Uudenmaan ELY-keskuksen maantieverkon seudullinen merkitys UUDENMAAN ELY-KESKUS MIRJA HYVÄRINTA HANNUA PALMÉN ANNA PUOLAMÄKI LIISA-MAIJA THOMPSON MINNA WEURLANDER MAAKUNTALIITOT PASI KOUHIA, UUDENMAAN LIITTO TAPIO OJANEN, PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO HEIKKI PUSA, HÄMEEN LIITTO LINEA KONSULTIT OY REIJO HELAAKOSKI MIKKO SEILA ALEKSI KRANKKA STRAFICA OY TAINA HAAPAMÄKI TEEMU KÄNSÄKANGAS Sisältö Selvityksen taustat ja tavoitteet ...................................................................................................................... 2 Selvityksessä käytetyt lähtötiedot ja menetelmät .......................................................................................... 2 Esitys Uudenmaan ELY-keskuksen maantieverkon seudullisesta merkityksestä ......................................... 3 Lähteet............................................................................................................................................................. 5 Liitteet.............................................................................................................................................................. 6 Liite 1. Esimerkki tieosien ominaisuudet -taulukosta ........................................................................... 7 Liite 2. Aluerakennetta kuvaava keskusverkon luokittelu ..................................................................... 8 Selvityksen taustat ja tavoitteet Maantieverkon laajuustarkasteluiden keskeisenä tavoitteena on ollut löytää ne tiejaksot, joiden säilyttäminen asemakaavoissa maanteinä on perusteltua merkittävän seudullisen liikenteen näkökulmasta. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 83 § 4 momentin mukaan maanteiden liikennealueita voidaan osoittaa valta-, kanta- ja seututeitä varten sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiallisesti muuta kuin paikallista liikennettä. Molemmat MRL:n ehdot, verkollinen merkitys ja liikenteen koostumus, tulee täyttyä, jotta väylä voidaan osoittaa asemakaavoissa LT-merkinnällä. Muille maanteille, jotka muuttuvat kaduiksi, merkitään asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa katualue. Tiehallinnon ohjeessa ”Yleisen tieverkon laajuus asemakaava-alueilla, hallinnollisen luokittelun alustavat periaatteet” vuodelta 2000 esitettiin yhtenäiset valtakunnalliset kriteerit maantieverkon laajuuden määrittelyyn. Ohjeen perusteella laadittiin tieverkkokartat Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntiin vuonna 2001 sekä Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntiin vuonna 2003. Kartoissa väylät luokiteltiin teihin, joille voidaan muodosta yleisen tien liikennealue ja teihin, joille osoitetaan katualue. Uudenmaan ELY-keskuksessa on nyt päivitetty 2000-luvun alussa laaditut maantieverkon laajuustarkastelut. Toimintaympäristö on muuttunut 2000-luvulla merkittävästi, kun taajama-alueet ovat laajentuneet ja monella maanteillä paikallisen liikenteen rooli on kasvanut. Näin osa väylistä ei enää täytä maantien kriteerejä, ja ne tulisi asemakaavoituksen edetessä muuttaa kaduiksi. Tarkastelemalla teiden verkollista asemaa ja liikenteellistä merkitystä on pyritty löytämään ne tiejaksot, joiden osoittaminen ja säilyttäminen asemakaavoissa maanteinä on perusteltua merkittävän seudullisen liikenteen näkökulmasta. Maantien osoittaminen asemakaavassa kaduksi ei muuta välittömästi väylän hallinnollista luokkaa eikä edellytä välitöntä kaduksi muuttamista, vaan maantie voi sijaita katualueella kunnes kunnalle syntyy maankäytön kehittymisen myötä kadunpitovelvollisuus ja kunta tekee kadunpitopäätöksen. Kaduiksi muuttaminen tulee tehdä tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina, jotta estetään lyhyiden maantie- ja katuosuuksien syntyminen. Selvityksessä käytetyt lähtötiedot ja menetelmät Uudenmaan ELY-keskus on tarkastellut alueensa maantieverkkoa yhtenäisin kriteerein, jotka kuvaavat väylän seudullista merkitystä aluerakenteessa, liikenteen koostumuksen seudullisuutta sekä työmatkojen seudullisuutta. Tarkasteluissa tunnistettiin seuraavia