Rakennusten elinkaari- ja hiilijalanjälkilaskentamenetelmien
Rakennusten elinkaari – Rakennusten elinkaari- ja hiilijalanjälkilaskentamenetelmien hyödyntäminen Rakennusten elinkaarimittarit ja Kiinteistöpassi Jessica Karhu Green Building Council Finland 25.3.2015 Saimia SISÄLLYS GREEN BUILDING COUNCIL FINLAND ESITTELY RAKENNUSTEN ELINKAARI & YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET LUOKITUSJÄRJESTELMÄT RAKENNUSTEN ELINKAARIMITTARIT KIINTEISTÖPASSI Tausta • Suomalainen rakennuskanta 2 000 milj.m3 • Kasvaa vuosittain 10-20 milj.m3 • Suomessa noin 1,5 milj. kiinteistöä • Rakennusten energiankulutus noin 16 ydinvoimalan tuotanto • - 10 % säästö 2-3 ydinvoimalan tuotanto • Rakennusten osuus noin 40 % kasvihuonepäästöistä • Suomi on sitoutunut vähentämään päästöjä osana eurooppalaista energia- ja ilmastopolitiikkaa • Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi velvoittaa uudisrakentamisen kohti ”lähes nollaenergiataloja” vuonna 2020 Kansainvälinen verkosto World GBC Tapahtumat • laajin kansainvälinen kestävän rakennetun • ympäristön verkosto, 94 maassa Projektit perustettu 2002 (Australia, Canada, Japani, • • Espanja, Italia, Venäjä, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat, Iso-Britannia ja Yhdysvallat) • Europe GBC tuottaa koulutusta ja yhteisprojekteja • Nordic GBC edistää yhteispohjoismaisia parhaita käytäntöjä • Suomessa vuodesta 2010 Vihreä Foorumi -aamiaisseminaarit Rakennusten elinkaarimittarit, alueportaali, pohjoismainen yhteistyö, Horizon –Eurooppa hanke Uutiskirjeet ja nettisivut • Ajankohtaiset uutiset meiltä ja muualta LOCAL – REGIONAL – GLOBAL Yli 100 jäsentä Suomen kiinteistö- ja rakennusalalta • • • • • • Jäsenet toimialoittain 2014 Käyttäjäorganisaatiot Omistajat ja investoijat Kunnat, julkishallinto Infra-ala Yhdistykset ja säätiöt 11% Koulutus 3% Laite- järjestelmä ja materiaalitoimittajat 18% Kunnat 4% Rakennuttajat, suunnittelijat ja rakentajat Laite-, järjestelmä- ja materiaalitoimittajat Maahantuonti, tukku ja vähittäiskauppa 0% Käyttäjät 4% Omistajat 8% Suunnittelu ja konsulttipalvelut 34% Kiinteistöpalvelut 4% Kiinteistökehitys ja rakennuttaminen 7% Urakointi ja asennuspalvelut 7% 5 toimikuntaa Kiinteistöjen ympäristösertifiointi ja luokitustyökalut Kiinteistöjen käyttö ja ylläpito Koulutus Kestävät alueet Energia SISÄLLYS GREEN BUILDING COUNCIL FINLAND ESITTELY RAKENNUSTEN ELINKAARI & YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET LUOKITUSJÄRJESTELMÄT RAKENNUSTEN ELINKAARIMITTARIT KIINTEISTÖPASSI Rakennuksen ympäristövaikutukset Asuinkerrostalon lämpöenergiavirrat (Teknologiateollisuus) Kaleva, 2012 Rakennusmateriaalit (kuva:Concrete Forms/Flickr) Rakentaminen Käyttö Purku • Materiaalit • Työmaa • Energiankulutus • Materiaalipäästöt • Materiaalien uusiokäyttö • Kierrätys Elinkaaritehokas rakentaminen • Rakennushankkeen eri vaiheilla on erisuuruinen vaikutus rakennuksen elinkaaren ympäristövaikutuksiin • Vaikuttavimmat ratkaisut tehdään alussa ja käyttö- ja ylläpito –vaihe tuo suuria eroja teknisesti samanlaisten kohteiden elinkaarivaikutuksiin • Elinkaaritarkastelussa huomio kokonaisuuteen, vrt. osaoptimointi Aluesuunnittelu Käyttö ja ylläpito Rakennuksen elinkaaren vaiheet SFS EN 15978:2011 (E) Figure 