tuntemuksia, joita emme kykene arkielämässä tuntemaan. Me
haluamme myös kokea ja saada tällaisen elämyksen osaksi elämäämme. Emme saa kaupungilta mitään varoja tällaiseen hankkeeseen joten ilman ulkopuolista apua mahdollisuutemme jää
hyvin vähäisiksi. ”
Hankintalistalla oli aistihuoneen perusvarustus: pallopeitto,
musiikkivälineet, matot, valot ja fatboy. Nyt aisteja hivelevä huo-
ne on ahkerassa käytössä ja sen on havaittu saavan aikaan vain
positiivisia tuntemuksia. Se on hyväksi myös kuuroille ja näkövammaisille.
Erittäin tärkeässä roolissa on musiikkisänky ja 7 kiloa painava
pallopeitto. Peiton sisältämien pallojen liikkuvuus ja muoto vastaavat kehon lähes jokaista osaa, joten peitto antaa paitsi lempeän
painon, jonka alla on hyvä olla, myös kuvan oman kehon ulottuvuuksista. - Kaikille ei ole itsestään selvää, mihin jalat ja kädet
ulottuvat, miten suuri vatsa on, tai onko polvi nilkan yläpuolella,
hoitajat sanovat.
Kuulovammainen pääsee nauttimaan musiikkimaailmasta
sängyn avulla. Sänkyyn on integroitu kaiuttimet, jotka väreilyllään luovat tuntoaistimuksia.
Huoneen värimaailmaan vaaleus luo lempeää rauhallisuutta.
Pehmeät lattiamatot, säkkituolit, musiikki ja valoefektit antavat
miellyttäviä tuntemuksia ja ärsykkeitä kaikille aisteille. Näkövammainen pääsee nauttimaan valon kirjosta kuituvalojen välähdysten avulla.
Tutkimusten mukaan valkoinen huone antaa suotuisan vireystilan oppimiselle, mielikuvitukselle, tunteille, luovuudelle ja
itseluottamuksen rakentumiselle. Se on erinomainen stressin,
ahdistusten ja paineiden poistaja. Aistihuoneen käyttämisellä
oli suuri vaikutus aggressiivisen ja itsetuhoisen käyttäytymisen
ennaltaehkäisevänä tekijänä.
Keva-kodin asukkaan ovat evakossa Östanlidissa niin kauan,
että Radiotien tilat saadaan rakennettua uudelleen. Kun uudet
tilat ovat joskus tulevaisuudessa valmiit, valkoinen huone siirretään sinne. Kodissa asuu 7 asukasta, intervalliasukkaita on lisäksi
neljä. Työntekijöitä on yhdeksän. Valkoinen huone on vain asukkaiden käytössä.
Teksti & kuvat: Marjo Luokkala
- 10 -
Stimulans för alla sinnen
De som bor på Keva-koti är nöjdare än förr. Också de anställda
har orsak att le, för det vita sinnesrummet har bevisligen varit
till nytta och haft en positiv inverkan på de utvecklingsstördas
funktionsförmåga.
– Med ungefär ett halvt års erfarenhet kan vi säga att användningen av vita rummet är ett utmärkt sätt att förebygga och
behandla tillstånd av ångest så, att klienten slappnar av. Det är
bara fördelar med rummet, säger närvårdarna Eija HautakangasVainionpää, Anita Ketonen och Johanna Bergdal, som alla jobbar
på Keva-koti.
Keva-koti fick ett nytt, vitt rum i sina lokaliteter på Östanlid i
slutet av fjolåret. Rummet blev möjligt tack vare tävlingen Hyviä
Tekoja. fi. Folk fick rösta via Facebook eller Twitter på det objekt,
som de tyckte behövde mest hjälp. Keva-kotis vita rum vann omröstningen och fick 7475 euro för anskaffningar.
Det var Keva-kotis föreståndare, Mona Skuthälla, som kom på
idén att delta i tävlingen.
– Vi var alla genast entusiastiska över förslaget, för staden
skulle aldrig ha haft råd att bygga rummet, säger vårdarna.
Arbetsklimatet på Keva-koti har alltid varit bra, men i och
med spänningen under projektet och vinsten har det blivit ännu
bättre. Känslan av samhörighet mellan hyresgästerna växte också.
I tävlingen Hyviä tekoja lade de som bor på Keva-koti fram sitt
önskemål bl.a. så här: ”Vita rummet hjälper oss att finna en balans mellan avslappning och den hektiska vardagen. Det ger oss
förnimmelser som vi inte kan känna i vardagslivet. Vi vill också
få en sådan här upplevelse i vårt liv. Vi får inte medel av staden
för ett sådant här projekt, så utan utomstående hjälp är våra möjligheter mycket små.”
På inköpslistan fanns basutrustningen för sinnesrummet: ett
bolltäcke, musikinstrument, mattor, lampor och en fatboy. Nu är
rummet som smeker sinnena i flitig användning, och man har
upptäckt att det väcker enbart positiva känslor. Det är till nytta
också för döva och synskadade.
En mycket viktig roll spelar musiksängen och bolltäcket, som
väger 7 kg. Täcket är fyllt med bollar, som rör på sig och formas
efter nästan varje del av kroppen, så att det bildar en mjuk tyngd,
som är behaglig att ligga under och som dessutom ger en uppfattning om den egna kroppens avgränsning. ”Det är inte alls självklart för alla hur långt fötterna och händerna når, hur stor magen
är eller om knäet är ovanför vristen”, säger vårdarna.
En hörselskadad kan med hjälp av sängen få njuta av musikens
värld. Högtalare, som är integrerade i sängen, skapar känsloförnimmelser genom sina vibrationer.
Rummets ljusa färgskala skapar en mild, fridfull stämning.
Mjuka mattor, säckstolar, musik och ljuseffekter ger behagliga
förnimmelser och stimulerar alla sinnen. Synskadade kan urskilja klara ljus och blinkningar, som kan skapas med hjälp av
fiberljus.
Undersökningar visar att vita rummet skapar en vakenhet
som är gynnsam för inlärning, fantasi, känslor, kreativitet och
för att bygga upp självförtroendet. Det är utmärkt för att ta bort
stress, ångest och sådant som tynger. Sinnesrummet har visat sig
ha en viktig funktion när det gäller att förebygga ett aggressivt
och självdestruktivt beteende.
De som bor på Keva-koti är evakuerade till Östanlid så länge
ombyggnaden av utrymmena på Radiovägen pågår. När de nya
utrymmena någon gång i framtiden är klara, flyttas vita rummet
dit. I hemmet bor 7 hyresgäster, dessutom finns det fyra intervallhyresgäster. Keva-koti har nio anställda. Vita rummet används
endast av hyresgästerna.
- 11 -
Text & foto: Marjo Luokkala
Sympatia – ystävällinen päiväkeskus
Lähihoitajat Marjut Koponen ja Heini Nyberg työskentelevät
psyykkisesti vajaakuntoisille tarkoitetussa päiväkeskuksessa,
joka muutti vuoden alussa Isoltakadulta Choraeuksenkadulle ja
sai uuden nimen, Sympatia. Sympatiassa keskitytään mielekkääseen arkeen eri harrastusten, muun muassa keilailun ja uinnin
avulla. Kesäisin tehdään paljon retkiä: pyöräretkiä rannoille ja
kahviloihin ja hieman pidempiäkin matkoja. Esimerkiksi viime
vuonna suunnattiin Uumajaan. Päiväkeskukseen ei tarvita lähetettä, ja kävijöinä on sekä aikuisia että nuoria aikuisia. Kävijöiden
antama palaute todistaa, että paikka on heille henkireikä ja tarjoaa mahdollisuuden sosiaaliseen yhdessäoloon. ”Täällä käydessä
tuntuu kuin olisi tullut kotiin”, joku totesi. Sympatiassa käyminen on vapaaehtoista, ja keskus on auki joka arkipäivä klo 8-16.
Keskiviikkoisin klo 15–20 pidetään nuorisokahvilaa, jonka toiminnassa suunnitellaan lähdettävän entistä enemmän keskuksen
ulkopuolelle, esim. musiikkikahvila After Eightin tapahtumiin.
Henkilöstö käy kävijöiden kanssa henkilökohtaisia keskusteluja
mahdollisimman usein, kun siihen on aikaa ja kun joku haluaa
jutella yksityisesti.
Sympatia on auki koko kesän ja on siten tärkeä resurssi, koska
monet muut paikat, kuten mielenterveystoimisto ja useat päi-
väkeskukset, ovat kiinni osan kesästä. Heini ja Marjut kertovat
innostuneina suunnitelmistaan: että varojen salliessa sisustetaan valoterapiahuone ja uusia retkikohteita on tähtäimessä jatkuvasti. He haluaisivat järjestää yhden iltapäivän viikossa vain
miehille. Mahdollisuudet mittavampiin hankkeisiin riippuvat
luonnollisestikin rahasta. Matkat maksetaan osittain Sympatian
talousarviosta ja osittain kävijöiden omista taskuista.
Heini toteaa viihtyvänsä työssään todella hyvin:
-On mukavaa saada myönteistä palautetta ja tuntuu hyvältä,
kun tunnen voineeni auttaa jotakuta, vaikka kyse olisi vain pienistä arkisista asioista.
Marjut on samaa mieltä ja jatkaa:
-Voi tämä työ olla joskus psyykkisesti raskastakin. Esimerkiksi jos jollakin asiakkaalla on erityisen vaikeaa ennen viikonloppua, saatan kyllä miettiä työasioita jonkin verran myös kotona.
