Metsänomistajat - Metsänhoitoyhdistykset
Metsänomistajat LOUNAMETSÄ Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsenlehti 1/2015 sivu 3 Kohti aidompaa jäsenyyttä sivut 6-7 Apteerauksella arvoa puukauppaan sivut 10-11 Metsän M etsän arvon määritys määrity ys sivut 20-21 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK – lyhyt oppimäärä sivut 28-29 Lounametsä laatii metsäsuunnitelman mukaan taskuun PEFC/02-44-02 www.pefc.fi MHY jäsenlehti 1/2015 Kohti aidompaa jäsenyyttä ........................................................................................................................... 3 Uusia toimihenkilöitä Metsänhoitoyhdistys Lounametsään ................................................................. 4-5 Apteerauksella arvoa puukauppaan......................................................................................................... 6-7 Puukauppa yskien käyntiin........................................................................................................................... 9 Metsän arvon määritys ........................................................................................................................... 10-11 Taimikonhoidon abc ................................................................................................................................12-13 Sisäsivuilla: Uudenkaupungin lämpölaitos on tervetullut lisä energiapuun käyttäjiin.............................................14 Vilahdus tulevaisuudesta .............................................................................................................................15 Metsäsertifiointi todentaa hyvän metsänhoidon......................................................................................16 Louna-Jukola tuo suunnistavan maailman Varsinais-Suomeen ..............................................................17 Metsänuudistamisessa hyvät tulokset, kun työt tehdään oikein ...................................................... 18-19 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK – lyhyt oppimäärä................................................. 20-21 Tervetuloa metsänhoitoyhdistykset .......................................................................................................... 21 Määräämisvaltaisena oikeustoimikelvottomaksi – menetyksiä ja harmaita hiuksia ........................... 22 Metsänomistajien toivomuksia hallitukselle ............................................................................................ 23 Puun käytön lisäys asettaa haasteita liikenneverkolle ............................................................................ 26 Lounametsä laatii metsäsuunnitelman mukaan taskuun ..................................................................28-29 MTK:n jäsenedut 2015 ................................................................................................................................. 30 Puheenjohtajan palsta .................................................................................................................................31 Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksut ......................................................................................................31 Metsänhoitoyhdistys Lounametsä ........................................................................................................ 32-33 Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsenedut ........................................................................................ 34 Jäsenpalvelulomake .................................................................................................................................... 35 Lounametsässä tapahtuu ............................................................................................................................ 36 Pyhäranta, Varhokylä Janila 3:21 7,0 ha Eurajoki, Kuivalahti Koskenmaa 3:44 8,5 ha 26000 € 27000 € Tulossa uusia kohteita (mm. Rusko, Laitila, Nousiainen)! 2 MHY jäsenlehti 1/2015 Kohti aidompaa jäsenyyttä Vuodenvaihde oli metsänhoitoyhdistyksille historiallinen metsänhoitomaksuvelvollisuuden poistuessa. Vaihtuessaan lakisääteisestä vapaaehtoiseksi jäsenyys muuttuu entistä aidommaksi. Aiemmin veroluonteista metsänhoitomaksua valvottiin tiukasti, ja se tuli käyttää lähinnä metsätalouden edistämiseen. Jäsenmaksuilla rahoitetaan yksityismetsätalouden harjoittamisen edellytysten eteen tekemäämme työtä. Konkreettisiksi esimerkeiksi edunvalvonta-asioista voidaan ottaa vaikkapa metsien kiinteistöveron torjuminen, puun käytön edistäminen tai energiapuuasiat. Jäsenmaksut eivät kuitenkaan yksin riitä edunvalvonnallisen toiminnan rahoittamiseen. Niiden lisäksi käytämme liiketoiminnasta saamiamme tuottoja tähän työhön. Metsänhoitoyhdistyksen tarkoitus ei ole tuottaa suurta voittoa. Emme jaa osinkoja emmekä maksa korkotuottoja, vaan pidämme palvelumaksujen tason edullisena jäsenille. Tämä erottaa meidät muista toimijoista. Tämän kaiken vuoksi kannattaa käyttää oman organisaation, metsänhoitoyhdistyksen, palveluja. myös niiden muita kannanottoja ja toimintaa. Kuinka ne edistävät yksityismetsänomistajien toimintaedellytyksiä tai kilpailua puukaupassa? Kyse ei ole pelkästään palveluiden saatavuudesta tai tarjonnasta. On ilahduttavaa huomata, että metsänomistajat ovat ymmärtäneet jäsenyyden merkityksen. Metsänhoitoyhdistyksen ovi on jatkuvasti avoinna myös eropäätöksensä tehneille sekä uusille metsänomistajille. Tervetuloa! Harri Tasanen toiminnanjohtaja Metsänhoitoyhdistys Lounametsä Yhdessä saamme enemmän aikaan Tällä hetkellä näyttää siltä, että hyvin suuri osa metsänomistajista jatkaa jäsenenä metsänhoitoyhdistyksessä. Eroilmoituksensa jättäneitä on vain noin yhden prosentin verran jäsenistämme. Muiden toimijoiden kampanjat metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä irtisanoutumisen puolesta eivät ole onneksi kantaneet tämän suurempaa hedelmää. Metsäyhtiöiden ja muiden toimijoiden palvelusopimukset ovat ihan hyviä, kun vaan ymmärtää niiden sitovuuden ja perimmäisen tarkoituksen. Kannattaa seurata Jäsenlehti Metsänomistajat LOUNAMETSÄ Vastaava toimittaja: Hannu Justen • 044 533 8242 • hannu.justen@mhy.fi Toimitussihteeri: Irja-Liisa Makkonen • 040 766 9679 • irja-liisa.makkonen@mhy.fi Toimituskunta: Harri Tasanen, Hannu Justen, Irja-Liisa Makkonen ISSN: 2323-9204 (painettu) ISSN: 2323-9212 (verkkojulkaisu) Sivunvalmistus ja paino: Painorauma Oy, Rauma, painosmäärä 10 200 kpl Seuraava Metsänhoitoyhdistys Lounametsän lehti ilmestyy lokakuussa 2015 Lehti luettavissa myös internetissä osoitteessa www.lounametsa.mhy.fi Kansikuva: Katriina ja Minttu tekemänsä MHY-lumiukon vieressä Laitilassa. 3 MHY jäsenlehti 1/2015 Uusia toimihenkilöitä Metsänhoitoyhdistys Lounametsään Isossa työyhteisössä tapahtuu henkilövaihdoksia lähes vuosittain. Vuoden 2015 aikana kolme pitkän työuran tehnyttä toimihenkilöä jää eläkkeelle. Heidän tilalleen on valittu uudet toimihenkilöt, jotka työskentelevät jonkin aikaa eläkkeelle jäävien henkilöiden ”kisälleinä”. Lounametsän hallinto ja johto kiittävät jo tässä vaiheessa eläkkeelle siirtyviä heidän pitkästä, ansiokkaasta työstään metsänomistajien hyväksi. Uutena tie- ja oja-asiantuntijana on aloittanut jo joulukuun alussa metsätalousinsinööri Petri Lähteenmäki. Hän tuli vahvistamaan tie- ja ojapalveluja, jotta Arto Leinon ansiosta hyvään vauhtiin päässeen palvelun kaikki toimeksiannot pystytään hoitamaan. Kun valmis alan ammattilainen löytyi, haluttiin hänet heti mukaan Lounametsän riveihin. Petrin toimialueena ovat Mynäsalon, Kuhankuonon ja Peimarin tiimit tukikohtanaan Mynämäen toimisto. Arto Leino jatkaa Vakan, Rannikon ja Pyhäjärven tiimien alueella. Mynäsalon tiimin Kustavi-Taivassalon alueen metsäasiantuntija Jarmo Mäntynen jää eläkkeelle kesällä, ja Vehmaa-Lokalahden alueen metsäasiantuntija Maija Viirros Petri Lähteenmäki: Olen Raisiolainen 47-vuotias metsätalousinsinööri. Perheeseeni kuuluvat avovaimo Hanna sekä lapset Petra ja Pauli sekä mäyräkoira Viivi. Harrastan kaikenlaista luonnossa liikkumista mm. metsästystä, kalastusta ja vaeltamista. Olenkin toiselta koulutukseltani eräopas. Esittelykuvakseni olen valinnut kuvan, jossa olen lintujahdissa Pohjois-Ruotsissa. Metsäala on aina kiinnostanut minua johtuen luonnonläheisistä harrastuksistani. Omat savotat olen aloittanut alle 18 vuoden iässä. Toimihenkilönä olen työskennellyt eri työnantajien palveluksessa vuodesta 1989 alkaen. Viimeiset 6 vuotta olen hoitanut yksityistieasioita Metsäkeskuksessa ja Otso metsäpalveluissa. Olen Tieyhdistyksen hyväksymä tieisännöitsijä. Mhy Lounametsällä työnkuvaani kuuluvat tie- ja ojahankkeiden suunnittelu ja toteutus. 4 siirtyy Vakka-tiimin metsäesimieheksi Laitilaan. Heidän tilallaan 1.4. aloittaa valmistuva metsätalousinsinööri Eero Anttila. Tiimin sisällä on tapahtunut ja tapahtuu muitakin muutoksia. Metsäasiantuntija Sirkka Asikainen työskentelee loppuvuoden osa-aikaisena, ja uutena toimihenkilönä aloittava Jussi Posio tekee osan työajastaan Mynäsalon tiimillä. Kuhankuonon tiimin Naantalin alueen metsäasiantuntija Lasse Nurmi jää hänkin eläkkeelle kesällä, ja hänen tilalleen tulee metsänhoitaja Jussi Posio. Nurmi ja Mäntynen ovat hoitaneet toimiaan noin 40 vuotta, viimeiset vuodet ennen eläköitymistään osa-aikaisina. Jotta voimme taata kaikille alueille riittävän palvelun, Posio jakaa työaikansa puoliksi Kuhankuonon ja Mynäsalon tiimeille. Peimarin tiimin metsäesimies Markku Sipponen jää myös loppuvuodesta eläkkeelle lähes 40 vuoden työuran jälkeen. Hänen pestinsä perii nykyinen tiimin metsäasiantuntija Juuso Rihko. Uutena metsäasiantuntijana PaimionPiikkiön-Sauvon alueella aloittaa 2.5. metsätalousinsinööri Olli Rantanen. Pyhäjärven tiimissä on 2.2. aloittanut metsäesimies Tiina Vuoriston sijaisena valmistuva metsätalousinsinööri Elmeri Juura. MHY jäsenlehti 1/2015 Eero Anttila: Olen Eero Anttila, alunperin Pöytyältä kotoisin. Aloitin työuran rakennuksilla, mutta veri veti kuitenkin metsäalalle. Siksi lähdin vuonna 2012 opiskelemaan metsätalousinsinööriksi Hämeen ammattikorkeakouluun Evolle, josta valmistun vuoden 2015 aikana. Harrastukset liittyvät kaikki metsään ja luontoon ollen metsästys, kalastus sekä metsätöiden tekeminen. Elmeri Juura: Olen 25-vuotias metsäihminen Raumalta ja valmistun piakkoin metsäinsinööriksi. Asustelen Raumalla tyttöystäväni kanssa ja hänen kanssaan tulee paljon harrastettua liikuntaa. Kaikennäköinen liikkuminen on lähellä sydäntä. Varsinkin juoksu, pyöräily ja hiihto vievät suuren osan vapaa-ajasta. Metsässä tulee vietettyä runsaasti aikaa niin työn puolesta kuin suunnistaessakin. Metsätaidoissakin löytyy – tuore Lounais-Suomen yleisen sarjan metsätaitomestari 11.2 Virttaalla. Jussi Posio: Kuva: Oiva Mikola Jussi Posio, 27. Olen koulutukseltani maatalous- ja metsätieteen maisteri, metsänhoitaja. Olen kotoisin Liedosta maatilalta ja innostukseni metsäalaan alkoi jo ennen kouluikää. Aikaisemmin olen työskennellyt mm. maa- ja metsätalousyrittäjänä, projektipäällikkönä YK:n Euroopan talouskomissiossa Genevessä, Sveitsissä. Viimeiset 2,5 vuotta työskentelin Mondi Group:lla Itävallassa, missä toimin puukuituvahvistetun muovikomposiitin myyntipäällikkönä. Myin komposiittia autoteollisuudelle autojen sisäosien ja kodinkoneiden kotelointien raaka-aineeksi. Odotan innolla töiden alkamista MHY Lounametsässä ja uusiin työkavereihin, metsänomistajiin ja sidosryhmiin tutustumista. Olen innoissani paluusta kotiseuduilleni sekä metsäasiantuntijana auttamaan metsänomistajia löytämään sopivat palvelut, jotta metsänomistajat saavuttaisivat mahdollisimman hyvin yksilölliset tavoitteensa metsätaloudessa. 