MÄYRÄNMÄEN ASEMAKAAVALUONNOS 30
Liite 1 VASTINELUETTELO JOKIOISTEN KUNTA KESKUSTAN JA LÄHIYMPÄRISTÖN OSAYLEISKAAVA 8.4.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TIMO RYSÄ TAINA RIEKKINEN JOKIOISTEN KUNTA, KESKUSTAN JA LÄHIYMPÄRISTÖN OSAYLEISKAAVA ALOITUS- JA VALMISTELUVAIHEESSA NÄHTÄVILLE ASETETTUUN AINEISTOON LIITTYEN JÄTETYT MIELIPITEET NÄHTÄVILLÄ: OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OSAYLEISKAAVALUONNOS, OSAYLEISKAAVASELOSTUS NÄHTÄVILLÄOLOAIKA: 3.3.2014 - 4.4.2014 MIELIPITEET (10 kpl) nro Lähettäjä Mielipide Rehtijärven/Moisionkulmantien suuntaan suunniteltujen AP-alueiden rakentamisen ja asumisen aiheuttama raskas liikenne tulee huomioida suunnittelussa. Tiekunnan toimitsijana muistutuksen antaja on huolissaan peltotien kestävyydestä kyseessä olevassa käytössä Helmisentieltä (kaava-alueelta) eteenpäin. 1. Mauno Saarinen, 11.3.2014 2. Genencor International Oy, 21.3.2014 Genencor International Oy harjoittaa teollista toimintaa Jokioisten kunnassa, osoitteessa Myllytie 6, 31600 Jokioinen. Genencor International Oy esittää, että osayleiskaavaluonnosta muutetaan siten, että tehdasalue (ns. sokeri- ja siirappitehtaan tehdasalue) jää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö -alueen ulkopuolelle. 3. Pasi ja Piritta Järvinen, 25.3.2014 Omistamamme Ristikallio nimisen maatilan metsätalous alueemme oli merkattu osayleiskaavaluonnoksessa MU alueeksi. Kyseessä oleva alue on maatilan ainoa metsätalousalue sekä puun lähde. Alue muodostaa osan tilan varallisuudesta. Alue on pidetty aiemmissa kaava/maisemahankkeissa niin, että sen voi tulevaisuudessa hyödyntää esim. soran otossa (vaikuttaa tilan varallisuuteen ja takausmahdollisuuksiin). Metsänhoito on voitava suorittaa itsenäisesti maatalouselinkeinon mukaan, joten ehdotetaan alueen osoittamista M-alueena. Toivotaan alueiden säilyvän omassa käyttö- sekä määräysvallassa maa- ja metsätalouteen nojaten eikä esim. ulkoilumahdollisuuksien mukaan määräytyen. Kartalla on osoitettu Kukonharjun alueelle olemassa oleva tie, jota ei ole merkitty kaavakarttaan. Kartalle on myös merkitty soranottoalue, joka on kaavassa osoitettu MU -alueena. 4. Inkeri Koskela, 2.4.2014 Uutetien kohdalta on poistettava maisemavaurio sana. Uutetien ja Humppilantien välillä oleva pelto on tutkimusaluetta eikä se ole enää museorakennusten aluetta. Pellolla on lysimetrikenttä, astiakokeita, ja kenttäruutuja, joiden tuloksia sotkee puiden varjostus. Alueella kulkee runsaasti eri tarpeiden johtoja maan alla ja niitä joudutaan uusimaan, puiden juuret saattavat vaurioittaa johtoja. Puiden siitepöly ja niihin kertyvä pöly nopeuttavat ilmansuodattimien vaihtoväliä, rakennuksessa on pääasiassa laboratorio toimintaa. Katoille kerääntyvät lehdet ja neulaset estävät veden pääsyä kattokaivoihin ja aiheuttavat tukoksia ja veden jäätymistä katolle. Museorautatien jatke Humppilan tielle saakka ET - rakennuksen takana on tarkistettava siten, että veturin höyry- ja nokituprut eivät sotke laboratorion ilmastoinnin suodattimia eivätkä pääse kulkeutumaan sisälle. Kulkureitti Myllytielle on tutkittava, koska tien vieressä on jyrkkä nousu, josta ei voi kulkea. Vastine Toimenpiteet Uusien asuinalueiden rakentaminen kerralla voi aiheuttaa voimakasta, tilapäistä raskaan liikenteen lisääntymistä asuinalueelle johtavilla tiealueilla. Rehtijärven/Moisionkulmantien suuntaan suunniteltujen AP-alueiden rakentumisen ei kuitenkaan odoteta tapahtuvan kerralla. Näin odotettavissa ei ole erityisen voimakasta, rakentamisvaiheesta johtuvaa raskaan liikenteen lisääntymistä peltotiellä. Liikennejärjestelyt alueelle otetaan huomioon alueen tarkemmassa suunnittelussa. Ei toimenpiteitä. Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen oikeudellinen asema perustuu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden oikeusvaikutuksiin, joista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL). MRL 24 §:n 2 momentin mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö on osa valtakunnallisesti alueidenkäytöntavoitteita ja se on huomioitava yleiskaavoituksessa. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit (tässä tapauksessa RKY 2009) tulee ottaa huomioon alueen suunnittelun lähtökohtana. Jokioisten kartano ja Loimijokilaakson viljelymaisema valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön rajaus on esitetty Museoviraston laatiman inventoinnin (2009) mukaisena. Osayleiskaavaluonnoksessa esitettyä aluerajausta ei muuteta. Kaavakartan pohjoisosan MU alueen rajausta muutettu ja muistutuksessa esitetty alue on merkitty M – alueeksi. Kaavakartalla on osoitettu muistutuksessa esitetty tieyhteys ja lisätty aluevaraus soranottoalueelle merkinnällä EO. Kartta-aineistosta, kaavamerkinnöistä sekä kaavaselostuksesta on poistettu merkintä ”maisemavaurion korjaustarve”. Museorautatien jatkaminen on tutkittu museorautatien hankkeen suunnittelun yhteydessä. Ei toimenpiteitä. Kaavakartan pohjoisosan MU alueen rajausta muutettu ja muistutuksessa esitetty alue on merkitty M – alueeksi. Kaavakartalla on osoitettu muistutuksessa esitetty tieyhteys ja lisätty aluevaraus soranottoalueelle merkinnällä EO. Kartta-aineistosta, kaavamerkinnöistä sekä kaavaselostuksesta on poistettu merkintä ”maisemavaurion korjaustarve”. Ei toimenpiteitä. Sivu 2/16 nro Lähettäjä Mielipide Elonkierron ja Kirkkotien välinen kaavoitus asutusalueeksi on poistettava, koska Ojaisten alue on koealuetta. Tikkurilassa asutuksen läheisyys sotki kokeita. Oli mielenkiintoista ajaa koeruuduille kilpaillen, miten nopeasti kasvusto lakoontui, koeruuduista sai kukkakimppuja, varhaisperunaa oli lähellä tai mansikkakokeen marjat maistuivat. Alueen liito-orava tilannekin kannattaa tarkistaa. Lisäksi Koskelalta on saatu kommentoitu luonnosvaiheen kaavaselostus, jonka pohjalta tehty korjauksia kaavaselostukseen. 5. Pekka ja Jenni Lähde, 3.4.2014 Kaavasta puuttuu tällä hetkellä kokonaan kaavamerkintä ME (Kotieläintalouden suuryksikkö). Esitämme, että kunta ohjaa nykyisten ja tulevien suurten eläinsuojien sijoittumista kaava-alueella tällä, asianmukaisella kaavamerkinnällä. Tässä viittaamme erityisesti Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 39§ kohtaan 7. Esitämme, että jokaisen AP-alueen (pientalovaltainen asuinalue) ympärille merkitään riittävät VL -alueet (lähivirkistysalueet). Tässä viittaamme erityisesti Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 39§ kohtiin 5 ja 9. Vastine Mielipiteessä viitattujen aluevarausten laajuutta on tarkistettu kaavaehdotukseen. Toimenpiteet Mielipiteessä viitattujen aluevarausten laajuutta on tarkistettu kaavaehdotukseen. Kaavaselostukseen on tehty vähäisiä korjauksia kommenttien perusteella. Kaavaselostukseen on tehty vähäisiä korjauksia kommenttien perusteella. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 § kohta 7 viittaa yleiskaavan sisältövaatimuksiin, jossa tulee yleiskaava laadittaessa huomioida muun muassa ympäristöhaittojen vähentäminen. Yleiskaavamerkinnällä ME osoitetaan alueet, joilla on tai joille on tarkoitus sijoittaa kotieläin- tai turkistalouden suuryksikkö. Tällä tarkoitetaan pääasiassa sellaista yksikköä, joka yleensä sijoitetaan etäälle asutuksesta ja jonka ympäristölupa ympäristönsuojeluasetuksen mukaan kuuluu alueellisen ympäristökeskuksen käsiteltäväksi. Ympäristölupakäsittelyn yhteydessä tarkastellaan luvanvaraisen toiminnan ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten tarkastelun katsotaan olevan riittävää ympäristölupakäsittelyn yhteydessä, joten merkintää ei yleiskaavoituksen yhteydessä käytetä osoittamaan uusia kotieläintai turkistalouden suuryksikköjä. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 § kohdat 5 ja 9 viittaavat yleiskaavan sisältövaatimuksiin, jossa tulee yleiskaava laadittaessa huomioida muun muassa mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Ympäristöministeriön laatiman Yleiskaavamerkinnät ja määräykset -oppaan ohjeiden mukaisesti merkinnöillä osoitetaan alueen pääasiallinen käyttötarkoitus. Asuinaluemerkinnällä osoitettu alue voi sisältää myös asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja, alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintialueita, alueen asukkaita palvelevia virkistys ja puistoalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita. Tiiviimmillä taajama-alueilla alueiden tarkempi suunnittelu ratkaistaan asemakaavalla, jolla osoitetaan muun muassa riittävät viheralueet. Yleiskaavalla osoitetaan suuremmat virkistyskäyttöön osoitettavat aluekokonaisuudet. Haja-asutusalueilla kaavanlaatija katsoo, että asuinalueiden ympäristön maa- ja metsätalousalueet tarjoavat riittävästi virkistykseen soveltuvia alueita. Kaavakartalle on merkitty MEmerkinnällä olemassa olevat ympäristöluvan saaneet kotieläintalouden suuryksikön alueet. Ei toimenpiteitä. Sivu 3/16 nro Lähettäjä Mielipide 6. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), 3.4.2014 Kaavaselostuksessa todetaan maisemavaurion korjaustarve. Kaavaselostuksessa todetaan: ”Merkinnällä on osoitettu maisemallisesti jäsentymätön alue arvokkaassa kulttuuriympäristössä. Alue tulee maisemoida kulttuuriympäristön arvoja kunnioittaen.” sekä ”Osayleiskaavassa osoitetaan yksi maisemavaurion korjaustarve, joka sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaassa kulttuuriympäristössä. Merkinnällä on osoitettu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen uudemmat rakennukset. Maisemavaurion korjaustarve ohjaa tarkemman suunnittelun avulla ratkaisemaan rakennetun ja rakentamattoman välisen rajapinnan tärkeässä kulttuuriympäristössä.” Vastine Kartta-aineistosta, kaavamerkinnöistä sekä kaavaselostuksesta on poistettu merkintä ”maisemavaurion korjaustarve”. Toimenpiteet Ks. Mielipide, 2. Ei toimenpiteitä. Kartta-aineistosta, kaavamerkinnöistä sekä kaavaselostuksesta on poistettu merkintä ”maisemavaurion korjaustarve”. Tutkimuskeskuksen ns. laitosaluetta hallitsevat julkisivuiltaan punatiiliset rakennukset (ns. punatiilikampus), niiden taka-alalle sijoittuvat lautaverhotut varastorakennukset sekä tutkimusta palvelevat kevytrakenteiset kasvihuoneet ns. astiakoehallit. Rakennukset ovat Senaatti-kiinteistön hallinnassa ja rakennusten kunnossapidosta vastaa Senaatti kiinteistöt. Peltoalueella olevat kevyet koerakennelmat ovat MTT:n ja voidaan siirtää pois aina kokeiden päätyttyä. Alueelle on mahdollista suunnitella maisemointia kuitenkin niin, että istutukset, käytettävät maakerrokset ja rakennelmat eivät varjosta astiakoehalleissa tehtäviä koejärjestelyjä. Maisemointi ei saa vaikuttaa koetulosten kelpoisuuteen, eikä heikentää tulosten vertailtavuutta aikaisemmin tehtyjen kokeiden tuloksiin. Lysimetrikenttä käsittää maanalaisen betonirakenteisen käytävän ja varaston sekä maanpäällisen teräsrunkoisen verkkohäkin, jonka sisällä on maahan upotettuna 96 kpl lujitemuoviastioita, ns. lysimetrejä. Kenttä kastellaan automaattisella kastelulaitteella, joka kulkee kiskoja pitkin häkin sisällä. Lysimetrikentän avulla tutkitaan ravinteiden kulkeutumista maassa. Kenttä sijaitsee Suomen valtion maalla ja sen on rakennuttanut rakennushallitus (v. 1981). Hoidosta ja kunnossapidosta vastaa tällä hetkellä MTT. Lysimetrikentä lähialueen maisemoinnin suunnittelussa tulee ottaa huomioon uusien istutusten kuten puiden ja pensaiden sekä maisemointiin mahdollisesti käytettävien maakerrosten ja rakennelmien toiminnalliset ominaisuudet. Maisemointi ei saa vaikuttaa lysimetrikentällä tehtävään kokeelliseen maaperätutkimukseen ja eikä heikentää tulosten vertailtavuutta aikaisemmin tehtyjen kokeiden tuloksiin. Suunniteltavista maisemointitoimenpiteistä tulee pyytää peltoalueen koetoimintakäytöstä sekä kasvituotanto- ja maaperätutkimuksesta vastaavien asiantuntijoiden lausunto ennen toimenpiteiden toteuttamista. Maisemahäiriömerkinnällä(!) merkitty alue, joka sijoittuu merkinnällä RKY- ja rasteroinnilla osoitettuun peltoalueeseen, ehdotetaan rajattavaksi suojelualueen (liite 4) mukaisena niin, että lysimetrikenttä ja peltoalue eivät kuulu RKY-alueeseen. Kaavaselostuksen tekstissä (s.33) on luettelo kaava-alueen saastuneista maa-alueista: ”Saastunut maa-alue, Alueen maaperän pilaantuneisuus on tutkittava asemakaavoituksen yhteydessä ja kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Merkinnällä on osoitettu seuraavat kohteet: ... Saastuneiden maa-alueiden kohteen 17 Kasvihuone, toiminnassa tiedot perustuvat maaperän tilan tietojärjestelmän kohteeseen Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) (145120) (15.1.2014). Alueen maaperän tilasta ei ole myöhempää tietoa. Saastuneiden maa-alueiden inventointi on tarkastettu maaperän tilan tietojärjestelmästä ennen kaavaehdotuksen laatimista. 17. Kasvihuone, toiminnassa … Laitosalueelle merkitty kohde 17 (entinen kasvihuone G1) on purettu perustuksineen. Kaikkia alueella toiminnassa olevia kasvihuoneita ei ole merkitty luetteloon. Luettelosta puuttuvat toiminnassa olevat Vitrinian kasvihuoneet (III rakennusvaiheen 4 erillistä huonetta R-talon yhteydessä) ja Boreal Kasvinjalostus Oy:n käytössä olevat kasvihuoneet osoitteessa Myllytie 10 (puuttuvat merkitty liitteen 2 kaavakuvaan). Sivu 4/16 nro Lähettäjä Mielipide Kaavaselostuksen tekstissä (s. 31) on lueteltu suojeltavat rakennukset tai rakennusryhmät: ”Suojeltava rakennus tai rakennusryhmä: Kohde on rakennetun kulttuuriympäristön kannalta merkittävä. Merkinnällä on osoitettu rakennusja kulttuurihistorialliset kohteet, joiden purkaminen on maankäyttö- ja rakennuslain 41§ 2 mom:n nojalla kielletty. Rakennuksessa suoritettavissa muutos-, korjaus- ja laajennustoimenpiteissä on huomioitava kohteen rakennus- ja kulttuurihistorialliset piirteet. Kaavakartalla esitetty numerointi viittaa alla olevaan kohdeluetteloon. Merkinnällä on osoitettu seuraavat kohteet: 10. Meijeri Vastine Jokioisten kartano rakennuksineen ja puistoineen ja Ojasin entinen kappalaisenpappila on suojeltu (2.12.1993) valtion rakennusten suojelusta annetulla asetuksella (480/85)”. Kaavakartan kohdeluettelossa olevien kohteiden suojelu perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 41§ 2 momenttiin. Eri tavoin suojellut rakennukset tai rakennusryhmät pyritään merkitsemään kaavakarttaan siten, että myös suojelutapa näkyy kaavamerkinnöissä. Suojellut kohteet on kaavakartan lisäksi esitetty kaavaselostuksen liitekartoilla. 50. Inki 61. Inkilä 62. Jokilääni 64. Kirjasto 66. Koivula Toimenpiteet Kartanon alueen suojelumerkinnät on tarkastettu käyttäen lähteenä julkaisua Jokioisten kunnan rakennusinventointi (Hämeen ympäristökeskus 2009) ja museoviraston rekisteriportaalia sekä muistutuksen liitteenä olevaa karttaa. Kartta-aineistoon, kaavaselostukseen ja kaavaselostuksen liitteisiin on merkitty suojellut rakennukset ja rakennusryhmät. Jokioisten kartano rakennuksineen ja puistoineen ja Ojasin entinen kappalaisenpappila on suojeltu (2.12.1993) valtion rakennusten suojelusta annetulla asetuksella (480/85)”. Suojelupäätöksessä suojellut rakennukset ja rakennusryhmät on merkitty kaavakarttaan aluemerkinnällä sk/sm Valtioneuvoston asetuksella suojeltu rakennusryhmä/Inventoimaton muinaismuistoalue. 69. Mesikämmen 70. Metsänvartijan torppa 71. Miinan koulu 72. Naulamuseo 73. Nirppa 76. Pappilamuseo 77. Pehtoori 81. Puupenni 82. Puustelli (majatalo) 86. Sahamäki Kaavaselostukseen on lisätty liite, jossa osoitetaan tarkemmin Jokioisten kartanon alueen suojellut kohteet. 89. Sireenikallio 91. Tehtaanjohtajan talo 95. Vanha apteekintalo 100. Rehtijärven kartano Luettelossa on mainittu suojelluista valtion rakennuksista kohde nro 10 Meijeri. Luettelosta puuttuvat historiallisen kartanonalueen suojellut rakennuskohteet. Rakennuskohteiden sijainti ja niiden suojelua koskevat erittelyt annettu liitteissä 3 ja 4. Kirkkotien varteen valtion hallinnassa olevien peltoalueiden läheisyyteen merkityt uudet asuinalueet (merkitty tunnuksella AP/s). Alueet Kirkkotien molemmilla puolilla ulottuvat kaavaehdotuksen rajauksen mukaisesti osittain valtion peltoalueille. Aluetta ei tulisi osoittaa asuntorakentamiseen, koska asuntoalueet ulottuvat myös valtion hallinnassa olevalle tutkimuspeltoalueelle. Mielipiteessä viitattujen aluevarausten laajuutta on tarkistettu kaavaehdotukseen. Mielipiteessä viitattujen aluevarausten laajuutta on tarkistettu kaavaehdotukseen.. Sivu 5/16 nro Lähettäjä Mielipide 7. Jyrki Lehtinen AP-alue Särkilammen pohjoispuolella toivotaan muutettavaksi AP/TY -alueeksi. 