Ennen lähtöäni kurkistan takapihalle, jossa kivetty terassi vielä odottelee mukavia ulkokalusteita, joissa voi juoda kahvia ja
vain olla. Sympatiassa on nimittäin tärkeänä periaatteena, että
ellei halua tai jaksa tehdä mitään, on sekin täysin hyväksyttävää.
Cajsa Björkman
centret har öppet varje vardag
8-16. Onsdagar mellan 15 och
20 håller man ungdomscafe,
och i den verksamheten planerar man att i ännu högre
grad bege sig utanför centret:
tex på Musikcafe After Eights
evenemang. Personalen håller
individuella samtal med besökarna så ofta som möjligt,
då tiden räcker till och någon
önskar att få prata enskilt.
Sympati håller öppet under
hela sommaren; en viktig resurs eftersom många ställen
- som mentalvårdsbyrån och
flera dagcenter - håller stängt
en del av sommaren. Heini
och Marjut berättar ivrigt om
sina planer: ett ljusterapirum
kommer att inredas då budgeten tillåter, och nya utflyktsmål är hela tiden i sikte. En
eftermiddag i veckan bara för
män skulle de gärna införa.
Möjligheterna till mer vidlyfMarjut Koponen och/ja Heini Nyberg, foto: Pirjo Salonen
tiga projekt avgörs givetvis av
ekonomin: utflykterna betalas
till en del från Sympatis budget och till en del ur besökarnas egna
fickor.
Heini konstaterar att hon trivs jättebra med sitt jobb:
-Det är roligt att få positiv feedback och känns bra de gånger
jag känner att jag kunnat hjälpa någon; också om det gäller små,
Närvårdarna Marjut Koponen och Heini Nyberg arbetar på dag- vardagliga saker.
centret för personer med psykisk ohälsa, som i början av året
Marjut instämmer och fortsätter:
flyttade från Storgatan till Choraeusgatan och berikades med sitt
Visst kan det här arbetet också vara psykiskt tungt ibland. Om
nya namn, Sympati. Här fokuserar man på en meningsfull var- en klient till exempel har det extra jobbigt inför veckoslutet kan
dag genom olika aktiviteter- bowling och simning bland annat. det nog hända att jag tänker på jobbet hemma i viss mån.
Sommartid blir det en hel del utflykter: cykelturer till stränder
Innan jag tackar för mig kikar jag ut på bakgården, där den
och cafeer och även resor lite längre bort. Ifjol styrde man kosan stensatta terrassen bara väntar på att få bekväma utemöbler uttill Umeå, till exempel. Till dagcentret behövs ingen remiss och placerade, där man kan dricka kaffe och bara vara. För det är en
besökarna består av både vuxna och unga vuxna. Responsen från viktig princip på Sympati, att om man inte vill eller orkar göra
besökare vittnar om att stället är ett andningshål och en möjlighet något så är också det okej.
till social samvaro: ’att börja komma hit känns som att ha kommit
Cajsa Björkman
hem’, tyckte någon. Att komma till Sympati är helt frivilligt och
Sympati -det vänliga
dagcentret
- 12 -
Kaupungin yksiköissä
kuntouttavassa työtoiminnassa jo
lähes 40 henkilöä vuonna 2015
Toimimme Pietarsaaren kaupungilla kuntouttavan työtoiminnan
ohjaajina. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään pitkään työttömänä olleille asiakkaille. Laki (189/2001) velvoittaa kuntia ja työja elinkeinotoimistoja yhteistyöhön kullekin asiakkaalle sopivan
suunnitelman ja palvelukokonaisuuden laatimiseksi.
Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on avata pitkään työttömänä olleille väylä sijoittua jatkossa työmarkkinoille tai koulutukseen työvoimapalvelujen tai työllistymistä edistävien aktiivitoimien avulla. Tavoitteena on myös estää henkilön syrjäytymistä
ja parantaa henkilön elämänhallintamahdollisuuksia.
Kuntouttava työtoiminta pyritään räätälöimään asiakkaan
yksilöllisistä tarpeista lähtien. Kunta voi järjestää kuntouttavaa
työtoimintaa joko itse tai sopia sen järjestämisestä toisen kunnan, kunta-yhtymän, yhdistyksen, säätiön, valtion viraston tai
uskonnollisen yhdyskunnan kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan
ohjaaja toimii tukena asiakasprosessin aikana.
Kuntouttavan työtoiminnan työtehtävät ovat luonteeltaan
avustavia. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevia henkilöitä on
Pietarsaaren kaupungilla ollut esim. vanhustenhuollossa, teknisellä palvelukeskuksella, sosiaalitoimessa, sivistystoimella, ravintokeskuksella jne. Työtehtäviä on voinut olla esim.
• avustavat toimistotyöt, kuten kopiointi, postitus ja lajittelu
• sairaaloiden, vanhustenhuoltolaitosten ja päiväkotien viriketoiminnassa, ulkoiluttamisessa ja ruokailuissa avustaminen
• suursiivouksissa avustaminen
• kiinteistöhuollon tehtävät liittyen virastojen ja laitosten rakennusten ja piha-alueiden kunnostukseen ja niiden viihtyvyyden parantamiseen
• puistojen, metsien ja liikunta-alueiden kunnostus
• kuljetuksiin liittyvät tehtävät
• kädentaitoja vaativat tehtävät eri aloilla
Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään 3-24 kuukauden jaksoissa (yhden kalenterivuoden aikana enintään 230 päivänä). Sovitun jakson aikana henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan 1-4 päivänä kalenteriviikossa ja vähintään 4 tuntia päivässä.
Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva ei ole työ- eikä virkasuhteessa työtoiminnan järjestäjään, eli palkkakustannuksia ei
yksikölle tästä toiminnasta aiheudu. Kuntouttavalla työtoiminnalla ei korvata virka- tai työsuhteessa tehtävää työtä. Toimintaan
sovelletaan työturvallisuuslakia ja kunta järjestää työtoiminnan
ajaksi tapaturmavakuutuksen.
Löytyisikö teidän työyksikössänne tehtäviä, joita voisi räätälöidä sopimaan kuntouttavan työtoiminnan asiakkaillemme? Ota yhteyttä ohjaajiin, niin suunnitellaan yhdessä lisää.
Carita Hahtokari 040-146 7991
(carita.hahtokari@pietarsaari.fi)
tai Sanna Vihtola 044-785 1563
(sanna.vihtola@pietarsaari.fi)
KULTURKUPONGER
KULTTUURIKUPONGIT
Med denna kupong:
20% rabatt på valfri
konsertbiljett
Tällä kupongilla:
20% alennus valitsemaasi
konserttiin
www.schaumanhall.fi
Biljetter/Liput:
Campus Allegro Infopoint
Vardagar/Arkisin 10-13
044-7522245
infopoint@schaumanhall.fi
Med denna kupong:
20% rabatt på valfri
konsertbiljett
Tällä kupongilla:
20% alennus valitsemaasi
konserttiin
www.schaumanhall.fi
Biljetter/Liput:
Campus Allegro Infopoint
Vardagar/Arkisin 10-13
044-7522245
infopoint@schaumanhall.fi
www.jakobstad.fi/museum
www.pietarsaari.fi/museo
Med denna kupong
fritt inträde till Malmska gården
Besök museets basutställningar och sommarutställningen
Till Havs! Föremål ur museets sjöhistoriska samlingar.
Tällä kupongilla
vapaa pääsy Malmin taloon
Tutustu museon perusnäyttelyyn ja kesänäyttelyyn
Merellistä! Esineitä museon merihistoriallisista kokoelmista.
Jakobstads museum
Pietarsaaren kaupuginmuseo
foto Gunilla Andersson
- 13 -
Öppet dagligen kl. 12 - 16
Avoinna päivittäin klo 12 - 16
KULTURKUPONGER
KULTTUURIKUPONGIT
Med denna kupong:
20% rabatt på valfri
konsertbiljett
Tällä kupongilla:
20% alennus valitsemaasi
konserttiin
www.schaumanhall.fi
Biljetter/Liput:
Campus Allegro Infopoint
Vardagar/Arkisin 10-13
044-7522245
infopoint@schaumanhall.fi
HENKILÖSTÖYHDISTYKSEN
TOIMINTAA
KESÄN JA SYKSYN TAPAHTUMIA
Henkilöstöyhdistyksen vuosi on täynnä eri tapahtumia. Poimi
alla olevasta listasta itsellesi mieluiset ja laita ylös kalenteriisi.
Tarkemmat tiedot tapahtumista saat sähköpostitse.
* Kesäjuhla/Fanta Sea
* Syysvaellus
* Viikinki-illallinen Sulvan kestikievarissa
* Käsityömessut Seinäjoella
* Viikonloppu Turussa
* Ikea/Haaparanta & Tornio (ke-to)
* Ikea/Haaparanta & Tornio (la-su)
* Tampere viikonloppu
* Uumaja viikonloppu
12.8.2015
syyskuu 2015
26.9.2015
3.10.2015
24.-25.10.2015
21.-22.11.2015
25.-26.11.2015 12.-13.12.2015
18.-20.12.2015
Seuraa ilmoittelua tapahtumista ja osallistu toimintaan!
Muista myös vierailla henkilöstöyhdistyksen kuntolaatikoilla!
PERSONALFÖRENINGENS
VERKSAMHET
SOMMARENS OCH HÖSTENS AKTIVITETER
Med denna kupong:
20% rabatt på valfri
konsertbiljett
Tällä kupongilla:
20% alennus valitsemaasi
konserttiin
www.schaumanhall.fi
Biljetter/Liput:
Campus Allegro Infopoint
Vardagar/Arkisin 10-13
044-7522245
infopoint@schaumanhall.fi
www.jakobstad.fi/museum
Personalföreningen har en massa olika aktiviteter under året.