6 — Display of modular information for the different stages of the building assessment SISÄLLYS GBC FINLAND ESITTELY RAKENNUSTEN ELINKAARI & YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET LUOKITUSJÄRJESTELMÄT RAKENNUSTEN ELINKAARIMITTARIT KIINTEISTÖPASSI Mitä tarkoittaa ympäristöluokiteltu kiinteistö? • Kestävän kehityksen periaatteilla suunniteltu ja toteutettu tai ylläpidetty kiinteistö (tai alue) voidaan luokitella sen ympäristötehokkuuden ja sisäympäristön laatutason mukaan • Täyttää kestävyyteen liittyvät vähimmäisvaatimukset koko elinkaaren aikana. • Hanke pisteytetään tiettyjen kriteerien mukaisesti ja sille annetaan arvosana, joka kuvaa sen ympäristöominaisuuksien laatua. • Luokituksen ja tarvittavat laskelmat tekee järjestelmän ylläpitäjän akreditoima ammattilainen (AP = Accredited Professional), joka on saanut koulutuksen järjestelmän käyttöön • Luokitus perustuu joko laskennallisiin (uusi kohde) tai todellisiin (olemassa oleva kohde) suoritustasoihin Ympäristöluokitukset Mikä ja Miksi? • Tähtää rakentamisen ja rakennuksen käytön aikaisen ympäristövaikutuksen vähentämiseen • Toimii laatujärjestelmän tavoin ympäristötavoitteiden asettamiseen, seurantaan ja dokumentointiin • Hanke pisteytetään ja sille annetaan arvosana • Johtamisen väline ja markkinointityökalu Ympäristöluokitukset Mikä ja Kenelle? • Kansainväliset luokitukset ovat tunnettuja brändejä - imago • Palvelee erityisesti kansainvälisessä kiinteistöbisneksessä toimivia tahoja sekä ulkomaille rakentavia suomalaisyrityksiä Ympäristöluokituksen hyödyt ja kustannukset © ERMS / Fimera Oy 2014 • Yleisimmin 0 % - 4 % korkeammat suunnittelu- ja rakennuskustannukset • Korkean tason sertifikaatit 0 – 10 %, • Nollaenergiatalot 12,5 % • Korjausrakentaminen 0,3 % - 12 %, voi olla jopa 40 % The business case for green building, WGBC, 2013 Hyvän luokitustyökalun ominaisuuksia • Ohjaa suunnittelua ja auttaa johtamisessa – ei ole pelkästään arviointityökalu • Kattaa laajasti rakentamisen eri ympäristönäkökulmat • Helppokäyttöinen ja läpinäkyvä kaikille toimijoille • Kansainvälinen, jotta globaalit toimijat voivat paremmin verrata rakennusprojektejaan • Täyttää koko alan todelliset tarpeet (käyttäjät, urakoitsijat, kehittäjät, sijoittajat) • Sopii paikallisiin olosuhteisiin (säädökset, ilmasto, toimitusketju) Kaisa Kekki, SKANSKA Kansainvälisiä luokitusjärjestelmiä Luokitusjärjestelmien kehitys Luokitusjärjestelmien kehitys Ruotsissa Myönnetyt sertifikaatit + hakemukset LEED (US) & BREEAM (UK) • LEED: Leadership in Energy and Environmental Design (USGBC, US) • Sertifioituna noin 8 500 rakennusta ympäri maailmaa ja rekisteröity noin 60 • • 000 kohdetta , rekisteröityjä ammattilaisia on yhteensä 155.000 Sertifikaatit myöntää aina USGBC Tasot: Certified, Silver, Gold tai Platinum. • BREEAM: Building Research Establishment’s Environmental Assessment Method (BRE, UK) • 425 000 luokiteltua rakennusta, järjestelmään on rekisteröity yli 1 000 000 • • • kohdetta Luokitusjärjestelmä joka on mahdollista kansallistaa (mm. Ruotsi, Norja, Hollanti) Sertifikaatit haetaan tällä hetkellä Iso-Britanniasta Tasot: Past, Good, Very good, Excellent, Outstanding Promise • Kotimainen, n. 10 vuotta sitten kehitetty työkalu rakennusten