8 Oulu-lehti VESA RANTA Matkailuelämyksiä sadan teon listalle Sata tekoa Oulusta -listan 94. teko on retket.fi -luontomatkailusivusto, joka esittelee Oulun alueen luontomatkailupalveluja. Toukokuussa avatulla sivustolla on esillä yli 30 palveluntuottajaa ja yli 70 erilaista matkailupalvelua. Sivustolle voi myös lähettää digitaalisen postikortin ja jakaa omat terveiset retkeltä. Go Arcticin ilmainen oululainen elämys -kampanja saa tunnustuksen numero 95. Kampanja on hieno osoitus siitä, miten pienillä teoilla voi levittää hyvää mieltä ja ilmaiseksi. Go Arctic päätti viime syksynä jakaa oululaisen elämyksen kerran kuukaudessa yhden vuoden ajan. Joka kuukausi Go Arctic tuottaa itse tai on mukana tuottamassa yhtä tapahtumaa Oulun alueella ilmaiseksi. Ilmaisia elämyksiä on tähän mennessä päästy kokemaan muun muassa koskenlaskussa, Tietomaan tornin laskeutumisessa ja kummiuskierroksella. Kuusi uutta Tervaneuvosta Jaakonpäivillä Oulujoki-seura ry viettää 55-vuotisjuhlaansa Jaakonpäivän juhlan yhteydessä Turkansaaressa ensi viikon lauantaina 25. heinäkuuta. Tilaisuus alkaa kello 17 juhlakahveilla. Varsinainen juhla esiintymislavalla starttaa tuntia myöhemmin. Uusiksi Tervaneuvoksiksi seura on valinnut kotiseutuneuvos Martti Asunmaan Haukiputaalta, kaupunginjohtaja Matti Pennasen Oulusta, Rössypottuseuran Helsingistä, Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liiton Oulusta, agronomi Marjatta Perälän Oulusta sekä agronomi Erkki Suorsan Oulusta. Arvonimi myönnetään kotiseutuja ympäristötyöstä sekä toiminnasta elinkeinojen edistämiseen ja asumiseen paikkakunnalla. Turkansaaren ulkomuseo juhlii 90-vuotispäiväänsä elokuussa. Juhlavuoden nuorten valokuvauskilpailun palkinnot jaetaan Jaakonpäivän juhlassa. Oulujoki-seuran jakaa Turkansaaren rahastosta apuraha-stipendit Turkansaaren kirkon salamasiepparin hankintaan, Oulun yliopiston historian laitoksen opiskelijoille tutkimusapurahaksi, Hintan Marttojen 80-vuotishistoriakirjan sekä Pikkaralan kylätoimikunnan 30-vuotishistoriikin painatuskuluihin. Siltavahti Jenni Räinä ja Vesa Ranta suuntaavat syrjäisten pirttien pöytiin kuulemaan tarinaa ja elämänviisauksia Reunalla-projektissaan. Sukellus syrjäkylien sielunmaisemaan Ranta ja Räinä tekevät kirjan ennen kuin on liian myöhäistä Aleksanteri Pikkarainen Oulu Seinään kirjoitettu Tulimme ystäväni Aukun kanssa Oulun kirkkomäellä, Franzenin puistoon. Puisto on upea, komealla pronssipatsaalla koristettu. Auku aloitti taas kerran kansanvalistuksensa: – Tässä ollaan Oulun entisellä torilla. Moni ei usko Oulun torin tässä oloon muinoin. Torikadun nimikin on todiste torina asiasta. Muhkeat julkiset rakennukset piirittävät yhä tätä vanhaa kauppapaikkaa. Puiston runoilijapiispan rintakuvakin pystytettiin vasta vuosia patsaan valmistumisen jälkeen. – Entä tuo Lyseo, mitä nuo lukuisat laatat sen seinässä tarkoittavat? Ovatko ne talossa asuneiden henkilöiden muistolaattoja, kuten monen puretun talon tilalle rakennetun seinään on Oulussa naulattu. – Niinkin voi sanoa, hyvällä syyllä. Nuo neljä laattaa on kiinnitetty Lyseon seinään koulussa aikoinaan opiskelleiden, myöhempien Suomen presidenttien kunniaksi. Katsotaanpa! Niin kuin laattoihin on kirjoitettu, vaihtelevat presidenttien kouluajat kovasti, Kyösti Kalliollakin vain kaksi vuotta lukiota. Ståhlbergilla 7 vuotta ja Ahtisarella neljä vuotta. – Noinko erilainen koulutausta on Suomen presidenteillä! Kalliokin lyseon koulukkaana vain pari vuotta. – Kallion tapauksessa on syynä se, että hän jäi ruotsinkielestä luokalle parikin kertaa ja lukio jäi siihen, erotukseen… – Niinhän se koulussa joillekuille käy. Eikö siinä ollut muuta keinoa kuin erotus? – Niin se koulussa käy monille. Kun ei ole rikasta sukua eikä rahaa pankissa, on koulutie jätettävä. Hyvä presidentti Kalliosta kuitenkin tuli. Jos pahansuopa virkamies toi ruotsinkielisen paperin, komensi Kyösti: Kääntäkää! Tekeville sattuu. Ahtisaaren kunniaksi kiinnitettyyn laattaan tuli yhden kirjaimen