Välj det som intresserar dig i nedanstående lista och skriv in i din
kalender. Noggrannare information om aktiviteter får du direkt
via e-post.
* Sommarfest/Fanta Sea
* Höstvandring * Vikingamiddag på Solf gästgivarsgård
* Handarbetsmässan i Seinäjoki
* Veckoslut i Åbo
* Ikea/Haparanda & Torneå (ons-to)
* Ikea/Haparanda & Torneå (lö-sö)
* Veckoslut i Tammerfors
* Veckoslut i Umeå
www.pietarsaari.fi/museo
Besök museets basutställningar och sommarutställningen
Till Havs! Föremål ur museets sjöhistoriska samlingar.
Tällä kupongilla
vapaa pääsy Malmin taloon
Tutustu museon perusnäyttelyyn ja kesänäyttelyyn
Merellistä! Esineitä museon merihistoriallisista kokoelmista.
Jakobstads museum
september 2015
26.9.2015
3.10.2015
24-25.10.2015
21-22.11.2015
25-26.11.2015 12-13.12.2015
18-20.12.2015
Följ med annonseringen om aktiviteterna och kom med i verksamheten!
Kom ihåg också att besöka personalföreningens motionslådor!
Med denna kupong
fritt inträde till Malmska gården
Pietarsaaren kaupuginmuseo
12.8.2015
Öppet dagligen kl. 12 - 16
Avoinna päivittäin klo 12 - 16
- 14 -
SOMMARFEST PÅ FANTA SEA
12.8.2015
Personalföreningens sommarfest hålls liksom i fjol på Fanta Sea.
Festen är avsedd för stadens anställda med familjer och för stadens pensionärer. För att få del av det som bjuds på sommarfesten ska du komma ihåg att hämta din biljett från infopunkten
3–7.8.2015. Femhundra biljetter delas ut, så skynda dig!
På festen bjuds vi på pyttipanna och kaffe med bulle. På området ordnas aktiviteter både i simbassängen och på gräsplan. Du
kan spela en omgång minigolf eller prova på Zorbfotboll. Det
är skäl att öva sig i pilkastning under sommaren, för en pilkastningstävling utlovas under kvällen. I sommar kan du också pröva
på att spela Paintball till det förmånliga priset av fem euro. Kom
ihåg att nämna det, när du hämtar din biljett, så att vi kan sätta
ihop Paintball-lagen färdigt.
KULTURKUPONGER
KULTTUURIKUPONGIT
Personalföreningen önskar alla en varm och avkopplande
sommar. Vi träffas på sommarfesten!
KESÄJUHLILLE FANTA SEAAN
12.8.2015
Henkilöstöyhdistyksen järjestämä kesäjuhla pidetään viimevuotiseen tapaan Fanta Seassa. Juhla on tarkoitettu kaupungin
työntekijöille perheineen unohtamatta kaupungin eläkeläisiä.
Jotta pääset osalliseksi kesäjuhlan annista, muista hakea lippusi
infopisteestä 3.-7.8.2015 välisenä aikana. Lippuja on jaossa 500,
joten pidä kiirettä!
ELOKUVATEATTERI KINOCITY
BIOGRAF KINOCITY
-2,00€ alennus tällä kupongilla
elokuvasta KÄTILÖ.
Leikkaa talteen! HUOM! 1 kuponki / hlö
-2,00€ rabatt med denna kupong
på KÄTILÖ -filmen.
Juhlassa nautimme pyttipannua ja juomme pullakahvit. Alueelta löytyy aktiviteettejä niin uima-altaalta kuin ruohokentältäkin.
Voit pelata kierroksen minigolfia tai kokeilla Zorpfutista. Kannattaa harjoitella tikanheittoa kesällä, sillä tikkakisa on luvassa
illan aikana. Tänä kesänä voit myös edulliseen viiden euron hintaan kokeilla Paintballin pelaamista. Muista mainita siitä, kun
haet lippuasi, jotta voimme kasata joukkueet Paintballiin valmiiksi.
Henkilöstöyhdistys toivottaa kaikille lämmintä ja rentouttavaa
kesää. Tavataan kesäjuhlilla!
OBS! 1 kupongen / person
Klipp med!
Käyntiosoite:
Perämiehenkatu 7, 68600 Pietarsaari
Besökadress:
Styrmansgatan 7. 68600 Jakobstad
Kätilö ensi-illassa 4.9.
Barnmorska premiär 4.9.
www.jakobstad.fi/museum
www.biorex.fi
www.pietarsaari.fi/museo
Med denna kupong
fritt inträde till Tobaksmagasinet
Besök Reguel Lindéns minnesutställning
ALLT HAR SIN TID 12.6. - 26.7.2015
Tällä kupongilla
vapaa pääsy Tupakkamakasiiniin
Tutustu Reguel Lindénin muistonäyttelyyn
12.6. - 26.7.2015
Jakobstads museum
Pietarsaaren kaupuginmuseo
- 15 -
Öppet dagligen kl. 12 - 16
Avoinna päivittäin klo 12 - 16
KULTURKUPONGER
KULTTUURIKUPONGIT
Arbetsverksamhet i rehabiliterings­
syfte för nästan 40 personer i
stadens olika enheter år 2015
Vi är anställda av staden Jakobstad som handledare för arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte. Arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte ordnas åt klienter som länge varit arbetslösa. Lagen
(189/2001) förpliktar kommunerna och arbets- och näringsbyråerna att samarbeta för att utarbeta en lämplig plan och servicehelhet för varje klient.
Syftet med arbetsverksamheten i rehabiliteringssyfte är att förbättra förutsättningarna för dem som länge varit arbetslösa att i
fortsättningen få arbete på den öppna arbetsmarknaden eller att
delta i utbildning, med hjälp av arbetskraftstjänster eller sysselsättningsfrämjande åtgärder. Syftet är också att förhindra marginalisering och att förbättra klientens livskompetens.
Vi strävar till att skräddarsy arbetsverksamheten i rehabiliteringssyfte utgående från klientens individuella behov. Kommunen kan antingen själv ordna arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte eller komma överens om att ordna verksamheten med
en annan kommun, samkommun, förening, stiftelse, statligt
ämbetsverk eller religiöst samfund. Handledarna för arbetsverksamheten i rehabiliteringssyfte fungerar som stöd under klientprocessen.
Arbetsuppgifterna inom arbetsverksamheten i rehabiliteringssyfte är till sin karaktär assisterande. Staden Jakobstad har
haft personer i arbetsverksamhet t.ex. inom äldreomsorgen, på
centralen för tekniska tjänster, inom socialväsendet, bildningsväsendet, näringscentralen osv. Arbetsuppgifterna har bestått av
t.ex.
• assisterande uppgifter inom kontorsarbete, såsom kopiering,
postning och sortering
• att hjälpa till med stimulerande verksamhet, utevistelse och
bespisning på sjukhus, enheter inom äldreomsorgen och daghem
• att hjälpa till med storstädning
• uppgifter inom fastighetsskötsel i anslutning till iståndsättande av byggnader och gårdsplaner som hör till olika verk och
att förbättra trivseln där
• upprensning av parker, skogar och motionsområden
• uppgifter i anslutning till transporter
• uppgifter som kräver hantverksskicklighet inom olika områden.
Arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte ordnas i perioder på
3–24 månader (högst 230 dagar under ett kalenderår). Under
den överenskomna perioden deltar personen i arbetsverksamheten 1-4 dagar per kalendervecka och minst 4 timmar om dagen.
En person som deltar i arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte
står inte i arbets- eller tjänsteförhållande till den som ordnar arbetsverksamheten, verksamheten orsakar m.a.o. inte några lönekostnader för enheten. Arbetsverksamheten i rehabiliteringssyfte
ska inte ersätta det arbete som utförs i tjänste- eller arbetsförhållande. Arbetarskyddslagen tillämpas på verksamheten och kommunen ordnar med olycksfallsförsäkring för den tid arbetsverksamheten pågår.
Finns det på er arbetsenhet uppgifter som kunde skräddarsys för att passa våra klienter som deltar i arbetsverksamhet i
rehabiliteringssyfte? Ta kontakt med handledarna, så planerar
vi vidare tillsammans.
Carita Hahtokari 040-1467991
(carita.hahtokari@jakobstad.fi)
eller Sanna Vihtola 044-7851563
(sanna.vihtola@jakobstad.fi)
ELOKUVATEATTERI KINOCITY
BIOGRAF KINOCITY
-2,00€ alennus tällä kupongilla
elokuvasta KÄTILÖ.
Leikkaa talteen! HUOM! 1 kuponki / hlö
-2,00€ rabatt med denna kupong
på KÄTILÖ -filmen.
OBS! 1 kupongen / person
Klipp med!
Käyntiosoite:
Perämiehenkatu 7, 68600 Pietarsaari
Besökadress:
Styrmansgatan 7. 68600 Jakobstad
Kätilö ensi-illassa 4.9.