8. Autopeltikorjaamo P Kauppi Muistutuksena on lähetetty tiedot maaperän tilasta koskien autokorjaamon P Kauppi toimintaa, osoitteessa Jokitie 12. 9. Uusioaines Oy, 22.4.2014 Forssan puolella tuo meidän alue on merkitty asemakaavaan T/kem merkein. Eli teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Kem-kohta tulee Fingridin myötä. Varmasti pitäisi olla sama Jokioisten puolellakin tai ainakin T. 10. Pauli Sillman, 19.5.2014 Minulla on Hakalankuja 2 osoitteessa mökki. Sinne on rakennettu ja käytössä vesi- ja viemäriverkosto. Esitän että alue muutettaisiin kaavassa asuinkäyttöön. Nyt alue on määritelty maatalousmaaksi. Merkintä on nyt rm. Mökki kuuluu samaan alueeseen asuntoni kanssa vieressä osoitteessa Hakalantie 4. Olen ostanut alueen valtion Senaatti kiinteistöiltä. Alueen käyttötarkoitus on muuttunut, kun alue on tullut yksityiseen käyttöön. Alue sopisi asuinkäyttöön hyvin koska se liittyisi nykyiseen asuinalueeseen ja Humppilantien toisellakin puolella on asuinkäytössä oleva paritalo. Muutoksella ei ole nykyiseen verrattuna ympäristövaikutusta. Kunta hyötyisi saamalla myöhemmin mahdollisesti uusia veronmaksajia ja lisäksi tulisi kiinteistövero. Samoin kunta saa paremman hyödyn putkiliittymistä ja muusta infrastruktuurista. Alue vielä sijaitsee lähellä kunnan keskustaa, joten myöhemmin alue varmaan olisi kiinnostava asukkaiden kannaltakin. Myös MTT:n työntekijöiden kannalta alue on kiinnostava läheisyyden takia. Vastine Kaavakarttaan Särkilammen pohjoispuolen alueen merkintä AP on muutettu AP/TY alueeksi. Kaavamääräyksessä on huomioitu alueen sijoittuminen pohjavesialueelle. Toimenpiteet Maaperän tila -raportti on osayleiskaavassa esitetyn merkinnän mukainen. Ei aiheuta muutosta osayleiskaavaluonnokseen. Mielipiteessä viitattu alue on merkitty kaavaehdotukseen Teollisuusja varastoalueena T. Ei toimenpiteitä. Mielipiteessä mainitun kiinteistön käyttötarkoitus on muutettu kaavaehdotukseen pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP). Kaavakarttaan Särkilammen pohjoispuolen alueen merkintä AP on muutettu AP/TY alueeksi. Kaavamääräyksessä on huomioitu alueen sijoittuminen pohjavesialueelle. Kaavakarttaa on tarkistettu mielipiteen perusteella. Mielipiteessä mainitun kiinteistön käyttötarkoitus on muutettu kaavaehdotukseen pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP). Sivu 6/16 KESKUSTAN JA LÄHIYMPÄRISTÖN OSAYLEISKAAVA ALOITUS- JA VALMISTELUVAIHEESSA NÄHTÄVILLE ASETETTUUN AINEISTOON LIITTYEN ANNETUT LAUSUNNOT (OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OSAYLEISKAAVALUONNOS, OSAYLEISKAAVASELOSTUS) NÄHTÄVILLÄOLOAIKA: 3.3.2014 - 4.4.2014 LAUSUNNOT (10 kpl) nro Lausunnon antaja Lausunto Vastine Toimenpiteet 1. Kanta-Hämeen pelastuslaitos, 4.3.2014 Jokioisten kunnan tekninen lautakunta pyytää pelastusviranomaisen lausuntoa Jokioisten keskustan ja lähiympäristön osayleiskaavan kaavaluonnoksesta. Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. Uusien alueiden sähkönjakelu pyritään toteuttamaan pääsääntöisesti maakaapeleilla rakentuvien katureittien mukaisesti. Vanhojen alueiden muutokset ja laajennukset toteutetaan tapauskohtaisesti vanhan verkon kunto ja käyttöikä huomioon ottaen. Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. Osayleiskaava-alueella sijaitsee Elenia Oy:n 20kV ja 0,4kV ilmajohtoja ja maakaapeleita sekä pylväsmuuntamoita ja puistomuuntamoita suuntaa-antavan liitekartan mukaisesti. Myöhemmin alueen asemakaavoituksen yhteydessä tulee 20kV ilmajohdolle ensisijaisesti varata 10 m johtoalue kaavaan niiltä osin kuin se on mahdollista. Elenia Oy lausuu tarkemmin mm. eri alueille tarvittavista muuntamoiden tilavarauksista tarkempien aluekohtaisten asemakaavasuunnitelmien perusteella. Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. Mahdollisista ylimääräisistä johtomuutoksista aiheutuvat lisäkustannukset laskutetaan työn tilaajalta. Rakentamisesta aiheutuvat kustannukset ja aikataulu on sovittava tapauskohtaisesti ennen työn aloitusta (maastokatselmus, tarjous-/tilausmenettely). Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. Elenia Oy:llä ei ole muuta huomauttamista rakennuskaavaan ja esitettyihin maankäyttöratkaisuihin. Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. Forssan Vieremän alueelta alkava yhtenäinen pohjavesialue jatkuu Jokioisten puolelle osayleiskaava-alueelle. Pohjavesialueen kartoissa alueet on nimetty Forssan puolella Vieremän pohjavesialueeksi ja Jokioisten puolella Särkilampi A - ja B -alueiksi. Pohjavesialueelle on eroteltu erillisiä pohjaveden muodostumisalueita. Forssan kaupungin vesijohtovesi tulee kokonaisuudessaan Vieremän ja Linikkalanlammin vedenottamoilta, jotka sijaitsevat tällä yhtenäisellä pohjavesialueella. Kaava-alueella olevan Särkilampi B -alueen pohjaveden pinta on korkeammalla kuin Vieremän pohjavesialueella. Kaikkia pohjavesialueella jo olevia riskitoimintoja tai saastuneita alueita tulee tarkastella kriittisesti. Tämän vuoksi pohjavesialueelle ei tulisi osoittaa uutta maankäyttöä ja mahdollistaa kaavoituksen kautta uusia syntyviä riskejä. Pohjavesialueelle osoitettu uusi maan käyttö on aina riski. Tämän vuoksi pohjavesialueen kaavamääräys, ettei alueella ole sallittua sellainen toiminta, joka saattaa vaarantaa pohjaveden laadun ja määrän, on ristiriidassa alueelle osoitetun uuden maankäytön kanssa. Etenkään pv-2 alueen sisälle esitetty asuinalueen laajeneminen ei ole vedenottamon kannalta viisasta. Pohjavesialueella olevat nykyiset riskikohteet tulisi hoitaa siten, ettei pohjaveden otolle aiheudu vaaraa tai haittaa ja tämä tulisi esittää kaavamääräyksissä. Pohjavesialueelle osoitettavan uuden toiminnan kaavamerkinnässä AP/TY on huomioitu toiminnon sijoittuminen pohjavesialueelle. Pohjavesialueelle osoitettavien pääasiallisten käyttötarkoitusten kaavamerkinnöissä on huomioitu toimintojen sijoittuminen pohjavesialueelle. Särkilammin ympäristöön sijoittuvien toimintojen alueet on tarkemmin rajattu kaavakartassa todellisen nykyisen käytön mukaiseksi. Pohjavesialueelle osoitettavan uuden toiminnan kaavamerkinnässä AP/TY on huomioitu toiminnon sijoittuminen pohjavesialueelle. Pohjavesialueelle osoitettavien pääasiallisten käyttötarkoitusten kaavamerkinnöissä on huomioitu toimintojen sijoittuminen pohjavesialueelle. Särkilammin ympäristöön sijoittuvien toimintojen alueet on tarkemmin rajattu kaavakartassa todellisen nykyisen käytön mukaiseksi. Kaavassa osoitettuja saastuneita maa-alueita, jotka sijoittuvat pohjavesialueelle, ei välttämättä koskaan asemakaavoiteta. Tämän takia merkintää tulisi muuttaa siten, että siinä otetaan kantaa riskien poistamiseen alueelta muillakin tavoilla kuin asemakaavoituksen yhteydessä. Merkintään tulisi lisätä, että saastuneet maa-alueet eivät saa heikentää pohjaveden laatua eikä aiheuttaa riskejä pohjaveden ottamiselle. Saa – merkintää on täydennetty siten, että pilaantuneen maa-alueen tarkastaminen huomioidaan myös asemakaavoittamattomilla alueilla. Saa – merkintää on täydennetty siten, että pilaantuneen maa-alueen tarkastaminen huomioidaan myös asemakaavoittamattomilla alueilla. Tutustuttuani yleiskaavan luonnosvaiheen aineistoon totean, ettei pelastusviranomaisella ole huomautettavaa kaavaluonnoksen periaatteista ja tavoitteista. Merkittäviä kaavatyön tavoitteita ovat nykyisen yhdyskuntarakenteen tiivistäminen sekä uusien asuin- ja työpaikka-alueiden löytäminen. Suunnitellun mukainen maankäyttö ei sijoitu pelastustoimen toimintavalmiuden kannalta ongelmallisesti (Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje, SM julkaisuja 21/2012). Tavoite mahdollistaa myös kunnallistekniikan kehittämisen mukaan lukien kunnan vastuulla oleva sammutusvesihuolto. Tämä lausunto perustuu Sweco Ympäristö Oy:n (Airix Ympäristö Oy) laatimiin ja 11.12.2014 päivättyihin osayleiskaavaluonnokseen ja sen selostukseen sekä muuhun luonnosvaiheen aineistoon. 2. 