5 MHY jäsenlehti 1/2015 Apteerauksella arvoa puukauppaan Erityisesti päätehakkuuleimikoilla puutavaralajien yksikköhintojen lisäksi puun rungon apteeraus ostajakohtaisesti on merkittävin leimikon kokonaishintaan vaikuttava tekijä. Tukkipuu on järeää puutavaraa, jota käytetään sahatavaran tai vanerin valmistukseen. Yleisesti käytetään rajana minimilatvaläpimittaa männyllä 15 cm ja kuusella 16 cm. Niitä ohuemmat pölkyt, jotka käytetään samaan tarkoitukseen, ovat pikkutukkeja. Tukkipuu on puunrungon kallein osa – yli puolet kalliimpi kuin loppuosa, josta tehdään kuitu- tai energiapuuta. Tukin hinta seuraa yleensä hyvin käyttöarvoa toisin kuin kuitupuun, jonka hintaan lopputuotteen hintavaihteluilla ei viime vuosina juurikaan ole ollut merkitystä. Metsänomistajan kannalta on tärkeintä, että leimikon tukkipuun laadun täyttävistä rungonosista tehdään tukkia mahdollisimman täysimääräisesti. Tukin laatuvaatimuksetkaan eivät ole kaikilta osin yhteneväiset, sillä on käyttöpaikkoja, joihin kelpaavat lengommat, oksikkaammat ja vikaisemmat puut kuin normaalisti. Vastaavasti tällaisen tukin yksikköhinta on aina alempi. Suomalaisten sahojen vaikea pärjätä bulkkituotemarkkinoilla Suomalaiset sahat ovat pääsääntöisesti altavastaajia halpahintaisen, alempilaatuisen sahatavaran tuotannossa. Pärjätäkseen täsmätuotemarkkinoilla sahojen on tuotettava sahatavaraa, joka on tarkalleen ostajan määrittelemien mitta- ja laatuvaatimusten mukaista. Sahatavaran tuotanto alkaa siitä, kun sahalla laaditaan ja metsässä syötetään moton tietokoneelle apteerausohje, jonka mukaan puun katkaisukohta määritetään. Apteerauksen tarkoitus on saada puusta mahdollisimman paljon sahan tarvitsemiin 6 mittoihin katkottuja tukkeja ja puun tukkiosa hyödynnetyksi mahdollisimman tarkkaan. Tämä onnistuu sitä paremmin, mitä enemmän sallittuja puun pituuksia ja läpimittoja on käytettävissä. Tukin mitat ja laadut ostajakohtaisia Jokainen ostaja määrittää kauppaso- pimuksessa tukin minimi- ja maksimiläpimitat sekä sallitut tukin pituudet. Lisäksi voi olla, yleensä erillisellä liitteellä, tarkemmat mittamääräykset laaduittain. Mitat voivat olla jaettuina ns. haluttuihin ja apumittoihin. Apumittoja on määrä käyttää vain, kun katkottavasta rungosta ei ole tehtävissä halutun mittaista tukkia. Kauppasopimuksesta itsessään ei voi suoraan sanoa tarkkaan, miten hyvin tukkiosa MHY jäsenlehti 1/2015 tulee hyödynnetyksi. Pikkutukin tekeminen voi vaikuttaa katkontaan parantavasti tai huonontavasti. Sahatukilla on vikojen suhteen kaikilla ostajilla hyvin samanlaiset vaatimukset, sillä kilpailevathan puutavaratuotteet samoilla markkinoilla. Huonompilaatuista tukkia ostavat yleensä pienemmät sahat, jotka kilpailevat joustavuudella ja pienillä myyntierillä täsmäkohteisiin. Lisäksi esimerkiksi kyllästettäväksi menevälle mäntytukille on lievemmät laatuvaatimukset. ternetin sähköiselle puumarkkinapaikalle, www.puumarkkinat.fi. Saatuja tarjouksia vertaillaan ostajittain. Miten sitten vertailu tehdään, kun kaupan ehdoista ei suoraan voi päätellä, kenen korjaamana leimikon kokonaisarvo on suurin? Metsänhoitoyhdistyksellä on käytössään ostajittain historiatietoa niiden korjaamista leimikoista. Tästä aineistosta on nähtävissä kunkin ostajan keskimääräinen katkonta samantyyppisessä leimikos- sa. Ostajan tarjoamista yksikköhinnoista ja keskiarvokatkontatiedoista voidaan laskea paras ennustettava leimikon kokonaishinta. Hintojen ja katkonnan lisäksi metsänomistajan myyntipäätökseen vaikuttavat mahdollisesti hänen aikaisemmat kokemuksensa eri ostajista. Suuri merkitys voi olla korjuuaikataululla, rahaliikenteen nopeudella sekä ostajan käyttämällä urakoitsijalla, jonka korjuujälki on hyväksi tunnettu. Leimikon tarjousvertailu ostajittain Metsänomistaja päättää aina, miten puukaupassa toimitaan. Metsänhoitoyhdistyksen kilpailuttaessa puukaupan leimikko laitetaan myyntiin in- Ohjeistusta hankintahakkaajalle Sovi aina ennen hakkuun aloitusta puiden välityksestä metsänhoitoyhdistyksen kanssa, tai tee puukauppa ostajan kanssa. Samalla saat ohjeet tukin mitta- ja laatuvaatimuksista, joita tulee tarkasti noudattaa. Yleisin raakkisyy on pölkyn alamittaisuus. Katkaisutarkkuuden on oltava +/- 3 cm tavoitepituudesta. Puun hintaan vaikuttavat puutavaralajien eräkoot. Eräkokovähennykset ja –lisät vaihtelevat ostajittain, mutta alle kymmenen kuution erissä hinta putoaa yleensä merkittävästi. Keväällä on aina liikaa tukkia! Yritä ajoittaa työsi siten, että puutavara on luovutettavissa mahdollisimman aikaisin ennen kevättä. Syksyllä hankintapuut saa aina helpommin kaupaksi. Keväällä kelirikkoaikaankin ajokelpoisen tien varteen varastoiduille puille on helpompaa löytää ostaja. Metsässä myrskytuho on aina vahinko. Ainoastaan paikallinen, suppeaksi jäävä tuho ei vaikuta puun markkinahintoihin. Yleisimmät havutukkien mitat mäntytukin latvaläpimitta 15 – 37 cm kuusitukin latvaläpimitta 16 – 37 cm havutukin pituudet (dm) 43,46, 49, 52, 55 Tukkipuun peruslaatuvaatimukset Havutukeissa ei sallita: lahoa, sinistymisvikaa, toukanreikiä, halkeamia ym. teknisiä vikoja, latvamutkaa, monivääryyttä, lenkoutta yli 1 cm/juoksumetri Latvalieriön ulkopuolella sallitaan: tervasroso, koro, korjuuvaurio, muu tekninen vika Moton tietokone ehdottaa tukin katkaisukohdan - kuljettaja kuitenkin päättää. 7 MHY jäsenlehti 1/2015 T A I M I A , J O T K A Meillä on ollut tapana selviytyä. 8 K E S T Ä V Ä T MHY jäsenlehti 1/2015 Puukauppa yskien käyntiin – kuitupuuta käyttävän teollisuuden kannattavuus erinomainen Iloiset uutiset puun käyttöä lisäävistä investoinneista saivat jatkoa helmikuun alussa. Finnpulp Oy suunnittelee havusellutehtaan rakentamista Kuopioon ja Stora Enso ilmoitti osavuosikatsauksen yhteydessä investoivansa Varkauteen puutuotetehtaaseen, joka lisää havutukin käyttöä noin neljännesmiljoona kuutiometriä vuodessa. Julkinen keskustelu investointien ympärillä on kääntynyt hämmästyttävästi puuvarojen riittävyyteen ja metsäluonnon monimuotoisuuteen sen sijaan, että rakentavasti mietittäisiin miten kaikki investoinnit saataisiin järkevästi toteutettua. Teollisuudelle hyvä tulos Metsäteollisuus teki kokonaisuutena hyvän tuloksen viime vuonna, vaikka otettaisiin huomioon myös heikosti kannattavat paino- ja kirjoituspaperit. Tulosten taso korostuu entisestään, kun niitä peilaa äärimmäisen vaikeana jatkuvaan taloustilanteeseen. Kuitupuuta käyttävässä teollisuudessa kannattavuus liiketulosprosentilla tai sijoitetun pääoman tuotolla mitattuna oli erinomainen. Tukkia käyttävässä teollisuudessa paras tulos tehtiin vanerilla. Sahatavaran markkinatilanne on heikentynyt ja hintakehitys kääntynyt laskuun hiipuvan kysynnän ja korkeana pysyvän tarjonnan tuloksena. Sahatavaran tuotanto kasvoi Suomessa viime vuonna viisi prosenttia, mutta sahatavaran varastot olivat joulukuussa 45 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin. Puukauppa käynyt hitaasti Puukaupan alkuvuosi on ollut, ehkä hieman odotetustikin, hankala. Kuitupuuta on runsaasti sekä pysty- että kaadetun puun varastoissa. Tukkiakin on ostettu ja hakattu varastoihin lähikuukausien tarvetta vastaavasti. Talvileimikoiden menekki on erityisen vaikeaa. Niitä jäi jo edelliseltä talvelta korjaamatta, eivätkä tämän talven kelit ole tilannetta juurikaan helpottaneet. Helmikuun puoliväliin mennessä puuta oli yksityismetsistä ostettu kolmannes viime vuotta vähemmän. Puun kysynnässä painopiste on jo siirtymässä kovan maan leimikoihin. Ratkaiseva tekijä puukaupan käynnistymiselle on myös sahatavaramarkkinoiden kehitys lähikuukausina. Heikentyvä euro jonkin verran parantaa hintakilpailukykyä vientimarkkinoilla, mutta kestää muutamia kuukausia ennen kuin valmiin sahatavaran varastot normalisoituvat ja vilkastuttavat myös puun kysyntää. Puun kysynnässä painopiste on jo siirtymässä kovan maan leimoihin. Kysyntä on tällä hetkellä kokonaisuutena heikko, mutta tilanne vaihtelee alueellisesti kuitenkin jonkin verran. Parhaiten kysyntää näyttäisi olevan havutukilla. Hintakehitys on ollut hienoisesti laskeva viime kuukausina, eikä suuria muutoksia liene odotettavissa. Koko vuoden osalta kohtalaista puukauppanäkymää tukevat vilkkaasti käyvät hakkuut ja puun tuonnin supistuminen. Erno Järvinen Tutkimuspäällikkö Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry 9 MHY jäsenlehti 1/2015 Metsän arvon määritys Metsän arvon määritys perustuu tuoreeseen metsäarvioon. Yleisin arviointitapa on summa-arvomenetelmä. Toinen mahdollinen on tuottomenetelmä, jossa metsän arvo lasketaan arvioidusta metsän tulevasta tuotosta. Metsätila-arvioita laaditaan tilakauppojen pohjaksi, perunkirjoitusta ja lahjaveron määräämistä varten, suojelu- ja muita lunastuksia yms. varten. Päivitetty metsäsuunnitelma auttaa huomattavasti metsäarvion teossa. Toisaalta ellei metsäsuunnitelmaa ole, kannattaa se tilata samalla kuin met- säarvio, sillä valmistuuhan se samoilla maastokäynneillä. Toimeksiantaja voi olla kiinteistön myyjä tai ostaja, vakuutusyhtiö, rahoituslaitos tai kiinteistönvälittäjä. Metsänhoitoyhdistysten metsätilaarvioinneissa noudatetaan hyvää kiinteistönarviointitapaa koskevia määrä- yksiä. Metsään kohdistuvat arviot tehdään ainoastaan kiinteistön haltijan suostumuksella. Tarkan ja luotettavan tila-arvion laatiminen edellyttää aina maastokäyntiä. Ainoastaan harvoissa tilanteissa riittää ”lausunto tilan arvosta”, joka tehdään toimistotyönä olemassa olevan tiedon pohjalta. METSÄMAAN HINNAT €/HA Maakunta Varsinais-Suomi Satakunta Verottajan hinta €/ha (v. 2015) 4800 4200 MML kauppahintarekisteri Mediaani €/ha (v. 2014 alkupuolisko) 4 528 3 868 Metsätilat Oy LKV ka-hinta €/ha (v. 2012-2014) 5000 5200 . F U TÊÊTJI P JEF U BBO TÊÊOOÚ M M JTF TU J . JU F O W BSBM M JTVVU U BTJI P JEF U BBO Metsäsi kasvaa ja voi parhaiten, kun siitä huolehditaan hyvin. Varallisuutesi toimii samalla tavalla ja me olemme valmiita huolehtimaan siitä puolestasi yhä parempiin tuloksiin. Näyttöäkin meillä on. Ota yhteyttä ja kysy lisää sijoittamisen ratkaisuistamme. Rauma Kalliokatu 2 02 838 5599 Turku Eerikinkatu 6 B 02 524 1000 Puheluhinnat: www.lahitapiola.fi. Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Varainhoito Oy (LähiTapiolan rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy). Pankkipalvelut: S-Pankki Oy. Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. 10 MHY jäsenlehti 1/2015 Tila-arvio tehdään: • • • • • tilakaupan pohjaksi perintö- ja lahjaveron määräämisen pohjaksi metsävahingon arvioimiseksi (vakuutusyhtiöiden lomakkeille) lunastuksia tai tilojen jakoa varten summa-arvomenetelmällä ja/tai tuottoarvomenetelmällä Toimeksiantajan kanssa sovitaan: • • • • • mikä omaisuusosa arvioidaan minkä ajankohdan arvosta on kyse arviolausunnon tarkoituksesta palvelun hinnasta toimitusaikataulusta Metsätila-arvion tekoa varten tarvittavat ennakkoselvitykset: • • • • • • • onko arvioitavasta kiinteistöstä käytettävissä voimassa oleva metsäsuunnitelma tiedossa olevat metsänhakkuusopimukset lainhuutotodistus tiedossa olevat arvoon vaikuttavat tekijät, kuten esim. rauhoitus- ja metsälakikohteet sekä kaavat tiedossa olevat maa-ainesvarastot (soranotto, turve, kalliot) rakennuspaikat ja rakennukset yhteiset osuudet ja oikeudet, yhteismetsät sekä tieoikeudet ja rasitteet (kiinteistörekisterin mukaiset) • vuokrasopimukset Arvion laadinnassa: • taimikoilla käytetään arvioperusteena pituutta tai ikää, sekä arvioidaan taimikon metsänhoidollista tilaa • kuviokohtaisia vähennyksiä, lisäyksiä sekä odotusarvokertoimia tai odotusarvolisiä käytetään aina, kun niille on tarvetta (kuviokohtaisesti) • hakkuumahdollisuudet ja -ajankohta määritetään kuvioittain • kasvatusmetsien puustolle käytetään alueen 1-3 edellisen vuoden keskihintoja, heti realisoitavissa olevalle päätehakkuukypsälle puustolle lyhyemmän aikavälin hintoja, esim. puolen vuoden • pyritään yhtenäiseen hinnoitteluun, joka voi alueesta riippuen olla maakunta- tai metsänhoitoyhdistyskohtainen • arvioissa käytetään keskikantohintoja, jotka on jaettu kehitysluokittain kolmeen luokkaan (ensiharvennus, harvennushakkuu ja uudistushakkuu) • odotusarvoja lasketaan (odotusarvokertoimen avulla) vain kasvatettavalle puustolle • taulukkoarvot perustuvat hyvin hoidettuihin ja kasvatuskelpoisiin tasaikäisiin metsiköihin • kertoimeen on tehtävä korjaus alaspäin, jos: - puusto ylitiheää tai liian harvaa - maapohja soistunutta tai runsaskivistä - kasvupaikalla väärä puulaji Laskelma perintö- ja lahjaveron määräämiseksi Perintö- ja lahjaveron määräämistä varten tehtävälle metsätila-arviolle verohallinto on antanut ohjeet. Tila-arvio on ensisijainen tapa metsän arvon määrityksessä. Jos tilalla on voimassa oleva metsäsuunnitelma, sitä voidaan käyttää metsän arvon laskemiseen seuraavasti: • laskelma tehdään summa-arvomenetelmällä • suunnitelmassa olevia puustomääriä korotetaan 4,5 %:n vuotuisella kasvulla • metsän arvoa vähentävänä tekijänä otetaan huomioon suunnitelman laatimisen jälkeen suoritetut hakkuut • hehtaarikohtaiset maapohjan arvot ja taimikon arvot ovat verohallinnon ohjeessa • puunhinnat Metsäntutkimuslaitoksen Metinfosta (www.metla.fi/metinfo/mo). • kokonaisarvon korjaus eli tukkualennus on 30 % 11 MHY jäsenlehti 1/2015 Taimikonhoidon abc Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena on, ettei kasvatettavan puuston kasvu pääse taantumaan lehtipuiden varjostuksen tai muun puuston liiallisen tiheyden vuoksi. Jos taimikon annetaan kasvaa hoitamattomana: l puut jäävät ohuiksi ja laadultaan vaatimattomiksi l vähäarvoisen lehtipuuston osuus voi kasvaa suureksi l hoitamattomuus vaikuttaa puuston koko kiertoaikaan l kantorahatuloa saadaan vähemmän ja merkittävästi myöhemmin Taimikonhoidossa poistetaan ensisijaisesti: l vahingoittuneet ja huonolaatuiset puut l liian tiheässä kasvavista laadultaan samanarvoisista puista pienemmät Mäntyvaltainen taimikko l kylvömänniköissä varhaisperkaus on yleensä tarpeen jo alle metrin valtapituudessa l istutustaimikossa varhaisperkaus on yleensä tarpeen 1 - 2 -metrisessä männyn taimikossa l jos vesoittuminen on lievää, hoitoa voidaan viiväs- tyttää 2 - 3 metrin pituusvaiheeseen asti (perkaus tällöin kuitenkin työläämpää) l tiheimpiä männyntaimituppaita voidaan myös harventaa ja susipuita poistaa Kuusivaltainen taimikko l varhaisperkaus on yleensä tarpeen jo noin metrin pituusvaiheessa, varsinkin rehevimmillä kasvupaikoilla l voidaan harkita reikäperkausta, jossa lehtipuusto poistetaan noin metrin säteellä kuusentaimen ympäriltä l vesasyntyinen lehtipuusto on syytä poistaa kokonaan Koivuvaltainen taimikko l etukasvuinen, vesasyntyinen lehtipuusto poistetaan MYÖHEMPI TAIMIKONHOITO Mäntyvaltainen taimikko l pyritään harventamaan 3 - 6 metrin valtapituudessa l harvennetaan tiheyteen 2000 - 2500 puuta hehtaarilla l mitä varhemmin taimikko hoidetaan, sitä suuremmaksi tiheys jätetään l turvemailla taimikonhoitotiheys voi olla em. tiheyksiä hieman alhaisempi Myy leimikkosi yhdelle Suomen suurimmista yksityisistä puunjalostajista. Me ymmärrämme puidesi todellisen arvon. Luvian Sahalla syntyvät tarkkaan valituista raakaaineista korkealuokkaiset LuviaWood-massiivipuutuotteet. Tutustu tuotteisiin osoitteessa www.luviawood.fi tai tule Puutavarataloon (Tehdastie 3, Luvia). Ota yhteyttä hankintaesimieheemme ja tee puukaupat! Mikko Sampolahti GSM 0400 791 266 mikko.sampolahti@luviansaha.fi Hankinta-alue: Harjavalta, Kiikoinen, Kokemäki, Lavia, Nakkila, Sastamala ja Ulvila Reijo Ojala GSM 0400 520 522 reijo.ojala@luviansaha.fi Hankinta-alue: Eura, Eurajoki, Kiukainen, Laitila, Lappi, Luvia, Mynämäki, Nousiainen, Pyhäranta, Rauma, Uusikaupunki ja Vehmaa Salla-Mari Keto GSM 0400 791 415 salla-mari.keto@luviansaha.fi Hankinta-alue: Alastaro, Aura, Huittinen, Köyliö, Oripää, Punkalaidun, Pöytyä, Säkylä ja Yläne Matti Riitamaa GSM 0400 484 622 matti.riitamaa@luviansaha.fi Hankinta-alue: Akaa, Forssa, Humppila, Jokioinen, Karinainen, Koski, Kylmäkoski, Loimaa, Marttila, Mellilä, Somero, Tammela, Tarvasjoki, Urjala, Valkeakoski ja Ypäjä Lassi Nieminen GSM 0400 591 966 lassi.nieminen@luviansaha.fi Hankinta-alue: Ahlainen, Honkajoki, Isojoki, Kankaanpää, Karijoki, Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Kristiinankaupunki, Merikarvia, Noormarkku, Parkano, Pomarkku, Pori ja Siikainen Luvian Saha Oy | Sahantie 1, 29100 Luvia Puh. 020 779 1100 | Fax (02) 540 0110 www.luviansaha.fi | www.luviawood.fi | www.puutavaratalo.fi 12 MHY jäsenlehti 1/2015 Kuusivaltainen taimikko l pyritään harventamaan 3 - 5 metrin valtapituudessa l harvennetaan tiheyteen 1800 - 2200 puuta hehtaarilla (mutta ei istutustiheyttä harvemmaksi) l taimikonhoitoa aikaistetaan, jos taimikko on selvästi ylitiheä l verhopuut poistetaan hallanaroilla kasvupaikoilla taimikon ollessa 4 - 5 –metrinen Koivuvaltainen taimikko Rauduskoivikot l harvennetaan yleensä 4 - 7 metrin valtapituudessa l harvennetaan tiheyteen 1600 - 1800 puuta hehtaarilla Hieskoivikot l harvennetaan yleensä 5 - 8 metrin valtapituudessa l harvennetaan tiheyteen 2000 - 2500 puuta hehtaarilla Poistuman laskenta Haluttaessa tietää työvaikeus, lasketaan koealasäteellä 1,78 m poistetun puuston määrä kannoista. Hehtaarikohtainen kantoluku saadaan kertomalla tulos 1000:lla. Poistetun puuston keskiläpimitta on kolmen koealan keskipistettä lähimpänä olevan kannon läpimittojen keskiarvo. Kuvion pinta-ala, ha 0,5 – 1,9 2 – 3,9 4 – 5,9 6 – 7,9 8 –9,9 10 + Mitattavia koealoja, kpl 5 6 7 8 9 10 TYÖN JÄLJEN SEURANTA Kasvamaan jätetyn taimikon tiheys Kasvamaan jätetyn puuston mittaus tehdään koealasäteellä 4 metriä. Lasketaan 4 metrin säteen sisällä kasvamaan jätettyjen kuusten, mäntyjen ja koivujen runkoluvut, lasketaan ne yhteen. Kun luku kerrotaan 200:lla, saadaan hehtaarikohtainen taimimäärä. Taimikonperkaus onnistuu omatoimiselta metsänomistajalta. 13 MHY jäsenlehti 1/2015 Uudenkaupungin lämpölaitos on tervetullut lisä energiapuun käyttäjiin Bioenergian käytön lisäystä tarvitaan, jotta Suomen hiilitase saadaan sopimusten mukaiseksi ja suurempi osa metsien kasvusta hyödynnetyksi. VSV-Energia Oy:n jo pitkään suunnitelmissa olleen lämpölaitoksen energialähteeksi oli päätetty jo aikaisessa vaiheessa biopolttoaineet. Lämpölaitos on parasta aikaa rakenteilla, ja tämän lehden ilmestymisen aikoihin vuorossa on laitoksen perustusten valu. Käyntiin laitos on lähdössä ensi syksynä. Energiapuun hankinta on kuitenkin jo aloitettu tekemällä toimitussopimus Metsänhoitoyhdistys Lounametsän kanssa, joka välittää laitokselle jäsenmetsänomistajiensa puuta ja siitä tehtyä haketta. Toisena toimittajana toimii laitoksella energiapuun haketuksen ja murskauksen hoitava yrittäjä. Tarvittava kokonaisenergiantarve on 100 gigawattituntia, josta turpeella voidaan tuottaa enintään 20 prosenttia ja loput puuperäisellä polttoaineella. Lounametsän välittämän puuaineen määrä tulee olemaan reilut 30 000 kuutiometriä puuta rankana ja hakkeena. Vakka-Suomen Voiman projekti- ja tuotantojohtaja Mika Salo VSVEnergian lämpölaitoksen tontilla Uudessakaupungissa. Takana näkyy laitoksen sijaintipaikka, jolle perustusten valu on juuri alkamassa. Lisää puunkäyttöä tarvitaan Vaikka puukauppa on viime vuodet käynyt kohtuullisen hyvin, on paras kysyntä kuitenkin kohdistunut tukkipuuhun. Pienempiläpimittaisen puun käyttöön tulevat lisäykset ovat kaikki tervetulleita. Metsäteollisuus on tehnyt kaikkensa halvan kuitupuun saamisen varmistamiseksi. Se on jäänyt yksin vaatiessaan energiapuun tuen kohdistamista ainoastaan kuitupuuksi kelpaamattomaan puuhun, mutta onnistunut viivyttämään tukipäätöksiä. Puuta on riittävästi yhdelle ja useammallekin Suomeen oikein sijoitetulle uudelle sellutehtaalle sekä lisäksi lukuisalle määrälle bioenergialaitoksia. Hannu Justen metsäpäällikkö Mhy Lounametsä 14 VSV-Energian lämpövoimalaitoksen faktat: l Alueelle rakennettiin soijatehtaan tarpeita varten vuonna 2013 valmistunut nestekaasukattilalaitos, joka tullaan muuttamaan kiinteän kattilalaitoksen projektin aikana kaukolämmön tuotantoon sopivaksi. Em. laitoksen lisäksi oli tavoitteena rakentaa soijatehtaan lämmön tarvetta varten voimalaitos, joka olisi höyryn lisäksi tuottanut sähköä ja kaukolämpöä. Kävi kuitenkin niin että toinen toimija solmi sopimuksen soijatehtaan höyryn tuottamisesta jolloin VSV-Energia Oy päätti rakentaa pelkästään kaukolämpöä tuottavan laitoksen. l Uusi 20 megawatin lämpölaitos on rakenteilla ja valmistuu tämän vuoden syksyyn mennessä. l Kokonaisinvestointi on noin 16-18 miljoonaa euroa. l Laitos tuottaa kaukolämpöä Uudenkaupungin kaupungin lämpöverkkoon sekä Valmetin autotehtaalle. l Laitos tuottaa puulla 90 gigawattituntia lämpöenergiaa. l Metsänhoitoyhdistys Lounametsä välittää laitokselle jäsenmetsänomistajiensa energiapuuta rankana ja hakkeena 30 000 – 35 000 kuutiometriä vuodessa ja puun murskausurakoitsija loput. MHY jäsenlehti 1/2015 Metsäyhtiön toimitusjohtaja astuu metsänhoitoyhdistyksen