Barnmorska premiär 4.9.
www.jakobstad.fi/museum
www.biorex.fi
www.pietarsaari.fi/museo
Med denna kupong
fritt inträde till Tobaksmagasinet
Besök Reguel Lindéns minnesutställning
ALLT HAR SIN TID 12.6. - 26.7.2015
Tällä kupongilla
vapaa pääsy Tupakkamakasiiniin
Tutustu Reguel Lindénin muistonäyttelyyn
12.6. - 26.7.2015
Jakobstads museum
Pietarsaaren kaupuginmuseo
Öppet dagligen kl. 12 - 16
Avoinna päivittäin klo 12 - 16
- 16 -
Tunnel med runda hörn och anonyma ansökningar
- jämställdhetsarbete på bred front i Umeå
Linda Gustafsson arbetar som jämställdhetsstrateg i Umeå kommun med sina cirka 120.000 invånare. Hon berättar att ett av fullmäktiges sju mål för den pågående perioden är jämställdhet: alla
ska ha makt att utforma och påverka sitt liv, oavsett kön. Det här
målet, menar Gustafsson, gör det enklare för henne att arbeta i
kommunen. Oavsett vad man personligen och i det privata anser
om vikten av jämställdhet är man skyldig att i sitt arbete jobba
mot det här målet.
Det finns otaliga sätt att fundera på de här frågorna och skrida
till verket, och vi får några exempel från grannlandet: Vilka rör
sig tryggt i Umeå? Får alla del av service på lika villkor? Får skolor och daghem verktyg för att arbeta mot jämställdhet- eller styr
man barnen genom att uppmuntra bara vissa egenskaper och aktiviteter, beroende på kön?
Jämställdhetsarbetet är i högsta grad synligt för Umeåborna.
För några år sedan kom jämställdhetsutskottet på iden att inför
jul klistra reklam med könsstereotypa leksaker- som Monstertruck och Barbie - på bussar, med texten: ’Hur skapar vi kön i
jul?’ Pelare med fakta om löneskillnaderna mellan män och kvinnor har varit utplacerade i centrum. Initiativet att planera parker
utgående från tonårsflickors önskningar är ett annat exempel på
nytänkande: kommer den nya sortens park att bli annorlunda än
en ’ traditionell’ stadspark? Könsaspekter finns i själva verket med
i det mesta som sker inom kommunen. En utredning handlar om
att se ifall män och kvinnor behandlas lika i nödsituationer, vid
brand till exempel: bemöts en hysteriskt gråtande kvinna på samma sätt som en hysterisk man? Ansökningar om bostadsbidrag
har avidentifierats, vilket innebär att de som behandlar ansökningarna inte vet var avsändaren bor eller vad hen heter. Detta för
att göra processen så neutral som möjligt. Man har också sett över
andelen män respektive kvinnor på de kultur- och musikevene-
mang som sponsras
av kommunen och
medvetet satsat på
att öka antalet kvinnor som framträder.
Utgångspunkten är
givetvis att det finns
lika många talangfulla kvinnor som män
i kulturen. Också
kommunens trycksaker ses regelbundet över: vilken är
könsfördelningen på
webbplatsens fotografier och i broschyrer, och visas olika fa- Linda Gustafsson. foto Umeå kommun
miljeformer?
Projektet Järnvägstorget har fått stor uppmärksamhet. Då tunneln vid torget skulle byggas tog kommunen särskilt jämställdhetsaspekter i beaktande: tunneln fick bland annat rundade hörn
för att undvika att någon gömmer sig bakom hörnet. Tunneln
gjordes dessutom bredare än den ursprungliga planen och fick en
extra utgång i mitten. Visst blev projektet dyrare än det var tänkt,
säger Linda Gustafsson, men det kan det vara värt om man vill
satsa på trygghet för alla som rör sig i staden. Gustafsson avslutar med att påminna om att vi alla bär på fördomar baserade på
föreställningar om kön, etniskt ursprung, ålder eller något annat,
men genom ständig reflektion, diskussioner och utbildning går vi
mot ett alltmera jämställt samhälle.
Cajsa Björkman
Tunnelin pyöristetyt kulmat ja nimettömiä hakemuksia
tasa-arvotyötä laajalla rintamalla Uumajassa
Linda Gustafsson työskentelee tasa-arvostrategina Uumajan
kunnassa, jossa on noin 120.000 asukasta. Hän kertoo, että yhtenä kuluvan valtuustokauden seitsemästä tavoitteesta on tasa-arvo. Kaikilla tulee olla valta muokata omaa elämäänsä ja vaikuttaa
siihen, sukupuolesta riippumatta. Gustafsson toteaa, että tämä
tavoite helpottaa hänen työskente-lyään kunnassa. Riippumatta
siitä, mitä mieltä kukin on tasa-arvon tärkeydestä henkilökohtaisesti ja yksityiselämässään, on jokaisella velvollisuus pyrkiä
työssään tähän tavoitteeseen.
On lukemattomia tapoja pohtia näitä kysymyksiä ja ryhtyä
tekoihin, ja naapurimaasta saamme muutamia esimerkkejä: Keiden on turvallista liikkua Uumajassa? Saavatko kaikki palveluja
samoin ehdoin? Saavatko koulut ja päiväkodit työkaluja tasaarvotyöskentelyyn vai ohjaillaanko lapsia suosimalla vain tiettyjä
ominaisuuksia ja tietynlaista käyttäytymistä sukupuolesta riippuen?
Tasa-arvotyö on tehty erittäin näkyväksi uumajalaisille. Muutama vuosi sitten tasa-arvotoimikunta ideoi joulun alla busseihin
teipattavat mainokset, joissa oli sukupuolistreotyyppisiä leluja,
kuten Monster Truck tai Barbie, sekä kysymys: ”Millaisia sukupuolirooleja luomme tänä jouluna?”. Keskustaan on ollut sijoitettuna pylväitä, jotka sisälsivät tietoa miesten ja naisten välisistä
palkkaeroista. Toinen esimerkki uudesta ajattelutavasta on aloite
puistojen suunnittelusta teini-ikäisten tyttöjen toiveiden mukaisesti. Tuleeko niistä erilaisia kuin ”perinteisistä” kaupunginpuistoista? Sukupuolinäkökohdat huomioidaan itse asiassa suurimmassa osassa kunnan toimintaa. Eräässä selvityksessä tutkitaan,
kohdellaanko miehiä ja naisia samoin hätätilanteissa, esimerkiksi
tulipalon yhteydessä; kohdellaanko hysteerisesti itkevää naista
samalla tavoin kuin hysteeristä miestä? Asuntotukihakemukset
on muutettu nimettömiksi, joten hakemusten käsittelijät eivät
tiedä, missä hakija asuu tai mikä hänen nimensä on. Siten prosessi pyritään tekemään mahdollisimman neutraaliksi. Lisäksi
on tarkistettu miesten ja naisten osuus kunnan sponsoroimissa
kulttuuri- ja musiikkitapahtumissa ja panostettu tietoisesti esiintyvien naisten määrän lisäämiseen. Lähtökohtana on tietenkin
se, että kulttuurin alalla on yhtä paljon lahjakkaita naisia kuin
miehiäkin. Myös kunnan painotuotteet tarkistetaan säännöllisesti; millainen sukupuolijakauma on verkkosivujen valokuvissa ja
esitteissä ja näytetäänkö eri perhemuotoja?
Runsaasti huomiota on saanut Järnvägstorget-hanke. Torilla
sijaitsevaa tunnelia rakennettaessa kunta otti huomioon erityisesti tasa-arvoseikat. Tunneli sai muun muassa pyöristetyt kulmaukset, jotta kukaan ei pysty piiloutumaan kulman taakse.
Lisäksi tunnelista tehtiin leveämpi kuin alkuperäisessä suunnitelmassa ja sen keskelle tuli yksi lisäkäytävä. Hanke tuli toki
aiottua kalliimmaksi, Linda Gustafsson sanoo, mutta se on sen
arvoinen, jos halutaan panostaa kaikkien kaupungilla liikkuvien turvallisuuteen. Päätteeksi Gustafsson muistuttaa, että meillä
kaikilla on sukupuoleen, etniseen alkuperään, ikään tai johonkin
muuhun ominaisuuteen perustuvia kuvitelmia, mutta jatkuvan
pohdinnan, keskustelun ja koulutuksen avulla kuljemme kohti
yhä tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa.
Cajsa Björkman
- 17 -
Parkskolan ger gymnasiet en guldkant
Odla kryddor och örter, öva finska eller engelska i parkmiljö,
tillverka eget schampo och ekologisk hudkräm eller arbeta med
konstnärliga projekt som tar avstamp i naturen, på skoltid. Det är
några exempel på kurser som ingår i Parkskolan, kurser knutna
till Skolträdgården, som de studerande i Jakobstads gymnasium
kan ta del av.
Den drygt hundra år gamla Skolträdgården har alltid haft en
nära anknytning till gymnasiet och tack vare medel från Viktor
och Elise Schaumans fond är parken i dag åter en livskraftig del
av undervisningen. Ett tiotal kurser anknyter till natur och miljö.
-Den Schaumanska kommissionen möjliggör det lilla extra
som knappa resurser annars inte skulle räcka till för. De här kurserna är alldeles unika för vårt gymnasium, de finns ingen annanstans och de ger en guldkant på studierna, säger rektor Gunnevi Kiiskinen.
Två lärare som arbetar i nära samklang med Skolträdgården är
Monica Liljestrand-Jutila, lektor i bildkonst och Rose-May Vidberg, lektor i kemi och matematik. De är överens om att Parkskolan har lyft undervisningen.
-Miljön i parken är en otrolig rikedom för kreativiteten. Vi
utgår från växter, träd, ogräs och blommor och upptäcker växtligheten och naturens rikedom genom iakttagelse, säger Monica
Liljestrand-Jutila.
De studerande arbetar med många olika material och tekniker och när jag hälsar på fotograferar de studerande växter ute i
parken och bearbetar bilderna på iPads. Fram växer stiliserade,
förenklade mönster som lämpar sig väl för att tryckas upp på exempelvis tygkassar, t-skjortor och disktrasor.