ominaispiirteitä niille tiejaksoille, jotka palvelevat paikallisen liikenteen lisäksi merkittävää seudullista liikennettä: Aluerakennetta kuvaava keskusverkon luokittelu (liite 2): o A. Tiejakso on yhteys Uudenmaan ELY-keskuksen alueen kunta-, seutu- ja maakuntakeso kusten välillä tai yhteys naapurimaakuntien seutu- ja maakuntakeskuksiin (tiivis verkko) B. Tiejakso on yhteys Uudenmaan ELY-keskuksen seutu- ja maakuntakeskusten välillä tai yhteys naapurimaakuntien seutu- ja maakuntakeskuksiin (harva verkko) 2 - - Seudullisen liikenteen osuus ja sen määrä keskimääräisestä vuorokausiliikennemäärästä (KVL) ovat merkittäviä: o Seudullisen liikenteen osuus KVL:stä yli 60 tai yli 40 % (herkkyystarkastelu) o Seudullisen liikenteen KVL yli 1 000 tai yli 2 000 (herkkyystarkastelu) Seudullisen työmatkaliikenteen määrä on merkittävä: o Seudullisten työmatkojen määrä vuorokaudessa yli 100 tai yli 500 (herkkyystarkastelu) Lisäksi tarkasteluissa huomioitiin moottoriteiden rinnakkaistiet kaupunkikeskustojen ja merkittävien taajamien ulkopuolella sekä yhteydet keskustan ulkopuolella sijaitseviin ja valtakunnallisesti merkittäviin julkisiin satamiin, lentokentille, kaukoliikenteen rautatieasemille ja matkakeskuksiin. Aluerakennetta kuvaava keskusverkon luokittelu on eri maakuntien maakuntakaavoituksessa tehty erilaisilla määritelmillä, joten niitä jouduttiin yhtenäistämään tämän työn tarpeisiin. Liikenteen määrää ja koostumusta selvitettiin Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen HLT 2010–2011 tuloksiin perustuvalla Liikenneviraston valtakunnallisella liikennemallilla sekä seudullisilla liikennemalleilla, mikäli niitä oli alueella käytettävissä. Seudullisella liikenteellä tarkoitetaan tässä yli 20 kilometrin pituisia matkoja. Työmatkatiedot saatiin YKR-aineistosta ja ne sijoiteltiin tieverkolle nopeinta reittiä pitkin. Seudullisilla työmatkoilla tarkoitetaan tässä yli 20 kilometrin pituisia työmatkoja. Esimerkki tieosien ominaisuuksia kuvaavasta taulukosta on esitetty liitteessä 1. Esitys Uudenmaan ELY-keskuksen maantieverkon seudullisesta merkityksestä Selvityksen tuloksena laadittiin päivitetty ehdotus Uudenmaan ELY-keskuksen maantieverkon seudullisesta merkityksestä. Karttakuva ehdotuksesta on esitetty kuvassa 1. Maantieverkko on jaettu kartalla kolmeen luokkaan: Päätiet ja muu seudullinen tieverkko, kaavoissa LT-alue, kartalla ”PUNAINEN”, Seudullinen tieverkko, vähäinen merkitys seututienä, kaavoissa joko LT-alue tai katualue, kartalla ”PINKKI” Paikallinen tieverkko, kaavoissa katualue, kartalla ”MUSTA” Lisäksi kartalla on esitetty punaisella katkoviivalle ne uudet tieyhteydet, joista on laadittu tiesuunnitelma. Nyt tehty tarkastelu maantieverkon seudullisesta merkityksestä eikä myöskään kaavamerkintä vielä muuta tien hallinnollista luokkaa, vaan asia vaatii kadunpitopäätöksen. 3 Kuva 1. Uudenmaan ELY-keskuksen maantieverkon seudullinen merkitys, syyskuu 2015. 4 Lähteet Hallituksen esitys eduskunnalle maantielaiksi, HE 17/2004 vp Helsingin seudun liikennemalli Hämeen liitto, maakuntakaavan keskus- ja palvelurakenne, 2006 OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, asemakaavoitetut alueet, 2014 Lahden seudun liikennemalli Liikennevirasto, tierekisteri, 2014 Maankäyttö- ja rakennuslaki, 132/1999 Maantielaki, 503/2005 Päijät-Hämeen liitto, Päijät-Hämeen keskusverkko, 2011 Tiehallinto, Yleisen tieverkon laajuus asemakaava-alueilla, hallinnollisen luokittelun alustavat periaatteet, 2000 Tiehallinto, Uudenmaan tiepiirin maantieverkon laajuustarkastelu, 2001 Uudenmaan ELY-keskus, seutu- ja yhdystieverkon merkitsevyysluokitus, 2012 Uudenmaan liitto, Uudenmaan keskusverkko, 2012 Valtakunnallinen liikennemalli, BRUTUS-menetelmä YKR-taajamat, 2014 YKR-työmatkat, 2012 5 Liitteet Liite 1. Esimerkki tieosien ominaisuuksista -taulukosta Liite 2. Aluerakennetta kuvaava keskusverkon luokittelu 6 7 Tie 100 101 101 101 101 101 101 101 101 102 102 102 103 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 110 110 110 110 110 110 110 110 110 110 110 110 110 110 110 110 110 111 111 111 111 111 112 112 114 Tieosa 