toimistoon. Tukkipuuta pitäisi saada. ”Montako laitetaan?” kysyy mhy:n johtaja Thomas Barrera. ”Yksi riittää”, asiakas ilmoittaa. Puulajista ei puhuta mitään, mutta se ei nyt olekaan oleellista. Sekä myyjä että ostaja ovat helsinkiläisen Pihlajamäen ala-asteen kuudesluokkalaisia, jotka opettelevat ensimmäistä kertaa työelämän tapoja. Paikka on Helsingin Tekniikan museoon rakennettu Yrityskylä, jonka kulisseissa toimivat samat yritykset ja julkiset palvelut kuin millä tahansa kylänraitilla. Koululaiset viettävät yhden päivän Yrityskylän työntekijöinä. Sitä ennen oppitunneilla on käyty läpi muun muassa, mitä työ on, ja mitä ovat palkka, voitto ja verot. Jokainen oppilas on täyttänyt hakemuksen, johon on saanut luetella kolme mieluisinta tehtävää. Opettaja on järjestänyt työhaastattelun, jossa on muistettu kättelyt ja katsekontaktit. Nyt koululaiset soveltavat oppimaansa – näkevät vilahduksen aikuisten elämästä. Metsänhoitoyhdistyksessä työskentelee myös metsänasiantuntija, joka selvittää metsänhoitopelin avulla, paljonko eri toimenpiteet maksavat, ja mitä ne tuottavat. Toimiston vieressä metsäkoneen kuljettaja kaataa ja katkoo puita simulaattorin avulla. Suomeen sopiva Yrityskylä on toiminnanjohtajansa, luokanopettaja Tomi Alakosken, kehittämä tuote. Koulutyössä Alakoski huomasi, miten vähän yläkouluun siirtyvät tiesivät elinkeinoelämästä. Hän oivalsi, että itse osallistumalla lapset oppisivat parhaiten. Yrityskylän esikuvia löytyi maailmalta, ja Alakoski muokkasi konseptin Suomeen sopivaksi. Jotkut pitivät Alakosken ideaa aluksi hulluna, mutta niin vain ensimmäinen Yrityskylä aloitti 2010. Nyt kyliä toimii jo 13 paikkakunnalla, ja 40 000 kuudesluokkalaista eli 70 prosenttia ikäluokasta vierailee niissä. Opettajien ja oppilaiden antaman palautteen keskiarvo on kiitettävä. Yrityskylien toiminnan organisoi elinkeinoelämän ylläpitämä Taloudellinen tiedotustoimisto TAT. Rahoitusta tulee muiden muassa kumppanuusyrityksiltä sekä Suomen Metsäsäätiöltä, joka on ollut mukana alusta asti. Se haluaa varmistaa, että metsäasiat käyvät koululaisille tutuiksi osana tavallista yritystoimintaa. Syyskuussa 2014 Yrityskylä valittiin maailman kuuden parhaimman koulutusinnovaation joukkoon World Innovation Summit for Education -kilpailussa. Thomas Barrera ja Eemil Mehto Pihlajamäen ala-asteelta työskentelevät Yrityskylän metsänhoitoyhdistyksessä. Voittoa vai tappiota? Kuva: Krista Kimmo Yrityskylässä kuudesluokkalaiset oppivat, mistä tulee palkka ja mitä ovat verot. Kansainvälisesti tunnustetun koulutusinnovaation rahoittajiin kuuluu Suomen Metsäsäätiö. VarsinaisSuomen oma Yrityskylä toimii Turun keskustassa ja siellä vierailee joka lukuvuosi noin 500 kuudesluokkalaista. Kuva: Hanna Lehto-Isokoski Vilahdus tulevaisuudesta Metsänhoitoyhdistyksen toimistossa Thomas Barrera on puoleen päivään mennessä maksanut kolmelle työntekijälle palkan ja hakenut yrityslainaa. Iltapäivällä hän tekee vielä tuloslaskelman, josta selviää, onko toiminta voitollista vai tappiollista. Työ tuntuu kivalta ja sopivan haastavalta. ”Olen oppinut ainakin laskujen maksua. Niitä on tullut paljon.” Hanna Lehto-Isokoski Yrityskylässä motokuskin ammatti on yksi suosituimmista. Suomen Metsäsäätiö rahoittaa metsänomistajien, metsäteollisuuden, Metsähallituksen ja muiden metsätaloudesta toimeentulonsa saavien ryhmien viestintää. Tavoitteena on edistää metsäelinkeinoa lisäämällä puun ja puupohjaisten tuotteiden käyttöä sekä Suomessa että maailmalla. Metsäsäätiön rahoitus kertyy vapaaehtoisesta menekinedistämismaksusta, joka peritään puukaupan yhteydessä. Maksu on 0,2 prosenttia pystykaupan arvosta, ja metsänomistaja saa vähentää sen verotuksesta. Jos metsänomistaja tulee mukaan, myös puut ostava yhtiö maksaa samansuuruisen summan Metsäsäätiölle. Säätiö saa siis alkuperäisen summan kaksinkertaisena. 15 MHY jäsenlehti 1/2015 Metsäsertifiointi todentaa hyvän metsänhoidon Metsien sertifioinnin tavoitteena on edistää kestävää metsätaloutta sekä parantaa puupohjaisten tuotteiden markkinoille pääsyä. Sertifioinnin tavoitteena on mm. edistää luonnon monimuotoisuutta uudistusalan kulotuksella. Uudet sertifiointikriteerit ohjaavat myös edistämään lasten ja nuorten metsätietämystä. Suomessa on ollut käytössä PEFC-metsäsertifiointi jo reilut kymmenen vuotta. PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta kaikkialla maailmassa. Metsätiloja metsäsertifioinnissa on mukana noin 311 500. Yli 95 prosenttia Suomen talousmetsistä on PEFC-sertifioitu. Osallistumalla PEFCmetsäsertifiointiin metsänomistaja voi kestävän metsätalouden harjoittamisen ja oman puunsa menekin varmistamisen lisäksi tarjota kuluttajille niin koti- kuin vientimarkkinoilla mahdollisuuden tehdä vastuullisia valintoja. PEFC soveltuu metsäsertifiointijärjestelmistä parhaiten suomalaiseen perhemetsätalouteen, sillä sen lähtökohtana ovat aina kunkin maan metsätalouden erityispiirteet. PEFC-sertifioinnissa asetetaan metsien hoidolle monia tärkeitä vaatimuksia, jotka kohdistuvat muun muassa metsien monimuotoisuuden turvaamiseen, metsien terveyden ja kasvun ylläpitoon sekä virkistyskäyttöön. Metsiin liittyvän lainsäädännön noudattaminen tuottaa hyvän perustan metsäsertifioinnissa asetettujen vaatimusten toteutumiselle. PEFC-sertifioinnin toteutus muuttuu mutta ei vaadi metsänomistajalta toimenpiteitä Uudistetut sertifiointikriteerit velvoittavat säilyttämään kiinteät muinaisjäännökset metsänkäyttötoimissa. Metsäkoneella ei ajeta muinaisjäännöksen näkyvien osien päältä, vaikka ne olisivat jäässä tai lumen peitossa. Metsänomistajajärjestön uudistuksessa lakkautettiin Metsänomistajien liitot, jotka ovat hallinnoineet kaikkien toimijoiden puolesta sertifiointia. MTK:n ja metsäteollisuuden perustama uusi Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry on jatkossa sertifikaatin haltija. Metsäsertifiointi toteutetaan vuonna 2015 edelleen alueellisena sertifiointina maakuntajaolla. Mukana oleminen ei vaadi metsänomistajalta erityisiä toimenpiteitä, kun hän jatkaa mhy:n jäsenenä. Ryhmäsertifiointi säästää kustannuksissa, jolloin se on metsänomistajan kannalta kannattavin valinta. Yritykset haluavat yhä useammin ostaa sertifioitua puuta, joten metsänomistajan puunmyynnin ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta PEFC-sertifiointi on järkevä valinta. Riippumatta siitä, mitä kautta metsänomistaja ilmoittautuu mukaan sertifiointiin, on hänen metsiensä täytettävä sertifioinnin vaatimukset. Sertifiointiryhmään ei ole pakko kuulua, jos vaatimukset tuntuvat metsänomistajasta kohtuuttomilta. Mhy:n jäsenkin voi jättäytyä sertifioinnin ulkopuolelle, mutta silloin puutakaan ei voi myydä sertifioituna. Sertifioinnin vaatimukset uudistuvat 2016 PEFC-sertifioinnin vaatimuksia päivitetään viiden vuoden välein toimintaympäristön muutosten vuoksi. Tarkoitus on ottaa uudet vaatimukset käyttöön viimeistään vuoden 2016 alusta. Siihen asti mennään entisin ehdoin. Metsänomistajalle suoraan uudistus ei tuo paljon päänvaivaa, mutta metsäorganisaatioiden toimintaan on tulossa tarkennuksia. Voimassaoleva standardi sertifioinnin vaatimuksista löytyy PEFC Suomen verkkosivuilta osoitteesta www.pefc.fi. 16 MHY jäsenlehti 1/2015 Louna-Jukola tuo suunnistavan maailman Varsinais-Suomeen Suunnistuksen suurtapahtuma saapuu ensi kesänä lähelle Turkua, kun Jukolan viesti suunnistetaan Paimiossa 13.–14.6.2015. Louna-Jukolaksi nimetty kilpailu käydään nopeassa ja haastavassa, tyypillisessä varsinaissuomalaisessa avokalliomaastossa noin 25 kilometrin päässä Turun keskustasta. Järjestelyistä vastaavat suunnistuksen erikoisseurat Paimion Rasti ja Turun Suunnistajat. Jukolan ajankohta on aina viikkoa ennen juhannusta. Neliosuuksinen Venlojen viesti käydään lauantaina iltapäivällä noin klo 14 alkaen, ja voittajajoukkue on maalissa noin kolmen tunnin uurastuksen jälkeen. Seitsenosuuksinen Jukolan viesti starttaa lauantai-iltana noin klo. 23, joten otsalamppuja voidaan tarvita muutamalla osuudella. Voittajajoukkue käyttää viestiin keskimäärin kahdeksan tuntia. Nimenä Louna-Jukola kuvaa tapahtuman sijaintia Lounais-Suomessa. Kilpailukeskus rakentuu Paimioon aivan Turku–Helsinkimoottoritien varteen, ajoharjoitteluja karting-ratojen sekä Paippi-hiihtoputken alueille. Kilpailumaasto suuntautuu etelään vanhan ykköstien toisella puolen aina Sauvon rajalle asti. Louna-Jukolan järjestelyoikeudet myönnettiin marraskuussa 2008, joten valmisteluja on tehty kiihtyvällä vauhdilla jo useiden vuosien ajan. Viimeinen työntäyteinen vuosi on hyvää vauhtia menossa ja järjestelyt jo pitkällä. Tapahtuman ydin, kilpailukart- Lounametsän joukkue osallistui Jämi-Jukolan viestiin 19.-20.6.04 joukkueella Markku Sipponen, Harri Tasanen, Matti Sipilä, Hannu Grönholm, Tapani Jääoja, Tapani Holmijoki ja Mikko Kaamanen. Sijoitus oli 823, osallistujia yli 1300, joten taakse jäi yli 500 joukkuetta. ta ja -radat, ovat jo painoa vaille valmiina. Järjestäjien tavoitteena on järjestää kaikkien aikojen paras Jukolatapahtuma ja samalla rikkoa osanottoennätykset niin Venlojen kuin Jukolan viestissäkin. Jälkimmäiseen tavoitteeseen tarjoaa hyvät edellytykset sijainti lähellä Turun satamaa ja lentoasemaa sekä moottoritien välityksellä pääkaupunkiseutua, mistä syystä osallistujilla on varsin helppo pääsy kilpailuun. Odotettavissa on jopa 18 000 osanottajaa sekä useita kymmeniä tuhansia yleisönä. Jukolan viestin kasvun on viime vuosina mahdollistanut kuntojoukkueiden määrän lisääntyminen. Jukolaan tullaan nauttimaan reipashenkisestä liikunnasta niin työkuin kaveriporukoillakin. Myös paikallisella Metsänhoitoyhdistys Lounametsällä on pitkästä aika oma joukkue Louna-Jukolassa. Tule näkemään ja kokemaan kuuluisa Jukolan tunnelma osanottajana, katsojana tai talkoolaisena! Louna-Jukolassa ”Jokainen on voittaja”. Tutustu tapahtumaan osoitteessa www.jukola.com/2015 Erkki Haavisto varapuheenjohtaja Mhy Lounametsä varajohtaja Louna-Jukola 17 MHY jäsenlehti 1/2015 Metsänuudistamisessa hyvät tulokset, kun työt tehdään oikein Istuttamalla uudistaminen Taimien istutus on yleensä varma ja nopea menetelmä metsän uudistamiseksi. Jos tavoitteena on saada aikaiseksi muutamassa vuodessa miehenmittainen, pintakasvillisuuden kilpailusta voittajana selvinnyt taimikko, on istutustyö tehtävä huolellisesti ja ohjeita noudattaen. Lähes kaikki metsään istuttamalla tehtävästä uudistamisesta tapahtuu Suomessa nykyisin paakkutaimilla. vua varten lämpöä, vettä, ravinteita ja happea. Tainta ei siis missään nimessä tule istuttaa mättään vieressä olevan laikun pohjalle, raakaan kivennäismaahan. Siellä olosuhteet kasvua ajatellen ovat kaikkea muuta kuin hyvät. Oikeaoppisesti laikkumätästetyillä kohteilla ei kuivuuteen kuolleita taimia ole esiintynyt kuivien ja kuumien kesienkään jälkeen käytännössä lainkaan. Yleensä kuivumiskuoleman on aiheutunut edellisvuosien taimilla keväällä esiintyvä ahava