-Jag såg direkt den här möjligheten och tänkte i Marimekkobanor. Det vi jobbar med nu kommer att bli pop-konst i Andy
Warhols anda. Det är ett konkret sätt att skapa något eget och det
här kan alla. Dessutom blir resultatet beständigt när vi trycker
upp mönstret, säger Liljestrand-Jutila.
I gymnasiets aula hänger kolteckningar av grenar och blommor med starka bakgrundsfärger och i arbeten från kursen Växthuset, ett samarbete mellan modersmål och bildkonst, får orden
ett visuellt uttryck inspirerat av Skolträdgården. Näst på tur står
Monica Liljestrand-Jutila, Gunnevi Kiiskinen, Rose-May Vidberg, Foto Pirjo Salonen
- 18 -
en beställning på tygtryck till kuratorns rum och en förfrågan om
utsmyckning till Lukios lärrarrum.
-Miljön i gymnasiet får inte vara för steril. Atmosfären ska
kännas välkomnande och det ska finnas spår av de studerande
också i det offentliga utrymmet, säger Monica Liljestrand-Jutila.
Liksom Liljestrand-Jutila får dela med sig av sitt intresse för
tygtryck kombinerar Rose-May Vidberg kemi med sitt intresse
örter och kryddor. Kursen Örtnytta är lättillgänglig och kräver
inga fördjupade studier i kemi.
-Parkskolan har gett mig möjlighet att dela med mig av mitt
eget intresse för odling och jag kommer eleverna närmare än i
den ordinarie undervisningen. I den här kursen hjälps vi åt och
jobbar tillsammans och den är öppen för alla studerande, säger
Rose-May Vidberg.
Utanför gymnasiet har Rose-May och de studerande anlagt
en egen örtträdgård och har ett givande samarbete med Stadsträdgården. Just nu driver de upp nya plantor i kemisalen och
örtagården växer lite för varje år. Av örterna blir det schampo och
hudkräm och som grand final på kursen tillreder de studerande
en festlig middag toppad med egenhändigt odlade kryddor.
Parkskolans kurser är ofta handfasta och det är sällan man har
prov. Istället arbetar man aktivt tillsammans.
-Praktiska inslag behövs också i gymnasiet. Dessutom har jag
märkt att det inte är så självklart att alla studerande ens vet hur
man sår. Det här är en mycket nyttig kunskap, säger Rose-May
Vidberg.
Parkskolan erbjuder också kurser om ärftlighet och genetik,
nationalparker, företagande och en laborationskurs i biologi och
psykologi. Och utbudet växer och utvecklas hela tiden. Samarbetet mellan de olika ämnena blir allt mera livliga och kreativa.
-Jag vill gärna starta upp en kurs som omfattar arkitektur och
olika typer av trädgårdar så som japanska och enlgelska. Den
Schaumanska fonden har möjliggjort ett besök på Rosendals
trädgård i Stockholm och snart ska vi besöka Köpenhamn. Då
ska vi passa på att bekanta oss med parker. Vi tar hela tiden till
oss nya intryck och idéer och utvecklar parkskolan, säger Monica
Liljestrand-Jutila.
- 19 -
Mikaela Löv-Aldén
Puistokoulu antaa lisähohtoa lukio-opetukseen
Mausteiden ja yrttien viljely, suomen tai englannin taitojen harjoittelu puistoympäristössä, oman shampoon ja luonnonmukaisen kosteusvoiteen valmistaminen tai luontoon pohjautuvien
taidehankkeiden parissa työskentely kouluaikana. Siinä muutamia esimerkkejä kursseista, jotka kuuluvat Koulupuutarhaan
liittyviin Parkskolan-kurssei-hin, joille Jakobstads gymnasiumin
oppilaat voivat osallistua.
Runsaat sata vuotta vanhalla Koulupuutarhalla on aina ollut läheinen yhteys ruotsinkieliseen lukioon, ja Viktor ja Elise
Schaumanin rahastosta saatujen varojen ansiosta puisto kuuluu
nykyään jälleen elinvoimaisena osana opetukseen. Kymmenkunta lukion kurssia liittyy luontoon ja ympäristöön.
-Schaumanska kommissionen mahdollistaa tämän pienen lisän, johon niukat resurssit eivät muuten riittäisi. Nämä kurssit
ovat aivan ainutlaatuisia, niitä ei ole missään muualla ja ne antavat lisähohtoa opintoihin, rehtori Gunnevi Kiiskinen toteaa.
Kaksi Koulupuutarhan parissa läheisesti työskentelevää opettajaa ovat kuvataiteen lehtori Monica Liljestrand-Jutila sekä kemian ja matematiikan lehtori Rose-May Vidberg. He ovat yhtä
mieltä siitä, että Parkskolan on tuonut nostetta opetukseen.
-Puistoympäristö on uskomaton luovuuden lähde. Lähtökohtana ovat kasvit, puut, rikkaruohot ja kukat, ja tutkimme kasvillisuutta ja luonnon runsautta havainnoinnin avulla, Monica
Liljestrand-Jutila kertoo.
Oppilaat työstävät useita eri materiaaleja useilla tekniikoilla.
Vierailuhetkelläni he kuvaavat puiston kasveja ja muokkaavat
kuvia iPadeilla. Heidän käsissään syntyy tyyliteltyjä, pelkistettyjä
kuvioita, jotka soveltuvat hyvin esimerkiksi kangaskasseihin, tpaitoihin ja tiskiliinoihin painettaviksi.
-Näin tämän mahdollisuuden heti ja mieleen tuli Marimekko.
Nyt työstämistämme kuvista syntyy pop-taidetta Andy Warholin
hengessä. Se on konkreettinen tapa luoda jotakin omaa, ja tämän
kaikki osaavat. Lisäksi tuloksesta tulee pysyvä, kun painamme
kuvion, Liljestrand-Jutila sanoo.
Lukion aulaan on ripustettu hiilipiirustuksia oksista ja kukista. Kuvissa on vahvat taustavärit ja ne ovat Växthuset-nimisen
kurssin töitä. Äidinkielen ja kuvataiteen opetuksen yhteistyönä
toteutetussa kurssissa sanat saavat visuaalisen muodon, jonka
innoittajana on Koulupuutarha. Seuraavaksi on vuorossa paino-
- 20 -
kangastilaus kuraattorin huoneeseen, ja lisäksi suomenkielisen
lukion opettajainhuoneeseen on pyydetty somistusta.
-Lukioympäristö ei saa olla liian steriili. Ilmapiirin täytyy tuntua kutsuvalta, ja myös julkisissa tiloissa tulee näkyä opiskelijoiden jälki, Monica Liljestrand-Jutila sanoo.
Samoin kuin Liljestrand-Jutila saa jakaa kiinnostustaan kankaanpainantaan, yhdistää Rose-May Vidberg kiinnostuksensa
yrtteihin ja mausteisiin kemian kanssa. Örtnytta-niminen kurssi
on helppotajuinen eikä vaadi syventäviä kemian opintoja.
-Parkskolan on antanut minulle mahdollisuuden jakaa kiinnostukseni viljelyyn, ja pääsen näin lähemmäksi oppilaita kuin
tavallisessa opetuksessa. Tällä kurssilla autamme toisiamme ja
työskentelemme yhdessä, ja se on avoin kaikille oppilaille, kertoo
Rose-May Vidberg.
Rose-May ja oppilaat ovat perustaneet lukion ulkopuolelle
oman yrttitarhan ja tekevät antoisaa yhteistyötä kaupunginpuutarhan kanssa. Parhaillaan he kasvattavat uusia taimia kemianluokassa, ja yrttitarha laajenee vähitellen vuosi vuodelta. Yrteistä
valmistetaan shampoota ja kosteusvoidetta, ja kurssi huipentuu
oppilaiden valmistamaan juhlapäivälliseen, jonka kruunaavat
itse viljellyt mausteet.
Parkskolan-kurssit ovat usein käytännönläheisiä, ja kokeita
on harvoin. Niiden sijasta kursseilla työskennellään aktiivisesti
yhdessä.
-Myös lukio-opetuksessa tarvitaan käytännön osa-alueita. Lisäksi olen huomannut, etteivät kaikki oppilaat välttämättä edes
tiedä, kuinka kasveja kylvetään. Tämä on erittäin hyödyllinen
taito, Rose-May Vidberg toteaa.
Lisäksi Parkskolan tarjoaa perinnöllisyystieteeseen, kansallispuistoihin ja yrittämiseen liittyviä kursseja sekä biologian laborointikurssin ja psykologian kurssin. Tarjonta lisääntyy ja kehittyy jatkuvasti. Eri oppiaineiden välisestä yhteistyöstä tulee yhä
vilkkaampaa ja luovempaa.
-Haluaisin mielelläni aloittaa kurssin, jolla käsitellään arkkitehtuuria ja erityyppisiä puutarhoja, esimerkiksi japanilaisia ja
englantilaisia. Schaumanin rahasto on mahdollistanut vierailun
Rosendalin puutarhaan Tukholmassa, ja pian lähdemme Kööpenhaminaan. Siellä käymme tutustumassa puistoihin. Omaksumme jatkuvasti uusia vaikutteita ja ideoita ja kehitämme puistokoulua, Monica Liljestrand-Jutila sanoo.
- 21 -
Mikaela Löv-Aldén
Två öron och en mun
Övernattningsmodulen erbjuder vila och lyssnande professionella
I de bekväma fåtöljerna i Mentalvårdscentralens övernattningsmodul slår jag mig ner för en pratstund med avdelningssköterska Eija Oja och sjukskötare Jenny Kackur. Modulen, som ligger
intill jouren, öppnade 2004, har fyra bäddplatser och är öppen
alltid då mentalvårdsbyråns dagavdelning är stängd. Övernattningsmodulen möjliggör psykiatrisk öppenvård i Jakobstad
dygnet runt.