3. Elenia Oy, 1.4.2014 Forssan kaupunginhallitus, 7.4.2014 Sivu 7/16 nro Lausunnon antaja Lausunto Vastine Toimenpiteet Myös määräykseen pv-1 tulisi lisätä pv-2 alueella oleva teksti liikenne alueista: Liikennealueet tulee suunnitella siten, että liikenteen ja tienpidon mahdolliset haitat pohjaveden laadulle voidaan välttää. Suojaus koskee myös valtatietä 2, jonka suunnittelusta ja suojaamisesta vastaa Uudenmaan ELY -keskus. Pv-1 määräykseen lisätty teksti ”Liikennealueet ja väylät tulee suunnitella siten, että liikenteen ja tienpidon mahdolliset haitat pohjaveden laadulle voidaan välttää”. Pv-1 määräykseen lisätty teksti ”Liikennealueet ja -väylät tulee suunnitella siten, että liikenteen ja tienpidon mahdolliset haitat pohjaveden laadulle voidaan välttää”. Kaavassa tulee myös ottaa huomioon Länsi-Suomen vesioikeudenpäätös DN:o 32/32 1071, jossa on määritelty Särkilammin pohjavedenottamon lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet toimintarajoituksineen. Kaavaluonnoksessa on otettu huomioon Särkilammin pohjavedenottamon lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet toimintarajoituksineen. Ei toimenpiteitä. Lausunnossa viitattu alue on merkitty kaavaehdotukseen Teollisuus- ja varastoalueena T. Kaavakarttaa on tarkistettu lausunnon perusteella. Alueen pohjoiskulmaan osoitettu TP -alue tulisi rajata pois, koska se on valtakunnan sähköverkon johto aluetta. Lausunnossa viitatun alueen rajausta on muutettu. Rajauksessa on otettu huomioon Fingridin Oyj:n olemassa ja suunnitteilla olevat voimajohdot suojaetäisyyksineen. Kaavakarttaa on tarkistettu lausunnon perusteella. Yleiskaavassa tulisi ottaa kantaa Fostrassa esitettyyn ratalinjaukseen. Vaikka rataa ei kaavassa osoitettaisikaan varsinaisena merkintänä, on tarkistettava, että sen sijoittaminen on mahdollista myöhäisemmässä vaiheessa. Yleiskaavassa rata voidaan esittää esim. selvitettävänä asiana. Osayleiskaavassa osoitettu maankäyttö mahdollistaa Fostrassa esitetyn ratalinjan tarvittaessa vaikka ratalinjaa ei erikseen esitetä osayleiskaavassa. Ei toimenpiteitä. Forssan kaupungin ja Jokioisten kunnan rakennetut ja kaavoitetut alueet liittyvät suoraan toisiinsa. Tämän tulisi näkyä mm. liikenneselvityksessä. Liikenneselvityksen tuleviin liikennemääriin vaikuttavat myös Forssan kaupungin alueella olevat maankäytön varaukset, esim. Kiimassuo -osayleiskaavan alueet. Kaavassa osoitetun toiminnan toteutuessa osa lisääntyvästä liikenteestä tulee suuntautumaan Jokioisten suuntaan tai sieltä suunnasta, ja tämä tulisi huomioida liikenneselvityksessä. Forssan seudulla on tehty useita liikenneselvityksiä ja – suunnitelmia joissa on otettu huomioon myös tulevaisuuden kehityssuuntia. Kaavaselostuksen luetteloa aikaisemmin laadituista selvityksistä on täydennetty liikenneselvitysten osalta. Pohjakarttatiedoista puuttuu Forssan, Tammelan ja Jokioisten rajapiste, jolla on Hirvilähde ja rakennuksia. Alue on osoitettu M alueeksi. Myös asumiseen liittyvä merkintä tulisi esittää, koska Forssan lähin tuulivoimala sijoittuu n. 800 metrin päähän tästä rakennuksesta. Osayleiskaavakarttaan on merkitty Forssan, Tammelan ja Jokioisten rajapiste sekä rajapisteen läheisyydessä sijaitseva asuminen AP-alueena. Osayleiskaavakarttaan on merkitty Forssan, Tammelan ja Jokioisten rajapiste sekä rajapisteen läheisyydessä sijaitseva asuminen APalueena. Jokioisten kunnan tekninen lautakunta on pyytänyt Tammelan kunnalta lausuntoa koskien Jokioisten keskustan ja lähiympäristön osayleiskaavan kaavaluonnosta. Lausunto on pyydetty toimittamaan 4.4.2014 mennessä. Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. Forssan länsirajalla Uusioaines Oy:n aluetta jatkava alue Jokioisten kunnan puolella on osoitettu TP alueeksi (työpaikka-alue). Alueelle voidaan rakentaa toimisto- ja palvelutyöpaikkarakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta siihen liittyvine varasto ja myymälätiloineen. Alueelle voidaan sijoittaa toimintaan liittyvää asumista. Forssan puolella alue on asemakaavassa T/kemalueena. Olisi luontevaa jatkaa aluetta Jokioistenkin puolella T-merkinnällä (Teollisuus- ja varastoalue), koska alueelle jo sijoittuu Uusioaines Oy:n toimintojen laajennusalueita. 4. Tammelan kunnanhallitus, 7.4.2014 Osayleiskaava kattaa Jokioisten keskusta lisäksi sen lähialueita kuten valtatien 10 ja Tammelan kunnan välisen alueen. Tälle alueelle ei kuitenkaan ole osoitettu uusia toi min to ja, vaan kaavoitus on näiltä osin nykytilanteen toteava säilyttäen alueen maa- ja metsätalouteen käytettävänä haja-asutusalueena. Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa Jokioisten keskustan ja lähiympäristön osa yleiskaavaluonnoksesta. Sivu 8/16 nro Lausunnon antaja Lausunto Vastine Toimenpiteet 5. Hämeen liiton maakuntahallitus, 7.4.2014 Vahvistettavana oleva Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava sisältää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kaupan mitoituksen ja alueellisen sijoittamisen. Jokioisten keskustatoimintojen( C ) alueelle voi sijoittaa yhteensä kaksi yksikkökooltaan enintään 10 000 kerrosneliömetrin vähittäiskaupan suuryksikköä. Jokioisten keskusta-alue sijoittuu lisäksi seutukeskuksen palveluvyöhykkeelle (Cvkm). Tilaa vaativa kaupan osalta em. alaraja on 10 001 kerrosneliömetriä. Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. Jokioisten keskusta ja sen itäpuoliset alueet sekä valtateiden 10 ja 2 varret kuuluvat kehitettävään Helsinki-Forssa-Pori liikennekäytävään. Osayleiskaavan luonnoksessa elinkeinotoimintojen alueet T ja TP painottuvat Jokioinen – Forssa maantien ja Murrokulman tien väliselle alueelle vt 10:n eteläpuolelle. Vahvistetussa maakuntakaavassa painopiste on ollut enemmän vt 10:n varrella Jokioisten ja Forssan raja-alueella. Muutosta voidaan pitää perusteltuna. Ratkaisu mahdollistaa mm. vt 10:n eteläpuoliset liikennejärjestelyt rinnakkaistieyhteyksineen. Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. Eritasoliittymiin varautuminen maankäytöllisesti on perusteltua ja mahdollistaa liittymäjärjestelyjen kehittämisen vaiheittain. Jatkossa valtatien 10 eteläpuolisten alueiden liikenne- ja liittymäjärjestelyjä ja niiden vaiheistamista on tarpeellista selvittää vielä nyt tehtyä tarkemmin. Rinnakkaistiejärjestely luo edellytykset valtatien eteläpuoleisen työpaikka-alueen toteuttamiselle tulevaisuudessa. Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. Pellilänsuo on vahvistetussa maakuntakaavassa osoitettu SL-merkinnällä. Yleiskaavaluonnoksessa se on osoitettu maa- ja metsätalousalueena M. Pellilänsuo on merkitty kaavakartalle luonnonsuojelualueena (SL). Pellilänsuo on merkitty kaavakartalle luonnonsuojelualueena (SL). Suunnittelualuetta koskeviin liikenteellisiin selvityksiin tulee lisätä Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, joka valmistui alkuvuodesta 2014. Kaavaselostuksen aikaisemmin laadittuihin selvityksiin on lisätty Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma (2014). Kaavaselostuksen aikaisemmin laadittuihin selvityksiin on lisätty Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma (2014). Selostuksen sivulla 27 olevassa taulukossa ”Jokioisten rakennusmäärät vuosina 1998–2011” on yksikkövirhe, taulukossa esitetään huoneistojen lukumäärät, ei talojen määriä. Selostuksen sivulla 27 olevan taulukon ”Jokioisten rakennusmäärät vuosina 1998–2011” yksikkö on vaihdettu asuinhuoneistoksi. Selostuksen sivulla 27 olevan taulukon ”Jokioisten rakennusmäärät vuosina 1998– 2011” yksikkö on vaihdettu asuinhuoneistoksi. Osayleiskaavamääräyksissä on koko yleiskaava-alue todettu olevan MRL:n 16 §:n 3 momentin tarkoittamaa suunnittelutarvealuetta. Jokioisten kunnan rakennusjärjestystä 2012 uusittaessa rakennusjärjestyksestä poistettiin karttapohjaiset suunnittelutarvealueet. Suunnittelutarveratkaisun tarpeellisuus on nyt ratkaistu tapauskohtaisesti. Tämä menettely on toiminut hyvin ja jatkossa oikeusvaikutteinen osayleiskaava vielä lisäohjeistaa suunnittelutarveratkaisuharkintaa. Ympäristölautakunta katsoo, että koko osayleiskaava-alueen määrääminen suunnittelutarvealueeksi on tarpeeton. Osayleiskaavamääräys suunnittelutarvealueesta on poistettu kaavamerkinnöistä ja kaavaselostuksesta. Osayleiskaavamääräys suunnittelutarvealueesta on poistettu kaavamerkinnöistä ja kaavaselostuksesta. Kaikkia rakennettuja rakennuspaikkoja ei ole merkitty AP/AM -kaavamerkinnällä. Tunnetut olemassa olevat rakennetut rakennuspaikat on merkitty kaavakarttaan AP tai AM – kaavamerkinnällä. Tunnetut olemassa olevat rakennetut rakennuspaikat on merkitty kaavakarttaan AP tai AM – kaavamerkinnällä. Rehtijärven vedenottamoa ja Lamminhaan muuntoasemaa ei ole huomioitu kaavamerkinnällä. Rehtijärven vedenottamo ja Lamminhaan muuntoasema merkitty yleiskaavaan ET – alueina. Lamminhaan muuntoasemalle johtavat sähkölinjat merkitty yleiskaavakarttaan. Rehtijärven vedenottamo ja Lamminhaan muuntoasema merkitty yleiskaavaan ET – alueina. Lamminhaan muuntoasemalle johtavat sähkölinjat merkitty yleiskaavakarttaan. Intalankartanon viereinen SL –merkintä Yleiskaavakartasta on poistettu Intalankartanon viereinen ylimääräinen SL-merkintä. Yleiskaavakartasta on poistettu Intalankartanon viereinen ylimääräinen SL-merkintä. ABC – huoltoaseman ja Kalevan tilan talouskeskukselle kaavamerkintä Yleiskaavakarttaan on lisätty merkintä LH ABCkylmäasemalle sekä merkintä AM Kalevan tilan talouskeskukselle. Yleiskaavakarttaan on lisätty merkintä LH ABCkylmäasemalle sekä merkintä AM Kalevan tilan talouskeskukselle. 