virhe: ”prize” sanan tilalle lyötiin sana ”price”. Palkinto-sanan sijalle tuli sana hinta. Virhe korjattiin ja Ahtisaari sai palkintonsa... Siltavahti Nyt on viimeinen mahdollisuus tehdä kirja syrjäkylien asukkaista, sillä seuraavan kymmenen vuoden aikana kylät oikeasti tyhjenevät, tuumaavat toimittaja Jenni Räinä ja valokuvaaja Vesa Ranta. Kaksikko on juuri aloittelemassa laajaa kaksivuotista projektia, josta on tulossa katsaus elämään PohjoisPohjanmaan, Koillismaan ja Kainuun kylissä ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Tulossa on kirja ja laaja valokuvanäyttely. Räinä ja Ranta löysivät toisensa sattumalta. Molemmilla oli jo pidempään ollut ajatuksena lähteä tutkimaan samaa teemaa. Hankkeen nimi on Reunalla. – Lehtityöni puolesta olen pyörinyt kylillä jo 15 vuotta. Aina on tullut tunne, että sieltä on liian kiire pois, Ranta sanoo. Hän muistelee lukuisia kohtaamisia syrjäseutujen asukkaiden kanssa. Mieleen on jäänyt esimerkiksi lokakuisessa Kainuun vaaramaisemassa rollaattoria aamutakissa työnnellyt mummo. – En ollut nähnyt yhtään taloa kymmeneen kilometriin. Siinäkin olisi pitänyt pysähtyä ja kysyä, että mistä oikein olet tulossa ja minne menossa, Ranta nauraa. Muhoksella suurten Koivikon peltojen laidalla kasvanut Ranta on aina ollut kiinnostunut syrjäkylien elämästä. Häntä kiehtovat niin peräkammarin pojat kuin kaappikellon naksutusta kuuntele- Siellä viihtyvät ihmiset, jotka eivät kaipaa kaupungin vilinää. vat, peltomaisemaa tuijottavat mökin mummot elämänviisauksineen. – Siellä viihtyvät ihmiset, jotka eivät kaipaa kaupungin vilinää. Kuitenkin ihmisten kirjo on sielläkin moninainen. Varmasti kuulemme hyviä tarinoita. Suomi on kuitenkin maaseutumaa. Kaikilla on suhde maaseutuun. Myös Räinä on syntynyt syrjäkylällä, Kuivaniemen Hyryssä. Kylän tarina on tyypillinen. Kun Räinä oli ala-asteella, oli kyläkoulu kävelymatkan päässä. Nyt kylän lapset kuljetetaan kouluun 15 kilometriä suuntaansa. Palvelut ovat kaikonneet, väki vähennyt, maalit rapistuneet, pihat pusikoituneet. – Maaseutu ja syrjäkylät tyhjenevät oikeasti, Ainahan siitä on puhuttu, mutta näiden sukupolvien jälkeen sinne ei enää uusia ole tulossa samoissa mittakaavoissa. Se koskettaa jokaista suomalaista mökki- tai sukulaisreissuilla. Enää syrjäkylien asukasluku ei vähene muuttoliikkeen vuoksi, sillä se on jo tapahtunut. Nyt väki siirtyy kirkkomaalle. Pohjois- ja Itä-Suomi ovat alueita, joilla maaseudun autioituminen näkyy kaikkein eniten. Väen vähenemisen lisäksi kaksikkoa kiehtoo käänteinen ilmiö, akanvirta. He haluavat tavoittaa myös niitä, jotka muuttavat kaupungista kylille. Sellaisiakin ihmisiä on, mutta vähemmän. – Jossain vaiheessa puhuttiin, että etätyöntekijät, rikkaat eläkeläiset tai pakolaiset muuttavat asuttamaan maaseutua. Mitään näistä ei ole tapahtunut laajalti. Räinä haluaa selvittää, keitä maaseudulle nyt muuttaa. Kaksikon matkat syrjäkylille alkavat syksyllä. Oulun seudulla kohteita ovat muun muassa Ylikiiminki, Tyrnävä, Muhos ja Haukiputaan syrjäisemmät kolkat. Esimerkki ennen vireästä mutta nykyisin kuihtuvasta kylästä on vaikkapa Iin Oijärvi. Koillismaa ja Kainuu kierretään erikseen. Tavoitteena on löytää mukaan ainakin kaksikymmentä mielenkiintoista persoonaa. Nimilista on jo pidempikin, mutta kaksikko ottaa vastaan myös ehdotuksia kiinnostavista tyypeistä. – Olen saanut hirveästi vinkkejä. Tähän on suhtauduttu tosi intohimoisesti. Tavallisten ihmisten tarinat kiinnostavat, Ranta sanoo. FAKTA Ranta & Räinä Vesa Ranta on 42-vuotias valokuvaaja ja muusikko Valmistunut Turun taideakatemiasta Kesäkuvaajana Hesarissa 2001 Sen jälkeen paluu Ouluun Nykyisin freelance-kuvaaja Jenni Räinä on 34-vuotias toimittaja Työskenteli aiemmin Pohjolan Sanomissa Tuotti Pohjolan Sanomien ja Lapin Kansan sunnuntaisivuja Opiskeli Jyväskylän yliopistossa puheviestintää freelance-toimittaja vuodesta 2012 Tunnetko syrjäseudulla asuvan mielenkiintoisen tyypin? reunallaprojekti@gmail.com
© Copyright 2024