- Tidigare var våra patienter till stor del långtidssjuka personer, berättar Eija. Idag ser vi mera av akuta problem: svår ångest, depression, kriser i familjen och egna kriser. Vi har också
många yngre personer som inte klarar av vardagen: att gå i skola, sköta sitt hem och sin ekonomi. Problemen är på ett vis mer
mångfasetterade idag, då det i bilden kan ingå både missbruk,
arbetsoförmåga och oförmåga att ta hand om sin familj.
Vårdtiden på modulen varierar, men målet är att tiden här
blir så kort som möjlig, ändå givetvis med patientens bästa i fokus. Dagtid vistas patienterna på dagavdelningen och då någon
börjar må bättre utökas vistelserna i det egna hemmet.
- Det här jobbet är krävande för att vi på övernattningsmodulen jobbar ensamma. Det gäller att försöka ge av sin tid åt alla
och vi träffar patienter både på jouren och andra avdelningar,
eftersom personalen ibland konsulterar oss kvällar och nätter.
Människor ringer också direkt till oss, vi fungerar lite som en
slags ’psykjour’, beskriver Eija. Jenny, som liksom sina kollegor
jobbar både på dag- och övernattningsavdelningen, fortsätter:
- Jag trivs väldigt bra här – det är både utmanande och utvecklande- men visst skulle det vara tungt att bara jobba ensam
här på övernattningsmodulen. Det går att läsa på om depression, men det är en helt annan sak att möta det i verkligheten.
Depression kan ha många olika ansikten och olika symptom,
och det är givande att få ta del av olika människoöden och livssituationer.
Teamet har ett tätt samarbete både med Psykiatriska enheten vid Vasa Centralsjukhus och med Kiuru i Karleby och man
satsar på en trygg vård- och vårdmiljö – för både patienter och
personal -genom noggranna kriterier. En person
som är påverkad – av alkohol, droger
eller mediciner som inte finns med på
dennes läkemedelslista- tas inte in
på modulen.
- Högst på vår önskelista finns
att få en psykiater för att göra beslutsfattandet enklare, konstaterar Eija.
På dagavdelningen har man
en hel del aktiviteter, medan det
på övernattningsmodulen mest
är lugn och ro som gäller. Att
vila och få ordning på dygnsrytmen kan vara det första steget
mot återhämtning.
- Många mår väldigt dåligt då de
kommer hit. Kanske delvis på grund av
att det fortfarande finns ett visst stigma,
en rädsla för att bli stämplad, om man söker
vård för psykiska besvär, funderar Jenny och
Eija. I det skede då någon kommit hit kan det
viktigaste vara att bara få vila och tillåta sig själv att
må dåligt.
- Mycket av vårt arbete går ut på att prata med folk,
beskriver Jenny. Eller, egentligen att lyssna! Det är väl
därför vi har fått två öron men bara en mun.
Eija håller med och avslutar:
- Då någon mår riktigt psykiskt dåligt behövs det professionella människor som kan ta emot den psykiska smärtan, utan
att själva börja må dåligt.
Cajsa Björkman
- 22 -
Kaksi korvaa ja yksi suu
Yöpymismoduuli tarjoaa lepoa ja kuuntelevia ammattilaisia
Istuudun osastonhoitaja Eija Ojan ja sairaanhoitaja Jenny
Kackurin kanssa mielenterveyskeskuksen yöpymismoduulin mukaviin nojatuoleihin
juttutuokiota varten. Päivystyksen
vieressä sijaitseva moduuli avattiin vuonna 2004. Siellä on neljä
vuodepaikkaa ja se on auki aina
mielenterveystoimiston päiväosaston ollessa suljettuna. Yöpymismoduuli mahdollistaa
kokovuorokautisen psykiatrisen avohoidon Pietarsaaressa.
- Aikaisemmin potilaamme
olivat suurelta osin pitkäaikaissairaita henkilöitä, Eija kertoo.
Nykyään näemme enemmän
akuutteja ongelmia: vaikeaa ahdistusta, masennusta, perhekriisejä
ja henkilökohtaisia kriisejä. Meillä käy
myös useita nuoria, jotka eivät selviydy arjesta: koulunkäynnistä, kodin ja raha-asioiden hoidosta. Ongelmat ovat nykyään tavallaan monitahoisempia, koska mukana kuvassa
voi olla sekä riippuvuusongelmia, työkyvyttömyyttä
että kyvyttömyyttä huolehtia perheestä.
Moduulin hoitoajat vaihtelevat, mutta tavoitteena on,
että siellä vietettävä aika jää mahdollisimman lyhyeksi. Potilaan paras on kuitenkin luonnollisesti etusijalla. Päivisin potilaat oleskelevat päiväosastolla, ja voinnin kohentuessa lisätään
omassa kodissa vietettyä aikaa.
- Työ on vaativaa, koska yöpymismoduulissa työskennellään yksin. Kaikille on pyrittävä antamaan aikaa, ja tapaamme
potilaita sekä päivystyksessä että muilla osastoilla, koska toisinaan henkilöstö konsultoi meitä iltaisin ja öisin. Ihmiset soittavat meille myös suoraan, toimimme ikään kuin ”psykiatrian
päivystyksenä”, Eija kuvailee. Jenny, joka työskentelee kollegoidensa tapaan sekä päivä- että yöpymisosastolla, jatkaa:
- Viihdyn todella hyvin täällä – työ on haastavaa ja kehittävää - mutta olisi kyllä raskasta työskennellä pelkästään täällä
yöpymismoduulissa yksin. Masennuksesta saa tietoa lukemalla,
mutta on aivan eri asia kohdata se todellisuudessa. Masennuksella voi olla monet kasvot ja siihen liittyy erilaisia oireita, ja on
antoisaa saada tutustua eri ihmiskohtaloihin ja elämäntilanteisiin.
Tiimi tekee tiivistä yhteistyötä sekä Vaasan keskussairaalan
psykiatrian yksikön että Kokkolan Kiurun kanssa, ja tarkkojen
kriteerien avulla panostetaan turvalliseen hoitoon ja hoitoympäristöön – sekä potilaiden että henkilöstön. Moduuliin ei oteta
henkilöä, joka on päihtynyt alkoholista, huumeista tai lääkkeistä, joita ei ole hänen lääkeluettelossaan.
- Ykkösenä toivomuslistallamme on saada psykiatri, jotta
päätöksenteko helpottuisi, Eija toteaa.
Päiväosastolla on monenlaista toimintaa, kun taas yöpymismoduulissa tunnelma on rauhallinen. Lepääminen ja vuorokausirytmin kuntoon saaminen saattavat olla ensiaskel toipumiseen.
- Monet voivat todella huonosti tänne tullessaan. Se johtuu
ehkä osittain siitä, että psykiatrisiin ongelmiin hoitoa hakevilla
on edelleenkin tietty leimautumisen pelko, Jenny ja Eija pohtivat. Siinä vaiheessa kun potilas tulee tänne, saattaa tärkeintä
olla vain saada levätä ja sallia itsensä voida huonosti.
- Työmme on paljolti ihmisten kanssa juttelemista, Jenny kuvailee. Tai oikeastaan kuuntelemista! Sen vuoksi meille on kai
annettu kaksi korvaa, mutta vain yksi suu. Eija on samaa mieltä
ja päättää:
- Kun psyykkinen vointi on oikein huono, tarvitaan ammattilaisia, jotka pystyvät ottamaan vastaan psyykkisen tuskan ilman että alkavat itse voida huonosti.
Cajsa Björkman
Eija Oja & Jennie Kackur. Foto: Pirjo Salonen
- 23 -
Camilla Cederholm och/ja Cecilia Hägglund-Nygårs. Foto: Mikaela Löv-Aldén
En äventyrlig och utmanande skattjakt
Vad är det som får franskaläraren att klättra upp i en gran, musikläraren att krypa under broar och akta sig noga för mugglare?
Svaret är geocaching, en gps-stödd skattjakt som blivit mycket
populär runt om i världen. –Det är en äventyrlig upplevelse kombinerad med orientering som får mig att se på tillvaron med nya
ögon, säger Camilla Cederholm, lektor i musik och inbiten geocachare.
Kort sagt går geocaching ut på att deltagarna med hjälp av koordinater som finns på nätet söker behållare eller ”cacher” som
gömts i terrängen. För att delta registrerar man sig på nätet med
ett alias. Behållarna placeras ut av andra geocachare både ute i
skogen och mitt i storstäder. Antagligen finns det en riktigt nära
dig just där du sitter och läser den här texten. När man hittat en
cache så fyller man i sitt alias i loggboken som finns inne i behållaren. Ett lustfyllt äventyr som gör platser betydelsefulla på ett
helt nytt sätt, så beskriver Camilla Cederholm sitt intresse.
-Genom geocachingen ser jag platser som jag aldrig annars
skulle ha sett, det blir som en sorts närturism. Och man presenterar sig med sitt alias. Ingen frågar efter ditt yrke, din status eller
dina politiska ståndpunkter, fokus ligger på att klara utmaningen
tillsammans. Det känns befriande, säger Camilla Cederholm.
Det var Camilla som fick kollegan Cecilia Hägglund-Nygård
att bli intresserad av geocaching.
-Vi var på väg hem från en fest och på vägen stannade Camilla
för att leta reda på en cache. Och sen var jag också fast, säger och
Cecilia Hägglund-Nygård, som är lektor i tyska och franska och
biträdande rektor på Jakobstads gymnasium.