6. Jokioisten kunnan ympäristölautakunta, 10.4.2014 Sivu 9/16 nro 7. Lausunnon antaja Museovirasto, 15.4.2014 Lausunto Vastine Toimenpiteet luo 9, Pellilän puro, kaavakartan merkintä puuttuu Kaavakarttaan on lisätty alue ja merkintä luo-9, Pellilän puro. Kaavakarttaan on lisätty alue ja merkintä luo-9, Pellilän puro. kaikkia kaavaselostuksessa lueteltuja suojeltavia rakennuksia tai rakennusryhmiä ei ole kaavakartassa esitetty Kaavaluonnoksessa suojelukohteet oli esitetty tarkemmin kaavaselostuksen liitekartoissa 6 a ja 6 b. Kaavakarttaan on merkitty erikseen kaikki kaavaselostuksessa ja sen liitteissä luetellut suojellut rakennukset ja rakennusryhmät. Lamminkylän VU-1 -alue rajattava todellisen toiminta-alueen mukaiseksi Lamminkylän VU-1 – alueen rajaus on muutettu kaavakartalle todellisen toiminnan mukaiseksi. Lamminkylän VU-1 – alueen rajaus on muutettu kaavakartalle todellisen toiminnan mukaiseksi. Minkiön Nivan P -alueen muuttaminen AP –alueeksi Minkiön Nivan P-alue on muutettu AP-alueeksi kaavakartalla. Minkiön Nivan P-alue on muutettu AP-alueeksi kaavakartalla. Selkäimen alue asemakaavan rajausten ja merkintöjen mukaiseksi Selkäimen alueen asuinalueiden rajaukset on muutettu kaavakartalle asemakaavan mukaiseksi. Selkäimen alueen asuinalueiden rajaukset on muutettu kaavakartalle asemakaavan mukaiseksi. Mikkolan tilan talouskeskus AM –alueeksi Mikkolan tilan talouskeskus on merkitty kaavakartalle AM-alueena. Mikkolan tilan talouskeskus on merkitty kaavakartalle AMalueena. Kaavaselostuksessa liitteineen on käsitelty Jokioisten rikkaan rakennuskulttuurin tärkeimmät kohteet ja maisema-alueet. Selostusta on täydennettävä vielä tiedolla siitä, että Jokioisten kartano rakennuksineen ja puistoineen ja Ojasin entinen kappalaisenpappila on suojeltu (2.12.1993) valtion rakennusten suojelusta annetulla asetuksella (480/85). Päätökseen liittyy aluerajaus sekä kohdeluettelo suojelluista rakennuksista. Lisäksi päätöksessä on luettelo saman päätöksen nojalla alueella sijaitsevista varjelluista rakennuksista. Tiedot päätöksestä karttoineen on saatavissa Museovirastosta. Tieto asetussuojelusta on myös vietävä kaavakarttaan. Kaavaselostukseen kappaleeseen 1.13 Kulttuuriympäristö on lisätty teksti ” Jokioisten kartano rakennuksineen ja puistoineen ja Ojasin entinen kappalaisenpappila on suojeltu (2.12.1993) valtion rakennusten suojelusta annetulla asetuksella (480/85)”. Suojelupäätöksessä suojellut rakennukset ja rakennusryhmät on merkitty kaavakarttaan kaavamerkinnällä sk/sm Valtioneuvoston asetuksella suojeltu rakennusryhmä/Inventoimaton muinaismuistoalue. Kaavaselostukseen kappaleeseen 1.13 Kulttuuriympäristö on lisätty teksti ” Jokioisten kartano rakennuksineen ja puistoineen ja Ojasin entinen kappalaisenpappila on suojeltu (2.12.1993) valtion rakennusten suojelusta annetulla asetuksella (480/85)”. Suojelupäätöksessä suojellut rakennukset ja rakennusryhmät on merkitty kaavakarttaan kaavamerkinnällä sk/sm Valtioneuvoston asetuksella suojeltu rakennusryhmä/Inventoimaton muinaismuistoalue. Osayleiskaavaluonnoksessa on Jokioisten kartanon länsipuolelle, RKY -alueelle, merkitty laaja AP/s -alue. Lisäksi tämän alueen pohjoispuolella, Jokioisten kirkon ja hautausmaan kupeessa on AP -alue. Molemmat alueet sijoittuvat joko valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön tai sen rajalle. Museovirasto ei puolla kummankaan alueen varaamista osayleiskaavaan pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Nämä alueet on kaavaehdotukseen muutettava M ja MT alueiksi. Kaavakarttaa on tarkistettu lausunnon perusteella. Kaavakarttaa on tarkistettu lausunnon perusteella. Sivu 10/16 nro Lausunnon antaja Lausunto Vastine Toimenpiteet Sen lisäksi, että Jokioisten kartano kuuluu RKY -alueeseen, voidaan sen aluetta tai osia siitä pitää muinaisjäännösalueena: Kartanon alueen mahdollisesta merkityksestä muinaisjäännösalueena on lisätty maininta kaavaselostuksen kappaleeseen 1.10 Historia ja sen alalukuihin. Jokioisten kartanon alue on merkitty kaavakartalle alueen erityisominaisuuksia ilmaisevalla aluerajauksella ja merkinnällä sk/sm Valtioneuvoston asetuksella suojeltu rakennusryhmä/Inventoimaton muinaismuistoalue. Ei toimenpiteitä. 2. Kartanon puisto on alkuaan 1600-luvulta. Se, mitä tuolta ja seuraavalta vuosisadalta puistossa on jäljellä, ratkaisee sen merkityksen tässä yhteydessä. Tarvittaessa puiston tarkka historia ja alkuperäisyys tulee selvittää. Jokioisten kartano rakennuksineen ja puistoineen ja Ojasin entinen kappalaisenpappila on suojeltu (2.12.1993) valtion rakennusten suojelusta annetulla asetuksella (480/85)”. Tieto asetussuojelusta on viety kaavakarttaan aluerajauksella ja merkinnällä sk/sm Valtioneuvoston asetuksella suojeltu rakennusryhmä/Inventoimaton muinaismuistoalue. Yleiskaavassa ei osoiteta kartanon alueelle uutta käyttötarkoitusta. Kaavanlaatija katsoo, että suojelumerkinnät ovat yleiskaavassa riittävät. Ei toimenpiteitä. 3. Joka tapauksessa kartanon puistometsässä sijaitseva maaherra von Willebrandin ja hänen vaimonsa hauta muistomerkkeineen on muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Kaavan se pitää merkitä sellaisena, ja kohdemerkintä on sille sopiva. Hautamuistomerkin tarkka sijaintipaikka tulee selvittää ja toimittaa sijaintitiedot koordinaatteineen Museovirastoon, koska muinaisjäännös on tallennettava myös muinaisjäännösrekisteriin. Maaherra von Willebrandin ja hänen vaimonsa hauta muistomerkkeineen on merkitty kaavakarttaan kohdemerkinnällä SM Muinaismuistokohde. Hautamuistomerkin tarkka sijaintipaikka on toimitettu Museovirastoon. Maaherra von Willebrandin ja hänen vaimonsa hauta muistomerkkeineen on merkitty kaavakarttaan kohdemerkinnällä SM Muinaismuistokohde. Hautamuistomerkin tarkka sijaintipaikka on toimitettu Museovirastoon. Huomioitavaa muista muinaisjäännöksistä: Kaavakartalta on poistettu merkintä SM/ Muinaismuistokohde Rehtijärven, Peltolan ja Ojasin alueilta. Rehtijärven kyläpaikka, Peltolan kivikautinen asuinpaikka ja Ojasin historiallinen kyläpaikka on merkitty kaavakarttaan pistekatkoviivalla ja erikoisominaisuutta merkitsevällä merkinnällä sm-1 Muinaismuistoalue/ Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen/alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Muinaisjäännöksen laajuus tulee selvittää Pirkanmaan maakuntamuseosta tai Museovirastosta. Kaavakartalta on poistettu merkintä SM/ Muinaismuistokohde Rehtijärven, Peltolan ja Ojasin alueilta. Rehtijärven kyläpaikka, Peltolan kivikautinen asuinpaikka ja Ojasin historiallinen kyläpaikka on merkitty kaavakarttaan pistekatkoviivalla ja erikoisominaisuutta merkitsevällä merkinnällä sm-1 Muinaismuistoalue/ Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen/alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Muinaisjäännöksen laajuus tulee selvittää Pirkanmaan maakuntamuseosta tai Museovirastosta. 