1 1 2 3 4 5 6 7 8 1 2 3 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 1 2 3 4 5 1 2 1 Pituus 2172 973 4229 1088 3253 2162 2699 5498 4252 2023 1866 3183 4132 6045 6470 1020 2123 4513 5455 5546 714 4931 4566 1020 1468 2137 2423 2538 2001 6961 4925 4158 2555 6834 6890 5810 3367 3856 4215 5338 4506 8477 2732 5357 7596 7793 5340 1479 Liikenteen koostumus > 20 km abs. > 20 km suht. ValtaValtakunnallinen kunnallinen KVL KVLRAS KAVL (BRUTUS) (pit. pain.) (pit. pain.) (pit. pain.) (BRUTUS) 34 807 1 268 40 844 5 093 20 % 29 219 2 363 35 140 11 962 51 % 32 553 1 613 37 793 15 574 54 % 57 195 3 302 65 889 32 733 57 % 68 482 3 633 79 199 38 546 55 % 80 149 4 220 92 803 43 172 56 % 90 235 3 742 102 298 49 721 51 % 61 202 3 279 67 813 40 183 59 % 49 246 2 539 54 508 11 001 38 % 43 630 1 724 50 029 1 487 11 % 51 490 2 055 59 701 1 848 9% 14 309 650 16 034 1 084 6% 8 654 2 335 10 203 2 166 42 % 785 34 810 477 64 % 785 34 810 477 64 % 785 34 810 1 027 84 % 785 34 810 1 027 84 % 1 025 46 1 012 1 027 84 % 1 253 66 1 238 795 76 % 1 643 63 1 555 719 89 % 169 15 166 ei mallia ei mallia 947 43 932 146 47 % 947 43 932 265 57 % 9 970 676 11 632 202 2% 25 459 1 333 28 662 334 5% 18 598 1 070 20 696 4 279 34 % 7 499 560 8 420 4 126 39 % 7 499 560 8 420 4 653 56 % 3 941 255 4 102 126 20 % 3 410 151 3 674 98 15 % 2 216 45 2 366 93 26 % 5 144 167 5 526 625 43 % 2 614 75 2 702 1 263 69 % 1 844 113 1 995 1 689 70 % 3 798 237 3 855 2 380 92 % 3 798 237 3 855 3 000 93 % 4 001 200 4 112 640 91 % 4 001 200 4 112 795 74 % 3 950 355 3 894 521 63 % 3 950 355 3 894 703 60 % 5 557 313 6 006 637 46 % 4 661 241 4 867 825 37 % 1 411 79 1 421 659 43 % 1 101 69 1 077 571 72 % 741 76 740 401 87 % 1 422 124 1 501 1 161 66 % 845 133 922 410 76 % 10 878 547 11 785 241 10 % Yhteiset saraketiedot (2014–2015) Päijät-Hämeen maakunnan -maantieverkon laajuustyö (2014) Uudenmaan ja Kanta-Hämeen maakuntien -maantieverkon laajuustyö (2015) Linea Konsultit Oy, syyskuu 2015 Liikenteen koostumus > 20 km abs. > 20 km suht. ValtaValtaLahden seutu kunnallinen, Lahden seutu kunnallinen, Työmatkat, Aluerakenne, LALIMA BRUTUS LALIMA BRUTUS kpl (YKR) VE1 (tiivis) 12 088 2 401 5 787 6 773 osa seud. yht 13 054 osa seud. yht 17 366 osa seud. yht 20 930 osa seud. yht 8 626 osa seud. yht 8 394 osa seud. yht 3 161 osa seud. yht 3 179 osa seud. yht 3 313 osa seud. yht 1 453 189 137 osa seud. yht 112 osa seud. yht 80 osa seud. yht 60 79 44 2 32 144 osa seud. yht 6 918 4 303 4 360 3 798 6 005 5 388 5 304 3 594 osa seud. yht 3 130 osa seud. yht 1 289 2 209 osa seud. yht 1 378 osa seud. yht 463 osa seud. yht 142 osa seud. yht 200 osa seud. yht 173 osa seud. yht 262 osa seud. yht 650 osa seud. yht 838 osa seud. yht 429 272 257 238 osa seud. yht 76 osa seud. yht 3 502 Uudenmaan ELY-keskuksen maantieverkon seudullinen merkitys osa seud. yht osa seud. yht osa seud. yht osa seud. yht osa seud. yht Aluerakenne, VE2 (harva) Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Asemakaava- Taajamaalueella alueella > 50 % > 50 % tieosan tieosan pituudesta pituudesta Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Merkitsevyysluokka Matkakeskus + juna Satama Valtakunnallinen kohde Luokka 2001 punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen musta musta musta musta musta punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen Luokka 2013 punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen musta punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen musta musta musta musta musta musta musta musta musta musta punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen/musta Luokka 2015 punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen musta punainen punainen punainen punainen pinkki pinkki pinkki pinkki pinkki pinkki pinkki pinkki pinkki pinkki musta musta musta musta musta musta punainen punainen/musta punainen/musta punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen punainen pinkki pinkki pinkki punainen punainen musta Liite 1. Esimerkki tieosien ominaisuudet -taulukosta Liite 2. Aluerakennetta kuvaava keskusverkon luokittelu 8
© Copyright 2024