Till en början är det inte så lätt för man vet inte ens riktigt vad
man letar efter och behållarna är välkamouflerade.
-Cacherna kan vara precis vad som helst men med tiden utvecklar man ett öga för potentiella gömställen, säger Cecilia.
Gömställena är graderade mellan 1 och 5 vad det gäller svårighetsgrad och terräng. Ibland kan platserna vara riktigt utmanande och det är därför man kan hitta Cecilia och Camilla uppflugna
eller krypande på tillsynes konstiga ställen.
-Jag klättar gärna i träd om det bara finns stabila grenar och
en gång var jag uppe i en 6 meter hög stolpe. Men det gäller att
ha huvudet med sig och inte ta onödiga risker. Inget säger att du
måste hitta alla burkar, säger Cecilia.
Camilla har erfarenhet av skattjakter i grottor och under broar
och att krypa på de mest märkligaste ställen.
-Jag gillar att utmana mig själv till att våga klättra och krypa,
men vissa ställen kan vara direkt farliga och då måste man hejda
sig. Gömmorna finns aldrig på privata gårdar så vi stör inte
andra. Men ibland kan det se lite märkligt ut när vi stryker omkring på jakt efter cachar och då kan folk reagera, säger Camilla.
Man kan utöva geocaching ensam eller i grupp. Det optimala
är en liten grupp enligt Cecilia och Camilla. Mugglare kallas
de som inte är invigda i sporten. Uttrycket kommer från Harry Potter där efter mugglare betyder icke-trollkarlar. Om det är
”mugglartätt” så finns det gott om folk i närheten som inte är
geocachare.
Även om Cecilia registrerade sig i augusti så har hon ren
hunnit geocacha i Sverige, Tyskland och Spanien. Det är lätt att
ryckas med och en Vasa-resa kan bli ett långt äventyr om man
inte passar sig. Cecilia har som mål att hitta 365 cachar i år och
det ser hon ut att klara med god marginal. Hon har ren hittat 340
stycken. Camilla utmanas just nu av mysterie-cachar där man
först ska lösa en gåta för att få tillgång till koordinaterna.
-Mitt rekord är 69 cachar på en dag i Kronoby i 25-graders
hetta. Då var vi tre personer i en grupp. Vi kände inte varandra
så väl sen tidigare men vi kom väl överens och hade samma mål
och litade på varandra. Det här är verkligen en givande och rolig
hobby där jag samtidigt utmanar mig själv, säger Camilla.
-För mig är geocaching både nöje och utmaning, det är något
av ett sätt att leva. Och alldeles speciellt stor är glädjen när man
fått kämpa lite och på tredje försöket hittar en välgömd behållare,
säger Cecilia.
- 24 -
Mikaela Löv-Aldén
Seikkailullista ja haastavaa aarteenetsintää
Mikä saa ranskanopettajan kiipeämään kuuseen ja musiikinopettajan ryömimään siltojen alla ja varomaan visusti jästejä? Vastaus
on geokätköily, GPS-paikannukseen pohjautuva aarteenetsintä,
josta on tullut erittäin suosittua ympäri maailman. – Se on seikkailullinen kokemus yhdistettynä suunnistukseen ja saa minut
näkemään maailman uusin silmin, sanoo Camilla Cederholm,
musiikin lehtori ja vannoutunut geokätköilijä.
Geokätköilyn ideana on lyhyesti, että osallistujat etsivät netissä ilmoitettujen koordinaattien avulla maastoon piilotettuja
säiliöitä eli kätköjä. Osallistujat rekisteröityvät verkossa nimimerkillä. Muut geokätköilijät sijoittavat säiliöitä sekä metsiin että
keskelle suurkaupunkeja. Todennäköisesti yksi kätkö on aivan
lähellä paikkaa, jossa istut lukemassa tätä tekstiä. Kätkön löydettyään osallistuja kirjoittaa nimimerkkinsä säiliön sisällä olevaan
lokikirjaan. Camilla Cederholm kuvailee harrastustaan hauskaksi seikkailuksi, joka tekee paikoista merkityksellisiä aivan uudella
tavalla.
-Geokätköilyn kautta näen paikkoja, joita en muuten olisi koskaan nähnyt, se on eräänlaista lähimatkailua. Ja itseä edustetaan
nimimerkillä. Kukaan ei kysy ammattiasi, asemaasi tai poliittista
vakaumustasi. Olennaisinta on selviytyä haasteesta yhdessä. Se
tuntuu vapauttavalta, Camilla Cederholm toteaa.
Camilla sai kollegansa Cecilia Hägglund-Nygårdin kiinnostumaan geokätköilystä.
-Olimme palamaassa eräästä juhlasta ja matkalla Camilla pysähtyi etsimään kätköä. Sen jälkeen minäkin olin koukussa, kertoo Cecilia Hägglund-Nygård, joka on Jakobstads gymnasiumin
saksan ja ranskan lehtori ja apulaisrehtori.
Aluksi geokätköily on hieman hankalaa, kun ei oikein edes
tiedä mitä etsitään ja koska säiliöt on naamioitu hyvin.
-Kätköjä voi olla aivan missä tahansa, mutta ajan mittaan silmä harjaantuu huomaamaan mahdolliset kätköpaikat, Cecilia
kertoo.
Kätköpaikat on luokiteltu asteikolla 1-5 vaikeusasteen ja
maaston mukaan. Toisinaan paikat voivat olla todella haastavia,
ja niinpä Cecilian ja Camillan voikin tavata yläilmoista tai ryömimässä näennäisen kummallisissa paikoissa.
-Kiipeän mielelläni puuhun, jos vain oksat ovat tukevia, ja
kerran kiipesin kuusi metriä korkeaan tolppaan. Täytyy kuitenkin pitää järki matkassa ja välttää turhia riskejä. Kukaan ei ole
sanonut, että kaikki purkit pitää löytää, Cecilia toteaa.
Camillalla on kokemusta aarteenetsinnästä luolissa ja siltojen
alla sekä ryömimisestä mitä merkillisimmissä paikoissa.
-Haastan mielelläni itseni kiipeämään ja ryömimään, mutta
jotkut paikat voivat olla suorastaan vaarallisia, ja silloin on hillittävä itsensä. Kätköt eivät ole koskaan yksityis-pihoilla, joten
emme häiritse muita ihmisiä. Joskus voimme kuitenkin olla hieman kummallinen näky hiiviskellessämme kätköjä etsimässä, ja
silloin ihmiset saattavat reagoida, Camilla sanoo.
Geokätköilyä voi harrastaa yksin tai ryhmässä. Cecilian ja Camillan mukaan pieni ryhmä on ihanteellisin. Lajiin vihkiytymättömiä kutsutaan jästeiksi. Ilmaisu on peräisin Harry Potterista,
jossa jästi tarkoittaa henkilöä, joka ei ole velho. ”Suuri jästitiheys”
merkitsee, että lähistöllä on paljon ihmisiä, jotka eivät ole geokätköilijöitä.
Vaikka Cecilia rekisteröityi viime elokuussa, hän on jo ehtinyt
geokätköillä Ruotsissa, Saksassa ja Espanjassa. Harrastus tempaa helposti mukaansa, ja Vaasan-matkasta saattaa tulla pitkä
seikkailu, ellei pidä varaansa. Cecilian tavoitteena on löytää tänä
vuonna 365 kätköä. Tavoite näyttää toteutuvan kirkkaasti, sillä
hän on löytänyt jo 340 kätköä. Camillan haasteena ovat parhaillaan mysteerikätköt, joiden koordinaatit saamista varten on ensin ratkaistava arvoitus.
-Ennätykseni on 69 kätköä yhden päivän aikana Kruunupyyssä 25 asteen helteessä. Meitä oli silloin kolmen hengen ryhmä.
Emme tunteneet toisiamme kovin hyvin ennestään, mutta tulimme hyvin toimeen keskenämme. Meillä oli yhteinen tavoite ja
luotimme toisiimme. Tämä on todella antoisa ja hauska harrastus, jossa haastan samalla itseni, Camilla toteaa.
-Minulle geokätköily on sekä huvi että haaste, se on eräänlainen elämäntapa. Ja ilo on aivan erityisen suuri, kun on joutunut
vähän tsemppaamaan ja kolmannella yrityksellä löytää taitavasti
kätketyn säiliön, Cecilia sanoo.
Mikaela Löv-Aldén
TYHY-FÖRMÅNERNA – För vem
TYHY-EDUT – Kenelle?
TYHY-kupongerna är personliga, ditt namn finns färdigt tryckt på kupongen, men glöm inte att själv anteckna din arbetsplats på kupongen.
Endast 1 kupong/konditionstillfälle. Vid köp av 10 ggr kort eller månadskort
kan 10 kuponger användas.
Ifall du deltar i en arbis kurs, skriv gärna vilken kurs någonstans på kupongen. Du kan använda dina kuponger vid arbis endast om du kan betala
hela kursavgiften med dem. OBS! Endast motionskurser.
TYHY-kupongit ovat henkilökohtaisia. Nimesi on painettu valmiiksi kuponkiin, mutta muista merkitä työpaikkasi kuponkiin itse. Vain yksi kuponki/ liikuntakerta. 10 kerran tai kuukausikortin ostoon voidaan käyttää 10
kuponkia.
Jos osallistut työväenopiston järjestämään kurssiin, kirjoita mielellään
kurssin nimi jonnekin kuponkiin. Voit käyttää kuponkeja työväenopiston
kursseihin ainoastaan silloin kun voit maksaa koko kurssimaksun niillä.