ympäristöluokitteluun • Promise perustuu puhtaasti kansallisiin keskilukuihin, mikä rajoittaa sen käyttöä ja hyödyntämistä kansainvälisesti. • Hanke Promise uudisrakennuksiin ja laajoihin peruskorjauksiin (pisteytykset: toimisto, kauppakeskus ja asuinrakennus) • Kiinteistö Promise olemassa olevien rakennusten ja ylläpidon ohjaukseen (pisteytykset toimisto, kauppakeskus ja asuinrakennus) Kansainväliset työkalut - sisältävät painotuksia jotka eivät välttämättä paranna suomalaisen rakennetun ympäristön vihreyttä samassa suhteessa kuin jollakin toisella ilmastoalueella • • • • Painovoimainen ilmanvaihto Valkeat / vihreät katot www.treehugger.com Sadeveden keruualtaat Vesikalusteiden määräyksiä pienemmät vesivirtaamat - mutta ovat hyödyllisiä silloin, kun liiketoiminnassa on kosketuksia kansainvälisiin yhteyksiin • Kansainväliset investorit potentiaalisina sijoittajina / ostajina • Yritys toimii monessa eri maassa ja haluaa yhteisen työkalun www. rainwaterservices.com ympäristöjohtamiseen • Kansainvälinen yritys vuokralaisena • Sektorilla (esim. kauppakeskukset, hotellit) halutaan vertailla kiinteistöja maarajojen yli www.treehugger.com Luokitusjärjestelmien eroavaisuuksia Senaa3 kiinteistöt (2010) Ympäristöluokiteltuja kiinteistöjä Suomessa yli 1500 Promise • viimeisen 10 vuoden aikana yli 1500 kohdetta mm. Senaatti, SOK, Tapiola, Kesko, VVO, ATT LEED • LEED-sertifioituja kohteita yhteensä 80: Sertifioituja 8, Silver 19, Gold 43, Platinum 10. • Muun muassa KOy Lintulahdenvuori (Platinum), Nordea, Kauppakeskukset Sello, Kaari, Trio ja Skanssi, sekä Moveres Business Garden Sello kauppakeskus BREEAM • Breeam sertifioituja kohteita yhteensä 41, Pass 3, Good 17, Very Good 20, Excellent 1, Outstanding 0 • muun muassa: KOy Vantaan Honkatalot, Spondan Unionin ja Fabianinkadun kiinteistön kunnostus, Business Park Polaris (Castor), ja Lahden Duo 2 Moveres Business Garden SISÄLLYS GREEN BUILDING COUNCIL FINLAND ESITTELY RAKENNUSTEN ELINKAARI & YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET LUOKITUSJÄRJESTELMÄT RAKENNUSTEN ELINKAARIMITTARIT KIINTEISTÖPASSI Tausta • Sitra, Tekes ja ympäristöministeriö valmistelivat vuonna 2010 asuntoministeri Jan Vapaavuoren puheenjohdolla kansallisen toimintaohjelman rakennetun ympäristön energiankäytön tehostamisesta ja päästöjen alentamisesta • Tuloksena ERA17 – Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017. • Toimintaohjelma sisälsi 31 toimenpidekokonaisuutta. Näistä yksi oli kiinteistöjen ja alueiden ympäristöjohtamisen luokitusjärjestelmien ja työkalujen kehittäminen • jota lähdettiin toteuttamaan Vähähiilisen kiinteistö- ja rakentamisalan ydinindikaattorit -hankkeella. • Hankkeen tuloksena syntyivät Rakennusten elinkaarimittarit • Green Building Council Finland ryhtyi kehittämään Rakennusten elinkaarimittareita eteenpäin Sitran tukemana Sitä saa mitä mittaa • Yksinkertainen työkalu kehittää pitkäjänteisesti ja kestävästi • Huomio koko elinkaaren • Talous, energia, ympäristö ja kiinteistöjen käyttäjät • Vertailtavuus ja “yhteinen kieli” • Täydentävät lainasäädäntöä • Perustuvat kansainvälisiin standardeihin • Soveltuvat eri toimijoille, • Eri vaiheisiin ja käyttötarkoituksiin Mittareiden asemointi Kansallinen ohjaus Standardit