eli kuiva, lämmennyt ilma on kuivattanut taimen maan ollessa vielä jäässä ja vedensaannin ollessa estyneenä. Maanmuokkaus Ensimmäinen asia, joka tarvitaan, on kunnollinen, kasvupaikalle soveltuva maanmuokkaus. Istuttamista ilman maanmuokkausta ei voi suositella juuri missään tilanteessa. Kuuselle soveltuvia muokkaustapoja ovat erilaiset mätästykset – normaaleilla kivennäismailla laikkumätästys ja erilaisilla vedenvaivaamilla mailla kääntö- tai ojitus(navero)-mätästys. Maanmuokkaus kohottaa maan lämpötilaa, mikä puolestaan parantaa erityisesti juurien kasvua. Lisäksi muokkaus vähentää vesakon ja muun pintakasvillisuuden haittaavaa vaikutusta taimen kasvuun. Hyvä mätäs on korkeudeltaan 10-20 cm, leveyttä ja pituutta on 5060 cm. Pinnalla on 5-10 cm paksu, yhtenäinen kivennäismaan kerros, joka suojaa mättään sisällä olevaa humuskerrosta kuivumiselta. Äestys Istuta muokkausjälkeen noin 20 cm humuksen reunasta Paakun päälle kivennäismaata vähintään 2-4 cm Älä istuta laikun syvimpään kohtaan Laikkumätästys Istuta mättääseen, paakun alareuna humukseen Tiivistä istutuskohta tarvittaessa Paakun päälle kivennäismaata vähintään 3-5 cm Tiivistä maata taimen ympäriltä Kuusen taimi mättäälle Paras kasvupaikka kuusen taimelle on muokkauksessa syntyneen mättään päällä. Mättään pintakerroksen kivennäismaa suojaa tainta mm. tukkimiehentäituhoilta. Syvemmällä mättäässä oleva kunttakerros puolestaan on kuusen juuristolle paras mahdollinen kasvupaikka. Juuristo tarvitsee kas- 18 Naveromätästys Istuta mättään keskelle korkeimpaan kohtaan Tiivistä istutuskohta tarvittaessa Paakun päälle kivennäismaata vähintään 3-5 cm Tiivistä maata taimen ympäriltä Älä istuta mättäiden väliin MHY jäsenlehti 1/2015 Männyn taimi kivennäismaahan laikulle Mäntyä viljellään karummille maille kuin kuusta ja siksi uudistusala useimmiten äestetään tai laikutetaan. Muokkauksen tarkoituksena on toisin kuin mätästyksessä, paljastaa kuntan alta kivennäismaata, johon taimen saa istutetuksi. Mänty istutetaan laikkuun korkeimmalle kohdalle kuitenkin vähintään 20 cm päähän laikun reunasta. Männyn kylvössä siemenille paras paikka laikussa on sama kuin taimellekin. Koneistutus Koneistutuskausi voi olla keväästä syksyyn asti toisin kuin käsin istutettaessa. Kaivinkoneeseen liitetyllä istutuskoneella tehdään laikkumätäs, jolloin kaksi kunttakerrosta kääntyy vastakkain ja peittyy kivennäismaalla. Kone istuttaa taimen keskelle mätästä siten, että taimen juuret ulottuvat kivennäismaan peittämään kunttakerrokseen, josta taimi saa voimaa hyvään kasvuun. Taimen istutussyvyyttä säädetään koneessa olevan tietokoneen avulla, ja lopuksi ”kumijalka” tiivistää istutuskohdan. Kone jaksaa istuttaa taimen vielä iltapäivälläkin optimisy- vyyteen. Siksi taimen kuivumisriski pienenee oleellisesti, ja kasvuun lähtö on nopeaa. Jos heinäkuussa tehdään koneistutusta, tulee käyttää sitä varten kasvatettuja, lyhytpäiväkäsiteltyjä taimia, joiden kasvu on jo päättynyt. Elokuusta lähtien voidaan käyttää normaalisti kasvatettuja, kasvunsa päättäneitä taimia. Koneistutustulokset ovat yleensä pottiputki-istutusta parempia. Syynä lienee juuri tuo muokkauksen samanaikaisuus ja jokaisen taimen osuminen optimikohtaan. Käsin istutettaessa mättäät ovat saattaneet kovettua varsinkin savimailla niin koviksi, että pottiputken lyöminen läpi kovettuneen pinnan voi olla liian vaativaa, ja taimi tulee laitetuksi huonompaan paikkaan. kot puretaan kuormalavoilta ja asetellaan varjoisaan paikkaan väljästi, korkeintaan kaksi laatikkoa päällekkäin. Samalla avataan laatikoiden tuuletusaukot. Taimien tulee sulaa hitaasti, noin viikon kuluessa. -Ennen istutusta on pidettävä huoli, että taimet ovat riittävän kosteita. Paakusta tulee irrota vettä, kun sitä puristaa kädessään, ja 30x40 cm:n laatikon painon tulee olla 4-5 kg. Jos painoa on vähemmän, taimia pitää kastella (laatikko kyllä kestää muutaman kastelukerran). -Jäisiä taimia ei pidä istuttaa, eikä jäiseen maahan saa istuttaa. Molemmissa tapauksissa todennäköinen seuraus on taimien jonkinasteinen kuivuminen. Sulat, sopivan kosteat taimet ja lämmin, hyvin muokattu maa takaavat hyvän lopputuloksen. Taimien kuljetus ja varastointi Metsänviljelyn parhaan lopputuloksen saamiseksi myös materiaalista on pidettävä hyvää huolta. Pakastetut kuusen ja männyn taimet on pakattu syksyllä taimitarhalla pahvilaatikoihin ja varastoitu talven ajan -4 asteen lämpötilassa. - Kun taimet saapuvat, laati- Istutuskone vuonna 2008 ja taimikko samalta paikalta kuuden kasvukauden jälkeen vuonna 2013. Koneistutustaimet lähtevät kasvuun erinomaisesti. Kuvassa Metlan tutkija Tiina Laine, Lounametsän Juuso Rihko ja Markku Sipponen. 19 MHY jäsenlehti 1/2015 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK – lyhyt oppimäärä MTK on etujärjestö, joka edistää jäsentensä taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia sekä maaseutuvarallisuuden kestävää, taloudellista käyttöä ja hoitoa. MTK vaikuttaa jäsentensä ansioihin, asemaan ja arvostukseen. MTK on nimensä mukaisesti Keskusliitto. Se on järjestö, jolla on jäseninä toisia järjestöjä, ei henkilöjäseniä. MTK:n jäseniä ovat 14 maataloustuottajien liittoa, 80 metsänhoitoyhdistystä sekä muutama muu yhteisöjäsen. Asiantuntijaorganisaatio MTK:n tärkein työkalu on asiantuntijuus, jolla se vaikuttaa kansallisesti ja kansainvälisesti. Keskusliiton ydintehtäviä on poliittinen ja yhteiskunnallinen edunvalvonta: vaikuttaminen jäsenten hyväksi maatalous- ja metsäasioissa, yrittäjien asioissa, vero-, rahoitus- ja lakiasioissa, ympäristö- ja maapolitiikassa sekä sosiaalipolitiikassa. Käytännön toiminta keskusliitossa on organisoitu eri linjoihin ja ryhmiin, joista kukin vastaa omasta asiantuntemusalueestaan, sekä erilaisiin tukipalveluihin. MTK:ssa työskentelee kaikkiaan noin 80 henkilöä. Toiminnan ytimen muodostavat: l metsälinja l maatalouslinja l maaseutuyrittäjyyslinja l ympäristöryhmä l tukipalvelut: viestintä, järjestöryhmä, koulutusryhmä, yleishallinto sekä tietohallinto l toimipiste Brysselissä Ylintä päätösvaltaa MTK:ssa käyttää valtuuskunta Järjestöuudistuksen seurauksena valtuuskunnan kokoonpano muuttui vuoden 2015 alussa. Valtuuskuntaan kuuluu 20 metsänhoitoyhdistysten edustajaa, 55 Maataloustuottajien liittojen valitsemia sekä 5 yhteisöjäsentä. Metsävaltuuskunta edustaa yksityismetsänomistajien päätäntävaltaa. Sen puheenjohtajana toimii metsänhoitaja, maatalousyrittäjä Mikko Tiirola Petäjävedeltä. MTK:n toimeenpanevana elimenä ja keskusliiton lainmukaisena hallituksena toimii MTK:n johtokunta. Johtokuntaan kuuluvat valtuuskunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitsemat ensimmäinen, toinen ja kolmas puheenjohtaja sekä kuusi muuta jäsentä. Jäsenet pyritään valitsemaan siten, että johtokunta edustaa mahdollisimman hyvin koko maata ja sen tuotantosuuntia. Johtokunnan puheenjohtajana toimii MMT, maatalousyrittäjä Juha Marttila Simosta. MTK:n avaintavoitteet edunvalvonnassa 2015: Lisää rahaa markkinoilta Tehostamme markkinaedunvalvontaa järjestön kaikilla tasoilla, esimerkkeinä hallinnollisen sääntelyn purku, reilut kauppatavat ja sopimuskäytännöt, markkinainformaation kerääminen ja jakaminen, julkiset hankinnat, vuorovaikutus yritysten kanssa, kuluttajatyö, EU:n menekinedistämistoimet, uudet markkinakanavat sekä investointien hakeminen erityisesti metsä- ja energiasektorille. Uutta voimaa järjestön yhteistyöstä Vahvistamme järjestön voimaa vihreiden elinkeinojen ja maaseudun edunvalvojana. Esimerkkeinä ovat tehokas jäsenhankinta ja -viestintä, alueellisen edunvalvonnan uusi toimintamalli sekä järjestötyön uudet toimintamallit. Eroon keskittävästä politiikasta – koko maa kasvuun Osallistumme kevään 2015 eduskuntavaalikampanjointiin mm. vaikuttamalla äänestysaktiivisuuteen, nostamalla esiin asioita kuten maankäyttö, kaavoitus, haja-asutusalueiden rakentamisen edistäminen, lunastuslaki, luvat ja valvonnat sekä tie- ja tietoliikenneverkot. Metsänomistajat 20 MHY jäsenlehti 1/2015 Metsäedunvalvonnan tavoitteet 2015: l turvata metsänomistajan mahdollisuus tuottaa kannattavasti puuta sekä metsän muita tuotteita ja palveluja l turvata metsänomistajan mahdollisuus hoitaa metsiään kestävän metsätalouden periaatteiden ja omalle metsätaloudelleen asettamiensa tavoitteiden mukaan l varmistaa metsänomistajalle oikeusturva ja päätösvalta hänen omia metsiään koskevassa päätöksenteossa l parantaa metsätalouden harjoittamisen edellytyksiä huolehtimalla, että hallitusohjelmassa 2015 – 2019 metsien kestävälle käytölle ei luoda lisärajoitteita, ja että metsäsektorin roolia biotalouden kehittämisessä vahvistetaan l ottaa käyttöön uusi alueellinen PEFC –ryhmäsertifointimalli l kehittää puumarkkinaedunvalvontaa l edistää metsäasioiden parempaa koordinaatiota EU:n metsästrategian mukaisesti l nostaa aktiivisesti elinkeinonäkökulma EU:n metsäkeskusteluun l ottaa käyttöön uuden toimintamallin mukainen alueellinen metsäedunvalvonta l kehittää metsänomistajien jäsentuotetta ja –palveluja l lisätä näkyvyyttämme metsänomistajien edunvalvojana, tukea metsänhoitoyhdistysten jäsenhankintaa sekä viestiä aktiivisesti metsäedunvalvonnan tuloksista l vahvistaa Metsänomistajat –brändin ja MTK:n näkyvyyttä metsäomistajien edunvalvonnassa Metsäedunvalvonnan tekijät löydät osoitteesta www.mtk.fi/yhteystiedot/henkilokunta/ Tervetuloa metsänhoitoyhdistykset Metsänhoitoyhdistysten rooli on herättänyt uuden mhy-lain myötä paljon keskustelua. On mm. esitetty väitteitä, että Suomessa harjoitettu metsäpolitiikka olisi metsänhoitoyhdistysten, siis metsänomistajien omien yhdistysten syytä. Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien itsensä perustamia yhdistyksiä. Ne olivat 1990-luvun puoliväliin saakka selkeästi osa valtion virallista metsähallintoa, kun valtiovalta valvoi ja ohjasi metsänhoitoyhdistystoimintaa metsäkeskusten välityksellä. Sen jälkeen metsänhoitoyhdistyksiä on määrätietoisesti kehitetty metsäomistajien omaksi palvelu- ja edunvalvontaorganisaatioksi. Nyt metsäomistajat itse hallinnoivat ja rahoittavat omien yhdistystensä toiminnan. Niiden palvelu- ja edunvalvontatoiminta on juuri sillä tasolla kuin metsäomistajat ovat itse linjanneet. Fanaattisuus on pahasta niin metsänhoidossa kuin kaikessa muussakin. Viimeisten neljän vuoden aikana kaikki metsätaloutta koskeva lainsäädäntö on uudistettu. Johtavana ajatuksena tässä uudistamistyössä oli metsäomistajien suurempi valinnanvapaus: metsäomistajan tulee voida käsitellä omia metsiään haluamallaan tavalla. Metsäomistajaorganisaatiolla oli tässä uudistustyössä vahva rooli, ja väitän, että lopputulos olisi ollut metsäomistajien kannalta huomattavasti huonompi ilman MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten vahvaa panosta. Myös metsänhoitoyhdistyslainsäädäntö uudistettiin. Suurin muutos on, että yhdistykset siirtyvät entisestään metsäomistajien omiksi yhdistyksiksi, ja loppukin napanuora valtiovaltaan katkaistaan. Metsänomistajat ovat jäseninä yhdistyksissä, maksavat niille jäsenmaksua ja päättävät yhdistysten toiminnasta. Niin metsänomistajien kuin kansantalouden kannalta yhdistysten toiminta puumarkkinoilla on ollut ja on edelleen korvaamatonta. Huolimatta haasteellisesta metsäomistusrakenteesta meillä on yksi maailman parhaiten toimivista puumarkkinoista. Esimerkiksi EU-alueen puumarkkinoiden kehittämistä koskevissa analyyseissä yksi merkittävä syy puumarkkinoiden toimimattomuuteen on metsäomistajien yhteistyön ja omien yhdistysten puute. Metsänomistajien näkökulmasta: tervemenoa neuvostoliittolainen reaalisosialismi, ja tervetuloa metsänhoitoyhdistystoiminta! Juha Hakkarainen metsäjohtaja MTK 21 MHY jäsenlehti 1/2015 Määräämisvaltaisena oikeustoimikelvottomaksi – menetyksiä ja harmaita hiuksia Omaisuuden käyttö ja siitä määrääminen muutoin ei ole aina itsestään selvää. Pätevän oikeustoimen ehtona on osapuolten riittävä oikeustoimikelpoisuus. Jokainen meistä voi siis päättää asioistaan itse niin pitkään kuin ymmärtää oikeustoimen merkityksen ja on riittävästi selvillä siitä, mitä on tekemässä ja miksi. Jos oikeustoimikelpoisuus menetetään vaikkapa sairauden tai vanhuuden vuoksi, tarvitaan asioiden hoitamiseksi edunvalvontaa. Jos tilan luovuttaja on pidättänyt hallintaoikeuden, on määräämisvalta jaettu kahdelle. Tällöin olisi osapuolten ehdottomasti tiedostettava ja osattava tilanne. Käytännössä on kuitenkin ilmennyt ristiriitoja haltijan ja omistajan välillä. Ongelmallinen tilanne on erityisesti silloin, kun haltija pyrkii ylittämään oikeutensa puukaupassa. Vaikeissa tapauksissa erimielisyyksiä joudutaan ratkomaan jopa käräjäsalissa. Tarpeettomia hallinta- ym. oikeuksien pidätyksiä kannattaisi siis metsätilan luovutuksissa välttää. Kun edunvalvontaa toteutetaan, onkin määräämisvalta edunvalvojalla, käytännössä maistraatilla. Metsätilan käyttö, hoito ja hakkaaminen eivät ole tällöin enää omissa käsissä. Puukauppoihin ja moniin muihin toimiin edellytetään maistraatin lupaa. Menettely on usein hidasta ja kallistakin. Joka tapauksessa metsien normaali käyttö estyy, ja monesti tilanne aiheuttaa metsien laiminlyönnin. Jos edunvalvojaa ei lainkaan hankita, saattaa metsien käyttö kokonaan estyä pitkäksikin ajaksi. Edunvalvoja toki edustaa päämiestä hänen omaisuuttaan ja taloudellisia asioitaan koskevissa oikeustoimissa sekä hoitaa ja valvoo päämiehen omaisuutta ja etua. Maistraatti ei kuitenkaan lupaviranomaisena saa lain mukaan ilman erityisiä perusteita antaa lupaa lahjan antamiseen, koska se ei ole edunvalvottavan edun mukaista. Omaisuuden tai määräämisvallan luovuttaminen perillisille on siten tällöin mahdollista ainoastaan kaupalla ja vain käyvällä hinnalla. Siten lahjat ja ns. sukupolvenvaihdoskaupat (hinta juuri yli ¾ käyvästä arvosta) eivät tule kysymykseen, kun luovuttaja on oikeustoimikelvoton. Edellä kerrotut seikat on syytä ottaa huomioon elämää ja omaisuuden luovutuksia suunniteltaessa. Ratkaisujen tekeminen pelkästään veroperusteilla ei johda aina parhaaseen tulokseen. Oikea varautuminen tuleviin tilanteisiin voi pelastaa suvun hankaluuksilta ja ylimääräisiltä maksuilta. Metsänomistajille asia on nyt erityisen tärkeä, koska heidän keski-ikänsä on jo yli 60 vuotta ja nousee koko ajan. Oikeustoimikelvottomuusriskiin voi varautua etukäteen. Laki edunvalvontavaltuutuksesta määrää tarvittavan menettelyn ja muodot. Edunvalvontavaltakirjalla kukin henkilö voi itse etukäteen määrätä asioidensa hoidosta tai vaikkapa omaisuutensa tai määräämisvaltansa luovutuksesta siinä tilanteessa, että hän tulee kykenemättömäksi itse hoitamaan asioitaan. Valtuutus on tehtävä kirjallisesti samaan tapaan kuin testamentti. Asiakirjasta on selvästi ilmettävä allekirjoittajan valtuuttamistahto sekä valtuutetut henkilöt. Valtakirja on valtuuttajan ja kahden es- 22 Varautuminen pelastaa turhilta harmeilta teettömän todistajan allekirjoitettava. Edunvalvontavaltakirjalla omaisuuden luovutuskin mahdollista Valtakirjalla valtuuttaja nimeää toisen henkilön valtuutettuna hoitamaan asioita puolestaan. Valtuuttaja määrittelee itse ne asiat, jotka valtuutus kattaa. Tavallista on, että valtuuttaja oikeuttaa valtuutetun huolehtimaan omaisuutensa hoidosta ja muista taloudellisista asioistaan, sekä usein terveydenhoidostaan. Valtuuttaja voi oikeuttaa valtuutetun myös luovuttamaan puolestaan omaisuutta tai vaikkapa tilan luovutuksen yhteydessä pidättämänsä hallintaoikeuden. Tämä on erinomainen keino välttyä suvulle kalliilta oikeustoimikelvottoman henkilön hallinta-ajalta. Edunvalvontavaltuutus on varautumista tulevaan. Emme tiedä, kuka sitä tarvitsee. Edunvalvontavaltuutus kannattaisi tehdä aina, kun aikoo pitää metsäomaisuuden tai sen hallinnan pidemmän aikaa itsellään. Esimerkiksi metsätilan luovutuksessa pidätetty hallintaoikeus on aina riski ja edellyttäisi mielestäni edunvalvontavaltuutuksen tekemistä. Muoto- ja sisältövirheiden välttämiseksi edunvalvontavaltakirja kannattaa laadituttaa asiantuntijalla. Tuomo Pesälä metsälakimies, OTM , mti Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy MHY jäsenlehti 1/2015 Metsänomistajien toivomuksia hallitukselle Samaa vauhtia kuin eduskuntavaalit, lähestyvät myös hallitusneuvottelut ja hallitusohjelma. Seuraavan hallituksen ohjelmasta näyttäisi tulevan aiempaa strategisempi ja vähemmän yksityiskohtainen. Ennen vaaleja kaikki mahdolliset etujärjestöt ja ryhmät kertovat puolueille omia tavoitteitaan. Näin ovat toimineet myös metsänomistajien edustajat MTK:sta ja metsänhoitoyhdistyksistä. Metsänomistajat erottaa monista muista ryhmistä se, että heidän viestillään on tällä hetkellä todellista kysyntää. Suomesta halutaan rakentaa tulevien vuosien aikana biotalousyhteiskunta, jonka menestys perustuu uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön. hajautettuihin ratkaisuihin. Nykyinen eduskunta on oikealla tiellä edistäessään metsäenergian ja turpeen käyttöä. Biotalouden menestys vaatii maaseudun asumisen ja yrittämisen turvaamista. Tulevan hallituksen byrokratian purkamiseen kuuluu olennaisesti maankäytön ohjaamisen muuttaminen esimerkiksi luopumalla valtakunnallisista alueiden käyttötavoitteista ja vähentämällä muutoinkin maankäytön rajoituksia. Lunastuslain uudistaminen, puurakentamisen edistämisessä sanoista tekoihin. Myös lunastuslain uudistamisella turvattaisiin biotalouden edistämistä. Puurakentamiselle asetettavat sitovat tavoitteet julkisessa rakentamisessa puolestaan asettaisivat puun aina etusijalle. Energiaomavarainen ja järkevän kaavoituksen Suomi Metsänomistajat esittävät, että Suomesta tehdään omavarainen ja kivihiilen tuonti lopetetaan. Hallituksen kannattaisi esimerkiksi kauppataseen kannalta suunnata energiainvestointeja uusiutuvaan raaka-aineeseen sekä Metsänomistajien on vaikea turvata puun saatavuutta, jos heitä ei kohdella yrittäjinä. Tulevan hallituksen tulisi nopeasti luoda metsätalouteen toimiva sukupolvenvaihdosjärjestelmä sekä alentaa puun myyntien verotusta kannustavalle tasolle. Ei metsien kiinteistöverolle Uudet rasitteet, kuten metsä kiinteistövero olisivat täyttä myrkkyä koko Suomelle. Metsätila- ja puukauppaa voitaisiin kuitenkin aktivoida metsävähennyksen laajentamisella sekä luovutusvoittoverotusta huojentamalla. Rohkeaa tulevaisuuden tekemistä Hallituksella on paljon tekemistä puun saamiseksi tehtaalle saakka. EI riitä, että metsänomistajat myyvät puuta. Samaan aikaan kuin varmistamme, ettei Euroopan unionista aseteta lisää rajoitteita, pitäisi biotalousinvestointien lupakäytäntöjä ja investointirahoitusta helpottaa. Metsätalouden rahoituksen lisäksi myös alan tutkimuksen riittävyydestä ja laadusta pitäisi pystyä huolehtimaan. Toimintaedellytykset turvaamaan puun käytön lisäystä Eduskunnan käsitellessä metsähakkeen tukea ja turpeen verotusta ovat puun riittävyys ja käyttökohteet nousseet jälleen julkisuuteen. Hallituksen esitys metsähakkeen tuen rajoittamisesta oli yliampuva, teollisuudelle puuta varaava. Metsissämme riittää puuta niin usealle uudelle sellutehtaalle kuin energiantuotantoonkin. Tämän hetken puuvarojen riittävyyden asemasta poliitikkojen kannattaisi kääntää katseensa metsien käytön kannalta keskeisimpiin kysymyksiin. Puuta riittää, mutta saadaanko sitä tehtaalle, on kiinni myös muustakin kuin metsänomistajista. Näitä toimintaedellytyksiä, joista päättäjät voivat huolehtia, löytyy metsänomistajien toivomuslistalta useita. Metsänomistajille mahdollisuus yrittäjyyteen Suomen energiankäyttö on mennyt hiilenmustaksi. Marko Mäki-Hakola elinkeinopäällikkö MTK metsälinja Suomella on käytettävinään suuret määrät kotimaista uusiutuvaa energiaa. Uusiutuvuuden vuoksi metsiä ei voi säästää jättämällä hakkaamatta, sillä metsien hiili vapautuu kiertoon joko puun lahotessa ja maatuessa tai hyödyksi käytettäessä polttamalla. Uusi puusto sitoo vanhan puuston käytöstä tai maatumisessa syntyvän hiilen. 23 MHY jäsenlehti 1/2015 OSTAJISSA ON EROJA Puunhankinnassa korostuvat kokeŵƵƐ͕ŬŽŬŽŶĂŝƐǀĂůƚĂŝƐƵƵƐ͕ĂŵŵĂƫͲ taito ja korjuujälki. PUUT - taimitarha Kavastontie 120, 25460 Kisko Pekka Uusitalo, puh. 0500-636983 pekka.uusital@suomi24.fi www.puut.fi VIELÄ NIITÄ HONKIA HUMISEE Haluathan parhaan kokonaisratkaisunmetsällesi ja itsellesi? Myy siis puusi meille. WESTAS GROUP www.westas.fi Näkemyksiä puusta. Tutkitusti enemmän kasvuvoimaa ja jopa tuplasti tuottoa -DORVWHWXWWDLPHWRQYDUPLQMDNXVWDQQXVWHKRNNDLQ UDWNDLVXSXXVWRQODDGXQSDUDQWDPLVHHQMDPHWV¦Q DUYRNDVYXQQRSHXWWDPLVHHQ Pakkasvarastoituja, jalostettuja taimiamme on saatavana nyt koko Suomesta. Kysy lisää paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltäsi! Ja humisee vielä pikkuisännänkin hakkuisiin, kun suunnitelmallisesti uudistetaan. Metsä kasvaa niin kuin aina ja metsärahat tuottavat turvallisesti asiantuntevissa paikallisissa käsissä - Säästöpankissa. Myynti: :ROIȌQWLH9DDVD_3XK MRKDQJURQURV#VNRJVSODQWRUȌ_ZZZVNRJVSODQWRUȌ 24 MHY jäsenlehti 1/2015 HUIPPUTARJOUKSIA! MS 170 1,6 hv, 4,1 kg 199,MS 181 MS 231 2 hv, 4,3 kg 299,MS 211 2,3 hv, 4,3 kg 359,MS 201 2,4 hv, 3,9 kg, metallirunko 599,- 2,7 hv, 4,9 kg VAIHTOSAHOISTA PULAA MAKSAMME HYVIN n Maailma kevein moottori saha 459,MS 251 3 hv, 4,9 kg 499,- METSASAATIO.FI ” METSÄSÄÄTIÖMAKSULLA TARJOAT NUORILLE MAHDOLLISUUDEN INNOSTUA METSÄELINKEINOSTA.” NIINA NUPPONEN Metsäneuvoja MS 1 150 1,,,3 1,3 1 3 hv,, 2,8 2 kg 490,- Ammattisaha, metallirunko MS 241 MS 261 649,- 699,- 3 hv, 4,7 kg 3,8 hv, 5,2 kg Nummentie 5, Nousiainen puh. 02-4315 211 Av. ma–pe 9–17, la 9–13 www.noustenpyora.fi Puusta voi jalostaa melkein mitä vain. Esimerkiksi arvopapereita. Yhdessä hyvä tulee. Suomen Metsäsäätiö tukee nuorten metsäkasvatusta esimerkiksi rahoittamalla koululaisten metsäpäivien järjestämistä ja opettajien täydennyskoulutusta. METSÄELINKEINO – LUPA KUKOISTAA Puukaupparahat kasvavat myös hakkuun