HUOM! Ainoastaan kuntoilukurssit.
Du kan delta i den subventionerade tyhy-verksamheten även ifall du är
1. moderskaps-, föräldra-, vård- eller alterneringsledig
2. timlärare, har undervisning minst 16 h/v
3. säsonganställd, under anställningstiden
4. vikarie och sysselsatt, över 6 mån. anställningstid
5. permitterad, permitteringstiden under 6 mån.
Voit myös osallistua tuettuun tyhy-toimintaan, vaikka olet:
1. äitiys-, isyys-, hoito- tai vuorotteluvapaalla
2. tuntiopettaja, opetusta väh. 16 h/v
3. sesonkityöntekijä, työssäoloaikana
4. sijainen tai työllistetty, yli 6 kk:tta
5. lomautettu, lomautusaika alle 6 kk:tta
Men inte om du är anställd av annan firma!
Mutta ei, jos olet jonkun toisen yrityksen työntekijä!
TYHY-KUPONGER FÖR NYA ANSTÄLLDA
När en person anställs för längre tid än 6 månader skall förmännen inom Social- och hälsovårdsverket kontakta tiina.uusitalo@jakobstad.fi, övriga förmän
skall kontakta rita.forsbacka@jakobstad.fi eller birgitta.blomqvist@jakobstad.
fi för att beställa TYHY-kuponger. Antalet kuponger som ges ut minskas med
4 för varje månad, därför är det viktigt att förmannen tar kontakt så fort som
möjligt. Efter 1 november ges inga kuponger ut före nästa tidning.
Kuponger som slarvats bort ersätts inte med nya! Gäller alla anställda!
TYHY-KUPONKEJA UUSILLE TYÖNTEKIJÖILLE
Kun uusi työntekijä palkataan pidemmäksi aikaa kuin 6 kuukautta tulee esimiesten Sosiaali- ja terveysvirastossa ottaa yhteyttä tiina.uusitalo@pietarsaari.fi, muiden esimiesten tulee ottaa yhteyttä rita.forsbacka@jakobstad.fi tai
birgitta.blomqvist@jakobstad.fi ja tilata TYHY-kupongit. Annettavien kuponkien määrä vähenee 4:llä joka kuukausi, siksi on tärkeää että esimies ottaa
yhteyttä mahdollisimman pian. Marraskuun ensimmäisen päivän jälkeen ei
enää anneta kuponkeja ennen seuraavaa henkilöstölehteä.
Hukattuja kuponkeja ei korvata uusilla! Tämä koskee kaikkia työntekijöitä!
Birgitta Blomqvist
- 25 -
Cecilia Hägglund-Nygård
Samarbetet mellan gymnasierna intensifieras
Pietarsaaren lukio och Jakobstads gymnasium har verkat under
samma tak i två år. I huset finns sammanlagt 370 studerande.
Dessutom förekommer här tidvis ett tjugotal studerande från
Optima, de som avlägger dubbelexamen. Det finns totalt 37 lärare. I höst börjar 100 nya studerande i gymnasiet och 34 i lukio.
Ungefär lika många fick avgångsbetyg i vår.
– Man kan se en klar uppgång i skolans popularitet. Den här
lösningen har varit till fördel för båda skolorna. Att man får höra
båda inhemska språken i samma byggnad sätter lite extra krydda
på tillvaron, säger biträdande rektor Cecilia Hägglund-Nygård.
Samarbetet mellan skolorna har kommit bra i gång. Det enda
som vållade svårigheter i början var att det saknades planer. Man
hade inte hunnit förbereda sig på samexistensen eller göra upp
några planer, då flytten kom så plötsligt.
Skolorna utökar hela tiden sin gemensamma verksamhet.
Gymnasiets biträdande rektor Cecilia Hägglund-Nygård fungerar som koordinator.
– Nu ser det ut som om alla ville fortsätta så här. Vi-andan är
god, och de studerande tycker det är bra att det t.ex. har kommit
flera kurser, säger hon.
Det har varit möjligt att välja kurser från andra skolor redan i
15 år. Nu går det likväl lättare, då man inte behöver byta byggnad.
Populära kurser i gymnasiet är franska och bildkonst. Omtyckta
kurser i lukio är ryska och en kurs i gamla danser.
– Gymnasiets specialkurser i biologi och psykologi är också
omtyckta, berättar biträdande rektorn.
Fr.o.m. nästa höst kommer man att ha kurser i finska och
svenska enligt Tandem-metoden, som är en alldeles ny idé i Jakobstad. Då ska båda skolorna tillsammans delta i kurserna.
Samarbetet mellan elevkårerna har också blivit intensivare. De
arrangerar och planerar bl.a. gemensamma fester. Julfesterna har
man hållit tillsammans redan i två år. I vinter kommer självständighetsdagens fest att förnyas, då två skolor deltar på två språk.
P.g.a. utrymmesbrist måste man fortfarande hålla skilda vårfester.
Gymnasiet har anhållit om stipendium av Svenska folkskolans
vänner för att främja samarbetet. Om man får ett stipendium ska
det användas till en gemensam historieutfärd till Karelen. Man
har också ansökt om stipendium för en gemensam friluftskurs,
för att kursdeltagarna ska lära sig paddla, vandra eller göra någonting annat som hör till friluftslivet.
Marjo Luokkala
Lukioiden yhteistyö tiivistyy
Pietarsaaren lukio ja Jakobstads gymnasium ovat toimineet kaksi
vuotta saman katon alla. Opiskelijoita talossa on yhteensä 370.
Lisäksi talossa opiskelee ajoittain parikymmentä kaksoistutkinnon suorittajaa Optimasta. Opettajia on yhteensä 37. Syksyllä
gymnasiumissa aloittaa 100 ja lukiossa 34 uutta. Suunnilleen saman verran sai päättötodistuksen keväällä.
- Selkeästi on havaittavissa koulun suosion lisääntyminen.
Tämä ratkaisu on tehnyt hyvää molemmille kouluille. Se antaa
tietyn säväyksen, kun samassa rakennuksessa saa kuulla molempia kotimaisia kieliä, apulaisrehtori Cecilia Hägglund-Nygård
sanoo.
Yhteistyö koulujen välillä on lähtenyt hienosti käyntiin. Alussa vaikeuksia tuotti lähinnä vain suunnitelmien puuttuminen.
Yhteiseloon ei ehditty varautua eikä suunnitelmia tehdä, koska
muutto tuli niin äkkiä.
Yhteistoimintaa koulujen välillä lisätään jatkuvasti. Koordinaattorina toimii gymnasiumin apulaisrehtori Cecilia HägglundNygård.
- Nyt vaikuttaa sille, että kaikki haluavat jatkaa näin. Yhteishenki on hyvä ja opiskelijat pitävät esimerkiksi siitä, että kursseja
on tullut lisää, hän sanoo.
Kursseja eri kouluilta on voinut ottaa jo 15 vuoden ajan. Nyt
se on kuitenkin helpompaa, koska ei tarvitse vaihtaa rakennus-
ta. Suosittuja ovat mm gymnasiumin puolelta otetut ranskan ja
kuvaamataidon kurssit. Lukion puolelta tykättyjä ovat venäjän
kielen ja Vanhojen Tanssien kurssi.
- Lisäksi suosittuja ovat gymnasiumin erikoiskurssit biologiassa ja psykologiassa, apulaisrehtori kertoo.
Ensi syksystä alkaen Suomen- ja ruotsinkielen kursseja pidetään Tandem-menetelmällä, joka on ihan uusi idea Pietarsaaressa. Tällöin molemmat koulut osallistuvat kursseille yhteisesti.
Yhteistyö on tiivistynyt myös oppilaskuntien kesken. He järjestävät ja suunnittelevat muun muassa yhteisiä juhlia. Joulujuhlat on jo kahtena vuotena pidetty yhteisesti. Talvella Itsenäisyyspäivän juhla kokee uudistumisen, kun siihen osallistuu kaksi
koulua kahdella kielellä. Kevätjuhlat on tilanpuutteen takia edelleen pidettävä erillisinä.
Gymnasium on hakenut apurahaa koulujen yhteistyön edistämiseen Svenska Folkskolans vänneriltä. Jos apuraha saadaan, se
käytetään yhteiseen historianretkeen Karjalan maille. Apurahaa
on haettu myös yhteiseen ulkoilukurssiin, jonka tarkoituksena
on opetella melomista, vaeltaa tai tehdä jotain muuta ulkoiluun
liittyvää.
- 26 -
Marjo Luokkala
FOTOKLUBBEN
VALOKUVAKERHO
MALM
Ruskaa Fäbodassa Arja Nordström
Skogstomte med julklappar Hans Jungar
Januari 2015 Ann-Maj Heinonen-Wenelius
Tässä ja nyt Hannele Granqvist
Vinterträdgård Gunnevi Överfors
- 27 -
Onko osoite oikea?
Kaupungin entisten
työntekijöiden (eläkeläisten)
osoitteita varten ei ole
automaattista seurantaa.
Toivomme että ilmoitatte,
mikäli Staden-Kaupunki –
lehtenne lähetetään väärään
osoitteeseen. Korjatkaa
virhe soittamalla numeroon
786 3285 (Rita Forsbacka).
130892
000000
Är adressen rätt?
Vi har ingen automatisk
uppföljning på stadens
tidigare anställdas
(pensionärer) adresser. Därför
önskar vi att ni meddelar ifall vi
skickar Staden-Kaupunki till fel
adress. Korrigera felaktigheten
genom att ringa 786 3285 (Rita
Forsbacka).
- 28 -