EU ohjaus YHTEISET MITTARIT Sertifiointijärjestelmät LEED, BREEAM, DGNB… Mittarit eri näkökulmille TALOUS Elinkaarikustannus ENERGIA Energiankulutus (EN 15643-4) E-luku (primääri ostoenergia) Pohjateho YMPÄRISTÖ Elinkaaren hiilijalanjälki kg CO2e(EN 15978) Käytön hiilijalanjälki kg CO2e (GHG Protocol) KIINTEISTÖJEN KÄYTTÄJÄT Sisäilmaluokka (S1-3) Käyttäjätyytyväisyys (%) Mihin mittareita voi käyttää? • Suunniteltuihin ja olemassa oleviin rakennuksiin • Johtamiseen, suunnitteluun, rakentamiseen, ylläpitoon, myyntiin, vuokraamiseen, kilpailuttamiseen, kilpailuihin… • Kommunikointiin, kehittämiseen ja markkinointiin • Eri mittarit eri käyttötarkoituksiin • Bench-mark • Suomen ympäristöystävällisin kerrostalo- ja toimisto 2013 – kilpailu • Suomen energiatehokkain ja viihtyisin toimisto 2014 – kilpailu • Suomen fiksuin ja ympäristöystävällisin asuintalo 2015 -kilpailu Video Rakennusten elinkaarimittareiden pilotointi ja sen tulokset: http://vimeo.com/106983611 Mittareiden pilotointi 2013 • Tavoitteena testata käyttöä ja hyödyllisyyttä • Pilotointiin osallistui yhdeksän organisaatiota, jotka käyttivät mittareita eri-ikäisissä rakennuksissa eri puolilla Suomea • Pilotoinnin aikana laaja, eri organisaatioiden edustajista koostuva työryhmä selvitti mittareiden käyttökelpoisuutta sekä tarvittavia parannuksia ja muutoksia • Lopputuloksena todettiin, että valitut kahdeksan mittaria ovat toimivat • mutta niiden käytettävyyttä voidaan parantaa täsmentämällä sisältöä ja lisäämällä laskentaohjeistusta • Pilotoinnin jälkeen aloitettiin internetpohjaisen työkalun ja tietokannan rakentaminen mittareiden käyttäjille Hankevaiheen mittarit pilotoinnissa • Pilotoinnin mukaan elinkaaren hiilijalanjälki on työläin laskea • Elinkaarikustannusmittari on määritettävissä investointi- ja ylläpitokustannusten laskennasta kohtuullisella työllä. • E-luku ja sisäilmaluokka määritetään lähes kaikissa hankkeissa joka tapauksessa ja ovat siten helposti käytettävissä. • Pilotoinnissa todettiin, että hankevaiheen mittarit soveltuvat käyttövaiheen mittareita huonommin eri kohteiden väliseen vertailuun • Niiden hyöty onkin selkeämmin yhdessä hankkeessa käytettävien mahdollisten ratkaisuiden elinkaaritehokkuuden arvioinnissa ja kehittämisessä. • Hankesuunnittelussa mittareiden laskenta-ajankohta on mietittävä huolella, liian aikainen laskenta joutuu pohjautumaan liiaksi olettamiin ja liian myöhäinen laskenta ei ehdi tuottaa hyödyllistä tietoa eri vaihtoehtojen vertailuun. • Pilotoinnissa selvitettiin erityisesti käyttöiän vaikutusta laskentaan ja ennakoidusti todettiin sen olevan merkittävä. Lopputuloksen on suositus käyttää vakiona 50 vuotta, mutta voidaan käyttää elinkaarikustannus ja elinkaaren hiilijalanjälkimittareita siten, että tunnusluku jaetaan käyttöiällä, esimerkiksi kg CO2e/atot, jolloin saadaan eri suunnitellun käyttöiän kohteet vertailukelpoisiksi. Käyttövaiheen mittarit pilotoinnissa • Käyttövaiheen mittarit ovat hankevaiheen mittareita yksinkertaisemmin toteutettavissa ja siten myös selkeämmin ymmärrettävissä. • Niiden tulokset perustuvat olemassa olevien tietojen keräämiseen ja niiden esittämiseen, kun taas hankevaiheen mittareiden tulokset perustuvat pääasiassa laskennallisiin arvoihin. • Käyttövaiheen