1. Kartano muodostettiin kahdesta kylästä, Hyrsylästä ja Nivasta, joissa 1500-luvulla, kartanon perustamisen aikaan, oli yhteensä yhdeksän taloa. Jostain syystä vuoden 2005 historiallisen ajan muinaisjäännösinventoinnin yhteydessä noiden kylien sijaintipaikkoja ei ole selvitetty eikä kartanon aluetta tutkittu kartta-analyysein tai paikan päällä arvioiden. Rehtijärvi (Recteierffui/Rectjerfvi) -nimisen kylänpaikan (100000530, tunnus muinaisjäännösrekisterissä) sanotaan kaavaselostuksessa sijaitsevan niin lähellä suunnittelualuetta, että se on huomioitu. Todellisuudessa tuo muinaisjäännös ulottuu kaava-alueelle, sen pohjoisimpaan nurkkaan. Näin ollen muinaisjäännös tulee merkitä myös kaavaan. Paras tapa sen merkitsemiseen on aluerajauksen mukainen alueen osamerkintä pistekatkoviivalla ja erikoisominaisuutta ilmaisevalla merkinnällä sm. Samaa aluerajaukseen perustuvaa merkintätapaa tulee käyttää myös Peltolan kivikautisen asuinpaikan (1000005171) ja Ojasin (Ohias/Oyis) historiallisen kylänpaikan (1000005302) kohdalla. Nuo muinaisjäännökset ovat niin laajoja, ettei kohdemerkintä riitä niiden suojeluun. Erityisen tärkeä tämä merkintätapa on Ojasin kylänpaikan jäljellä olevalle osalle, joka kuuluu lisäksi RKY -alueeseen. Kaavaluonnoksessa muinaisjäännösalueelle ulottuu pientalovaltaista asuntoaluetta AP sekä julkisten palvelujen ja hallinnon alue PY. Kun keskellä muinaisjäännösaluetta lisäksi sijaitsee Jokioisten enti–nen kappalaisenpappila ja nykyinen pappilamuseo, uutta rakentamista paikalle ei voida sallia. Alueen osa -merkintään liitetään määräys: ”Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.” Jos halutaan vielä erikseen mainita metsänhoitotoimet, on kiellettävä myös kantojen nosto eikä vain äestystä (vrt. kaavaselostuksen sivu 32 ja kaavamerkinnät ja määräykset). Sivu 11/16 nro Lausunnon antaja Lausunto Vastine Toimenpiteet Minkiö (Mingiö/Mingios) (1000005300) ja Pellilä (Pällila) (1000005303) -nimiset historialliset kylänpaikat on merkitty kaavaluonnokseen kohdemerkinnällä SM kiinteinä muinaisjäännöksinä, kun ne todellisuudessa ovat Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännösrekisterissä kulttuuriperintökohteita, jotka eivät ole muinaismuistolain rauhoittamia. Tällaisia kohteita, tässä tapauksessa edelleen asuttuja vanhoja kylätontteja, suojellaan maankäyttö- ja rakennuslain keinoin. Käytettävissä olevia merkintöjä ovat esim. S (Suojelualue), /s (Alue, jolla ympäristö säilytetään) ja osa-alueen erityisominaisuuksien rasteri- ja viivamerkintä (Alue, jolla säilytettäviä ympäristöarvoja tai Suojeltava alueen osa). Merkintään liitetään esim. määräys ” Alueella olevat asutushistorialliset rakenteet on säilytettävä. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto”. Kaavakartalta on poistettu merkintä SM/ Muinaismuistokohde Minkiön ja Pellilän alueelta. Minkiö ja Pellilä nimiset historialliset kyläpaikat on merkitty kaavaluonnokseen merkinnällä AP/s Pientalovaltainen asuntoalue, joka sijaitsee historiallisella kylänpaikalla/ Aluetta asemakaavoitettaessa ja asemakaavaa muutettaessa on varmistettava kulttuurihistoriallisten ja rakennushistoriallisten arvojen säilyminen. Alueella olevat asutushistorialliset rakenteet on säilytettävä. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Kaavakartalta on poistettu merkintä SM/ Muinaismuistokohde Minkiön ja Pellilän alueelta. Minkiö ja Pellilä nimiset historialliset kyläpaikat on merkitty kaavaluonnokseen merkinnällä AP/s Pientalovaltainen asuntoalue, joka sijaitsee historiallisella kylänpaikalla/ Aluetta asemakaavoitettaessa ja asemakaavaa muutettaessa on varmistettava kulttuurihistoriallisten ja rakennushistoriallisten arvojen säilyminen. Alueella olevat asutushistorialliset rakenteet on säilytettävä. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Kaavaselostuksen sivulla 2, luvussa 1.3 Laaditut selvitykset ja liiteasiakirjat kappaleen 1.3.2 Aikaisemmin laaditut selvitykset kohdassa Muuta on edelleen huolimattomuutta muinaisjäännösinventointien suhteen: Kaavaselostuksen luvun 1.3.2 Aikaisemmin laaditut selvitykset tietoihin on korjattu lausunnossa mainittujen julkaisujen lähdeviittaukset. Kaavaselostuksen luvun 1.3.2 Aikaisemmin laaditut selvitykset tietoihin on korjattu lausunnossa mainittujen julkaisujen lähdeviittaukset. Luvun 1.10 Historia kappaleen 1.10.1 Muinaisjäännökset sisällä, mutta erityisesti sivun 32 merkinnän Muinaismuistokohde tekstin kanssa muinaisjäännösten lukumäärässä on ristiriitaa. Kuten edellä on todettu, kaava-alueella on kolme muinaismuistolain rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä ja kaksi kulttuuriperintökohdetta. Tämä tulee ottaa huomioon myös kaavaselostuksessa ja kaavan merkinnöissä ja määräyksissä. Kaavaselostus, kaavamerkinnät ja määräykset on tarkastettu muinaisjäännösten ja kulttuuriperintökohteiden osalta. Kaavaselostus, kaavamerkinnät ja määräykset on tarkastettu muinaisjäännösten ja kulttuuriperintökohteiden osalta. Jokioisten keskustan ja lähiympäristön osayleiskaavan valmisteluaineiston ja kaavaluonnoksen nähtävilläolo Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. 1. arkeologisia inventointeja ei tiettävästi vuonna 2006 tehty Jokioisilla, eikä sellaisista ole tietoja Museoviraston arkistossa tai muinaisjäännösrekisterissä 2. muinaisjäännösinventointia, Johanna Enqvist/Museovirasto 2005, on syytä täydentää erityismaininnalla historiallisesta ajasta, koska 3. samana vuonna 2006 Petro Pesonen/Museovirasto teki esihistoriallisen ajan muinaisjäännösinventoinnin Jokioisilla. 8. Fingrid Oyj, 22.4.2014 Kiitämme lausuntopyynnöstänne. Alueella on useita Fingrid Oyj:n voimajohtoja, jotka on merkitty kartalle kuvassa 1. Lisäksi Fingridillä on kaksi voimajohtohanketta, joihin on syytä varautua maankäytön suunnittelussa. 400kV voimajohtohankkeen Forssa-Lieto YVA -menettely päättyi keväällä 2011. Lähtökohtana on sijoittaa uusi 400kV voimajohto nykyiselle ”rautarouvaa” (2x110kV Forssa-Lieto) varten lunastetulle johtoalueelle. Hankkeen yleissuunnittelu on valmistunut vuonna 2013. Voimajohdon rakentamisvaihe kestää pari vuotta ja sen arvioidaan toteutuvan vuosina 2015–2020. Lieto-Forssa voimajohdon lunastuslupahakemuksen valmisteluun liittyvät maanomistajien kuulemiskokoukset on pidetty maaliskuussa 2014. Lopullinen lunastuslupahakemus tullaan jättämään Valtioneuvoston käsiteltäväksi kevään 2014 aikana. 400+110 kV Forssa-Lieto voimajohdon toteuttamisen jälkeen käyttöoikeuden supistus suunnitellaan lunastettavaksi 56 metriä leveälle johtoalueelle (kuva 1), joten johtoalue ei levene nykytilanteesta. Johtoalue muodostuu 36 metriä leveästä johtoaukeasta ja johtoaukean molemmin puolin olevista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä. Tulevassa tilanteessa rakennusrajoitusta merkitsevä rakennusraja ulottuu voimajohdon molemmin puolin 28 metrin etäisyydelle 400+110 voimajohdon keskilinjasta. Lisätietoja hankkeen verkkosivuilta http://www.fingrid.fi/fi/verkkohankkeet/hankkeet/voimajohtohankkeet/Lieto%E2%80%93Forssa/Sivut/default.aspx Sivu 12/16 nro Lausunnon antaja Lausunto Vastine Toimenpiteet Olkiluoto 4 (OL4) –ydinvoimalaitosyksikköhankkeen edellyttämien 400kV ja 110 kV voimajohtojen YVA –menettely päättyi keväällä 2013. Sen osana tutkittiin Raumalta Forssan sähköasemalle suuntautuvaa reittiä. Johtoreitti sijoittuu Jokioisissa pääosin nykyisten voimajohtojen eteläpuolelle. Lausunnon liitteenä on YVA-selostuksen liitekartta Jokioisten kohdalta, jossa näkyy tutkittu voimajohtoreitti ja siihen liittyvät poikkileikkaukset. Sen mukaisesti: Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. Täydennyksenä edelliseen kuvaukseen on huomattava, että Minkiön aseman ja Loimijoen ylityksen kohdilla Fingridin 110 kV voimajohto Kolsi-Forssa jää nykyiselleen. Sen johtoalue on 50 metriä leveä (kuva 3. Rakennusrajoitusalue sijoittuu molemmin puolin 15 metrin etäisyydelle 110 kV/2x110 kV voimajohdon keskilinjasta. Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. Yleiskaavan luonnoksessa kaavakartalle on merkitty nykyiset voimajohdot merkinnällä sähkölinja (z). Näkemyksemme mukana yleiskaavassa on kuitenkin tärkeää merkitä em. voimajohtohankkeet omana viivamerkintänään. Uudet voimajohdot saattavat rajoittaa muuta maankäyttöä, joten niiden merkintä yleiskaavaan on hyvin tärkeää. Merkintä voi olla ”uusi voimajohto” tai vastaava. Merkinnän tulee olla kuitenkin yleispiirteisesti tulkittava ja sen on mahdollistettava voimajohtohankkeiden tarkentuvat suunnitteluratkaisut. Maankäyttö ja rakennuslain (132/1999) §35 mukaisen yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaavaan merkityt sähkölinjamerkinnät ovat siis luonteeltaan yleispiirteisiä ja mahdollistavat voimajohtohankkeiden tarkentuvat suunnitteluratkaisut. Lausunnossa mainitut voimajohtohankkeet on merkitty kaavakarttaan lausunnon antajan toimittaman paikkatietoaineiston perusteella kaavamerkinnällä uusi voimajohto. Voimajohtojen kaavamerkintöjä käsitellään yksityiskohtaisesti Fingridin julkaisemassa oppaassa Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa, sekä maankäytön suunnittelussa, joka on ladattavissa Fingridin Internet-sivuilta http://www.fingrid.fi/fi/verkkohankkeet/voimajohtoliitteet/ohjeet_kaavoitukseen.pdf Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. Toimitamme tarvittaessa kaavan laatijalle tiedot voimajohdoista paikkatietomuodossa. Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. Yleiskaavan täytyy mahdollistaa valtakunnallisesti merkittävien voimansiirtoyhteyksien toteuttaminen. Voimajohdot on otettava huomioon maankäytön tarkemmassa suunnittelussa (erityisesti yleiskaavaluonnoksen uusi TY –alue sekä VU-1 –alueen määräyksen tarkoittamat rakenteet). Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. Voimajohtoalueella tai sen läheisyydessä tapahtuva toiminta ei saa olla ristiriidassa ympäristön sähköturvallisuuden kanssa eikä se se saa aiheuttaa vaaraa voimajohdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Maanomistajan oikeuksia rajoitetaan siten, että maanomistaja ei ilman voimajohdon omistajan lupaa saa pystyttää rakennuksia tai kahta metriä korkeampia muitakaan rakenteita tai laitteita rakennusrajoitusalueelle. Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. Teiden ja katujen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, mitä Liikenneviraston ohjeessa ”Sähköjohdot ja maantiet” (2011) esitetään. Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. Välillä Loimijoki-Minkiö(FA_Y-X) voimajohtoalue on 128 metriä leveä. Johtoalue levenee siten 31 metriä nykytilanteesta. Rakennusrajoitusalue kattaa koko voimajohtoalueen. Minkiön asemalla ja Loimijoen ylityksessä (FA_V-X, Y-Z) johtoreitti sijoittuu vapaasti seisovaan 2x400 kV yhteispylvääseen nykyisen 400 kV voimajohdon paikalle asutuksen läheisyyden takia. Voimajohtoalue on 62 metriä leveä. Johtoalue levenee siten 3 metriä nykytilanteesta voimajohdon molemmin puolin. Rakennusrajoitusalue kattaa koko voimajohtoalueen. Välillä Forssan asema-Kurikkamäki (FA_Z-Forssa) voimajohtoalue on 111 metriä leveä. Johtoalue levenee siten 31 metriä nykytilanteesta. Rakennusrajoitusalue ulottuu johtoalueen etelä-/länsipuolella johtoalueen ulkoreunaan. Johtoalueen pohjois-/itäpuolella rakennusrajoitusalue sijoittuu 15 metrin etäisyydelle 2x110 kV voimajohdon keskilinjasta.Fingridillä on kuitenkin pitkän aikavälin tavoitteena päivittää voimajohtojen rakennusrajat johtoalueen ulkoreunaan. Fingrid tekee päätökset voimajohtojen jatkosuunnittelusta ja rakentamisesta myöhemmin TVO:n OL4 ydinvoimalaitoshankkeen etenemisen mukaisesti. Lisätietoja hankkeen verkkosivuilta: http://www.fingrid.fi/fi/verkkohankkeet/hankkeet/voimajohtohankkeet/olkiluoto4/Sivut/default.aspx Sivu 13/16 nro 9. Lausunnon antaja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Hämeen Ympäristöyksikkö, 25.4.2014 Lausunto Vastine Toimenpiteet Johtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee pyytää Fingridistä erillinen risteämälausunto. Risteämä voi olla myös esimerkiksi tie, katu, rakennelma tai rakennus, joka sijoittuu voimajohdon läheisyyteen. Risteämälausunto tulee pyytää, vaikka suunnitelma olisi osoitettu kaavassa. Lausuntopyynnön voi lähettää osoitteeseen Fingrid Oyj, PL 530, 00101 Helsinki tai sähköpostilla risteamalausunno@fingrid.fi. Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. Fingrid Oyj:n voimajohdot ovat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 22§ tarkoittamia voimajohtoja. Tämä lausunto koskee vain Fingrid Oyj:n voimajohtoja. Muiden kuin Fingridin omistamien voimajohtojen osalta tulee pyytää lausunto kyseisten voimajohtojen omistajilta. Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. Yleiskaavassa esitettyjen uusien asunto-, työpaikka- ja palvelualueiden mitoituksen tulee perustua arvioon väestön, elinkeinojen ja palvelujen kehityksestä. Selostuksessa tulee esittää selkeästi mitoitusperusteet: tavoitevuosi, väestöennuste ja rakentamattomien kaavoitettujen alueiden reservi. Esitettyjen tietojen pohjalta vaikuttaa uusien asuinalueiden määrä suurelta, ja niiden sijoittuminen osin taajamista irralleen hajauttaa yhdys-kuntarakennetta ja vaikeuttaa palvelujen saantia. Uusien alueiden mitoituksesta on keskusteltu Jokioisten kunnan ja ELY –keskuksen edustajien välisessä epävirallisessa neuvottelussa 26.5.2014. Keskustelussa on tarkennettu uusien alueiden rakentumistavoitteita. Ei toimenpiteitä. Uusien alueiden sijaintia, kokoa ja vaiheistusta on tarkennettu ehdotusvaiheeseen luonnosvaiheen palautteiden perusteella. Uuden asuinalueen rakentaminen Kirkkotien eteläpuolelle, valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön ei ole perusteltua. Alueiden varausmerkintä on muutettu nykyisen käytön mukaisesti PY – alueiksi. Alueiden varausmerkintä on muutettu nykyisen käytön mukaisesti PY – alueiksi. Teollisuus- ja työ-paikka-alueet vt 10:n eteläpuolella ulottuvat maakuntakaavassa osoitettua laajemmalle ja vaikeuttavat ekologisen yhteyden säilymistä. VT10 eteläpuolelle sijoittuvan teollisuusalueen läpi on osayleiskaavaluonnoksessa esitetty viheryhteystarve kaavamääräyksellä Aluetta ja sen lähiympäristöä suunniteltaessa on katsottava, ettei viherreitin toteuttamismahdollisuuksia heikennetä eikä ekologisia käytäviä katkaista. Työpaikka-alueen rakentamisen vaiheistusta on tarkasteltu edelleen. Yleiskaavaehdotukseen ekologisen yhteyden lisäksi teollisuus- ja työpaikka-alueiden kahden vaiheen välille osoitetaan suojaviheraluetta. Ekologisen yhteyden toteutumista on vahvistettu ehdotuksessa suojaviheraluevarauksella. Erillisten luonnosvaihtoehtojen laatiminen on nähty tarpeettomaksi, mutta tarkastellut vaihtoehdot tulee kuvata ja arvioida selostuksessa. Valmisteluvaiheessa tarkasteltuja vaihtoehtoja uusien toimintojen sijoittumiselle on kuvattu kaavaehdotuksen selostuksen kohdissa 2.3 Luonnosvaiheessa tarkentuneet tavoitteet ja 3. Vaihtoehdot Valmisteluvaiheessa tarkasteltuja vaihtoehtoja uusien toimintojen sijoittumiselle on kuvattu kaavaehdotuksen selostuksen kohdissa 2.3 Luonnosvaiheessa tarkentuneet tavoitteet ja 3. Vaihtoehdot Uusien alueiden sijoittamisesta aiheutuvia kustannuksia tulee arvioida tarkemmin. Kaavan taloudellisia vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksen kappaleessa 6.4 Yhteiskuntataloudelliset vaikutukset. Yhteiskuntataloudellisten vaikutusten arviointia on täydennetty. Pohjaveden muodostumisalue tulee merkitä kartalle oikein, ja sille osittain sijoittuvan uuden työpaikka-alueen vaikutukset tulee arvioida. Pohjaveden muodostumisalue on merkitty yleiskaavaluonnokseen OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelun aineiston mukaisesti. Pohjaveden muodostumisalueen rajaus on tarkistettu ehdotuksen valmisteluvaiheessa OIVA – aineiston avulla. Aiemmin laadittuihin selvityksiin on lisätty lausunnossa ehdotettu selvitys. Aiemmin laadittuihin selvityksiin on lisätty lausunnossa ehdotettu selvitys. Aiemmin laadittuihin selvityksiin tulee lisätä ”Forssa-Jokioinen-Humppila: Pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys, Pöyry 2012”. Sivu 14/16 nro Lausunnon antaja Lausunto Vastine Toimenpiteet Alueelle on tehty liikenneselvitys joka kuvaa hyvin alueen nykytilaa. Liikennemäärien osalta on esitetty liikenne-ennuste 2030. Katuverkon osalta ei ole liikennemäärätietoja saatavilla. ELY -keskus katsoo, että merkittävimpien maankäytön muutosalueiden osalta tulisi mitoitusta ja näin ollen matkatuotoksia tarkentaa. Samalla on syytä selvittää alueen rakentamisen ja liikennejärjestelyiden vaiheistusta. Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. Selvityksiin olisi hyvä kirjata myös museorautatien kehittämiseen liittyvät selvitykset. Laadittuihin selvityksiin on kirjattu museorautatien kehittämiseen liittyviä selvityksiä. Laadittuihin selvityksiin on kirjattu museorautatien kehittämiseen liittyviä selvityksiä. Asuinalueet ja kevyt liikenne: Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. ELY -keskuksella ei ole mahdollisuutta suunnitella eikä toteuttaa liittymien muutoksia eikä uuden maan-käytön edellyttämiä kevyen liikenteen väyliä. Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. Kirkkotie 13559, Vanhatie 13557, Murronkulmantie/Turuntie 13553, Lammintie 13561, Rehtijärventie 13563, tulee asemakaavoituksen yhteydessä merkitä katuna. Näiden lisäksi ELY -keskus katsoo, että Humppilantie 2813 ja Keskuskatu/Forssantie 2804 välittävät pääasiassa paikallista liikennettä ja tiivis maankäyttö teiden varrella edellyttää niiden muuttamista kaduksi. Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. Maantien 2804 kautta on hyvät yhteydet päätieverkkoon. Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. Työpaikka- ja teollisuusalueiden kytkeytyminen liikenneverkkoon: Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. Teollisuus ja työpaikka-alueilla on merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia. ELY -keskuksella ei ole mahdollisuutta toteuttaa eikä suunnitella maankäytön kehittymisestä aiheutuvia liikenneverkon investointeja. Investointien suunnittelu ja toteuttaminen jää pääasiassa kunnan vastuulle. Tässä vaiheessa on hyvä harkita ratkaisujen mitoitusta ja mitoituksen kustannusvaikutuksia. Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. Valtatie 10 ja Valtatie 2 ovat tärkeä osa valtakunnallista päätieverkkoa. Vt 10 kehittämistä on tarkasteltu vuonna 2010 laaditun valtateiden 10 ja 2 maankäyttöä palveleva kehittämisselvitys. Selvityksen teettäjinä ovat Pirkanmaan ELY-keskus, Uudenmaan ELY-keskus, Forssan kaupunki, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta. Ei toimenpiteitä. Valtatien 10 varren uusi maankäyttö tulee liittää korkealuokkaisesti maantieverkkoon eikä suoria tonttiliittymiä valtatielle voi sallia. Uutta mittavaa teollisuusaluetta ei voi perustaa myöskään soranajoa palvelevan yksityistieliittymän varaan. VT 10 itäpuolella on kaavassa esitetty yhteystarve Murronkulmantielle ja Vatavantielle. Murronkulman-tie/Turuntie on nelihaaraliittymä ja Vatavantiellä on haasteita sen pituuskaltevuuden kanssa. VT 10 itäpuolella sijaitsevan nykyisen teollisuusalueen liittymässä tarvittaisiin sen turvallisuutta ja pääsuunnan sujuvuutta ylläpitäviä toimenpiteitä jo nykyisin. Alueen osalta tulee tehdä ennen asemakaavoitusta tarkempi suunnitelma ja mitoitusarviot sen liikenteellisten tuotosten ja liikenteen tarvitsemien toimenpiteiden arvioimiseksi. Kaavaehdotuksen valmisteluvaiheessa laajenevan työpaikka-alueen liikenteellistä liittymistä VT 10 on tarkasteltu yhteistyössä ELY -keskuksen kanssa. Tarkastelusta on laadittu raportti, joka on liitetty kaavan liiteaineistoihin (Liiteaineisto 3 Osayleiskaavan osaraportti. VT 10 Liittymän vaihtoehtotarkastelu, Sweco Ympäristö 2015). Laajenevalle työpaikka-alueelle on osoitettu yhteystarve VT10 vaihtoehtotarkastelussa esitetyn mukaisesti. Laajenevalle työpaikka-alueelle on osoitettu yhteystarve VT10 vaihtoehtotarkastelussa esitetyn mukaisesti. Lisäksi kevyenliikenteen kulku teollisuus ja työpaikka-alueelle tulee ratkaista turvallisesti valtatien 10 alikulkuna. Pellilän teollisuusalueen kohdalla on toimiva alikulku mutta toiminnan laajentuessa etelään sellaiselle syntyy tarve myös lähempänä Murronkulmantietä. Ehdotusvaiheessa on esitetty kevyenliikenteen yhteystarve Murronkulmantien läheisyyteen. Ehdotusvaiheessa on esitetty kevyenliikenteen yhteystarve Murronkulmantien läheisyyteen. Uusi asutus sijoittuu pääasiassa katuverkon tai kaduksi muutettavan verkon varrelle. Jokioisten kunnan tulee varautua siihen, että se järjestää uusille asuinalueille kevyen liikenteen yhteydet ja turvalliset yhteydet palveluihin. Selkäimen alueen uuden AP-alueen käyttöönotto edellyttää tarkempaa liikennejärjestelyiden suunnittelua. Kaikki uudet yhtenäiset AP alueet olisi syytä asemakaavoittaa. Uudenmaan ELY -keskus katsoo, että uudet teollisuus ja työpaikka-alueet tulee asemakaavoittaa. VT 10 Uusien työpaikka- ja teollisuusalueiden käyttöön ottoa ja liikennejärjestelyjä ei ole tutkittu vielä tässä vaiheessa riittävästi. ELY keskus ehdottaa että VT 10 varren maankäytön ja liikenteen yhteensovittamista tutkitaan tarkemmin tekemällä valtatielle 10 yleissuunnitelma joka selvittää alueen mitoituksen, katuverkon ja liittymisen maantieverkkoon (+mahdollinen vaiheistus) tarkemmin kuin mitä yleiskaavaluonnoksessa on osoitettu. Sivu 15/16 nro Lausunnon antaja Lausunto Vastine Toimenpiteet Valtatie 10 on valtakunnallinen erikoiskuljetusten runkoreitti jonka mitoitusvaatimuksena on 7x7 metrin vapaata tilaa. Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. VT 2 Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. LT – merkintöjen sijaan eritasojen ja eritasovarausten merkitsemisessä on käytetty suojaviheralue-merkintää (EV). LT – merkintöjen sijaan eritasojen ja eritasovarausten merkitsemisessä on käytetty suojaviheralue-merkintää (EV). Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. Metsähallituksen hallinnassa olevilla maa-alueilla on MTT:n tutkimuskäyttöön varattuja alueita ja näiden alueiden osalta MTT on antanut lausunnon Jokioisten kunnalle 3.4.2014 päivätyllä kirjeellä. MTT:n lausunto Metsähallituksen lausunnon liitteenä. MTT:n mielipide vastineineen tässä dokumentissa kohdassa Mielipiteet, 6. Ei toimenpiteitä. MTT:n tutkimustoiminnan ulkopuolella oleville Metsähallituksen hallinnassa oleville maa-alueille on esitetty M, VL, T, AP, AP/res, SL, ET/O aluevarauksia osayleiskaavaluonnoksessa. Metsähallituksen mielestä aluevaraukset luovat hyvät edellytykset kehittää Jokioisten kunnassa terveellistä, turvallista ja viihtyisää kuntaa. Liitteenä karttaote, jossa on Metsähallituksen hallinnassa oleville maa-alueille esitetyt aluevaraukset. Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä. Metsähallitus esittää, että Jokioisten kunta pyytää kaavaehdotuksesta lausunnon Metsähallitukselta. Metsähallituksella ei ole muilta osin huomautettavaa osayleiskaavaluonnoksesta. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunto Metsähallitukselta. Ei toimenpiteitä. Valtatien 2 varren työpaikka-alueen tarkempi mitoitus ja Lammintien liittymässä tarvittavat parantamistoimenpiteet tulee selvittää tarkemmin ennen asemakaavan laadintaa. Mt 2804 Maantien 2804 varren työpaikka-alueille on hyvät yhteydet myös pyöräilijöillä Forssan ja Jokioisten suunnasta. Maantien 2804 muuttuessa kaduksi väylän rooli alueen elinkeinoelämän mahdollistajana tulee vahvistumaan. Suurmuuntajareitti kulkee osittain myös maantiellä 2804, mikä tulee ottaa huomioon jatkossa näiden kaduksi muuttuvien väylien toimenpiteitä suunniteltaessa. Merkinnät: Kaavaluonnoksessa on käytetty tieverkosta viivamerkintöjä yleiskaavan merkinnät ja määräykset ohjeen mukaisesti. Tämän lisäksi eritasot ja eritasovaraukset on osoitettu LT -alue merkinnällä. ELY -keskus ehdottaa kuitenkin, että: yleiskaavassa pitäydytään viivamerkinnöissä ja LT -merkinnät poistetaan. Ramppien sisäosat voidaan merkitä yleispiirteisesti läheisten alueiden maankäyttömuodoilla tai esim. suojaviheralueeksi. Melu: Valtatien 10 liikennemelu tulee ottaa huomioon uutta asutusta suunniteltaessa. ELY -keskus ei vastaa uuden asutuksen mahdollisista meluntorjuntakustannuksista. 10. Metsähallitus, 15.5.2014 Lausunto keskustan ja lähiympäristön osayleiskaavaluonnoksesta Metsähallitus on tutustunut osayleiskaavaluonnokseen ja sen valmisteluaineistoon ja lausuu seuraavaa: Kaava-aineisto on ollut julkisesti nähtävillä 3.3.-4.4.2014 välisenä aikana ja tänä aikana kunnan jäsenillä ja osallisilla on ollut mahdollista antaa suullisesti tai kirjallisesti mielipiteensä osayleiskaavaluonnoksesta. Jokioisten kunnanedustaja on lähestynyt Metsähallitusta 9.4.2014 saapuneella sähköpostiviestillä ja kysynyt antaako Metsähallitus osayleiskaavaluonnoksesta lausunnon. Metsähallitus on todennut 10.4.2014 lähettämässään sähköpostiviestissä, että se antaa lausunnon kaavaluonnoksesta. Sivu 16/16
© Copyright 2024