jälkeen, kunhan niille löytyy juuri sinulle sopiva sijoitus- tai talletusmuoto. Tule omaan Osuuspankkiisi keskustelemaan tavoitteistasi. Eura, Honkilahti, Karjala, Lappi, Lokalahti, Lounaisrannikko, Lounais-Suomi, Länsi-Suomi, Merimasku, Mynämäki, Nousiainen, Paattinen, Rymättylä, Säkylä, Taivassalo ja Turun seutu 25 MHY jäsenlehti 1/2013 1/2015 Puun käytön lisäys asettaa haasteita liikenneverkolle Metsäsektori on myönteisen haasteen edessä. Metsäteollisuuden investoinnit yhdessä metsäenergian käytön lisääntymisen kanssa saattavat lisätä kotimaisen puun käyttöä lähivuosina 10-15 miljoonaa kuutiometriä. Haasteita tulevat aiheuttamaan puun kuljetukset. Puun käytön lisäys on tervetullut, koska metsämme pursuavat puuta, ja metsänomistajien myyntihalut ylittävät etenkin kuitu- ja energiapuun kysynnän. Puun käytön lisääminen ei onnistu, ellei puuta saada kuljetettua metsästä jalostavalle laitokselle vuoden ympäri kaikkina kellonaikoina. Olemme Suomessa tottuneet takavuosina ylpeilemään toimivalla tieverkolla ja kuljetusmahdollisuuksilla. Tiestön kunnossapidon laiminlyönneistä korjausvelkaa Salakavalasti maamme on ajautunut liikenneverkon suureen korjausvelkaan, joka on lisäksi kasvamassa räjähdysmäisesti. Korjausvelkaa miettinyt parlamentaarinen työryhmä nosti esille karuja lukuja. Jos perusväylänpitoon laitetaan vuosittain 100 miljoonaa euroa lisää, ei korjausvelka enää kasva. Jos rahoitus nostetaan 200 miljoonaan, saadaan velkaa hiljalleen vähennettyä. Vasta 300 miljoonan euron lisäys poistaisi velan niin, ettei neljän vaalikauden jälkeen päättäjillä olisi sama vaiva edessä. Yksityisteillä tilanne ei ole yhtään parempi, vaan yksityistiemäärärahat ovat käytännössä loppuneet. Tänä vuonna budjetissa on viisi miljoonaa euroa, vaikka todellinen tarve investointeja kannustavalle järjestelmälle on kuusinkertainen. Metsätiet ovat onneksi olleet paremmalla tolalla hyvin toimineen kemera-järjestelmän ansiosta. Tilanne on osittain surkuhupaisa. Vaikka tiet kestäisivät, ovat puun kuljetuksille lisäksi haasteena yli 500 painorajoitettua siltaa. Siltojen korjausjärjestystä voidaan priorisoida, mutta silti ongelma on räjähtämässä käsiin. Tieverkolla on canamoffroad.com OUTLANDER-TRATORIMÖNKIJÄT RASKAANSARJAN AMMATTILAISET UUTUUS! UUTUUS! 500 DPS T3 YKSIPAIKKAINEN alk. 8 990,- , sis. Alv. + toimituskulut MAX 1000 XT-P T3 KAKSIPAIKKAINEN HUOM! Can-Am kaupan yhteydessä Mhy-jäsenetu. KAKSIPAIKKAINEN TRAKTORIMÖNKIJÄ Tuotekatu 12, Raisio. Puh. (02) 255 0355. Avoinna ma 9-18, ti-pe 9-17. 26 Talvisista olosuhteista saadaan useimpina talvina vain haaveilla länsirannikolla. Teiden on kestettävä sulan ajan puunkuljetuksia ja pääteiden kelirikkoajankin kuljetukset, jotta metsiemme puut saadaan hyödynnetyksi. 15000 siltaa, keski-iältään 38 vuotta. Siltojen peruskorjausiän pitäisi olla noin 40 vuotta. Nykyisellä rahoitustasolla korjausvelka kasvaa 150:llä sillalla vuodessa. Kymmenen vuoden kuluttua on siis hurja määrä painorajoitettuja siltoja estämässä puun kuljetuksia laitoksille. Pienten teiden lisäksi painorajoituksia on tulossa myös valtateillä oleville silloille. Tarvitaan poliittisia päätöksiä Suomesta voidaan rakentaa biotalousyhteiskunta, jos olosuhteet ovat kunnossa. Liikenneverkkojen rahoitus on valtiolta hyödyllinen investointi. Kunnossa oleva tiestö lisää tehokkuutta ja elinkeinotoiminnan kannattavuutta. Tutkimuksista tiedetään myös ne positiiviset vaikutukset kansantuotteeseen, joita saadaan valtion panostuksilla liikenneverkkoon. Kolikon toinen puoli on jatkaminen nykyisellään, jolloin korjausvelka räjähtää käsiin. Silloin voidaan olla todella huolissaan puun liikkuvuudesta. Eduskuntavaalit käydään keväällä. Uusi hallitus, väristä riippumatta, on vaikean tilanteen edessä. Samaan aikaan pitää pystyä tekemään leikkauksia ja luomaan mahdollisuuksia uudelle kasvulle. Toimiva infrastruktuuri on yhteiskunnan peruspilari. Eduskuntavaalien alla ja etenkin hallitusohjelmaa valmisteltaessa on hyvä käydä keskustelua myös vaihtoehtoisista tavoista liikenneinvestointien rahoittamiseksi. Suoran budjettirahoituksen lisäksi malleja löytyy niin rahastoinnista kuin valtion halvemman lainakoron hyödyntämisestä. Poliitikoilta vaaditaan myös kokonaisnäkemystä. Omalle kylälle pikavoittona saadun tien parantamisen asemasta pitäisi pystyä luomaan yli vaalikausien ulottuva järjestelmällinen perusparannusohjelma. Marko Mäki-Hakola elinkeinopäällikkö MTK metsälinja MHY jäsenlehti 1/2015 27 MHY jäsenlehti 1/2015 Lounametsä laatii metsäsuunnitelman mukaan taskuun Moni varmaan muistaa vielä pehmeäkantisen kirjasen, jota säilytettiin piirongin laatikossa ja otettiin esille, kun tuli tarve hakkauttaa metsää. Toisilla kansion sivut olivat irronneet ja kulmat koirankorvilla, toisilla kirja loisti uutuuttaan vielä kymmenen vuoden jälkeenkin. Ennen Menneinä vuosina metsäsuunnitelmia tehtiin kattavasti alueellisena metsäinventointina, jossa kunnan kaikki kylät käytiin vuorollaan läpi tila kerrallaan rajalta rajalle. Ennen maastotöiden alkua pidettiin tilakohtaisen metsäsuunnitelman markkinointitilaisuuksia, läheteltiin kirjeitä ja soiteltiin metsänomistajille. Suunnitelman tilanneille toimitettiin sitten metsäsuunnitelma sen valmistuttua. Mhy Lounametsässä on laadittu metsäsuunnitelmia jo aiemminkin vaativiinkin kohteisiin. Kuvassa Lasse Nurmi ja Mikko Kaamanen luovuttamassa uutta metsäsuunnitelmaa Naantalin Kultarannan pääpuutarhurille Matti Tuomiselle kymmenisen vuotta sitten. Nyt metsänhoitoyhdistys laatii metsäsuunnitelmat Uutta ja vanhaa, metsäsuunnitelmia neljältä eri vuosikymmeneltä. Paperisetkin suunnitelmat ovat vielä käytössä, mutta lähinnä päivityksen ja käytettävyyden vuoksi sähköinen suunnitelma valtaa alaa. 28 Entiset ajat ovat menneet. Tänä päivänä vastaavia koko kunnan tai kylät kattavia maastomittauksia ei enää tehdä, vaan puustotiedot saadaan pitkälti laserkeilauksen ja ilmakuvien perusteella. Ne antavat kuitenkin vain suuntaa-antavan tiedon metsistä. Leimikon tekoa tai metsän arvon määritystä varten perinteinen, maastomittauksiin perustuva metsäsuunnitelma on edelleen luotettavin tiedonlähde. Metsäsuunnitelma on laadittu yleensä kymmeneksi vuodeksi kerrallaan, ja se on pyritty tekemään metsänomistajan toiveita kunnioittaen. Suunnitelmassa on sanottu, paljonko puuta on nyt ja tulevaisuudessa, missä on hakattavaa, missä hoitotöitä, paljonko euroja tulee ja menee. Paperikansion lisäksi suunnitelman saa myös nettiversiona. Metsäsuunnitelman sähköinen versio SilvaNetti on ollut käytössä viitisen vuotta, ja niihin suunnitelmiin on toimenpiteiden aiheuttamat muutokset päivitetty. MHY jäsenlehti 1/2015 Jatkossa Metsäsuunnittelussa pyritään tulevaisuudessa suunnitelman ajantasaisuuteen. Kuviotietoja päivitetään tehtyjen toimenpiteiden mukaisiksi, ja aika ajoin lisätään kasvua. Näin metsänomistajalla on aina käytettävissään tuoreimmat tiedot metsästään. Päivittäminen vaatii metsänomistajan ja metsänhoitoyhdistyksen välillä tehdyn sopimuksen. Uusia suunnitelmia laaditaan metsänomistajan tilausten mukaan. Uusinta uutta Metsänhoitoyhdistys Lounametsä tarjoaa mobiilimetsäsuunnitelmaohjelman ilmaiseksi jäsenilleen, joilla on voimassaoleva metsäsuunnitelma Mhy:n tietojärjestelmässä. Metsäsuunnitelman pitää olla metsänhoitoyhdistyksen tekemä. Myös muun toimijan tekemä suunnitelma käy, jos tiedot on luovutettu mhy:lle sen tietojärjestelmään sopivassa muodossa. Mobiilimetsäsuunnitelma on käytettävissä älypuhelimissa maastossakin. Ohjelmaan kuuluvat metsäsuunnitelmatietojen lisäksi peruskartta ja ilmakuvat sekä maanmittauslaitoksen kiinteistöraja-aineisto. Metsäsuunnitelma kulkee jatkossa kätevästi maastossa mukana vaikka taskussa. Mobiilimetsäsuunnitelmasovellus on tällä hetkellä testattavana yhdistyksen toimihenkilöillä. Tarkkaa päivämäärää sovelluksen käyttöönotosta ei voida tätä juttua kirjoitettaessa kertoa. Ohjelma toimii hyvin testikäytössä ja se saadaan kesään mennessä käyttöön. Mobiilimetsäsuunnitelma METSÄSELAIN l l l l Oma metsäsuunnitelma Mhy:den metsänomistajille Metsäsuunnitelmat ja kuviotiedot Metsänomistaja näkee oman suunnitelmansa tiedot Tarkimmat ja ajantasaisimmat maastokartat ja ilmakuvat koko Suomesta kiinteistörajoineen l Toimii myös ilman verkkoyhteyttä. l Oman sijainnin näyttö l Android- ja Windows Phone -versiot jo valmiita, iOS tulossa. Tilaa uusi metsäsuunnitelma metsänhoitoyhdistyksestä! Tilauksen voit tehdä soittamalla tai sähköpostilla joko oman alueesi metsäasiantuntijalle tai osoitteeseen lounametsa@mhy.fi. Tilaaminen onnistuu myös taka-aukeaman tilauskupongilla, josta näet metsäsuunnitelmatilaukseen tarvittavat tiedot. Metsänomistajat LOUNAMETSÄ Metsäsuunnitelman avulla on helppo ajoittaa toimenpiteet oikein! 29 MHY jäsenlehti 1/2015 MTK:n jäsenedut 2015 Ainoastaan Metsänomistajat -jäsenkortilla saatavat jäsenedut LähiTapiolan edut metsänhoitoyhdistyksen jäsenille Metsänhoitoyhdistyksen jäsen saa: l 10 %:n alennuksen metsä- ja kotivakuutuksesta. Alennuksen saaminen metsävakuutuksesta vaatii asiakkaalta LähiTapiolan kotivakuutuksen. l 15 %:n alennuksen metsävakuutuksesta, jos asiakkaalla on 10 000 € sijoitus säästöhenkivakuutuksessa. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenlehti; Maaseudun Tulevaisuuden metsänomistajanumero 4 kertaa vuodessa. Aarre-lehti, Savotan puoti ja UB United Bankers tarjoavat myös etuja tai alennuksia metsänhoitoyhdistysten jäsenille. Yhteiset jäsenedut kaikille MTK:n jäsenille (metsänhoitoyhdistys tai MTK-yhdistys) OP-Pohjola-ryhmä Etuja pankkipalveluista, henki- ja eläkevakuutuksista, sijoitusrahastotuotteista ja kiinteistövälityksestä. Energiaa edullisemmin tarjoavat Neste Oil, St1 ja Teboil. Jäsenverkko Reppu www.reppu.mtk.fi hyötytietoa mm. verotuksesta, puun hinnoista, maanvuokrauksesta jne. MTK:n veropuhelin neuvoo maanantaisin klo 9-12 Jäsenetuhintaista veroneuvontaa numerosta 0600 17999. Jäsenetuja vapaa-aikaan Holiday Club Resorts Oy tarjoaa majoitusta jäsenetuhintaan, samoin Kunnonpaikka, Sokos Hotels ja Radisson Blu –hotellit. Kylpylä Kivitipulla vaihtuvia tarjouksia, ja Viking Linen risteilyt erikoishinnoin. Kaikki jäsenedut löytyvät osoitteesta www.mtk.fi/jasenedut. Jäsenetuihin voi tulla muutoksia vuoden aikana. Metsänhoitoyhdistyksen jäsen saa jäsenkortin ja jäsennumeron helmi-maaliskuun vaihteessa. Jäsenedut astuvat voimaan käytännössä 1.3.2015. Kaikkien jäsenetujen käyttäminen edellyttää jäsenyyttä metsänhoitoyhdistyksessä ja/tai MTK-yhdistyksessä. Etujen hyödyntäminen edellyttää jäsenyyden todistamista ja jäsenmaksun maksamista. 