mittareista ainoastaan käyttäjätyytyväisyys vaatii erillisen kyselyn suorittamisen • Käyttövaiheen mittareiden tulokset havaittiin hyvin käyttökelpoisiksi. Sisäisen toiminnan kehittämisen lisäksi mittarit soveltuvat hyvin sidosryhmäviestintään (käyttäjät, vuokralaiset) sekä ylläpitotoiminnan mittareiksi, esimerkiksi ylläpitosopimusten palkkiomallin perusteiksi • Käyttövaiheen mittareiden tulokset ovat myös kohtuullisen luotettavasti vertailukelpoisia käyttötarkoitukseltaan vastaavien kiinteistöjen välillä. Elinkaaren hiilijalanjälki (EN 15978) Mittaa rakennuksen hiilipäästöjä, jotka aiheuttavat ilmaston lämpenemistä kg CO2e / netto-m2 / käyttöikä • Rakennuksen koko elinkaari rakennusmateriaalien valmistuksesta käyttövaiheen ja korjausten kautta rakennuksen purkuun ja jätevirtojen loppuhyödyntämiseen: kokonaisuus • Käyttö suunnittelutavoitteena, vaihtoehtojen vertailussa, kilpailujen pisteytyksessä tai parannustoimien tunnistamisessa • Suomalaisiin olosuhteisiin sopiva, yksinkertainen laskentaohje, joka perustuu eurooppalaiseen standardiin Pilottien elinkaaren hiilijalanjälki • Pilotoinnissa tulokset neljästä kohteesta, joissa vaihtelevuutta tuloksiin aiheutti tarkastelujakson vaihtelevuus eri kohteissa (30 vs. 50 v). • Tulosten perusteella vaihtelut eri kohteiden välillä ovat suuria ja lisäksi koko elinkaaren aikaisten päästöjen kuvaaminen yhtenä arvona kuvaa valtavan laajaa asiaa • Rakennusvaiheen hiilijalanjäljen tuloksia pystytään kohtuullisella tasolla vertailemaan eri hankkeiden välillä, jos laskenta on laadittu samalla tarkkuustasolla ja lähtötietojen tasolla • Hiilijalanjäljen laskennan tulosten suurin ongelma on käyttövaiheen energiankulutuksen hallitseva vaikutus kokonaistulokseen. • Hiilijalanjäljen osalta ohjausvaikutus on hyödyllisimmillään hankkeen sisäisten ratkaisuvaihtoehtojen vertailussa. Elinkaarikustannus (EN 15643-4) Mittaa rakennuksen kustannuksia tontin hankinnasta purkuun • Toteutusvaihtoehtojen koko elinkaaren kustannusten vertailu ja kustannusrakenteen kehittäminen • Miten investoinnit vaikuttavat pitkällä tähtäimellä (käyttö ja ylläpito)? . €/ käyttöikä/ m2 Standardized life-cycle Source: Confederation of Finnish Construction Industries RT Pilottien elinkaarikustannus • Elinkaarikustannukset saatiin yhteensä neljästä kohteesta, joiden välille vaihtelevuutta tuloksiin aiheutti tarkastelujakson vaihtelevuus eri kohteissa (30 vs. 50 v). • Kuten hiilijalanjälkimittarissa, myös elinkaarikustannusmittarissa koko elinkaaren aikaisten kustannusten kuvaaminen yhtenä arvona kuvaa laajaa asiaa. • Elinkaarikustannuksissa investointikustannus on dominoiva ja käyttövaiheen kustannukset puolestaan koostuvat useista vertailutiedoista tai laskennallisesti arvioitavista kustannuseristä. SISÄLLYS GREEN BUILDING COUNCIL FINLAND ESITTELY RAKENNUSTEN ELINKAARI & YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET LUOKITUSJÄRJESTELMÄT RAKENNUSTEN ELINKAARIMITTARIT KIINTEISTÖPASSI Kaikille avoin nettityökalu figbc.fi/elinkaarimittarit/tyokalu Kiinteistöpassit % EMBODIED ENERGY : POST 2021säätely? Tulevaisuus – hiilijalanjäljen RICS Methodology to Calculate Embodied Carbon 1st Edition 2014 Lisätietoja: % jessica.karhu@figbc.fi www.figbc.fi
© Copyright 2024