30 MHY jäsenlehti 1/2015 Puheenjohtajan palsta Nykyisenlainen Metsänhoitoyhdistys Lounametsä syntyi viime vuoden alussa, kun metsänhoitoyhdistykset Länsimetsä ja Lounametsä yhdistyivät. Yhdistyminen tehtiin, jotta oma metsänhoitoyhdistyksemme pystyy mahdollisimman hyvin ja monipuolisesti palvelemaan alueensa metsänomistajia. Lounametsä on yksi maamme suurimmista metsänhoitoyhdistyksistä 9400 metsänomistajajäsenellä. Lounametsällä on yli 30 metsäasiantuntijaa palvelemassa jäseniämme. Lisäksi meillä on laaja metsureiden, kone- ja kuljetusyrittäjien verkosto tekemässä töitä jäsentemme metsissä. Pystymme palvelemaan yhdistymisen myötä entistä monipuolisemmin jäseniämme tarjoamalla heille sekä metsänomistamiseen että niiden hyödyntämiseen liittyviä palveluita. Tämän vuoden alusta voimaan tullut metsähoitoyhdistyslain muutos haastaa meidätkin kehittämään edelleen toimintaamme. Lakisääteinen metsänhoitomaksu on jäänyt historiaan ja muuttunut vapaaehtoiseksi metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksuksi. Monipuolisella ja metsänomistajajäsenien tarpeiden mukaisella palvelutarjonnalla rakennetaan vastinetta jäsenyydelle. Haasteenamme ovat metsänomistajien metsätaloudelleen asettamat erilaiset tavoitteet ja niiden huomioiminen palveluiden kehittämisessä. Isommassa kokonaisuudessa asiantuntijat pystyvät paremmin erikoistumaan, jolloin voimme tarjota jäsenille monipuolisempia palveluita. Jäsentensä edunvalvonnan vahvistamiseksi Lounametsä liittyi muiden metsänhoitoyhdistysten tavoin MTK:n jäseneksi tämän vuoden alusta. Yhdessä metsähoitoyhdistykset ja MTK ovat vahvempia valtakunnallisessa ja kansainvälisessä metsäedunvalvonnassa. Monia edunvalvontaa vaativia asioita on noussut viime viikkoina keskusteluun. Ehdotukset haketuen rajaamisesta ja metsätalouden kiinteistöverosta osoittavat, että metsänomistajat tarvitsevat vahvan ja uskottavan edunvalvonnan. Timo Junnila puheenjohtaja Metsänhoitoyhdistys Lounametsä ry Hyvä metsänhoitoyhdistyksen jäsen, Jäsenmaksun vastineeksi on luvassa metsänomistajille jäsenetuja, jotka varmasti takaavat että jäsenmaksulle saa katetta koko maksun edestä. Merkittävimmät ovat jäsenhintaiset palvelumaksut ja metsänomistajien edunvalvonta, mihin on käytettävissä MTK:n organisaation osaaminen ja vaikutusmahdollisuudet koko maan ja EU:n tasolla. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä olet automaattisesti muka PEFC sertifioinnissa. Puun ostajat edellyttävät, että myytävä puu on sertifioitua. Lisäksi useita jäsenyyden ansiosta saatavia taloudellisia etuja sekä erityisesti ensi vuoden keväällä valmistuva ja metsänomistajille ilmaiseksi tarjottava mobiili metsäsuunnitelma- ja karttaohjelma älypuhelimiin, jonka avulla metsänomistaja voi metsässä seurata metsäsuunnitelmansa kartta- ja kuviotietoja. Mobiiliin siirrettävän metsäsuunnitelman tulee olla metsänhoitoyhdistyksen järjestelmässä ja ajantasainen. Teemme uusia metsäsuunnitelmia ja päivitämme vanhoja ajantasaisiksi. Lounametsässä päädyttiin neljäportaiseen jäsenmaksuun metsän pinta-alan mukaan. Alle 20 ha 20-50 ha 50-100 ha yli 100 ha Yhteisomistaja- ja kannatusjäsen 48 € 75 € 98 € 145 € 48 € LOUNAMETSÄ 31 MHY jäsenlehti 1/2015 Metsänhoitoyhdis Hallinto Harri Tasanen toiminnanjohtaja 0500 560 544 Turku www.mhy.fi/lounametsa sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi Rannikko-tiimi Kirkkotie 6, 27100 Eurajoki Hannu Justen metsäpäällikkö 044 533 8242 Laitila Arto Mäkitalo tiiminvetäjä, metsäasiantuntija, Eurajoki poislukien eteläiset kylät + energiapuuvastaava 044 533 8243 Jukka Elovaara toimistopäällikkö, puumaksut 040 766 9687 Turku Ilkka Vuoristo metsäasiantuntija, Eurajoen eteläiset kylät ja Rauma poislukien Lappi 044 533 8246 Irja-Liisa Makkonen toimistonhoitaja, taloushallinto, palkanlaskenta ja atk 040 766 9679 Turku Jouni Vaimala metsäasiantuntija, Lappi 044 533 8244 Marjo Marila toimistonhoitaja, kirjanpito 050 430 5621 Eura Timo Junnila metsäesimies 044 533 8245 Rannikko Vakka Elisa Hautakangas toimistonhoitaja, puumaksut, palkanlaskenta 050 3752687 Laitila Mynäsalo Vakka-tiimi Anttilantie 4, 23800 Laitila Kari Laiho tiiminvetäjä, metsäasiantuntija, Laitila eteläinen 0440 722 070 Markku Haapaniemi metsäasiantuntija Pyhäranta-Pyhämaa-Lokalahti 0400 884 774 Harri Suominen metsäasiantuntija Laitila pohjoinen + Polttila ja itäpuolinen alue Pyhärannasta 0440 722 071 Maija Viirros metsäesimies 045 894 6555 (siirtyy tehtävään 1.4.2015) Kuh Mynäsalo-tiimi Virastotie 1, 23100 Mynämäki Teemu Katunpää tiiminvetäjä, metsäasiantuntija Mynämäki, Mietoinen 0500 780 569 Sirkka Asikainen metsäasiantuntija Mynämäki (Karjala) 050 353 1322 32 Eero Anttila metsäasiantuntija Kustavi-Taivassalo ja Vehmaa (alkaen 1.4.2015) 0500 785 169 Pekka Tolkki metsäesimies 050 567 3093 Jarmo Mäntynen metsäasiantuntija Kustavi, Taivassalo 0500 812 793 Kotitoimisto: Riihimaantie 343, 23360 KUSTAVI (eläkkeelle kesällä) Jussi Posio metsäasiantuntija Kuhankuono, Naantali + Mynäsalosta osa Mynämäkeä (alkaen 1.4.2015) 0500 780 568 MHY jäsenlehti 1/2015 istys Lounametsä Anssi Rinne metsäasiantuntija Honkilahti ja Hinnerjoki Koskenkylänraitti 21 A, 27650 Honkilahti 044 533 8240 Pyhäjärvi-tiimi Satakunnankatu 18, 27510 Eura Pyhäjärvi Mikko Knuutila tiiminvetäjä,metsäasiantuntija Kiukainen ja Eura pohjoinen + lannoitusvastaava 044 533 8241 Tiina Vuoristo metsäesimies 044 533 8247 (äitiyslomalle huhtikuussa) Tero Lähteensuo metsäasiantuntija Säkylä + Eurasta valtatie 12 eteläosa + Tuiskulan + Kauksuon alueet 044 533 8250 Elmeri Juura metsäesimies (äitiyslomasijainen) 044 533 8247 Kuhankuono-tiimi Kuralankatu 2, 20540 Turku Mikko Kaamanen tiiminvetäjä, metsäasiantuntija Raisio, Lieto, Rusko, Turku 0400 922 467 Santtu Raimoranta metsäasiantuntija Nousiainen, Masku 0500 540 605 Lasse Nurmi metsäasiantuntija Naantali 0400 167 957 (eläkkeelle kesällä) Seppo Lähteenaho metsäesimies 0400 325 126 Jussi Posio, 0500 780 568 (alkaen 1.4.2015) äsalo o Peimari-tiimi Vistantie 19, 21530 Paimio Tapani Holmijoki tiiminvetäjä, metsäasiantuntija Sauvo, Kaarina 0400 824 201 uhankuono Peimari Erityispalvelut Juuso Rihko metsäasiantuntija Paimio, Piikkiö, Sauvo 0500 218 561 (metsäesimieheksi kesällä) Markku Sipponen metsäesimies 0440 722 072 (eläkkeelle syksyllä) Olli Rantanen metsäasiantuntija Paimio, Piikkiö, Sauvo (alkaen 1.5.2015) 0400 142 863 Timo Vesterinen kiinteistönvälittäjä LKV 0500 812 792 Kotitoimisto: Hakkeenpääntie 73, 23310 TAIVASSALO Arto Leino tie- ja oja-asiantuntija Laitila 044 533 8248 Petri Lähteenmäki tie- ja oja-asiantuntija Mynämäki 0400 328 882 Metsänomistajien palvelupiste Helsingissä Mhyp Oy Tuomo Pesälä, metsälakimies PL 6, 93101 Pudasjärvi Puhelinpäivystys metsään liittyvissä lakiasioissa maanantaisin klo 9-16. Puh. 0600-39 39 59 (4,01 €/min. + pvm/mpm) tuomo.pesala@mhy.fi Kati Häkkinen metsäneuvoja Simonkatu 6 (PL 510), 00101 Helsinki Puh. 020 413 2495, GSM 040 720 3160 kati.hakkinen@mhy.fi, palvelutoimisto@mhy.fi 33 MHY jäsenlehti 1/2015 Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsenenä saat: Yhdistyksen jäsenedut: Valtakunnalliset jäsenedut: l Maksuton PEFC-sertifiointi l Alennusta palveluista l Maksuttomat koulutustilaisuudet l Aarre-lehti: 6 kk hintaan 47,50 €. l Maksuton neuvonta l Jäsenlehti 2 krt vuodessa l LähiTapiola: 10 %:n alennuksen metsä- ja kotivakuutuksesta. l United Bankers: 30 % alennus Metsäobligaation merkintäpalkkiosta. l Savotan Puoti: pokara 34,90 €, tehoheinäin 65,90 € ja raivaveitsi 29,90 € Maksuton metsäsuunnitelman mobiilisovellus METSÄSELAIN Metsänhoitoyhdistys Lounametsä tarjoaa mobiilimetsäsuunnitelmaohjelman ilmaiseksi jäsenilleen, joilla on voimassaoleva metsäsuunnitelma Mhy:n tietojärjestelmässä. Mukana tulevat tarkimmat ja ajantasaisimmat maastokartat ja ilmakuvat koko Suomesta kiinteistörajoineen. 10 % alennus puutavarasta VEHMAA • TAIVASSALO KAIKKI PUUTUOTTEET -10% WWW.PK-PUU.FI Metsänomistajat 34 ✃ SAVOTAN PUOTI Taita tästä 2. http://www.lounametsa.mhy.fi Muutokset voi tehdä myös osoitteessa: Lukijan palvelukortti Tunnus 5013289 00003 VASTAUSLÄHETYS LOUNAMETSÄ Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Ohje: Täytä tiedot, leikkaa sivu irti, taita kahdesti viivoja myöten niin, että tämän sivun yläosa jää ulospäin. ✃ MHY jäsenlehti 1/2015 Taita tästä 1. Jäsenpalvelulomake Kaikki metsänomistajat, jotka ovat olleet metsänhoitomaksun piirissä ovat jatkossa automaattisesti jäseniä ilman erillistä ilmoitusta. Mikäli et ole saanut Lounametsältä jäsenkorttia vuodelle 2015 maaliskuun aikana ja haluat jäseneksi, tee ilmoittautuminen alla olevalla lomakkeella. Liityn metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi *) täytä merkityt kohdat Haluan saada lisätietoja metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä Osoitteeni on muuttunut/ omistajatiedot ovat muuttuneet (täytä myös jäsenyyskohta) Tilaan metsäsuunnitelman mhy:n toimialueella oleville tiloille jäsenhintaan 75 € + 15 €/ha (+alv.). Alueen metsäasiantuntija ottaa yhteyttä tilauksen saatuaan! Osoite *) Postinro ja –toimipaikka *) Uusi omistaja Uusi osoite Uusi postinro ja -toimipaikka Puhelinnumero *) Sähköpostiosoite Metsätilan sijaintipaikkakunta Omistusmuoto Päiväys Allekirjoitus Lisätietoja *) Metsäpinta-ala, ha Yksinomistus Yhdessä puolison kanssa *) Yhtymä Metsätilan kiinteistötunnus Kuolinpesä *) Liityn kannatusjäseneksi ____/____ 2015 35 BAS2 - Posti Oy METSÄNOMISTAJAN MAALISLAUANTAI 14.3. Eurajoella klo. 10.00 – 14.00 Eurajoen raviradalla ja sen ympäristössä Köykäntiellä Maalislauantain metsäpäivä Ohjelmassa: Hakkuunäytöksiä erilaisilla hakkuukoneilla ja metsurityönä. Esitellään vanhoja työtapoja. Hevosella kuljetetaan puuta ja ihmisiä. Havainnollistetaan teoriassa ja käytännössä metsänkäsittelyn uusia ohjeita ja niiden käytännön soveltamista. Järjestelyissä mukana Metsänhoitoyhdistys Lounametsän lisäksi Mhy, Metsäkeskus, Maataloustuottajat Eurajoen yhdistys, Eurajoen Hevoskasvatusyhdistys, Konekeskus Mikola, Winnova, Rauman Hevospalvelut, Sampo-Rosenlew po-Rosenlew Laitilassa Paimiossa klo. 10.00 – 14.00 Laitilan Krouvinummella. Opastus 8-tieltä Krouvinummentielle. klo. 10.00 - 14.00, Paimion toimistolla Vistantie 19 Harvennushakkuu työnäytös Esillä mm. kevään metsänviljelyasiat ja metsäsuunnitelmien uusiminen Sauvossa 2015-2018. Kävijöille väritulosteena satelliittikuva omasta tilasta. Kahvi- ja pullatarjoilu! Avoimet ovet Tarjolla nokipannukahvia ja makkaraa. Mynämäellä klo. 10.00 – 13.00, Mattilan pyörä-ja pienkoneen pihalla, Valtakatu 3 MHY:n pihatapahtuma Mukana myös Länsi-Suomen metsätilat, sekä tie-ja oja-asiantuntija, esittelyjä, arvontaa sekä tarjoilua. Turussa klo.10.00 – 14.00, Mhy:n toimistolla Kuralankatu 2 Avoimet ovet Mobiilimetsäsuunnitelmaesittelyä ja kävijöille väritulosteena satelliittikuva omasta tilasta. Kahvi ja pullatarjoilu! Metsätaitoilut 1.6 klo. 18:00 Laitilassa Padon yhteistalolla. Avoin kyläkisa. 8.9 klo. 17:00 Virttaalla. Maakunnan ja Mhy Lounametsän mestaruuskisa. Metsäiltamat 11.9 klo. 19:00 Raision Huvilinnussa ! A O L U T TERVE Metsänomistajat Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistys Lounametsä www.mhy.fi/lounametsa
© Copyright 2024